Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke"

Transkriptio

1 Eila Jussila, Jouni Hytönen, Hannele Salminen (toim.) Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON VERKKOJULKAISUJA :

2 ISBN X Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on tukenut ja markkinoinut benchmarking-menetelmän omaksumista korkeakouluissa. Menetelmä on tarjonnut luovia mahdollisuuksia korkeakoulujen toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Vertailuun perustuvana kehittävänä arviointina se on myös osoittautunut soveltuvan hyvin korkeakoulukulttuuriin. Julkaisu on tulos kolmen suomalaisen ja yhden irlantilaisen ammattikorkeakoulun bencmarking-hankkeesta, jossa on arvioitu koulutusalojen yrittäjyyskasvatusprofiilia ja esitetty arvioinnin perusteella kehittämissuosituksia toimintatavoiksi. Benchmarking on monikäyttöinen menetelmä ja sen konkretiaa on kuvattu hyvin julkaisun liitteissä, joissa havainnollistetaan menetelmän soveltaminen koulutusohjelmakohtaisesti. Selkeä käytännöllinen tieto ja johtopäätös motivoi kyseenalaistamaan ja kehittämään toimintatapoja usein paremmin kuin teoriasta johdetut hypoteesit. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän raportin kirjoittajia ja hankkeeseen osallistuneita. Ossi Tuomi pääsihteeri

4

5 Sisällys Johdanto Hankkeen tavoitteet ja toteutus. Tavoitteet. Benchmarking-menetelmä. Projektin ohjausryhmä.. Osallistuneet ammattikorkeakoulut ja niiden toimintaympäristöt Toimintaympäristö Benchmarking-koulutusohjelmat Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin benchmarking-viitekehys. Yrittäjyyden käsite. Yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyspedagogiikka. Organisaation tapa toimia yrittäjämäisesti Benchmarking-prosessin toteutus Johtopäätökset Suositukset Liitteet : Benchmarking-kysymysten oheisaineisto : Benchmarking-kysymykset : Koulutusohjelmien benchmarking-raportit

6 Johdanto Yrittäjyyden edistäminen on oleellinen osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Suomen hallituksen laatiman yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on yritteliäs yhteiskunta. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on luoda toimintapuitteet jotka edesauttavat yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. (Suomen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma). Osana hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa opetusministeriö on arvioinut ja tarkistanut aikaisemmat yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen linjaukset koulujärjestelmän eri asteiden näkökulmista. Näiden pohjalta opetusministeriö on laatinut yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen toimenpideohjelman koulumuodoittain. (vrt. European comission, (2004b) Toimenpideohjelman mukaan ammattikorkeakouluissa on laajasti tarjolla yrittäjyyttä tukevia opintojaksoja niin pakollisissa kuin valinnaisissa opinnoissa. Projektiopintojen ja oppimisyrityksiä käytetään menetelmällisinä välineinä yrittäjyyden tukemisessa. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on runsaasti esihautomotoimintaa ja useilla ammattikorkeakouluilla myös varsinaisia yrityshautomoja. Hautomojen yrittäjyyttä edistävät prosessit liittyvät koulutukseen sekä tutkimus ja kehitystoimintaan. Hallinnon ja kaupan alalla ammattikorkeakouluissa toteutetaan lisäksi pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen jatkotutkintoja. Yrittäjyyttä halutaan edistää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön kautta, joka suunnataan erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk-sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä ammattikorkeakouluopinnoissa yrittäjyyden ulottuvuuksia mahdollistamalla opiskeluaikainen yrittäjyys, liittämällä opintoihin yrittäjyyselementtejä kuten projektiopintoja sekä kehittämällä opinnäytetyö- ja harjoitteluprosesseja. Lisäksi tavoitteena on kannustaa nuorten ryhtymistä yrittäjiksi mahdollistamalla se erilaisten tukipalvelujen kautta. (Opetusministeriö, 2004, 22 23) Suomen ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkoston tarkoituksena on jakaa yrityshautomotoiminnasta ja yrittäjyyskoulutuksesta kokemuksen kautta hankittu tieto niin toimivien hautomoiden kesken kuin uusille suunnittelu-, valmistelu- tai kehittämisvaiheissa oleville hautomohankkeille sekä lisätä tätä kautta ammattikorkeakoulutoiminnan alueellista vaikuttavuutta ja innovaatiokykyä. Tavoitteena on mm. kehittää vakiintunut yrityshautomo tai siihen rinnastettava toiminta Suomen ammattikorkeakouluihin tukemaan ja helpottamaan yrittäjiksi ryhtyvien amk-opiskelijoiden yritystoiminnan aloitta-

7 mista ja kehittämistä. (Suomen ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkoston www-sivut: Yrittäjyyskasvatuksen näkökulma opetussuunnitelmissa on vaativa arviointikohde. Tämän vuoksi arviointimenetelmäksi valittiin benchmarking-menetelmä, joka mahdollistaa vertailuun perustuvan kehittävän arvioinnin. Tähän hankkeeseen valittiin koulutusohjelmia kaikkiaan viideltä ammattikorkeakoulujen koulutusalalta, jotta saataisiin monialaisempi näkökulma yrittäjyyden edistämiseen ammattikorkeakouluissa eri substanssialueilla. Hankkeen alussa määritteltiin yrittäjyysosaamisen viitekehys, johon benchmarking-kysymykset pohjautuvat. Koulutusohjelmat tuottivat benchmarking-prosessin tuloksena raportit, jotka on esitetty tässä loppuraportissa. Hankkeen projektipäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja ovat vastanneet raportin kokoamisesta yksiin kansiin ja laatineet loppuraportin yhteiset osiot sekä johtopäätökset.

8 Hankkeen tavoitteet ja toteutus. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatus koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hankkeen tavoitteena oli arvioida koulutusalojen yrittäjyyskasvatusprofiilin nykytila, kehittää opetussuunnitelmien yrittäjyyskasvatusprofiilia ja kehittää opetussuunnitelmia yrittäjyyttä tukeviksi. Tällä tavoitellaan ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden lisäämistä alueellisen kehittämisen edistäjänä sekä innovaattorina. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulun henkilöstöltä ja koko organisaatiolta yrittäjyyden sisäistämistä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Näiden tiedostaminen ja edistäminen olivat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Opetussuunnitelmien kehittämisen tavoitteena on edistää mm. opiskelijoiden sisäisen yrittäjyyden kehittymistä, toimintaympäristön tuntemusta ja työelämän ennakointikykyä. Yrittäjyysprofiililtaan kehittyneiden opetussuunnitelmien kautta edistetään opiskelijoiden valmiutta toimia yrittäjyyslähtöisesti, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja yrityksiä alueelle ja näin edistää alueellista kehitystä. Hankkeessa saatiin tietoa viiden koulutusohjelman yrittäjyyskasvatuksesta. Tältä pohjalta laadittiin suositukset yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin. Tavoitteena oli, että suositukset ovat yleistettävissä kaikkiin koulutusohjelmiin.. Benchmarking-menetelmä Laatukeskuksen määritelmän mukaan benchmarking on menetelmä, jolla systemaattisesti opitaan hyviltä esikuvilta toimialasta riippumatta. Tarkoituksena on saada tietoja ja taitoja, jotka voidaan muuntaa tehokkaiksi oman yrityksen toiminnan parannuksiksi. (Laatukeskus 1998) Uskottavuutta ja standardisointia painotettaessa korostetaan järjestelmällistä prosessien ja suoritusten vertailua toiminnan kehittämisessä. Parhaita käytäntöjä pyritään löytämään, jos tavoitteena toiminnan kehittäminen ja kilpailukyvyn edistäminen. (Jackson-Lund 2000) Benchmarkingin avulla pyritään luomaan edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, sillä tiedonkeruun ja analyysin avulla saadaan tietoa erilaisista toi-

9 mintaympäristöistä. Menetelmä muuttaa arvostuksia ja auttaa yksilöitä keskittymään toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. (Karlöf & Östblom 1993). Benchmarkingin avulla rikotaan organisaatiorajoja ja lisätään avoimuutta. Samaa työtä tekeville tulee mahdollisuus johdata ja oppia toisiltaan. (Sorri-Teir & Murtolehti 1995) Benchmarking-projektin toteuttajina ovat ihmiset, jotka työskentelevät parannettavassa prosessissa. Prosesseissa käytännössä työskentelevät ja niistä vastaavat ihmiset vaihtavat kokemuksia toisen organisaation vastaavien henkilöiden kanssa. Tätä kautta saadaan käsitys siitä, mitä on mahdollista saavuttaa. Tämä kannustaa ja motivoi kehittämään ja jatkuvasti kyseenalaistamaan nykyisiä toimintatapoja. Benchmarking luo siis osallistumista ja oppimista, mikä on menetelmän selvä lisäetu. Organisaatio ja työtoverit ottavat benchmarkingin avulla kokonaisuutena askeleen kohti oppivaa organisaatiota. (Laatukeskus 1998) Benchmarkingissa on siis tavoitteena saada tietoa ja näkemystä sekä näitä soveltamalla kehittää omaa toimintaa ja nopeuttaa organisaation oppimista. Edellytyksenä on, että löydetään kehityskohteita, syy-seuraussuhteita, uudet oivallukset pystytään levittämään omaan organisaatioon ja parannustoimenpiteiden etenemistä seurataan. (Kaartinen-Koutaniemi 2001) Benchmarking on erinomainen menetelmä, kun halutaan saada yhteinen näkemys nykytilasta ja tavoitetilasta. Sitoutuminen prosessin muutoksiin on aina parempi, kun useampi ihminen osallistuu ja tuo esille näkemyksiään. (Hotanen et al. 2001) Benchmarking voidaan tehdä joko vertaamalla tuloksia ja suoritustasoja tai vertaamalla toimintatapoja eli prosessien sisältöä ja työvaiheita. Täysimittaisessa vertailussa otetaan molemmat näkökohdat huomioon. Kynnys sisäiseen benchmarking-toimintaan on matala ja sisäinen benchmarking soveltuu hyvin benchmarking-prosessin käynnistysvaiheeseen. (Lecklin 1997). Benchmarking-prosessin toteuttaminen myös edellyttää, että omat prosessit tunnetaan ja ymmärretään. Toiminnan rajojen puitteissa tapahtuvaa vertailua kutsutaan sisäiseksi benchmarkingiksi (Karlöf & Östblom 1993). Ulkoisella benchmarkingilla tarkoitetaan vertailua toimialan muihin organisaatioihin. Omaa käytäntöä verrataan toimialan parhaisiin ratkaisuihin. Pyrkimyksenä on löytää ne kohdat, joissa oma toiminta on kilpailijaa heikompaa, ja kohdistaa kehittämistyö oikeille alueille. (Lecklin 1997) Toiminnallinen benchmarking laajentaa tarkastelunäkökulmaa. Parasta prosessikäytäntöä voidaan etsiä myös oman toimialan ulkopuolelta. Vertailukohteeksi pyritään löytämään organisaatio, joka hoitaa kehitettävän toiminnon parhaiten. (Lecklin 1997)

10 Benchmarking tehdään parempien toimintatapojen määrittämiseksi oikean tavoitetason määrittämiseksi uusien menetelmien ja ideoiden löytämiseksi ennakkoluulojen poistamiseksi (Lecklin 1997). Toiminnan kehittäminen benchmarking menetelmän avulla tapahtuu yleensä seuraavien vaiheiden kautta (Zairi 1996): 1. Suunnittelu vertailtavien prosessien määrittäminen benchmarking-kumppaneiden määrittäminen 2. Tietojen kerääminen 3. Tietojen analysointi 4. Tulosten hyödyntäminen suunnitelmat toiminnan kehittämiseksi benchmarking-tietojen pohjalta 5. Kypsyysvaihe uudet käytännöt integroitu täysin organisaation prosesseihin. Prosessi voi olla ajallisesti varsin pitkä ja sen loppuun saattaminen edellyttää systemaattista toimintaa. Uuden tiedon integroiminen organisaation prosesseihin on vaativa tavoite, helposti jäädään tietojen analysointivaiheeseen. Tässä projektissa koulutusohjelmien välisen benchmarking-toiminnan kautta on tuotettu yleistetty suositus yrittäjyyskasvatuksen kytkemisestä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Ydinaineiston muodostavat koulutusohjelmien tuottamat benchmarking-raportit sekä toteutetut benchmarking-tilaisuudet. Suositusten pohjalta koulutusohjelmat kehittävät edelleen toimintaansa.. Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmässä olivat mukana suunnittelupäällikkö Jouni Hytönen, pj. (Mikkelin ammattikorkeakoulu), ohjelmajohtaja Kari Salmi (Haaga-Insitituutin ammattikorkeakoulu), ohjelmajohtaja Juha Ojajärvi (Haaga-Insitituutin ammattikorkeakoulu), yliopettaja Liisa Westman (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), koulutusohjelman johtaja Pekka Sivonen (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), suunnittelija Hannele Salminen (Korkeakoulujen arviointineuvosto), asiamies Mika Eskola (Helsingin kauppakamari) ja yliopettaja Eila Jussila, projektipäällikkö (Mikkelin ammattikorkeakoulu). Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa.

11 Osallistuneet ammattikorkeakoulut ja niiden toimintaympäristöt Yrittäjyyskasvatus koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hanketta koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina olivat Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu. Hallinnon ja kaupan koulutusalalle mukaan haettiin myös ulkomaista yhteistyökumppania, joksi lupautui irlantilainen Galway-Mayo Institute of Technology.. Toimintaympäristö Ammattikorkeakouluilta edellytetään aluekehitysvaikutuksia eli lähinnä maakuntatason kehittämistä. Ammattikorkeakoulut voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan, miten niiden maakunnallinen toiminta-alue hahmottuu. Maakuntakeskuksen korkeakoululle on tyypillistä paitsi sijainti maakuntakeskuksessa, myös alueellisen vuorovaikutuksen keskittyminen paikalliselle tasolle. Koko maakunnan korkeakoulun aluekehitysvaikutus ulottuu koko maakuntaan, siis myös perifeerisille alueille. Ammattikorkeakoulu voi olla osa korkeakoulukeskittymää, jolloin sen lähellä on yksi tai useampia yliopistoja tai muita ammattikorkeakouluja. (Rikkinen 2002) Maakuntatason kehittäminen tapahtuu toimialueen väestön koulutustarpeisiin vastaamalla. Ammattikorkeakouluja perustettiin osaksi aluepoliittisin perustein; ammattikorkeakoulut nähdään uusimman tiedon tuojina alueelle ja tiedon soveltajina alueen toimijoiden tarpeisiin esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kautta. Aluekehitysvaikutuksilla tarkoitetaan yleensä taloudellisen kehityksen edistämistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisten toimintatapojen edistäminen ovat ammattikorkeakoulujen keskeisiä tehtäviä alueellisessa kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuneet korkeakoulut ovat toimintaympäristöltään varsin erilaisia. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut ovat maakuntatason ammattikorkeakouluja, joskin erityisesti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on selkeästi myös osa korkeakoulujen keskittymää.

12 Sekä Mikkelin että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut sijaitsevat alueilla, joilla väestön koulutus- ja tulotaso ovat maan keskitasoa alhaisemmat sekä työttömyysaste korkea. Alueen alkutuotannon tuottamat raaka-aineet on suurelta osin viety muualle jalostettaviksi, ja teollinen traditio on puutteellista. Alueiden yritykset ovat kooltaan pieniä ja keskisuuria. Tällaisilla alueilla tuoteinnovaatiot ovat vahva perusta kilpailuedulle. Ammattikorkeakouluille asetetaan suuria alueellisen kehittämisen tavoitteita: koulutuksen tulisi edistää olemassa olevien yritysten toimintaa, mutta myös luoda kokonaan uutta yritystoimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa yritysten nettolisäys on toivottua pienempi, ja koulutusorganisaatioille asetetaan tavoitteeksi synnyttää uusia yrittäjiä suoraan opiskelun jatkeeksi. Perifeerisillä alueilla kysyntäympäristö on heikko ja se edellyttää erityistä panostamista markkina-alueen laajentamiseen ja kansainvälistymiseen. Näiden alueiden yritykset pyrkivät ydinalueiden yrityksiä vähemmän kompensoimaan paikallisen kysynnän puutetta viennillä. (Christensen-Lindmark 1992). Toimintaympäristö ei erityisesti edistä yrittäjyyttä syrjäisillä alueilla. Yrittäjyyttä suosivan asenneilmapiirin kehittymistä vaikeuttavat mm. vähäinen yrittäjien määrä, alhainen väestömäärä ja ikärakenteelliset tekijät, keskimääräistä alhaisempi koulutustaso, alueen sisäiset etäisyydet sekä etäisyydet kasvukeskuksiin ja ydinalueille, osaamiskeskittymien puute, yritysten kansainvälisten yhteyksien ja osaamisen heikkous. Menestyksellinen yrittäjyys edellyttää substanssialueen toimintaympäristön osatekijöiden syvällistä tuntemusta ja huomioimista opetussuunnitelmien kehittämisessä ja oppimisprosesseissa. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna koulutusohjelmien kehittämishaasteet yrittäjyyden näkökulmasta ovat mittavat. Kehittämishaaste korostuu perifeerisemmillä alueilla, sillä toimiminen globaalissa verkostotaloudessa on avain myös alueen taloudellisen kynnysarvon kohoamiseen. Tällä on merkitystä myös yhtälailla pääkaupunkiseutumme metropolialueella. Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö on taloudelliselta aktiviteetiltaan vilkas pääkaupunkiseutu ja poikkeaa huomattavasti Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöstä. Pääkaupunkiseudulla yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla taloudellinen suhdannetilanne. Nousukauden aikaan opiskelijoita vedetään työmarkkinoille, ja yrittäjäksi ryhtymisen aste on heikko. Laskusuhdanteessa yrittäjyys lisääntyy. Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteena olisikin ottaa suhdanteet huomioon ja panostaa yrittäjyyskasvatukseen ennakoivan oikea-aikaisesti. Galway-Mayo Institute of Technology sijaitsee Galwayssa Länsi-Irlannissa ja on lähinnä maakuntatason korkeakoulu. Irlanti teollistui nopeasti maan liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna Keskeisenä syynä teollisuuden lisääntymiseen Irlannissa ja erityisesti Länsi-Irlannissa oli ulkomaisen

13 yritystoiminnan lisääntyminen. Tärkeimmät syyt ulkomaisten yritysten sijoittumiselle Irlantiin olivat hyvin koulutettu, englanninkielinen työvoima, yritysten kannalta edullinen verotus sekä hyvät tuet. (Jussila 1994) Ulkomaisten yritysten integroituminen Irlannin talouselämään jäi vähäiseksi. Ulkomaisilla yrityksillä oli Irlannissa lähinnä vain valmistusta, yrityksiä koskeva päätöksenteko tapahtui muualla. Ulkomaiset yritykset eivät myöskään juuri ole harjoittaneet tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Irlannissa. Vaikka ulkomaiset yritykset ovatkin parantaneet työllisyyttä, ne eivät ole välttämättä edistäneet merkittävästi taloudellista kasvua. (Jussila 1994) Kustannustaso, lähinnä palkat, on parissa viime vuodessa noussut Irlannissa. Näin Irlanti on menettämässä yhden vahvan kilpailutekijänsä. Ulkomaisia yrityksiä siirtyy pois Irlannista pääasiassa uusiin Euroopan unionin jäsenmaihin. (Sinervä 2004) Uusien yritysten syntyminen olisi siis erittäin tärkeää koko Irlannin ja erityisesti Länsi-Irlannin alueellisen kehityksen kannalta. Yritysrakenteessa tapahtuneet muutokset edellyttävät Galway-Mayo Institute of Technologylta yrittäjyyden merkityksen korostamista koulutuksessa.. Benchmarking-koulutusohjelmat Benchmarking-prosessiin valittiin viisi koulutusohjelmaa, jotka samalla edustavat viittä eri koulutusalaa. Tällä perusteella voidaan tehdä laajempiakin johtopäätöksiä yrittäjyyskasvatuksesta ja soveltaa niitä myös muihin koulutusohjelmiin. Keskeisenä tavoitteena oli tulosten yleistäminen koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia. Hankkeen koulutusalat ja -ohjelmat olivat seuraavat: Sosiaali ja terveys: Fysioterapian koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Anneli Muona) Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Pirjo Vuoskoski) Tekniikka: Konetekniikan koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Arto Huovinen, lehtori Tuomo Kettunen) Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Kari Mäkelä, yliopettaja Paavo Ripatti) Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto: Liiketalouden koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Pekka Sivonen, yliopettaja Liisa Westman, yliopettaja Kim Wrange, lehtori Ulla Kärnä, opiskelija Tatu Mäkimartti)

14 Mikkelin ammattikorkeakoulu (lehtori Ulla Keto, lehtori Leena Korhonen, yliopettaja Eila Jussila, opiskelija Johanna Pekkala, opiskelija Sirpa Purhonen, projektipäällikkö Jorma Manninen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (ohjelmajohtaja Juha Ojajärvi, ohjelmajohtaja Kari Salmi) Galway-Mayo Institute of Technology (koulutusohjelman johtaja Larry Elwood, lehtori Ivan McPhillips) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Matkailun koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelmajohtaja Erja Härkönen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (yritysasiamies Ari Karvonen) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelmajohtaja Marja- Leena Rautiainen) Luonnontieteet: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Paula Siitonen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (ohjelmajohtaja Jukka Lehtonen) Pohjois-Karjalan koulutusohjelma (koulutusohjelmajohtaja Eero Mönkkönen)

15 Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin benchmarking-viitekehys Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien nykytilanteen selvittämisessä ja tähän perustuvassa koulutusohjelmien välisessä benchmarkkauksessa käytettiin siihen erikseen laadittua viitekehystä. Tässä luvussa käydään läpi viitekehyksen käsitteistöä ja taustoja. Viitekehys on seuraava: Substanssiosaaminen YRI TTÄJYYD EN LIIKETOIM INTA -OSAAM I N EN YRI TTÄJYYS- PEDAGOGIIKKA TOI M I NTA- YM PÄRI STÖ YRITTÄJYYSKASVATUS (AM M ATILLINEN) ORG ANI SAATI ON TAPA TOI M I A YR ITTÄJÄM ÄISESTI Kuva. Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hankkeen viitekehys Yrittäjyyskasvatus on jaettu osatekijöihin ammatillisen korkeakoulutuksen näkökulmasta. Tällöin oman alan substanssiosaamisen merkitys tulee ottaa myös huomioon kokonaisuutta tarkasteltaessa, jolloin näkökulmana on ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus. Viitekehyksessä huomioidaan yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen, yrittäjyyspedagogiikka, toimintaympäristöön liittyvät tekijät sekä organisaation tapa toimia yrittäjämäisesti.

16 . Yrittäjyyden käsite Yrittäjyydellä ei ole selkeästi omaa, eriytynyttä tiedetaustaansa, vaan useat tieteenalat ovatkin kuvanneet sitä omista lähtökohdistaan. Yrittäjyyden tieteelliset lähestymistavat pohjautuvat taloustieteisiin, sosiologiaan ja psykologiaan (Kovalainen 1993). Myös kasvatustieteissä on alettu pohtia yrittäjyyttä. (Kyrö 1999) Taloustieteellinen lähestymistapa kuvaa yrittäjyyttä taloudellisena prosessina. Joseph Schumpeterin mukaan yrittäjämäinen toiminta ja teknologia yhdessä edistävät innovaatioita (Dáhmen 1994). Schumpeterin vaikutusta lieneekin, että yrittäjyys nähdään keskeisenä asiana taloudellisen kasvun ja kehityksen edistämisessä ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymisessä (Kirzner 1994). Sosiologian lähestymistapa yrittäjyyteen on luonteeltaan kollektiivinen. Se tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä. (Kyrö 1999). Sosiologisen lähestymistavan mukaan yksilöt toimivat yrittäjämäisesti, koska sosiaalinen ympäristö suosii tämän tyyppistä käyttäytymistä. (Davidson 1989) Psykologisessa lähestymistavassa painottuu yrittäjän persoonallisuus, siihen liittyvät motivaatiotekijät, erikoisesti tarpeiden ja arvojen yhteys yrittäjyyteen. Piirreteoriassa tiettyjen persoonallisuuden piirteiden oletetaan määrittävän yrittäjyyttä. Psykodynaamisissa malleissa yrittäjyys selitetään lapsuuden kehityksen kautta muovautuvana persoonallisuutena. (Kyrö 1999) Yrittäjyydellä on kolme erilaista merkitystä: (Hytti 2002 ) (vrt. Kyrö 1997, Koiranen 1993) 1. Ulkoinen yrittäjyys liittyy lähinnä oman yrityksen perustamiseen ja johtamiseen 2. Sisäinen yrittäjyys tällä tarkoitetaan yrittäjämäistä tapaa toimia organisaatiossa 3. Yrittäjäkäyttäytyminen (omaehtoinen yrittäjyys) on yhteydessä kaikkiin inhimillisen toiminnan ulottuvuuksiin ja on oman elämän suunnittelun perusta. Yrittäjyyden käsitteet voidaan määritellä seuraavasti: (Kyrö-Nissinen 1995) Yrittäjyys on yläkäsite, joka kattaa ja sulkee sisäänsä kaikki yrittäjyyden muodot Ulkoinen yrittäjyys on prosessi, jonka ulkoisena tunnusmerkkinä syntyy oma itsenäinen yritys. Se viittaa traditionaaliseen pienyritysympäristöön, yrittäjän ja yrityksen yhdentymiseen yrittäjäpersoonassa.

17 Sisäinen yrittäjyys, organisaation ajan tuote on työyhteisön/organisaation yrittäjämäinen toimintatapa. Se on kuvaus kollektiivisesta prosessista, tietoisesta tai tiedostamattomasta organisaation tavasta toimia. Omaehtoinen yrittäjyys, työnjaon murtaja on yksilön roolin muuttuminen, työnjaon ja organisaatioistumisen ajan tuotteena. Sen merkitys liittyy yksilön omaan kehityskertomukseen, hänen käyttäytymiseensä, asenteisiinsa ja tapaansa toimia. Omatoiminen ja aktiivinen eli yrittäjämäinen henkilö kykenee tekemään itselleen vision siitä, mitä haluaa jatkossa tehdä. Yrittäjäpersoona pystyy muodostamaan itselleen oman tulevaisuutensa vaihtoehdot ja hän myös osaa löytää keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyteen kasvussa on kyse henkilökohtaisella tasolla persoonallisuuden kehittymisestä. Yrittäjäpersoonallisuus syntyy sekä synnynnäisten että opittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yrittäjä ihmisenä edustaa älyllisiä kykyjä, motorisia ja havaintoihin perustuvia kykyjä sekä sosiaalis-emotionaalisia kykyjä. Eri ammatit vaativat em. kyky-osa-alueiden esiintymistä eri tavoin. Yrittäjyyteen kasvu on kehittymistä tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. (Koiranen, 1994) Omatoiminen ja aktiivinen eli yrittäjämäinen henkilö kykenee tekemään itselleen vision siitä, mitä haluaa jatkossa tehdä. Yrittäjäpersoona pystyy muodostamaan itselleen oman tulevaisuutensa vaihtoehdot, ja hän myös osaa löytää keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Yrittäjyyskasvatus on sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden, yrittäjämäisen käyttäytymisen kehittämistä ja edistämistä sekä yksilöissä että organisaatioissa. (Luukkainen & Wuorinen 2002). Keskeiseksi nousee kysymys, millaisin pedagogisin menetelmin edistetään edellä mainittujen ominaisuuksien kehittymistä. Sisäinen yrittäjyys edellyttää yrittäjämäistä käyttäytymistä eli ns. omaehtoista yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys liittyy henkilön asenteisiin itseään, ympäristöään ja työtään kohtaan. Sisäinen yrittäjyys merkitsee yrittäjyyttä organisaation jäsenenä ja se viittaa monenlaisiin ilmiöihin niin organisaation strategioiden luomisesta aina tuotekehittelyyn saakka (Koiranen 1994). Sisäisellä yrittäjyydellä on liittymäpinta organisaatioiden johtamiseen, kehittämiseen sekä henkilöstön motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

18 Se voi ilmetä myös ulkoisena yrittäjyytenä eli yritystoimintana, jopa oman yrityksen perustamisena mutta ei välttämättä. Toisen palveluksessa olevalta työntekijältä edellytetään sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Yrittäjyyden tavoitteena nähdään usein oman yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toiminen. Yrittäjyys perustuu hyvään substanssiosaamiseen, ja tämä on luonnollisesti koulutuksen keskeinen tarkoitus. Substanssiosaamisen lisäksi koulutuksen pitäisi antaa opiskelijoille yrittäjyysvalmiudet. Nämä muodostuvat Liiketoimintaosaamisesta Yrittäjähenkisyydestä Toimintaympäristön tuntemuksesta Substanssiosaamisen lisäksi yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjänä toimiminen edellyttävät näitä kaikkia. Yrittävyys on mahdollisuuksien näkemistä, uuden oppimista sekä käytännön tekoja ja toimintaa. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja tekemättömiä keksintöjä. (Huuskonen 1998, 3). Substanssiosaamisen laajentaminen liiketoimintaosaamisella, yrittäjähenkisyydellä ja toimintaympäristön tuntemuksella antavat mahdollisuudet kasvaa ammattinsa osaavasta työntekijästä yrittäjäksi, johtajaksi ja tulevaisuuteen suuntaavaksi visioijaksi ja mahdollisuuksien etsijäksi (Törn 2004). Yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen on laaja käsite. Se voidaan määritellä yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat ja tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Liiketoimintaosaamiseen sisältyvät kaupallisen osaamisen ja yleisen ongelmanratkaisukyvyn lisäksi ns. työelämävalmiudet, kuten viestintä- ja neuvottelutaidot sekä yhteistyö- ja tiimitaidot. (Kettunen et al. ) Suomessa kasvuyrittäjyyden vahvistuminen edellyttää liiketoimintaosaamisen vahvistamista teknologiaosaamisen ohella. Liiketoimintaosaaminen on tietoa ja taitoa luoda teknologiasta ja osaamisesta menestyvää liiketoimintaa. Se on yrittäjyyttä, johtamista, markkinointia ja markkinatiedon hyödyntämistä, rahoituksen ja talouden hallintaa, logistiikkaa, verkosto- ja yhteistyötaitoja. Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän panostusta liiketoiminta- ja kasvuyrittäjyysosaamiseen yritysten ja yhteiskunnan taholta. (Suomen yrittäjät, www-sivut osoitteessa: Suomessa tarvitaan myös lisää korkeatasoisia palveluja tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä (Kauppa- ja teollisuusministeriö, Yrittäjyyskatsaus 2004).

19 Tässä projektissa yrittäjyyden liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan yritystoiminnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. Yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen jaettiin seuraaviin kokonaisuuksiin: yrityksen perustamiseen liittyvät asiat taloushallintoon liittyvät asiat markkinointiin liittyvät asiat johtamiseen ja hallintoon liittyvät asiat. Liitteessä 1 on eritelty pääkokonaisuuksiin sisältyvät asiat yksityiskohtaisemmin. Yrittäjyys on substanssisidonnaista. Keskeisten yrittäjyyden liiketoimintaosaamiseen liittyvien asioiden tulee kuitenkin olla mukana eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. Näin valmistuvilla opiskelijoilla olisi substanssiosaamisen lisäksi myös liiketoimintaosaamisessa yrittäjyyden vaatimat perusvalmiudet. Yrittäjähenkisyys sisäinen yrittäjyys Yrittäjyyden tavoitteena nähdään usein oman yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toimiminen. Sisäinen yrittäjyys liittyy henkilön asenteisiin itseään, ympäristöään ja työtään kohtaan. Se voi ilmetä myös ulkoisena yrittäjyytenä eli yritystoimintana, jopa oman yrityksen perustamisena mutta ei välttämättä. Sisäinen yrittäjyys merkitsee halua tehdä työtä ja positiivista asennetta kaikkea työntekoa kohtaan riippumatta siitä, toimitaanko toisen palveluksessa vai omassa yrityksessä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin ja siihen, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ja miten he ymmärtävät oman työntekonsa suhteessa ympäristöönsä ja työyhteisönsä menestymiseen. (Römer- Paakkanen 1999) Toimintaympäristön tuntemus Toimintaympäristö on laaja osa-alue. Monet toimintaympäristöön liittyvät asiat ovat yhteisiä kaikille aloille, mutta toimintaympäristön hyödyntäminen ja siinä menestyminen edellyttävät toimialasidonnaisten tekijöiden syvällistä tuntemusta. Tällaisia ovat mm. eri aloja koskevat lait ja asetukset, standardit ja yleiset käytännöt. Toimintaympäristössä on huomattava määrä yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiin vaikuttavia seikkoja. On tunnettava koko se yhteiskunnallinen ympäristö, jossa yritykset toimivat. Nuorilla henkilöillä ja opiskelijoilla on oman elämänuran suunnittelun kannalta hyvä, että on tietty yleiskäsitys siitä, mitä sijoittuminen yhteiskunnan eri lohkoille käytännössä merkitsee. (Parkkinen 1999)

20 Verkostoituminen on monessa tapauksessa liiketoiminnan onnistumisen edellytys. Verkostoituminen edellyttää sekä oman toimialan sidosryhmien tuntemista että yritystoiminnan sidosryhmien tuntemista laajemminkin. Toimintaympäristön tuntemuksen ei tulisi rajoittua vain kansalliselle saati paikalliselle tasolle. Yritystoiminta on usein varsin globaalia ja koko maailma on tavallaan verkottunut. Näin toimintaympäristön tarkastelua on hyvä tehdä myös kansainvälisestä perspektiivistä, sillä perifeerisempien alueiden taloudellisen kynnysarvon kohoaminen perustuu usein vientiin alueen ulkopuolelle. Osaamisen kehittyminen alueella edellyttää usein alueen ulkopuolelta kanavoitua inhimillistä pääomaa (osaamista) ja tiedonhallintaa. Ne tulee integroida alueen endogeeniseen kasvuprosessiin (vrt. Hytönen, 1990, s ). Perifeerisillä alueilla osaaminen on yleensä suhteellisen ohutta, haavoittuvaa ja laajalle alueelle hajautunutta. Tämä ei ole erityisen hyvä lähtökohta alueen kehittämiselle ja oppivalle toimintakulttuurin muodostumiselle. Näin ollen tulisi suosia koulutuksen keskittämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa riittää potentiaalia inhimillisen pääoman kasvattamiseen, kehittämiseen ja välittämiseen (valjastamiseen) alueen toimijoiden käyttöön. Polarisoituvassa yhteiskunnassa, paikallisuuden ja globaalisuuden todellisuudessa, nousee esiin myös kysymys yrittäjyyden merkityksellisyydestä ja siitä kenen yhteiskunta varsinaisesti on (Kyrö, s. 20, 1999). Toimintaympäristötekijöihin kuuluvat myös julkiset yrityspalvelujärjestelmät. Suomessa palvelujärjestelmän ytimen muodostavat reilut 20 organisaatiota, jotka tarjoavat neuvonta, kehittämis-, rahoitus- ja asiointipalveluja yrityksille ja yrityksen perustajille kaikkiaan noin palvelupisteessä. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 5/2004) Yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Yritysten muuttuvat tilanteet (esimerkiksi yrityksen toimiala, toimialan muutosten luonne, kilpailuympäristön ja sidosryhmäverkostojen muutokset, jne.) sekä lähtökohdat (yrityksen koko, kulttuuri, omistuspohja jne.) ovat aina ainutlaatuisia ja vaativat siksi kulloinkin erityyppistä reagointia toimintaympäristötekijöihin. Näin ollen yrityksen toimintaympäristön yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Oleellista on, että opiskelija kykenisi seuraamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää riittävän vahvaa perustietoa toimintaympäristötekijöistä, jolloin se toimisi eräänlaisena orientaatioperustana toimintaympäristön muutosten havainnointiin ja seurantaan. Jatkuvan muutoksen moottoreina ja perussyinä ovat suuret kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat muutostekijät, ennen kaikkea tietotekniikan ja viestintäteknologian nopea kehittyminen, verkostoituminen ja kansainvälistyminen (globalisoituminen). Viime aikoina näiden muutostekijöiden vaikutukset ovat huomanneet esimerkiksi suomalaiset me-

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen

Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen Yrittäjyys HAAGA-HELIAn liiketalouden opinnoissa (Helsinki) Tarja Jokinen Tarja Römer-Paakkanen Ilkka Malinen Yrittäjyysopintojen kokonaisuus ja ASO 1. Lukukausi Yrittäjyys ja yritystoiminta 6 op - tiimi-

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot