Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke"

Transkriptio

1 Eila Jussila, Jouni Hytönen, Hannele Salminen (toim.) Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa benchmarking-hanke KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON VERKKOJULKAISUJA :

2 ISBN X Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on tukenut ja markkinoinut benchmarking-menetelmän omaksumista korkeakouluissa. Menetelmä on tarjonnut luovia mahdollisuuksia korkeakoulujen toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Vertailuun perustuvana kehittävänä arviointina se on myös osoittautunut soveltuvan hyvin korkeakoulukulttuuriin. Julkaisu on tulos kolmen suomalaisen ja yhden irlantilaisen ammattikorkeakoulun bencmarking-hankkeesta, jossa on arvioitu koulutusalojen yrittäjyyskasvatusprofiilia ja esitetty arvioinnin perusteella kehittämissuosituksia toimintatavoiksi. Benchmarking on monikäyttöinen menetelmä ja sen konkretiaa on kuvattu hyvin julkaisun liitteissä, joissa havainnollistetaan menetelmän soveltaminen koulutusohjelmakohtaisesti. Selkeä käytännöllinen tieto ja johtopäätös motivoi kyseenalaistamaan ja kehittämään toimintatapoja usein paremmin kuin teoriasta johdetut hypoteesit. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän raportin kirjoittajia ja hankkeeseen osallistuneita. Ossi Tuomi pääsihteeri

4

5 Sisällys Johdanto Hankkeen tavoitteet ja toteutus. Tavoitteet. Benchmarking-menetelmä. Projektin ohjausryhmä.. Osallistuneet ammattikorkeakoulut ja niiden toimintaympäristöt Toimintaympäristö Benchmarking-koulutusohjelmat Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin benchmarking-viitekehys. Yrittäjyyden käsite. Yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyspedagogiikka. Organisaation tapa toimia yrittäjämäisesti Benchmarking-prosessin toteutus Johtopäätökset Suositukset Liitteet : Benchmarking-kysymysten oheisaineisto : Benchmarking-kysymykset : Koulutusohjelmien benchmarking-raportit

6 Johdanto Yrittäjyyden edistäminen on oleellinen osa ammattikorkeakoulujen alueellista kehittämistehtävää. Suomen hallituksen laatiman yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on yritteliäs yhteiskunta. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on luoda toimintapuitteet jotka edesauttavat yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. (Suomen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma). Osana hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa opetusministeriö on arvioinut ja tarkistanut aikaisemmat yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen linjaukset koulujärjestelmän eri asteiden näkökulmista. Näiden pohjalta opetusministeriö on laatinut yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen toimenpideohjelman koulumuodoittain. (vrt. European comission, (2004b) Toimenpideohjelman mukaan ammattikorkeakouluissa on laajasti tarjolla yrittäjyyttä tukevia opintojaksoja niin pakollisissa kuin valinnaisissa opinnoissa. Projektiopintojen ja oppimisyrityksiä käytetään menetelmällisinä välineinä yrittäjyyden tukemisessa. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on runsaasti esihautomotoimintaa ja useilla ammattikorkeakouluilla myös varsinaisia yrityshautomoja. Hautomojen yrittäjyyttä edistävät prosessit liittyvät koulutukseen sekä tutkimus ja kehitystoimintaan. Hallinnon ja kaupan alalla ammattikorkeakouluissa toteutetaan lisäksi pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen jatkotutkintoja. Yrittäjyyttä halutaan edistää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön kautta, joka suunnataan erityisesti alueelliseen kehittämiseen sekä pk-sektorin yritystoiminnan tukemiseen ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä ammattikorkeakouluopinnoissa yrittäjyyden ulottuvuuksia mahdollistamalla opiskeluaikainen yrittäjyys, liittämällä opintoihin yrittäjyyselementtejä kuten projektiopintoja sekä kehittämällä opinnäytetyö- ja harjoitteluprosesseja. Lisäksi tavoitteena on kannustaa nuorten ryhtymistä yrittäjiksi mahdollistamalla se erilaisten tukipalvelujen kautta. (Opetusministeriö, 2004, 22 23) Suomen ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkoston tarkoituksena on jakaa yrityshautomotoiminnasta ja yrittäjyyskoulutuksesta kokemuksen kautta hankittu tieto niin toimivien hautomoiden kesken kuin uusille suunnittelu-, valmistelu- tai kehittämisvaiheissa oleville hautomohankkeille sekä lisätä tätä kautta ammattikorkeakoulutoiminnan alueellista vaikuttavuutta ja innovaatiokykyä. Tavoitteena on mm. kehittää vakiintunut yrityshautomo tai siihen rinnastettava toiminta Suomen ammattikorkeakouluihin tukemaan ja helpottamaan yrittäjiksi ryhtyvien amk-opiskelijoiden yritystoiminnan aloitta-

7 mista ja kehittämistä. (Suomen ammattikorkeakoulujen yrityshautomoverkoston www-sivut: Yrittäjyyskasvatuksen näkökulma opetussuunnitelmissa on vaativa arviointikohde. Tämän vuoksi arviointimenetelmäksi valittiin benchmarking-menetelmä, joka mahdollistaa vertailuun perustuvan kehittävän arvioinnin. Tähän hankkeeseen valittiin koulutusohjelmia kaikkiaan viideltä ammattikorkeakoulujen koulutusalalta, jotta saataisiin monialaisempi näkökulma yrittäjyyden edistämiseen ammattikorkeakouluissa eri substanssialueilla. Hankkeen alussa määritteltiin yrittäjyysosaamisen viitekehys, johon benchmarking-kysymykset pohjautuvat. Koulutusohjelmat tuottivat benchmarking-prosessin tuloksena raportit, jotka on esitetty tässä loppuraportissa. Hankkeen projektipäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja ovat vastanneet raportin kokoamisesta yksiin kansiin ja laatineet loppuraportin yhteiset osiot sekä johtopäätökset.

8 Hankkeen tavoitteet ja toteutus. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatus koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hankkeen tavoitteena oli arvioida koulutusalojen yrittäjyyskasvatusprofiilin nykytila, kehittää opetussuunnitelmien yrittäjyyskasvatusprofiilia ja kehittää opetussuunnitelmia yrittäjyyttä tukeviksi. Tällä tavoitellaan ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden lisäämistä alueellisen kehittämisen edistäjänä sekä innovaattorina. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulun henkilöstöltä ja koko organisaatiolta yrittäjyyden sisäistämistä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Näiden tiedostaminen ja edistäminen olivat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Opetussuunnitelmien kehittämisen tavoitteena on edistää mm. opiskelijoiden sisäisen yrittäjyyden kehittymistä, toimintaympäristön tuntemusta ja työelämän ennakointikykyä. Yrittäjyysprofiililtaan kehittyneiden opetussuunnitelmien kautta edistetään opiskelijoiden valmiutta toimia yrittäjyyslähtöisesti, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja yrityksiä alueelle ja näin edistää alueellista kehitystä. Hankkeessa saatiin tietoa viiden koulutusohjelman yrittäjyyskasvatuksesta. Tältä pohjalta laadittiin suositukset yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin. Tavoitteena oli, että suositukset ovat yleistettävissä kaikkiin koulutusohjelmiin.. Benchmarking-menetelmä Laatukeskuksen määritelmän mukaan benchmarking on menetelmä, jolla systemaattisesti opitaan hyviltä esikuvilta toimialasta riippumatta. Tarkoituksena on saada tietoja ja taitoja, jotka voidaan muuntaa tehokkaiksi oman yrityksen toiminnan parannuksiksi. (Laatukeskus 1998) Uskottavuutta ja standardisointia painotettaessa korostetaan järjestelmällistä prosessien ja suoritusten vertailua toiminnan kehittämisessä. Parhaita käytäntöjä pyritään löytämään, jos tavoitteena toiminnan kehittäminen ja kilpailukyvyn edistäminen. (Jackson-Lund 2000) Benchmarkingin avulla pyritään luomaan edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, sillä tiedonkeruun ja analyysin avulla saadaan tietoa erilaisista toi-

9 mintaympäristöistä. Menetelmä muuttaa arvostuksia ja auttaa yksilöitä keskittymään toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. (Karlöf & Östblom 1993). Benchmarkingin avulla rikotaan organisaatiorajoja ja lisätään avoimuutta. Samaa työtä tekeville tulee mahdollisuus johdata ja oppia toisiltaan. (Sorri-Teir & Murtolehti 1995) Benchmarking-projektin toteuttajina ovat ihmiset, jotka työskentelevät parannettavassa prosessissa. Prosesseissa käytännössä työskentelevät ja niistä vastaavat ihmiset vaihtavat kokemuksia toisen organisaation vastaavien henkilöiden kanssa. Tätä kautta saadaan käsitys siitä, mitä on mahdollista saavuttaa. Tämä kannustaa ja motivoi kehittämään ja jatkuvasti kyseenalaistamaan nykyisiä toimintatapoja. Benchmarking luo siis osallistumista ja oppimista, mikä on menetelmän selvä lisäetu. Organisaatio ja työtoverit ottavat benchmarkingin avulla kokonaisuutena askeleen kohti oppivaa organisaatiota. (Laatukeskus 1998) Benchmarkingissa on siis tavoitteena saada tietoa ja näkemystä sekä näitä soveltamalla kehittää omaa toimintaa ja nopeuttaa organisaation oppimista. Edellytyksenä on, että löydetään kehityskohteita, syy-seuraussuhteita, uudet oivallukset pystytään levittämään omaan organisaatioon ja parannustoimenpiteiden etenemistä seurataan. (Kaartinen-Koutaniemi 2001) Benchmarking on erinomainen menetelmä, kun halutaan saada yhteinen näkemys nykytilasta ja tavoitetilasta. Sitoutuminen prosessin muutoksiin on aina parempi, kun useampi ihminen osallistuu ja tuo esille näkemyksiään. (Hotanen et al. 2001) Benchmarking voidaan tehdä joko vertaamalla tuloksia ja suoritustasoja tai vertaamalla toimintatapoja eli prosessien sisältöä ja työvaiheita. Täysimittaisessa vertailussa otetaan molemmat näkökohdat huomioon. Kynnys sisäiseen benchmarking-toimintaan on matala ja sisäinen benchmarking soveltuu hyvin benchmarking-prosessin käynnistysvaiheeseen. (Lecklin 1997). Benchmarking-prosessin toteuttaminen myös edellyttää, että omat prosessit tunnetaan ja ymmärretään. Toiminnan rajojen puitteissa tapahtuvaa vertailua kutsutaan sisäiseksi benchmarkingiksi (Karlöf & Östblom 1993). Ulkoisella benchmarkingilla tarkoitetaan vertailua toimialan muihin organisaatioihin. Omaa käytäntöä verrataan toimialan parhaisiin ratkaisuihin. Pyrkimyksenä on löytää ne kohdat, joissa oma toiminta on kilpailijaa heikompaa, ja kohdistaa kehittämistyö oikeille alueille. (Lecklin 1997) Toiminnallinen benchmarking laajentaa tarkastelunäkökulmaa. Parasta prosessikäytäntöä voidaan etsiä myös oman toimialan ulkopuolelta. Vertailukohteeksi pyritään löytämään organisaatio, joka hoitaa kehitettävän toiminnon parhaiten. (Lecklin 1997)

10 Benchmarking tehdään parempien toimintatapojen määrittämiseksi oikean tavoitetason määrittämiseksi uusien menetelmien ja ideoiden löytämiseksi ennakkoluulojen poistamiseksi (Lecklin 1997). Toiminnan kehittäminen benchmarking menetelmän avulla tapahtuu yleensä seuraavien vaiheiden kautta (Zairi 1996): 1. Suunnittelu vertailtavien prosessien määrittäminen benchmarking-kumppaneiden määrittäminen 2. Tietojen kerääminen 3. Tietojen analysointi 4. Tulosten hyödyntäminen suunnitelmat toiminnan kehittämiseksi benchmarking-tietojen pohjalta 5. Kypsyysvaihe uudet käytännöt integroitu täysin organisaation prosesseihin. Prosessi voi olla ajallisesti varsin pitkä ja sen loppuun saattaminen edellyttää systemaattista toimintaa. Uuden tiedon integroiminen organisaation prosesseihin on vaativa tavoite, helposti jäädään tietojen analysointivaiheeseen. Tässä projektissa koulutusohjelmien välisen benchmarking-toiminnan kautta on tuotettu yleistetty suositus yrittäjyyskasvatuksen kytkemisestä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Ydinaineiston muodostavat koulutusohjelmien tuottamat benchmarking-raportit sekä toteutetut benchmarking-tilaisuudet. Suositusten pohjalta koulutusohjelmat kehittävät edelleen toimintaansa.. Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmässä olivat mukana suunnittelupäällikkö Jouni Hytönen, pj. (Mikkelin ammattikorkeakoulu), ohjelmajohtaja Kari Salmi (Haaga-Insitituutin ammattikorkeakoulu), ohjelmajohtaja Juha Ojajärvi (Haaga-Insitituutin ammattikorkeakoulu), yliopettaja Liisa Westman (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), koulutusohjelman johtaja Pekka Sivonen (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), suunnittelija Hannele Salminen (Korkeakoulujen arviointineuvosto), asiamies Mika Eskola (Helsingin kauppakamari) ja yliopettaja Eila Jussila, projektipäällikkö (Mikkelin ammattikorkeakoulu). Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa.

11 Osallistuneet ammattikorkeakoulut ja niiden toimintaympäristöt Yrittäjyyskasvatus koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hanketta koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina olivat Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu. Hallinnon ja kaupan koulutusalalle mukaan haettiin myös ulkomaista yhteistyökumppania, joksi lupautui irlantilainen Galway-Mayo Institute of Technology.. Toimintaympäristö Ammattikorkeakouluilta edellytetään aluekehitysvaikutuksia eli lähinnä maakuntatason kehittämistä. Ammattikorkeakoulut voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan, miten niiden maakunnallinen toiminta-alue hahmottuu. Maakuntakeskuksen korkeakoululle on tyypillistä paitsi sijainti maakuntakeskuksessa, myös alueellisen vuorovaikutuksen keskittyminen paikalliselle tasolle. Koko maakunnan korkeakoulun aluekehitysvaikutus ulottuu koko maakuntaan, siis myös perifeerisille alueille. Ammattikorkeakoulu voi olla osa korkeakoulukeskittymää, jolloin sen lähellä on yksi tai useampia yliopistoja tai muita ammattikorkeakouluja. (Rikkinen 2002) Maakuntatason kehittäminen tapahtuu toimialueen väestön koulutustarpeisiin vastaamalla. Ammattikorkeakouluja perustettiin osaksi aluepoliittisin perustein; ammattikorkeakoulut nähdään uusimman tiedon tuojina alueelle ja tiedon soveltajina alueen toimijoiden tarpeisiin esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kautta. Aluekehitysvaikutuksilla tarkoitetaan yleensä taloudellisen kehityksen edistämistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisten toimintatapojen edistäminen ovat ammattikorkeakoulujen keskeisiä tehtäviä alueellisessa kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuneet korkeakoulut ovat toimintaympäristöltään varsin erilaisia. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut ovat maakuntatason ammattikorkeakouluja, joskin erityisesti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on selkeästi myös osa korkeakoulujen keskittymää.

12 Sekä Mikkelin että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut sijaitsevat alueilla, joilla väestön koulutus- ja tulotaso ovat maan keskitasoa alhaisemmat sekä työttömyysaste korkea. Alueen alkutuotannon tuottamat raaka-aineet on suurelta osin viety muualle jalostettaviksi, ja teollinen traditio on puutteellista. Alueiden yritykset ovat kooltaan pieniä ja keskisuuria. Tällaisilla alueilla tuoteinnovaatiot ovat vahva perusta kilpailuedulle. Ammattikorkeakouluille asetetaan suuria alueellisen kehittämisen tavoitteita: koulutuksen tulisi edistää olemassa olevien yritysten toimintaa, mutta myös luoda kokonaan uutta yritystoimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa yritysten nettolisäys on toivottua pienempi, ja koulutusorganisaatioille asetetaan tavoitteeksi synnyttää uusia yrittäjiä suoraan opiskelun jatkeeksi. Perifeerisillä alueilla kysyntäympäristö on heikko ja se edellyttää erityistä panostamista markkina-alueen laajentamiseen ja kansainvälistymiseen. Näiden alueiden yritykset pyrkivät ydinalueiden yrityksiä vähemmän kompensoimaan paikallisen kysynnän puutetta viennillä. (Christensen-Lindmark 1992). Toimintaympäristö ei erityisesti edistä yrittäjyyttä syrjäisillä alueilla. Yrittäjyyttä suosivan asenneilmapiirin kehittymistä vaikeuttavat mm. vähäinen yrittäjien määrä, alhainen väestömäärä ja ikärakenteelliset tekijät, keskimääräistä alhaisempi koulutustaso, alueen sisäiset etäisyydet sekä etäisyydet kasvukeskuksiin ja ydinalueille, osaamiskeskittymien puute, yritysten kansainvälisten yhteyksien ja osaamisen heikkous. Menestyksellinen yrittäjyys edellyttää substanssialueen toimintaympäristön osatekijöiden syvällistä tuntemusta ja huomioimista opetussuunnitelmien kehittämisessä ja oppimisprosesseissa. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna koulutusohjelmien kehittämishaasteet yrittäjyyden näkökulmasta ovat mittavat. Kehittämishaaste korostuu perifeerisemmillä alueilla, sillä toimiminen globaalissa verkostotaloudessa on avain myös alueen taloudellisen kynnysarvon kohoamiseen. Tällä on merkitystä myös yhtälailla pääkaupunkiseutumme metropolialueella. Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö on taloudelliselta aktiviteetiltaan vilkas pääkaupunkiseutu ja poikkeaa huomattavasti Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöstä. Pääkaupunkiseudulla yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla taloudellinen suhdannetilanne. Nousukauden aikaan opiskelijoita vedetään työmarkkinoille, ja yrittäjäksi ryhtymisen aste on heikko. Laskusuhdanteessa yrittäjyys lisääntyy. Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteena olisikin ottaa suhdanteet huomioon ja panostaa yrittäjyyskasvatukseen ennakoivan oikea-aikaisesti. Galway-Mayo Institute of Technology sijaitsee Galwayssa Länsi-Irlannissa ja on lähinnä maakuntatason korkeakoulu. Irlanti teollistui nopeasti maan liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna Keskeisenä syynä teollisuuden lisääntymiseen Irlannissa ja erityisesti Länsi-Irlannissa oli ulkomaisen

13 yritystoiminnan lisääntyminen. Tärkeimmät syyt ulkomaisten yritysten sijoittumiselle Irlantiin olivat hyvin koulutettu, englanninkielinen työvoima, yritysten kannalta edullinen verotus sekä hyvät tuet. (Jussila 1994) Ulkomaisten yritysten integroituminen Irlannin talouselämään jäi vähäiseksi. Ulkomaisilla yrityksillä oli Irlannissa lähinnä vain valmistusta, yrityksiä koskeva päätöksenteko tapahtui muualla. Ulkomaiset yritykset eivät myöskään juuri ole harjoittaneet tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Irlannissa. Vaikka ulkomaiset yritykset ovatkin parantaneet työllisyyttä, ne eivät ole välttämättä edistäneet merkittävästi taloudellista kasvua. (Jussila 1994) Kustannustaso, lähinnä palkat, on parissa viime vuodessa noussut Irlannissa. Näin Irlanti on menettämässä yhden vahvan kilpailutekijänsä. Ulkomaisia yrityksiä siirtyy pois Irlannista pääasiassa uusiin Euroopan unionin jäsenmaihin. (Sinervä 2004) Uusien yritysten syntyminen olisi siis erittäin tärkeää koko Irlannin ja erityisesti Länsi-Irlannin alueellisen kehityksen kannalta. Yritysrakenteessa tapahtuneet muutokset edellyttävät Galway-Mayo Institute of Technologylta yrittäjyyden merkityksen korostamista koulutuksessa.. Benchmarking-koulutusohjelmat Benchmarking-prosessiin valittiin viisi koulutusohjelmaa, jotka samalla edustavat viittä eri koulutusalaa. Tällä perusteella voidaan tehdä laajempiakin johtopäätöksiä yrittäjyyskasvatuksesta ja soveltaa niitä myös muihin koulutusohjelmiin. Keskeisenä tavoitteena oli tulosten yleistäminen koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia. Hankkeen koulutusalat ja -ohjelmat olivat seuraavat: Sosiaali ja terveys: Fysioterapian koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Anneli Muona) Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Pirjo Vuoskoski) Tekniikka: Konetekniikan koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Arto Huovinen, lehtori Tuomo Kettunen) Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Kari Mäkelä, yliopettaja Paavo Ripatti) Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto: Liiketalouden koulutusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Pekka Sivonen, yliopettaja Liisa Westman, yliopettaja Kim Wrange, lehtori Ulla Kärnä, opiskelija Tatu Mäkimartti)

14 Mikkelin ammattikorkeakoulu (lehtori Ulla Keto, lehtori Leena Korhonen, yliopettaja Eila Jussila, opiskelija Johanna Pekkala, opiskelija Sirpa Purhonen, projektipäällikkö Jorma Manninen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (ohjelmajohtaja Juha Ojajärvi, ohjelmajohtaja Kari Salmi) Galway-Mayo Institute of Technology (koulutusohjelman johtaja Larry Elwood, lehtori Ivan McPhillips) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Matkailun koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelmajohtaja Erja Härkönen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (yritysasiamies Ari Karvonen) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (koulutusohjelmajohtaja Marja- Leena Rautiainen) Luonnontieteet: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu (koulutusohjelman johtaja Paula Siitonen) Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu (ohjelmajohtaja Jukka Lehtonen) Pohjois-Karjalan koulutusohjelma (koulutusohjelmajohtaja Eero Mönkkönen)

15 Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin benchmarking-viitekehys Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien nykytilanteen selvittämisessä ja tähän perustuvassa koulutusohjelmien välisessä benchmarkkauksessa käytettiin siihen erikseen laadittua viitekehystä. Tässä luvussa käydään läpi viitekehyksen käsitteistöä ja taustoja. Viitekehys on seuraava: Substanssiosaaminen YRI TTÄJYYD EN LIIKETOIM INTA -OSAAM I N EN YRI TTÄJYYS- PEDAGOGIIKKA TOI M I NTA- YM PÄRI STÖ YRITTÄJYYSKASVATUS (AM M ATILLINEN) ORG ANI SAATI ON TAPA TOI M I A YR ITTÄJÄM ÄISESTI Kuva. Yrittäjyyskasvatus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa -hankkeen viitekehys Yrittäjyyskasvatus on jaettu osatekijöihin ammatillisen korkeakoulutuksen näkökulmasta. Tällöin oman alan substanssiosaamisen merkitys tulee ottaa myös huomioon kokonaisuutta tarkasteltaessa, jolloin näkökulmana on ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus. Viitekehyksessä huomioidaan yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen, yrittäjyyspedagogiikka, toimintaympäristöön liittyvät tekijät sekä organisaation tapa toimia yrittäjämäisesti.

16 . Yrittäjyyden käsite Yrittäjyydellä ei ole selkeästi omaa, eriytynyttä tiedetaustaansa, vaan useat tieteenalat ovatkin kuvanneet sitä omista lähtökohdistaan. Yrittäjyyden tieteelliset lähestymistavat pohjautuvat taloustieteisiin, sosiologiaan ja psykologiaan (Kovalainen 1993). Myös kasvatustieteissä on alettu pohtia yrittäjyyttä. (Kyrö 1999) Taloustieteellinen lähestymistapa kuvaa yrittäjyyttä taloudellisena prosessina. Joseph Schumpeterin mukaan yrittäjämäinen toiminta ja teknologia yhdessä edistävät innovaatioita (Dáhmen 1994). Schumpeterin vaikutusta lieneekin, että yrittäjyys nähdään keskeisenä asiana taloudellisen kasvun ja kehityksen edistämisessä ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymisessä (Kirzner 1994). Sosiologian lähestymistapa yrittäjyyteen on luonteeltaan kollektiivinen. Se tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä. (Kyrö 1999). Sosiologisen lähestymistavan mukaan yksilöt toimivat yrittäjämäisesti, koska sosiaalinen ympäristö suosii tämän tyyppistä käyttäytymistä. (Davidson 1989) Psykologisessa lähestymistavassa painottuu yrittäjän persoonallisuus, siihen liittyvät motivaatiotekijät, erikoisesti tarpeiden ja arvojen yhteys yrittäjyyteen. Piirreteoriassa tiettyjen persoonallisuuden piirteiden oletetaan määrittävän yrittäjyyttä. Psykodynaamisissa malleissa yrittäjyys selitetään lapsuuden kehityksen kautta muovautuvana persoonallisuutena. (Kyrö 1999) Yrittäjyydellä on kolme erilaista merkitystä: (Hytti 2002 ) (vrt. Kyrö 1997, Koiranen 1993) 1. Ulkoinen yrittäjyys liittyy lähinnä oman yrityksen perustamiseen ja johtamiseen 2. Sisäinen yrittäjyys tällä tarkoitetaan yrittäjämäistä tapaa toimia organisaatiossa 3. Yrittäjäkäyttäytyminen (omaehtoinen yrittäjyys) on yhteydessä kaikkiin inhimillisen toiminnan ulottuvuuksiin ja on oman elämän suunnittelun perusta. Yrittäjyyden käsitteet voidaan määritellä seuraavasti: (Kyrö-Nissinen 1995) Yrittäjyys on yläkäsite, joka kattaa ja sulkee sisäänsä kaikki yrittäjyyden muodot Ulkoinen yrittäjyys on prosessi, jonka ulkoisena tunnusmerkkinä syntyy oma itsenäinen yritys. Se viittaa traditionaaliseen pienyritysympäristöön, yrittäjän ja yrityksen yhdentymiseen yrittäjäpersoonassa.

17 Sisäinen yrittäjyys, organisaation ajan tuote on työyhteisön/organisaation yrittäjämäinen toimintatapa. Se on kuvaus kollektiivisesta prosessista, tietoisesta tai tiedostamattomasta organisaation tavasta toimia. Omaehtoinen yrittäjyys, työnjaon murtaja on yksilön roolin muuttuminen, työnjaon ja organisaatioistumisen ajan tuotteena. Sen merkitys liittyy yksilön omaan kehityskertomukseen, hänen käyttäytymiseensä, asenteisiinsa ja tapaansa toimia. Omatoiminen ja aktiivinen eli yrittäjämäinen henkilö kykenee tekemään itselleen vision siitä, mitä haluaa jatkossa tehdä. Yrittäjäpersoona pystyy muodostamaan itselleen oman tulevaisuutensa vaihtoehdot ja hän myös osaa löytää keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyteen kasvussa on kyse henkilökohtaisella tasolla persoonallisuuden kehittymisestä. Yrittäjäpersoonallisuus syntyy sekä synnynnäisten että opittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yrittäjä ihmisenä edustaa älyllisiä kykyjä, motorisia ja havaintoihin perustuvia kykyjä sekä sosiaalis-emotionaalisia kykyjä. Eri ammatit vaativat em. kyky-osa-alueiden esiintymistä eri tavoin. Yrittäjyyteen kasvu on kehittymistä tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. (Koiranen, 1994) Omatoiminen ja aktiivinen eli yrittäjämäinen henkilö kykenee tekemään itselleen vision siitä, mitä haluaa jatkossa tehdä. Yrittäjäpersoona pystyy muodostamaan itselleen oman tulevaisuutensa vaihtoehdot, ja hän myös osaa löytää keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Yrittäjyyskasvatus on sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden, yrittäjämäisen käyttäytymisen kehittämistä ja edistämistä sekä yksilöissä että organisaatioissa. (Luukkainen & Wuorinen 2002). Keskeiseksi nousee kysymys, millaisin pedagogisin menetelmin edistetään edellä mainittujen ominaisuuksien kehittymistä. Sisäinen yrittäjyys edellyttää yrittäjämäistä käyttäytymistä eli ns. omaehtoista yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys liittyy henkilön asenteisiin itseään, ympäristöään ja työtään kohtaan. Sisäinen yrittäjyys merkitsee yrittäjyyttä organisaation jäsenenä ja se viittaa monenlaisiin ilmiöihin niin organisaation strategioiden luomisesta aina tuotekehittelyyn saakka (Koiranen 1994). Sisäisellä yrittäjyydellä on liittymäpinta organisaatioiden johtamiseen, kehittämiseen sekä henkilöstön motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

18 Se voi ilmetä myös ulkoisena yrittäjyytenä eli yritystoimintana, jopa oman yrityksen perustamisena mutta ei välttämättä. Toisen palveluksessa olevalta työntekijältä edellytetään sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia. Yrittäjyyden tavoitteena nähdään usein oman yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toiminen. Yrittäjyys perustuu hyvään substanssiosaamiseen, ja tämä on luonnollisesti koulutuksen keskeinen tarkoitus. Substanssiosaamisen lisäksi koulutuksen pitäisi antaa opiskelijoille yrittäjyysvalmiudet. Nämä muodostuvat Liiketoimintaosaamisesta Yrittäjähenkisyydestä Toimintaympäristön tuntemuksesta Substanssiosaamisen lisäksi yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjänä toimiminen edellyttävät näitä kaikkia. Yrittävyys on mahdollisuuksien näkemistä, uuden oppimista sekä käytännön tekoja ja toimintaa. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja tekemättömiä keksintöjä. (Huuskonen 1998, 3). Substanssiosaamisen laajentaminen liiketoimintaosaamisella, yrittäjähenkisyydellä ja toimintaympäristön tuntemuksella antavat mahdollisuudet kasvaa ammattinsa osaavasta työntekijästä yrittäjäksi, johtajaksi ja tulevaisuuteen suuntaavaksi visioijaksi ja mahdollisuuksien etsijäksi (Törn 2004). Yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen on laaja käsite. Se voidaan määritellä yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa. Liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan kykynä saada ideat ja tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio- ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Liiketoimintaosaamiseen sisältyvät kaupallisen osaamisen ja yleisen ongelmanratkaisukyvyn lisäksi ns. työelämävalmiudet, kuten viestintä- ja neuvottelutaidot sekä yhteistyö- ja tiimitaidot. (Kettunen et al. ) Suomessa kasvuyrittäjyyden vahvistuminen edellyttää liiketoimintaosaamisen vahvistamista teknologiaosaamisen ohella. Liiketoimintaosaaminen on tietoa ja taitoa luoda teknologiasta ja osaamisesta menestyvää liiketoimintaa. Se on yrittäjyyttä, johtamista, markkinointia ja markkinatiedon hyödyntämistä, rahoituksen ja talouden hallintaa, logistiikkaa, verkosto- ja yhteistyötaitoja. Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän panostusta liiketoiminta- ja kasvuyrittäjyysosaamiseen yritysten ja yhteiskunnan taholta. (Suomen yrittäjät, www-sivut osoitteessa: Suomessa tarvitaan myös lisää korkeatasoisia palveluja tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä (Kauppa- ja teollisuusministeriö, Yrittäjyyskatsaus 2004).

19 Tässä projektissa yrittäjyyden liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan yritystoiminnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. Yrittäjyyden liiketoimintaosaaminen jaettiin seuraaviin kokonaisuuksiin: yrityksen perustamiseen liittyvät asiat taloushallintoon liittyvät asiat markkinointiin liittyvät asiat johtamiseen ja hallintoon liittyvät asiat. Liitteessä 1 on eritelty pääkokonaisuuksiin sisältyvät asiat yksityiskohtaisemmin. Yrittäjyys on substanssisidonnaista. Keskeisten yrittäjyyden liiketoimintaosaamiseen liittyvien asioiden tulee kuitenkin olla mukana eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. Näin valmistuvilla opiskelijoilla olisi substanssiosaamisen lisäksi myös liiketoimintaosaamisessa yrittäjyyden vaatimat perusvalmiudet. Yrittäjähenkisyys sisäinen yrittäjyys Yrittäjyyden tavoitteena nähdään usein oman yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toimiminen. Sisäinen yrittäjyys liittyy henkilön asenteisiin itseään, ympäristöään ja työtään kohtaan. Se voi ilmetä myös ulkoisena yrittäjyytenä eli yritystoimintana, jopa oman yrityksen perustamisena mutta ei välttämättä. Sisäinen yrittäjyys merkitsee halua tehdä työtä ja positiivista asennetta kaikkea työntekoa kohtaan riippumatta siitä, toimitaanko toisen palveluksessa vai omassa yrityksessä. Koulutuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin ja siihen, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ja miten he ymmärtävät oman työntekonsa suhteessa ympäristöönsä ja työyhteisönsä menestymiseen. (Römer- Paakkanen 1999) Toimintaympäristön tuntemus Toimintaympäristö on laaja osa-alue. Monet toimintaympäristöön liittyvät asiat ovat yhteisiä kaikille aloille, mutta toimintaympäristön hyödyntäminen ja siinä menestyminen edellyttävät toimialasidonnaisten tekijöiden syvällistä tuntemusta. Tällaisia ovat mm. eri aloja koskevat lait ja asetukset, standardit ja yleiset käytännöt. Toimintaympäristössä on huomattava määrä yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiin vaikuttavia seikkoja. On tunnettava koko se yhteiskunnallinen ympäristö, jossa yritykset toimivat. Nuorilla henkilöillä ja opiskelijoilla on oman elämänuran suunnittelun kannalta hyvä, että on tietty yleiskäsitys siitä, mitä sijoittuminen yhteiskunnan eri lohkoille käytännössä merkitsee. (Parkkinen 1999)

20 Verkostoituminen on monessa tapauksessa liiketoiminnan onnistumisen edellytys. Verkostoituminen edellyttää sekä oman toimialan sidosryhmien tuntemista että yritystoiminnan sidosryhmien tuntemista laajemminkin. Toimintaympäristön tuntemuksen ei tulisi rajoittua vain kansalliselle saati paikalliselle tasolle. Yritystoiminta on usein varsin globaalia ja koko maailma on tavallaan verkottunut. Näin toimintaympäristön tarkastelua on hyvä tehdä myös kansainvälisestä perspektiivistä, sillä perifeerisempien alueiden taloudellisen kynnysarvon kohoaminen perustuu usein vientiin alueen ulkopuolelle. Osaamisen kehittyminen alueella edellyttää usein alueen ulkopuolelta kanavoitua inhimillistä pääomaa (osaamista) ja tiedonhallintaa. Ne tulee integroida alueen endogeeniseen kasvuprosessiin (vrt. Hytönen, 1990, s ). Perifeerisillä alueilla osaaminen on yleensä suhteellisen ohutta, haavoittuvaa ja laajalle alueelle hajautunutta. Tämä ei ole erityisen hyvä lähtökohta alueen kehittämiselle ja oppivalle toimintakulttuurin muodostumiselle. Näin ollen tulisi suosia koulutuksen keskittämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa riittää potentiaalia inhimillisen pääoman kasvattamiseen, kehittämiseen ja välittämiseen (valjastamiseen) alueen toimijoiden käyttöön. Polarisoituvassa yhteiskunnassa, paikallisuuden ja globaalisuuden todellisuudessa, nousee esiin myös kysymys yrittäjyyden merkityksellisyydestä ja siitä kenen yhteiskunta varsinaisesti on (Kyrö, s. 20, 1999). Toimintaympäristötekijöihin kuuluvat myös julkiset yrityspalvelujärjestelmät. Suomessa palvelujärjestelmän ytimen muodostavat reilut 20 organisaatiota, jotka tarjoavat neuvonta, kehittämis-, rahoitus- ja asiointipalveluja yrityksille ja yrityksen perustajille kaikkiaan noin palvelupisteessä. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 5/2004) Yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Yritysten muuttuvat tilanteet (esimerkiksi yrityksen toimiala, toimialan muutosten luonne, kilpailuympäristön ja sidosryhmäverkostojen muutokset, jne.) sekä lähtökohdat (yrityksen koko, kulttuuri, omistuspohja jne.) ovat aina ainutlaatuisia ja vaativat siksi kulloinkin erityyppistä reagointia toimintaympäristötekijöihin. Näin ollen yrityksen toimintaympäristön yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Oleellista on, että opiskelija kykenisi seuraamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää riittävän vahvaa perustietoa toimintaympäristötekijöistä, jolloin se toimisi eräänlaisena orientaatioperustana toimintaympäristön muutosten havainnointiin ja seurantaan. Jatkuvan muutoksen moottoreina ja perussyinä ovat suuret kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat muutostekijät, ennen kaikkea tietotekniikan ja viestintäteknologian nopea kehittyminen, verkostoituminen ja kansainvälistyminen (globalisoituminen). Viime aikoina näiden muutostekijöiden vaikutukset ovat huomanneet esimerkiksi suomalaiset me-

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Mitä arvioitiin?

Mitä arvioitiin? Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Mira Huusko, Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Karvi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa

YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

10 askelta onnistumiseen

10 askelta onnistumiseen Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot