Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12

Transkriptio

1 4/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä s. 18 ADHD-liiton lyhytelokuva Lopeta! kurkistaa luokkaan s. 24

2 s i s ä l l y s ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh henna.niskala@adhd-liitto.fi Tiedottaja Helin Vesala Puh helin.vesala@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi Kuntoutusassistentti Petra Mäki Puh petra.maki@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liiton uutisia 6 ADHD-liitolle valittiin syyskokouksessa uusi puheenjohtaja 12 Palveluohjaus asiakkaan tukena 16 Lyhyesti 17 Kirjaesittelyt 18 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä 20 En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan 22 Kuntoutus 24 ADHD-liiton lyhytelokuva Lopeta! kurkistaa luokkaan 26 Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä, minkä annat, palaa aina luoksesi 29 Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen 30 Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/2012 2

3 Hyvät ADHD-lehden lukijat p ä ä k i r j o i t u s Toivotan oikein mukavaa loppuvuotta kaikille vuoden viimeisen lehden lukijoille! Vuosi on vierähtänyt jo joulukuuhun ja pikkujoulujen vietto on mitä vilkkainta juuri nyt. Täällä ADHD-liitossa on myös eletty vilkasta aikaa. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus jäsenineen. Liitossa on aloittanut monta uutta työntekijää, jotka ovat ottaneet innolla tehtävät haltuunsa. Myös vuoden alussa joukkoomme liittyy uusia työntekijöitä. Toivotan kaikki uudet ja vanhatkin jäsenet sekä työntekijät tervetulleiksi mukaan ADHD- liiton toimintaan! Jännityksellä odotamme myös näin loppuvuodesta Raha-automaattiyhdistyksen ennakkopäätöstä hakemuksestamme, joka jätettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykselle. Ensi vuonna olemme mukana myös ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen tekemässä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä. Tässä asiassa tulemme varmasti olemaan yhteydessä myös jäsenistöömme. Kaikkien mielipide on tärkeää liiton kehityksen kannalta. kiihkein odotus maan eteläosassa kohdistuu kysymykseen: Onko joulu valkoinen? Tätä odotellessa ja pohtiessa toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa! Jag önskar er alla en God Jul så här i slutet av året. Nästa år kommer vi att satsa också smått i tvåspråkig verksamhet på de ort det behövs. Hör av er till oss, så vet vi hur vi kan hjälpa er! Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää Olen huomannut työskenteleväni aktiivisessa liitossa. ADHD-liitto ry on myös haluttu yhteistyökumppani erilaisissa projekteissa ja muissa yhteistyökuvioissa. Se tuntuu hyvältä! Jotta tähän asti tehty hyvä työ jatkuisi ja kehittyisi, meidän kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja luoda katse tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan! *** Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa, toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa. Nallen joulu Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Olemme ennakkoon saaneet maistella jo valkoisen lumen tuloa, joka toki on jo moneen kertaan ehtinyt sulaakin. Silti joulunalun Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Helin Vesala puh taitto Helin Vesala Toimituskunta Teija Jalanne Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN /2012

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Kiitän monivuotisesta antoisasta yhteistyöstä! Tässä vaiheessa vuotta jokainen meistä voi todeta tiimalasin hiekan olevan jo aika vähissä tämän vuoden osalta. Vuoden aikana on saatu aikaiseksi paljon, mutta silti saattaa tuntua siltä, että paljon sellaisia asioita on vielä tekemättä, jotka pitäisi saada loppuun millä hinnalla hyvänsä. Onko siinä mitään järkeä? Suorituspaineinen yhteiskunta ajaa monet nuoret ja aikuisetkin tilanteeseen, jossa tiimalasin kapeimpaan kohtaan kasautuu niin paljon asioita ja tehtäviä, että tiimalasin uuma ei enää läpäise kaikkea, ja julma loppuun palaminen uhkaa. Kun kuuntelin viikonloppuna kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan luentoa, joka käsitteli tätäkin aihetta, tein omakohtaisen päätökseni yrittää häätää kiirettä ja tekemisen pakkoa takavasemmalle ja antaa tilaa vapaudelle tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle itselleni kaikkein tärkeimpiä. Me tiedämme kaikki, että vain huollettu laite toimii moitteettomasti vuodesta toiseen, mutta niin toimimme mekin. Jokanaisen tai jokamiehen huoltokirjaa tuskin löytyy kaupan hyllyltä, ja se onkin kai tämän kaiken ydin. Meistä jokainen kirjoittaa itse omaa huoltokirjaansa sivu sivulta eletyn elämän ja erilaisten kokemustemme perusteella. Kaikki se, mikä tuo iloa ja potkua arkeen ja antaa voimia erilaisten haasteiden keskellä, on tekemisen ja kokemisen arvoista. On vain muistettava säännöllisyys tässäkin asiassa. Itselläni on päättymässä pitkä jakso liiton puheenjohtajana. Liitto on saavuttanut aikuisen iän. Minä olen saanut olla mukana liiton nuoruusvuosien sykkeessä ja seurata liiton kasvua kohti aikuisuutta. Värikkäitä vuosia on takana monta. Päällimmäisenä noista vuosista mieleeni ovat jääneet ne lukuisat kohtaamiset eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa puheluiden, kirjeiden ja sähköpostin välityksellä. Liiton työntekijät, hallitukset ja yhteistyökumppanimme niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat kaikki omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että ADHD-liiton asema järjestökentällä on tällä hetkellä hyvä. Tästä on uuden puheenjohtajan hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevienkin vuosien suuria haasteita. Minä saan nyt pudottaa suuren vastuun harteiltani ja jatkaa luottamustehtävääni liiton hallitusjäsenen oikeuksin ja velvottein. Kiitän Teitä kaikkia monivuotisesta, antoisasta yhteistyöstä ja keskityn nyt entistä aktiivisemmin oman huoltokirjani päivittämiseen. Toivon, että uusi alkava vuosi suo meille kaikille uusia haasteita ja mahdollisuuksia kohtuuden rajoissa sekä onnea ja iloa jokaiseen päivään. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 4/2012 4

5 Uusi tiedottaja aloitti lokakuussa l i i t o n uutisia Tervehdys! Olen Helin Vesala, ADHD-liiton tiedottaja. Sijaistan Jari Hämäläistä hänen perhevapaansa aikana. Työtehtäviini kuuluvat muun muassa ADHD-lehden tekeminen, nettisivujen ylläpito ja erilaisten viestintäprojektien toteuttaminen. Olen kotoisin Virosta, Tarton kaupungista. Kanditutkinnon jälkeen maisteriopinnot toivat minut Jyväskylän yliopistoon. Huomaamatta Suomessa on vierähtänyt jo viisi vuotta. Koulutukseltani olen filosofian maisteri yhteisöviestinnän alalla. Opiskeluajalta ja valmistumisen jälkeen minulle on kertynyt monenlaista viestintäalan kokemusta sekä Virosta että Suomesta. Olen muun muassa työskennellyt Viron opetusministeriön viestintäosastolla ja toiminut matkaoppaana Tshekin-matkoilla. Suomessa olen työskennellyt muun muassa Rautakeskossa sekä viestinnän että markkinoinnin puolella. Ehdinpä opettaa viron kieltäkin jyväskyläläisille. Järjestötoiminta on minulle kokonaan uusi aluevaltaus. Uskon että kokemukseni aikaisemmista työpaikoista, into ja halu oppia uutta auttavat minua pärjäämään tässäkin tehtävässä. Olen luonteeltani iloinen, puhelias ja ulospäin suuntautunut. Vapaaaikani saan kulumaan liikunnan, lukemisen, matkustelun, leipomisen ja lautapelien parissa. Viihdyn luonnossa ja syksyllä minut voi usein löytää sienimetsästä. Aloitin työt ADHD-liitossa lokakuun puolessa välissä ja vauhti on ollut hurja ensimmäisestä päivästä lähtien. Joka päivä on tuonut mukanaan jotakin uutta. Pienessä organisaatiossa saa olla monessa mukana ja olen nauttinut monipuolisista tehtävistäni. Jos kaipaatte apua tai neuvoja viestintäasioissa, ottakaahan yhteyttä, yhdessä löydämme varmasti hyvän ratkaisun. Toivotan kaunista joulunaikaa! Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Kuva Olli Vesala Matias kokeili työntekoa ADHD-liitossa Marraskuussa ADHD-liitossa työskenteli kaksi viikkoa 21-vuotias työharjoittelija Matias. Matias on adhd-oireinen ja opiskelee kolmatta vuotta Invaliidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Hän on Järvenpäässä TYVAkoulutuksessa, joka tarjoaa opiskelijalle työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Työharjoittelulta ADHD-liitossa Matias odotti vaativia tehtäviä ja omien sanojensa mukaan hän saikin suorittaa mieleisiä tehtäviä. Kahden viikon aikana Matias muun muassa kokosi infopaketteja, lajitteli esitteitä, materiaaleja sekä järjesti varastoamme. Hän piti eniten varaston siivoustehtävistä ja vanhojen asiakirjojen tuhoamisesta. Työharjoittelijallemme annettiin mahdollisuus tutustua adhd:hen liittyviin videomateriaaleihin ja hän kertoikin oppineensa työharjoittelussa enemmän adhd:sta ja sen oireista. Matias kertoi olevansa hyvin tyytyväinen työharjoitteluunsa ADHDliitossa. Tämä ei ollut Matiaksen ensimmäinen työharjoittelupaikka. Viime vuonna hän oli harjoittelijana Helsingin Annantalon taidekeskuksessa. Tulevaisuudessa Matias haluaisi työskennellä toimistoapulaisena. Matias oli nopea ja luotettava työntekijä. Kiitämme Matiasta hänen työpanoksestaan ja toivotamme onnistumisia tulevissa työpaikoissa! Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 5 4/2012

6 l i i t o n uutisia ADHD-liitolle valittiin syyskokoukse Marraskuuksi kovin lämpimänä viikonloppuna ADHD-liitto kokoontui syyskokoukseen Pohjois- Savon Varkauteen, jossa kokoustajat otti vastaan Wamdy-jäsenyhdistyksemme. Perjantaina 16. marraskuuta pidettiin perinteinen liiton hallituksen ja työntekijöiden palaveri. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Lauantain aamupäivä kului hallituksen kokouksessa. Siinä päätettiin muun muassa, kenelle myönnetään ADHD-aarre-palkinto. Palkinto annetaan ADHD-liiton ulkopuoliselle toimijalle, joka on edistänyt adhd-oireisten asiaa. Ehdokkaita saivat esittää liiton työntekijät ja hallituksen jäsenet. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon saivat Mikkelin keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ja Oulun aikuislukio, joka pyörittää virtuaalista vankilaopetusta Pohjois- Suomen vankiloissa. Anita Puustjärvi on Suomen johtavia adhd-asiantuntijoita ja aktiivinen toimija kentällä. Hän on toiminut Käypä hoito -suosituksen laatineessa työryhmässä ja edistänyt tutkimuksissaan adhd-oireisten lasten diagnosointia. Oulun aikuislukion opetustyö vankiloissa on kiitettävää, koska vangit saavat suorittaa kesken jääneet peruskouluopinnot joustavasti loppuun. Vankilakoulu ohjaa ihmisiä kouluttautumaan vielä lisääkin, ehkäisten näin vapautuneiden syrjäytymistä uudelleen. Opetuksessa otetaan huomioon myös erilaiset oppimisvaikeudet. Tutkimusten mukaan vankien seassa on suuri määrä adhd-oireisia. Hallituksen kokouksen jälkeen syötiin lounasta ja vähän kello kahden jälkeen päästiin aloittamaan liittokokous. Hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Henna Niskala esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela kertoi ensi vuoden talousarviosta. Molemmat asiakirjat hyväksyttiin lyhyehkön keskustelun jälkeen. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen siirryttiin henkilövaaleihin. ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajaksi oli ehdolla kaksi ehdokasta: Teija Jalanne ja Liisa Virkkunen. Äänestyksessä valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 Liisa Virkkunen. Hän on pitkän uran tehnyt lastenlääkäri, jolla on erityispätevyys kuntoutuksen alalle. Virkkunen on toiminut ADHD-liiton hallituksessa eri tehtävissä useita vuosia. Uusia ja vanhoja hallituksen jäseniä koolla Varkaudessa 4/2012 6

7 l i i t o n uutisia ssa uusi puheenjohtaja Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä henkilöä, koska pitkäaikainen hallituksen jäsen Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistyksestä luopui tehtävästään. Uusiksi varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marjatta Sievers, Arja Havila, Teija Jalanne ja ensikertalaisena Enni Kesonen Pohjois-Savon Eijsveikeet ry:stä. Erovuorossa ollut Keijo Häkkinen jatkaa hallituksen varajäsenenä. Onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille ja hallitustyönsä päättäneille. Kiitokset myös kokouksen puheenjohtajana toimineelle Tapani Saloselle, joka piti langat varmasti käsissä ja vahvisti liittokokouksen päätökset tarmokkaasti vasaroiden. Liittokokouksen väkeä Lauantai-ilta jatkui maukkaalla illallisella hotellin ravintolassa, jonka jälkeen kokoustajat siirtyivät lähellä sijaitsevaan Vammeltaloon. Talossa toimiva Vammel ry kerää saman katon alle 22 eri yhdistystä lähinnä Pohjois-Savon ja Varkauden seudun alueilta. Mukana on myös valtakunnallisesti toimivia yhdistyksiä kuten Suomen Migreeniyhdistys ja Suomen Tourette yhdistys. Vammel ry:n toimintaperiaatteena on järjestöjen yhteistyön voimistaminen, vertaistukitoiminta ja tiedon jakaminen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Wamdyn puheenjohtaja Anita Rikalainen. Hän esitteli iltarientoihin osallistuneille taloa ja sen toimintaa. Vammeltalosta löytyy vertaistukikahvilan, tietokonehuoneen, käsityökellarin ja terveyspisteen lisäksi myymälä, josta vierailijat ostivat mukaan savolaisia käsityönä valmistettuja navanlämmittimiä ja villasukkia. Syyskokoukseen osallistujia kävi Vammeltalossa tervehtimässä Tapani Salonen myös varkautelainen Mari Petäjä, jonka valo kuvanäyttely ADHD:n kasvot on kiertänyt tänä vuonna Suomea. Ensi vuonna näyttely vierailee Imatralla ja Vaasassa. Viihteestä vastasivat paikalliset Elvikset. Reinotohveleihin sonnustautuneet kitara- ja lauluvirtuoosit saivat yleisön tanssimaan tiputanssia. Sunnuntaina väsyneet liittokokoukseen osallistujat suuntasivat kohti kotejaan. Ensi vuonna syyskokousta vietetään Oulussa. Kiitos kutsusta, Oulun seudun ADHD-yhdistys. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Varkautelaiset Elvikset Mari Petäjä kertomassa valokuvanäyttelystään 7 4/2012

8 l i i t o n uutisia ADHD-liiton toiminta kiinnosti malesialaisia vieraita Lokakuun 15. päivä oli tuulinen, ja kuten Helsingissä aina, tuuli oli kylmä. Erityisen kylmäksi sen koki joukko malesialaisia kasvatusalan asiantuntijoita, jotka olivat saapuneet Suomeen oppiakseen, miten erityislasten opetus ja tarpeet otetaan täällä huomioon. Vierailijat edustivat yritystä nimeltä Educate to Learn Sdn Bhd (E2L), joka tarjoaa koulutusta päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten opettajille. ADHD-keskus lahjoitti vierailijoille Perhekoulu POP menetelmästä kertovan kirjan ja malesialaiset jäivät pohtimaan, josko he voisivat kääntää kirjan omalle kielelleen. Malesiassa erityislasten tilanne on heikko. Osa vanhemmista häpeää lapsiaan niin, etteivät edes halua lähettää heitä kouluun. Kuten vieraamme totesivat, tiedon ja osaamisen lisääminen vanhempien ja ammattilaisten keskuudessa on Malesiassa äärimmäisen tärkeää. Teksti Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry E2L:n työntekijät vierailivat Suomen visiittinsä aikana muutamissa järjestöissä ja Helsingin yliopistolla. ADHD-liitto ja ADHD-keskus isännöivät yhdessä yhtä vierailuista. Keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisen kiinnostuneita malesialaiset vieraamme olivat siitä, millaiset valmiudet suomalaisilla kasvatusalan ammattilaisilla on kohdata ADHDoireinen tai muutoin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi. Heitä kiinnosti kovasti myös se, miten näitä ammattilaisia koulutetaan. ADHD-liiton ja ADHD-keskuksen työntekijöitä ja malesialaisia vieraita Tänäkin vuonna koulutettiin ADHD-vertaistukiohjaajia Vertaistukiohjaajien koulutus Helsingissä keräsi jälleen kokoon eri puolilta Suomea vertaistukiryhmän ohjaamisen alkutaipaleella olevia yhdistysaktiiveja. Kouluttajana toimi vertaistoiminnan konkari, Suomen Mielenterveysseuran Veli Kaukkila. Koulutukseen osallistui 9 henkilöä. Koulutuksen aikana perehdyttiin muun muassa siihen, mitä arvostava kohtaaminen on; miten vertaisryhmän ryhmädynamiikka elää sekä siihen, mitä ohjaajan kannattaa ottaa huomioon ryhmää aloittaessaan ja lopettaessaan. Teemoja käytiin läpi sekä teorian että erilaisten harjoitusten avulla. Tunnelma koulutuksessa oli avoin ja kannustava. Vuonna 2013 ADHD-liitto vastaa kentältä tulleisiin toiveisiin järjestää koulutus sellaisille, jotka ovat ohjanneet vertaisryhmää jo jonkin aikaa. Koulutukseen voi osallistua sekä sellaiset, jotka ovat osallistuneet aloittelijoille tarkoitettuun koulutukseen että sellaiset, jotka ovat ohjanneet ryhmiä ilman koulutusta. Tarkemmat tiedot koulutuksesta julkaistaan myöhemmin ADHD-lehdessä ja liiton www-sivuilla. Teksti ja kuva Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto-ry 4/2012 8

9 l i i t t o tiedottaa Tukinet on jälleen tukenanne ADHD-liiton livekeskusteluryhmät kokoontuvat kevätkaudella aiempaa tiheämmin internetin tukipisteessä Tukinetissä. Kaikkiaan suoria verkkotukihetkiä järjestetään viisi kappaletta. Kaikissa on paikalla ohjaajia ADHD-liitosta. Seuraavassa tulevien Tukinet-tilaisuuksien ajat ja teemat: klo Aikuisuus ja ADHD klo Nuoruus ja ADHD klo Aikuisuus ja ADHD klo Nuoruus ja ADHD klo ADHD-oireisten puolisot Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 nopeinta, ja osallistuminen vaatii vain rekisteröitymisen Tukinettiin. Rekisteröidy livekeskusteluihin hyvissä ajoin internetosoitteessa Liveryhmät löytyvät Tukinetin etusivun oikeasta laidasta ryhmät-otsikon alta. Klikkaa liveryhmät-linkkiä ja sitten linkkiä Tulevat ryhmäajat ja teemat, niin pääset rekisteröitymään keskusteluihin. Tulossa on myös kaksi livekeskustelua vertaistukiryhmien ohjaajille. Niihin rekisteröitymisestä ilmoitetaan jäsenyhdistyksille erikseen klo Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille klo Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille Muistathan myös, että Tukinetin avoimilta keskustelupalstoilta löytyy kohtalotovereita. Keskusteluihin voi osallistua milloin vain ja ilman rekisteröitymistä. Aikuisen elämää -ryhmässä keskustellaan adhd-asioista kahden otsikon alla. Ne ovat adhd-aikuinen ja keskustelua adhd:sta. Parisuhde, koti ja perhe -ryhmästä löytyy keskustelu adhd-oireisen lapsen vanhempana. Nämä ja kaikki muutkin jutusteluketjut monista eri aiheista löydät, kun klikkaat Tukinetin etusivun oikeasta laidasta Keskustelut-otsikon alta Keskusteluryhmiin-linkkiä. Tukinet on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, josta saa vertaistukea, neuvoja ja opastusta elämän eri pulmissa. Tukea saa anonyymina, ja palvelun käyttöön tarvitaan vain internetselain. ADHD-liiton Helsingin toimisto on suljettuna Sinä aikana ei ole myöskään puhelinneuvontaa. ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimisto hiljenee joululomaksi Tammikuun lopussa aloittaa Pohjois-Suomen aluetoimiston uusi järjestösuunnittelija Liisa Pitzén. Liisa sijaistaa Anu Kippola-Pääkköstä vuoden /2012

10 Teräsrakenne Toivonen Oy Helalantie 10, Kyrö Puh Suomen Psykologinen Instituutti Siltakatu 20 A 31, Joensuu Savottamiehet Kettuvaarantie 58, Joensuu Puh Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 24 A, Salo Puh Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh Rakennustyö Jokinen Hämeentie 68, Lammi Puh Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh Maansiirto Pekkarinen Oy Lappers Puh Kemin Siivouspalvelu Ariel Matilaisentie 59, Lautiosaari Puh Puistolan Palvelut Tmi Mehiläisentie 16 B 21, Helsinki Puh Jykä-Kate Rantapääntie 16, Sastamala Puh Raudoitus Reipo Oy Nurmikatu 2, Kerava Tuumaset Oy Reitsaarentie 45, Kotka Puh Rakennusurakointi Vuorenalusta Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki Puh Rakennusurakointi Karhumaa Oy Kumpurantie 3 B 1, Rajamäki Puh Tammelan Nuorisoseura Aura Ry Auranpirtin varaukset Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Kakontie 3, Lieto Veljekset Mäkinen Oy Sammon Valtatie 70, Tampere Puh Pohjoisen Luudat Kulmasepäntie 3 A 2, Tampere Puh Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh Åström Petteri Tmi Soltintie 14, Lohja Puh Rakennusapu Suvanto Veikontie 12 F, Inkeroinen Puh Tamora Oy Porrassalmenkatu 21 B, Mikkeli Puh Rakennusliike M. Haikola Oy Lehtikuusentie 6, Oulu Puh V-S Rakennusvaraosa ja korjaus Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh Toimintaterapia Sonja Tuohimaa Reposeläntie 1, Kiiminki Puh Kaivu- ja Pohjaurakointi Oy Kielistöntie 6, Kaaro Puh Kirjanpito Meeri Häkkinen Katajatie 8, Espoo Puh Uudenmaan Laatumetalli Oy Rullakuja 9 F, Vantaa Puh Åbo Svenska Församling Auragatan 18, Åbo Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh Maanrakennus Sakari Kuronen Perussiivous Vehmaa & Hyttinen Kokkovuorentie 15, Terälahti Puh RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Voudintie 3, Oulu Puh Rakennuspelti Vila Oy Kivipyykintie 6-8 C 20, Helsinki Puh Reissuleo Raatetie 5 A, Helsinki Puh Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh Maanrakennus Haaponiemi Oy Karsobackantie 30 B, Kokkola Puh Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Urakointi J. Niemi Hänninmäentie 81, Askola Puh Ukonhauta Oy Tientaus 2, Imatra Puh Pito- ja juhlapalvelu Aitta Yläkyläntie 52, Kotka Puh Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh Konehuolto Hermunen Sammuttajantie 10 I, Kouvola Puh Mökkihuolto Dyster Kellomäentie 62, Puumala Puh NP-Building Oy Rajalantie 143,Villähde Puh Purkupojat Oy Äimäläntie 877, Iltasmäki Puh Autokorjaamo O. Kärnä Myrskyläntie 1 C, Porlammi Puh Hyvää Joulua! Suvi Alhfors Oy LKV Kotirannantie, Karjaa Puh Asennus Siitonen Kylätie 73, Ummeljoki Puh Arabian Sähköliike Intiankatu 25, Helsinki Puh Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Neste Hervanta Insinöörinkatu 11, Tampere Puh Porin Puutuote Oy Alikyläntie 74, Pori Borelia Oy Ahjontie 32, Rovaniemi Puh Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa Puh K-Market Yliranta Pellontie 131, Pello Puh Parikkalan Apteekki Sahakuja 2, Parikkala Puh US Saneeraus Oy Amerikanraitti 2 B 13, Kuopio Puh Villen Rakennusliike Oy Karistimentie 2 B 37, Helsinki Puh Rakennus ja Saneeraus J. Kiviranta Kankaanpää Puh Kymen Remontti Koskentie 90, Kaitjärvi Puh J. Kärkkäinen Oy Ollilan ojankatu 2, Ylivieska Puh CNC Kakkonen Oy Karhutie 2, Kitee Puh LJR-Accounting Oy Helsinki Karhulan Pesuliike Virsumäentie 32, Kotka Puh MAYT OY Graanintie 5, Mikkeli Puh Tandklinik-Hammasklinikka Anders Virtanen Ab Oy Kauppatori 2, Pietarsaari Puh Taksi Seija Karjalainen Paatialantie 7 A 6, Sahalahti Puh Hoptim Oy Korppaanmäentie 19 H 71, Helsinki Puh LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh Jatumi Oy Savistenkuja 1 A, Lahti Puh Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Puh Aprikoodi Oy Kuujaantie 34, Kangasala Puh Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Vällykatu 10, Imatra Puh Rakennuspalvelu Tivo Oy Herralantie 371, Suonenjoki Puh Saneerausliike Ahonen Oy Salpausseläntie 18 B, Helsinki Puh Talo- ja huoneistoremontit JST Kankaantie 8, Kemi Puh Taipalsaaren kunta TOIMISTOPALVELUKESKUS Kellomäentie 1, Taipalsaari Tmi Utsjoen Tilipalvelu Tenontie 205, Utsjoki Puh Tmi Ari Siivonen Myllymäentie 32, Kutajärvi Puh Salon Invataksi- Taksipalvelu Loimikatu 36, Salo Puh Tapsa Service Tmi Tuuloslammintie 69, Tuulos Puh Apukäsi J. Imala Mikonpolku 18 B 3 Hämeenlinna Puh Kuopion ev. lut seurakunnat Tmi Pasi Perälä Päärnävaarantie 61, Laitila Puh Jesimer Ky Kuivastontie 635, Perniö Puh Tmi Kalle Kelkka Turuntie 217, Oripää Puh Kyöstilänmäen Perhekoti Ky Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh Kuljetus J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Puh Puheterapiapalvelu Tuija Nipuli Hallituskatu 7 C, Kouvola Rauhankatu 11 B, Lahti Puh Insinööritoimisto Malvi Oy Wredenkatu 2, Varkaus Puh H. Koivisto Ky Kiertokatu 11, Raisio Puh Koiramäen Perhekoti Hylkirannantie 158, Reisjärvi Puh K.L.M. Express Oy Uhrilähteenkatu 2, Turku Puh /

11 Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh Topiron Ky Valkolantie 257, Valkola Puh Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Kohonniementie 18, Rauma Puh Merkkimiehet Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh Kuljetus- ja Varastointipalvelu Pajukko Ky Kaarikatu 46, Vilppula Puh Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh Pohjanmaan Liitto Österbottens Förbunds Hietasaarenkatu 6, Vaasa Taksiliikenne Harri Kaukola Hasalantie 61, Asikkala Puh Kuopion Venttiilipaja Ky Kisällinkatu 10, Kuopio Puh Janne Kyläpekka Tmi Suutarlantie 18, Kyrö Puh Kuljetus Raimo Kivinen Ky Simolankatu 7, Lahti Puh Suomenselän Osuuspankki HAAPAJÄRVEN KONTTORI Pyhäsalmi Puh HTA-Urakointi Oy Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh Metsäkoneyhtymä M & M Kolin Ay Annulantie 12 A, Pyhtää Puh Metallityö J. Annala Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh RMK Rent Oy Tikkulantie 2, Pori Puh Vieno Ollongvist Oy Jokikatu 20, Porvoo Puh KVS-Automaatio Ay Kehontie 10, Nokia Puh Kuljetusliike Rimpinen Oy Santakatu 6, Harjavalta Puh Kuljetusliike Veljekset Matilainen Ky Liperi Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Tilitoimisto Polojärvi Oy Lahenrannantie 7, Muonio Puh Kuopion Teräs ja Romu Oy Vanttitie 5, Kuopio Puh Tmi Kotilainen Juha Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh Tilitoimisto Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh PSV-Kuljetus Oy Helakallionkatu 17, Tampere Puh Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, Joensuu Puh Metsäalan Ammattipalvelut Jussi Ryhänen MTT Menninkäisentie 3, Rajamäki Turtolan Kaivin Oy Polunmäenkatu 11, Tampere Puh Thinkflow Oy Savirunninkatu 2, Kerava Kiinteistövälitys Kari Kivistö LKV Palokunnankatu 28, Hämeenlinna Puh Julkisivusaneeraus Pekka Starck Nortamonkatu 14 B 20, Rauma Puh Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Linnoitustie 5, Espoo Puh Rauman Pintakäsittelytekniikka Ky Puolukkatie 11, Rauma Puh Kuljetusliike Lammi Kuninkaanlähteenkatu 18 as 5, Kankaanpää Puh Oy Kontaktor Ab Myllärinkatu 26 B, Vassa Puh Koti Kumppanit Oy Piispanristintie 2 C, Piispanristi Puh Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Pilkontie 2, Joensuu Puh Kuljetusliike Kivikoski Oy Nunnavuorenkatu 1, Turku Puh Rakennus Oy Isotalo Kaupintie 9, Helsinki Puh Rahtinalle Ky Pyrästie 8, Lehmo Puh Nauti-Electronics Oy Reinsgatan 7, Vaasa Automaalaamo J. Poutanen Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki NETSE Erottaja M. Välimaa Oy Hallituskatu, Rovaniemi Puh Maaseudun Kukkasrahasto Säätiö Jyväskylä Sumetek Oy Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh Savonlinnan Kiviveistämö Olavinkatu 68, Savonlinna Puh NESTE OIL K-Market Ulvila Vanha Harmaalinnantie 2, Ulvila Puh Viamont Oy Tekeväntie 11, Heinola Puh Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, Turku Puh J. Tuomainen Oy Sköllerstantie 138, Pinjainen Puh NESTE Kuhmoinen Toritie 64, Kuhmoinen Puh Vasarainen Tapio Tmi Ketunpesäntie 56, Eurajoki Puh Simon Koneurakointi Juoponlahdentie 14, Tampere Puh Terähuolto H. Torni Karhutie 2, Kitee Lounaskahvila Aisakello Ravitie 7, Seinäjoki Puh Tilitoimisto Torpan Tili Oy Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa Puh EP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6, Seinäjoki Puh BOS-Pelti Juhonkatu 10, Lohja Puh Korjaamo Arto Kuusikko Varsahaantie 48, Isokyrö Puh Nivalan Vesihuolto Oy Vesitie 5, Nivala Puh Heavy Rakennus Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh Kangasalan Hitsaustyö Oy Hitsaajantie 3, Pälkäne Puh Varattu Hekatek Oy allergiakauppa.fi Puh Leipomo Koskelonseutu Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh Tmi M. Enlund Autoliike Indolantie 6, Kokkola Puh Tilitoimisto Maila Vallström Oy Kirkkokatu 52, Oulu Puh Sibelco Nordic Ab Viikkalantie 86, Nakkila K-Supermarket Ruokacenter Siltapuistokatu 9-15, Pori Puh Sähkö-Jore Oy Painotie 15, Turenki Puh Urakointi J. Ylihärsilä Koskelantie 116, Jukaja Puh Tmi Esa A. Hartikainen Haaojantie 46, Purnujärvi Puh Halikon Rakennus ja Hirsityö Ay Uotilantie 10 as 3, Muurula Puh Maustaja Tuotetie 3, Pyhäntä Puh Perhekoti Nuorten Mummola Tavinsalmi Puh Tmi Aimo Vuorisalo Riihimäentie 64, Halli Puh Rakennuspelti Puumalainen Majavakuja 5, Kemi Puh Yläneen Apteekki Kuntolantie 113, Yläne Puh Elokuvateatteri Kino-Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh Eksakti-Rakenne Oy Patomäentie 48, Lahti Jarexon Mäntymäentie 5, Pori Puh Perhekoti Jääskeläinen Oy Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh Perhekoti Honkalyhty Oy Tiihalantie 19, Kangasala Puh Vairine Oy Kivisuontie 114, Lieto Puh FINNWALL OY Kuuselantie 12, Vantaa Trans Esavesa Oy Alasinkatu 5, Jyväskylä Puh OK Sähkölaitehuolto Oy Koskijaakonkatu 77, Lieksa Puh Lakeuden Neon Marttilantie 10, Isokyrö Puh Lai-Teräs Mäkinen Ky Kirstantie 8, Laihia Puh E. Laitila Ky Ylijoentie 744, Koura Puh Rakennus Vera Oy Koivistontie 21 B a, Espoo Puh Rakennustekninen palvelu Arto Väiste Tmi Pertunmaantie 247 B, Joutsa Puh Koneurakointi T. Ahtiainen Ylä-Kruusintie 2 C 10, Taipalsaari Puh Tenable Oy Jussilantie 4, Luvia Puh Perhekoti Pilvi-Sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh Henkilöstötieto Paloniemi Oy Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh Metsämyller Oy Tomi Mannermaa Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh /2012

12 Palveluohjaus asiakkaan tukena Palveluohjauksessa tarkastellaan maailmaa apua tarvitsevan henkilön eikä hyvinvointijärjestelmän silmin. Palveluohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä. He yrittävät löytää palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat henkilöä eniten, jotta hän voisi elää itsenäistä elämää ja saavuttaa tavoitteensa. Perheterapeutti ja kouluttaja Sauli Suominen kirjoittaa artikkelissaan palveluohjauksesta ja sen työmuodoista. Palveluohjauksessa korostuu palveluohjaajan ja hänen asiakkaansa välinen suhde. Palveluohjausta voi kuvailla siltana asiakkaan ja tarpeellisten palveluiden välillä. Palveluohjaaja voi ohjata asiakkaan sillan luo, mutta asiakkaan on itse ylitettävä se. Vaikeaselkoinen yhteiskunta Vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas kokee monenlaisia vaikeuksia asioidessaan hyvinvointijärjestelmän kanssa. Hänen tulisi tuntea hyvinvointipalvelut ja tietää miten apua haetaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi osata määrittää omat vaikeutensa ja avuntarpeensa. Omaa tilannettaan tukevien oikea-aikaisten palveluiden löytäminen edellyttäisi hyvää elämänhallintaa ja oman toiminnan ohjauskykyä. Ne henkilöt, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten hyvinvointijärjestelmän tukea, saavat sitä valitettavasti kaikkein vähiten. Parhaimmassa tapauksessa asiakas saa tukea, mutta se ei vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Palveluiden saaminen ei siis tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Ellei oma aktiivisuus riitä palveluiden ohjaamiseen, muodostuu asiakkaasta helposti palveluiden passiivinen vastaanottaja ja kohde eikä siihen aktiivisesti osallistuva osapuoli. Palveluista muodostuu näin ollen passivoivia ja asiakkaan tilaa ylläpitäviä eikä aktivoivia ja asiakasta kuntouttavia tukimuotoja. Tämä ei siis ole mikään hyvä tilanne, ei yhteiskuntatalouden eikä asiakkaan näkökulmasta käsin katsoen. Hyvä kohtaaminen asiakkaan ja hyvinvointivaltion ammattilaisten kanssa jää usein puuttumaan. Epäonnistuneet kohtaamiset liittyvät usein asiakkaan ja työntekijän väliseen suhteeseen tai sektorikohtaiseen työnjakoon, joka vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista. Huono kohtaaminen asiakkaan ja järjestelmän välillä tarkoittaa sitä, että asiakkaalle jää kokemus siitä, ettei häntä kuunnella, ymmärretä ja ettei hänestä välitetä. Asiakas saattaa syyllistää vaikeuksista itseään. Tämä johtaa häpeän tunteisiin, jotka saattavat näyttäytyä myös asiakkaan ylimielisenä käyttäytymisenä. Häpeän vastatunne on röyhkeys. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen ilmenee asiakkaan tunteena siitä, että tulee kuulluksi ja että joku välittää hänestä. Se ei tarkoita samaa kuin että kaikkiin asiakkaan vaateisiin suostuttaisiin. Välittämisen tunteen syntyminen voi olla pienestä kiinni. Eräässä haastattelussa asiakkaat totesivat, että välittämisen tunne voi syntyä esim. siitä, että työntekijä soittaa asiakkaan perään silloin, kun hänestä ei ole kuulunut. Jokaisella hyvinvointivaltion järjestelmällä, niin kuin terveyskeskuksilla, työvoimatoimistoilla, sosiaalivirastoilla jne. on oma tehtävänsä, joka perustuu lakiin, asetuksiin ja erilaisiin säädöksiin. Jokainen järjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa, että se näkee oman toimintansa, mutta sen on vaikea tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa. Työntekijät järjestelmän sisällä omaksuvat suhteellisen nopeasti oman sektorikohtaisen työroolinsa. Asiakas saattaa kokea tämän niin, että hän on yksittäisten toimenpiteiden kohteena, eikä kukaan välitä hänen kokonaistilanteestaan tai toimivasta arjestaan. Se, että yksittäiset eri järjestelmien työntekijät toimivat hyvinkin asiakaslähtöisesti, ei aina johda asiakkaan kannalta hyvään lopputulokseen. Tutkimuksista tiedämme, että eri työntekijöiden asiakkaan kanssa tekemä työ on sovitettava yhteen, jotta se johtaisi myönteiseen yhteisvaikutukseen. 4/

13 On tärkeä tiedostaa, että yksittäiset hyvinvointialan työntekijät eivät yleensä toimi asiakkaan edun vastaisesti. Kysymyksessä on systeemin rakenteeseen liittyvästä virheestä ns. systeemihäiriöstä. Hyvinvointivaltio on rakennettu kohtaamaan tietynlaisia ongelmaryhmiä, joihin sitten tarjotaan erilaisia standardiratkaisuja. Monimutkaistuva ja vaikeasti hallittavissa oleva yhteiskunta on johtanut siihen, että yksilöiden ongelmat ja vaikeudet ovat yhä yksilöllisempiä, monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavia. Tarvittaisiin yksilökohtaista asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa työtä. Systeemihäiriöt Valitettavan usein käy niin, että systeemistä lähtöisin olevat vaikeudet määrittyvät asiakkaan ongelmiin liittyviksi tekijöiksi. Tähän johtopäätökseen on tullut esim. palveluohjaustyötä tutkinut Ulrika Järkestig Bergren (2010). Kun asiakas ei tule sovittuun tapaamiseen on helppoa todeta, että se liittyy hänen kommunikaationsa häiriöihin. Samoin todetaan helposti, että asiakkaan sairaus on edennyt, silloin kun hän ei sitoudu järjestelmän tarjoamaan kuntouttavaan hoitoon. Myös asiakkaan suoranainen köyhyys saattaa järjestelmän näkökulmasta näyttäytyä sairauteen liittyvänä rahan käytön vaikeutena. Järjestelmiin liittyvät rakenteelliset vaikeudet määrittyvät näin asiakkaaseen ja hänen poikkeavuuteensa liittyviksi yksilökohtaisiksi häiriöiksi. Kun asiakas ei halua sitoutua tarjottuihin palveluihin, tulisi siis pikemmin kysyä, miten palveluita tulisi uudistaa kuin mitä asiakkaassa on vikana. Palveluohjauksen perusteista Palveluohjaus mielletään helposti hoidon ja kuntoutuksen apuvälineeksi ja sen päällimmäiseksi tehtäväksi eri hoitotoimenpiteiden koordinoiminen ja yhteensovittaminen. Näin toimittaessa laitetaan yhtäläisyysmerkit palveluohjauksen ja case managementin välille. Palveluohjauksessa keskeistä on maailman tarkasteleminen asiakkaan silmin. Tästä näkökulmasta käsin palveluohjaaja yhdessä asiakkaansa kanssa miettii, mitä palveluita tai niiden yhdistelmiä tai muita luovia tukitoimia asiakas tarvitsee omien voimavarojensa ja arjen tukemiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämän jälkeen mietitään, miten näitä palveluita tai niiden luovia yhdistelmiä voidaan varmistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoidon varmistaminen voi sekin olla tärkeää, mutta se ei koskaan saa olla palveluohjaustoiminnan pääasiallinen tarkoitus. Betsy Taylor (2002) on kritisoinut traditionaalista lääkinnällistä kuntoutusta. Hän toteaa, että ongelma, vamma tai puuttuvien taitojen oppiminen on siinä keskeistä. Hänen edustamansa voimavaramalli puolestaan pohjautuu ajatukseen palautumisesta tai toipumisesta. Tämä malli ei liity kuntoutukseen. Taylorin mukaan voimavarakeskeisyys tarkoittaa, että selvitetään, kuka tämä ihminen on ja mitä hän haluaa. Kysymys ei ole hänen diagnoosistaan, vaan hänen toiveistaan, haluistaan ja elämäntavoitteistaan. Myös palveluohjaajan on voitava kysyä itseltään sama kysymys: Liittyykö palveluohjaus osana kuntouttavaan työhön vai onko se asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista käsin lähtevää itsenäisen elämän tukemista? Asiakkaan perspektiivin keskeisyys palveluohjauksessa ei missään vaiheessa saa tarkoittaa samaa kuin työntekijän ammatillisuuden häivyttäminen. Palveluohjauksessa ammatillisuus tarkoittaa kahta asiaa. Se tarkoittaa ensinnäkin hyviä vuorovaikutustaitoja, eli kykyä luoda asiakkaaseen hyvä kontakti ja suhde, josta vähitellen edetään luottamukselliseen suhteeseen. Toiseksi se tarkoittaa palvelujärjestelmien tuntemista ja kykyä palveluiden käynnistämiseksi asiakkaan hyväksi. Tämä tarkoittaa myös hyvien neuvottelutaitojen omaamista. Palveluohjaus ei ole keskeisesti asiakkaan juridista edunvalvontaa suhteessa viranomaisiin ja palveluntuottajiin vaan ennen kaikkea neuvotteluihin ja sopimisiin perustuvaa työtä. Kolme asiakastyön tyyppiä Kaarina Mönkkönen kirjoittaa kolmenlaisesta asiakastyön orientaatiosta: asiantuntijakeskeisestä, asiakaskeskeisestä ja dialogisesta orientaatiosta. Haluaisin nähdä asiakkaan ja palveluohjaajan suhteen perustuvan tuohon kolmanneksi mainittuun, dialogiseen orientaatioon. Molemmat osapuolet ovat palveluohjausprosessissa asiantuntijoita. Asiakas tuntee oman elämänsä ja hänellä on ajatuksia siitä, miten tulisi edetä. Palveluohjaaja osaa luoda hyvän vuorovaikutustilanteen ja tuntee palvelujärjestelmän. Suhteen kautta asiakas ja palveluohjaaja sopivat yhdessä työn toimeksiannosta. Eteneminen ei siis tapahdu sen mukaan, mikä työntekijän mukaan olisi kaikkein kiireellisintä. Asiakkaan hetkelliset päähänpistot eivätkä hänen kriisinsä saa johtaa palveluohjaustyötä. Jos kriisit johtavat palveluohjaustyötä, se on enemmän kriisityötä kuin palveluohjausta. Palveluohjauksessa edetään yhdessä, rauhallisesti harkiten. Keskeisiä ovat pitkän ajan tavoitteet. 13 4/2012

14 Jürgen Habermasin käsitteet ihmisten elämismaailmasta ja järjestelmien systeemimaailmasta ovat palveluohjauksessa keskeisiä. Ihmisen vaikea elämäntilanne tai sairaus saattaa johtaa siihen, että systeemimaailman merkitys vahvistuu elämismaailman kustannuksella. Toisin sanoen hoitojärjestelmä vahvistuu yksityisen verkoston kustannuksella. Tämä tarkoittaa usein sitä, että asiakas tulee näkyväksi sairauden, vian tai vamman, ongelman tai vaikeuksien kautta. Tukea ja huomiota saadaan oireiden kautta. Myös diagnostinen järjestelmä perustuu oireiden etsimiseen ja kartoittamiseen. Ihmisen voimavarat, yksilökohtaiset kyvyt ja valmiudet jäävät usein toissijaisiksi, jos systeemimaailma painottuu liikaa ihmisen elämässä. Omat verkostot tärkeitä Jos hoitojärjestelmä saa keskeisen sijan ihmisen elämässä, saattaa käydä niin, että ihmisen oma luonnollinen sosiaalinen verkosto vetäytyy ja antaa tilaa ammattilaisverkostolle. Pidemmällä aikavälillä tästä seuraa stigmatisoitumista eli leimautumista. Ihmiseen ruvetaan suhtautumaan kuin kyvyttömään ja hän rupeaa näkemään myös itsensä kyvyttömänä potilaana, enemmän hoidon kohteena olevana kuin elämän kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa olevana yksilönä. Ruotsin sosiaalihallitus on todennut, että palveluohjauksen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan yksityistä verkostoa virallisen verkoston kustannuksella. Järkestigiä (2010) mukaillen voitaisiin todeta, että palveluohjauksen tarkoituksena on vähentää hoidolliseen työhön perustuvan näkökulman merkitystä asiakkaan elämässä ja vahvistaa kansalaisoikeudellista näkökulmaa, jossa asiakas nähdään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä, joka on oikeutettu omaa arkeaan ja itsenäisyyttään tukeviin palveluihin. Ruotsalaisissa palveluohjaustutkimuksissa on myös havaittu stigmatisoitumisen ja vahvistumisen negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen, mitä vahvemmaksi asiakas itsensä kokee, sitä vähemmän hän kokee stigmatisoitumista. Vahvistumisen takana on usein tunne siitä, että itse pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja että on oman sosiaalisen verkostonsa tasavertaisen jäsen, saavana ja antavana osapuolena. Vaikka asiakkaan luonnollisen verkoston vahvistaminen on tärkeä osa asiakkaan itsenäistä elämää tukevassa työssä, on palveluohjaajan rooli tässä työssä kaikkea muuta kuin selvä. Luonnollisen verkoston vahvistaminen perustuu pääosin asiakkaan omaan aktiivisuuteen, ja palveluohjauksessa voidaan usein vain luoda perustoja tälle työlle ja tähdentää sen tärkeyttä. Tutkimuksista tiedämme esimerkiksi, että hyvät suhteet asiakkaan perheeseen puhuvat paremman ennusteen puolesta. Palveluohjaajan tulee aina huomioida myös asiakkaan perhe. Ellei näin toimita, saattavat omaisten toiveet ja tavoitteet asiakkaan suhteen tehdä palveluohjaustyön vaikeaksi. Palveluohjaustyössä ei kuitenkaan rikota yksityisyyden rajoja, vaikka sitä voitaisiin luonnehtia henkilökohtaiseksi. Hyvä palveluohjaus Hyvin toimiva palveluohjaus voitaisiin lyhyesti määrittää niin, että se perustuu hyvään asiakaspalautteeseen ja johtaa asiakkaan ja hänen itsenäisen elämänsä vahvistumiseen. Palveluiden osalta se tarkoittaa, että asiakas on palveluiden keskiössä eikä niiden passiivisena vastaanottaja. Vastustus ei palveluohjauksessa koskaan liity asiakkaaseen, vaan siihen, että edetään liian nopeasti tai ohjaajan tavoitteiden mukaan. Tästä syystä on tärkeää, että asiakkaalta kerätään säännöllisesti palautetta. Asiakkaan ongelmat pyritään mahdollisimman pitkälle näkemään normaaliin elämään kuuluvina vaikeuksina ja niihin pyritään löytämään yksinkertaisia ja luovia ratka isuja. Palveluohjaus voidaan jakaa kolmeen ryhmään, riippuen siitä, miten tiivistä se on: varsinaiseen palveluohjaukseen, palveluohjaukselliseen asiakastyöhön ja palveluneuvontaan. Palveluohjauksen ryhmät Varsinaisessa palveluohjauksessa ohjaaja on riippumaton suhteessa järjestelmiin. Palveluohjaajalla ei ole asiakasta koskevaa päätöksentekooikeutta. Hän edustaa asiakastaan, ilman että joutuu ajattelemaan esim. talousarviota, lakia ja asetuksia tai muita työtehtäviä. Asiakkaan on voitava erottaa asiakkaan toimeksiannosta lähtevä palveluohjaus viranomaisvastuulla toteutettavasta hoito- ja kuntoutustyöstä. Varsinainen palveluohjaus on yleensä pitkäkestoista ja intensiivistä ja edellyttää matalaa asiakasmäärää ja mahdollisuutta käyttää aikaresursseja työssä yksittäisen asiakkaan kanssa. Palveluohjauksellisesta asiakastyöstä voidaan puhua tilanteessa, jossa yksi asiakkaan viranomaisverkostoon kuuluva työntekijä ottaa 4/

15 vastuun asiakkaan palveluiden koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta. Yhteensovittaminen tarkoittaa tässä tapauksessa enemmän päällekkäisyyksien poistamista ja palveluiden toteutumisen varmistamista kuin asiakkaan tavoitteista liikkeelle lähtevää työtä. Palveluohjauksellinen asiakastyö voi myös olla asiakkaan edun valvomista tai asiakkaan tukemista hoitokokouksessa. Kysymyksessä on siis usein pieni puuttuminen. Tähän työhön ryhtyvän viranomaisen on tiedettävä toiminnan rajat eikä siitä saa muodostua uutta lenkkiä asiakkaan pitkässä hoitoketjussa. Hyvin vaikeassa elämäntilanteessa elävän asiakkaan tapauksessa palveluohjauksellinen työ ei ehkä riitä. Kun työ loppuu, saattavat asiat mennä uudestaan solmuun. Palveluneuvonta edellyttää asiakkaalta jo huomattavasti enemmän aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Palveluneuvoja toimii tässä roolissa eräänlaisena palveluiden asiantuntijana. Työ ei ole etsivää, vaan asiakas saapuu palveluohjaajan luo. Monissa maissa, joissa on siirrytty tilaajatuottaja -mallien käyttöön, ja jossa palvelujentuottajia voivat olla niin yksityinen, julkinen kuin kolmaskin sektori, on jouduttu palkkaamaan huomattavia määriä palveluohjaajia, jotta asiakas löytäisi tiensä oikeanlaisten palveluiden pariin. Palveluneuvonta on riittämätöntä silloin, kun kyseessä on vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas. Tällaisessa tilanteessa palveluneuvonta saattaa vain pahentaa asiakkaan ennestään vaikeaa tilannetta. Pohdintaa Uljaassa uudessa maailmassamme asiakkaiden ja hyvinvointipalvelujen välistä kuilua on yritetty madaltaa erilaisilla ratkaisuilla. Valitettavasti monet näistä ratkaisuista ovat olleet teknisiä, eikä niillä ole voitu parantaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa. Esimerkkeinä näistä hyvään pyrkivistä uudistuksista mainittakoon palveluiden integrointiyritykset ja verkostotyö. Palveluiden integroimisen perusajatus on, että asiakas hyötyy siitä. Usein liikkeelle lähdetään kuitenkin systeemilähtöisesti. Palvelut ovat hyvin integroituneita silloin, kun palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Usein asiakas saattaa kokonaan unohtua tässä integroinnin työssä. Asiakkaalle saattaa olla paljon tärkeämpää se, että hän saa tehdä työtä samojen tuttujen työntekijöiden kanssa, että työntekijät pitävät kiinni lupauksistaan ja että jatkuvuuden periaate ohjaa työtä. Asiakasta ei välttämättä kiinnosta lainkaan, vastaako palveluista yksityinen, julkinen vai kolmas sektori ja ovatko palvelut integroituja vai ei. Verkostokokoukset Verkostokokoukset saattavat olla enemmän asiakasta heikentäviä kokemuksia kuin vahvistavia, joiksi ne on tarkoitettu. Heikentäviksi ne muodostuvat silloin, kun kokouksia ei toteuteta asiakaslähtöisesti ja tavalla, jossa asiakas on keskeisesti huomioitu. Tilanteet, jossa asiakas jätetään yksin, paikalla on asiakkaalle tuntemattomia työntekijöitä, puhutaan viranomaiskieltä ja asian käsittely aloitetaan menneisyydestä asiakkaan ongelmia ja vaikeuksia korostaen, saattavat olla erityisen raskaita. On aivan selvä, että tällaiset tapaamiset poikkeavat huomattavasti niistä asiakasta voimaannuttavista kokouksista, joita Seikkula ja Arnkil kirjassaan Verkostotyö (2005) kuvailevat. Myös palveluohjaus-termiä käytetään paljon väärin. Asiakkaalle saatetaan nimetä sellainen palveluohjaaja, joka osaa palvelut, mutta ei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin voidakseen rakentaa siltaa asiakkaan tarpeiden ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksien välillä. Näin työ ei tietenkään voi onnistua. Palveluohjauksen kaltaista asiakaslähtöistä työtä tekevät monet muut kuin vain palveluohjaajiksi nimetyt henkilöt. Nämä henkilöt tuntevat asiakkaansa hyvin ja osaavat toimia siinä rajapinnassa, jossa asiakas kohtaa yhteiskunnan. Heistä saatetaan käyttää hyvinkin erilaisia nimityksiä kuten luotsi, koutsi, tulkki, tukihenkilö tai rinnallakulkija. Yhteistä heille on, että he ovat saaneet valtuutuksen asiakkaalta ja toimivat viranomaisjärjestelmän ulkopuolella. Palveluohjaus on yksi uusi keino päästä eteenpäin niiden asiakkaiden kanssa, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Muita keinoja ja työtapoja on ja niitä tulee käyttää silloin, kun ne johtavat asiakkaan tyytyväisyyteen, toimintakyvyn parantumiseen ja yksityisen verkoston vahvistumiseen. Lisätietoa palveluohjauksesta: Suomen palveluohjausyhdistys, SPO Teksti Sauli Suominen valtiotieteiden lisensiaatti, perheterapeutti ja työnohjaaja Kirjallisuus Järkestig, U. J. (2010) Personligt ombud och förändringsprocesser inom det socialpsykiatriska fältet. Linnaeus University Dissertations Nr 7/2010, Linnaeus University Press. Seikkula, J. Arnkil, T. E. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki, Tammi. Suominen, S. Tuominen M. (2007) Palveluohjaus Portti itsenäiseen elämään. Profami, Picaset Oy Taylor, B. (2002) Lainaus teoksessa Floersch, J. (2002) Meds, money, and manners: the case management of severe mental illness. New York, Columbia University Press. Valppu-Vanhainen A. (2002) Paremmin palveluohjauksella. Yksilökohtaisella palveluohjauksella joustavuutta hyvinvointipalveluihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 17. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä. 15 4/2012

16 l y h y e s t i Kansalaisaloite: Energiajuomat kiellettävä alle 16-vuotiailta Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jolla halutaan kieltää energiajuomat alle 16-vuotiailta. Jotta eduskunta ottaisi aloitteen käsittelyyn, tarvitaan yli kannatusilmoitusta. Energiajuomille ikärajan vaatimiseen on monia syitä: energiajuomat vaikuttavat lapsen ja nuoren päivärytmiin heikentämällä unen laatua ja määrää. Ne muuttavat lapsen levottamaksi ja aiheuttavat käyttäytymishäiriöitä. Energiajuomat ovat haitaksi terveelliselle ruokavaliolle, koska monet lapset korvaavat kokonaisia aterioita energiajuomilla. Sokeriset energiajuomat aiheuttavat myös hampaiden reikiintymistä. Lisäksi monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, miten tottumus juoda energiajuomia voi altistaa alkoholin käyttämiselle. Joissakin paikoissa vastuulliset kauppiaat ovat ryhtyneet toimeen asettamalla omatoimisesti rajoituksia energiajuomien myynnille. Lakialoitetta voivat kannattaa äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Kannatusilmoituksen voi jättää Avoimen Ministeriön sivuilla www. avoinministerio.fi otsikolla Energiajuomat K16. Kuluttajaparlamentti antoi jälleen kansalaisjärjestöille äänen Kuluttajaparlamentti kokoontui toiseen täysistontoonsa Viime vuonna myös AD- HD-liitto oli mukana Suomen historian ensimmäisessä Kuluttajaparlamentissa. Tämänkertaisessa istunnossa käsiteltiin alkoholimainontaa, kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Tämän vuoden täysistuntoon kokoontui kymmeniä valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuivat työministeri Lauri Ihalainen ja kansanedustajat Arja Juvonen sekä Sari Sarkomaa. Kuluttajaparlamentti 2012 kannanotot olivat: 1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi sekä terveysvalistuksen tukemiseksi. tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa muuttamalla lainsäädäntöä ja toimintatapoja. 3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi. Kuluttajaparlamentti on kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttajaasioiden edistämiseksi. Parlamentissa järjestöt keskustelevat ja äänestävät ajankohtaisista kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät saavat tietää keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamenttia koordinoi Kuluttajaliitto. Lue lisää: Kuva: Antero Aaltonen 2. Kansalaisten oikeusturvaa Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia 4/

17 Työrauha kaikille - Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi Tiina Kiiski, Vesa Närhi ja Satu Peitso; Niilo Mäki Instituutti (2012) k i r j a e s i t t e l y t Lasten käyttäytymisen pulmat ja koulujen työrauhaongelmat aiheuttavat usein suurta haastetta niin yksittäisille oppilaille, opettajille kuin koko luokka- ja kouluyhteisöllekin. Vaikka Suomi on lukutaidossa kärkimaita kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan, työrauhan osalta Suomi sijoittui viime tutkimuksessa vertailumaiden heikompaan päähän. Syksyllä Niilo Mäki Instituutin KUMMI-sarjassa ilmestynyt uusi julkaisu on siis ajankohtainen. Työrauha kaikille, Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi - julkaisu on tarkoitettu 5-9 luokkien opettajille ja muille aikuisille, jotka työskentelevät oppilaiden kanssa. Toimintamalli on tarkoitettu luokan työrauhan parantamiseen ja se on osa oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea. Työrauha kaikille -opas toimii ohjaajan käsikirjana, kun työrauhaa parantavaa toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan. Opas esittelee työrauhaa parantavan toimintamallin onnistumisen edellytyksiä sekä mallin perusperiaatteet, toteuttamistavat ja vastuukysymykset. ADHD-aikuisen selviytymisopas Anita Salakari, Maarit Virta; Tammi (2012) Useita vuosia ADHD-aikuisten kanssa työskennelleet neuropsykologian erikoispsykologi Anita Salakari ja psykologian tohtori Maarit Virta tietävät sen, minkä me muutkin ADHD-oireisten aikuisten parissa toimivat. Tutkimuksiin pääseminen ja diagnoosin saaminen on usein hyvin haastavaa, samoin kuin hoito diagnoosin jälkeen. Muiden haasteiden lisäksi on suomenkielistä kirjallisuutta oireyhtymästä ollut saatavilla vain vähän. Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa valottaa työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä ja niihin puuttumista. Toisessa osassa kuvataan toimintamallin suunnittelu ja toteutus. Kolmannessa osassa kuvataan keinoja, joilla toimintaan osallistuvan luokan oppilaita kannustetaan ja osallistetaan työrauhatalkoisiin. Opas käsittelee myös yhteistyötä ja tiedottamista koteihin päin. Neljäs osa painottuu tarkastelemaan tukitoimien vaikuttavuutta sekä kuvaamaan tukitoimien lopettamisvaiheessa huomioitavia seikkoja. Käsikirjan lisäksi materiaaliin kuuluu cd-levy. Tämä opas tarjoaa voimavarakeskeisiä eväitä koulujen työrauhan parantamiseen. Kotien ja koulujen välinen yhteistyö työrauhatalkoissa on tärkeää, koska käyttäytymisen ohjaamista toivottuun suuntaan voidaan parhaiten tukea sillä, että kaikki lasta ja nuorta lähellä olevat aikuiset ohjaavat johdonmukaisesti ja myönteisesti lapsia kohti yhteisiä päämääriä. Oppaan lause Käytös, johon opettaja kiinnittää eniten huomiota, on käytöstä, jota hän tulee tulevaisuudessa eniten kohtaamaan! on hyvä muistutus meille kaikille aikuisille, ei pelkästään opettajille. Se, että muistamme huomioida eniten lasten hyvää käyttäytymistä ja antaa siitä myös palautetta ääneen, ohjaa lasta parhaiten toivotun käyttäytymisen suuntaan. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry ADHD-aikuisen selviytymisopas on kirjoitettu täyttämään tuota tyhjiötä ja hienosti se siinä onnistuukin. Kirja on kaksiosainen: ensimmäinen osa kertoo kaiken tarvittavan ADHD:n oireista, syistä ja erilaisista hoitomuodoista, ja toinen osa keskittyy käytännön harjoitteisiin, esimerkkeihin ja neuvoihin. Kirja on kirjoitettu niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin kohderyhmä huomioon ottaen. Kappalejaot ovat selkeitä ja teksti sujuvaa ja helppolukuista. Mikä parasta, kirjan toisen osan ohjeet ja harjoitukset ovat mielenkiintoisia ja toimivia ja auttavat viemään uusia keinoja käytäntöön. ADHD-oireiden ymmärtämisen ja itsehoidon lisäksi kirja tarjoaa harjoituksia muun muassa itsetunnon kehittämiseen, stressin hallintaan ja oman opiskelutekniikan löytämiseen. ADHD-aikuisen selviytymisoppaan pitäisi olla niin jokaisen ADHDaikuisen, läheisen kuin ammattihenkilöstönkin saatavilla. Oireiselle itselleen kirja toimii työkirjana kohti parempaa elämänhallintaa ja avaa varmasti uusia näkökulmia myös ADHD-oireisen lähipiirille. Kannattaa tutustua - ja ennen kaikkea ottaa käyttöön. Teksti Minna Lindeqvist, Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja Kirjaa voi tilata ADHD-liitosta. Hinta 37,06 euroa /2012

18 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä Johdonmukaiset tukitoimet ja eri tahojen yhteistyö ovat olennainen osa tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksien kuntouttamisessa. Tilastollisesti tarkkaavuushäiriöinen (ADHD) lapsi tai nuori on varsin tavallinen: heitä on keskimäärin yksi jokaisessa normaalikokoisessa koululuokassa. Lisääntynyt tieto ja varhaisen puuttumisen tärkeyden ymmärtäminen ovat vähentäneet ilmiön leimaavuutta. ADHD:ssa ei ole kyse tahallisuudesta, laiskuudesta tai tyhmyydestä, vaan erilaisesta tavasta olla ja reagoida. Monenlaiset ärsykkeet tarttuvat helposti ja vievät mennessään. Pelimaailmat ja kolajuomat koukuttavat. Elämässä pitää olla vauhtia ja vaihtelua. Tunteiden ja käytöksen säätely kypsyy hitaammin kuin ikätovereilla. Huolista tutkimuksiin Mikäli keskittymisen vaikeudet ovat jatkuvia, eikä koulunkäynti sen vuoksi tahdo sujua, voivat vanhemmat kääntyä koulun oppilashuoltoryhmän (terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori) puoleen. Yhteistyössä lähdetään selvittämään, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Tukitoimia tulisi miettiä heti, kun ongelmia ilmenee. Monille se riittää korjaamaan tilanteen. Joidenkin lasten kohdalla voivat tarkemmat tutkimukset olla tarpeen. ADHD-oireyhtymän diagnosoinnissa käytetään valtakunnallisten suositusten mukaisia haastattelu-, havainnointi- ja kyselylomakkeita. Niiden kautta lapsen pulmia verrataan samanikäisiin ryhmänä. Vanhemmilta kysytään lapsen kehityksestä ja mahdollisista sairauksista. Nukkuuhan lapsi riittävästi? Riittämätön tai katkonainen yöuni ja väsymys verottavat keskittymiskykyä. Aivojen tunnesäätelyn merkityksestä ylivilkkaan ja levottoman lapsen käyttäytymisessä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Kartoittamalla lapsen kokonaistilanne varmistutaan siitä, että levottomuus ja keskittymättömyys eivät liity esimerkiksi psyykkiseen turvattomuuteen, masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen. Silloin tarvitaan yhteistyötä sosiaalialan ja mielenterveyden ammattilaisten kanssa. ADHDdiagnoosin voi tehdä lääkäri, joka on riittävästi perehtynyt lasten kasvuun ja kehitykseen. Oireyhtymän riski on osittain biologinen ja periytyvä. Vastaanotolla jotkut vanhemmat muistelevatkin omia kouluvuosiaan, ja tunnistavat itsessään samaa levottomuutta tai impulsiivisuutta. Diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin voi hakeutua myös aikuisena. Yhteistyössä on voimaa Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivälle lapselle koulu (tai päiväkoti) on yleensä haasteellisin ympäristö. Ärsykkeitä ja virikkeitä tulvii, ja aivojen pitää pystyä suodattamaan niistä turhat pois. Oppiminen vaatii keskittymistä ja ponnistelua. Ei saa keskittyä naapurin tekemisiin. Ponnisteluista huolimatta opettajan antama ohje katoaa mielestä, tai siitä muistaa vain alun. Koulun aikuisten tärkein tehtävä on auttaa lasta oppimisen kautta onnistumaan ja luottamaan omiin kykyihinsä. Voi oppia esimerkiksi sen, että kaikkea ei tarvitse osata heti. Tukitoimien tarkoitus on ehkäistä psyykkistäkin hyvinvointia haittaavien liikakuormien syntyä. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsella säilyy koulussa uuden oppimisen tuottama ilo, joka rakentaa tervettä itsetuntoa. Tietoa, vertaistukea ja kasvatusvinkkejä vanhemmille voi löytää netistä tai järjestöjen kautta. Lääkinnällisen kuntoutuksen resurssit ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Koulun ja kodin välistä 4/

19 yhteistyötä voi täydentää esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus (coaching). Kuntouttava valmennus eli coaching Coaching eli neuropsykiatrinen valmennus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Se on ohjauksellista ja yksilöllistä kuntoutusta, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja koulun (päiväkodin) kanssa. Esimerkiksi opettaja voi saada ohjausta juuri kyseisen lapsen kanssa toimimiseen. Luokkatilanteessa voidaan harjoitella keinoja lapsen toiminnanohjauksen ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Sosiaalisia taitoja, tunteiden hallintaa ja yhdessä toimimista voidaan harjoitella koulussa parityöskentelyn periaatteella. Tunteiden hallintaa voidaan harjoitella erilaisten pelien, leikkien tai piirtämisen avulla. Esimerkiksi piirtämällä tunteita nostattaneista tilanteista sarjakuvan lapsi oppii erittelemään syy-seuraussuhteita. Samalla vahvistetaan uutta toimintatapaa. Coachingia toteutetaan siinä ympäristössä, jossa lapsen haasteet ilmenevät. Näin edesautetaan taitojen siirtymistä ja vakiintumista oikeaan ympäristöön. Lapsi kokee onnistumisia oppiessaan uusia asioita ja toisten huomioon ottamista. Peleissä saa kokea voittamisen riemua ja häviämisen tuskaa. Opetellaan sitäkin, mikä on oikein ja mikä väärin. Harjoitustehtävien, välitavoitteiden, seurannan, kannustuksen ja vuorovaikutuksen avulla lasta tuetaan pienin askelin jaksamaan keskittymään paremmin ja paremmin. Lapsen motivoitumisen kannalta on tärkeää auttaa häntä oivaltamaan, mitä hyötyä taidon oppimisesta on. Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tarvittaessa pidetään verkostokokouksia, jolloin kuntouttaja tapaa esimerkiksi koulupsykologeja tai opettajia. Tavallisesti käyntikertoja sovitaan noin kymmenen, jonka jälkeen arvioidaan jatkokuntoutuksen tarvetta. Contextia Lääkäri- ja terapiakeskus Contextia tarjoaa tutkimuksia, kartoituksia ja kuntoutusta. Kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset asiakkaat, joilla on neurologisia tai neuropsykiatrisia vaikeuksia. Contextian palveluissa otetaan aina huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja elinympäristö. Näin asiakasta pystytään tukemaan hänen omassa arjessaan. Contextiassa hyödynnetään moniammatillisuutta, jossa ovat lääkäreiden lisäksi tarvittaessa mukana psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psyko- ja perheterapeutit sekä neuropsykiatriset valmentajat. Tiedustelut numerosta tai www-sivuilta Teksti Anu-Liisa Moisio lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perhepsykoterapeutti Saana Hirvas, psykologi, perhepsykoterapeutti Helena Kurki psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach, ET psykoterapiaopiskelija Susan Laitala (äitiyslomalla) psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach 19 4/2012

20 En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan Pienen lapsen sairaus tuo vanhemmat suurten haasteiden eteen. Kaikki ei menekään suunnitellusti eikä neuvolan oppaiden mukaan. Vanhempien jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan keskittyä olennaisimpaan, eli pienen ihmisen hoitoon. Erityislapsen kanssa eteen tulee asioita, joihin ei löydy apua tavallisista vauvakerhoista. Kun vanhemmat saavat tukea, jaksaa koko perhe paremmin. Leijonaemot ry aloitti toimintansa 2005 muutaman aktiivisen äidin aloitteesta. Kirjoittelimme ihan tavallisilla diagnoosien mukaisilla keskustelupalstoilla. Ne olivat todella hyviä, kun tarvitsimme tietoa lapsen sairaudesta, hoidoista ja niihin liittyvistä asioista. Mutta kun aloitin keskustelun, miltä minusta tuntuu, kun lapseni on vaikeasti sairas, tai keskustelun siitä, että olen todella väsynyt, jouduin huomamaan, ettei kukaan halunnut keskustella näistä asioista, kertoo Tarja Lähdemäki, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi yhdistyksen perustajajäsenistä. Leijonaemot ovat keskenään hyvin erilaisia vanhempia, joita yhdistää ainutlaatuinen joukko erityislapsia. Äiteinä ja isinä olemme saaneet ja joutuneet kasvamaan leijonaemon mittoihin tehdessämme matkaa lastemme kanssa. Ilman lapsiamme emme olisi kohdanneet. Nyt me olemme toistemme turvaverkko, Lähdemäki kertoo. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää vertaistukitoimintaa erityislasten vanhempien kesken yli lasten diagnoosirajojen. Tarkoituksena on myöskin kehittää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kasvatuksen ammattilaisten välillä valtakunnallisesti. Lisäksi yhdistys tukee jäsentensä jaksamista ja hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena ovat paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat. Jäseniä on tällä hetkellä noin 1000 ja lisää tulee joka kuukausi. Leijonaemoihin liittyessä ei lasten erityisyyttä luokitella. Kaikille erityislapsille ei ole löytynyt edes selkeää diagnoosia. Joillakin sairaus tai sairauksien yhdistelmä on niin harvinainen, että siihen liittyvää vertaistukiryhmää ei Suomesta löydy. Leijonaemoihin kuuluu myös erityislasten vanhempia, joiden erityislapset ovat jo aikuistuneet tai erityislapsi on kuollut. Lapsen diagnoosilla ei ole kuitenkaan väliä, sillä erityislasten vanhempien kokemat tunteet ja ajatukset ovat samanlaisia diagnoosista riippumatta. Moni uusi jäsen kertoo liittyessä, että on hienoa, kun perhe on löytänyt viimein ryhmän, johon kokee kuuluvansa, kertoo yhdistyksen toi- Lähdemäki jatkaa: Onneksi löysin muutaman samanhenkisen äidin, joiden kanssa sain jakaa äitiyden ilot ja surut. Aloitimme ihan oman postituslistan nimeltään äidin tuntojen postituslista, jossa sai kirjoitella omasta jaksamisestaan ja tunteista, joita erityislapsen vanhemmuus herätti. Myöhemmin kirjoitimme yhdessä kirjan Leijonaemojen tarinat, (WSOY 2005). Ennen kirjan julkaisua perustimme Leijonaemot ry:n, jota pyöritimme ensimmäiset vuodet omalla rahalla ja vapaaehtoisvoimin. Leijonaemoja kirjoittamisterapeuttisessa viikonlopussa kesällä /