Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12"

Transkriptio

1 4/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Palveluohjaus asiakkaan tukena s. 12 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä s. 18 ADHD-liiton lyhytelokuva Lopeta! kurkistaa luokkaan s. 24

2 s i s ä l l y s ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh Tiedottaja Helin Vesala Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutusassistentti Petra Mäki Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Liiton uutisia 6 ADHD-liitolle valittiin syyskokouksessa uusi puheenjohtaja 12 Palveluohjaus asiakkaan tukena 16 Lyhyesti 17 Kirjaesittelyt 18 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä 20 En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan 22 Kuntoutus 24 ADHD-liiton lyhytelokuva Lopeta! kurkistaa luokkaan 26 Vapaaehtoistyöntekijä: Osa siitä, minkä annat, palaa aina luoksesi 29 Syyssäpinät - Aksoni ry:n retki Puhokseen 30 Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/2012 2

3 Hyvät ADHD-lehden lukijat p ä ä k i r j o i t u s Toivotan oikein mukavaa loppuvuotta kaikille vuoden viimeisen lehden lukijoille! Vuosi on vierähtänyt jo joulukuuhun ja pikkujoulujen vietto on mitä vilkkainta juuri nyt. Täällä ADHD-liitossa on myös eletty vilkasta aikaa. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus jäsenineen. Liitossa on aloittanut monta uutta työntekijää, jotka ovat ottaneet innolla tehtävät haltuunsa. Myös vuoden alussa joukkoomme liittyy uusia työntekijöitä. Toivotan kaikki uudet ja vanhatkin jäsenet sekä työntekijät tervetulleiksi mukaan ADHD- liiton toimintaan! Jännityksellä odotamme myös näin loppuvuodesta Raha-automaattiyhdistyksen ennakkopäätöstä hakemuksestamme, joka jätettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykselle. Ensi vuonna olemme mukana myös ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen tekemässä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä. Tässä asiassa tulemme varmasti olemaan yhteydessä myös jäsenistöömme. Kaikkien mielipide on tärkeää liiton kehityksen kannalta. kiihkein odotus maan eteläosassa kohdistuu kysymykseen: Onko joulu valkoinen? Tätä odotellessa ja pohtiessa toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa! Jag önskar er alla en God Jul så här i slutet av året. Nästa år kommer vi att satsa också smått i tvåspråkig verksamhet på de ort det behövs. Hör av er till oss, så vet vi hur vi kan hjälpa er! Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää Olen huomannut työskenteleväni aktiivisessa liitossa. ADHD-liitto ry on myös haluttu yhteistyökumppani erilaisissa projekteissa ja muissa yhteistyökuvioissa. Se tuntuu hyvältä! Jotta tähän asti tehty hyvä työ jatkuisi ja kehittyisi, meidän kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja luoda katse tulevaisuuteen. Kaikkien työpanosta tarvitaan! *** Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa, toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa. Nallen joulu Joulunaika kuuluu Suomen talveen. Olemme ennakkoon saaneet maistella jo valkoisen lumen tuloa, joka toki on jo moneen kertaan ehtinyt sulaakin. Silti joulunalun Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Helin Vesala puh taitto Helin Vesala Toimituskunta Teija Jalanne Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN /2012

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Kiitän monivuotisesta antoisasta yhteistyöstä! Tässä vaiheessa vuotta jokainen meistä voi todeta tiimalasin hiekan olevan jo aika vähissä tämän vuoden osalta. Vuoden aikana on saatu aikaiseksi paljon, mutta silti saattaa tuntua siltä, että paljon sellaisia asioita on vielä tekemättä, jotka pitäisi saada loppuun millä hinnalla hyvänsä. Onko siinä mitään järkeä? Suorituspaineinen yhteiskunta ajaa monet nuoret ja aikuisetkin tilanteeseen, jossa tiimalasin kapeimpaan kohtaan kasautuu niin paljon asioita ja tehtäviä, että tiimalasin uuma ei enää läpäise kaikkea, ja julma loppuun palaminen uhkaa. Kun kuuntelin viikonloppuna kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan luentoa, joka käsitteli tätäkin aihetta, tein omakohtaisen päätökseni yrittää häätää kiirettä ja tekemisen pakkoa takavasemmalle ja antaa tilaa vapaudelle tehdä niitä asioita, jotka ovat minulle itselleni kaikkein tärkeimpiä. Me tiedämme kaikki, että vain huollettu laite toimii moitteettomasti vuodesta toiseen, mutta niin toimimme mekin. Jokanaisen tai jokamiehen huoltokirjaa tuskin löytyy kaupan hyllyltä, ja se onkin kai tämän kaiken ydin. Meistä jokainen kirjoittaa itse omaa huoltokirjaansa sivu sivulta eletyn elämän ja erilaisten kokemustemme perusteella. Kaikki se, mikä tuo iloa ja potkua arkeen ja antaa voimia erilaisten haasteiden keskellä, on tekemisen ja kokemisen arvoista. On vain muistettava säännöllisyys tässäkin asiassa. Itselläni on päättymässä pitkä jakso liiton puheenjohtajana. Liitto on saavuttanut aikuisen iän. Minä olen saanut olla mukana liiton nuoruusvuosien sykkeessä ja seurata liiton kasvua kohti aikuisuutta. Värikkäitä vuosia on takana monta. Päällimmäisenä noista vuosista mieleeni ovat jääneet ne lukuisat kohtaamiset eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa puheluiden, kirjeiden ja sähköpostin välityksellä. Liiton työntekijät, hallitukset ja yhteistyökumppanimme niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat kaikki omalta osaltaan mahdollistaneet sen, että ADHD-liiton asema järjestökentällä on tällä hetkellä hyvä. Tästä on uuden puheenjohtajan hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevienkin vuosien suuria haasteita. Minä saan nyt pudottaa suuren vastuun harteiltani ja jatkaa luottamustehtävääni liiton hallitusjäsenen oikeuksin ja velvottein. Kiitän Teitä kaikkia monivuotisesta, antoisasta yhteistyöstä ja keskityn nyt entistä aktiivisemmin oman huoltokirjani päivittämiseen. Toivon, että uusi alkava vuosi suo meille kaikille uusia haasteita ja mahdollisuuksia kohtuuden rajoissa sekä onnea ja iloa jokaiseen päivään. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 4/2012 4

5 Uusi tiedottaja aloitti lokakuussa l i i t o n uutisia Tervehdys! Olen Helin Vesala, ADHD-liiton tiedottaja. Sijaistan Jari Hämäläistä hänen perhevapaansa aikana. Työtehtäviini kuuluvat muun muassa ADHD-lehden tekeminen, nettisivujen ylläpito ja erilaisten viestintäprojektien toteuttaminen. Olen kotoisin Virosta, Tarton kaupungista. Kanditutkinnon jälkeen maisteriopinnot toivat minut Jyväskylän yliopistoon. Huomaamatta Suomessa on vierähtänyt jo viisi vuotta. Koulutukseltani olen filosofian maisteri yhteisöviestinnän alalla. Opiskeluajalta ja valmistumisen jälkeen minulle on kertynyt monenlaista viestintäalan kokemusta sekä Virosta että Suomesta. Olen muun muassa työskennellyt Viron opetusministeriön viestintäosastolla ja toiminut matkaoppaana Tshekin-matkoilla. Suomessa olen työskennellyt muun muassa Rautakeskossa sekä viestinnän että markkinoinnin puolella. Ehdinpä opettaa viron kieltäkin jyväskyläläisille. Järjestötoiminta on minulle kokonaan uusi aluevaltaus. Uskon että kokemukseni aikaisemmista työpaikoista, into ja halu oppia uutta auttavat minua pärjäämään tässäkin tehtävässä. Olen luonteeltani iloinen, puhelias ja ulospäin suuntautunut. Vapaaaikani saan kulumaan liikunnan, lukemisen, matkustelun, leipomisen ja lautapelien parissa. Viihdyn luonnossa ja syksyllä minut voi usein löytää sienimetsästä. Aloitin työt ADHD-liitossa lokakuun puolessa välissä ja vauhti on ollut hurja ensimmäisestä päivästä lähtien. Joka päivä on tuonut mukanaan jotakin uutta. Pienessä organisaatiossa saa olla monessa mukana ja olen nauttinut monipuolisista tehtävistäni. Jos kaipaatte apua tai neuvoja viestintäasioissa, ottakaahan yhteyttä, yhdessä löydämme varmasti hyvän ratkaisun. Toivotan kaunista joulunaikaa! Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Kuva Olli Vesala Matias kokeili työntekoa ADHD-liitossa Marraskuussa ADHD-liitossa työskenteli kaksi viikkoa 21-vuotias työharjoittelija Matias. Matias on adhd-oireinen ja opiskelee kolmatta vuotta Invaliidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Hän on Järvenpäässä TYVAkoulutuksessa, joka tarjoaa opiskelijalle työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Työharjoittelulta ADHD-liitossa Matias odotti vaativia tehtäviä ja omien sanojensa mukaan hän saikin suorittaa mieleisiä tehtäviä. Kahden viikon aikana Matias muun muassa kokosi infopaketteja, lajitteli esitteitä, materiaaleja sekä järjesti varastoamme. Hän piti eniten varaston siivoustehtävistä ja vanhojen asiakirjojen tuhoamisesta. Työharjoittelijallemme annettiin mahdollisuus tutustua adhd:hen liittyviin videomateriaaleihin ja hän kertoikin oppineensa työharjoittelussa enemmän adhd:sta ja sen oireista. Matias kertoi olevansa hyvin tyytyväinen työharjoitteluunsa ADHDliitossa. Tämä ei ollut Matiaksen ensimmäinen työharjoittelupaikka. Viime vuonna hän oli harjoittelijana Helsingin Annantalon taidekeskuksessa. Tulevaisuudessa Matias haluaisi työskennellä toimistoapulaisena. Matias oli nopea ja luotettava työntekijä. Kiitämme Matiasta hänen työpanoksestaan ja toivotamme onnistumisia tulevissa työpaikoissa! Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 5 4/2012

6 l i i t o n uutisia ADHD-liitolle valittiin syyskokoukse Marraskuuksi kovin lämpimänä viikonloppuna ADHD-liitto kokoontui syyskokoukseen Pohjois- Savon Varkauteen, jossa kokoustajat otti vastaan Wamdy-jäsenyhdistyksemme. Perjantaina 16. marraskuuta pidettiin perinteinen liiton hallituksen ja työntekijöiden palaveri. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Lauantain aamupäivä kului hallituksen kokouksessa. Siinä päätettiin muun muassa, kenelle myönnetään ADHD-aarre-palkinto. Palkinto annetaan ADHD-liiton ulkopuoliselle toimijalle, joka on edistänyt adhd-oireisten asiaa. Ehdokkaita saivat esittää liiton työntekijät ja hallituksen jäsenet. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon saivat Mikkelin keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ja Oulun aikuislukio, joka pyörittää virtuaalista vankilaopetusta Pohjois- Suomen vankiloissa. Anita Puustjärvi on Suomen johtavia adhd-asiantuntijoita ja aktiivinen toimija kentällä. Hän on toiminut Käypä hoito -suosituksen laatineessa työryhmässä ja edistänyt tutkimuksissaan adhd-oireisten lasten diagnosointia. Oulun aikuislukion opetustyö vankiloissa on kiitettävää, koska vangit saavat suorittaa kesken jääneet peruskouluopinnot joustavasti loppuun. Vankilakoulu ohjaa ihmisiä kouluttautumaan vielä lisääkin, ehkäisten näin vapautuneiden syrjäytymistä uudelleen. Opetuksessa otetaan huomioon myös erilaiset oppimisvaikeudet. Tutkimusten mukaan vankien seassa on suuri määrä adhd-oireisia. Hallituksen kokouksen jälkeen syötiin lounasta ja vähän kello kahden jälkeen päästiin aloittamaan liittokokous. Hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Henna Niskala esitteli toimintasuunnitelman vuodelle 2013 ja liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela kertoi ensi vuoden talousarviosta. Molemmat asiakirjat hyväksyttiin lyhyehkön keskustelun jälkeen. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen siirryttiin henkilövaaleihin. ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajaksi oli ehdolla kaksi ehdokasta: Teija Jalanne ja Liisa Virkkunen. Äänestyksessä valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 Liisa Virkkunen. Hän on pitkän uran tehnyt lastenlääkäri, jolla on erityispätevyys kuntoutuksen alalle. Virkkunen on toiminut ADHD-liiton hallituksessa eri tehtävissä useita vuosia. Uusia ja vanhoja hallituksen jäseniä koolla Varkaudessa 4/2012 6

7 l i i t o n uutisia ssa uusi puheenjohtaja Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä henkilöä, koska pitkäaikainen hallituksen jäsen Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistyksestä luopui tehtävästään. Uusiksi varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marjatta Sievers, Arja Havila, Teija Jalanne ja ensikertalaisena Enni Kesonen Pohjois-Savon Eijsveikeet ry:stä. Erovuorossa ollut Keijo Häkkinen jatkaa hallituksen varajäsenenä. Onnittelut kaikille luottamustehtäviin valituille ja hallitustyönsä päättäneille. Kiitokset myös kokouksen puheenjohtajana toimineelle Tapani Saloselle, joka piti langat varmasti käsissä ja vahvisti liittokokouksen päätökset tarmokkaasti vasaroiden. Liittokokouksen väkeä Lauantai-ilta jatkui maukkaalla illallisella hotellin ravintolassa, jonka jälkeen kokoustajat siirtyivät lähellä sijaitsevaan Vammeltaloon. Talossa toimiva Vammel ry kerää saman katon alle 22 eri yhdistystä lähinnä Pohjois-Savon ja Varkauden seudun alueilta. Mukana on myös valtakunnallisesti toimivia yhdistyksiä kuten Suomen Migreeniyhdistys ja Suomen Tourette yhdistys. Vammel ry:n toimintaperiaatteena on järjestöjen yhteistyön voimistaminen, vertaistukitoiminta ja tiedon jakaminen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Wamdyn puheenjohtaja Anita Rikalainen. Hän esitteli iltarientoihin osallistuneille taloa ja sen toimintaa. Vammeltalosta löytyy vertaistukikahvilan, tietokonehuoneen, käsityökellarin ja terveyspisteen lisäksi myymälä, josta vierailijat ostivat mukaan savolaisia käsityönä valmistettuja navanlämmittimiä ja villasukkia. Syyskokoukseen osallistujia kävi Vammeltalossa tervehtimässä Tapani Salonen myös varkautelainen Mari Petäjä, jonka valo kuvanäyttely ADHD:n kasvot on kiertänyt tänä vuonna Suomea. Ensi vuonna näyttely vierailee Imatralla ja Vaasassa. Viihteestä vastasivat paikalliset Elvikset. Reinotohveleihin sonnustautuneet kitara- ja lauluvirtuoosit saivat yleisön tanssimaan tiputanssia. Sunnuntaina väsyneet liittokokoukseen osallistujat suuntasivat kohti kotejaan. Ensi vuonna syyskokousta vietetään Oulussa. Kiitos kutsusta, Oulun seudun ADHD-yhdistys. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Varkautelaiset Elvikset Mari Petäjä kertomassa valokuvanäyttelystään 7 4/2012

8 l i i t o n uutisia ADHD-liiton toiminta kiinnosti malesialaisia vieraita Lokakuun 15. päivä oli tuulinen, ja kuten Helsingissä aina, tuuli oli kylmä. Erityisen kylmäksi sen koki joukko malesialaisia kasvatusalan asiantuntijoita, jotka olivat saapuneet Suomeen oppiakseen, miten erityislasten opetus ja tarpeet otetaan täällä huomioon. Vierailijat edustivat yritystä nimeltä Educate to Learn Sdn Bhd (E2L), joka tarjoaa koulutusta päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten opettajille. ADHD-keskus lahjoitti vierailijoille Perhekoulu POP menetelmästä kertovan kirjan ja malesialaiset jäivät pohtimaan, josko he voisivat kääntää kirjan omalle kielelleen. Malesiassa erityislasten tilanne on heikko. Osa vanhemmista häpeää lapsiaan niin, etteivät edes halua lähettää heitä kouluun. Kuten vieraamme totesivat, tiedon ja osaamisen lisääminen vanhempien ja ammattilaisten keskuudessa on Malesiassa äärimmäisen tärkeää. Teksti Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry E2L:n työntekijät vierailivat Suomen visiittinsä aikana muutamissa järjestöissä ja Helsingin yliopistolla. ADHD-liitto ja ADHD-keskus isännöivät yhdessä yhtä vierailuista. Keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisen kiinnostuneita malesialaiset vieraamme olivat siitä, millaiset valmiudet suomalaisilla kasvatusalan ammattilaisilla on kohdata ADHDoireinen tai muutoin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileva lapsi. Heitä kiinnosti kovasti myös se, miten näitä ammattilaisia koulutetaan. ADHD-liiton ja ADHD-keskuksen työntekijöitä ja malesialaisia vieraita Tänäkin vuonna koulutettiin ADHD-vertaistukiohjaajia Vertaistukiohjaajien koulutus Helsingissä keräsi jälleen kokoon eri puolilta Suomea vertaistukiryhmän ohjaamisen alkutaipaleella olevia yhdistysaktiiveja. Kouluttajana toimi vertaistoiminnan konkari, Suomen Mielenterveysseuran Veli Kaukkila. Koulutukseen osallistui 9 henkilöä. Koulutuksen aikana perehdyttiin muun muassa siihen, mitä arvostava kohtaaminen on; miten vertaisryhmän ryhmädynamiikka elää sekä siihen, mitä ohjaajan kannattaa ottaa huomioon ryhmää aloittaessaan ja lopettaessaan. Teemoja käytiin läpi sekä teorian että erilaisten harjoitusten avulla. Tunnelma koulutuksessa oli avoin ja kannustava. Vuonna 2013 ADHD-liitto vastaa kentältä tulleisiin toiveisiin järjestää koulutus sellaisille, jotka ovat ohjanneet vertaisryhmää jo jonkin aikaa. Koulutukseen voi osallistua sekä sellaiset, jotka ovat osallistuneet aloittelijoille tarkoitettuun koulutukseen että sellaiset, jotka ovat ohjanneet ryhmiä ilman koulutusta. Tarkemmat tiedot koulutuksesta julkaistaan myöhemmin ADHD-lehdessä ja liiton www-sivuilla. Teksti ja kuva Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto-ry 4/2012 8

9 l i i t t o tiedottaa Tukinet on jälleen tukenanne ADHD-liiton livekeskusteluryhmät kokoontuvat kevätkaudella aiempaa tiheämmin internetin tukipisteessä Tukinetissä. Kaikkiaan suoria verkkotukihetkiä järjestetään viisi kappaletta. Kaikissa on paikalla ohjaajia ADHD-liitosta. Seuraavassa tulevien Tukinet-tilaisuuksien ajat ja teemat: klo Aikuisuus ja ADHD klo Nuoruus ja ADHD klo Aikuisuus ja ADHD klo Nuoruus ja ADHD klo ADHD-oireisten puolisot Ryhmiin mahtuu keskustelemaan 12 nopeinta, ja osallistuminen vaatii vain rekisteröitymisen Tukinettiin. Rekisteröidy livekeskusteluihin hyvissä ajoin internetosoitteessa Liveryhmät löytyvät Tukinetin etusivun oikeasta laidasta ryhmät-otsikon alta. Klikkaa liveryhmät-linkkiä ja sitten linkkiä Tulevat ryhmäajat ja teemat, niin pääset rekisteröitymään keskusteluihin. Tulossa on myös kaksi livekeskustelua vertaistukiryhmien ohjaajille. Niihin rekisteröitymisestä ilmoitetaan jäsenyhdistyksille erikseen klo Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille klo Teemana vertaistukea ADHD-yhdistysten vertaistukiohjaajille Muistathan myös, että Tukinetin avoimilta keskustelupalstoilta löytyy kohtalotovereita. Keskusteluihin voi osallistua milloin vain ja ilman rekisteröitymistä. Aikuisen elämää -ryhmässä keskustellaan adhd-asioista kahden otsikon alla. Ne ovat adhd-aikuinen ja keskustelua adhd:sta. Parisuhde, koti ja perhe -ryhmästä löytyy keskustelu adhd-oireisen lapsen vanhempana. Nämä ja kaikki muutkin jutusteluketjut monista eri aiheista löydät, kun klikkaat Tukinetin etusivun oikeasta laidasta Keskustelut-otsikon alta Keskusteluryhmiin-linkkiä. Tukinet on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, josta saa vertaistukea, neuvoja ja opastusta elämän eri pulmissa. Tukea saa anonyymina, ja palvelun käyttöön tarvitaan vain internetselain. ADHD-liiton Helsingin toimisto on suljettuna Sinä aikana ei ole myöskään puhelinneuvontaa. ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimisto hiljenee joululomaksi Tammikuun lopussa aloittaa Pohjois-Suomen aluetoimiston uusi järjestösuunnittelija Liisa Pitzén. Liisa sijaistaa Anu Kippola-Pääkköstä vuoden /2012

10 Teräsrakenne Toivonen Oy Helalantie 10, Kyrö Puh Suomen Psykologinen Instituutti Siltakatu 20 A 31, Joensuu Savottamiehet Kettuvaarantie 58, Joensuu Puh Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 24 A, Salo Puh Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh Rakennustyö Jokinen Hämeentie 68, Lammi Puh Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh Maansiirto Pekkarinen Oy Lappers Puh Kemin Siivouspalvelu Ariel Matilaisentie 59, Lautiosaari Puh Puistolan Palvelut Tmi Mehiläisentie 16 B 21, Helsinki Puh Jykä-Kate Rantapääntie 16, Sastamala Puh Raudoitus Reipo Oy Nurmikatu 2, Kerava Tuumaset Oy Reitsaarentie 45, Kotka Puh Rakennusurakointi Vuorenalusta Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki Puh Rakennusurakointi Karhumaa Oy Kumpurantie 3 B 1, Rajamäki Puh Tammelan Nuorisoseura Aura Ry Auranpirtin varaukset Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Kakontie 3, Lieto Veljekset Mäkinen Oy Sammon Valtatie 70, Tampere Puh Pohjoisen Luudat Kulmasepäntie 3 A 2, Tampere Puh Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh Åström Petteri Tmi Soltintie 14, Lohja Puh Rakennusapu Suvanto Veikontie 12 F, Inkeroinen Puh Tamora Oy Porrassalmenkatu 21 B, Mikkeli Puh Rakennusliike M. Haikola Oy Lehtikuusentie 6, Oulu Puh V-S Rakennusvaraosa ja korjaus Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh Toimintaterapia Sonja Tuohimaa Reposeläntie 1, Kiiminki Puh Kaivu- ja Pohjaurakointi Oy Kielistöntie 6, Kaaro Puh Kirjanpito Meeri Häkkinen Katajatie 8, Espoo Puh Uudenmaan Laatumetalli Oy Rullakuja 9 F, Vantaa Puh Åbo Svenska Församling Auragatan 18, Åbo Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh Maanrakennus Sakari Kuronen Perussiivous Vehmaa & Hyttinen Kokkovuorentie 15, Terälahti Puh RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Voudintie 3, Oulu Puh Rakennuspelti Vila Oy Kivipyykintie 6-8 C 20, Helsinki Puh Reissuleo Raatetie 5 A, Helsinki Puh Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh Maanrakennus Haaponiemi Oy Karsobackantie 30 B, Kokkola Puh Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Urakointi J. Niemi Hänninmäentie 81, Askola Puh Ukonhauta Oy Tientaus 2, Imatra Puh Pito- ja juhlapalvelu Aitta Yläkyläntie 52, Kotka Puh Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 C, Jyväskylä Puh Taksi Kari Koivu Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh Konehuolto Hermunen Sammuttajantie 10 I, Kouvola Puh Mökkihuolto Dyster Kellomäentie 62, Puumala Puh NP-Building Oy Rajalantie 143,Villähde Puh Purkupojat Oy Äimäläntie 877, Iltasmäki Puh Autokorjaamo O. Kärnä Myrskyläntie 1 C, Porlammi Puh Hyvää Joulua! Suvi Alhfors Oy LKV Kotirannantie, Karjaa Puh Asennus Siitonen Kylätie 73, Ummeljoki Puh Arabian Sähköliike Intiankatu 25, Helsinki Puh Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Neste Hervanta Insinöörinkatu 11, Tampere Puh Porin Puutuote Oy Alikyläntie 74, Pori Borelia Oy Ahjontie 32, Rovaniemi Puh Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa Puh K-Market Yliranta Pellontie 131, Pello Puh Parikkalan Apteekki Sahakuja 2, Parikkala Puh US Saneeraus Oy Amerikanraitti 2 B 13, Kuopio Puh Villen Rakennusliike Oy Karistimentie 2 B 37, Helsinki Puh Rakennus ja Saneeraus J. Kiviranta Kankaanpää Puh Kymen Remontti Koskentie 90, Kaitjärvi Puh J. Kärkkäinen Oy Ollilan ojankatu 2, Ylivieska Puh CNC Kakkonen Oy Karhutie 2, Kitee Puh LJR-Accounting Oy Helsinki Karhulan Pesuliike Virsumäentie 32, Kotka Puh MAYT OY Graanintie 5, Mikkeli Puh Tandklinik-Hammasklinikka Anders Virtanen Ab Oy Kauppatori 2, Pietarsaari Puh Taksi Seija Karjalainen Paatialantie 7 A 6, Sahalahti Puh Hoptim Oy Korppaanmäentie 19 H 71, Helsinki Puh LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh Jatumi Oy Savistenkuja 1 A, Lahti Puh Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Puh Aprikoodi Oy Kuujaantie 34, Kangasala Puh Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Vällykatu 10, Imatra Puh Rakennuspalvelu Tivo Oy Herralantie 371, Suonenjoki Puh Saneerausliike Ahonen Oy Salpausseläntie 18 B, Helsinki Puh Talo- ja huoneistoremontit JST Kankaantie 8, Kemi Puh Taipalsaaren kunta TOIMISTOPALVELUKESKUS Kellomäentie 1, Taipalsaari Tmi Utsjoen Tilipalvelu Tenontie 205, Utsjoki Puh Tmi Ari Siivonen Myllymäentie 32, Kutajärvi Puh Salon Invataksi- Taksipalvelu Loimikatu 36, Salo Puh Tapsa Service Tmi Tuuloslammintie 69, Tuulos Puh Apukäsi J. Imala Mikonpolku 18 B 3 Hämeenlinna Puh Kuopion ev. lut seurakunnat Tmi Pasi Perälä Päärnävaarantie 61, Laitila Puh Jesimer Ky Kuivastontie 635, Perniö Puh Tmi Kalle Kelkka Turuntie 217, Oripää Puh Kyöstilänmäen Perhekoti Ky Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh Kuljetus J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Puh Puheterapiapalvelu Tuija Nipuli Hallituskatu 7 C, Kouvola Rauhankatu 11 B, Lahti Puh Insinööritoimisto Malvi Oy Wredenkatu 2, Varkaus Puh H. Koivisto Ky Kiertokatu 11, Raisio Puh Koiramäen Perhekoti Hylkirannantie 158, Reisjärvi Puh K.L.M. Express Oy Uhrilähteenkatu 2, Turku Puh /

11 Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh Topiron Ky Valkolantie 257, Valkola Puh Metsätyö Ari & Pertti Kiiskinen Kohonniementie 18, Rauma Puh Merkkimiehet Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh Kuljetus- ja Varastointipalvelu Pajukko Ky Kaarikatu 46, Vilppula Puh Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh Pohjanmaan Liitto Österbottens Förbunds Hietasaarenkatu 6, Vaasa Taksiliikenne Harri Kaukola Hasalantie 61, Asikkala Puh Kuopion Venttiilipaja Ky Kisällinkatu 10, Kuopio Puh Janne Kyläpekka Tmi Suutarlantie 18, Kyrö Puh Kuljetus Raimo Kivinen Ky Simolankatu 7, Lahti Puh Suomenselän Osuuspankki HAAPAJÄRVEN KONTTORI Pyhäsalmi Puh HTA-Urakointi Oy Pääskyvuorenkatu 12, Turku Puh Metsäkoneyhtymä M & M Kolin Ay Annulantie 12 A, Pyhtää Puh Metallityö J. Annala Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh RMK Rent Oy Tikkulantie 2, Pori Puh Vieno Ollongvist Oy Jokikatu 20, Porvoo Puh KVS-Automaatio Ay Kehontie 10, Nokia Puh Kuljetusliike Rimpinen Oy Santakatu 6, Harjavalta Puh Kuljetusliike Veljekset Matilainen Ky Liperi Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Tilitoimisto Polojärvi Oy Lahenrannantie 7, Muonio Puh Kuopion Teräs ja Romu Oy Vanttitie 5, Kuopio Puh Tmi Kotilainen Juha Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh Tilitoimisto Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh PSV-Kuljetus Oy Helakallionkatu 17, Tampere Puh Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Rantakatu 29, Joensuu Puh Metsäalan Ammattipalvelut Jussi Ryhänen MTT Menninkäisentie 3, Rajamäki Turtolan Kaivin Oy Polunmäenkatu 11, Tampere Puh Thinkflow Oy Savirunninkatu 2, Kerava Kiinteistövälitys Kari Kivistö LKV Palokunnankatu 28, Hämeenlinna Puh Julkisivusaneeraus Pekka Starck Nortamonkatu 14 B 20, Rauma Puh Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Linnoitustie 5, Espoo Puh Rauman Pintakäsittelytekniikka Ky Puolukkatie 11, Rauma Puh Kuljetusliike Lammi Kuninkaanlähteenkatu 18 as 5, Kankaanpää Puh Oy Kontaktor Ab Myllärinkatu 26 B, Vassa Puh Koti Kumppanit Oy Piispanristintie 2 C, Piispanristi Puh Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Pilkontie 2, Joensuu Puh Kuljetusliike Kivikoski Oy Nunnavuorenkatu 1, Turku Puh Rakennus Oy Isotalo Kaupintie 9, Helsinki Puh Rahtinalle Ky Pyrästie 8, Lehmo Puh Nauti-Electronics Oy Reinsgatan 7, Vaasa Automaalaamo J. Poutanen Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki NETSE Erottaja M. Välimaa Oy Hallituskatu, Rovaniemi Puh Maaseudun Kukkasrahasto Säätiö Jyväskylä Sumetek Oy Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh Savonlinnan Kiviveistämö Olavinkatu 68, Savonlinna Puh NESTE OIL K-Market Ulvila Vanha Harmaalinnantie 2, Ulvila Puh Viamont Oy Tekeväntie 11, Heinola Puh Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, Turku Puh J. Tuomainen Oy Sköllerstantie 138, Pinjainen Puh NESTE Kuhmoinen Toritie 64, Kuhmoinen Puh Vasarainen Tapio Tmi Ketunpesäntie 56, Eurajoki Puh Simon Koneurakointi Juoponlahdentie 14, Tampere Puh Terähuolto H. Torni Karhutie 2, Kitee Lounaskahvila Aisakello Ravitie 7, Seinäjoki Puh Tilitoimisto Torpan Tili Oy Tiilenpolttajankuja 5, Vantaa Puh EP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6, Seinäjoki Puh BOS-Pelti Juhonkatu 10, Lohja Puh Korjaamo Arto Kuusikko Varsahaantie 48, Isokyrö Puh Nivalan Vesihuolto Oy Vesitie 5, Nivala Puh Heavy Rakennus Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh Kangasalan Hitsaustyö Oy Hitsaajantie 3, Pälkäne Puh Varattu Hekatek Oy allergiakauppa.fi Puh Leipomo Koskelonseutu Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh Tmi M. Enlund Autoliike Indolantie 6, Kokkola Puh Tilitoimisto Maila Vallström Oy Kirkkokatu 52, Oulu Puh Sibelco Nordic Ab Viikkalantie 86, Nakkila K-Supermarket Ruokacenter Siltapuistokatu 9-15, Pori Puh Sähkö-Jore Oy Painotie 15, Turenki Puh Urakointi J. Ylihärsilä Koskelantie 116, Jukaja Puh Tmi Esa A. Hartikainen Haaojantie 46, Purnujärvi Puh Halikon Rakennus ja Hirsityö Ay Uotilantie 10 as 3, Muurula Puh Maustaja Tuotetie 3, Pyhäntä Puh Perhekoti Nuorten Mummola Tavinsalmi Puh Tmi Aimo Vuorisalo Riihimäentie 64, Halli Puh Rakennuspelti Puumalainen Majavakuja 5, Kemi Puh Yläneen Apteekki Kuntolantie 113, Yläne Puh Elokuvateatteri Kino-Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh Eksakti-Rakenne Oy Patomäentie 48, Lahti Jarexon Mäntymäentie 5, Pori Puh Perhekoti Jääskeläinen Oy Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh Perhekoti Honkalyhty Oy Tiihalantie 19, Kangasala Puh Vairine Oy Kivisuontie 114, Lieto Puh FINNWALL OY Kuuselantie 12, Vantaa Trans Esavesa Oy Alasinkatu 5, Jyväskylä Puh OK Sähkölaitehuolto Oy Koskijaakonkatu 77, Lieksa Puh Lakeuden Neon Marttilantie 10, Isokyrö Puh Lai-Teräs Mäkinen Ky Kirstantie 8, Laihia Puh E. Laitila Ky Ylijoentie 744, Koura Puh Rakennus Vera Oy Koivistontie 21 B a, Espoo Puh Rakennustekninen palvelu Arto Väiste Tmi Pertunmaantie 247 B, Joutsa Puh Koneurakointi T. Ahtiainen Ylä-Kruusintie 2 C 10, Taipalsaari Puh Tenable Oy Jussilantie 4, Luvia Puh Perhekoti Pilvi-Sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh Henkilöstötieto Paloniemi Oy Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh Metsämyller Oy Tomi Mannermaa Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh /2012

12 Palveluohjaus asiakkaan tukena Palveluohjauksessa tarkastellaan maailmaa apua tarvitsevan henkilön eikä hyvinvointijärjestelmän silmin. Palveluohjaaja ja asiakas toimivat yhdessä. He yrittävät löytää palvelut ja tukitoimet, jotka auttavat henkilöä eniten, jotta hän voisi elää itsenäistä elämää ja saavuttaa tavoitteensa. Perheterapeutti ja kouluttaja Sauli Suominen kirjoittaa artikkelissaan palveluohjauksesta ja sen työmuodoista. Palveluohjauksessa korostuu palveluohjaajan ja hänen asiakkaansa välinen suhde. Palveluohjausta voi kuvailla siltana asiakkaan ja tarpeellisten palveluiden välillä. Palveluohjaaja voi ohjata asiakkaan sillan luo, mutta asiakkaan on itse ylitettävä se. Vaikeaselkoinen yhteiskunta Vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas kokee monenlaisia vaikeuksia asioidessaan hyvinvointijärjestelmän kanssa. Hänen tulisi tuntea hyvinvointipalvelut ja tietää miten apua haetaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi osata määrittää omat vaikeutensa ja avuntarpeensa. Omaa tilannettaan tukevien oikea-aikaisten palveluiden löytäminen edellyttäisi hyvää elämänhallintaa ja oman toiminnan ohjauskykyä. Ne henkilöt, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten hyvinvointijärjestelmän tukea, saavat sitä valitettavasti kaikkein vähiten. Parhaimmassa tapauksessa asiakas saa tukea, mutta se ei vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Palveluiden saaminen ei siis tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Ellei oma aktiivisuus riitä palveluiden ohjaamiseen, muodostuu asiakkaasta helposti palveluiden passiivinen vastaanottaja ja kohde eikä siihen aktiivisesti osallistuva osapuoli. Palveluista muodostuu näin ollen passivoivia ja asiakkaan tilaa ylläpitäviä eikä aktivoivia ja asiakasta kuntouttavia tukimuotoja. Tämä ei siis ole mikään hyvä tilanne, ei yhteiskuntatalouden eikä asiakkaan näkökulmasta käsin katsoen. Hyvä kohtaaminen asiakkaan ja hyvinvointivaltion ammattilaisten kanssa jää usein puuttumaan. Epäonnistuneet kohtaamiset liittyvät usein asiakkaan ja työntekijän väliseen suhteeseen tai sektorikohtaiseen työnjakoon, joka vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista. Huono kohtaaminen asiakkaan ja järjestelmän välillä tarkoittaa sitä, että asiakkaalle jää kokemus siitä, ettei häntä kuunnella, ymmärretä ja ettei hänestä välitetä. Asiakas saattaa syyllistää vaikeuksista itseään. Tämä johtaa häpeän tunteisiin, jotka saattavat näyttäytyä myös asiakkaan ylimielisenä käyttäytymisenä. Häpeän vastatunne on röyhkeys. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen ilmenee asiakkaan tunteena siitä, että tulee kuulluksi ja että joku välittää hänestä. Se ei tarkoita samaa kuin että kaikkiin asiakkaan vaateisiin suostuttaisiin. Välittämisen tunteen syntyminen voi olla pienestä kiinni. Eräässä haastattelussa asiakkaat totesivat, että välittämisen tunne voi syntyä esim. siitä, että työntekijä soittaa asiakkaan perään silloin, kun hänestä ei ole kuulunut. Jokaisella hyvinvointivaltion järjestelmällä, niin kuin terveyskeskuksilla, työvoimatoimistoilla, sosiaalivirastoilla jne. on oma tehtävänsä, joka perustuu lakiin, asetuksiin ja erilaisiin säädöksiin. Jokainen järjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa, että se näkee oman toimintansa, mutta sen on vaikea tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa. Työntekijät järjestelmän sisällä omaksuvat suhteellisen nopeasti oman sektorikohtaisen työroolinsa. Asiakas saattaa kokea tämän niin, että hän on yksittäisten toimenpiteiden kohteena, eikä kukaan välitä hänen kokonaistilanteestaan tai toimivasta arjestaan. Se, että yksittäiset eri järjestelmien työntekijät toimivat hyvinkin asiakaslähtöisesti, ei aina johda asiakkaan kannalta hyvään lopputulokseen. Tutkimuksista tiedämme, että eri työntekijöiden asiakkaan kanssa tekemä työ on sovitettava yhteen, jotta se johtaisi myönteiseen yhteisvaikutukseen. 4/

13 On tärkeä tiedostaa, että yksittäiset hyvinvointialan työntekijät eivät yleensä toimi asiakkaan edun vastaisesti. Kysymyksessä on systeemin rakenteeseen liittyvästä virheestä ns. systeemihäiriöstä. Hyvinvointivaltio on rakennettu kohtaamaan tietynlaisia ongelmaryhmiä, joihin sitten tarjotaan erilaisia standardiratkaisuja. Monimutkaistuva ja vaikeasti hallittavissa oleva yhteiskunta on johtanut siihen, että yksilöiden ongelmat ja vaikeudet ovat yhä yksilöllisempiä, monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavia. Tarvittaisiin yksilökohtaista asiakkaan tilanteeseen paneutuvaa työtä. Systeemihäiriöt Valitettavan usein käy niin, että systeemistä lähtöisin olevat vaikeudet määrittyvät asiakkaan ongelmiin liittyviksi tekijöiksi. Tähän johtopäätökseen on tullut esim. palveluohjaustyötä tutkinut Ulrika Järkestig Bergren (2010). Kun asiakas ei tule sovittuun tapaamiseen on helppoa todeta, että se liittyy hänen kommunikaationsa häiriöihin. Samoin todetaan helposti, että asiakkaan sairaus on edennyt, silloin kun hän ei sitoudu järjestelmän tarjoamaan kuntouttavaan hoitoon. Myös asiakkaan suoranainen köyhyys saattaa järjestelmän näkökulmasta näyttäytyä sairauteen liittyvänä rahan käytön vaikeutena. Järjestelmiin liittyvät rakenteelliset vaikeudet määrittyvät näin asiakkaaseen ja hänen poikkeavuuteensa liittyviksi yksilökohtaisiksi häiriöiksi. Kun asiakas ei halua sitoutua tarjottuihin palveluihin, tulisi siis pikemmin kysyä, miten palveluita tulisi uudistaa kuin mitä asiakkaassa on vikana. Palveluohjauksen perusteista Palveluohjaus mielletään helposti hoidon ja kuntoutuksen apuvälineeksi ja sen päällimmäiseksi tehtäväksi eri hoitotoimenpiteiden koordinoiminen ja yhteensovittaminen. Näin toimittaessa laitetaan yhtäläisyysmerkit palveluohjauksen ja case managementin välille. Palveluohjauksessa keskeistä on maailman tarkasteleminen asiakkaan silmin. Tästä näkökulmasta käsin palveluohjaaja yhdessä asiakkaansa kanssa miettii, mitä palveluita tai niiden yhdistelmiä tai muita luovia tukitoimia asiakas tarvitsee omien voimavarojensa ja arjen tukemiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämän jälkeen mietitään, miten näitä palveluita tai niiden luovia yhdistelmiä voidaan varmistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoidon varmistaminen voi sekin olla tärkeää, mutta se ei koskaan saa olla palveluohjaustoiminnan pääasiallinen tarkoitus. Betsy Taylor (2002) on kritisoinut traditionaalista lääkinnällistä kuntoutusta. Hän toteaa, että ongelma, vamma tai puuttuvien taitojen oppiminen on siinä keskeistä. Hänen edustamansa voimavaramalli puolestaan pohjautuu ajatukseen palautumisesta tai toipumisesta. Tämä malli ei liity kuntoutukseen. Taylorin mukaan voimavarakeskeisyys tarkoittaa, että selvitetään, kuka tämä ihminen on ja mitä hän haluaa. Kysymys ei ole hänen diagnoosistaan, vaan hänen toiveistaan, haluistaan ja elämäntavoitteistaan. Myös palveluohjaajan on voitava kysyä itseltään sama kysymys: Liittyykö palveluohjaus osana kuntouttavaan työhön vai onko se asiakkaan voimavaroista ja tavoitteista käsin lähtevää itsenäisen elämän tukemista? Asiakkaan perspektiivin keskeisyys palveluohjauksessa ei missään vaiheessa saa tarkoittaa samaa kuin työntekijän ammatillisuuden häivyttäminen. Palveluohjauksessa ammatillisuus tarkoittaa kahta asiaa. Se tarkoittaa ensinnäkin hyviä vuorovaikutustaitoja, eli kykyä luoda asiakkaaseen hyvä kontakti ja suhde, josta vähitellen edetään luottamukselliseen suhteeseen. Toiseksi se tarkoittaa palvelujärjestelmien tuntemista ja kykyä palveluiden käynnistämiseksi asiakkaan hyväksi. Tämä tarkoittaa myös hyvien neuvottelutaitojen omaamista. Palveluohjaus ei ole keskeisesti asiakkaan juridista edunvalvontaa suhteessa viranomaisiin ja palveluntuottajiin vaan ennen kaikkea neuvotteluihin ja sopimisiin perustuvaa työtä. Kolme asiakastyön tyyppiä Kaarina Mönkkönen kirjoittaa kolmenlaisesta asiakastyön orientaatiosta: asiantuntijakeskeisestä, asiakaskeskeisestä ja dialogisesta orientaatiosta. Haluaisin nähdä asiakkaan ja palveluohjaajan suhteen perustuvan tuohon kolmanneksi mainittuun, dialogiseen orientaatioon. Molemmat osapuolet ovat palveluohjausprosessissa asiantuntijoita. Asiakas tuntee oman elämänsä ja hänellä on ajatuksia siitä, miten tulisi edetä. Palveluohjaaja osaa luoda hyvän vuorovaikutustilanteen ja tuntee palvelujärjestelmän. Suhteen kautta asiakas ja palveluohjaaja sopivat yhdessä työn toimeksiannosta. Eteneminen ei siis tapahdu sen mukaan, mikä työntekijän mukaan olisi kaikkein kiireellisintä. Asiakkaan hetkelliset päähänpistot eivätkä hänen kriisinsä saa johtaa palveluohjaustyötä. Jos kriisit johtavat palveluohjaustyötä, se on enemmän kriisityötä kuin palveluohjausta. Palveluohjauksessa edetään yhdessä, rauhallisesti harkiten. Keskeisiä ovat pitkän ajan tavoitteet. 13 4/2012

14 Jürgen Habermasin käsitteet ihmisten elämismaailmasta ja järjestelmien systeemimaailmasta ovat palveluohjauksessa keskeisiä. Ihmisen vaikea elämäntilanne tai sairaus saattaa johtaa siihen, että systeemimaailman merkitys vahvistuu elämismaailman kustannuksella. Toisin sanoen hoitojärjestelmä vahvistuu yksityisen verkoston kustannuksella. Tämä tarkoittaa usein sitä, että asiakas tulee näkyväksi sairauden, vian tai vamman, ongelman tai vaikeuksien kautta. Tukea ja huomiota saadaan oireiden kautta. Myös diagnostinen järjestelmä perustuu oireiden etsimiseen ja kartoittamiseen. Ihmisen voimavarat, yksilökohtaiset kyvyt ja valmiudet jäävät usein toissijaisiksi, jos systeemimaailma painottuu liikaa ihmisen elämässä. Omat verkostot tärkeitä Jos hoitojärjestelmä saa keskeisen sijan ihmisen elämässä, saattaa käydä niin, että ihmisen oma luonnollinen sosiaalinen verkosto vetäytyy ja antaa tilaa ammattilaisverkostolle. Pidemmällä aikavälillä tästä seuraa stigmatisoitumista eli leimautumista. Ihmiseen ruvetaan suhtautumaan kuin kyvyttömään ja hän rupeaa näkemään myös itsensä kyvyttömänä potilaana, enemmän hoidon kohteena olevana kuin elämän kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa olevana yksilönä. Ruotsin sosiaalihallitus on todennut, että palveluohjauksen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan yksityistä verkostoa virallisen verkoston kustannuksella. Järkestigiä (2010) mukaillen voitaisiin todeta, että palveluohjauksen tarkoituksena on vähentää hoidolliseen työhön perustuvan näkökulman merkitystä asiakkaan elämässä ja vahvistaa kansalaisoikeudellista näkökulmaa, jossa asiakas nähdään kyvykkäänä yhteiskunnan jäsenenä, joka on oikeutettu omaa arkeaan ja itsenäisyyttään tukeviin palveluihin. Ruotsalaisissa palveluohjaustutkimuksissa on myös havaittu stigmatisoitumisen ja vahvistumisen negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen, mitä vahvemmaksi asiakas itsensä kokee, sitä vähemmän hän kokee stigmatisoitumista. Vahvistumisen takana on usein tunne siitä, että itse pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja että on oman sosiaalisen verkostonsa tasavertaisen jäsen, saavana ja antavana osapuolena. Vaikka asiakkaan luonnollisen verkoston vahvistaminen on tärkeä osa asiakkaan itsenäistä elämää tukevassa työssä, on palveluohjaajan rooli tässä työssä kaikkea muuta kuin selvä. Luonnollisen verkoston vahvistaminen perustuu pääosin asiakkaan omaan aktiivisuuteen, ja palveluohjauksessa voidaan usein vain luoda perustoja tälle työlle ja tähdentää sen tärkeyttä. Tutkimuksista tiedämme esimerkiksi, että hyvät suhteet asiakkaan perheeseen puhuvat paremman ennusteen puolesta. Palveluohjaajan tulee aina huomioida myös asiakkaan perhe. Ellei näin toimita, saattavat omaisten toiveet ja tavoitteet asiakkaan suhteen tehdä palveluohjaustyön vaikeaksi. Palveluohjaustyössä ei kuitenkaan rikota yksityisyyden rajoja, vaikka sitä voitaisiin luonnehtia henkilökohtaiseksi. Hyvä palveluohjaus Hyvin toimiva palveluohjaus voitaisiin lyhyesti määrittää niin, että se perustuu hyvään asiakaspalautteeseen ja johtaa asiakkaan ja hänen itsenäisen elämänsä vahvistumiseen. Palveluiden osalta se tarkoittaa, että asiakas on palveluiden keskiössä eikä niiden passiivisena vastaanottaja. Vastustus ei palveluohjauksessa koskaan liity asiakkaaseen, vaan siihen, että edetään liian nopeasti tai ohjaajan tavoitteiden mukaan. Tästä syystä on tärkeää, että asiakkaalta kerätään säännöllisesti palautetta. Asiakkaan ongelmat pyritään mahdollisimman pitkälle näkemään normaaliin elämään kuuluvina vaikeuksina ja niihin pyritään löytämään yksinkertaisia ja luovia ratka isuja. Palveluohjaus voidaan jakaa kolmeen ryhmään, riippuen siitä, miten tiivistä se on: varsinaiseen palveluohjaukseen, palveluohjaukselliseen asiakastyöhön ja palveluneuvontaan. Palveluohjauksen ryhmät Varsinaisessa palveluohjauksessa ohjaaja on riippumaton suhteessa järjestelmiin. Palveluohjaajalla ei ole asiakasta koskevaa päätöksentekooikeutta. Hän edustaa asiakastaan, ilman että joutuu ajattelemaan esim. talousarviota, lakia ja asetuksia tai muita työtehtäviä. Asiakkaan on voitava erottaa asiakkaan toimeksiannosta lähtevä palveluohjaus viranomaisvastuulla toteutettavasta hoito- ja kuntoutustyöstä. Varsinainen palveluohjaus on yleensä pitkäkestoista ja intensiivistä ja edellyttää matalaa asiakasmäärää ja mahdollisuutta käyttää aikaresursseja työssä yksittäisen asiakkaan kanssa. Palveluohjauksellisesta asiakastyöstä voidaan puhua tilanteessa, jossa yksi asiakkaan viranomaisverkostoon kuuluva työntekijä ottaa 4/

15 vastuun asiakkaan palveluiden koordinoimisesta ja yhteensovittamisesta. Yhteensovittaminen tarkoittaa tässä tapauksessa enemmän päällekkäisyyksien poistamista ja palveluiden toteutumisen varmistamista kuin asiakkaan tavoitteista liikkeelle lähtevää työtä. Palveluohjauksellinen asiakastyö voi myös olla asiakkaan edun valvomista tai asiakkaan tukemista hoitokokouksessa. Kysymyksessä on siis usein pieni puuttuminen. Tähän työhön ryhtyvän viranomaisen on tiedettävä toiminnan rajat eikä siitä saa muodostua uutta lenkkiä asiakkaan pitkässä hoitoketjussa. Hyvin vaikeassa elämäntilanteessa elävän asiakkaan tapauksessa palveluohjauksellinen työ ei ehkä riitä. Kun työ loppuu, saattavat asiat mennä uudestaan solmuun. Palveluneuvonta edellyttää asiakkaalta jo huomattavasti enemmän aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Palveluneuvoja toimii tässä roolissa eräänlaisena palveluiden asiantuntijana. Työ ei ole etsivää, vaan asiakas saapuu palveluohjaajan luo. Monissa maissa, joissa on siirrytty tilaajatuottaja -mallien käyttöön, ja jossa palvelujentuottajia voivat olla niin yksityinen, julkinen kuin kolmaskin sektori, on jouduttu palkkaamaan huomattavia määriä palveluohjaajia, jotta asiakas löytäisi tiensä oikeanlaisten palveluiden pariin. Palveluneuvonta on riittämätöntä silloin, kun kyseessä on vaikeassa elämäntilanteessa oleva asiakas. Tällaisessa tilanteessa palveluneuvonta saattaa vain pahentaa asiakkaan ennestään vaikeaa tilannetta. Pohdintaa Uljaassa uudessa maailmassamme asiakkaiden ja hyvinvointipalvelujen välistä kuilua on yritetty madaltaa erilaisilla ratkaisuilla. Valitettavasti monet näistä ratkaisuista ovat olleet teknisiä, eikä niillä ole voitu parantaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa. Esimerkkeinä näistä hyvään pyrkivistä uudistuksista mainittakoon palveluiden integrointiyritykset ja verkostotyö. Palveluiden integroimisen perusajatus on, että asiakas hyötyy siitä. Usein liikkeelle lähdetään kuitenkin systeemilähtöisesti. Palvelut ovat hyvin integroituneita silloin, kun palveluntuottajat tekevät yhteistyötä. Usein asiakas saattaa kokonaan unohtua tässä integroinnin työssä. Asiakkaalle saattaa olla paljon tärkeämpää se, että hän saa tehdä työtä samojen tuttujen työntekijöiden kanssa, että työntekijät pitävät kiinni lupauksistaan ja että jatkuvuuden periaate ohjaa työtä. Asiakasta ei välttämättä kiinnosta lainkaan, vastaako palveluista yksityinen, julkinen vai kolmas sektori ja ovatko palvelut integroituja vai ei. Verkostokokoukset Verkostokokoukset saattavat olla enemmän asiakasta heikentäviä kokemuksia kuin vahvistavia, joiksi ne on tarkoitettu. Heikentäviksi ne muodostuvat silloin, kun kokouksia ei toteuteta asiakaslähtöisesti ja tavalla, jossa asiakas on keskeisesti huomioitu. Tilanteet, jossa asiakas jätetään yksin, paikalla on asiakkaalle tuntemattomia työntekijöitä, puhutaan viranomaiskieltä ja asian käsittely aloitetaan menneisyydestä asiakkaan ongelmia ja vaikeuksia korostaen, saattavat olla erityisen raskaita. On aivan selvä, että tällaiset tapaamiset poikkeavat huomattavasti niistä asiakasta voimaannuttavista kokouksista, joita Seikkula ja Arnkil kirjassaan Verkostotyö (2005) kuvailevat. Myös palveluohjaus-termiä käytetään paljon väärin. Asiakkaalle saatetaan nimetä sellainen palveluohjaaja, joka osaa palvelut, mutta ei tunne asiakasta tarpeeksi hyvin voidakseen rakentaa siltaa asiakkaan tarpeiden ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksien välillä. Näin työ ei tietenkään voi onnistua. Palveluohjauksen kaltaista asiakaslähtöistä työtä tekevät monet muut kuin vain palveluohjaajiksi nimetyt henkilöt. Nämä henkilöt tuntevat asiakkaansa hyvin ja osaavat toimia siinä rajapinnassa, jossa asiakas kohtaa yhteiskunnan. Heistä saatetaan käyttää hyvinkin erilaisia nimityksiä kuten luotsi, koutsi, tulkki, tukihenkilö tai rinnallakulkija. Yhteistä heille on, että he ovat saaneet valtuutuksen asiakkaalta ja toimivat viranomaisjärjestelmän ulkopuolella. Palveluohjaus on yksi uusi keino päästä eteenpäin niiden asiakkaiden kanssa, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Muita keinoja ja työtapoja on ja niitä tulee käyttää silloin, kun ne johtavat asiakkaan tyytyväisyyteen, toimintakyvyn parantumiseen ja yksityisen verkoston vahvistumiseen. Lisätietoa palveluohjauksesta: Suomen palveluohjausyhdistys, SPO Teksti Sauli Suominen valtiotieteiden lisensiaatti, perheterapeutti ja työnohjaaja Kirjallisuus Järkestig, U. J. (2010) Personligt ombud och förändringsprocesser inom det socialpsykiatriska fältet. Linnaeus University Dissertations Nr 7/2010, Linnaeus University Press. Seikkula, J. Arnkil, T. E. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki, Tammi. Suominen, S. Tuominen M. (2007) Palveluohjaus Portti itsenäiseen elämään. Profami, Picaset Oy Taylor, B. (2002) Lainaus teoksessa Floersch, J. (2002) Meds, money, and manners: the case management of severe mental illness. New York, Columbia University Press. Valppu-Vanhainen A. (2002) Paremmin palveluohjauksella. Yksilökohtaisella palveluohjauksella joustavuutta hyvinvointipalveluihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 17. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä. 15 4/2012

16 l y h y e s t i Kansalaisaloite: Energiajuomat kiellettävä alle 16-vuotiailta Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jolla halutaan kieltää energiajuomat alle 16-vuotiailta. Jotta eduskunta ottaisi aloitteen käsittelyyn, tarvitaan yli kannatusilmoitusta. Energiajuomille ikärajan vaatimiseen on monia syitä: energiajuomat vaikuttavat lapsen ja nuoren päivärytmiin heikentämällä unen laatua ja määrää. Ne muuttavat lapsen levottamaksi ja aiheuttavat käyttäytymishäiriöitä. Energiajuomat ovat haitaksi terveelliselle ruokavaliolle, koska monet lapset korvaavat kokonaisia aterioita energiajuomilla. Sokeriset energiajuomat aiheuttavat myös hampaiden reikiintymistä. Lisäksi monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, miten tottumus juoda energiajuomia voi altistaa alkoholin käyttämiselle. Joissakin paikoissa vastuulliset kauppiaat ovat ryhtyneet toimeen asettamalla omatoimisesti rajoituksia energiajuomien myynnille. Lakialoitetta voivat kannattaa äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Kannatusilmoituksen voi jättää Avoimen Ministeriön sivuilla www. avoinministerio.fi otsikolla Energiajuomat K16. Kuluttajaparlamentti antoi jälleen kansalaisjärjestöille äänen Kuluttajaparlamentti kokoontui toiseen täysistontoonsa Viime vuonna myös AD- HD-liitto oli mukana Suomen historian ensimmäisessä Kuluttajaparlamentissa. Tämänkertaisessa istunnossa käsiteltiin alkoholimainontaa, kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa sekä terveyskeskusten käyntimaksua. Lisäksi tilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Tämän vuoden täysistuntoon kokoontui kymmeniä valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuivat työministeri Lauri Ihalainen ja kansanedustajat Arja Juvonen sekä Sari Sarkomaa. Kuluttajaparlamentti 2012 kannanotot olivat: 1. Alkoholimainonta tulee kieltää kokonaan alkoholin kulutuksen vähentämiseksi sekä terveysvalistuksen tukemiseksi. tulee parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa muuttamalla lainsäädäntöä ja toimintatapoja. 3. Terveyskeskusten käyntimaksu tulee poistaa valtakunnallisesti vähävaraisten tukemiseksi sekä terveyserojen vähentämiseksi. Kuluttajaparlamentti on kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttajaasioiden edistämiseksi. Parlamentissa järjestöt keskustelevat ja äänestävät ajankohtaisista kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät saavat tietää keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin. Kuluttajaparlamenttia koordinoi Kuluttajaliitto. Lue lisää: Kuva: Antero Aaltonen 2. Kansalaisten oikeusturvaa Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajia 4/

17 Työrauha kaikille - Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi Tiina Kiiski, Vesa Närhi ja Satu Peitso; Niilo Mäki Instituutti (2012) k i r j a e s i t t e l y t Lasten käyttäytymisen pulmat ja koulujen työrauhaongelmat aiheuttavat usein suurta haastetta niin yksittäisille oppilaille, opettajille kuin koko luokka- ja kouluyhteisöllekin. Vaikka Suomi on lukutaidossa kärkimaita kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan, työrauhan osalta Suomi sijoittui viime tutkimuksessa vertailumaiden heikompaan päähän. Syksyllä Niilo Mäki Instituutin KUMMI-sarjassa ilmestynyt uusi julkaisu on siis ajankohtainen. Työrauha kaikille, Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi - julkaisu on tarkoitettu 5-9 luokkien opettajille ja muille aikuisille, jotka työskentelevät oppilaiden kanssa. Toimintamalli on tarkoitettu luokan työrauhan parantamiseen ja se on osa oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea. Työrauha kaikille -opas toimii ohjaajan käsikirjana, kun työrauhaa parantavaa toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja toteutetaan. Opas esittelee työrauhaa parantavan toimintamallin onnistumisen edellytyksiä sekä mallin perusperiaatteet, toteuttamistavat ja vastuukysymykset. ADHD-aikuisen selviytymisopas Anita Salakari, Maarit Virta; Tammi (2012) Useita vuosia ADHD-aikuisten kanssa työskennelleet neuropsykologian erikoispsykologi Anita Salakari ja psykologian tohtori Maarit Virta tietävät sen, minkä me muutkin ADHD-oireisten aikuisten parissa toimivat. Tutkimuksiin pääseminen ja diagnoosin saaminen on usein hyvin haastavaa, samoin kuin hoito diagnoosin jälkeen. Muiden haasteiden lisäksi on suomenkielistä kirjallisuutta oireyhtymästä ollut saatavilla vain vähän. Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa valottaa työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä ja niihin puuttumista. Toisessa osassa kuvataan toimintamallin suunnittelu ja toteutus. Kolmannessa osassa kuvataan keinoja, joilla toimintaan osallistuvan luokan oppilaita kannustetaan ja osallistetaan työrauhatalkoisiin. Opas käsittelee myös yhteistyötä ja tiedottamista koteihin päin. Neljäs osa painottuu tarkastelemaan tukitoimien vaikuttavuutta sekä kuvaamaan tukitoimien lopettamisvaiheessa huomioitavia seikkoja. Käsikirjan lisäksi materiaaliin kuuluu cd-levy. Tämä opas tarjoaa voimavarakeskeisiä eväitä koulujen työrauhan parantamiseen. Kotien ja koulujen välinen yhteistyö työrauhatalkoissa on tärkeää, koska käyttäytymisen ohjaamista toivottuun suuntaan voidaan parhaiten tukea sillä, että kaikki lasta ja nuorta lähellä olevat aikuiset ohjaavat johdonmukaisesti ja myönteisesti lapsia kohti yhteisiä päämääriä. Oppaan lause Käytös, johon opettaja kiinnittää eniten huomiota, on käytöstä, jota hän tulee tulevaisuudessa eniten kohtaamaan! on hyvä muistutus meille kaikille aikuisille, ei pelkästään opettajille. Se, että muistamme huomioida eniten lasten hyvää käyttäytymistä ja antaa siitä myös palautetta ääneen, ohjaa lasta parhaiten toivotun käyttäytymisen suuntaan. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry ADHD-aikuisen selviytymisopas on kirjoitettu täyttämään tuota tyhjiötä ja hienosti se siinä onnistuukin. Kirja on kaksiosainen: ensimmäinen osa kertoo kaiken tarvittavan ADHD:n oireista, syistä ja erilaisista hoitomuodoista, ja toinen osa keskittyy käytännön harjoitteisiin, esimerkkeihin ja neuvoihin. Kirja on kirjoitettu niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin kohderyhmä huomioon ottaen. Kappalejaot ovat selkeitä ja teksti sujuvaa ja helppolukuista. Mikä parasta, kirjan toisen osan ohjeet ja harjoitukset ovat mielenkiintoisia ja toimivia ja auttavat viemään uusia keinoja käytäntöön. ADHD-oireiden ymmärtämisen ja itsehoidon lisäksi kirja tarjoaa harjoituksia muun muassa itsetunnon kehittämiseen, stressin hallintaan ja oman opiskelutekniikan löytämiseen. ADHD-aikuisen selviytymisoppaan pitäisi olla niin jokaisen ADHDaikuisen, läheisen kuin ammattihenkilöstönkin saatavilla. Oireiselle itselleen kirja toimii työkirjana kohti parempaa elämänhallintaa ja avaa varmasti uusia näkökulmia myös ADHD-oireisen lähipiirille. Kannattaa tutustua - ja ennen kaikkea ottaa käyttöön. Teksti Minna Lindeqvist, Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja Kirjaa voi tilata ADHD-liitosta. Hinta 37,06 euroa /2012

18 Adhd-arkeen tarvitaan tukea ja ymmärrystä Johdonmukaiset tukitoimet ja eri tahojen yhteistyö ovat olennainen osa tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksien kuntouttamisessa. Tilastollisesti tarkkaavuushäiriöinen (ADHD) lapsi tai nuori on varsin tavallinen: heitä on keskimäärin yksi jokaisessa normaalikokoisessa koululuokassa. Lisääntynyt tieto ja varhaisen puuttumisen tärkeyden ymmärtäminen ovat vähentäneet ilmiön leimaavuutta. ADHD:ssa ei ole kyse tahallisuudesta, laiskuudesta tai tyhmyydestä, vaan erilaisesta tavasta olla ja reagoida. Monenlaiset ärsykkeet tarttuvat helposti ja vievät mennessään. Pelimaailmat ja kolajuomat koukuttavat. Elämässä pitää olla vauhtia ja vaihtelua. Tunteiden ja käytöksen säätely kypsyy hitaammin kuin ikätovereilla. Huolista tutkimuksiin Mikäli keskittymisen vaikeudet ovat jatkuvia, eikä koulunkäynti sen vuoksi tahdo sujua, voivat vanhemmat kääntyä koulun oppilashuoltoryhmän (terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori) puoleen. Yhteistyössä lähdetään selvittämään, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Tukitoimia tulisi miettiä heti, kun ongelmia ilmenee. Monille se riittää korjaamaan tilanteen. Joidenkin lasten kohdalla voivat tarkemmat tutkimukset olla tarpeen. ADHD-oireyhtymän diagnosoinnissa käytetään valtakunnallisten suositusten mukaisia haastattelu-, havainnointi- ja kyselylomakkeita. Niiden kautta lapsen pulmia verrataan samanikäisiin ryhmänä. Vanhemmilta kysytään lapsen kehityksestä ja mahdollisista sairauksista. Nukkuuhan lapsi riittävästi? Riittämätön tai katkonainen yöuni ja väsymys verottavat keskittymiskykyä. Aivojen tunnesäätelyn merkityksestä ylivilkkaan ja levottoman lapsen käyttäytymisessä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Kartoittamalla lapsen kokonaistilanne varmistutaan siitä, että levottomuus ja keskittymättömyys eivät liity esimerkiksi psyykkiseen turvattomuuteen, masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen. Silloin tarvitaan yhteistyötä sosiaalialan ja mielenterveyden ammattilaisten kanssa. ADHDdiagnoosin voi tehdä lääkäri, joka on riittävästi perehtynyt lasten kasvuun ja kehitykseen. Oireyhtymän riski on osittain biologinen ja periytyvä. Vastaanotolla jotkut vanhemmat muistelevatkin omia kouluvuosiaan, ja tunnistavat itsessään samaa levottomuutta tai impulsiivisuutta. Diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin voi hakeutua myös aikuisena. Yhteistyössä on voimaa Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivälle lapselle koulu (tai päiväkoti) on yleensä haasteellisin ympäristö. Ärsykkeitä ja virikkeitä tulvii, ja aivojen pitää pystyä suodattamaan niistä turhat pois. Oppiminen vaatii keskittymistä ja ponnistelua. Ei saa keskittyä naapurin tekemisiin. Ponnisteluista huolimatta opettajan antama ohje katoaa mielestä, tai siitä muistaa vain alun. Koulun aikuisten tärkein tehtävä on auttaa lasta oppimisen kautta onnistumaan ja luottamaan omiin kykyihinsä. Voi oppia esimerkiksi sen, että kaikkea ei tarvitse osata heti. Tukitoimien tarkoitus on ehkäistä psyykkistäkin hyvinvointia haittaavien liikakuormien syntyä. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsella säilyy koulussa uuden oppimisen tuottama ilo, joka rakentaa tervettä itsetuntoa. Tietoa, vertaistukea ja kasvatusvinkkejä vanhemmille voi löytää netistä tai järjestöjen kautta. Lääkinnällisen kuntoutuksen resurssit ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Koulun ja kodin välistä 4/

19 yhteistyötä voi täydentää esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus (coaching). Kuntouttava valmennus eli coaching Coaching eli neuropsykiatrinen valmennus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka taustaajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Se on ohjauksellista ja yksilöllistä kuntoutusta, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja koulun (päiväkodin) kanssa. Esimerkiksi opettaja voi saada ohjausta juuri kyseisen lapsen kanssa toimimiseen. Luokkatilanteessa voidaan harjoitella keinoja lapsen toiminnanohjauksen ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Sosiaalisia taitoja, tunteiden hallintaa ja yhdessä toimimista voidaan harjoitella koulussa parityöskentelyn periaatteella. Tunteiden hallintaa voidaan harjoitella erilaisten pelien, leikkien tai piirtämisen avulla. Esimerkiksi piirtämällä tunteita nostattaneista tilanteista sarjakuvan lapsi oppii erittelemään syy-seuraussuhteita. Samalla vahvistetaan uutta toimintatapaa. Coachingia toteutetaan siinä ympäristössä, jossa lapsen haasteet ilmenevät. Näin edesautetaan taitojen siirtymistä ja vakiintumista oikeaan ympäristöön. Lapsi kokee onnistumisia oppiessaan uusia asioita ja toisten huomioon ottamista. Peleissä saa kokea voittamisen riemua ja häviämisen tuskaa. Opetellaan sitäkin, mikä on oikein ja mikä väärin. Harjoitustehtävien, välitavoitteiden, seurannan, kannustuksen ja vuorovaikutuksen avulla lasta tuetaan pienin askelin jaksamaan keskittymään paremmin ja paremmin. Lapsen motivoitumisen kannalta on tärkeää auttaa häntä oivaltamaan, mitä hyötyä taidon oppimisesta on. Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tarvittaessa pidetään verkostokokouksia, jolloin kuntouttaja tapaa esimerkiksi koulupsykologeja tai opettajia. Tavallisesti käyntikertoja sovitaan noin kymmenen, jonka jälkeen arvioidaan jatkokuntoutuksen tarvetta. Contextia Lääkäri- ja terapiakeskus Contextia tarjoaa tutkimuksia, kartoituksia ja kuntoutusta. Kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset asiakkaat, joilla on neurologisia tai neuropsykiatrisia vaikeuksia. Contextian palveluissa otetaan aina huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja elinympäristö. Näin asiakasta pystytään tukemaan hänen omassa arjessaan. Contextiassa hyödynnetään moniammatillisuutta, jossa ovat lääkäreiden lisäksi tarvittaessa mukana psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, psyko- ja perheterapeutit sekä neuropsykiatriset valmentajat. Tiedustelut numerosta tai www-sivuilta Teksti Anu-Liisa Moisio lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perhepsykoterapeutti Saana Hirvas, psykologi, perhepsykoterapeutti Helena Kurki psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach, ET psykoterapiaopiskelija Susan Laitala (äitiyslomalla) psykiatrinen Sh, AMK, Neuropsykiatrinen Coach 19 4/2012

20 En olekaan ainoa äiti tai isä, jonka lapsi on sairastunut tai ei kehity normaalisti Leijonaemot ry auttaa vanhempia jaksamaan Pienen lapsen sairaus tuo vanhemmat suurten haasteiden eteen. Kaikki ei menekään suunnitellusti eikä neuvolan oppaiden mukaan. Vanhempien jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan keskittyä olennaisimpaan, eli pienen ihmisen hoitoon. Erityislapsen kanssa eteen tulee asioita, joihin ei löydy apua tavallisista vauvakerhoista. Kun vanhemmat saavat tukea, jaksaa koko perhe paremmin. Leijonaemot ry aloitti toimintansa 2005 muutaman aktiivisen äidin aloitteesta. Kirjoittelimme ihan tavallisilla diagnoosien mukaisilla keskustelupalstoilla. Ne olivat todella hyviä, kun tarvitsimme tietoa lapsen sairaudesta, hoidoista ja niihin liittyvistä asioista. Mutta kun aloitin keskustelun, miltä minusta tuntuu, kun lapseni on vaikeasti sairas, tai keskustelun siitä, että olen todella väsynyt, jouduin huomamaan, ettei kukaan halunnut keskustella näistä asioista, kertoo Tarja Lähdemäki, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi yhdistyksen perustajajäsenistä. Leijonaemot ovat keskenään hyvin erilaisia vanhempia, joita yhdistää ainutlaatuinen joukko erityislapsia. Äiteinä ja isinä olemme saaneet ja joutuneet kasvamaan leijonaemon mittoihin tehdessämme matkaa lastemme kanssa. Ilman lapsiamme emme olisi kohdanneet. Nyt me olemme toistemme turvaverkko, Lähdemäki kertoo. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää vertaistukitoimintaa erityislasten vanhempien kesken yli lasten diagnoosirajojen. Tarkoituksena on myöskin kehittää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kasvatuksen ammattilaisten välillä valtakunnallisesti. Lisäksi yhdistys tukee jäsentensä jaksamista ja hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena ovat paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat. Jäseniä on tällä hetkellä noin 1000 ja lisää tulee joka kuukausi. Leijonaemoihin liittyessä ei lasten erityisyyttä luokitella. Kaikille erityislapsille ei ole löytynyt edes selkeää diagnoosia. Joillakin sairaus tai sairauksien yhdistelmä on niin harvinainen, että siihen liittyvää vertaistukiryhmää ei Suomesta löydy. Leijonaemoihin kuuluu myös erityislasten vanhempia, joiden erityislapset ovat jo aikuistuneet tai erityislapsi on kuollut. Lapsen diagnoosilla ei ole kuitenkaan väliä, sillä erityislasten vanhempien kokemat tunteet ja ajatukset ovat samanlaisia diagnoosista riippumatta. Moni uusi jäsen kertoo liittyessä, että on hienoa, kun perhe on löytänyt viimein ryhmän, johon kokee kuuluvansa, kertoo yhdistyksen toi- Lähdemäki jatkaa: Onneksi löysin muutaman samanhenkisen äidin, joiden kanssa sain jakaa äitiyden ilot ja surut. Aloitimme ihan oman postituslistan nimeltään äidin tuntojen postituslista, jossa sai kirjoitella omasta jaksamisestaan ja tunteista, joita erityislapsen vanhemmuus herätti. Myöhemmin kirjoitimme yhdessä kirjan Leijonaemojen tarinat, (WSOY 2005). Ennen kirjan julkaisua perustimme Leijonaemot ry:n, jota pyöritimme ensimmäiset vuodet omalla rahalla ja vapaaehtoisvoimin. Leijonaemoja kirjoittamisterapeuttisessa viikonlopussa kesällä /

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Mitä on hyvä palveluohjaus? Huukopäivät 20.5.2011 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Taustaa Ylläpidän palveluohjauksen postituslistaa sauli.suominen(at)welho.com

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.

HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014. ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto. HUOLTOLIIKELUETTELO 01.01.2014 ESPOO Espoon Kodinkonehuolto Oy Torpanmäki 3 02740 ESPOO p. (09) 250 5700 www.espoonkodinkonehuolto.fi EURA VM-Huoltokeskus Kärjenkuja 5 32700 HUITTINEN p. 010 666 7686 www.vm-huoltokeskus.fi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com.

Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Tarkemmat tiedot kohteista saat myyntipalvelustamme 0424-852200 tai info@ultimatemarket.com. Kohdetuote Kohdekaupunki Kohdepostinumero energiavaraaja HELSINKI 00660 energiavaraaja HELSINKI 00690 energiavaraaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI HYVINKÄÄ KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Päivi Tasala 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - ADHD-kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - TV-esiintymiset: Inhimillinen Tekijä-

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2015

INFRA ry:n edustajisto 2015 INFRAn edustajisto 1 :n edustajisto 2015 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Henrik Bos Maanrakennus Ahti Virtanen Oy VRJ Länsi Suomi Oy Rääkköläntie 5 Laatoittajantie 3 36200 Kangasala

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2014

INFRA ry:n edustajisto 2014 1 :n edustajisto 2014 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Jussi Janhunen Maanrakennus Ahti Virtanen Oy Kuljetusliike Matti Janhunen Oy Rääkköläntie 5 Lakalaivankatu 7 36200 Kangasala

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015

Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015 Vastaanottokeskusten yhteystietoja 2.11.2015 Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 Espoo, Otaniemen pelastusopisto 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8.

1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 LÄHTÖ 25-26.7. PALUU 9.8. Leirilippukuntien bussiaikataulut 1. PÄRE 26.7. Turku Tukholma 08.45 8.8. Tukholma Turku 20.10 16.30 (25.7.) Kemijärvi, linja-autoasema 23.30 18.30 (25.7.) Rovaniemi, linja-autoasema 21.30 20.00 (25.7.)

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AKU-RALLI 5-6.1.1980 74.Pekka Saarenpää Esa Saarenpää Ford Escort 1300 22 5

AKU-RALLI 5-6.1.1980 74.Pekka Saarenpää Esa Saarenpää Ford Escort 1300 22 5 AKU-RALLI 5-6.1.1980 74.Pekka Saarenpää Esa Saarenpää Ford Escort 1300 22 5 PORVOON RALLI 12-13.1.1980 60.Pekka Saarenpää Esa Saarenpää Ford Escort 1300 kesk UBE-316 POHJANMAAN RALLI 9-10.2.1980 82.Pekka

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot