2/2009 CP-LEHTI CP0902 s , 05:39

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009 CP-LEHTI CP0902 s01 1 9.4.2009, 05:39"

Transkriptio

1 2/2009 CP-LEHTI

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2009:2 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Pirkko Haikara, Kauppamiehenkatu 4, 2 krs, Kouvola p , Minna Kaltio, Isokatu 47, Oulu p Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu -projekti Projektipäällikkö Jarno Purtsi, LIKES-Tutkimuskeskus Viveca Rautpohjankatu 8, Jyväskylä, puh , Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel , Mobile Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Tomi Kaasinen Aluesihteeri Minna Kaltion alueelta kerrottua Finland Ice Marathonilla liikunnan iloa Minna Teiska Aluesihteeri Merja Partasen alueelta kerrottua Aluesihteeri Aira Eklöfin alueelta kerrottua Kolumni: Uusi rooli, uusi näkökulma Tomi Hotanen Kannanotto: Vammaisvaltuutettu turvaamaan vammaisten oikeuksia Suomen CP-liitto ry Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöistä Tuula Peltoniemi Aluesihteeri Jari Turun alueelta kerrottua Aluesihteeri Pirkko Haikaran alueelta kerrottua Ammatinvalinnan yksilölliset polut Aino Ahonen MMC HC: Emmi ja Ilona Petra Peltonen Vertaistuki kiinnosti Petra Peltonen Ajattele perhosvaikutusta Petra Peltonen CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 43. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö I kansi Minna Miettinen - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2009 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2009 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

3 CP-LEHTI 2009:2 PÄÄKIRJOITUS 3 SUOMEN CP-LIITON ALUESIHTEERITOIMINTA JA PIENET VAMMARYHMÄT 20 VUOTTA Aluesihteeritoiminta alkoi Suomen CP-liitossa tasan kaksikymmentä vuotta sitten, kun vuonna 1989 palkattiin ensimmäinen aluesihteeri Oulun yliopistollisen sairaalan alueelle. Pikkuhiljaa aluesihteerien määrä lisääntyi niin, että viides aluesihteeri palkattiin vuonna 1994 Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle. Aluesihteerien maantieteellinen vastuualue on jaettu yliopistollisten sairaaloiden aluejaon mukaisesti. Aluesihteerin työtä voisi tiivistetysti kuvata siten, että aluesihteeri on liitto pienoiskoossa alueella. Järjestöt ovat aluesihteerien avulla hajasijoittaneet toimintansa kattamaan koko valtakunnan. Aluesihteerit välittävät tietoa valtakunnan tasolta alueille ja alueilta keskustoimistolle. Tiedon välittämisen ohella aluetyöntekijät työskentelevät lähellä yhdistystoimijoita ja jäsenten arkea. He myös ovat mukana paikallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa ja toimivat tiivisti yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa. Raha-automaattiyhdistys teki vuoden 2008 avustusten jaossa periaatteellisen muutoksen avustus-logiikkaansa. Kohdennettu aluetyön avustus sisältyy nyt liittomme yleisavustukseen. Määrällisesti avustustaso säilyi ennallaan, mutta muutoksella RAY pyrkii ohjaamaan järjestöjä suunnittelemaan toimintojansa kokonaisuuksina. Järjestöt voivat itse paremmin määritellä toimintojen järjestämistapaa ja painopistealuei-ta. CP-liitossa puhummekin nyt enemmän aluetyöstä, johon osallistuu aluesihteerien muodostaman ydinryhmän lisäksi useita muita toimintaloh-koja. Toinen tasavuosia viettävä toimintalohkomme on MMC- ja HC-toiminta, eli pienet vammaryhmät toiminta. Tämän toiminnan idut ovat CPliiton vuonna 1988 järjestämässä MMC- seminaarissa, joka kokosi noin kaksi- sataa asiasta kiinnostunutta ihmistä kuulemaan maamme johtavia MMC- alan lääkäreitä ja muita asiantuntijoita. Tilaisuudessa käydyn loppukeskustelun pohjalta ilmeni suuri tarve käynnistää toimintaa kyseiselle kohderyhmälle. CP-liiton silloinen järjestösihteeri kokosi asian taustalle toimikunnan, ja toiminta sai Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuonna Vuonna 1992 palkattiin toimintaa koordinoimaan suunnittelija, ja samana vuonna mukaan tuli myös hydrokefalia-vammaiset. Aluesihteeritoiminta ja pienet vammaryhmät toiminta ovat hyviä esimerkkejä järjestötyön perusrakenteista. Tämän kaltaisten toimintojen kautta yksittäiset ihmiset, vammaiset ja heidän lähipiirinsä sekä paikallisyhdistykset saavat niitä palveluja ja tukea jota elämässään ja toiminnassaan tarvitsevat, ja joita muuten ei yhteiskunnassamme ole riittävästi tai ollenkaan saatavilla. Toiminnan sisältö muuttaa muotoaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukana, mutta perustavaa laatua oleva ydin toiminnan taustalla säilyy. Kiitos kaikille jotka ovat kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana olleet toteuttamassa Suomen CP-liitto ry:n aluesihteeritoimintaa ja pienet vammaryhmät toimintaa. Lisäksi suuri kiitos kuuluu Raha-automaattiyhdistykselle; ilman sen avustuksia ei kyseisiä toimintoja voisi järjestää. Tämä CP-lehden numero 2 on aluesihteeritoiminnan ja pienet vammaryhmät toimintojen teemanumero. Mielenkiintoisia lukuhetkiä aikamatkalla lähihistoriaan ja nykyhetkeen.

4 4 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 Sari Toppila ja Minna Kaltio Aluetyöllä on kaksi ulottuvuutta: se on paitsi Suomen CP-liiton aluetyötä, myös koko Pohjois-Suomen aluetyötä; yhteistyötä alueella toimivien muiden potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kanssa pohjoisen ihmisten hyväksi. Pohjois-Suomen aluetyö nyt ja huomenna Pohjois-Suomen aluetyö on koko kaksikymmenvuotisen historian ajan ollut taiteilua pitkien välimatkojen, harvassa asuvan ja määrältään suhteellisen vähäisen jäsenistön kanssa. Mutta miten pitkien välimatkojen päässä asuva jäsen hyötyy aluetyöstä? Riittävätkö puhelinsoitot, lehti tai ajankohtainen tiedottaminen jäsenelle vai vaaditaanko toiminnallisempia menetelmiä jäsentyytyväisyyden ylläpitämiseksi? Miten paikallisyhdistys voi vastata jäsenensä tarpeisiin ja miten aluetyö voi yhdessä yhdistyksen kanssa suunnitella juuri ajankohtaisia tai kiinnostavia tapahtumia kaikille jäsenille? Tähän löytyvät keinot hyvästä yhteistyöstä alueella, mutta myös teknologiasta. Useilla kunnilla ja esim. oppilaitoksilla on videoneuvotteluyhteydet, joiden avulla voidaan järjestää koulutuksia Helsingistä käsin. Myös mm. Skype kanava tai keskustelupalstat tarjoavat jäsenille mahdollisuuden saada tietoa ja etenkin vertaistukea muilta jäseniltä. Lisäksi verkko-opinnot mahdollistavat yhdistystoimijoille tai kiinnostuneille koulutusta esim. yhdistystoimintaan liittyen. Pohjois-Suomen erityispiirteistä johtuen työ on väittämättä muotoutunut näinä vuosina tiiviiksi yhteistyöksi muiden järjestöjen kanssa, joista mainitsemisen arvoinen asia on aktiivinen neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyö. Aluetyöllä on kaksi ulottuvuutta: se on paitsi Suomen CP-liiton aluetyötä, myös koko Pohjois-Suomen aluetyötä; yhteistyötä alueella toimivien muiden potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kanssa pohjoisen ihmisten hyväksi. Fyysinen etäisyys on vaikuttanut siihen, että aluesihteeri sekä alueella toimiva jäsenyhdistys kohtaavat ehkä liiankin harvoin yksittäisen perheen tai jäsenen kasvotusten. Toki näitä kasvokkain tapaamisia on näihin vuosiin mahtunut paljon ja suuri osa niistä on toteutunut yksittäisten jäsenten aktiivisuuden ansiosta, kun he ovat toivoneet yhdistystä ja aluesihteeriä järjestämään toimintaa sekä tapahtumia jäsenistölle omaan kotikuntaansa. Aluetyössä onkin ajateltava koko ajan jokaista yhdistystä ja yhdistyksen jäsentä yhtä tärkeinä ja kullanarvoisina - riippumatta siitä, asuuko tämä Kuhmon kirkonkylällä vai saamelaiskylässä Utsjoella. Aluetyö onkin vakiinnuttanut toimintaansa Pohjois-Suomessa, jolloin se käytännössä toimii neljän jäsenyhdistyksen ja aluesihteerin yhdessä toimimisena. Alueella toimii lisäksi aktiivisesti pienten vammaryhmien (MMC-, HC-) vanhempia. Aluesihteeri toimii yhdyssiteenä liiton ja yhdistyksen välillä. Liiton suunnittelijat ja muut asiantuntijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, jotta liiton palvelut ja monipuolinen osaaminen saadaan levitettyä alueelle ja jäsenistö pääsee tästä hyötymään. Aluesihteeri toimii ensisijaisesti alueellisena edunvalvojana ja jäsenyhdistykset valvovat jäsenistönsä etua paikallisesti. Epäkohdista sekä kehittämistarpeista viestitään molempiin suuntiin ja yhdessä otetaan kantaa asioihin, jotka vaativat parannuksia. Jäsenyhdistysten hyvinvointi ja yhdistystoimijoiden jaksaminen on aluetyössä keskeisimpiä asioita, jotta hyvinvoivalla yhdistyksellä on resursseja huolehtia yksittäisistä jäsenistään. Käytännön aluetyöhön sisältyvät myös Suomen CP-liiton lomatoiminnasta vastaaminen ja siitä tiedottaminen jäsenistölle. Myös konkreettinen sijainti

5 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 5 Kumppanuuskeskuksessa mahdollistaa hyvien yhteistyömahdollisuuksien toteutumisen sekä esim. kokoustilojen maksuttoman käytön myös yhdistyksille. Nyt kun kunnat uudistavat palvelurakenteitaan, maakunnat laativat uusia toimintastrategioita ja väestö asettuu kasvukeskuksiin, riittää Pohjois-Suomen aluetyöllä haasteita. : Edunvalvontatyö ei tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa näiden seikkojen valossa. Jäsenyhdistysten jäsenistö ikääntyy ja uusia aktiivisia toimijoita on vaikea saada yhdistyksiin. Yhdistykset ovat suurten haasteiden edessä. Toimintamuodot, joita on toteutettu näiden kuluneiden vuosien aikana, eivät enää välttämättä vastaa uusien jäsenten tarpeisiin ja houkuttele uusia jäseniä mukaan. Koko aluetyön haasteena on miettiä, miten uudistaa toiminta vastaamaan nykyhetken tarpeita. Olemme selkeästi murroskohdassa täällä Pohjois-Suomessa(kin). Rahallisia lisäresursseja ei ole näköpiirissä, vaan päinvastoin: kunnat vähentävät toiminta-avustuksia entisestään. Synkkyyteen emme kuitenkaan aio vaipua! Pohjois-Suomen kansa on sisukasta ja meiltä vaan vaaditaan nyt hieman uudenlaista ajattelutapaa ja pitkäjänteisempää suunnittelua: meidän on yhdessä täällä alueella kirkastettava päämäärämme sekä tavoitteemme ja keinomme, joilla tämä päämäärä saavutetaan. Tähän yhteistyöhön haluammekin haastaa kaikki Pohjois-Suomen jäsenet! PARAS -hanke Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2005 laajan hankkeen Suomen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Paras-hankkeen tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Paras-hanke on pitkäjänteinen prosessi, joka etenee suunnitelmista toteutukseen. Edelleen on odotettavissa lisää uudistuksia mm. meneillään olevista monista kuntaliitosselvityksistä. On tärkeää, että uudistustyö etenee kunnissa määrätietoisesti ja hallitusti. Kuntaliitoksia ja yhteistoimintaalueita koskevien ratkaisujen jälkeen kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Paras -hanketta toteutetaan analysoimalla kuntakohtaisesti väestön ja palvelutarpeen kehitystä ja talouden kantokykyä sekä suunnittelemalla palveluverkkoa, keskeisten toimintojen järjestämistä ja henkilöstön kehitystä. Ns. toimeenpanosuunnitelman tarkastelujänne ulottuu 2020 vuoteen. *** KASTE -ohjelma (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Vuosia koskeva ohjelma vahvistettiin Ohjelma nimettiin Kaste-ohjelmaksi. Kaste-ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Tavoitteet: 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Tavoitteiden seurantaindikaattorit; seurataan tavoitteiden toteutumista Keinot: 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit *** Sata -komitea Nykyinen hallitus käynnisti kautensa alussa sosiaaliturvauudistuksen, jota valmistelemaan nimettiin niin sanottu Sata-komitea. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Sata-komitean puheenjohtajaksi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä nimitti STM:n eläkkeelle jääneen kansliapäällikkö Markku Lehdon. Komiteassa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori. Komitean työtä tukee neljä jaostoa: perusturva-, ansioturva-, rahoitus- ja kannustavuusjaosto sekä hallinto- ja prosessijaosto. Komitean peruslinjaukset julkistettiin tammikuussa ja työ jatkuu vuoden loppuun asti. Komitean valmistunut ehdotus sosiaaliturvan peruslinjauksiksi koskivat perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Sata-komitean ehdotuksiin perustuvan työpankkikokeilun tavoitteena on kehittää ja mallintaa palveluja, jotka parantavat pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten osaamista ja valmiuksia työelämässä. Jari Turku ja Minna Kaltio

6 6 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 Henkilökortti Nimi Minna Kaltio Koulutus: lähihoitaja, koulunkäyntiavustaja ja sosionomi (amk), avoimen yliopiston opintoja. Työkokemus: Päiväkodissa lastenhoitajana, kehitysvammaisten kesäleireillä ohjaajana, kehitysvammaisten sopeutumisvalmennusohjaus, Tahkokankaalla kehitysvammaisten ohjaajana, päivätoiminnan ohjaajana, omaishoitajien ryhmänohjaajana, omaishoitajien palveluohjaajana, vapaaehtoistyötä Maantieteellinen toimialue: Kokkolasta Kuhmoon, Kuhmosta Utsjoen ja Enontekiön kautta Ouluun. (Oulun ja Lapin läänit) Harrastukset:Kädentyöt (esim. huovutus, piirtäminen, maalaaminen, entisöinti, nikkarointi ja kangastyöt), värien merkitys ja käyttö, liikunta (tanssi, jumppa ja hiihto), kalastus ja luonnossa liikkuminen, laulaminen sekä rentoutuminen. Miten näen, että alueen yhdistykset voivat tällä hetkellä? Huoli jo pitkään yhdistyksessä toimineiden jaksamisesta aktiivisina toimijoina. Yhdistykset toimivat usein samojen ihmisten pyörittämänä ja kasaavat juuri näille ihmisille töitä. Yhdistykset toimivat kukin omalla tavallaan ja käytettävissä olevilla resursseillaan, johon kuuluvat niin yhdistystoimijat kuin yhdistysten rahoituksetkin. Toivoisin vielä enemmän vuorovaikutusta yhdistyksien johtokuntien jäsenten sekä aluesihteerin välillä. Alueen yhdistyksien yhteisiä päiviä on haasteellista järjestää pitkien välimatkojen vuoksi. Yhteiset johtokuntien jäsenten tapaamiset auttaisivat kuitenkin yhdistyksiä esim. yhdistyksien yhteisiin tapahtumien järjestämisiin tai leireihin, joka taas jakaisi resursseja niin rahallisia kuin työpanostustakin. Millaisena näen (toiveeni) Suomen CP-liiton aluetoiminnan viiden vuoden kuluttua? Näen sen aktiivisena toimintana, jolloin mm. sekä yhteen hiileen puhaltaminen että vapaaehtoistoiminnan merkitys ovat muuttuneet tärkeimmiksi asioiksi yhdistystoiminnan tukemisessa. CP-liitolla vuonna 2014 on mm. alkuvuodesta ilmestyvä koulutuskalenteri, jonka mukaan alueilla järjestetään vuoden mittaan koulutuksia niin yhdistystoimijoille kuin jäsenille ja muille yhteistyökumppaneille. Myös Suomen maantieteelliset mittasuhteet on otettu huomioon aluetyön osalta järjestettäessä valtakunnallisia tapahtumia ympäri Suomen, myös Lapissa. Jäsenten aktivoimiseksi liitto järjestää valtakunnallisia kilpailuja jäsenilleen mm. suunnittele logo tai teksti liiton paitaan tai valokuvakilpailu jäsenille, jonka pohjalta pidetään näyttely esim. kevät- tai syyspäivillä. Aluesihteerit ja paikallisyhdistykset järjestävät uudenlaisia harrastusmuotoja kuten pyörätuolitanssia tai perustavat nuorten liikuntavammaisten hiphop-ryhmän. Suomen CP-liitto on arvonsa jo ansainnut, ja se näkyykin jäsenten kolumneina ja mielipidekirjoituksina sekä yhdistyksien tapahtumien mainoksina, ja myös asiantuntijoiden lääketieteellisinä artikkeleina CP-lehdessä. Vuosi 2014 tuo tullessaan myös uusia tuulia yhdistyksien toimintaan, jolloin aktiiviset yhdistystoimijat ovat voimaantuneita aluetoiminnan puitteissa järjestettyjen virkistyspäivien johdosta. Yhdistyksien johtokunnan jäsenille on tarjolla vapaaehtoistyönohjausta ja kannustavia työmenetelmiä sekä kursseja ryhmien vetämiseen ja ohjaamiseen. Myös yhteistyö niin aluesihteerin työssä kuin yhdistystyössä syvenee entisestään Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyö on vahvistunut, ja se on saanut jo muutamien vuosien ajalta hyvää kokemusta yhteisistä leireistä ja tapahtumista alueilla. Yhteistyössä toteutetut kurssit ja koulutukset ovat kysyttyjä ja jäsenet ovat aktiiviset mukana kehittämässä oman yhdistyksensä sekä valtakunnallisen CP-liiton toimintaa. Ideoita yhdistystoimintaan? Yhdistykset voisivat laatia omat strategiat; missä mennään nyt, missä mennään viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, mitkä tekijät edistävät ja estävät yhdistystoiminnan kehitystä yms. Strategiassa voisi ottaa huomioon myös yhdistyksen talouden ja varainhankinta-asiat - mistä tukea hyvään ja tärkeään yhdistystoimintaan tulevaisuudessakin. Yhdistyksillä voisi olla tapahtumakalenterit puolivuosittain nettisivuilla. Yhdistykset hyödyntäisivät kotisivujensa käyttöä ja päivitystä, koska Internetin kautta ihmiset hakevat tietoa on hyvä olla näkyvillä. OK -opintokeskuksen hyödyntäminen koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Riskien ottaminen uusien tapahtumien, leirien, yhteiskumppanien yhteydessä uudet tapahtumat tai leiriajankohdat tuovat hyviä vaihtoehtoja myös niille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet yhdistyksen toimintaan.

7 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 7 Tuulikki Suutarin kahvihetki Taloussihteeri Pirjo Sweins toivottaa lähimmälle työtoverilleen talouuspäällikkö Tuulikki Suutarille leppoisaa eläkeaikaa Mokkakakku ja marsipaaniruusuja! Tuulikin työrupeama liitossa alkoi kuusi vuotta sitten taloushallinnon tehtävissä. Liiton talouspulmat tulivat tutuiksi ja päättelytaitoa tarvittiin monesti. Kuvat: Minna Miettinen Minna Teiska Muistelon hetki TAPAHTUMAKALENTERI lisää tapahtumista löytyy Huhtikuu Information om lagändringarna; Korsholms kulturhus Toukokuu TERVE-SOS; Sosiaali-ja terveysalan koulutus-ja messutapahtuma Helsinki, Wanha Satama Nuorten viikonloppu, Jyväskylä Isovanhempien ja vammaisten lastenlasten kurssi, Hämeenlinna Asumisseminaari, Kouvola Kesäkuu Musiikkia ja tanssia-toimintapainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Kurssi pienten vammaisten lasten perheille (0-3 v), Kauniainen Meidän perheen loma pienille vammaryhmille (MMC- ja HC-perheet), Lappajärvi En vecka med semesterstöd, Lappajärvi Kesäpäivä Raumalla, Lounais-ja länsirannikon CPyhdistysten kesäpäivä, Otanlahti Lapsiperheiden luontoaktiiviloma, Iisalmi Juhannus Moijalassa, Hattula Kurssi hemiplegialasten perheille (4-10v), Karkku Työpajakurssi toimintapanotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Nuorten aikuisten terveys- ja liikuntaloma Pajulahti, Nastola Heinäkuu Toimintaa ja tekoja 1 kurssi nuorille (13-17v) Moijala, Hattula Kurssi vaikeavammaisten lasten perheille (4-10 v), Eurajoki Toimintaa ja tekoja 2 kurssi MMC/HC -nuorille (13-17v), Moijala, Hattula Kurssi alle kouluikäisten lasten perheille (3-7v), Eurajoki Pariskunnat-kurssi, Moijala, Hattula Kurssi kouluikäisten lasten perheille (7-10v), Eurajoki Surffailua ja valokuvausta cityssä kurssi nuorille (10-12v), Tampere Elokuu Meidän perheen loma, Lappajärvi Aikuisten ja nuorten luontoloma, Piispala, Kannonkoski Kokemusten äärellä - keskustelupainotteinen kurssi aikuisille, Moijala, Hattula Erä ja luontoleiri, Hossa, Suomussalmi Syyskuu CP-bocciamestaruuskilpailut, Tampere CP-liiton liikuntapäivä, Tampere Lokakuu Valtakunnallinen CP-viikko: Kumppanuus ja vuorovaikutus CP-liiton syyspäivät ja syysliittokokous, Lahti Marraskuu Apuvälinemessut, Tampere Joulukuu Joulu Moijalassa, Hattula.

8 8 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 Aluetyön merkitys Meri-Lapin alueen CP-yhdistyksessä Muistan vielä oikein hyvin sen, kun liiton ensimmäinen aluesihteeri Pirkko-Liisa Niskanen aloitti työnsä täällä pohjan raukoilla rajoilla vuonna Hänen työalueensa oli Oulun ja Lapinlääni, puolikas Suomea. Tuolloin alueella toimi kolme varsinaista yhdistystä: Kainuun CP-yhdistys, Oulun seudun CP-yhdistys ja Lapin CP-yhdistys Rovaniemellä ja sen alaosasto Kemissä, jonka vastuuhenkilönä toimin. Olin itse hyvin innoissani tästä uudesta CP-liiton aluetyöstä ja sen suomista uusista mahdollisuuksista yhdistysten toiminnan tukemiseen, kehittämiseen ja piristämiseen. Erityisen tyytyväinen olin siitä, kun toiminta aloitettiin ensimmäisenä täällä pohjoisessa. Meillähän nämä pitkät etäisyydet ja väestön harvalukuisuus hankaloittavat yhdistysten toiminnan puitteita eri tavoin kuin tiheämmin asutuilla rintamailla. Kutsuin Pirkko-Liisan käymään kotiimme, koska meillä oli 4 kk ikäinen Helena -vauva, ja oma liikkumiseni oli tuolloin hyvin rajallista. Siitä se sitten alkoi minun hyvinkin intensiivinen yhteistyöni aluesihteerin kanssa. Kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1992, meidän Meri-Lapin alueelle perustettiin ihan oma yhdistystoimintamme uutena yhdistyksenä oli tuolloin alkuaikoina nousujohteista ja vilkasta, jota aluesihteeri omalla myötävaikutuksellaan tuki. Näin jälkikäteen miettiessä ihmettelen miten aluesihteerimme löysikin ja sai mukaan uuden yhdistyksemme toimintaan useita uusia pienten lasten perheitä ja aikuisia CP-vammaisia erilaisiin viikonlopputapahtumiin ja kesäleireille. Etenkin Saarenottan leirit ovat jääneet meidän lastemme mieliin hyvinä muistoina, joita he kaipasivat vielä monena vuotena jälkikäteen kun niitä ei olosuhteiden muuttuessa enää ehditty järjestää. Sen jälkeen Ipin Lauri Issakaisen ollessa aluesihteerinä yhdistyksemme väki osallistui suurella joukolla Lomaliiton järjestämille lomille Kivitippuun ja Runnin kylpylään. Nyt viime vuosina Ipin myötävaikutuksella täällä Pohjois- Suomessa on saatu viritettyä oikein mukavasti alueellisia NV- neuvottelupäiviä, koulutustapahtumia ja tapaamisia vuosittain vaihdellen eri paikkakunnilla. Myös täällä Kemin alueella on ollut vuosittain kokoontuvia NV-tapaamisia, joissa kunkin neurologisten vammaisjärjestöjen aluesihteerit ovat olleet mukana suunnittelemassa paikallista toimintaa. Toistaiseksi nämä paikallistason NV- tapaamiset ovat jääneet mielestäni tunnistelu ja tutustumisasteelle, vielä ei olla oltu kypsiä lähtemään jonkin yhteisen toimintamuodon toteuttamiseen esim. liikunnan tai muun kerhotoiminnan muodossa. Johtuen nähdäkseni myös siitä, että yhdistykset ovat jäsenistöltään hyvin erisuuruisia ja myös toiminnalliset resurssit ja puitteet ovat näin erilaiset. Myös syntymästään asti vammaisten ihmisten elämänkokemukset ja sosiaaliset ympyrät ovat joskus niin erilaiset kuin aikuisena vammautuneiden henkilöiden. Osittain myös tästä yleisinhimillisestä piirteestä johtuen, yhteisiä puheenaiheita ja elämänkokemuksia on ehkä vaikea löytää, ellei siihen oikein tosissaan paneudu ja näe merkityksellisenä. Suurimpana kynnyksenä koen vielä tänäkin päivänä toinen toisiamme kohtaan tuntemamme vierauden tunteen ja tietämättömyyden toistemme vammoista ja niiden vaikutuksista. Tämä omalta osaltaan vaikeuttaa kontaktien luomista ja itsensä tykö tekemistä lisäten eriarvoisuuden kokemista eri NV-ryhmien välillä. Tämä olisikin mielestäni nyt aluesihteereiden tulevien lähivuosien työhaaste ja sarka; paikallisen NV-toiminnan kypsyttely ja konkreettisen toiminnan alulle saattaminen sekä tukeminen. Kuitenkin kaikilla yhdistyksillä näyttää olevan sama ongelma siinä, että toiminnan varsinainen pyörittäminen jää yksien ja samojen aktiivisten jäsenten varaan, mikä ei ole pitkässä juoksussa kenenkään etujen mukaista. Pirjo Palenius Meri-Lapin alueen CP-yhdistyksen sihteeri

9 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 9

10 10 LIIKUNTA CP-LEHTI 2009:2 Kuopiossa 21. helmikuuta järjestetty Finland Ice Marathon keräsi suuren joukon liikunnan apuvälineiden kanssa liikkuvia nauttimaan liikunnan ilosta ja luonnonjääradalla luistelusta kauniissa Kallaveden maisemissa. Finland Ice Marathonilta liikunnan iloa Finland Ice Marathonin 12,5 kilometrin lenkille apuvälineiden kanssa osallistui hieman vajaa viisikymmentä luistelijaa. Auringonpaiste ja iloiset luistelijat loivat paikan päälle mahtavan tunnelman ja päivä olikin monelle uusi ja unohtumaton kokemus. Jääalueella oli myös mahdollisuus kokeilla soveltavan liikunnan muotoja kuten kelkkajääkiekkoa, mehukatticurligia, golfputtausta, frisbeegolfia ja turbokeihäänheittoa. Paikan päällä oli saatavilla myös pientä purtavaa, sillä huoltoteltan yhteydessä olevasta Pohjois-Savon CP-yhdistyksen kahviosta sai maukkaita pizzoja, munkkeja, kuumaa mehua ja kahvia. Yhteystyössä CP-liiton aikuistoiminnan, SOLIAn ja Aikuis-Malikkeen kanssa toteutettu tapahtuma oli loistava yhteistyönavaus. Vastaavalle yhteistyölle on luvassa jatkoa vuoden 2010 Pirkan Pyöräilyssä, johon osallistuminen mahdollistetaan liikunnan apuvälineiden avulla myös liikuntavammaisille. Tunnelmaa huoltoteltalta Kelkkajääkiekkoa Osallistujille annettiin mitali Kallaveden upeat maisemat Tulevana syksynä, , järjestettävässä Suomen CP-liiton liikuntapäivässä on mahdollisuus kokeilla Malikkeen pyöriä, kaikki halukkaat ovat tervetulleita! Teksti ja kuvat Minna Teiska

11 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 11 Merja Partanen Minns Miettinen Henkilökuva Nimi Merja Partanen Koulutus: sosiaaliohjaaja (opistotaso), yliopisto-opinnot kesken Kuopion yliopistossa pääaineena sosiaalipolitiikka,niiden jatkoa tässä nyt aloitellut hyvin verkkaisella otteella. Työkokemus: ennen Suomen CPliiton pestiä olen työskennellyt kuntasektorilla ja toiminut vastaavana ohjaajana eri yksiköissä. Nyt keväällä 2009 tuli Suomen CP-liitossa seitsemän vuotta täyteen. Maantieteellinen toimialue: eli alueeni on Itä ja Keski-Suomen alue sisältäen tarkasti Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Itä-Savon, Etelä- Savon ja Keski-Suomen. Kuntia tällä alueella on 88 kappaletta. Toimipisteeni sijaitsee Kuopiossa kauniin Kallaveden rannalla. Harrastukset: olen intohimoinen tanssinharrastaja ja sitä kautta myös musiikki merkitsee paljon. Kaikki tanssimuodot ovat mukavia,aivan kansantansseista fuskuun, jiveen, buggaan. Viime vuosina liikunnan merkitys on vain korostunut ja lenkkeily ja juoksu ovat vallanneet sydämeni ja kyllä lenkkarit tulee vedettyä jalkaan useamman kerran viikossa. Omien lasten kanssa touhuaminen on se ykkösjuttu ja vie kyllä suurimman osan omasta vapaa-ajasta ja myös ne niin joskus tosi tylsät vaan hoidettavat kotityöt. Vapaat viikonloput ainakin näin talvella täyttyvät lasten kuljetuksista laskettelurinteisiin ympäri Savoa ja Kainuuta, kun tuo lumilautailu on niin kivaa. Miten näen, että alueeni yhdistykset voivat tällä hetkellä? Alueellani toimii neljä CP-yhdistystä eli Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan, Etelä-Savon ja Keski- Suomen CP-yhdistys. Jos yhdistyksille asetettaisiin tämä kysymys, varmasti vastaukset olisivat jotakuinkin samanlaisia ja lopputulema seuraavanlainen. Kaikissa yhdistyksissä toimii aika pieni vapaaehtoisten toimijoiden aktiivinen joukko. Tämä ydinjoukko tekee vapaaehtoistyötä suurella sydämellä antaen vapaa-aikaansa tälle yhdistystoiminnalle. Näiden aktiivitoimijoiden väsyminen tulee usein esille ja on kyllä inhimillistä ja ymmärrettävää. Ja kyllä lähes kaikissa yhdistyksissä pohditaan sitä, kuinka mahdollisimman moni rivijäsen saataisiin mukaan aktiiviseksi toimijaksi ja näin voimavaraksi myös yhdistykseen. Elinvoimaisen järjestön perustanahan ovat hyvinvoivat jäsenyhdistykset ja tätä kautta toimijoiden jaksaminen, innostaminen sekä palkitseminen. Aluetyöntekijänä näen läheltä yhdistysten haasteet tässä ajassa, koska aluesihteerin ja yhdistysten välinen yhteistyö koostuu hyvin arkipäiväisistä asioista ja mietteistä ja myös niistä juhlahetkistä. On aivan ihanaa nähdä miten ihmiset syttyvät yhdessä tekemään ja rakentamaan yhteisen tavoitteen eteen. Näitä juhlahetkiä ovat varmasti aivan upeat tapahtumat, joita yhdistykset ovat innokkaasti rakentaneet pienilläkin resursseilla ja onnistuneet siinä loistavasti. Lähes kaikissa alueeni yhdistyksissä mietitään miten saada nuoria ja lapsiperheitä mukaan yhdistykseen. Tämä asia koetaan todella haasteelliseksi, koska mistäs niitä uusia yhdistysaktiiveja kasvaa jos ei juuri nuorista. Tämän ajan tietoteknisen maailman raju kehittyminen on vaikuttanut ainakin nuorten osalta, että vuorovaikutus on siellä nettimaailmassa tapahtuvaa. Yhdistykset ovat tärkeitä vertaistuen tarjoajia jäsenilleen ja tärkeimpiä syitä liittyä yhdistykseen on juuri vertaistuen saaminen ja antaminen ja samanhenkisessä porukassa toimiminen silloin kun halutaan olla aivan kasvokkain yhdessä. Jäsenmäärältään yhdistysten koko alueellani vaihtelee jonkin verran ja yhteensä jäseniä on 550 Itä - ja Keski-Suomen alueella. Millaisena näen Suomen CPliiton aluetoiminnan viiden vuoden päästä? Aluetyön tulevaisuuden haasteet ovat moninaiset ja odotuksia on paljon aluetyötä kohtaan. Tärkeänä tavoitteena on vahvojen ja hyvinvoivien yhdistysten toiminnan tukeminen. Vuonna 2014 varmasti aherramme yhdistysten kanssa yhteistyössä kehityksen rattaasta kiinni pitäen ja ajan hengessä mukana pysyen. Koulutamme, kuuntelemme, puhumme, vaikutamme, ohjaamme ja tuemme - jäsenistön tarpeita kuunnellen. Tarvitsemme yhä edelleen vuonna 2014 aitoja kohtaamisen paikkoja,

12 12 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 joissa aluetyöntekijä on läsnä ja kuulemassa jäsenistön ajatuksia ja viestimässä niitä keskusjärjestöön siitäkin huolimatta, että tekniikka kehittyy ja viestintä nopeutuu. Uskon, että silloinkin on tärkeää istua saman pöydän ääreen kuulemaan niitä ajatuksia, joita jäsenistöllä on. Viestinnän tehostuminen tuo uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja omataanhan me valmiutta ottaa nekin käyttöön. Yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden kesken on ilmiselvää ja meidän onkin omattava muutosvalmiutta yhä avoimempaan kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Ajatuksia yhdistystoimintaan Yhdessä yhdistysten kanssa on mietitty monet kerrat menestyvän yhdistyksen piirteitä ja miten muovata toimintaa jäseniä kiinnostavaksi? -Jäsenlähtöisyys- Alueellani järjestetyissä kehittämispäivissä on noussut toistuvasti esille jäsenlähtöisyys ja että yhdistykset haluavat toimia kuunnellen jäseniään ja, että jäsenet ovat yhdistyksen toiminnan kohde samoin kuin liitto haluaa palvella omia jäsenyhdistyksiään eri toimintojen ja palvelujen kautta. - Ihmisläheisyys- Jäsenten kuunteleminen tuo ihmisläheisyyttä toimintaan ja on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa niin kovin merkittävää. Meidän motivaatiohan löytyy juuri ihmisläheisen toiminnan kautta ja nämä asiat pätevät myös yhdistystoiminnassa. Tarvitaan hyväksyntää, arvostusta, mahdollisuutta oppia ja lupaa erehtyä sekä palkitsemista onnistumisesta. Jokaisen jäsenen osallistuminen on tärkeää yhdistyksen toiminnassa ja onkin aina ilo nähdä miten tekijä ja osaaminen löytävät paikkansa yhdistyksessä. Toiminnan selkeys-tähän liittyy myös toiminnan käytännönläheisyys ja yksinkertaisuus ja että toimijat ymmärtävät selkeästi omat tehtävät ja vastuualueet ja näin pystytään toimimaan yhteisesti sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Kehittämispäivän tärkeänä tuotoksena on myös ollut seuraava toteamus yhdessä todettiin, että yhdistyksen hallituksen kokouksissa, vuosikokouksissa ja ideariihissä on hyvä pohtia säännöllisesti yhdistyksen toiminta-ajatusta ja kirkastaa sitä keskustelun kautta. -Uudistumiskykyisyys- ympäristö muuttuu nopeasti ja joudumme miettimään yhdessä ja yksin, miten pysytään ajassa mukana. Vanha toteamus: Tehdään niin kuin aina on ennenkin tehty täytyykin kääntää halukkuudeksi kokeilla myös uutta ja olla rohkea ja toki arvostaa myös entistä. Ilman uudistumishalukkuutta käy niin, että eilispäivän tehtävät tukehduttavat toiminnan ja estävät kehittymisen. -Ihmisten johtaminen vapaaehtoistyössä- yhdistystoiminnassa nousee esille ihmisten sitoutuminen toimintaan sekä sitouttaminen yhdessä sovittuun päämäärään. Miten sitten ihmisiä johdetaan vapaaehtoistyön kentällä? Puheenjohtajalla on suuri rooli yhdistyksen peräsimessä. Porukka on koottava soutamaan samaan suuntaan ja vaikka tuuli välillä yltyykin on määränpää kaikille selvä. Puheenjohtaja vastaa pitkälle joukkueensa yhteishengestä ja luo omalla positiivisella otteella hyvää fiilistä koko yhdistykseen. Jokaisella on tietysti vastuu siitä omasta paikasta oli se sitten suuri tai pieni - kuitenkin aina merkityksellinen. Ihmiset tulevat yhdistykseen ja vapaaehtoistoimintaan aina jonkun tarpeen pohjalta esimerkiksi: tiedon hakeminen, halu olla mukana kivassa porukassa, halu tehdä yhdessä samanhenkisessä seurassa, halu vaikuttaa asioiden etenemiseen. Tärkeä onkin muistaa antaa jokaiselle tukea ja arvostusta. Ja on myös tärkeää muistaa antaa kiitosta ja palautetta onnistumisista ja miettiä yhdessä myös, jos jokin asia on mennyt pieleen ja mitä taas siitä voidaan oppia jatkoa ajatellen. Tarvitaan sitä hyvä me henkeä ja aina välillä hurttia huumoriakin. Positiivinen, iloinen ja myönteinen ilmapiiri tuottaa hyvää oloa kaikille jäsenille ja antaa myös ulospäin hyvän ilmeen yhdistyksen toiminnasta. Tähän kokosin ajatuksia alueellani olleista yhdistysten kehittämispäivistä, joita on nyt pidetty vuosina 2007 ja 2008.Kiitollisena ja arvostaen sekä yhdessä teidän kanssa innostuen,olen saanut nähdä yhdistysten osallistuvan näihin koulutuksiin ja ne ovat varmasti tarjonneet myös yhdistyksille mahdollisuuden ajatusten vaihtoon ja vertaistukeen. Syksyllä 2009 kokoonnumme taas yhteisesti miettimään tulevaa alueeni yhdistysten kanssa Kumppanuuden ja Vuorovaikutuksen merkeissä.

13 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 13 Virpi Siiskonen Etelä-Savon CP-yhdistys Yhteistyöllä yhdessä eteenpäin Osallistuin hiljattain yhteisöllisen sosiaalityön kurssille, jossa käsiteltiin yhteisöllisyyden haasteita nykypäivän yhteiskunnassa. Yhteisösosiaalityön voidaan tulkita olevan muodostelma, johon kuuluvilla ihmisillä on jokin yhteinen tekijä.( Juhila. K ). Tuon määritelmän mukaan yhdistykset ovat siis yhteisösosiaalityön yksiköitä. Elämme yhteiskunnassa, jossa yksilöllisyys on vallalla. Tämän vuoksi yhdistystoimintakin on ollut uusien haasteiden edessä. Yhdistyksillä on edelleen tärkeä rooli CP-, MMCja hydrogefaliavammaisten henkilöiden tasa-arvon ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Kiristyneen kuntatalouden vaikutukset ovat nostaneet esiin useita vammaisten henkilöiden arkeen suoranaisesti vaikuttavia asioita., kuten esimerkiksi kuljetuspalveluiden toimivuuden ja henkilökohtaisen avun saatavuuden. Edunvalvonnan myötä myös yhteistyö samojen asioiden äärellä työskentelevien järjestöjen kanssa on tiivistynyt. Yhteistyö on tuottanut hedelmää: vammaispalvelulakiin tulee syksyllä parannuksia, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että yhdistyksillä on tärkeä rooli valvoa lain toteutumista. Vammaisneuvosto työskentely on myös olennainen osa yhdistyksemme edunvalvonta työtä. Neuvoston kautta on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti kuntamme päättäviin ja viranomaisiin. Yhdistyksellämme on vahva rooli asiantuntijana työryhmissä. Yhdistyksemme on ollut usean vuoden aktiivisesti mukana alueellamme toimievien vammaisjärjestöjen yhteistoiminnassa. Viime vuonna perustettu Etelä- Savon sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuki ry on saanut Mikkelin kaupungilta avustamana esteettömät toimitilat. Tämä on monen alueellamme toimivan yhdistyksien mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Yhdistystalolla on viikottain kokoontumisia erilaisten harraste- ja viriketoiminnan muodossa. Kontaktit paikallisiin nuoriso-, sosiaali-, ja terveysalan oppilaitoksiin ovat myös olennainen osa toimivaa yhteistyötä. Olem- Kuvat:Minna Teiska me järjestäneet vuosien varrella teemallisia liikuntatapahtumia, eikä kaupungin erityisliikunnan ja paikallisen invalidiyhdistyksen tarjoamia palveluita sovi unohtaa. Tarjolla on jokaiselle jotakin aina curlingista perinteeseen bocciaan. Voi sanoa, että juuri aktiivinen yhteistyö ja verkostoituminen on pitänyt pienen yhdistyksemme elinvoimaisena. Yhteistyötä tehdään myös alueellamme toimivien CP-yhdistysten kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on jo perinteeksi muodostunut alueyhdistysten kehittämispäivä, jonka aikana on ollut mahdollisuus tavata toisia yhdistystoimijoita ja vaihtaa ajatuksia. Pienen yhdistyksemme kantava voima on yhdistysaktiivit, tehokas aluesihteerityö ja toimivat yhteistyöverkostot. Näillä keinoin uskomme valoisaan tulevaisuuteen ja yhteisöllisyyden voimaan. Lähde: Juhila.K 2006 Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino Tampere

14 14 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 Aluesihteerin henkilökortti Nimi Aira Eklöf Koulutus:Fysioterapeutti (NDT) Työkokemus: CP-lasten fysioterapeutti 19,8 vuotta, aluesihteeri 14,5 vuotta Maantieteellinen toimialue: Vaasan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen keskussairaalapiirit Harrastukset: Kalastus,veneily, saaristolaiselämä Turunmaan saaristossa, puutarhatyöt,uinti, sauvakävely, pyöräily, kutominen, lukeminen Miten näen, että alueeni yhdistykset voivat tällä hetkellä? Vaasan seudun CP-yhdistys, Porin seudun CP-yhdistys, Rauman seudun CP-yhdistys ja Turun CP-yhdistys toimivat tällä alueella kukin omien resurssiensa mukaan, joten näen eloa ja toiminnan iloa alueeni yhdistyksissä. Vaikka lisää aktiiveja kaivataan, niin pitkään yhdistyksissä toimineet jaksavat edelleen ahertaa ja opettaa uusia ja nimenomaan nuorta väkeä yhdistystoimijoiksi, joita muutamia on tullut mukaan. Aira Eklöf Minna Miettinen Ajattelen sektorilla 5-10 vuoden kuluttua. Paikallisyhdistykset toimivat hyvin, itsenäisesti ja ammattimaisuus entisestään lisääntyy, uusia toimijoita on tullut lisää, ehkä joku yhdistys on mennyt yhteen jonkun toisen kanssa turvatakseen paikallisen toiminn Aluetoiminta on suunnitelmallisempaa ja koordinoidumpaa, koska silloin puhutaan aluetyön suunnittelijoista. Raumalaiset Laura Ellilä (vas.) ja Heini Lehtelä sopivat aluesihteerin kanssa yhteisestä palaveriajasta Millaisena näen Suomen CP-liiton aluetoiminnan viiden vuoden kuluttua? Kristallipallossani näkyy, että muutoksen pyörteissä mennään. Ajattelen sektorilla 5-10 vuoden kuluttua. Paikallisyhdistykset toimivat hyvin, itsenäisesti ja ammattimaisuus entisestään lisääntyy, uusia toimijoita on tullut lisää, ehkä joku yhdistys on mennyt yhteen jonkun toisen kanssa turvatakseen paikallisen toiminnan sen sijaan, että toiminta lakkautuisi kokonaan. Aluetoiminta on suunnitelmallisempaa ja koordinoidumpaa, koska silloin puhutaan aluetyön suunnittelijoista. Yhdistystoiminnan tukeminen korostuu, koulutetaan uusia toimijoita. Aluetyötä tehdään yli omien aluerajojen, yhdistellään osaamista ja taitamista, valtakunnallisuus näkyy enemmän aluetyössä ja se myös hallitaan paremmin. Ideoita yhdistystoimintaan. Parhaat ideat syntyvät ja putkahtavat esiin aluetyöntekijän ja yhdistyksen yhteisissä tapaamisissa yhdistyksen omiin tarpeisiin. Yhdistykset toimivat alueella itsenäisesti ja aina ei tarvita aluesihteeriä ideoimaan toimintaa, koska jäsenet tuottavat itse juuri sitä toimintaa, mikä milloinkin koetaan tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi ja siihen tullaan silloin mielellään mukaan. Esimerkiksi joskus tarvitaan pienten lasten vanhempien kerhoja, jotka loppuvat sitten ajal- laan, kun vertaistoiminnan tarvetta ei enää koeta ajankohtaiseksi. Toiminta muuttuu, jolloin vanhemmat siirtyvät syrjään ja nuoret tai jo aikuistuneet henkilöt alkavat tapailla keskenään ja järjestävät oman toimintansa itse. Kuva:Rolf Henriksson

15 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ Aluetyöstä ja verkostoista voimaa yhdistyksen ja sen jäsenten arkeen 15 Alueellista yhteisvaikuttamista, toimivia yhteistyöverkostoja sekä yhteistä virkistystoimintaa! Ilman muuta, juuri tätä me tarvitsemme yhdistyksessämme, mietin iloisena mielessäni, kunnes pikkupiru kuiskaa korvaani, että laajeneva yhteistyö tuo usein lisää työtä yhdistyksen aktiiveille jäsenille ja mitä me oikeasti yhteistyöstä saammekaan ja kantavatko kaikki sovitut vastuunsa? Seis negatiivinen ajattelu ja lisätyön pelko vain yhteistyötä tehden voimme päästä eteenpäin yhteisissä tärkeissä asioissa. Näin vakuutan itselleni ja sinulle, sillä ilman valtakunnallista yhteistä vammaisliikettä emme olisi saaneet Henkilökohtaista Apua koskevia uusia kuntaa velvoittavia pykäliä vammaispalvelulakiin juuri laman alla. Yhteistyön voimasta on yhdistyksessämme paljon hyviä arkisia esimerkkejä. Olemme yli kymmenen vuotta toimineet aktiivisesti Lihastautiyhdistyksen organisoimassa vapaaehtoisia avustajia välittävässä Avustajakeskuksessa kouluttaen tulevia avustajia juuri meidän tarpeidemme mukaan. Turun- ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaistyöryhmässä olemme olleet mukana suunnittelemassa esteettömiä retkiä vuosien ajan. Kirkollisten tilojen esteettömyyteen olemme voineet vaikuttaa.tästä hyvänä esimerkkinä on seurakuntamme leirikeskus Sinapin suunnittelu, jossa olimme mukana alusta asti. Satu Järviö Kuva:Invalidiliitto ry Satu Järviö Vammaisten lasten vanhempia käy vuosittain TYKS:n neurologisilla osastoilla kertomassa neurologisten lasten perheiden arkipäivästä ja tuen tarpeesta. Liikunnassa yhteistyö on myös arkipäivää. Lapsiamme käy Sporttiskerhossa, jossa liikunta- ja näkövammaiset lapset liikkuvat yhdessä turvallisesti avustajiensa kanssa. Järjestöjen yhteiset liikuntatapahtumat ja lajikokeilupäivät ovat arkipäivää, joista hyödymme kaikki. Teemme toimintaamme tunnetuksi ja liikumme itse. Yhteistyölistaa voisi jatkaa vielä pitkään. Teemme nuorisoyhteistyötä viiden liikuntavammajärjestön kanssa (Seitti). Näin toimien nuoret näkevät luonnollisena yhteistyöverkostoissa toimimisen. Yhteistyötaidot kehittyvät ja auttavat nuorta tulevaisuuden opiskelu- ja työmarkkinoilla. Yhteistyön kautta nuoret saavat kehitettyä juuri omannäköistään toimintaa saaden siihen vielä taloudellistakin tukea. Neurologisten Vammaisjärjestöjen välistä yhteistyötä on tehty jo pitkään. Erilaiset yhteistapahtumat ja kannanotot ovat arkipäivää. Yhdistysten jäsenet voivat osallistua yhteisiin koulutustapahtumiin ja virkistystoiminnan järjestäminen ei jää yhden yhdistyksen harteille. CP-liiton ja aluesihteerin verkostot ovat käytettävissämme. Verkostomme eivät ole nimiä sähköpostilistoilla, vaan toimivia arkipäivän hyviä käytäntöjä, joiden avulla saamme tietoa ja toimintamahdollisuuksia jäsenistön käytettäväksi. Alueelliset yhteistyöverkot ovat välttämättömiä, jotta voimme edelleen tiivistää vaikuttamistoimintaamme. Talouden tiukkeneva tilanne ja muutoksessa oleva kuntarakenne ei huomioi riittävästi vammaista kuntalaista tarpeineen. Järjestöjen tulee verkostoineen tukea yksilöä.sujuva arki kuuluu kaikille! Yhteistyöverkko kantaa ja antaa tukea toimintaan. Satu Järviö Turku

16 16 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 Puhuttua ja pohdittua kehittämispäivänä Lounais- ja Länsi-Suomen alueen CP-yhdistysten yhteisessä kehittämispäivässä tammikuussa 2009 puhuttua ja pohdittua Paikalla oli osallistujia kaikista alueen yhdistyksistä, eli Vaasasta, Turusta, Porista ja Raumalta. Keskusteltiin jäsenestä tämän ja huomispäivän yhdistyksessä ja että onko yhdistys jäsentä vai jäsen yhdistystä varten. Todettiin, että järjestötoiminta on mennyt eteenpäin, samoin aluesihteeritoiminta on kehittynyt ja tullut vaativammaksi sekä että eri organisaatiotasot puhaltavat yhteen hiileen. Kun pohdittiin, onko yhdistys jäseniä varten vai jäsenet yhdistystä varten, todettiin, että elämäntilanteesta riippuen voi olla molempia. Yhdistys voi tarjota jäsenelle palveluita ja toimintaa, toisaalta jäsen voi tuoda toimintaa yhdistykseen. Yhteistyö on lisääntynyt liittoon päin ja varsinkin yhdistysten välillä. Toiminnassa näkyvät arvot ja toiminnan tavoite; suunnitelmallisuus. Yhdistykselle on tullut muuttunut rooli myös edunvalvojana. Palveluita on paljon ja niitä on tullut lisää; hakumenettely on monimutkaistunut. Pelottavana asiana nähtiin yhteiskunnan taloudellinen tilanne, sen vaikutus subjektiivisiin oikeuksiin ja nimenomaan henkilökohtaisen avun saamiseen. Yhdistystoiminnan am- mattimaistuminen näkyy vaikuttamistoiminnan kehittymisenä yhtenä yhdistystoimintana. Jäsenistö ottaa yhteyttä, osaa kysyä ja yhdistyksissä on dokumentoitu se, mitä on tehty jäsenistön hyväksi. Samalla, kun koetaan yhdistystoiminnan vetämisessä iloa, tuo se myös vastuuta. Tänä päivänä on vaikea saada aktiivitoimijoita yhdistyksiin. Tarvitaan lisää tekijöitä tekemään perinteistä yhdistystyötä, kehittämään ja suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Olisi hyvä löytää niin sanottuja ideanikkareita tuomaan uusia ajatuksia ja toimintoja, koska joskus voi olla pula ideoista, vaikka tahto ja resurssit olisivat olemassa. Lapsiperheitä näkyy entistä vähemmän. Nykyisin on ihmisillä paljon muuta ohjelmaa, paljon kilpailevaa toimintaa on tarjolla, joka haittaa tai estää yhdistyksissä toimimista ja kynnys lähteä vammaisyhdistyksen toimintaan on korkeampi. Saatetaan kysyä, mitä korvauksia saan, kun olen mukana?, eli odotetaan korvausta vapaaehtoistyöstä. Pelkästään tiedon hankkimisen takia ei tulla mukaan yhdistykseen nykypäivänä, koska yhteiskunta on tulvillaan tietoa, yksilölle tulee tietoähky, jossa on jopa vaikea löytää tarvitsemaansa tietoa. Pitää olla tavoite, miksi tehdään asioita ja mihin yhdistystä tarvitaan. Yhdistyksen perusasiat ovat jo kunnossa, miksi aikoinaan yhdistys on perustettu. Joissakin yhdistyksissä on johtokunta tai hallitus uusiutunut osittain, mutta niin sanotut vanhat parrat ovat jääneet varsinaisiksi toimijoiksi ja toimintojen suunnittelijoiksi. Uuden aktiivijäsenen voi olla vaikea silloin astua mukaan ja tuoda esille omia ajatuksia, koska hänelle saatetaan sanoa, että ennen tehtiin näin ja noin. Uudelle ei siten anneta tilaa ja saatetaan näin häätää pois, saattaa tulla niin sanottu sisäänpäin lämpiävä kuva. Miten voisi tuoda oman persoonansa ja oman toimintamallin yhdistykseen etteivät vanha ja uusi löisi ristiin? Vanhoja yhdistystoimijoita tarvitaan toimintaan, varsinkin talousasioiden tuntemisen takia, mutta myös muun toiminnan tueksi. Ehdotettiin uudelle toimijalle tukihenkilöä. Samoin tuotiin esille, että liitto järjestäisi tarvittaessa koulutusta uusille aktiivijäsenille. Mietittiin, mistä saada tietoa, mitkä asiat uutta jäsentä kiinnostavat ja missä hän haluaisi joskus olla mukana. Voisiko jäsentietokaavakkeessa olla kohta, jossa kysytään kiinnostuksen kohteet, taidot, harrastukset, osaaminen. Toisaalta; onko hyvä heti kysyä, vai jonkin ajan kuluttua? Kuten yksi osallistuja totesi: Yhdistys on maailman paras paikka seikkailla; pitää olla rohkeutta kokeilla uutta! Aira Eklöf

17 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 17 Distriktssekreterarverksamhet sedan 20 år Det var för 20 år sedan, när den första distriktssekreteraren anställdes i CP-förbundet. Samma år, 1989, blev George Bush USA:s president, Microsoft publicerade World of Windows första version, finska kvinnor van guld i skid-vm i Lahtis, Dalai Lama fick freds Nobelpris och så vidare. Ett år tidigare trädde handikappservicelagen i Finland i kraft. Ett par år senare anställdes det två distriktssekreterare till. CP-förbundets styrelse kunde 1991 skriva arbetsbeskrivning, i vilket det skrevs om distriktssekreterares arbete, att det skall vara regionellt samarbete med myndigheter och förbundets olika nätgrupper, ha kontakt med medlemsföreningarna på sitt område och stöda deras verksamhet, speciellt intressebevakningen, planera och förverkliga regionella skolningar samt informera om speciella frågor gällande CP-skada. Det låter bekant ännu i dag. Är distriktssekreterarverksamheten känd? De flesta medlemmar känner till distriktssekreteraren och hennes/ hans verksamhet, som under 20 års tid har gjort sig och sitt arbete känt på områden. Det kanske ändå inte är den första saken som man gör, att man kommer med till CP-föreningen eller kontaktar CP-förbundet, när man har fått ett handikappat barn i familjen. Behovet för att träffa andra som lever i samma situation, kommer senare kanske först i vuxen ålder. Stöd för likasinnade förverkligas bra i lokala medlemsföreningar. Man kan träffas i olika klubbar, som är för familjer, unga eller vuxna handikappade. Verksamheten planeras enligt behov för varje år. Medlemmarna kan meddela sitt intresse för föreningens styrelse. De kan också berätta, om de själv vill vara med och planera eller kanske fungera som gruppledare. Distriktssekreterararbetet har gått framåt i CP-förbundet och på området, var jag jobbar. Då, när jag anställdes för nästan femton år sedan, gällde det att kontakta myndigheter, besöka dem, dela broschyrer och berätta om CP-förbundet och de speciella behov, som finns hos våra handikappade människor. Det var meningen med varje samtal och besök till olika kommuner att någon dag kunna sitta vid samma bord, och på riktigt kunna samarbeta. I dag fungerar det bra; vi sitter vid samma runda bord och planerar, vi har blivit jobbarkompisar. När förtroendet fungerar sinsemellan, kan man kalla det till kamratskap och växelverkan. Kamratskap och växelverkan Den viktigaste uppgiften för mitt arbete är att stöda lokala medlemsföreningars verksamhet. Visserligen varierar arbetsuppgifterna mellan föreningarna. Det gäller att samarbeta, att det finns kamratskap och växelverkan mellan distriktssekreterare och föreningsmedlemmar. Då fungerar det och det är roligt att träffas. Det förutsätter förstås att få inbjudan till möten. Distriktssekreteraren behövs då, när man vill hitta på någonting nytt i föreningens vardag. Eller att berätta något aktuellt från CP-förbundet eller inom handikappolitiken och om CP-förbundets service. Behovet måste komma från föreningen eller medlemmarna. Det bör gärna vara ett visst syfte för varje verksamhet, vad man gör. Ingen skillnad på språket; man talar svenska, när man är på svenskspråkig ort. I dag är det vanligt, att vi är flere organisationer, som ordnar tillsammans, till exempel rekreationskväll för mammor, motionsdag för familjer eller informationsdag om lagändringar och så vidare. Varje år ordnar jag enligt distriktssekreterares gemensamma verksamhetsplan en gemensam skolningsdag för alla fyra föreningars styrelsemedlemmar på mitt område i syfte att få nya idéer och ork för föreningsarbetet och byta åsikter med andra CP-föreningars aktiva funktionärer Det är mycket viktigt att samarbeta med olika nätgrupper. När man är flere, som pratar samma språk så att säga, då syns och hörs man bättre ute på fältet. I Vasanejden har vi haft en arbetsgrupp som kallas Med gemensamma segel, som verkat elva år. Vi har ordnat så kallade annorlunda skoldagar för grundskolelever, också i yrkeshögskolor. Vi samarbetar med handikapprådet, länsstyrelse, andra myndigheter och sjukhus. Det vi tycker att är viktigt för alla handikappade människor att de har ett jämlikt liv i samhället. I Egentliga Finland och Satakunta har det också fungerat nästan femton år en arbetsgrupp med många olika folkhälso- och handikapporganisationer. Fast för några år sedan slutade den gamla gruppen och

18 18 ALUETYÖ CP-LEHTI 2009:2 som bäst försöker vi i samarbete med STKL ( Centralförbundet för socialskydd och hälsa) få i gång en ny liknande arbetsgrupp med syfte att påverka och informeranärmaste jobbarkompisar kommer kanske från neurologiska handikapporganisationer - NH. Det finns fem NH:s lokala arbetsgrupper i Finland. Under åren har det viktigaste varit att påverka, informera och synas. Vi har gjort kommunbesök med olika aktuella teman. Vi bjöd med närkommuner och som bäst har det varit på plats representanter från elva kommuner. I dag gör vi också kommunbesök som förr, men det har blivit mera populärt att ordna så kallade informationstårg vid sjukhus. Där ställer vi ut våra broschyrer och har i auditoriet korta föreläsningar om aktuellt eller om allmänna ämnen, som rör alla NH-grupper. I dag är intressebevakningen den viktigaste uppgiften för neurologiska gruppen. Bästa minnen De bästa minnen kommer från gemensamma tillfällen med föreningarna och medlemmarna. Vi var ett veckoslut på Houtskär i Åbolands skärgård med små barns familjer, vi har varit på Alskathemmet i Vasa någon lördag också med små barns familjer. För många år sedan ordnade vi veckoslut i Åbo på Kakskerta i samarbete med förbundets vuxenutskott, och något år senare i Gustavs. Att råka simma med ormar, som hade sitt bo i stenbryggan eller mitt på natten i mörkhet och månsken med ljuslyktor vandra i skogen över trärötter och stenar med rullstolar glömmer jag aldrig. Eller de fina kort och sång, som barnen tillsammans med sina lektanter gjorde åt sina pappor på Alskathemmet. Minns den fina resan till Iniö med Folkhälsans projektarbetare. Vi åkte båt och färja i fantastiskt fint solsken, blev väl bemötta, man fick känna sig som en mycket viktig gäst hos dem i hälsosysterns arbetslokal. Och mycket annat, som ibland kommer till tankarna. År 2009 I år firas CP-förbundets distriktsverksamhets 20-årsjubileum. Vi är fem distriktssekreterare, placerade i Uleåborg, Tammerfors, Kuopio, Kouvola och Åbo. Årligen görs en gemensam verksamhetsplan för distriktssekreterarna, vilket förverkligas enligt möjligheterna på områden. Visst har man egen verksamhetsplan enligt de behov, som kommer från sitt eget arbetsområde. Det är roligt att jobba i CP-förbundet. Vi har sakkunnig och trevlig personal. Det finns flere planerare, som jobbar riksomfattande och vi samarbetar också med dem. Nu lever vi i världen, där lågkonjunkturen har drabbat oss. Vi har fått ändringar i handikappservicelagen, vilka träder i kraft första september. Den största glädjen fick vi genom att personliga assistansen blev en subjektiv rättighet. Nu gäller det för distriktssekreteraren att aktivt följa med på området, hur det kommer i gång i kommunerna, hur mycket det blandas med personliga assistenten, för det är inte samma sak. Vad som händer med annan handikappservice i de nya sammanslagna kommuner är också viktigt att veta och följa med. I år blev Barack Obama USA:s president, finska kvinnor vann guld i skid-vm i Liberec, det var nästan i år, som Martti Ahtisaari fick freds Nobelpriset...det är nog bra år, detta oxens år Stipendit Suomen CP-liitolla on kaksi rahastoa, Suomen CP-liiton stipendirahasto ja Erkki ja Martta Vakkalan rahasto, joista liitto apurahoja jakamalla tukee vammaisten henkilöiden opiskelua, opintomatkoja, matkustamista ja erityisesti vammaisen henkilön itsenäistymistä tukevia toimintoja. Suomen CP-liiton hallitus on julistanut haettavaksi Suomen CP-liiton stipendirahastosta 2000 euroa ja Martta ja Erkki Vakkalan rahastosta 2000 euroa Apurahat jaetaan kerran vuodessa Suomen CP-liiton hallitukselle osoitetun hakemuksen perusteella. Vapaamuotoisessa hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat tiedot: apurahan käyttötarkoitus sekä perusteet apurahan myöntämiselle, henkilön nimi, henkilötunnus, täydelliset osoitetiedot, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä tilinumero. Suomen CP-liiton hallitukselle osoitettu hakemus tulee lähettää osoitteella: Suomen CP-liitto ry Hallitus Malmin kauppatie Helsinki

19 CP-LEHTI 2009:2 ALUETYÖ 19 SJÄLVSTÄNDIGHET OCH SIMNING Fredag Vi var fem handikappade ungdomar i åldrarna år, som deltog i kursen. Efter att vi hade anlänt och fått en god middag, fick vi bekanta oss med varandra. Eftersom psykologen, som skulle komma, hade fått förhinder, fick vi vara våra egna psykologer. Det var en lagom tuff utmaning. Det var ganska svårt att få i gång en ordentlig diskussion. Vi var fortfarande ganska blyga inför varandra. Som tur var, hade vi Stina och Harriet med oss. De är två vuxna handikappade, som har klarat sig bra i livet. De gav oss många goda råd. Lördag Lördagen började med simning i terapibassängen. Vi simmade ca. två timmar. Sen följde en paus med mat och vila. När vi hade vilat, var det dags för andra halvleken. Den blev tuffare än den första. Men stora framsteg gjordes. Vi hade en fantastisk simlärare Anna-Maria Granvik. Vi hade också Carola med på dagen, som berättade om olika stödformer för självständigt liv och boende. Hon hade en fin permobil. Kvällen blev en ganska lam tillställning. Alla var mycket trötta efter nästan fyra timmars simning. Men vi orkade ändå busa med ledarna och spela lite kort. Vi somnade troligtvis innan vi hade huvudet på kudden. Söndag Söndagen började på samma sätt som lördagen, dvs. simning kl I samband med den fick vi tips om hur vi kunde utveckla vår simning på egen hand. Vi avslutade veckoslutet med en god lunch. Det har varit en mycket lärorik och rolig kurs. Vi har utvecklats både fysiskt och psykiskt. Norrvalla är ett fint ställe med en mycket fin stämning. Vi hoppas att så många som möjligt kommer på nästa kurs. Välkommen med i gänget. Önskar vi. Lilian Axell o. Alaric Mård

20 20 KOLUMNI CP-LEHTI 2009:2 Uusi rooli, uusi näkökulma S iitä on 18 vuotta, kun CP-liiton nuorisotoimikunnan kokoukseen ilmaannuin, paljon olen sen jälkeen CP-liiton ja yhdistyksen kanssa kokenut ja nähnyt. Olen katsellut liiton toimintaa monesta näkövinkkelistä ja monella nimikkeellä. Nyt on aika kääntää taas uusi sivu ja alkaa kirjoitella CPlehteen juttuja ihan aktiivisen sivusta katsojan roolista. äiden vuosien aikana CP-liiton toiminta on monipuolis- N tunut; on tullut päivätoimintaa, asumispalveluita ja aikuistoimintaa. Nuorisotoiminnan puolellakin on verkostoiduttu, niin yhdessä muiden liikuntavammajärjestöjen kanssa kuin vähän laajemmin. Yhdistyspuolella taas olen havaitsevani samaa mikä vaivaa kansalaisjärjestöjä laajemminkin, uusia ideoita ja aktiiveja kaivattaisiin mukaan. olumnistina yritän kirjoitella K jäseniä, yhdistyksiä ja liittoa koskettavista asioista, joskus tiukan asiallisesti ja joskus lennokkaammin ja ehkä vähän provosoidenkin. Asioista voi olla samaa mieltä, eri mieltä tai mitä mieltä tahansa, vain erilaisista ajatuksista ja keskustelusta syntyy maukas mausteinen soppa, joka voi viedä asioitakin eteenpäin. ähtökohtaisestihan CP-yhteisö on mitä monipuolisin kei- L tos johon kuuluu vammaisia, vammaisten lasten perheitä, asiantuntijoita ja varmaan monia muitakin ryhmiä. CP-liitolla on paljon sanottavaa suomalaisessa vammaispoliittisessa keskustelussa, kun käytämme hyväksemme tätä monipuolisuuden perintöämme. atsottaessa laajemmin yhteiskunnallista keskustelua ja K päätöksentekoa tällä hetkellä, niin juuri nyt ollaan tekemässä monia suuria hankkeita (tai on juuri tehty), jotka koskettavat välillisesti tai suoraan myös vammaisia henkilöitä. Palvelurakenteen muutoshanke on tuonut isoja kokonaisuuksia eli kuntia on yhdistynyt tai kunnissa mennään isoihin terveyspiireihin. T erveydenhuoltolaki yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoidonlain yhdeksi kokonaisuudeksi. Sata-komitea pohtii puolittaisessa pimennossa omia perusturvauudistuksiaan. Näissä kokonaisuuksissa on monta seurattavaa kohtaa, niin paikallisyhdistyksille kuin liitollekin. ammaisiin suoraan kohdistuvia asioita on viime joulukuus- V sa eduskunnassa hyväksytty ja voimaantuleva uudistettu vammaispalvelulaki ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimus, joka tarvitsee Suomen lainsäädäntöön muutamia muutoksia tullakseen ratifioiduksi. Uuden vammaispoliittisen selonteon valmistelu on ministeriössä aloitettu ja alueellisia kuulemistilaisuuksia on luvassa asian tiimoilta. EU:n puolella rustataan syrjinnän kieltävää direktiiviä. uomessa tapahtuu juuri näinä S vuosina paljon, yhteiskuntaa hiotaan sellaiselle mallille, jolla mennään seuraavat vuotta eteenpäin. Tässä muutoksen myllerryksessä on myös vammaisten ihmisten ja järjestöjen oltava tarkkana - kuin porkkana, että myös meidän jäsenistömme tarpeet tulevat huomioiduksi. T Jenni Virtanen ällaisilla ajatuksilla aloitan kirjoitukseni CP-lehdessä. Ajankohta on mitä mielenkiintoisin yhteiskunnallisesti ja on itsestään selvää, että yhdistysten ja liiton tila kiinnostaa minua myös. Mutta kuten sanotaan, tästä ja monesta muusta asiasta seuraavilla kirjoituskerroilla! Tomi Hotanen KESKUSTELE KOMMENTOI ESITÄ OMA MIELIPITEESI OLE AKTIIVINEN VAIKUTA KESKUSTELE KOMMENTOI ESITÄ OMA MIELIPITEESI OLE AKTIIVINEN VAIKUTA

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot