kylvetty kristillisyys

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 5/ Suomalaiseen maaperään ja mielenmaisemaan kylvetty kristillisyys versoo kasvua yllättävissäkin paikoissa. Keskiaukeama Kevään kylvö siunattiin Jäkärlässä perinteiseen tapaan Suvivirsi kutsuu koko kansan kevätjuhlaan Tuomiokirkolle Kaikenkarvaiset vapaaehtoiset ilahduttavat vanhainkodissa Ungt Åboband spelar feelismusik.

2 2 3 Kummi kateissa Vaikka vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, kastekynttilät viipyvät varastossa entistä pitempään. Kastettavien pienokaisten määrä on laskenut Turussa huolestuttavaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuosituhannen vaihtuessa 81 prosenttia turkulaisista vauvoista kastettiin, viime vuonna enää 66 prosenttia. Muutos on ollut ällistyttävän nopea. Suurimpana selityksenä tälle ilmiölle on luonnollisestikin kirkon jäsenmäärän lasku, varsinkin kun ulko-ovea ovat kolauttaneet eniten juuri perheenperustamisiässä olevat nuoret aikuiset. Jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, ei lastakaan sen jäseneksi kasteen kautta liitetä. Maahanmuuttajaväestön suuri osuus näkyy Turussa myös kirkollisten toimitusten määrässä. Muutaman kilometrin päässä Pääoma kummipankkiin ei vaadi kohtuutonta panosta. Kaarinassa luvut ovat toisenlaiset. Viime vuonna noin 85 prosenttia kaarinalaisista vauvoista vietti ensimmäistä suurta juhlaansa kastemaljan äärellä. Osalle vanhemmista lapsen kastaminen tuottaa ylimääräistä päänvaivaa, kun lähipiiristä ei löydy kirkkoon kuuluvia, kummiksi kelpaavia ihmisiä. Perinteisesti kummeiksi on tarvittu kaksi kaksi konfirmoitua, evankelis-luterilaisen kirkon jäsentä. Kirkossakin on havahduttu tähän toisinaan kastekeskusteluissa esiin nousevaan ongelmaan, ja kirkolliskokous päätti vuosi sitten, että kirkkoherran luvalla kastettavalla voi olla poikkeustapauksessa vain yksi kummi. Aina sitä yhden yhtäkään kummia ei kuitenkaan löydy. Seurakunnat ovat tulleet monella tavalla kasteperheitä vastaan. Vauvat saavat Turussa ja Kaarinassa ristiäislahjaksi Nimeltä kutsuttu -bodyn ja kastekynttilän. Vauvaarjen uuvuttamien vanhempien on mahdollista järjestää ristiäiset veloituksetta seurakuntakodissa, missä ei tarvitse pitää suursiivouksia ennen tai jälkeen juhlien. Paras lahja olisi kuitenkin mielestäni kummipankin perustaminen. Seurakuntien toiminnassa on mukana suuri joukko vapaaehtoisia. Heistä monet ottaisivat riemumielin vastaan kummitädin tai kummisedän tehtävät. Samalla perheet saisivat tukiverkostoonsa uuden aikuisen. Pääomaa kummipankkiin olisi helppo saada, sillä sijoitus ei vaadi kohtuutonta panosta. Rahan sijasta pankkiin talletettaisiin aikuisten aikaa, nostoina saataisiin yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä. Saldo näyttäisi plussaa kaikille osapuolille. Lähes kaikki aikuiset, joille olen ajatusta tarjonnut, ovat olleet valmiita siihen tarttumaan. Kunpa myös joku seurakunta nappaisi idean ja ojentaisi sitä kautta auttavan kätensä kummiongelman kanssa kamppailevalle perheelle. Pienokaisen kaste on perheelle suuri juhla, mikä herkistää vanhemmat, kummit ja koko suvun uuden elämän ihmeen äärelle. Siitä ei kuitenkaan kannata tehdä stressiä nostattavaa spektaakkelia. Kirkossa tai kotona vietettyä kastetta voi juhlistaa kahvituksella tai toimituksen voi hoitaa hissukseen ilman täytekakkuja ja pullakransseja. ALUKSI Muistanpa 80-luvulla osallistuneeni Mikaelinkirkossa sellaiseenkin melko äänekkääseen kastetilaisuuteen, jossa jumalanpalveluksen jälkeen kastettiin kerralla useampikin pienokainen. Olipa kaste sitten kirkossa tai kotona, tarkoitus on sama. Kirkon jäseneksi liitetyn vauvan vanhemmat toivovat lapselleen suuremman käden siunausta ja suojelusta. Mervi Sipilä-Koski Kevään kylvö siunattiin Jäkärlässä Jäkärlässä kokoonnuttiin kevätkylvön siunaamiseen lähelle Kotimäen seurakuntataloa Ari Heikkilän pellolle maanantaina 9.5. Kylvönsiunaamishetkeen kuljettiin yhdessä Kotimäen seurakuntakodilta ristikulkueessa. Mukana olivat myös Jäkärlän koulun toisen luokan oppilaat. Siunaamisen toimittanut Maarian seurakunnan pastori, rovasti Anneli Rantalaiho muistutti, että leipä ei tule vain kaupasta. Sen saaminen edellyttää siemenen kylvämistä ja viljan kasvamista. - Kasvu on ihmeellinen asia. Siinä on jotakin salattua ja näkymätöntä, käsittämätöntäkin. Ihminen kylvää siemenen, jolle Jumala antaa kasvun. Jos tässä olisi nyt omenan siemen ja vieressä omenapuu, niin kuinka moni ymmärtäisi ne samaksi asiaksi. Rantalaiho puhui myös ihmiselle luomishetkellä annetusta tehtävästä viljellä ja varjella maata. Jumala antoi tehtävän ja kutsui ihmisen työtoverikseen. Siksi pyydämmekin häneltä nyt viisautta ja taitoa sen vastuun kantamiseen. Sukupolvien perinne Kevätkylvöjen siunaamisen tärkein ajatus on pyytää Kaikkivaltiaan Luojan siunausta sadolle, jotta selvittäisiin seuraavaan vuoteen ja kylvöön saakka. Sen lisäksi siunaushetki rakentaa myös yhteisöllisyyttä alueen ihmisten ja sukupolvien kesken. Paikalla Jäkärlässä oli niin nuoria kuin enemmän elämää nähneitäkin. Kylvönsiunaamiseen osallistuivat myös Toini Kivikko ja Kyllikki Fernelius. Tällä kerralla ei tullut lunta eikä räntää, vaan sää oli kylvölle sopiva. Aurinkoinen päivä, suvivirsi ja hetki pellon reunalla tekivät rouviin vaikutuksen. Suvivirrestä tuli mieleen vuosikymmenien takaiset koulun kevätjuhlat. Ari Heikkilä kylvi symbolisesti osan siemenistä pellolle käsin. - Meillä heiteltiin siemeniä molemmilla käsillä molempiin suuntiin. Tosin silloin vakkakin roikkui kaulalla, nyt sitä pitää pitää kädessä, useita kylvöjä nähneet rouvat tarkastelivat. Mukaan multaa ja siemenet Kylvön siunaamisen jälkeen Kotimäen seurakuntatalolla sai tutustua pöydälle lautasille katettuihin erilaisiin siemeniin. Monet tunnistivat auringonkukansiemenet ja herneet, myös vastakylvetty kaura näytti tutulta. Lantun siemenet tosin muistuttivat joitakin koululaisia kärpäsenkakasta. Kahvi- ja mehuhetken jälkeen toisen luokan oppilaat saivat mukaansa pussillisen multaa ja tuttuja auringonkukansiemeniä. - Voitte istuttaa niitä vaikka koulun seinälle ja ihmetellä sitten sitä kasvun ihmettä, neuvoi Rantalaiho. Leena Koski T imo Jakonen Suomenruotsalaisten suurtapahtuma Turussa Ruotsinkielinen musiikin suurtapahtuma Ta i ton saa Turun soimaan kesäkuuta. Noin 70 kuoroa ja orkesteria sekä lähes 4000 kuorolaista osallistuvat tuolloin Finlands Svenska Sång- och Musikförbund -yhdistyksen järjestämään tapahtumaan. Joka viides vuosi järjestettävän tapahtuman järjestelyistä vastaa tällä kertaa Åbolandas Sång- och Musikförbund. Ta i ton kerää eri-ikäisiä musiikinharrastajia suomenruotsalaiselta rannikolta Kotkasta Kokkolaan. Nuorimmat osanottajat laulavat lapsikuoron riveissä, vanhimmat musikantit ovat yli kahdeksankymppisiä. Kuorojen lisäksi tapahtumaan osallistuu muun muassa orkestereita. Korkeatasoisessa ohjelmistossa riittää valinnan varaa. Mikaelinkirkossa ja Tuomiokirkossa esitetään klassisia suurteoksia sinfoniaorkesterin säestyksellä. Puhallinorkesterit valtaavat VPKtalon, Orkesteriakatemia puolestaan sijoittuu Sigynsaliin. Musiikki näkyy ja kuuluu myös katukuvassa. Tuhannet laulajat ja soittajat kerääntyvät Kauppatorille perjantaina klo 16, mistä lähtee suuri kulkue kohti Tuomiokirkkoa, missä vietetään avajaisjuhlaa klo Osallistujien värikkäät kansallispuvut ja matkan varrelle sijoittuneet puhallinorkesterit ilahduttavat kaikkia ohikulkijoita. Kirkolla orkesterit ja lippulinna sijoittuvat portaille, kuorot Tuomiokirkkotorille. Tilasuutta seuraamaan tulevan yleisön kannattaa asettua joko Brahenpuistoon tai jokirantaan. Ta i ton -tapahtuma päättyy jättimäiseen juhlakonserttiin Kupittaan jäähallissa sunnuntaina klo 15. Lippuja konsertteihin myynnissä seuraavissa paikoissa: sekä Luckan, Aurakatu 1. Lisäksi viime hetken lippuja voi kysellä konserttipaikkojen ovilta. Sepposen seuraajaksi kaksi hakijaa SATTUVAT SANAT Miten kasteesta ja kristillisestä yhteydestä pääsee eroon ja pääseekö siitä? Tokihan ihminen voi ilmoittautua veroa maksamattomaksi ja jättää asiakirjan kirkosta eroamisen rekisteröimiseksi. Mutta merkitseekö tämä samalla kasteen poispesemistä? Jokunen haluaa tämän tehdä nykyisin ihan konkreettisestikin, mutta eiköhän tämä edellytä uskoa kasteen voimaan ja liittoon Jumalan kanssa. Jos ateisti ajattelee tällaista hengellistä eroamista, ei hän voi olla ateisti, koska hän uskoo uskomiseen. Filosofian tohtori Lassi Saressalo, Tampereen kirkkosanomat 9/2011 Kun on kerran löytänyt itsestään ajatuksen oikeutetusta tappamisesta, tajuaa, miten pelottavaa on väkivallan logiikka. Eikä asiaa muuta se, onko nimenä Osama bin Laden, Barack Obama vai Jussi Halla-aho. Uutisvideot Osaman kuolemaa juhlivista kansanjoukoista Yhdysvalloissa herättivät minussa samanlaista syvää vastenmielisyyttä kuin joidenkin arabien juhlinta terroristien iskettyä WTC-torneihin. Osama bin Ladenin tappo oli veristä puuhaa, siksi siitä näytetään vain siistejä animaatioita. Presidentti Obama näyttikin kiusaantuneelta, kun hän yritti selittää oikeuden tapahtuneen, kun aseetonta miestä ammuttiin päähän. Pappi, toimittaja-tuottaja Kimmo Saares, Vantaan Lauri 18/2011 Kypärä jäi vuosiksi komeroon ulkonäkösyiden takia. Mikä voisi olla tyhmempää kuin se, että näin rujo mies pelkää muuttuvansa naurettavan näköiseksi? Esiinnyn sitä paitsi usein ammatikseni naurettavana. Vaikka en olekaan tämän suurempi julkkis voi joku vastaantuleva koululainen vedota siihen, että ei toikaan käytä kypärää. Harrikkamiehilläkin on kypärä. No, he kyllä ovat usein aika naurettavan näköisiä. Näytänkö vähemmän miehekkäältä kypärän kanssa? EVVK. Toimittaja Markku Heikkilä pyöräilykypärän käytöstä, Koroiset 2/2011 Minua pelottaisi kirkko, jossa pelätään puhua ja pidetään pelon takia mykkäkoulua. Vihapuheelle haluan kuitenkin nollatoleranssin. Ja vihapuhetta on se, jos minä puhun halveksien tai vihaten ihmisistä, joilla on erilainen mielipide kuin minulla. Piispa Irja Askola, Kotimaa 19/2011 KANNEN KUVAT Maanviljelijä Ari Heikkilä kylvi toukokuussa kauraa pellolleen vanhaan malliin vakasta viskaten. Jäkärlän koululaiset osallistuivat Anneli Rantalaihon toimittamaan kylvön siunaukseen. Kesäloman jälkeen lapset saavat kouluun palatessaan ihailla tuulessa huojuvaa viljapeltoa. Kuva Timo Jakonen KUUKAUDEN SANA Hyvää tekevät sanat akastan sinua. Vihaan sinua. Kun nämä sanat osoitetaan minulle, en ota vastaan vain hyödyllistä tietoa vaan nämä sanat tekevät minulle jotain. Ne saavat veren liikkeelle, hengityksen kiihtymään, sydämen hakkaamaan. Ensi kertaa kuultuna ne saavat minut ajattelemaan uudella tavalla. Nämä sanat antavat uutta, toisenlaista tietoa myös itsestäni. Näillä sanoilla on voima parantaa tai tuhota minut, nämä istuttavat tai repivät istutuksen. *** Kielessämme ja elämässämme on useita tällaisia esimerkkejä, jolloin sanomalla jotakin teemme jotakin. Mielessäni on kaksi kirkollista esimerkkiä. Kun hääpari sanoo tahdon, se on sana ja mitä syvimmällä tavalla teko. Kumpikin sanoo sen vapaasta tahdostaan pakottamatta ja sana muuttuu arjen teoiksi. He eivät sano yritän, osaan tai pystyn vaan tahdon. He tahtovat osoittaa uskollisuutta ja rakkautta toisilleen myötä- ja vastoinkäymisessä. Vihkimisessä myös pappi sanoo lauseen joka on samalla teko: julistan teidät aviopuolisoiksi. Jokin meissä muuttuu pysyvästi noiden sanojen kautta. Pienet hyvää tekevää sanat rakastavat meitä myös ehtoollisella. Pappina tosin Kristuksen suulla toivotan ihmiset tervetulleeksi ehtoollispöytään sanoilla tulkaa, kaikki on jo valmiina. Nämä ehtoollisen sanat tekevät meidät osaksi pelastuksen suurta kertomusta. Jokaisen meidän pienet ja keskisuuret kertomukset yhdistetään Jumalan suureen kertomukseen, ja niille annetaan ainutlaatuinen paikka. Meidät kutsutaan osallisuuteen, yhteyteen ja tuo sana kertoo, ettei meidän tarvitse tuoda mukanamme mitään. Kaikki on vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus- Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) ,GSM , marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_05/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh jo valmiina, kaikki pelastukseen tarvittava on jo tehty. Kristuksen ruumis ja veri sinun edestäsi annettu ja vuodatettu. Ehtoollisella voin kuulla tuon ensimmäisen lauseen: rakastan sinua. Kutsu tulla valmiin ääreen kehottaa näkemään, että jokapäiväinen elämämme on pyhää, Jumalan siunaamaa. Ehtoollinen on kaikkein tavallisin ja jumalallisin ele, joka voidaan kuvitella; tuttu ja salaisuuksia täynnä. Leipää ja viiniä, lihaa ja verta lepopäivän kapakassa, kuten Ismo Alanko asian ilmaisee. *** Ehtoollisen kreikankielinen nimi eukaristia tarkoittaa kiitosta, kiitoksen antamista. Ajatus että kaikki on jo valmiina on kiitettävää toisella arkisellakin tavalla. Olen iloinnut suntioiden ja vahtimestareiden tekemästä työstä ja kärsivällisyydestä, jossa kaikki voitava tehdään jumalanpalvelusten, hartauksien ja seurakuntalaisten eteen. Merimiespappina totuin olemaan oma suntioni ja sangen usein jotain oleellista unohtui. Eipä unohdu enää, kiitos siitä. Kari Kanala Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi Symbolisen kevätkylvön teki Ari Heikkilä perinteisesti käsikylvönä. Myöhemmin hän kylvää pellolle lisää kauraa koneella. Jumalanpalvelusten nettilähetykset alkamassa Turun tuomiokirkon jumalanpalveluksia ryhdytään lähettämään netissä kesäkuussa. Lähetyksiä voi seurata virtuaalikirkko.fi -sivustolta. Tarkka päivä kerrotaan kesäkuun alussa. Palvelu avaa mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen riippumatta liikuntarajoitteesta tai hankalasta välimatkasta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti laitehankinnasta huhtikuussa. Virtuaalikirkon kuvan- ja äänenlaatu ovat korkeatasoisia. Kirkkoon sijoitettavat kolme kameraa välittävät teräväpiirtokuvaa. Lähetykset eivät häiritse jumalanpalveluksissa kävijöitä tai seurakunnan työntekijöitä millään tavalla. Laitteisto on liikuteltava ja tarkoitus on, että syksyllä saadaan mukaan toinenkin seurakuntayhtymän kirkoista, jolloin lähetykset voisivat tulla vuoron perään kahdesta kirkosta. Aloite hankkeeseen tuli Turun kaupungilta. Turun filharmonisella orkesterilla on ollut vastaava laitteisto käytössään jo reilun vuoden. Orkesteri on lähettänyt verkossa konsertteja. Turun kaupungin toiveissa on ollut, että nettipalveluilla voitaisiin parantaa erityisesti vanhemman väestön kulttuuripalvelujen saantia. Virtuaalikirkosta on voinut jo parin vuoden ajan seurata jumalanpalveluksia Oulun tuomiokirkosta. Espoossa ollaan myös lähdössä mukaan ja pari muuta seurakuntayhtymää harkitsee asiaa. Oulussa nettilähetykset ovat lisänneet myös kirkossa kävijöiden määrää. Netin kautta jumalanpalveluksia on seurannut henkilöä kerrallaan. Kaikkiaan kahden toimintavuoden aikana nettikävijöitä on ollut PH Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaan haki määräaikaan mennessä Pohjan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Johan Westerlund ja kehitysvammaispastori Björn Öhman. Öhman työskentelee evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen työn keskuksessa Diakonian ja yhteiskuntatyön osastolla. Hänen toimipaikkansa on Kårkulla samkommun Paraisilla. Vaalisaarnojen ja kirkkoherran vaalin ajankohta selviää myöhemmin. Nykyinen kirkkoherra Eero Sepponen jää eläkkeelle ensi vuoden elokuun alusta lukien. Turun ruotsalainen seurakunta kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään ja sen toimialue kattaa Turun ja Kaarinan kaupungit. Ruotsalainen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan eikä Turun arkkihiippakuntaan, kuten yhtymän suomenkieliset seurakunnat. Seurakunnan jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa henkilöä, joka on 5,9 prosenttia Turun ja Kaarinan evankelisluterilaisten seurakuntien läsnäolevasta väestöstä. Suosittu Passio jatkuu heinäkuussa Tanssiteatteri ERIn Tuomiokirkossa esittämän Passio-tanssidraaman esitykset pääsiäisaikaan olivat loppuunmyytyjä. Esityksissä olivat tuolloin mukana myös Turun filharmoninen orkesteri ja Chorus Cathedralis Aboensis, jotka esittivät Arvo Pärtin säveltämää musiikkia. Toukokuun ja heinäkuun esityksissä musiikki on nauhoitettua. Kansainvälisesti tunnettu, Suomen huippuryhmiin lukeutuva Tanssiteatteri ERI ammentaa Viimeinen ehtoollinen -teemasta teoksen, joka ottaa kantaa kutsuun ja kutsumukseen, osallisuuteen ja osattomuuteen. Mikä on ikuista ja mikä elämässä kantaa? Esityksen koreografian on suunnitellut ERIn perustajajäsen Tiina Lindfors, joka sai toukokuussa suomalaisafrikkalaisen kulttuurikeskus Villa Karon Pronssipantteri-kulttuuripalkinnon. Beninissä sijaitseva Villa Karo myöntää palkinnon vuosittain ansioista kulttuurien yhteisymmärryksen ja rotujen välisten ennakkoluulojen vähentämisessä. Seuraavat esitykset Tuomiokirkossa 28.7., 29.7., ja klo 21. Liput Lippupalvelusta tai lippu.fi. Lisätietoja:

3 Suvivirsi kajahtaa kaiken kansan kevätjuhlassa Tuomiokirkontorilla helatorstaina 2. kesäkuuta 4 5 J o h a n n a K o r t e s l u o m a Lahjaksi Piplia PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN Uusi suomennos on helposti luettava ja laulettava. Upea lahjakirja. Siitä se kesä aina alkoi. Suvivirrestä, koivuista ja auringonpaisteesta. Tänä keväänä kaikki väki pääsee kevätjuhliin jo pari päivää ennen koululaisia. Koivuja ei Tuomiokirkontorilla kasva mutta Suvivirsi soi ja komeasti. Siitä pitävät huolen satakunta kuorolaista sekä puhallinorkesteri SUMU ja tietysti kesän koittoa juhliva kansa Suvivirsikirkossa helatorstaina 2. kesäkuuta. Auringosta huolehtii säiden Herra siten kuin katsoo hyväksi. Moni turkulainen tapaa hurauttaa maille viikonlopuksi heti, kun kevät koittaa ja kesän merkit, mutta mitäpä jos tänä vuonna kurvaisivatkin Tuomiokirkontorin kautta? Mökkija venekesä alkaa hyvissä merkeissä, kun messissä on pari tutuntuttua virttä ja piispan siunaus. Suvivirsi saattaa hyvälle kesälomalle. Suvivirttä messussa kahdella kielellä Kaksikielinen Suvivirsikirkko alkaa Tuomiokirkontorilla Luojan taivaan alla helatorstaina, Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapäivänä, klo 12. Turun oma arkkipiispa Kari Mäkinen nousee Tuomiokirkontorin lavalle pitämään helatorstain saarnan. Liturgeina ovat Tuomo Norvasuo Martinseurakunnasta sekä Mia Bäck Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Messussa veisataan muun muassa Totuuden Henki ja Soi kunniaksi Luojan ja päätösvirtenä se Suvivirsi. Kummallakin kotimaisella. Vaakku & Vileeni laulattavat vanhoja koululauluja Tuomiokirkontorilla helatorstai-iltana. Kuorolaiset Tuomiokirkon kuorosta ja nuorisokuorosta, CCI:stä, Paattisten kirkkokuorosta, Martinkirkon kuorosta, Gospelkuorosta, Mikaelinkirkon kuorosta sekä Piikkiön kirkkokuoro Korintista laulavat muun muassa Luojan kauneimmasta ajatuksesta. Tuomiokirkon kanttori Anu Åberg johtaa kuoroja ja puhallinorkesteri SUMU säestää veisuuta. Suvivirsikirkossa on myös ehtoollinen. Suvivirsikirkon jälkeen torilla on laitetaan suut makeaksi kirkkokahvilla ja mehulla. Maa- ja kotitalousnaisten keittämät kaffet on varattu parille tuhannelle kesän juhlijalle. Ekohenkiset ottavat tietysti oman kaffemukin mukaan! Suvivirsikirkko televisioidaan ja lähetetään Turku TV:ssä helatorstaina klo 18 ja uusintana perjantaina 3.6. klo 17. Suvivirsikirkko vaikuttaa liikenteeseen Helatorstaina Tuomiokirkontori Akatemiatalolle saakka, Akatemiatalon edusta sekä Tuomiokirkonkatu Henrikinkadulle saakka on varattu tapahtumien käyttöön klo Itse Tuomiokirkontori on rauhoitettu liikenteeltä keskiviikon 1.6. puolesta päivästä lähtien aina helatorstain iltaan. Kirkkobussit tulevat Akatemiatalon eteen. Henkilöautot voi parkkeerata Julian ja Puutorin parkkitaloihin. Jos sää on suotuisa, kannattaa ottaa pyörä alleen ja polkaista Tuomiokirkontorin pyöräparkkiin, joka on torin reunassa Piispankadun liepeillä. Ja tietysti: kypärä päähän ja varovaisuutta liikenteessä! Pyhiinvaelluskulkueen matkassa L i i s a M a t t i l a Kaarinassa ollaan jo tottuneita pyhiinvaeltajia. Maarian, Kaarinan ja Henrikin kirkoilta vaelletaan Suvivirsikirkkoon Tuomiokirkontorille ristikulkueina pienien pyhiinvaellusten tapaan. Maarian kirkolta lähtevä pyhiinvaellus alkaa aamurukouksella keskiaikaisessa kirkossa klo 10. Kolmisen kilometriä pitkä pyhiinvaellus kulkee kulttuurimaisemassa pitkin Aurajokivarren kunnostettua kevyen liikenteen reittiä. Pyhiinvaellukselle kannattaa varustautua sään mukaan joko juomapullolla tai sadevaatteilla. Myös omat kävelysauvat voivat rytmittää reipasta kirkkomatkaa. Maarian vaellukselle ei tarvitse ilmoittautua. Paluumatkan voi jokainen kulkea parhaaksi katsomallaan tavalla. Kolmen kirkon vaellus kulkee Kaarinan kirkolta Henrikinkirkon kautta Tuomiokirkolle. Kaarinan kirkolla on lähtöhartaus klo 8.45, jonka jälkeen lähdetään välittömästi matkaan. Ensimmäinen vaellusrupeama kulkee Pohjanpellonkadun kautta ja on noin 2,5 km pituinen. Kulkueeseen voi liittyä mukaan Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9, klo Seuraava etappi on Henrikinkirkolle, johon on matkaa Välskärinkadun kautta noin 4 km. Henrikinkirkolla on aikaa syödä eväitä. Kolmen kirkon vaellus jatkuu S U M U n a r k i s t o hartaudella Henrikinkirkossa klo Lähtö Henrikinkirkolta on klo ja matkaa Tuomiokirkolle noin 3 km. Paluukuljetus on kirkkoautolla Kaarinan kirkolle, jossa ollaan takaisin viimeistään kello Kolmen kirkon vaelluksen vetävät Kaarinan kirkkoherra Pirjo Vahtola ja pastori Eero Heino. Pyhiinvaellukselle tarvitset mukaan hyvin käveltävät kengät, sään mukaisen varustuksen sekä omat eväät. Ja tietysti juomapullon! Ilmoittautumiset Kolmen kirkon vaellukselle seurakuntasihteerille puh maanantaihin mennessä. MV Vaakun ja Vileenin kanssa kesälaitumille Kevätjuhlan iltaohjelmat alkavat Tuomiokirkossa klo 17. Musiikillisessa iltakirkossa yhteislaulua säestää kehitysvammaisten Satakielibändi. Satakielen johdolla lauletaan vanhoja tuttuja virsiä ja lauluja ja jokunen uudempikin. Soittajapojat Vaakku & Vileeni säestävät helatorstai-illan Kesälaitumille yhteislauluja Tuomiokirkontorilla. Leppoisan letkeä lauluilta alkaa klo 18. Luvassa on Suvivirren lisäksi muutama jokaiselle tuttu lastenvirsi, pari maakuntalaulua ja vanhoja kansakoulun aikaisia koululauluja. Koululauluthan ovat syvällä jokaisen keski-ikäisen musiikkimuistissa. Niitä laulettiin paljon kansakoululuokkien aikana ja ne olivat iso osa sitä lapsuuden musiikkimaailmaa, mietiskelee Vaakku alias Juha Varjus. Vaikka koululaulut ovat kaikkien keski-ikäisten musiikillinen pohjakerros, niitä saa kovin harvoin laulaa. Vaakun ja Vileenin duo temmeltää pääasiassa pubeissa mutta onpa poikien tullut soitettua häissä, hautajaisissa ja harjannostajaisissakin. Ja siitä he ovat tulleet turkulaisille tuiki tutuiksi. Tutussa, leppoisassa seurassa on mukava suunnata kesälaitumille! Minna Vesanto Jo joutui joutui armas aika. Koko kansan kevätjuhla Turun tuomiokirkontorilla helatorstaina 2.6. Suvivirsikirkko klo 12. Iltakirkko Satakielen seurassa klo 17. Kesälaitumille -yhteislauluja klo 18. Suvivirsikirkossa veisataan Puhallinorkesteri SUMUn tahdissa. tai kirkkobussilla Viisi seurakuntaa järjestää ilmaisen bussikuljetuksen Suvivirsikirkkoon. Kirkkobussit pysähtyvät Tuomiokirkontorin viereen Akatemiatalon eteen. Kaarinan seurakunnan bussi lähtee Kaarinan kirkolta klo ja ajaa reittiä Kaarinan kirkko - Hovirinnantie - Kartanontie Vaakunatie Pyhän Katariinan tie Poikluomantie Tuomiokirkontori. Paluubussi lähtee noin kello ja ajaa samaa reittiä. Martinseurakunnan bussi (Grandellin bussi) lähtee Kakskerran kirkolta klo Reitti kulkee Myllykylän kautta, Brinkhallintie - Vapparintie - Kakskerrantie ja klo ollaan perillä Tuomiokirkontorilla. Paluukuljetus lähtee klo kulkien samaa reittiä. Mikaelinseurakunnan kimppabussin reitti on: klo Kansallinen palvelutalo Vakkasuomentie Kustavintie Talikorvantie Suikkilantie klo Artukaistentie Hyrköistentie Pernontie klo Messukyläntie Vienola Suikkilantie Pansiontie Kanslerintie klo Iso-Heikkilän ympäristö Nuutinkatu Mikonkatu ja Tuomiokirkontori. Paluu samaa reittiä klo Kaverikin mukaan Suvivirsikirkkoon! Mitä enemmän väkeä, sen parempi meininki, todettiin Kirkkopäivillä vuonna Paattisten seurakunnan kirkkoauto lähtee Tortinmäen lavan kerhohuoneelta klo ja kulkee Paattistentietä pysähtyen Paattisten kirkolla ja ottaen kyytiläiset mukaan myös matkan varrelta. Paluu samaa reittiä messun jälkeen. Piikkiön seurakunnan bussi lähtee Piikkiön kirkon luota klo ja kulkee reittiä Hadvalantie - ohikulkutie moottoritie. Kyytiin pääsee myös Hadvalantieltä niin kauan kuin autossa on tilaa. Paluumatkalle Tuomiokirkontorilta lähdetään Suvivirsikirkon jälkeen klo MV M a r k k u P i h l a j a Tervetuloa seurakuntaan! Kasteessa pienokainen liitetään kirkon jäseneksi. Pienen juhla on suuri juttu Kasteessa vauva liitetään seurakunnan jäseneksi Valkoinen kastemekko vaaleanpunaisine tai -sinisine silkkinauhoineen juhlistaa pienokaisen ristiäispäivää. Useasti sama puku on kiertänyt suvun kaikilla vauvoilla, minkä muistona sen helmaan on saatettu kirjailla kastettujen vauvojen nimet. Sukupolvien ketju on kuitenkin alkanut repeillä kastemekon helmassa. Reijo, Sari ja Aleksi eivät ehkä enää saakaan Ellaa seurakseen, sillä Turussa kastetaan nykyisin vain 66 prosenttia vastasyntyneistä. Kaarinalaisista vauvoista kastemaljan äärelle tuodaan edelleen lähes 85 prosenttia. Kasteiden vähenemiseen on vaikuttanut kirkon jäsenmäärän lasku. Kirkkoon kuulumattomat vanhemmat eivät tuo vauvaansa kasteelle. Toisinaan vaikeus löytää kummia hankaloittaa ristiäisten järjestämistä. Myös maahanmuuttajien suuri määrä vaikuttaa selvästi. Nämä kaikki tekijät yhdessä heijastuvat erityisesti suurten kaupunkien kastettujen vauvojen lukumäärään. Maaseudulla ja pienemmissä asutuskeskuksissa kastejuhlat jatkuvat lähes entiseen tapaan. Kirkon vanha perinne Ehtoollisen ohella Jeesuksen lähetyskäskyyn perustuva kaste periytyy alkukirkon ajoilta. Nämä kaksi muodostavat luterilaisen kirkon kaksi sakramenttia eli pyhää toimitusta. Kaste on ovi seurakuntaan ja jumalayhteyteen. Taivas tulee kasteessa lähelle, ja sinne kaste myös tähtää. Omilla teoillamme emme voi taivaspaikkaa lunastaa, voimme ainoastaan luottaa kastetoimituksessa annettuun lupaukseen, sanoo Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Sari Lehti. Vaikka vanhemmat usein ilmoittavat pienokaisensa nimen vasta kasteen yhteydessä, kyseessä ei kuitenkaan ole nimenantoseremonia. Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi. Perinteisesti kastettavalla lapsella on pitänyt olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Kirkolliskokous päätti vuosi sitten, että poikkeustapauksissa kirkkoherran päätöksellä riittää yksi kirkkoon kuuluva kummi. Kummius kestää koko elämän ajan eikä kummiutta voi poistaa. Sen sijaan tarvittaessa on erityisistä syistä mahdollista nimetä lapselle Toivottavasti kastemalja ei tulevaisuudessa muutu museoesineeksi, sillä kasteiden määrät ovat vähentyneet huolestuttavasti. korkeintaan kaksi uutta kummia. Erityistilanteita voivat olla esimerkiksi kummin kuolema tai eroaminen kirkosta tai lapsen adoptio. Seurakunta muistaa kastevauvaa Pappi tapaa perheen ennen kastetta ja keskustelee muun muassa siihen liittyvistä käytännön asioista. Usein keskusteluissa sivutaan muitakin asioita ja joskus ne syvenevät sielunhoidollisiksi keskusteluiksi, joissa käsitellään elämän varjopuolia. Käytännön asioiden selvittely etukäteen vähentää vanhempien stressiä toimituksen aikana, sanoo Sari Lehti, jolle on kertynyt kolmen pojan äitinä muistoja myös kastemaljan toiselta puolen. Hänellä on kokemusta niin vauvan ruokailujen ajoittamisesta kuin isompien sisarusten rauhoittelusta. Myöskään kummin rooli ei ole jäänyt vieraaksi. Viime vuodesta saakka kaikki kastettavat pienokaiset ovat saaneet seurakunnalta lahjaksi Nimeltä kutsuttu -tekstillä varustetun bodyn. Lisäksi pappi tuo ristiäisiin mukanaan kastekynttilän, jonka perhe voi sytyttää esimerkiksi lapsen syntymä- tai kastepäivinä. Vauvaperheen vanhemmille seurakunnilla on tarjota oma lahja. Uuden perheenjäsenen syntyminen perheeseen tuo paljon työtä mukanaan ja ajatus juhlien järjestämisestä voi tuntua raskaalta. Tätä helpottaakseen seurakunnat tarjoavat seurakuntatalojaan veloituksetta kastejuhlien järjestämistä varten. Lisätietoa kasteen merkityksestä ja kastejuhlan järjestelyistä löytyy internetistä osoitteesta Mervi Sipilä-Koski PIPLIA LAPSILLE ÄÄNIKIRJA Koko perheen Raamattu sisältää yli 200 raamatunkertomusta. Lukijana Markus Bäckman. 9 CD:n pakkaus. Suomen Pipliaseura saatavana kirjakaupoista PL 54 / HELSINKI / p / / Erilainen lahja valmistuvalle Yhdessä hyvä tulee. TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena Marianne Pia Tapio info@tilitoimisto-ronn.net Lahjoita kevään ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle lahja, josta on hyötyä pitkäksi aikaa. Anna lahjaksi arvokkaita etuja tuova omistajajäsenyys tai pesämuna rahastoja tai osakkeita. Turun Seudun Osuuspankki on mukana juhlassasi ja tarjoaa lahjaksi 50 euron arvosta OP-bonuksia uusille omistajajäsenille. Varaa aika konttoriimme p tai tutustu omistajajäsenen etuihin osoitteissa op.fi/turunseutu ja op.fi/edut. Iloista juhlapäivää! Välitämme. Ilmoitusmarkkinointi: Marita Lyyra p , marita.lyyra@kotimaa.fi NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA Laaja valikoima eri malleja ja värejä. Anna henkilökohtainen lahja ja tilaa ajoissa kultainen nimipainatus kanteen. Puhelu maksaa 0, ,0595 /min tai matkapuhelimesta + 0,1704 /min.