TYTTÖJEN KÄSITYKSIÄ JA KOKEMUKSIA SEKSISTÄ, SEURUSTELUSTA JA KESKUSTELUSTA SEKSUAALITERVEYSKLINIKAN TERVEYDENHOITAJAN KANSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYTTÖJEN KÄSITYKSIÄ JA KOKEMUKSIA SEKSISTÄ, SEURUSTELUSTA JA KESKUSTELUSTA SEKSUAALITERVEYSKLINIKAN TERVEYDENHOITAJAN KANSSA"

Transkriptio

1 TYTTÖJEN KÄSITYKSIÄ JA KOKEMUKSIA SEKSISTÄ, SEURUSTELUSTA JA KESKUSTELUSTA SEKSUAALITERVEYSKLINIKAN TERVEYDENHOITAJAN KANSSA Marika Keltanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Diakoninen Sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Keltanen, Marika. Tyttöjen käsityksiä ja kokemuksia seksistä, seurustelusta ja keskustelusta seksuaaliterveysklinikan terveydenhoitajan kanssa. Väestöliiton teettämä kyselytutkimus alle 18-vuotiaille Seksuaaliterveysklinikan Nuorten Avointen Ovien asiakkaille vuonna Helsinki, syksy 2008, s 80., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Diakoninen Sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyö on osa Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla tehtävää jatkuvaa tutkimustyötä liittyen raskauksiin, sukupuolitautien ehkäisyyn, seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen hyvinvointiin. Opinnäytetyö yhdistyy ajankohtaiseen aiheeseen: seksuaalikasvatuksen järjestämiseen ja terveydenhoitajan osallisuuteen siinä. Terveydenhoitajan roolia seksuaalikasvattajana nuorten näkökulmista katsoen on tutkittu liian vähän. Tässä opinnäytetyössä saadaan mm. selville se, millainen on nuorten suhtautuminen terveydenhoitajaan, joka ottaa rohkeasti esille seksuaalisuuden alueen osana terveydenedistämistyötään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seksuaaliterveysklinikan terveydenhoitajan luona asioineiden nuorten käsityksiä seksistä ja seurustelusta sekä heidän seurustelu-, seksi-, ja yhdyntäkumppaneiden määrää. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitä mieltä nuoret olivat terveydenhoitajan heille esittämästä kysymyksestä liittyen heidän mahdolliseen yhdynnässäoloon ja yhdyntäkumppaneiden määrään. Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen, ja se toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella (Yht.100). Vastaajat olivat iältään vuotiaita tyttöjä. Lähes 80 % heistä sijoittui ikävuoden välille. Vastausprosentti vaihteli kysymyksestä riippuen (67 %-100 %). Kvalitatiivinen osuus analysoitiin sisällön analyysiä apuna käyttäen. Kvantitatiivinen osuus analysoitiin Excel-ohjelman avulla ja havainnollistettiin erilaisin diagrammein ja taulukoin. Tyttöjen käsitykset seurustelusta sisälsivät mm. viihtyisää yhdessäoloa, rakastamista ja välittämistä, sitoutumista kumppaniin sekä kumppanin huomioimista erilaisin tavoin. (Emätin)yhdynnän lisäksi seksiksi ehdotettiin eniten suuseksiä ja hyväilyä. Henkisen puolen/rakkauden liittämistä seksiin korosti huomioitava osa nuorista. Vastauksista löytyi myös sellaisia tyttöjä, jotka kokivat vain (emätin)yhdynnän olevan seksiä. Tyttöjen seurustelu-, seksi-, ja yhdyntäkokemusten määrät erosivat paljon toisistaan. Vailla näitä kokemuksia oli 9 %, kun taas joillakin tytöillä varsinkin seksi-, ja yhdyntäkumppaneiden määrä nousi hyvin merkittäviin lukuihin. Nuoret suhtautuivat terveydenhoitajan esittämään kysymykseen myönteisesti. Tytöt kokivat terveydenhoitajan esittämän kysymyksen asiallisena ja tarpeellisena. Tämä rohkaisee terveydenhoitajaa puhumaan nuorelle seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä osana kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sekä näkemään oman tärkeytensä ja ammatillisuutensa tällä alueella. Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, nuoret, seksi, seksuaalikasvatus, seksuaaliterveys, seurustelu, terveydenhoitaja, tytöt

3 ABSTRACT Keltanen, Marika. Teenage girls perceptions and experiences of sex, dating and sexual consultation by the public health nurse. 80 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse. This thesis is a part of The Family Federation s Sexual Health Clinic s continuous research work that focuses on pregnancies, preventing sexually transmitted diseases, sexuality and sexual well being. This thesis was based on the material received from The Family Federation. The purpose of this study was to survey the adolescents perceptions and experiences of sex and dating and the number of their dating-, sex-, and sexual intercourse partners. Additionally, the purpose was to survey adolescents stance on the public health care nurse s question about the adolescents possible experience of sexual intercourse and the number of their intercourse partners. The methods used in this study were quantitative and qualitative research. The material consisted of 100 questionnaires completed by 13 to 18-year old adolescents who had just visited the public health nurse in the Open Door Youth Service of the Family Federation. All the participants of this study were girls. The questionnaire consisted of halfstructured questions and the response rate varied from question to question. The percentage was 67 % at the lowest, which could still be considered satisfactory for a quantitative study. The material was analysed by using the Excel- program. The result of this study showed that girls perceptions of dating consisted of spending time with each other in an entertaining way, positive feelings towards each other, commitment to each other and having consideration for one s own partner in different ways. Girls perceptions of sex other than intercourse consisted mainly of oralsex and fondling. The number of adolescents dating, sex and sexual intercourse experiences varied a lot. Altogether 9 % of the girls had not had any partners in their lives. However, some girls had already had several partners. The adolescents stance on the public health nurse s question to them was positive. Girls felt the question as necessary and being appropriately asked. The results encourage public health nurses to talk bravely about sexuality and sexual health as a part of health education. Keywords: public health nurse, sexual health, adolescent, girl, quantitative research, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SEKSUAALITERVEYS Nuorten seksuaaliterveys Nuorten seksuaaliterveystilanne Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun esiintyvyys Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen NUORUUSIKÄ Seksuaalisuus Seksi Nuorten seksikokemukset Nuoren seksuaalinen kehitys Nuorten seurustelu SEKSUAALIKASVATUS Terveydenhoitaja seksuaalineuvojana Nuorten seksuaalineuvonnan sisällöt TUTKIMUKSEN KUVAUS JA TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Nuorten käsitykset seurustelun sisällöstä Yhdessä viihtyminen Positiiviset tunteet Sitoutuminen Kumppanin huomioiminen Seksin osuus seurustelussa Nuorten käsitykset seksistä...42

5 6.8 Nuorten kumppanit Terveydenhoitajan ammatillisuus TUTKIMUKSEN JA TULOSTEN ARVIOINTI Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Pohdinta Johtopäätökset Oma ammatillinen kasvu...59 LÄHTEET...61 LIITE 1: Seksuaalioikeudet LIITE 2: Seksuaalisuuden portaat LIITE 3: Seksuaaliterveysanamneesi LIITE 4: Kyselylomake LIITE 5: Vastausprosenttitaulukko

6 1 JOHDANTO Nuoren seksuaalisuuteen liittyy oman seksuaalisuuden viriäminen ja sen oma haltuun ottaminen, mikä on yksi nuoruusajan tärkeimmistä muutoksista. Nuori suuntaa kiinnostuksensa ihmissuhteisiin, seurusteluun ja siinä ilmenevään seksuaalisuuteen. Nykyään nuorilla on suuri tarve saada hyviä malleja ja esimerkkejä positiivisesta ja toimivasta parisuhteesta ja siitä miten toista ihmistä tulisi siinä kohdella. Kodilla ja vanhemmilla on oleellinen merkitys nuorten seksuaalineuvonnassa ja seksuaaliterveyden edistämisessä, mutta myös kodin ulkopuolisilla henkilöillä voi olla hyvinkin tärkeä rooli näihin asioihin liittyen. Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja on aikuinen, jonka ammattitaito, näkemys nuorten elämästä sekä oikea ja ajan tasalla oleva tieto seksuaaliterveyteen kuuluvista asioista olisi hyödynnettävissä miltei kaikkien alaikäisten nuorten kohdalla. Tässä opinnäytetyössä perehdytään Elina Hermansonin laatiman kyselytutkimuksen avulla alle 18-vuotiaiden nuorten omiin käsityksiin ja kokemuksiin seurustelemisesta ja seksistä, jotka antavat katsauksen nuorten ajatusmaailmaan ja heidän seksuaaliseen aktiivisuuteen. Lisäksi nuoret ovat vastanneet terveydenhoitajan ammatillisuuteen liittyviin kysymyksiin, joista selviää suhtautumistapa terveydenhoitajaa kohtaan silloin, kun hän esittää nuorelle hänen henkilökohtaiseen seksuaaliseen elämäänsä liittyviä kysymyksiä. Suhtautumisesta selviää, mikä on nuorten yleinen asenne tätä ammattiryhmää edustavaa henkilöä kohtaan, mistä voi päätellä myöskin annetun seksuaalineuvonnan vaikuttavuutta nuoriin. Tämä aihepiiri valikoitui oman kiinnostukseni pohjalta. Yhteistyötaho löytyi Väestöliitosta, joka tarjosi analysointia vaativan kyselyaineiston opinnäytetyöntekijälle. Aineisto vaati analysointia. Saamieni tulosten perusteella kirjoitetuista pohdinnoista ja päätelmistä toivon olevan hyötyä valmistuville terveydenhoitajille ja muille nuorten seksuaaliterveydestä kiinnostuneille henkilöille.

7 7 2 SEKSUAALITERVEYS Seksuaaliterveys on fyysisen, psyykkisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemista seksuaalisuuden alueella (WHO 2002a). Seksuaali-, ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvä hyvinvointi kuuluvat oleellisesti turvalliseen, vastuulliseen ja tyydyttävään seksuaalisuuteen, joka kuuluu osana ihmiselämään (WHO 2006, 1). Seksuaaliterveys käsitteenä on laajempi kuin lisääntymisterveys ja siksi se tulee nähdä yhtä aikaa osana lisääntymisterveyttä, mutta myös siitä erillisenä (WHO 2004, 1). Seksuaaliterveys vaatii positiivista ja kunnioittavaa lähestymistapaa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin sekä mahdollisuutta kokea nautittavia ja turvallisia seksuaalisia kokemuksia ilman pakottamista, syrjintää tai väkivaltaa. Seksuaaliterveyden parempaa toteutumista ja ylläpitämistä varten on kehitetty seksuaalioikeudet, joita täytyy kunnioittaa, suojella ja panna täytäntöön. (WHO 2002a.) SIECUS (Sexuality information and Education Counsil of the United States) on määritellyt tiettyjä käyttäytymispiirteitä, jotka kuvastavat aikuisen seksuaaliterveyden hyvää omaksumista. Edellisissä kappaleissa mainittujen asioiden lisäksi yksilön tulisi myös hyväksyä oma ja toisten seksuaalinen identiteetti, pystyä käyttäytymään kunnioittavasti omaa ja vastakkaista sukupuolta kohtaan ja kyetä liittämään rakkauden tunteita läheisyyteen. (Siecus 2004, 16.) 2.1 Nuorten seksuaaliterveys Lasten ja nuorten seksuaaliterveys on portaittaista seksuaalista kehitystä kohti aikuisuuden seksuaalisuutta. Jokaisella kehitysportaalla on merkityksensä ja siksi on tärkeää, että eteneminen olisi rauhallista, lapsen ja nuoren omaa tahtia kunnioittavaa. Lapsi ja nuori tarvitsevat myös aikuisten suojaa ja ohjeita, koska he ovat aluksi hyvin ymmärtämättömiä riskeistä. (Cacciatore 2006, 206.) Lapsen ja nuoren seksuaaliterveys tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että nuori haluaa suojella itseään, suhtautuu omaan kehoon terveesti ja kunnioittavasti, hän arvostaa itseään ja hänellä on hyvä itsetunto. Nämä ovat olennaisia asioita nuoren hyvinvoinnin saavuttamisessa, sillä silloin nuori osaa ottaa vastaan myös annettua tietoa sekä hakea apua, ohjeita ja palveluita. (Väestöliitto i.a.a.)

8 8 Nuorten omissa seksuaalioikeuksissa peräänkuulutetaan heidän oikeuttaan saada riittävän paljon asiallista tietoa seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä. Niissä tuodaan esille myös tervettä mallia seksuaalisuudesta ja korostetaan seksuaalisuuden merkitystä positiivisena voimavarana ihmisen elämässä. Lisäksi painotetaan oikeutta kasvaa ja kehittyä ilman omaan tahtiin ilman häiriötekijöitä. Oikeuksien toteutumisen perustana on niiden olemassaolon tunnustaminen, seksuaalikasvatus-, ja neuvonta sekä luottamukselliset ja korkeatasoiset seksuaaliterveyspalvelut. (Apter 2006, 12-13), (LIITE 1) 2.2 Nuorten seksuaaliterveystilanne Seksuaaliterveystilannetta tarkastellaan usein erilaisten mittareiden avulla. Suomalaisten nuorten merkittäviä terveysmittareita ovat teiniraskauksien ja aborttien määrä, ehkäisyn käyttö, sukupuolitautien esiintyvyys ja muiden sukuelinten sairauksien esiintyvyys, seksuaalisen ja sukupuoleen sidotun väkivallan yleisyys, koettu tyytyväisyys, oireiden puuttuminen ja hyvinvointi. (Apter 2008.) Suomalaisten nuorten seksuaaliterveystilanne oli maailman mittakaavassa huippuluokkaa vielä 1990-luvun alkupuolella (Väestöliitto 2006, 20). Viimeisimmän laman seurauksena nuorille suunnattuja useita ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita jouduttiin karsimaan, mikä puolestaan johti heidän seksuaaliterveytensä huonontumiseen. (Väestöliitto 2006, 22). Nuorten, vuotiaiden tyttöjen synnytykset ja abortit vähentyivät 1970-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin (Kontula 2007, 15). Stakesin ylläpitämän tilaston mukaan tämän ikäryhmän tekemät raskaudenkeskeytykset alkoivat yleistyä tasaista vauhtia vuodesta 1995 lähtien. Huippu saavutettiin vuonna 2002, jonka jälkeen väheneminen taas alkoi. Vuoden 2007 ennakkotietojen mukaan vuotiaiden abortteja tehdään 13,0 kpl/ 1000 tyttöä kohden, mikä ei vielä vastaa vuoden 1994 tasoa (10,7kpl/1000). (Stakes 2008a.) Iältään vuotiaiden tyttöjen synnytyksien osalta suuntakehitys ei ole ollut yhtä voimakasta kuin keskeytysten kohdalla. Eniten synnytyksiä oli vuoden 2002 paikkeilla, jonka jälkeen vähenemistä on tapahtunut. Nuorten synnytysten ja aborttien määrän vä-

9 9 henemiseen vuoden 2002 jälkeen on vaikuttanut voimakkaasti muun muassa jälkiehkäisyn tulo reseptivapaaksi kyseisenä vuonna. (Apter 2008.) Vuoden 2005 Euroopan komission laatiman tilaston mukaan vuotiaiden synnyttäjien osuus kaikista Suomessa synnyttäneistä naisista oli 2,78 %. Muista pohjoismaista pelkästään Islannissa nuorten synnyttäjien määrä oli suurempi. (European Commision 2005.) Klamydia on yksi yleisimmistä nuorten sukupuolitaudeista. Nuorten, vuotiaiden ilmoitettujen klamydiatapausten määrä yleistyi vuodesta 1995 ja oli sekin huipussaan vuonna 2002, jolloin rekisteröityjä tapauksia oli peräti Tämän jälkeen luku kääntyi vihdoin laskuun, mutta näyttää tällä hetkellä taas yleistyvän tasaisesti. Varhaisnuorten, vuotiaiden keskuudessa klamydian yleisyys oli sekin huipussaan vuonna 2002, jolloin ilmoitettuja tapauksia oli 70. Sen jälkeen tapausten määrä on vaihdellut vuosittain suuntaan ja toiseen. Vuoden 2007 tilastoon rekisteröitiin 36 varhaisnuoren klamydiatapausta. (Kansanterveyslaitos 2003.) Muita nuorten varsin yleisiä seksin kautta tarttuvia mikrobeja ovat osa herpesviruksista, osa papilloomaviruksista ja mononukleoosi. Nuorten keskuudessa yleisiksi tulleista seksitaudeista erityisesti klamydia ja papilloomavirus voivat aiheuttaa kantajilleen vakavia komplikaatioita. (Lehtinen & Paavonen 2005, 16.) Stakesin vuosien 2006 ja 2007 yhdistettyjen kouluterveyskyselyiden perusteella selviää, että keskimäärin 18,5 % Suomen 8. ja 9. luokkalaisista nuorista ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Hieman vanhemmilla, lukion ensimmäisellä luokalla olevista 9 %:lla ei ollut mitään suojaa viimeisimmässä yhdynnässään. Yläasteikäisten ehkäisyvälineistä suosituin oli kondomi (58,5 %). Ehkäisypillereitä käyttivät 13 % ja kondomia yhdessä ehkäisypillereiden kanssa vain 8 % nuorista. Lukioikäiset suosivat eniten myös kondomia (51,5 %), mutta ehkäisypillereiden suosio tai saatavuus oli kasvanut tässä ikäryhmässä huomattavasti (30,5 %). Kondomien hankkimista melko vaikeana pitivät 16,5 % peruskoululaisista ja 10,5 % lukiolaisista. (Stakes 2006a, 2007a.) Vuoden 2008 kouluterveyskysely toteutettiin myös ensikertaa ammatillisten oppilaitoksen opiskelijoille. Kyselystä selviää, että ammattikoululaisten terveydentila ja hyvinvointi on lukiolaisia huonompaa: terveystottumukset olivat yleensä heikommat, päihtei-

10 10 den käyttö monikertaisesti yleisempää ja lisäksi joka yhdeksäs tyttö oli kokenut yhdynnän vastoin tahtoaan. (Moilanen & Pajari 2008.) Nuorten raskaudet ja sukupuolitaudit ovat yhteydessä yhteiskunnalliseen asennoitumiseen seksuaalisuuteen, useisiin sosioekonomisiin tekijöihin, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuteen, kasvatuksen tukiohjelmiin ja seksuaalikasvatukseen. Seksuaalikäyttäytymisen muutoksia varten tarvittaisiin monia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia terveydenedistämisen toimia samaan aikaan kun opetusta, kasvatusta ja tietoa seksuaaliterveyden edistämisestä tarjotaan. (Liinamo 2004, ) 2.3 Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun esiintyvyys Nuorten seksuaaliterveyteen kuuluvat myös seksuaaliset kokemukset ja niiden vaikutukset nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan. Jokaisen ihmisen hyvinvointiin ja perusoikeuksiin kuuluu se, ettei hän tule seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi. Nuorten seksuaaliterveyden edistämistyötä tekevät ammattilaiset joutuvat entistä enemmän kohtaamaan alaikäisiä tyttöjä, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan ja pakottamisen uhriksi. (Kosunen 2006, 19.) Myös tutkimuksista selviää ilmiön yleisyys. Vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että jopa 41 % yli 2000 yhdeksäsluokkalaisesta tytöstä oli kokenut seksuaalista ahdistelua sisältäen mm. lähentelyt, koskettelut ja yritykset suudella väkisin. Raiskauksen kokeneita oli 2,9 %. (Honkatukia, Niemi-Kiesiläinen & Näre 2000, 22, ) Vuonna 2006 tehty tutkimus puolestaan kertoo, että yhteensä nuoren joukosta tytöistä 12,8 % oli kokenut ei-toivottuja ehdotuksia seksuaaliseen kanssakäymiseen. Omien intiimialueiden luvatonta koskettelua oli kokenut 9,2 % tytöistä. Pojista 6,2 % oli kokenut vastaavaa. Yhdyntään tai muuhun seksiin pakotettuja oli 2,3 % tytöistä ja 4,1 % pojista. (Kontula 2007, 98.) Seksuaalinen kaltoinkohtelu on lapsen tai nuoren ikätason seksuaalikehitystä loukkaavaa seksuaalista toimintaa, joka tapahtuu vasten omaa tahtoa. Kaltoinkohtelija voi olla toinen lapsi tai aikuinen, ja se voi tapahtua kasvotusten, puhelimitse tai internetin välityksellä. Tällaista toimintaa on mm. uhkailu, kiristäminen, johdattelu, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään tai muuhun seksuaaliseen toimintaan. Se on myös pakottamista katselemaan seksiin liittyviä asioita, pakottamista koskemaan itseään tai toista sekä väkisin

11 11 koskettelu. Myös seksuaalisten kuvien ottaminen ja niiden levittäminen ilman lupaa ovat seksuaalista kaltoinkohtelua. (Väestöliitto i.a.b.) 2.4 Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Kaiken nuorten seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteena on auttaa nuoria kehittymään aikuisiksi, jotka ovat sukupuolisuhteessa omilla ehdoillaan, nauttivat omasta seksuaalisuudestaan ilman syyllisyyden tuntoja tai pelkoa sekä suhtautuvat vastuullisesti ja kunnioittavasti toisia osapuolia kohtaan. (Kosunen 2002, 133.) Seksuaaliterveyden edistäminen perustuu Kansanterveyslakiin, seksuaalioikeuksiin, opetussuunnitelmaan, hyviin ja riittäviin terveyspalveluihin sekä hyvään päätöksentekoon. Seksuaaliterveyden edistämistyötä tukevat oikea ja tutkittu tieto, erilaiset kansalliset terveystapatutkimukset, suositukset ja toimenpide-ehdotukset. (Aho 2006, 24.) Suomalaisten nuorten seksuaaliterveyden parantaminen on viime aikoina saanut paljon huomiota kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman tavoitteena on väestön, etenkin nuorten seksuaaliterveyden edistäminen. Ohjelma keskittyy erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen, joiden painopiste on neuvonnassa. Ei- toivottuja raskauksia, abortteja ja sukupuolitauteja yritetään saada vähenemään molempien osapuolien vastuullisuutta ja kondomin käyttöä painottavalla dialogilla. Toimintaohjelma on suunnattu palveluita tuottavalle johdolle, henkilöstölle, alan opettajille ja opiskelijoille. (Sosiaalija terveysministeriö 2007, 1.) Väestöliitto on laatinut seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman, joka sisältää käytännön esityksiä ja keinoja, joilla seksuaaliterveyden tilaa voidaan yhteiskunnallisella tasolla parantaa. Väestöliitto esittelee ohjelmassaan useita kehitysehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa nuorten seksuaaliterveystilannetta. Näitä ovat mm. ehkäisymenetelmien ja alaikäisten terveyspalveluiden saattaminen nuorille maksuttomiksi, klamydian seulonta sekä erikoissairaanhoidossa tapahtuvan hoidon keskittäminen myös nuorten erityistarpeisiin. Muut ohjelman tarjoamat kehitysehdotukset liittyvät kouluopetukseen ja koulu-

12 12 terveydenhuoltoon, joissa seksuaalikasvatus ja neuvonta ovat otollista toteuttaa. (Väestöliitto 2006, ) Nuoret tarvitsevat erityisiä, omia palveluita. Palveluiden tulisi myös olla sellaisia, jotka ovat luottamuksen arvoisia, joissa nuori osataan kohdata ja joissa siedetään nuorille tyypillistä käyttäytymistä. Kohtaamisissa nuori on saatava kokemaan itsensä hoidon ja suojaamisen arvoiseksi. (Apter 2006, 13.) Tuoreimman, vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan runsas viidennes kaikista vastanneista nuorista oli tyytymätön kouluterveydenhuoltoon omien henkilökohtaisten asioiden käsittelyssä. Tulos tulee huomioida, mutta samalla tulee myös nähdä, että suurin osa nuorista ei ollut tyytymätön terveydenhuoltoon. (Stakes 2008c, 12.) Henkilökohtaisiin asioihin voidaan laskea mm. omasta seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveystilanteesta puhuminen. Nuoren itsemääräämisoikeuden kehittyminen vaatii aikuisilta usein aikaa ja kärsivällisyyttä sekä kykyä arvostaa hänen keskeneräisyyttään. Nuorten seksuaaliterveyspalveluihin kuulu pääosin keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, ja usein lääketieteellä on näissä palveluissa vain sivuosa. Terveydenhoitajat voivat olla palvelujen tuottamisessa pääosassa, kun lääkäri puolestaan vastaa työn lääketieteellisestä ajanmukaisuudesta sekä tarjoaa tukea ja konsultointiapua. (Apter 2006, 13.)

13 13 3 NUORUUSIKÄ Nuoruusikä on psyykkistä kehitysvaihetta, joka alkaa lapsuuden jälkeen ja päättyy aikuisuuteen. Ikävuosista nuoruusikä käsittää vuodet Nuoruusiän alkuvaihe käsittää varsinaisen murrosiän eli puberteetin. (Aalberg & Siimes 2007, 15.) Puberteetti kestää kahdesta vuodesta useaan vuoteen. Sen alkaminen ajoittuu 8 14vuoden ikään ja loppuu tavallisesti vuoden iässä. Tytöillä murrosikä alkaa aikaisemmin kuin pojilla. (Kettunen 2001, 9.) Nurmen ym. mukaan Susman ja Rogol jakavat puberteetin kehityksen neljään kokonaisuuteen. Nämä ovat fysiologiset muutokset ja kypsyminen, ajattelutaitojen kehittyminen, sosiaalisen kentän laajentuminen ja sosiaaliskulttuurisen ympäristön muutokset. Näkyvimmät puberteettimuutokset koetaan biologisella ja sosiaalisella alueella. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 126.) Nuoruudessa tapahtuvaa kehitystä ei voi hidastaa eikä nopeuttaa: se etenee omalla omaehtoisella vauhdillaan. Kun nuori on saanut aikaa ja tilaa kasvaa, oppii hän aikuisena ottamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Oikeiden ja väärien kokeiluiden avulla nuori tekee omia ratkaisuja, jotka vaikuttavat vielä aikuisuudessakin. Liian nopeasti tai liian myöhään omaksutut aikuisen ominaisuudet häiritsevät nuoren kasvamista ja siihen liittyvän aidon kypsymisen saavuttamista. (Aalberg & Siimes 2007, 126.) 3.1 Seksuaalisuus Ihmisen seksuaalisuus on niin laaja ja mutkikas kokonaisuus, että se tarvitsee ympärilleen monia määritelmiä, joista tulisi pyrkiä muodostamaan integroitunut kokonaiskäsitys (Virtanen 2002, 35). Seksuaalisuus on osa ihmistä koko tämän elämän ajan. Se käsittää seksin, sukupuoliidentiteetin ja roolin, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, intiimiyden ja lisääntymisen. Seksuaalisuus koetaan ja ilmaistaan ajatuksissa, fantasioissa, haluissa, uskomuksissa, asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä, tavoissa, rooleissa ja ihmissuh-

14 14 teissa. Samaan aikaan kun seksuaalisuus voi sisältää nämä kaikki ulottuvuudet, ei kaikkia niistä välttämättä koeta tai ilmaista. Ihmisen seksuaalisuuteen vaikuttavat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, etniset, juridiset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät. (WHO 2002b.) Terveyden näkökulma painottaa seksuaalisuuden merkitystä voimavarana, joka saattaa ihmiset yhteen kehollisella ja henkisellä tasolla. Kehollinen ja henkinen yhteys synnyttää vuorovaikutusta, joka puolestaan edistää yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, ) Aalbergin ja Siimeksen mukaan seksuaalisuuden psyykkiseksi puoleksi voidaan sisällyttää rakkaus. Kyky rakastaa ja nauttia omasta seksuaalisuudesta ovat taitoja, joita on mahdollista saavuttaa pitkän kehityksellisen tien kuljettua, jolloin ihminen on etsinyt omaa itseään ja identiteettiään miehenä tai naisena. (Aalberg & Siimes 2007, ) Jokaisella on oikeus itse päättää kantansa seksuaalisuuden määrittelyn, sekä oman seksuaalisuutensa suhteen. Yksilön oma seksuaalisuuden määrittely vaihtelee elämän aikana, kun elämässä koetut kokemukset muovaavat ajatusmaailmaa. Tämän vuoksi ihmisen seksuaalisuuden vapaalle pohtimiselle on annettava tilaa. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 18.) Kokemus siitä, että omat seksuaalisuuteen liittyvät ajatukset, mielikuvat, tarpeet, tunteet ja käyttäytyminen ovat hyväksyttyjä ja siten luvallisia toteuttaa, tuottavat hyvinvointia (Malinen & Kumpula 2005, 47). Ympäristön asenne, normit ja rajoitukset saattavat vaikuttaa kielteisesti, jopa mahdottomasti ajatuksien syntyyn ja toteutumiseen omasta seksuaalisuudesta. Ratkomattomat kysymykset seksuaalisuuden suhteen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, elämän kaikkiin eri tasoihin ja päätöksiin. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, ) Ennen murrosikää lapsen seksuaalisuus on jotain aivan muuta kuin aikuisen seksuaalisuus. Se ei tavoittele aikuisseksuaalista kosketusta, parisuhdetta tai lisääntymistä, vaan se on sisäistä ja ulkoista ihmettelyä, uteliaisuutta, tietojen kokoamista, omaan kehoon tutustumista ja läheisyyden opettelua. Lapsi hakee läheisyydellään itselleen turvaa, huolenpitoa, lohtua ja mielihyvää. Nuoren seksuaalisuus on kaikkea edellä mainittua, mutta nopeaan tahtiin muuttuva kehon kuva tuo myös uusia tuntemuksia omasta keskeneräi-

15 15 syydestään. Keskeneräisyyden kokemukset itsestään altistavat nuorta myös haavoittuvaisuudelle. Nuori ymmärtää nyt ensi kerran seksuaalisuuden osaksi omaa itseään ja pikkuhiljaa rohkaistuessaan hän haluaa saada itselleen kokemuksia jaetusta seksuaalisuudesta. Nuoruus on kokeilujen aikaa, jossa on mukana suuria tunteita, virhearviointeja ja riskialttiutta. Sen vuoksi nuori tarvitsee aikuisilta tietoa, suojelua ja myös mahdollisuuden käyttää seksuaaliterveyspalveluja. (Cacciatore 2006, 205.) 3.2 Seksi Seksi on seksuaalista toimintaa, joka voi antaa omalle seksuaalisuudelle ilmaisutavan. Se voi olla kontaktien hakua tai sellaista toimintaa, jonka tarkoitus on saada aikaan hyvänolontunnetta yksin tai vuorovaikutustilanteessa toisen ihmisen kanssa. Vuorovaikutustilanteessa seksi ilmentyy flirttailuina, hyväilyinä, rakasteluna tai yhdyntänä. Yksin ollessaan ihminen harjoittaa seksiä haaveilemalla, fantasioimalla, käyttämällä eroottisia virikkeitä ja tyydyttämällä itseään. (Rinkinen & Aho 2007, 53.) Seksiin kuuluu fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös henkinen elementti, joka tekee siitä hyvin haavoittuvaa ja herkkää aluetta ihmisten elämässä (Hjelm 2002, 88 89). On monia tapoja harrastaa seksiä. Seksin tulee olla tyydyttävää kaikkien siihen osallistuvien mielestä, eikä sen tarkoitus saa olla satuttamista tai pakottamista vasten tahtoa. Kumppaneiden ollessa tasavertaisia keskenään kykenevät he itse tekemään päätöksen, miten haluavat seksiä harrastaa, jotta kumpikin siitä nauttisi. Seksikumppanin on ehdottomasti oltava sellainen, joka kykenee kieltäytymään yhteisestä seksistä silloin, kun sitä ei itse halua. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 28.) Nuorten asiakkaiden kohdalla on tärkeää tiedustella heidän seurustelu- ja/tai seksikumppaneidensa ikää. On tavallista, että teini-ikäiset tytöt aloittavat seurustelun yleensä itseään muutaman vuoden vanhemman pojan kanssa. Ikäeron ollessa suuri on syytä pohtia suhdetta lastensuojelullisista näkökulmista katsoen. (Venhola 2006, 73.) Suomen Rikoslaissa säädetään useassa kohtaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä liittyen alaikäiseen lapseen. Laissa mainitaan kaksi suojaikärajaa. Toinen on ns. yleinen suojaikäraja, joka on 16 vuotta. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tuomittava se,

16 16 joka on sukupuoliyhteydessä 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa tai joka koskettamalla taikka muulla tavoin tekee 16 vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka menettelee samalla tavoin kuin edellä 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. (Rikoslaki 20 luku 6.) Kahdeksantoista vuoden ikää pidetään perheen sisäisenä suojaikärajana. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita myös se henkilö, joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa alle 18-vuotiaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi. Lakia sovelletaan mm. silloin kun nuoren kyky päättää itsenäisesti seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi heikompi kuin tekijällä. (Rikoslaki 20 luku 5.) Samanikäisten ja samalla henkisellä tasolla olevien nuorten välisestä vapaaehtoisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä ei automaattisesti seuraa rangaistusta. Mitä suurempi on henkilöiden ikäero, henkinen tai ruumiillinen kehityksen ero, sen suurempi on myös riski joutua vastuuseen seksuaalisesta teosta. (Väestöliitto i.a.c.) 3.3 Nuorten seksikokemukset Stakesin vuosittaisissa kouluterveyskyselyissä tiedustellaan vuotiaiden nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Niiden tarkoitus on tukea nuorten hyvinvointiin liittyvää työtä, etenkin oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon näkökulmasta. (Stakes 2008b.) Kyselyn sisältämiin aiheisiin kuuluu myös seksuaaliterveyteen liittyvät asiat, kuten seksuaalikäyttäytyminen. Nuorilta kysytään muun muassa, ovatko he tehneet seuraavia asioita: suudelleet suulle, hyväilleet vaatteiden päältä, vaatteiden alta ja olleet yhdynnässä. Vuoden 2007 valtakunnallisten tulosten mukaan selviää, että kokemukset karttuvat sen mukaan, mitä vanhemmasta nuoresta on kyse: esimerkiksi 8-luokkalaisista tytöistä ja pojista 15 % oli kokenut yhdynnän. Lukion toisen luokan tytöistä runsas puolet oli ollut yhdynnässä. (Stakes 2007a.)

17 17 Järjestys yleisimmästä vähiten yleiseen seksikokemukseen oli kyselyn tulosten perusteella seuraava: suuteleminen, vaatteiden päältä hyväily, hyväily vaatteiden alta ja yhdynnässä oleminen. Seksikokemuksien laatu jäljittelee siis seksuaalisen kehityksen porrasmaista järjestystä. Tyttöjen kokemukset olivat lähes poikkeuksetta poikia yleisempiä. (Stakes 2007a.) Myös nuorten suuseksin yleisyyttä on tutkittu kansainvälisissä tutkimuksissa. Suuseksikokeiluja on %:lla nuorista ennen varsinaista yhdynnän kokemista. Myös enemmistö nuorista harrastaa useammin suuseksiä kuin ovat yhdynnässä. (Aalberg & Siimes 2007, 204.) 3.4 Nuoren seksuaalinen kehitys Aalberg ja Siimes tarkastelevat seksuaalista kehitystä kolmesta näkökulmasta, jotka pohjautuvat nuoruusiän perustehtäviin. Aluksi itsetyydytyksen avulla nuori tarkastelee suhdettansa omaan ruumiiseen. Eroottisten halujen kanssa eläminen vaatii järjestelyjä ja itsetyydytyksen avulla tämä onnistuu. Seuraavaksi nuori irrottautuu vanhemmistaan, etenkin samaa sukupuolta olevaa vanhemmastaan suuntaamalla kiinnostuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Heteroseksuaalisia piirteitä sisältävä seurusteleminen toimii suojana samaa sukupuolta olevan vanhempaan kohdistuvia tunteita ja toiveita vastaan. Valloituksia tehdessään nuori on yleensä itsekeskeinen ja toimii päämäärätietoisesti ottaen harvoin kohteensa toiveita huomioon. Ikätovereiden seurasta etsitään myös ratkaisua omaan seksuaalisuuteen. Samanikäisten kanssa harjoitellaan vuorovaikutusta ja parinmuodostusta. (Aalberg & Siimes 1999, ) Aalberg ja Siimes esittävät myös, että seksuaalinen kehitys etenee keskimäärin nuoren oman murrosiän puolessa välissä tapahtuvasta ensisuudelmasta ensimmäiseen yhdyntään neljässä vuodessa, mitä he pitävät myös toivottavana sukupuolisen kehityksen vauhtina. (Aalberg & Siimes 2007, 200.) Väestöliiton näkemyksen mukaan nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, jolle täsmälleen samat asiat olisivat ajankohtaisia. Eri ikäryhmissä on nuoria joka kehitysvaiheelle. (Cacciatore 2006, 208.) Vaikka jokainen lapsi ja nuori on kehityksessään erityinen, on silti hyvä tuntea ne perusportaat, joita kehitys yleensä noudattaa. (Cacciatore 2007, 73.)

18 18 Seksuaalinen kehitys alkaa jo ennen syntymää, ja sitä tapahtuu koko ihmisen elämän aikana. (Väestöliitto i.a.d). Lapsuudessa omanarvontunne, kehollinen ja seksuaalinen itsetunto sekä minäkuva kehittyvät sen mukaan, miten kehosta puhutaan ja miten sitä kohdellaan. Samalla kootaan rakennusaineita aikuisuuden seksuaalisuutta varten. (Cacciatore 2007, 73.) Seksuaalinen kehitys tapahtuu järjen, tunteen ja biologian tasoilla, niiden osina ja rinnalla. Se sisältää kolme kehitysvaihetta, joita ovat uteliaisuus, herkistyminen ja rohkaistuminen. Seksuaalisuuden portaita on yhteensä yhdeksän, ja ne ovat nimetty kehitysvaiheen mukaisen ihastumisen ja rakastumisen laadun mukaan. (Korteniemi-Poikela, & Cacciatore 2000,1.), (LIITE 2) Murrosikään ja herkistymisvaiheeseen kuuluvat portaat sisältävät seitsemän eri kehitysvaihetta ennen varsinaista rakasteluporrasta. Niihin liittyy aluksi kaukaisen idolin haaveilua ja myöhemmin aivan oikeaan, läheiseen henkilöön salaista ihastumista, josta ei kerrota kenellekään. Tämä on turvallista rakkauden tunteiden harjoittelua. Seuraavalla portaalla nuori on valmis kertomaan ihastuksestaan ystävälleen, muttei vielä itse kohteelle. Tarkoituksena on opetella luottamusta ja uskallusta kertoa omista tunteistaan. Ystäviltä haetaan tukea omille tunteille, mikä on erittäin tärkeää itsetunnon kehittymisen kannalta. Samalla koetellaan ystävyystaitoja: Millainen on hyvä ystävä? Ystävyyden säännöt toimivat myöhemmin myös parisuhteessa. Seuraavaksi harjoitellaan tunteiden ilmaisua ihastukselle. Jos tunne on molemminpuolinen, saattavat nuoret mennä kimppaan. Varhaiset seurustelukokemukset voivat olla pelkkiä sopimuksia, eivätkä sisällöltään vastaa laisinkaan aikuisten seurustelusuhteita. (Korteniemi-Poikela & Cacciatore 2000, 2 3.) Seuraavalla, Käsi kädessä -portaalla opetellaan ilmaisemaan rakkautta, sietämään pettymyksiä ja ymmärtämään toista ihmistä suhteessa itseen. Tämä on tärkeä vaihe, jolla on vaikutuksia tuleviin seurustelusuhteisiin. Suhteen päättyminen saattaa tuntua nuoresta maailman lopulta, koska hänellä ei ole vielä kokemusta tämän tapaisista vastoinkäymisistä. Aikuisten ymmärrys ja tuki ovat tärkeitä. Suudellen -portaalla rakkautta ja kiintymystä halutaan ilmaista ensikertaa suudelmin. Kiihottumista koetaan ja sitä puretaan yleensä itsetyydytyksen muodossa. Tästä eteenpäin tutustuminen toisen kehoon laajemmin alkaa: opetellaan antamaan toiselle hellyyttä ja nautintoa ja saamaan sitä itse. Tärkeää olisi harjoitella kertomaan kumppanille peloistaan, jännityksestään ja estois-

19 19 taan. Mitään sellaista ei tulisi tehdä, mikä ei tunnu itsestään hyvältä. (Korteniemi- Poikela & Cacciatore 2000, 3 4.) Viimeisellä portaalla nuori kokee rohkaistuneensa niin paljon, että hän uskaltautuu nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä. Suhde kumppaniin tuntuu jo niin läheiseltä, että seksi saattaa johtaa yhdyntään. (Korteniemi-Poikela & Cacciatore, 2000,4 5.) Ennen yhdyntää tapahtuvalla sukupuolisen hyväilyn aikakaudella on psykologista merkitystä. Vanhempiin kohdistuvat rakkauden tunteet ja kiintymys suojelevat nuorta liian aikaisilta kokemuksilta siten, että nuori haluaa vaalia ja hoitaa omaa ruumistaan. Sukupuolinen hyväily antaa nuorelle aikaa luopua vanhemmistaan omassa tahdissaan. Samaan aikaan nuoren vapauttavat ja luovat mielikuvat helpottavat häntä käsittelemään seksuaalisuuttaan ilman syyllisyyttä, ahdistusta tai häpeää. (Aalberg & Siimes 2007, 204.) Ensimmäistä yhdyntää pidetään yhtenä aikuisuuden merkkipaaluista. Monet kokevat, että ensimmäinen yhdyntä muuttaa omaa seksuaalielämää merkittävästi ja ovat omasta mielestään tuolloin vasta seksuaalisesti kokeneita. (Haavio-Mannila 2002, 51.) Ajallisesti ensimmäisen yhdynnän kokeminen on myös vahvasti sidoksissa siihen ryhmään, johon nuori kokee kuuluvansa. Jokaisessa ryhmässä vallitsevat omat lait, joiden tarkoitus on säädellä ryhmän jäsenten toimimista. Samanaikaisesti ryhmän säännöt tuntuvat myös tukahduttavilta, ja niistä halutaan irrottautua. Irrottautumiseen vaikuttaa yksilön valmius tehdä omia ratkaisuja ja seistä niiden takana. (Aalberg & Siimes 2007, 78.) Suurin osa ensimmäisistä yhdynnöistä koetaan yleensä seurustelusuhteissa, jotka tuntuvat vakituisilta. (Aalberg & Siimes 2007, 204). Jokaisella kehitysportaalla on tärkeä merkitys tulevaisuuden parisuhteiden kannalta ja siksi niillä pitäisi saada viipyä tarpeeksi pitkään omaan tahtiin ilman kiirehtimistä eteenpäin. (Cacciatore 2006, ) Etenkin nuorten tyttöjen nopea siirtyminen yhdyntää sisältäviin seksisuhteisiin saattaa aiheuttaa henkilöille itselleen traumoja. Heiltä jää tällöin väliin monta seksuaalisen kasvun vaihetta, kuten kaipaus, jännitys, koskettamisen opettelu, kädestä pitämiset, suutelut ja hyväilyt. Liian varhaiset kokemukset saattavat tapahtua ilman kiihottumista ja tyydytystä, jolloin myöhemmässä vaiheessa koettu seksi saattaa tuntua samantekevältä tai vain ihan kivalta. (Konttinen 2000, 12.)

20 Nuorten seurustelu Ihmisellä on luontainen tarve luoda pysyviä kiintymyssuhteita, halu kokea läheisyyttä ja yhteenkuulumista. Rakastuminen saattaa ihmiset yhteen, jolloin lajin jatkuvuus mahdollistuu ja seurustelun tuomat kehityshaasteet tulevat kohdatuiksi. (Väestöliitto i.a.e.) Seurustelu on kokonaisuus, joka perustuu haluihin, toiveisiin ja kokemuksiin. Yhteiskunta ja kulttuuri, jossa yksilö elää, määrittää seurustelua kuvaavat mallit, jotka ovat kunkin yksilön kohdalla henkilökohtaistuneet. Seurustelun kaava/skeema vaihtelee yksilön iän, meneillään olevan ajan ja tilanteiden sekä yhteyksien mukaan. (Hatakka 1999, 3.) Seurustelun opetteleminen on erilaista eri ikä- ja elämänvaiheissa. Taitoa seurustella harjoitellaan koko elämän ajan, varhaislapsuudesta lähtien. Jokaisella seksuaalisen kehityksen vaiheella on tärkeä merkitys nuoruusiän ja aikuisiän parisuhteita ajatellen. (Rinkinen & Aho 2007, 40.) Iältään 7 13-vuotiaiden varhaisnuorten seurustelussa haaveilu, tunteilu ja yhteisön tiedossa oleva sopimus parisuhteesta on fyysistä kontaktia tärkeämpää. Vaihetta kutsutaan ns. rakkauden kuivaharjoitteluksi. Tytöt ja pojat voivat olla kimpassa eli seurustella julkisesti, vaikka eivät vielä ole edes saavuttaneet murrosiän fyysisiä muutoksia. Tämän ikäisinä lapset soveltavat vielä leikinomaisesti nuorisokulttuurin antamia romanttisia malleja. (Anttila 2002, 68.) Hämmentyneestä varhaisnuoresta tulee aktiivinen, kiinnostunut, kykyjään etsivä ja käyttävä yksilö, kun hän saavuttaa keskinuoruuden vaiheen. Ensimmäisissä seurusteluissa ilmenee tiedostamattomia aikaisempia rakkauden ja rakastamisen kokemuksia, jotka sisältävät aina ristiriitoja. Seurustelusuhteiden avulla nuoren on mahdollista vahvistaa omaa minuutta, etsiä itseään ja tunnemaailmaansa: siksi suhteet ovat usein itsekeskeisiä ja lyhyitä. (Aalberg & Siimes 2007, 70, 200.) Ihastuksesta haaveileminen muuttuu hänen koskettamisen haluksi murrosikäisillä hyvinkin eri aikaan. Toisen koskettaminen muuttuu tärkeäksi osaksi suhdetta, mutta sukupuolinen kiihottuminen ihastuksen läsnä ollessa on vielä harvinaista. Lähekkäin olemi-

21 21 seen liittyy eroottista tunnetta, jota nuori työstää unelmoinnin ja haaveilun kautta. Yksinään ollessa seksuaalinen kiihottuminen voi tapahtua näiden mielikuvien avulla. On tyypillistä, että nuori löytää tämänlaista tunnetta usean eri kumppanin kanssa ennen kuin ihastumisen ja rakastumisen tunteet alkavat tulla yhä voimakkaammiksi, jolloin kumppaninkin merkitys kasvaa. (Cacciatore & Korteniemi-Poikela 2000, 29.) Tarja Tolosen 1990-luvun puolivälissä tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 15- vuotiaita nuoria. Nuoret pohtivat mm. seurusteluun ja ystävyyteen liittyviä asioita. Nuorten mielestä on hyvä, jos seurustelusuhde pohjautuu jo olemassa olevaan ystävyyssuhteeseen sen henkilön kanssa, jonka kanssa haluaa aloittaa seurustelusuhteen. Nuorille merkitsi paljon se, että tutustumista oli jo ollut ja, että tunsivat toisen. Ystävyyssuhde vähensi heidän mielestään alkuvaiheen hämmennystä ja tunteiden suurta vaihtelua. (Tolonen 2002, ) Iältään vuotiaita tutkineet Shulman & Scharf (2000) havaitsivat tutkimuksessaan myös, että tämän ikäisten seurustelu perustuu enemmän ystävyyteen kuin välittämiseen ja tuen saantiin. Nuoret mainitsivat myös innostuksen ja rakastumisen merkityksen seurustelusuhteissaan. (Shulman & Scharf 2000, 99.) Feiringin tekemässä tutkimuksessa 15-vuotiaat etsivät seurustelusuhteistaan seuraa, läheisyyttä, ystävyyttä ja tukea. Lisäksi oman sosiaalisen aseman paraneminen ja toiseen sukupuoleen tutustuminen koettiin seurustelusuhteissa saaduiksi hyödyiksi. (Feiring 1996, 181.) Shulmanin ja Kipnisin tutkimuksessa vuodelta 2001 nuoria aikuisia pyydettiin vertaamaan nykyistä suhdettaan niihin yli 2 kuukautta kestäneisiin seurustelusuhteisiin, joita heillä oli ollut vuotiaina. Nykyisessä suhteessa tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat luottamus, tuki ja suhteen vakaus. Nuoruuden suhteet tuntuivat vähemmän nautittavammilta kuin miltä nykyinen suhde tuntui. Myös tässä tutkimuksessa tuli esille se, että nuoruuden aikainen seurustelusuhde perustui usein aikaisempaan olemassa olevaan ystävyyteen ja nuoren oman sosiaalisen aseman paranemiseen seurustelun aloittamisen myötä, etenkin jos kumppanin sosiaalinen arvostus oli suuri. Kumppanin fyysinen viehättävyys koettiin tärkeäksi ominaisuudeksi. Suurta arvoa annettiin myös rakastumisen tunteelle ja sille, että kumppanin kanssa voitiin viettää hauskaa aikaa yhdessä joko vain kahdestaan tai sitten isommassa seurueessa. Erimielisyyksien selvittämisen

22 22 vaikeus ja kumppanin negatiivinen käytös aiheuttivat eniten kiistoja nuoruuden aikaisissa seurustelusuhteissa. (Shulman & Kipnis 2001, ) Ennen seurustelusuhteita lapset ja nuoret opettelevat ystävyyssuhteessa mm., mitä on olla hyvä ystävä toiselle, kuinka siinä kannattaa itse toimia, jotta se kestäisi, ja millaisia asioita itse haluaa ja toivoo saavansa ystävyyssuhteistaan. Ystävyyssuhteen pelisäännöt ovat myöhemmin tulevan seurustelusuhteen pelisääntöjä. (Rinkinen & Aho 2007, 42.) Tolosen tutkimuksessa 15-vuotiaiden nuorten käsitykset vakavasta seurustelusuhteesta perustuivat suhteen kestävyyteen ja suhteen laatuun, jonka pystyi arvioimaan vasta vanhempana. Ihanteellinen suhde nähtiin vakavana suhteena, joka kuitenkin olisi täysin mahdollista vasta tulevaisuudessa vähintään kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Tutkimuksen nuorista joku määritteli vakaviksi suhteiksi sellaiset, jotka olivat kestäneet noin pari kuukautta. Harva nuorista oli kokenut olleensa vakavassa suhteessa. Vakituiseksi ilmoitettu seurustelu ei tässä vaiheessa tuntunut nuorten mielestä kuitenkaan aina vakavalta seurustelulta. (Tolonen 2002, ) Nuoret ilmoittavat yleensä seurustelevansa vakavasti, vakituisesti tai pitkäaikaisesti, silloin kun he tosissaan haluavat viettää aikaa toisen kanssa, tutustua toiseen ja kokeilla asioita yhdessä. (Rinkinen & Aho 2007, 44.) Iän mukana seurustelusuhteiden sisältö muuttuu. Myöhäisnuoret ilmoittivat suhteissaan olevan enemmän keskinäistä riippuvuutta, päivittäistä kanssakäymistä, tekemisen monimuotoisuutta ja vastavuoroisuutta. Nuorten seurustelusuhteet muuttuvat muistuttamaan pikkuhiljaa yhä enemmän nuorten aikuisten seurustelusuhteita. (Adams, Brett & Wilder 2001, 360.) Myöhäisnuoruuden seurustelusuhteissa on aitoa kiinnostusta toisen tunnemaailmaan. Osapuolet kykenevät myös löytämään toisistaan jatkuvasti jotain uutta arvostettavaa. (Aalberg & Siimes 2007, 200.) Vastavuoroisuus parisuhteessa tarkoittaa kumppanin kunnioittamista ja tekojen hyväntahtoisuutta. Se luo pohjan ihmisten väliselle kanssakäymiselle, jossa osapuolet ovat tasa-arvoisia toisiinsa nähden. (Hjelm 2002, )

23 23 4 SEKSUAALIKASVATUS Hyvä terveyskasvatus sisältää tiedon jakamista ja riskikäyttäytymisen ehkäisyä vahvistamalla itseluottamusta, itsetuntemusta ja minäkuvaa. Se on myös oikeiden asenteiden siirtämistä eli oman ja muiden ihmisten elämän ja kehon kunnioittamista. (Aho 2006, 24.) Seksuaalikasvatus on käytännöllistä, prosessiluontoista ja tietyn pyrkimyksen sisältävää. Se kuuluu osana terveyskasvatukseen. Toteutumismuotoja ovat seksuaaliopetus, seksuaalineuvonta ja seksuaalivalistus. (Nummelin 2000, 18, 26). Seksuaalikasvatus eroaa ilmiönä sitä laajemmasta seksuaalikulttuurista. Seksuaalikulttuuri ja seksuaalinen sosialisaatio ovat toisiinsa nähden lähes synonyymeja. Niillä tarkoitetaan kaikkia elämänhistoriassa olleita vuorovaikutusprosesseja, jotka ovat muokanneet yksilön ymmärrystä ja kokemusta seksuaalisuudesta. Ne pohjautuvat kaikki tiettyyn aikaan paikkaan ja kulttuuriin, jossa vuorovaikutusta on tapahtunut. (Ronkainen, Pohjolainen & Ruth 1994, 23.) Seksuaalisen sosialisaation ja seksuaalikasvatuksen myötä opitaan tiedon ja kokemuksen kautta mitä seksuaalisuus on ja millaista sen tulisi olla, sekä miten omaa seksuaalisuutta voi ilmaista oikein ja toivottavalla tavalla. (Nummelin 1997, 25.) Tieto on tärkeää muuttaa itseään koskevaksi, koska jos tietoa ei koe omakohtaiseksi se ei myöskään sisäisty. Tarvitaan siis myös ohjeita miten tietoa voi soveltaa omaan toimintaan. (Väestöliitto i.a.a.) Koti, koulu, ystäväpiiri, harrastukset, media ja muu sosiaalinen toiminta välittävät paljon arvoja ja asenteita, sääntöjä ja toimintamalleja, josta seuraa herkästi oikean ja väärän tiedon sekoittumista. Koululla ja terveydenhuoltoalan henkilöstöllä olisi hyvä mahdollisuus jakaa lapsille ja nuorille oikeaa, puolueetonta, monipuolista ja tutkittua tietoa seksuaalisuuteen liittyen. (Aho 2006, ) Koulussa annettava seksuaalikasvatus tarjoaa hyvää puolueetonta, monipuolista, ikään sovitettua ja tutkittua tietoa (Cacciatore 2006, 78). Siellä voidaan vaikuttaa tehokkaasti nuorten asenteisiin huomioon ottaen nuoren kehitys järjen, tunteen ja biologian tasolla (Apter 2006, 13).

24 24 Terveystieto-oppiaineen tuleminen mukaan opetusohjelmaan lukuvuosina on lisännyt seksuaalikasvatuksen määrää sekä aikaistanut opetusta aikaisemman 9. luokan sijasta 7 ja 8. luokille, mikä on nostanut hieman nuorten seksuaaliterveyttä ja tietoutta muihin maihin verrattuna. (Ahola 2008, 12.) Kontulan vuonna 2000 ja 2006 saatujen tutkimustulosten mukaan nuorten seksuaalitietous on parantunut kaikissa aihealueissa. Tiedonmäärä oli kuudessa vuodessa lisääntynyt eniten sukupuolitautien, sukuelinten ja seksuaalisen kanssakäymisen osalta. Tästä huolimatta nuorten tietous sukupuolitaudeista, seksuaalisesta kanssakäymisestä ja murrosiästä oli heikkoa. Vuoden 2006 tulosten mukaan nuoret tiesivät parhaiten itsetyydytyksestä, ehkäisystä ja raskauksista, kuten myös vuonna Tyttöjen tietotaso oli molemmilla tutkimuskerroilla poikia parempi. (Kontula 2007, 64.) Vastikään opettajille tehdyn mielipidekyselyn mukaan opettajista useampi kuin joka viides oli sitä mieltä, että nuoret tuntevat ehkäisyn huonosti tai eivät lainkaan. Opettajat olisivat yleisesti halukkaita lisäämään seksuaalikasvatuksen määrää kouluissa, vaikka puhuminen seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä tuntuu vähintäänkin joskus hankalalta 63 % mielestä. (Laaksola 2008, ) Terveydenhoitajaliiton mukaan terveydenhoitajat ovat puolestaan havainneet nuorilla tiedollisia puutteita sukupuolisesta kanssakäymisessä ja seksuaaliterveydessä, sekä pojilla murrosiän kehitysvaiheita koskevissa tiedoissa (Laaksola 2008, 10). 4.1 Terveydenhoitaja seksuaalineuvojana Seksuaalineuvonnalla tarkoitetaan ammatillista ja vuorovaikutuksellista asiakastyötä, jonka keskeinen alue on seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvät kysymykset ja ongelmat. Sitä voidaan toteuttaa osana seksuaalikasvatusta kahden kesken asiakkaan kanssa tai pienryhmässä. Neuvonta voi sisältää luvan antamista, rajatun tiedon antamista ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin. Luvan antaminen tarkoittaa myönteistä ja sallivaa suhtautumista seksuaalisuuteen. (Ilmonen 2006, 41, 46.) Erilaiset neuvontapalveluita tarjoavat organisaatiot ovat yhtä mieltä siitä, että seksuaalineuvonnan tarve on kasvussa. Osasyynä tähän pidetään kulttuurin seksualisoitumista ja

25 25 kaupallista markkinointia, jotka herättävät paljon kysymyksiä. Seksuaalineuvonnan palvelutarvetta on kartoitettu vähän ja tieto on osittain vielä hajanaista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 28.) Vuonna 2007 laaditussa Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmassa esitetään, että seksuaalineuvonta liitetään osaksi terveyspalveluita sekä ehkäisevää työtä, että sairaanhoitoa. Jokaisessa terveyskeskuksessa tulee olla seksuaalineuvojakoulutuksen saanut henkilö. Ohjelman painopisteeksi on valittu nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä työ. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 3.) Kouluikäisten nuorten ensisijainen terveyteen liittyvä neuvontapiste on oman koulun kouluterveydenhuolto. Se toimii lähipalvelun paikkana, josta tulisi saada myös apua ja neuvoja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivat ammattilaiset omaavat kokemusta nuorten kanssa työskentelystä ja ymmärtävät siten heidän maailmaansa hyvin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007, 31.) Kansalaisten luottamus terveydenhuoltoalalla työskenteleviä ammattilaisia kohtaan on yleisesti ottaen suuri ja heiltä saatua tietoa pidetään useimmiten oikeana ja todenmukaisena. Tämän vuoksi heidän antamansa seksuaalikasvatuksella ja neuvonnalla on suuri merkitys, esimerkkinä seksitautien ehkäisyssä. (Aho 2006, ) Vastaanottotilanne on ainutlaatuisen otollinen tilanne vaikuttaa asiakkaaseen. Hänelle on siinä tilanteessa mahdollista antaa henkilökohtaisia neuvoja ja ohjeita (Aho 2006, 24). Oman näkemykseni mukaan terveydenhoitajan kiireetön, luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen hetki yhdessä nuoren kanssa innostaa häntä toimimaan ohjeiden mukaan silloin, kun hän kokee annetun tiedon olevan itselleen hyödyksi. Nuorille tulee perustella asioita, jotta he ymmärtävät niiden merkityksen suuruuden. Asioita on myös mahdollista lähestyä tunnekokemusten kautta eikä ainoastaan teorialähtöisesti. Toisaalta nuoret ovat kiinnostuneita myös tarkasta faktatiedosta. Jokaisen nuoren kohdalla on aina hyvä miettiä, millainen lähestymistapa asiaan olisi sopivin. Terveydenhoitajan tai kenen tahansa seksuaalikasvatusta ja neuvontaa antavan on hyvä myös miettiä omaa lähestymistapaa seksuaalisuuteen, jotta hän voi suhtautua vastaanotolla olevan asiakkaansa seksuaalisuuteen luontevasti. Työntekijän suhtautumiseen

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Otamme puheeksi. Lasten ja nuorten seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö TAMPEREEN HIIPPAKUNTA

Otamme puheeksi. Lasten ja nuorten seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö TAMPEREEN HIIPPAKUNTA Otamme puheeksi Lasten ja nuorten seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö TAMPEREEN HIIPPAKUNTA Seksuaalinen kasvu ja turvallinen kasvuympäristö Tampereen hiippakunta on laatinut toimintaohjelman

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Mitä seksuaalisuus on?

Mitä seksuaalisuus on? Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Nuoret ja seksuaaliterveys

Nuoret ja seksuaaliterveys Nuoret ja seksuaaliterveys Nuoruus Pitkä elämän vaihe, joka asettaa muita ikävaiheita suurempia vaatimuksia ihmisen kyvylle sietää muuttumista Tavoitteena: - jättää lapsuus taakse, nuori tekee surutyötä

Lisätiedot

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Lääkäri, seksuaalineuvoja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka 7.2.2012 Miksi aina puhua riskeistä

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin

Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin Riitta Palonen-Munnukka Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin Opas kehitysvammaisten seksuaalisuuden kohtaamiseen kehitysvammaisten parissa työskenteleville ammattilaisille ja omaisille Olen kiitollinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS

SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS Mikä on seksuaalisuuden portaat Seksuaalisuuden portaat opetuspaketti on Opetushallituksen materiaali ja sen ovat kehittäneet

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 5 EI JOO 1. Seksi Tavoite: Seksi ja yhdyntä käsitteiden ymmärtäminen. 1. Missä kuvassa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Työpaja/ Väestöliitto Seksuaalikasvatuksen välineitä ja menetelmiä sekä ajan ilmiöitä 3.12.2009 Vierumäki Mika Lehtonen Tuulia Aho Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS)

Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS) Puhutaanko seksuaalisuudesta? Seija Noppari kuntoutuksen ohjaaja (YAMK) fysioterapeutti, uroterapeutti seksuaaliterapeutti (NACS) Luennon aiheita Seksuaaliterveys, seksi, seksuaalisuus Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Seksuaalioikeuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä

Seksuaalioikeuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä Seksuaalioikeuksista kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä Kaikki kymmenen seksuaalineuvontaa antanutta vastaajaa olivat sitä mieltä, että seksuaalineuvontaa ja -kasvatusta ei edelleenkään ole

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi 11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN NEUVOLAPÄIVÄT 4.11.2010 Joona 1kk Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 9.11.2010 Psykologia, erityisesti kehityspsykologia osoittaa, että lapset syntyvät y seksuaalisina

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

Pusuhippaa, lääkärileikkejä ja haikaravauvoja Pieni lapsi seksuaalisuuden portailla

Pusuhippaa, lääkärileikkejä ja haikaravauvoja Pieni lapsi seksuaalisuuden portailla Raisa Cacciatore Pusuhippaa, lääkärileikkejä ja haikaravauvoja Pieni lapsi seksuaalisuuden portailla Lastenpsykiatri, tietokirjailija Väestöliiton asiantuntijalääkäri www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi

Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi TYÖPAJA NUORILLE Teemat: Seksuaalinen itsemääräämisoikeus, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja vastikkeellinen seksi Vinkkejä aiheen käsittelyyn: Varaa aikaa vapaaseen tai ohjattuun keskusteluun, jossa olet

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot