Luottamus 3.0 Puheenjohtajan keskustelualoite Suomen uudesta yhteiskuntareseptistä
|
|
- Heli Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luottamus 3.0 Puheenjohtajan keskustelualoite Suomen uudesta yhteiskuntareseptistä vuoteen Tukijalat 2015 Tukijalat 2027 Maistraatinportti 2 puh Helsinki
2
3 1 (9) Akava on aloitteellinen uudistaja, jonka näkemykset johtavat yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muutoksiin. Akavan strategia Suomi vuonna 2027 Suomi on kahdenkymmenen viime vuoden aikana muuttunut rakenteellisesti. Teollisuuden rakennemuutos on vuodesta 2007 lähtien vienyt työpaikkaa pois Suomesta, kun taas digitalisaatio on tuonut niitä lisää paljon. Euroopan unionin integraatio on rajoittanut maan hallituksen mahdollisuuksia harjoittaa kansallista raha- ja finanssipolitiikkaa. Työmarkkinamme on kansainvälistynyt ja monilla työpaikoilla työnteon rytmi seuraa muun maailman pääkaupunkien kellonaikoja. Vuoteen 2027 mennessä kolme hallitusta on päässyt muokkaamaan Suomen tulevaisuutta. Yhteiskunnallinen muutos ei tapahdu nopeasti. Sitä on toteuttava järjestelmällisesti, jotta saadaan pysyviä tuloksia aikaan. Maailma muuttuu Suomi samassa tahdissa Koska olosuhteet ovat muuttuneet monin tavoin, nyt on syytä pohtia, millä tavalla suomalaisten työntekijöiden ja päättäjien arki muuttuu tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana? Vuonna 2007 alkanut pankki-, euro- ja velkakriisi ei ollut väliaikainen häiriö eurooppalaisessa talouskasvussa. Suomen hyvinvointijärjestelmää pitää kehittää uudesta, selkeästi alemmasta rahoitustasosta kuin mihin totuttiin 2000-luvun alkupuolella. Suomen valtio on ottanut vuosittain noin seitsemän miljardia euroa lisää velkaa seitsemän viime budjettivuoden aikana. Valtion velka on jo ylittämässä 100 miljardin tason sekä eurojärjestelmän vaatiman tason, enintään 60 prosenttia tasoa bruttokansantuotteesta. Samalla kunnat ovat tehneet miinustuloksia jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä kehitys on pakko kääntää.
4 2 (9) Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen nousseen jo 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa, että menot ylittävät tulot 10 miljardilla eurolla vuosittain. Suomen väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että yhä pienempi joukko suomalaisia rahoittaa hyvinvointijärjestelmää työllään. Sen pitää tehdä yhä enemmän verotettavia työtunteja hyvinvointijärjestelmän rahoittamiseksi. Samanaikaisesti olemme jo kahden vuosikymmenen ajan taistelleet rakenteellisen työttömyyden kanssa, muun muassa sen vuoksi, että työvoiman osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Tämä kehitys jatkuu. Suomesta ei ole hävinnyt niinkään kokonaisia ammatteja, vaan osaamistasoon liittyviä tehtäviä. Tämä on yhtenäistä kaikilla aloilla. Ammatinvalinnan merkitys korostuu työmarkkinoilla tulevaisuudessa. Siksi nuorille pitää tarjota työllistäville aloille valmistavia koulutuspaikkoja koko Suomessa. Lähde: ETLA 2014 Viime vuosina on jatkuvasti kritisoitu Suomen korkeita työvoimakustannuksia, eli suomalaisten liian korkeita palkkoja verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Hyödyllisempi ja strategisempi kysymysasettelu olisi: tehdäänkö Suomessa oikeita asioita? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on jo vuosia sitten tuonut julkiseen keskusteluun ns. arvonlisähymiön. Tuotannossa ja valmistuksessa jossa Suomen palkat ovat siis eurooppalaisittain korkeat ei synny lisäarvoa Suomen taloudelle. Jos siirryttäisiin kansakuntana kohti hymiön ääripäitä, niin arvonlisäysketjun arvokkaimmat osat jäisivät Suomeen verotettavaksi. Onko Suomi valmis tähän muutokseen ja mitä se meiltä vaatisi? Ensinnäkin se edellyttäisi lisää panostuksia jokaisen työntekijän osaamiseen. Nykyinen hallitus on kautensa aikana leikannut koulutuksesta ja tutkimuksesta noin kaksi miljardia euroa. Toiseksi on nostettava raaka-aineiden jalostusarvoa Suomessa. Se edellyttää pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Teollisuuden panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat pudonneet takaisin vuoden 2000 tasolle. Meidän pitää kiriä kiinni 15 vuoden aikana syntynyt ero hyvin lyhyessä ajassa. Onko suomalainen päätöksentekojärjestelmä siihen valmis? Ovatko suomalaiset toimijat siihen valmiita?
5 3 (9) 2. Yhteiskuntaresepti vuoteen 2027 Yksi Suomen vahvimmista kilpailueduista kansainvälisessä kilpailussa on aina ollut pienen maan toimijoiden keskinäinen luottamus. Sodan jälkeinen taloudellinen kasvu ja nopea teollistuminen toteutuivat sotavuosina rakentuneen vahvan luottamuksen pohjalle luvun loppupuolella alkaneesta talouskriisistä noustiin, kiitos vahvan poliittisen johdon, mutta myös toimivan luottamuspääoman turvin. Vuonna 2007 alkanut pankki- ja velkakriisi on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Vaikka kansallisessa keskustelussa on tuotu esiin laajoja toimenpide-ehdotuksia jo monen vuoden ajan, vastaavanlaisia päätöksiä ei ole saatu aikaan. Akava esitti keskusteluasiakirjassaan Suomen työn linja, joka julkaistiin vuonna 2013, rakenteellisia vaihtoehtoja, joista Akavalla oli valmiutta keskustella ja neuvotella. Strategiset tavoitteet Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Joka vuonna Suomen työmarkkinoilta poistuu henkilöä enemmän kuin sinne saadaan uusia työntekijöitä. Työikäisten määrä vähenee noin :llä vuodessa maahanmuutosta huolimatta. Suomi tarvitsee pitkäjänteisen yhteiskuntasopimuksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on vauras, hyvinvointivaltion mallimaa vuonna Se edellyttää päättäjiltä vaikeita linjapäätöksiä ja suomalaisilta riskejäkin sisältäviä valintoja ja panostuksia. Niin kansalaisten, työntekijöiden, työnantajien kuin päättäjien pitää voida luottaa toisiinsa siinä, että kaikki pitävät vuosikymmenten ajan katseen tavoitteissa. Kiristynyt kansainvälinen kilpailu luo painetta uudistaa työmarkkinoita. Akava on valmis neuvottelemaan työmarkkinarakenteiden uudistamisesta siten, että nykyisiä rakenteita täydentäisivät koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen tuoma turva. Ministeriöiden kansliapäälliköt totesivat tilannekuvassaan hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, että osaamiseen perustuva kilpailuetumme on katoamassa. Siksi tulevien hallitusten on pidettävä suomalaisten osaamistason nostamista strategisena tavoitteena.
6 4 (9) Luottamusta lisäävät toimet pitää aloittaa heti tulevan hallituskauden alussa. Yhteiskuntareseptin perusainekset ovat: Tarvitaan osaamisperusteinen strategia, varmistetaan laadukkaan koulutus- ja tutkimusketjun voimavarat Tarvitaan menopoliittinen linja, huolehditaan sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta Tarvitaan veropoliittinen linja, työn verotuksen pitää kannustaa työn tekemiseen Tarvitaan palkkapoliittinen linja, jota voidaan kehittää nykyisen suomalaisen koordinoidun palkkapolitiikan mallin pohjalta. Palkankorotukset ja maltillinen veroaste turvaavat palkansaajien ostovoimaa. Palkankorotuksissa huomioidaan tuottavuuskehitys. Tarvitaan joustavuutta työelämässä, erityisesti työajoissa lisätään joustoja sekä lisätään valmiutta paikalliseen sopimiseen. Samanaikaisesti palkansaajien turvasta on huolehdittava Luottamus pitää palauttaa kahdella tasolla: työmarkkinaosapuolten välille kaksikantaiseen toimintaan sekä työmarkkinaosapuolten ja valtion keskinäisiin neuvotteluihin eli kolmikantaan. 3. Luottamuksen palauttaminen kaksikantaan Talousneuvoston raportissa maaliskuussa 2015 ehdotetaan, että Suomeen tarvitaan johdonmukainen talouspolitiikan strategia, jossa on kolme painopistettä: kustannuskuilua tärkeisiin kilpailijamaihin umpeen kurova palkanmuodostusmalli, työvoiman ja työpanoksen kasvun tulevina vuosina turvaava politiikka sekä nopeampaan pitkän aikavälin tuottavuuden kasvuun johtava politiikka. Akavalla on valmiudet tulla neuvottelupöytään, jos työnantajapuolella ja valtiovallalla on aitoa vastaantulohalukkuutta. Vastuu tuo mukanaan luottamusta Julkisessa keskustelussa on useasti ihmetelty laittomien lakkojen korkeaa määrää varsinkin vertailussa Ruotsin kanssa. On syytä tutustua tarkemmin Ruotsin ja Saksan malleihin, jossa työntekijöillä on määritelty asema ja vastuu yrityksen tai tehtaan päätöksenteossa, mikä on ratkaisevalla tavalla tuonut luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välille. Vuosittaiset yhteiset työmarkkina-analyysit käyttöön Luottamuksen lisäämiseksi ryhdytään jatkuvaan neuvottelumenettelyyn, jossa työmarkkinaosapuolet tekevät yhdessä kansallisesti ja alakohtaisesti makrotalouteen, tuottavuuteen ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä analyysejä. Yhteinen tilanneanalyysi rakentaa luottamuspohjaa alakohtaiselle sopimiselle. Työaikalainsäädäntöön tehdään kokonaisuudistus Nykyinen työaikalaki on tehty suljetun teollisuusyhteiskunnan oloihin eikä se toimi globaalissa it- ja palveluyhteiskunnassa. Työaikalain uudistaminen on tarpeen sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta. Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovitaan työajoista nykyistä laajemmin ja vapaammin. Yhdessä ja samassa työaikalaissa ei voida kattavasti ottaa huomioon kaikkia aloja ja työntekijöitä, mutta tasavertaiset työnantaja- ja työntekijäliitot voivat yhdessä arvioida, mikä on kyseisellä alalla sopiva järjestely.
7 5 (9) Paikallista sopimista voidaan lisätä Työmarkkinoille on vaadittu lisää joustavuutta. Tämä onnistuu paikallisen sopimisen avulla, jos työntekijät ja työnantaja luottavat toisiinsa. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää työnantaja- ja työntekijäliittojen tuen ja osaamisen hyödyntämistä neuvotteluissa. Lisäksi henkilöstön edustajan asemaa tulee parantaa. Samalla on syytä huomata, että mikään tutkimustieto ei tue oletusta, että tuottavuuden kasvu olisi vahvempaa sellaisissa maissa, joissa palkoista neuvotellaan paikallisesti. Palkanmuodostus työllisyyden ja ostovoiman näkökulmasta Kansainvälinen kilpailu pakottaa määrittelemään Suomen palkkatason maan tuottavuuskehityksen mukaan. Tarvitaan palkkapoliittinen linja, jota voidaan kehittää nykyisen suomalaisen koordinoidun palkkapolitiikan mallin pohjalta. Siinä yhteen sovitetaan kustannuskilpailukyky, työllisyys ja ostovoima sekä vientiteollisuuden tarpeet. Uudessa palkkapoliittisessa mallissa otetaan huomioon tasa-arvo sekä julkisen sektorin ja palveluelinkeinojen tarpeet. Työttömyysturvaa uudistetaan Työttömyysturvaa on syytä edelleen uudistaa. Akava on valmis tarkastelemaan turvan kestoa kannustavuuden hyväksi, kunhan sen tasoa voidaan työttömyyden alussa parantaa ja mahdollistaa nykyistä aktiivisempi työllistymisen edistäminen. Tämä edellyttää luopumista ns. taitteista. Samalla huolehditaan kassaperusteisesta järjestelmästä ja sen rahoituksen periaatteiden säilymisestä Työmarkkinoilla noudatetaan lakia Työmarkkinoiden toimivuutta koettelee se, ettei työlainsäädäntöä noudateta täysin. Työnantajavelvoitteiden kiertämisellä tai rikkomisella hankitaan epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa laillisesti toimiviin yrityksiin. Lainvastaiseen toimintaan puuttuminen on työntekijälle taloudellisen riskin ja oikeudenkäyntiriskin vuoksi usein mahdotonta erityisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa. Tämän vuoksi tulee säätää laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto tai vastaava järjestö voi panna kanteen vireille henkilön puolesta. Akavan mielestä on mahdollista keskustella työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kehittämisestä. Lisää turvaa ja luottamusta Irtisanominen on työnantajalle liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi myös tilanteissa, joissa työnantajan liiketoiminta on voitollista ja joissa työ ei ole olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin perustein tulee rajata. Työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta lisätään tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Yli 55-vuotiaat pidettävä työelämässä Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että he saavat olla työelämässä eläkeikään saakka. Ikääntyneiden työntekijöiden suojan parantamiseksi pitää harkita työnantajan omavastuun korottamista ikääntyneiden tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa. Akavan tavoite on pitää yli 55-vuotiaat työelämässä eläkeikään saakka. Jos yllä mainitut toimenpiteet olisivat käytössä, nykyisin käytössä oleva työttömyysputki voisi käydä tarpeettomaksi.
8 6 (9) Palkansaajatyön ja yrittäjyyden välinen kynnyksen madaltaminen Tulevaisuudessa yhä useampi vaihtaa edestakaisin palkkatyöstä yrittäjyyteen uransa aikana. Tänä päivänä vaihdot ovat liian raskaita ja kalliita. Yksinyrittäjän sosiaaliturva pitää nostaa palkansaajan tasolle. Vaakakupit Yhteiskunnalliset paineet Akavan valmiudet 4. Luottamuksen palauttaminen kolmikantaan Päätöksentekokyky pitää palauttaa Vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa oli ilmeistä, että melkein kaikissa eduskuntapuolueissa poliittinen taktikointi suhteessa tuleviin vaaleihin painoi enemmän kuin vastuunkanto tasavallan tulevaisuudesta. Poliittinen kulttuuri on muuttunut nopeasti verrattuna 1990-luvun yhteistyömuotoihin ja päätöksentekokykyyn. Päättyvällä hallituskaudella virkamies- ja asiantuntijavalmistelun merkitys on vähentynyt merkittävästi suhteessa poliittisten ryhmien valmisteluun. Osin tästä syystä jotkut lakiehdotukset eivät ole olleet toteuttamiskelpoisia. Tutkittuun tietoon perustuvan analyysin tulee olla päätöksenteon perusta. Asiantuntijoiden asema pitää palauttaa poliittisessa päätöksentekoprosessissa. Vaikka maan hallitus on pitänyt kiinni kolmikannasta yhteistyömuotona, se on toimillaan aiheuttanut hämmennystä työmarkkinaosapuolissa, kun se ei ole pitänyt sitoumuksistaan kiinni. Yhtenä esimerkkinä tästä olivat eläkeneuvottelut, joissa hallitus luopui yhdestä reunaehdostaan. Kolmikannan tulosvastuu Jatketaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä tuloksekkaaksi osoittautuneella valmistelutavalla, jossa kullakin kolmikannan toimijalla on oma roolinsa. Asiantuntijoiden
9 7 (9) tehtävänä on pohjustaa työelämään liittyvät uudistukset. Työmarkkinaosapuolet ja hallitus määrittelevät yhdessä ne tavoitteet, joihin kussakin valmisteluasiassa tulee päästä. Työllisyysaste 75 prosenttiin Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä pysymisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan ja aktiiviseen työllistymiseen. Suomi elää osaamisesta Yhteiskuntasopimuksen peruspilari on, että panostetaan tuntuvasti resursseja suomalaisten osaamistason nostamiseen. Se edellyttää uudistumista, mutta myös lisää voimavaroja peruskouluun, toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Opettajien osaamisesta huolehditaan pakollisella täydennyskoulutusohjelmalla. Peruskoulun laatu keskiöön Viime vuosina suomalaisten osaamisperusta on osoittanut murenemisen merkkejä. Vaikka olemme ylpeitä tasavertaisesta ja PISA-tuloksistaan tunnetusta peruskoulustamme, on myönnettävä, että nuorten oppimistuloksissa on havaittavissa selvä lasku. Teknologia määrittelee elämämme ja työn kehitystä tulevaisuudessakin. Luonnontieteiden painoarvoa lisätään peruskoulussa ja toisella asteella. Koulupudokkaiden määrää pienennetään siten, että oppilaalla olisi velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Nuorille, joilla on vaikeuksia suoriutua toisen asteen koulutuksesta, on räätälöitävä heille sopivaa koulutusta. Koulutusajat nopeammiksi Suomessa aloitetaan korkeakouluopinnot kansainvälisesti vertailtuna myöhään ja opinnot kestävät pitkään. Tavoitteena tulee olla, että vuonna 2020 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon ennen työelämään siirtymistä. Ylempi korkeakoulututkinto tulee kuitenkin säilyttää tavoitetutkintona yliopistoissa. Valmistuneiden määrää nostetaan joustavammilla opintopoluilla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Tulevaisuudessa yliopistoissa korostetaan opiskelijoille annettavaa opetusta. Opiskeluaikojen lyhentämiseksi tarvitaan opintotukeen kokonaisuudistus. Opintotuen on mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu. Uuden mallin pitää olla paljon kannustavampi ja opintorahan osuuden kokonaistuesta tulisi olla suurempi opiskelun alkuvaiheessa. Lainanosuus olisi merkittävästi suurempi opiskelun loppuvaiheessa. Kouluttautuminen on aina kannattavaa Tämän päivän nuoren pitää voida luottaa siihen, että ammattikorkeakoulussa tai yliopistolla opintoihin käytetty aika näkyy palkkauksessa. Korkeasti koulutetuilla tulee olla mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen vuosittain ammattitaidon ylläpitämiseksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään kerran vuodessa kohtuuhintaisesti jokin laaja osaamiskokonaisuus, joka on vähintään 30 opintopistettä.
10 8 (9) Yliopistot maailman huippua Tavoitteena tulee olla, että Suomessa on yksi yliopisto kansainvälisissä vertailuissa 40 parhaan joukossa tai kolme yliopistoa sadan parhaan joukossa. Koulutusjärjestelmämme tehokkuutta on mahdollista lisätä. Esimerkiksi korkeakouluverkko on tehdyistä toimista huolimatta Suomessa väkilukuun nähden kaksin- tai kolminkertainen muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Rakenteellisen kehittämisen jatkaminen korkeakoulutuksessa, opiskelupaikkojen tehokkaampi käyttö, läpäisyasteen parantaminen toisella ja korkeaasteella sekä täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen ovat kaikki keinoja, joiden avulla voimme saada lisää resursseja koulutukseen ja jopa parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Strategisia painopisteitä on vahvistettava. Se tarkoittaa myös koulutus- ja tutkimusvastuiden selkeämpää työnjakoa. Suomi vaurastuu tutkimuksen ja kehityksen tuomalla osaamisella Suomen talouden rakenteet eivät ole uudistuneet ja investoinnit painottuvat rakentamiseen enemmän kuin monissa maissa. Suomessa pitää nostaa kansalliset tutkimus- ja kehityspanostukset takaisin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiolliset tutkimusja kehityspanostukset palautetaan yli prosenttiin bruttokansantuotteesta. Elinkeinopolitiikkaan selkeitä valintoja Suomeen luodaan uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa teollisuuspolitiikkaa. Uuden teollisuuspolitiikan avulla luodaan edellytykset uusien, erityisesti palveluihin, digitalisaatioon ja cleantechiin nojautuvien yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Uusia panostuksia kohdennetaan digitaalisten palvelujen rakentamiseksi. Kasvattamalla energiantuotannon monipuolisuutta ja omavaraisuutta parannetaan kilpailukykyä ja tuotantovarmuutta. Velkoja ei siirretä lasten maksettaviksi Valtion ja kuntien velka on lähes kaksinkertaistunut kuuden seitsemän viime vuoden aikana. Jokaisen sukupolven pitää kantaa vastuu talouspolitiikastaan. Seuraavallakin päättäjien sukupolvella pitää olla edellytyksiä elvyttää, muuten ollaan samalla tiellä kuin Kreikka. Seuraava kansainvälinen taantuma voi vaikuttaa Suomeen jo kymmenen vuoden sisällä. Kuntien ja valtion taloutta pitää sopeuttaa 4 6 vuoden sisällä suomalaisten veronmaksajien maksukyvyn mukaan. Työn tekeminen on aina kannattavaa Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Tämä varmistetaan parhaiten huolehtimalla, että ansiotuloverotuksen taso kannustaa työn vastaanottamiseen. Palkkojen verotus alennetaan EU15-maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alennetaan kohti 50 prosenttia. Kannustinloukkuja poistetaan Työttömyysturvaa on syytä edelleen uudistaa. Akava on valmis tarkastelemaan turvan kestoa kannustavuuden hyväksi, kunhan sen tasoa voidaan työttömyyden alussa nostaa. Niin kutsuttua perustuloa ei pidä ottaa käyttöön, vaan julkisten tukien pitää olla jatkossa tarveharkintaisia. Asumistuen tulosidonnaisuutta pitää muuttaa, jotta työn vastaanottaminen johda tilanteeseen, jossa tosiasiallinen tulotaso ei juuri parane.
11 9 (9) Suomi tarjoaa naisille ja miehille samat mahdollisuudet Koulutuksen on palkittava miehiä ja naisia tasa-arvoisesti, mikä edellyttää naisten työmarkkina-aseman parantamista. Perhevapaajärjestelmää uudistetaan mallin mukaisesti. Vanhempainvapaajärjestelmän (6+6+6) vanhempien yhteisen 6 kuukauden jakso tulisi voida käyttää niin, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan vanhempainrahaa merkittävästi nykyistä pidempään. Tällöin tulee uudistaa myös nykyinen kotihoidontukijärjestelmä. Julkisen sektorin laajuus määritellään Julkisella sektorilla työskentelee yli akavalaista. Akava haluaa pelastaa julkiset hyvinvointipalvelut ja pohjoismaisen hyvinvointimallin. Se edellyttää rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus tulee määritellä kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Julkisissa palveluissa voidaan hyödyntää digitalisaation tuomaa tuottavuuskasvua edellyttäen, että ammatti- ja täydennyskoulutuksessa digitalisaatiota priorisoidaan. Vaakakupit Yhteiskunnalliset vaatimukset Akavan valmiudet Taustamateriaalina on käytetty muun muassa asiakirjoja Työstä kasvua Suomeen (2014), Ihmisen kokoista työelämää (2014), Julkinen sektori hyvinvoinnin toteuttajana (2014), Suomen työn linja (2013).
Suomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotAkavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi
Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi.
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotTästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:
Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen
Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotUusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?
Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotMENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE
MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTyöllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013
Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotTYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI
TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,
LisätiedotTaustaa tutkimukselle
Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti Veronmaksajien toimeksiannosta kyselytutkimuksen keskeisimpien vaikuttajien asenteista liittyen Veronmaksajien edunvalvonnan kannalta tärkeimpiin teemoihin
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTalous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki
Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotTavoitteet
Tavoitteet 2018-2023 TERVETULOA UUDISTAJIEN JOUKKOON Teollisuusdemarit tarjoaa Teollisuusliiton jäsenille väylän parantaa työ- ja palkkaehtojaan ja laajemmin yhteiskunnallista asemaansa. Innostamme ihmisiä
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotRakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotTyöllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä
Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotSuomi elää osaamisesta
Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotTEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA
TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotInnovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino
LisätiedotTyöpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2016 24 047 22 640 33 775 23 444 Nettolisäys: 77 090 15 399 Työpaikat syntyvät
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotHallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi HJF 25.9.2015 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi 25.9.2015 2 Hallitusohjelmasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta.
LisätiedotTyömarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?
Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotSuomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015
Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että
LisätiedotKilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPuolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015
Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotSuomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotMaailma muuttuu. Muutostahti kiihtyy. Kestääkö Suomi?
Maailma muuttuu. Muutostahti kiihtyy. Kestääkö Suomi? Kestääkö talous? Minna Punakallio @MinnaPunakallio 17.6.2019 Taloudellinen hyvinvointimme on nykyisin tasolla, josta ei aikanaan edes uskallettu uneksia.
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotHallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotPalvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015
Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotKUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
Lisätiedot