OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä?

Transkriptio

1 Aki Ilmanen OPINNÄYTETÖINÄ TEHTÄVIEN KEHITYSHANKKEIDEN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Opinnäytetyö Liiketalous Lokakuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Aki Ilmanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalous Opinnäytetöinä tehtävien kehityshankkeiden merkitys työelämälle. Erittäin paljon apuja vai ei mitään hyötyä? Tiivistelmä Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat kansantaloudellisestikin suuri resurssi. Esimerkiksi vuonna 2006 opinnäytetöitä tehtiin AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa kpl, mikä vastaa miestyövuotta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden hyötyjä ja vaikutuksia toimeksiantajaorganisaatioiden kannalta. Keskeisiä kysymyksiä olivat, miten paljon ja millä tavalla opinnäytetöiden tuloksia hyödynnetään sekä millä tavoin toimeksiantajat kehittäisivät opinnäytetöitä ja opinnäytetyöprosessia, jotta ne vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa opinnäytetöiden ja opinnäytetyöprosessin kehittämisen perustaksi. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä Webropol-ohjelmalla Siihen pyydettiin vastausta 122 Mikkelin ammattikorkeakoulun liiketalouden, terveysalan, it-alan sekä ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöitä vuonna 2007 teettäneeltä toimeksiantajalta. Lomakkeessa käytettiin suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Vastauksia saatiin 45 kpl, joten vastausprosentti oli 37. Tutkimusten tulosten mukaan työelämä odottaa opinnäytetöiltä konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä, jotka ilmenevät hyötyinä toimeksiantajan kannalta. Opinnäytetyöt vastaavat ilmeisen hyvin näitä vaatimuksia, sillä lähes kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että opinnäytetyöstä on ollut organisaatiolle hyötyä. Sen määrää ei kuitenkaan osattu arvioida, mutta puolet vastaajista totesi, että hyöty on ollut suurta tai merkittävää. Vain 10 % oli sitä mieltä, että opinnäytetyöstä ei ollut hyötyä. Opinnäytetöiden koettiin antavan paljon tietoa, vastaavan asetettuja tavoitteita ja olevan tärkeä kanava ammattikorkeakoulujen osaamisen kanavoimisessa työelämän käyttöön. Ne koettiin hyväksi tavaksi tutkia ja toteuttaa asioita, joihin ei muuten ollut resursseja. Uutta liiketoimintaa, tuotteita tai palveluita ne eivät kuitenkaan synnyttäneet, eivätkä tuoneet organisaatioille kasvua, kustannussäästöjä tai lisänneet tuottavuutta, työpaikkoja tai julkisuutta. Silti neljännes opinnäytetöistä johti myös tekijänsä työllistymiseen. Kehitettävää toimeksiantajien mielestä löytyi lähinnä ammattikorkeakoulun ja toimeksiantajan välisestä yhteydenpidosta. Lisäksi toivottiin konkreettisempia toimenpideehdotuksia opinnäytetöinä toteutettavien tutkimusten tulosten perusteella. Tutkimus antoi runsaasti tietoa opinnäytetöiden toimeksiantajien käsityksistä opinnäytetöitä kohtaan. Tulosten mukaan opinnäytetöiden toimeksiantajat olivat hyvinkin tyytyväisiä teettämiinsä opinnäytetöihin, mutta kaipasivat koululta aktiivisempaa roolia opinnäytetyön ohjauksessa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi järjestämällä opinnäytetyöprosessin alussa opinnäytetyön ohjaajan, toimeksiantajan ja tekijän tapaaminen. Asiasanat (avainsanat) opinnäytetyö, ammattikorkeakoulu, työelämä, kyselytutkimus, tutkimus- ja kehitystyö Sivumäärä Kieli URN 73 s. + liite 6 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eila Jussila Opinnäytetyön toimeksiantaja AMKtutka / Anneli Jaroma

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 9. October 2008 Author(s) Aki Ilmanen Degree programme and option Business Management Name of the bachelor's thesis The meaning of bachelor s theses for working life: A lot of help or no use at all? Abstract Bachelor s theses are a great resource for domestic economy. For example in 2006, there were made bachelor s theses in Finland. As one thesis is comparable to two months full-time work, all the theses totalled as much as man-years of labour. The purpose of this study was to investigate the significance of the bachelor s theses for working life clients. It explains how and how much the results of the bachelor s theses were used in working life, and in which way clients would like to change bachelor s theses and related processes so that they would met better their needs. The study was carried out by an on-line survey between 15 and 25 May The request to reply the survey was ed to 122 working life clients for which bachelor s theses were made in 2007 in Mikkeli University of Applied Sciences in bachelor s degree programmes of Information Technology, Business Information Technology, Hospitality Management, Physiotherapy, Nursing and Business Management. The survey consisted of closed and open questions. Results are examined statistically, and open questions analyzed through content analysis. The response rate was 37 % as 45 clients replied the survey. The study showed that working life expected concrete benefits from the bachelor s theses and that they met quite well these requirements. Nearly all respondents agreed that the bachelor s theses had benefited their organizations. They could not estimate the exact value of the theses, but half of them thought that the benefits had been significant. Only 10 % thought that the theses did not produce any benefits. The bachelor s theses produced a lot of information, met their goals and were an important channel to distribute knowledge from the university of applied sciences to working life. The bachelor s theses are a good method to research topics, which would normally remain unexamined. However, the bachelor s theses did not create new business, products or services, produce growth, save costs or create productivity, jobs or publicity. Still a quarter of the students carrying out their bachelor s theses were employed by their clients. To improve the bachelor s theses working life clients would like to develop closer cooperation with the universities of applied sciences. In addition, they hoped more concrete proposals for action based on the results of the bachelor s theses. The study produced a lot of information about opinions of working life toward the bachelor s theses. They were very satisfied with them, but hoped more active guidance of students from the universities of applied sciences. This could be done for example by arranging meeting between student, supervisor (teacher) and working life client in the beginning of the bachelor s thesis process. Subject headings, (keywords) bachelor s thesis, university of applied sciences, working life, research and development, survey research Pages Language URN 73 p. + app. 6 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Eila Jussila Bachelor s thesis assigned by AMKtutka / Anneli Jaroma

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖ, AMMATTIKORKEAKOULU JA TYÖELÄMÄ Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulu ja työelämä Hankkeistettu opinnäytetyö Opinnäytetöiden merkitys aikaisempien tutkimusten valossa Tutkimus suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin TUTKIMUSONGELMA, -AINEISTO JA -MENETELMÄT Kohderyhmä ja otos Tutkimusmenetelmät Tiedonkeruumenetelmä Aineistonkäsittelymenetelmät Tutkimuksen validiteetti, reliabiliteetti, objektiivisuus ja eettisyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen taustamuuttujat Opinnäytetyön hyödyntäminen Toimeksiantajien kehittämisehdotuksia opinnäytetyölle JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Opinnäytetöistä on hyötyä toimeksiantajille Eri alojen palkkaerot näkyvät jo opinnäytetyössä Opinnäytetyö johtaa työsuhteeseen Opinnäytetyö on opiskelijan, toimeksiantajan ja ammattikorkeakoulun yhteistyön tulos Opinnäytetyön tuotteistaminen vähentäisi ongelmia Jatkotutkimusaiheita PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITE

5 1 JOHDANTO 1 Suomalaisten yritysten toiminta perustuu korkeatasoiseen tietoon ja osaamiseen. Sama koskee myös julkisia palveluita ja oikeastaan koko yhteiskuntaamme. Korkeakouluilla on tärkeä merkitys uuden tiedon tuottamisessa ja jo olemassa olevan tiedon soveltamisessa uudella tavalla ja uusiin kohteisiin. Ammattikorkeakoulut ovat vajaan 20 viime vuoden aikana kasvaneet merkittäväksi tekijäksi Suomen korkeakouluverkostossa. Niiden tehtävänä on ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan harjoittaa opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt ovat merkittävä osa viimeiseksi mainittua. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä tehtiin vuonna 2006 Suomessa kappaletta. Hankkeistettuja eli työelämän toimeksiannosta tehtyjä niistä oli (OPM/AMKOTA 2007). Kun yhden opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä, mikä vastaa teoreettisesti kahden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä, ovat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt vuosittain laajuudeltaan miestyövuotta ja hankkeistetutkin opinnäytetyöt miestyövuotta. Tämä määrä kertyy pelkästään ammattikorkeakoulututkintoon (AMK-tutkinto) johtavasta koulutuksesta, lisäksi tulevat ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen liittyvät opinnäytetyöt. Hyvän vertailukohdan opinnäytetöille tarjoavat Suomessa rakennettavat ja Karibialle toimitettavat maailman suurimmat risteilijät. Ne työllistävät miestyövuotta. Royal Caribbean Cruises Ltd. maksaa yhdestä tällaisesta Genesis-luokan risteilijästä noin 900 miljoonaa euroa. (Royal Caribbean orders 2007.) Voisiko ammattikorkeakoulun opinnäytetöillä siis rakentaa maailman suurimman risteilijän (pituus 360 m, 8400 matkustajaa ja miehistön jäsentä) kahdessa vuodessa? Voisiko opinnäytetöiden arvo olla toimeksiantajilleen lähes puoli miljardia euroa vuodessa? Kokoluokka on valtava esimerkiksi verrattuna opetusministeriön ammattikorkeakouluille vuosittain myöntämään noin 375 miljoonan euron rahoitukseen (Opetusministeriö 2007, 53). Vai onko opinnäytetyö sittenkin vain ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osa, josta ei ole todellista hyötyä toimeksiantajalle: Empiirisen osan toteuttajaksi on löydettävä lopputyötään valmisteleva opiskelija. Lopulta tutkimustuloksia on väänneltävä ja käänneltävä Excelissä viikko jos toinenkin. Tutkimuksen avulla uus-

6 2 avuton yrittäjä saa tietää yhtä paljon kuin jos hän olisi ottanut puhelimen kouraansa, soittanut muutamalle asiakkaalle ja kysynyt. Markkinatutkimus tosin olisi valmistunut puolessa tunnissa kolmen kuukauden sijaan. (Parantainen 2008.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden ja opinnäytetyöprosessin kehittämisen perustaksi selvittämällä opinnäytetöiden vaikutuksia niiden toimeksiantajaorganisaatioiden kannalta. Tämä pitää sisällään niin taloudelliset, teknologiset, tiedolliset ja tuotannolliset kuin sosiaalisetkin vaikutukset, jotka voivat näkyä esimerkiksi kilpailukyvyssä, kasvussa, työpaikkojen määrässä tai osaamisessa. Täsmennettyjä tutkimuskysymyksiä ovat: Miten paljon ja millä tavalla opinnäytetöiden tuloksia hyödynnetään? Lisäksi selvitetään, millä tavoin opinnäytetöiden työelämää edustavat toimeksiantajat kehittäisivät opinnäytetöitä ja opinnäytetyöprosessia, jotta ne vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Tästä hyötyvät työelämän lisäksi myös opiskelijat, koska entistä laadukkaammat ja hyödyllisemmät opinnäytetyöt lisäävät työelämän kiinnostusta opinnäytetyöaiheiden tarjoamiseen ja sitä kautta opiskelijoilla on suurempi valinnanvara valita itseään aidosti kiinnostavia aiheita. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä koskevia tutkimuksia on runsaan kymmenen viime vuoden aikana tehty useita. Monissa on käsitelty myös toimeksiantajaorganisaatioiden mielipiteitä opinnäytetöistä, mutta opinnäytetöiden merkitystä toimeksiantajaorganisaatioille ei ole tutkimuksissa kuin sivuttu. Mielestäni kysymys on kuitenkin erittäin merkityksellinen niin yksittäisten toimeksiantajien kuin koko Suomenkin kannalta. Kohderyhmäksi valitsin vuonna 2007 valmistuneiden opinnäytetöiden toimeksiantajat seuraavien Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestettävien koulutusohjelmien osalta: liiketalous, business management, tietotekniikka, tietojenkäsittely, fysioterapia, hoitotyö ja palvelujen tuottaminen. Tässä tutkimuksessa puhun yksinkertaisuuden vuoksi usein vain liiketaloudesta, informaatio- ja mediatekniikasta tai it-alasta, terveysalasta sekä ravitsemis- ja talousalasta. Tutkimuksen toteutin internetkyselynä pääosin kvantitatiivisena tutkimuksena, joka sisälsi luokiteltuja väittämiä ja monivalintakysymyksiä. Tuloksia tarkensin joukolla kvalitatiivisia kysymyksiä. Kutsun tutkimukseen osallis-

7 tumisesta lähetin sähköpostilla 122 opinnäytetyön toimeksiantajalle. Tutkimukseen vastasi 45 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli näin ollen Tutkimuksen tilaajana on Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää -hanke (AMKtutka) ja sen projektijohtaja Anneli Jaroma. AMKtutka on opetusministeriön rahoittama valtakunnallinen kolmivuotinen ( ) kehittämisverkostohanke, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu koordinoi. Sen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä (T&K) sekä edistää T&K-työn ja opetuksen integrointia. (Tutkimus- ja kehitystyö osana ) Koska opinnäytetyöt ovat keskeinen opetusta, T&K-työtä ja työelämää yhdistävä tekijä, ei niiden merkitystä ammattikorkeakoulujen T&K- ja aluekehitystehtävässä onnistumisen kannalta voi väheksyä. Opinnäytetyön aluksi selvitän tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet: opinnäytetyö, hankkeistettu opinnäytetyö, työelämän edustaja ja ammattikorkeakoulu. Kerron opinnäytetöiden roolista osana ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä sekä osana ammattikorkeakoulujen ja työelämän välistä yhteyttä. Lisäksi esittelen Mikkelin ammattikorkeakoulun, jonka opiskelijoiden opinnäytetöiden toimeksiantajat olivat tutkimuksen kohderyhmä. Käyn läpi myös aikaisempien tutkimusten tuloksia aiheesta, täsmennetyt tutkimustehtävät ja tutkimusmenetelmät sekä käsittelen tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia. Tämän jälkeen raportoin tutkimuksen tulokset ja niistä tekemäni johtopäätökset. 2 OPINNÄYTETYÖ, AMMATTIKORKEAKOULU JA TYÖELÄMÄ Suomessa on 28 ammattikorkeakoulua. Ne antavat koulutusta kahdeksalla koulutusalalla, jotka on kirjattu ammattikorkeakouluasetukseen (2003/352): tekniikka ja liikenne, liiketalous ja hallinto, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuriala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnontieteet, luonnonvara- ja ympäristöala sekä humanistinen ja kasvatusala (Opetusministeriö 2004, 12). Jokaisella alalla on useita eri koulutusohjelmia. Nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammattikorkeakoulut antavat aikuisille suunnattua ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta monimuoto-opintoina, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon

8 johtavaa koulutusta, erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta sekä avoimen ammattikorkeakoulun opetusta. 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu antaa koulutusta kaikilla kahdeksalla ammattikorkeakoulujen koulutusalalla. AMK-tutkintoon johtavia koulutusohjelmia on 20 ja ylempään AMK-tutkintoon johtavia seitsemän. Opiskelijoita on noin 4 500, joista vuosittain valmistuu keskimäärin 800. Ammattikorkeakoululla on kampukset Mikkelin lisäksi myös Savonlinnassa ja Pieksämäellä. 2.1 Opinnäytetyö AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin sisältyy aina opinnäytetyö. Sen väitetään olevan merkittävä osa opiskelijan ammatillista kehittymistä kohti asiantuntijuutta. Sen tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Sen voi tehdä yksin tai jopa neljän hengen ryhmässä. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2005, 2.) Opinnäytetyöt voidaan jakaa kahteen perusryhmään: Ensimmäisen muodostavat teoreettiset kirjalliset tutkielmat ja toisen työelämää edustavan toimeksiantajan tilauksesta ja tarpeisiin tehdyt opinnäytetyöt, joihin tässä tutkimuksessa keskitytään. Työelämän edustajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka jonkin organisaation palveluksessa ollessaan osallistuu työelämälähtöiseen opinnäytetyöhön sen toimeksiantajana ja/tai työelämäohjaajana. Myös työelämälle tehtäviin opinnäytetöihin sisältyy aina asian teoreettisen taustan selvittäminen, jota tämäkin teksti tämän opinnäytetyön osalta edustaa. Tarkemmin kuvattuna opinnäytetyöt ovat erilaisia selvityksiä, kehittämistöitä, suunnittelutöitä, testauksia, taide- ja hyvinvointitekoja, tuotteen tai tuoteryhmien kehittelyä, tutkimuksia, projekteja tai niiden osia tai sisällöntuottamista (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2005, 2). Oli opinnäytetyö tyypiltään mikä hyvänsä, on se aina jossain mielessä toiminnan kehittämistä, tuotteen tai tuotoksen suunnittelua ja toteutusta tai jonkin aiheen selvittämistä ja tutkimista. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2005, 3.) Keskeistä opinnäytetyössä on se, että työstä on hyötyä ja että se ei pelkästään kertaisi olemassa olevaa tietoa ja taitoa. Opinnäytetyön pitäisi siis tuottaa jotain sellaista, mitä

9 5 siihen asti ei ole sanottu tai esittää ennestään tunnetut asiat uudesta näkökulmasta. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2005, 6.) Hyvän opinnäytetyön on oltava myös mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen, aihevalinnaltaan ja toteutustavaltaan omaperäinen, ennakkoluuloton, idearikas ja innovatiivinen, käytännönläheinen, asiantuntijuutta osoittava, toiminnan kehittämiselle tuloksekas, tiedonhankintataitoja ja lähdekritiikkiä osoittava, suunnitelmallisesti tavoitteisiin etenevä, analoginen, hyödyllinen, pohtiva, kantaaottava ja raportoinniltaan onnistunut. (Hakala 2004, ) Useita em. ominaisuuksista käsitellään myös tässä tutkimuksessa. Opiskelijan oppiminen on opinnäytetyön tärkein tehtävä, mutta ei siis ainoa. Yksi keskeisimpiä asioita ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessissa on sen tekeminen tiiviissä yhteydessä työelämän kanssa (Viitala 2005). Kinnunen (2002, 239) on kiteyttänyt tämän toteamalla, että opinnäytetyö on yhdysside opiskelun ja työelämän välillä ja helpottaa valmistuvan opiskelijan työelämään siirtymistä. Lisäksi opinnäytetyön pitäisi hyödyttää työelämää. Salmen (2002, 101) mukaan opinnäytetyö hyödyttää työelämää, jos aihe on työelämälähtöinen, työelämä on mukana opinnäytetyöprosessissa ja jos tuloksia voidaan käyttää työelämässä. Työelämän kehittäminen liittyy opinnäytetyöprosessiin ammattikorkeakoululle asetettujen tutkimus- ja kehitystyö- sekä aluekehitystyötavoitteiden kautta (Isohanni & Toljamo 2005). Yksinkertaisimmillaan yhteistyö työelämän kanssa tarkoittaa sieltä saatuja opinnäytetöiden aiheita. Pitemmälle viedyssä yhteistyössä opiskelija tekee opinnäytetyön yhdessä työelämän kanssa. Laajinta yhteistyö on tapauksissa, joissa opinnäytetyö on osa jotain laajempaa yhteistyöhanketta. (Ammattikorkeakoululakityöryhmän muistio 2002, 16.) Opinnäytetyön vaatimuksiin kuuluvat toisaalta teoreettisuus ja toisaalta oman ammattialan käytännön asiantuntijuuden osoittaminen. Aina työelämän tarpeiden ja odotusten, opiskelijan omien tavoitteiden ja koulun vaatimusten yhteen sovittaminen ei ole helppoa. Frilander-Paavilainen (2007, 115) toteaa, että kun työelämän näkökulmasta ensisijainen tavoite on laadukkaan tuotteen tai tuloksen aikaansaaminen mahdollisimman vähillä resursseilla, koulutus tavoittelee laadukasta oppimistulosta mahdollisimman taloudellisesti. Stenvallin tutkimuksen (1999, 11) mukaan taas opinnäytetöiden ohjaajien mielestä hyvä opinnäytetyö oli kirjallinen tutkielma. Tämä kertoo siitä, että ammattikorkeakoulujen opettajat ovat olleet perinteisesti yliopistosta valmistunei-

10 ta. Tässä suhteessa ehkä tilanne on hiljalleen muuttunut senkin takia, että opettajiksi palkataan yhä enemmän ammattikorkeakoulutuksen kautta osaamisensa hankkineita. 6 Tämän tutkimuksen kohderyhmänä ovat siis Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöiden toimeksiantajat. Alun perin tarkoituksena oli toteuttaa tutkimus kaikkien Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien osalta, mutta työmäärän takia kohderyhmä oli rajattava suppeammaksi. Pelkästään koko ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden teettäjien yhteystietojen selvittäminen olisi ollut oman opinnäytetyönsä kokoinen urakka. Kohderyhmäksi valitsin osittain toimeksiantajan toiveiden ja osaksi omien mieltymysten takia sekä osaksi käytännön syistä liiketalouden, it-alan, terveysalan ja ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmissa 2007 valmistuneet opinnäytetyöt. 2.2 Ammattikorkeakoulu ja työelämä Korkeakouluilla on aina ollut keskeinen merkitys sijaintialueillaan niiden tuottaman koulutetun työvoiman, työpaikkojen ja verotulojen, kirjastojen ym. tekijöiden kautta (Marttila ym. 2004, 14). Ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä on korkeatasoisten ammattilaisten ja asiantuntijoiden kouluttaminen yhteiskunnan eri tehtäviin. (Marttila, Kautonen, Niemonen, von Bell 2004, 21.) Jotta ne voisivat onnistua tehtävässään, ne eivät voi olla pelkästään tiedon passiivisia välittäjiä, vaan niillä on oltava myös aktiivinen rooli kullakin ammattialalla tarvittavan keskeisen tiedon ja taidon tuottamisessa (Kinnunen 2002, 239). Ammattikorkeakouluista puhuttaessa tutkimus- ja kehitystyön käsite kattaa sekä soveltavan tutkimuksen että kehitystyön. Tutkimus- ja kehitystyön synonyymina käytän tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä T&K-työn ja T&K-toiminnan käsitteitä. Pakarisen ym. (2001, 15) mukaan T&K-toiminta pitää sisällään maksulliset tutkimus- ja kehityshankkeet, opettajien ja muun henkilökunnan jatko-opiskeluun liittyvät tutkimukset sekä tämän tutkimuksen aiheen eli opinnäytetyöt. Marttila ym. (2004, 62) taas jaottelevat ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisen tutkimus- ja kehitystyön kolmeen luokkaan. Nämä ovat tutkimus- ja kehittämisyhteistyö ja työelämäyhteydet, ammattikorkeakoulujen palvelutoiminta sekä muu yhteistyö. Ensimmäisessä ryhmässä keskeisimmät yhteistyömuodot ovat opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä yritysten osallistu-

11 7 minen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Sitä seuraavat rekrytointi, pienet prosessi- ja tuotekehitysprojektit sekä alueelliset tutkimus- ja kehittämishankkeet. (Marttila ym. 2004, 62.) Salon ym. (2005) mukaan juuri opinnäytetyöt määrittelevät suurelta osin ammattikorkeakoulujen roolin suomalaisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Samalla ne ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaa. Opinnäytetyöt kuuluvat siis ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön tai tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tilastokeskuksen (2007) mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisältyvät perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. (Tilastokeskus 2007.) Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnassa pääpaino on edellä mainituista kahdessa viimeisessä eli soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sitä, että etsitään sovelluksia perustutkimuksen tuloksille tai uusia menetelmiä ja keinoja tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämistyöllä taas tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. (Tilastokeskus 2007.) Valtioneuvoston linjauksen mukaan ammattikorkeakoulujen erityisenä tehtävänä on palvella alueellisesti pk-yritystoiminnan ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä sekä tehdä yhteistyötä T&K:ssa sellaisten perinteisillä aloilla toimivien pk-yritysten kanssa, joilla on vähän tai ei lainkaan omaa T&K-toimintaa (Opetusministeriö 2004, 49). Pienten ja keskisuurten yritysten omat verkostot ovat yleensä paikallisia, eikä niillä ole resursseja kutoa niitä maantieteellisesti kovin laajalle alueelle (Marttila ym. 2004, 12). Ammattikorkeakoulujen kautta entistä useampi pk-yritys pääsee hyötymään korkeakoulujen alueelleen tuomasta hyödystä. Monet ammattikorkeakouluistahan toimivat sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole ollut yliopistoa (Maljojoki 2006). Kuntaliiton vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan pienet ja keskisuuret yritykset ovatkin ammattikorkeakouluille tärkeimpiä T&K-yhteistyökumppaneita (Marttila ym. 2004, 24). Koska opinnäytetyöt ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen T&K-työtä, on pkyritysten rooli niidenkin toimeksiantajana keskeinen. Alakohtaiset erot ovat kuitenkin

12 suuria. Esimerkiksi terveysalalla sairaalat ja terveyskeskukset ovat luonnollisesti suuria opinnäytetöiden toimeksiantajia. 8 Opetusministeriö määrittelee (2004, 13) ammattikorkeakoulujen aseman tutkimuksen kentässä siten, että ammattikorkeakoulusektorin rooliin kuuluu erityisesti käytäntöön suuntautuvan, ammatillisen tiedon tuottaminen ja kehittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulujen T&K-toiminta mm. luo uusia tai parantuneita tuotteita, tuotantovälineitä tai menetelmiä ja palveluja. (Opetusministeriö 2004, 33.) Ammattikorkeakoulujen T&K-työn tarkoitus ei siis ole kasvattaa kansainvälistä tietovarantoa yleensä, vaan kehittää oman alan ja alueen työelämää (Opetusministeriö 2004, 51), kuten opinnäytetyöt juuri tekevät. Tuotteille ja palveluille on tyypillistä, että ne ovat välittömästi yritysten ja muun työelämän hyödynnettävissä (Sarkomaa 2008). Tämäkin pätee opinnäytetöihin. Joskus mukana olevat yritykset voivat hyötyä hankkeista jo toteutusvaiheessa (Opetusministeriö 2004, 51). Rissanen luonnehtiikin (2001, 39) ammattikorkeakoulujen T&K-työn tehtävän olevan tuottaa käyttötietoa kohdeyritysten ja opiskelijoiden käyttöön. Tämä soveltuu hyvin nykypäivän tietokäsitykseen, jonka mukaan tieto ja innovaatiot eivät ole tutkimuslaitosten ja yliopistojen yksinoikeus, vaan merkittävää tietoa syntyy jatkuvasti osana yritysten jokapäiväistä toimintaa (Kauppi 2000, 5). Rissanen (2001, 122) toteaa: Tietoa ei pelkästään enää varastoida formaaliin muotoon, vaan tiedon omistajiksi ilmoittautuu yhä useammin itse tiedon tuottajat. Myös opiskelija tuottaa opinnäytetyössään uutta tietoa. Opinnäytetyökin voi johtaa innovaatioon. Opinnäytetyö voi myös linkittyä saumattomaksi osaksi ammattikorkeakoulun muuta T&K-toimintaa. Muusta ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnasta se eroaa kuitenkin siinä, että sen toteuttaa opiskelija tai opiskelijaryhmä (Rissanen 2001, 39). Työelämän odotukset ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävälle T&K-työlle voidaan tiivistää osaavan työvoiman saantiin, osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä uuden tiedon hankintaan (Opetusministeriö 2004, 49). Työelämän odotukset opinnäytetöille ovat aikaisemman tutkimuksen valossa hyvin pitkälle samanlaiset. Opinnäytetöillä onkin ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävässä keskeinen rooli, sillä parhaimmillaan ne yhdistävät ammattikorkeakoulun, opettajuuden ja pedagogiikan ja T&K-työn. Ne voidaan nähdä myös opettajan, opiske-

13 9 lijan ja koko ammattikorkeakoulun osaamisen käyntikortteina. Rissasen mukaan (2001, 124) opinnäytetöitä voidaankin pitää näytteinä ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystoiminnasta. 2.3 Hankkeistettu opinnäytetyö Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt ovat siis merkittävä osa ammattikorkeakoulujen harjoittamaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Asiakkaan tai tässä tapauksessa opinnäytetyön teettäjän kannaltahan ei luulisi olevan suurta merkitystä sillä, saako hän tarvitsemansa arvokkaat tiedot ammattitutkijalta vai opiskelijan työn tuloksena. Myös opinnäytetöiden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja lisäarvoa alueille sekä nostaa niiden osaamista. Rissasen mukaan (2001, 122) pitää kuitenkin muistaa, että opinnäytetyö ei voi koskaan olla tai sen ei ainakaan pitäisi olla puhdas tilaustutkimus, vaikka se toteutettaisiinkin tilaajalähtöisesti. Molemmat toteutetaan asiantuntijaorganisaation palveluna, mutta tilaustutkimus tehdään usein puhtaasti tilaajan intressien, ohjeiden ja vaatimusten mukaan, jolloin työn tekijän rooli ei ole asiantuntijaksi kehittyvän oppijan rooli. Opinnäytetyön tulisi kuitenkin yhdistää ammattien kehittäminen ja toisaalta asiantuntijuuden kasvu (Rissanen 2001, 65). Opinnäytetyössä teoreettisen oppimisen tietoa siirretään käytäntöön työelämässä (Rissanen 2001, 172). Erityinen haaste ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnassa on sen yhdistäminen koulutustehtävään (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Näin siitä huolimatta, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tukea ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää (Opetusministeriö 2004, 32). Opinnäytetöinä toteutettavien kehittämishankkeiden osalta tämä tavoite täyttyy, joten syystäkin opetusministeriö on nostanut hankkeistetut opinnäytetyöt yhdeksi tuloksellisuuskriteeriksi ammattikorkeakoulujen kanssa vuosittain käymissään tavoitesopimusneuvotteluissa. Arviointikriteerinä on, miten suuri osa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä tehdään työelämän tilaamina, jolloin ne myös hyödyttävät tai ainakin niiden pitäisi hyödyttää tavalla tai toisella työelämää. Työelämälähtöisyys määrittelee omalta osaltaan sen, mitä ja miten kehitetään ja tutkitaan sekä millaista tietoa tuotetaan (Rissanen 2007, 105). Työelämän toimeksiannosta tehtäviä opinnäytetöitä kutsutaan hankkeistetuiksi. Työn toimeksiantaja voi myös osallistua opinnäytetyöstä aiheutuviin kustannuksiin sekä

14 10 työn ohjaukseen ja arviointiin tulosten käytön osalta (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2005, 3). Mikkelin ammattikorkeakoulun Opinnäytetyön oppaan (2005, 3) mukaan opinnäytetyö on hankkeistettu, jos joku tai jotkut seuraavista arviointikriteereistä täyttyvät: Työelämä maksaa ammattikorkeakoululle tai opinnäytetyön tekijälle työn tekemisestä, ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. Opinnäytetyöllä on ohjaajana työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. Työyhteisön tarkoituksena on hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan, ja tästä on sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyön aloittamista. Vuonna 2006 ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä oli koko Suomen tasolla 78 % hankkeistettuja (Opetusministeriö 2007). Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta käytettävissä olivat jo vuoden 2007 tiedot. Kyseisenä vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtiin 853 opinnäytetyötä, joista hankkeistettuja oli 727 eli 85 % (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2008). Se on selvästi yli ammattikorkeakoulujen keskiarvon ja myös selvästi yli opetusministeriön ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välisen tavoitesopimuksen vuodelle 2009 asetetun 80 %:n tavoitteen (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Sekä valtakunnallisesti että Mikkelin ammattikorkeakoulussa vaihtelut eri koulutusalojen välillä ovat kuitenkin suuria, kuten taulukko 1 osoittaa. TAULUKKO 1. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä ammattikorkeakoulun eri koulutusaloilla valtakunnallisesti 2006 (Opetusministeriö 2007) ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMK) 2007 (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2008) Koulutusala Hankkeistettuja opinnäytetöitä Suomessa 2006 Hankkeistettuja opinnäytetöitä MAMKissa 2007 Humanistinen ja kasvatusala 72 % 72 % Kulttuuriala 53 % 80 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 77 % 90 % Luonnontieteiden ala 76 % 83 % Tekniikan ja liikenteen ala 91 % 82 % Luonnonvara- ja ympäristöala 82 % 66 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 72 % 88 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 79 % 97 %

15 11 Työelämälähtöisyys näyttää toteutuvan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä siis jo nyt varsin hyvin, mutta yhä parempaan pyritään. Mikkelin ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutuksen edistämisen toimenpideohjelmassa tähtäin asetetaan 90 %:iin. Samaisen paperin mukaan tavoitteena on, että erikoistumisopintojen ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöt ovat 100 prosenttisesti työelämän toimeksiantoja. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006.) 2.4 Opinnäytetöiden merkitys aikaisempien tutkimusten valossa Opinnäytetöitä on ammattikorkeakoulujen olemassa olon ajan tutkittu kohtuullisesti. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole kuin sivuttu opinnäytetöiden vaikutuksia työelämän kannalta. Koska opinnäytetöiden tai minkä tahansa asian merkitystä arvioitaessa peruskäsitteitä tulos, tuotos, vaikutus ja vaikuttavuus käytetään usein epäjohdonmukaisesti tai väärin, on syytä käydä termien sisältö lyhyesti läpi. Tulos on opinnäytetöistä puhuttaessa opinnäytetyön konkreettinen tutkimustulos. Tuotos taas on jokin konkreettinen asia, joka perustuu tutkimustuloksiin. Opinnäytetyössä sellainen on ainakin itse opinnäytetyö eli kirjallinen raportti. Vaikutuksella tarkoitetaan epäsuoria tuotteita, tapahtumia, olosuhteita ja/tai niiden muutoksia, jotka ovat seurausta tuotoksista. Vaikuttavuus taas on muutosta, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden tyydyttämistä tavoitteet lähtökohtana. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi eroaa tavoitteiden saavuttamisen arvioinnista siinä, että jälkimmäisessä ei huomioida tarkoittamattomia vaikutuksia. (Kuitunen & Hyytinen 2004, ) Tämä tutkimus pyrkii vaikutusten selvittämiseen. Työelämän edustajien näkemys opinnäytetöistä ja niiden merkitys teettäjäorganisaatioille jää helposti opinnäytetyöprosessissa taka-alalle, koska opiskelijoiden oppiminen on luonnollisestikin nostettu opinnäytetöiden tärkeimmäksi tavoitteeksi. Työelämän mielipiteitä opinnäytetöistä on toki kartoitettu joissakin tutkimuksissa, mutta opinnäytetöiden vaikutuksia teettäjäorganisaation kannalta on niissä vain sivuttu. Lisäksi vanhempien tutkimusten tuloksia tarkastellessa on muistettava, että ammattikorkeakoulutuksen nuoruudesta johtuen opinnäytetöitä ja niiden työprosesseja on kehitetty jatkuvasti. Näin ollen muutaman vuoden takaistenkaan tutkimusten tulokset eivät kaikilta osin enää vasta nykytilannetta. Toisaalta vanhat tulokset antavat oivan pohjan, johon

16 tuloksia voi verrata. Parhaimmillaan vertailemalla tuloksia voi päätellä, ovatko opinnäytetyöt kehittyneet siihen suuntaan, mihin niitä on haluttu kehittää. 12 Työelämän mielipiteitä opinnäytetöistä ovat tutkineet mm. Heikkilä 1996, Varjonen 1998, Stenvall 1999, Kauppi 2000, Rissanen 2001 ja 2003, Marttila ym. 2004, Frilander-Paavilainen 2005, Lakovaara & Below 2005, Jurvanen 2005 sekä Ruotsalainen ja Eriksson Lisäksi Isohanni ja Toljamo (2005) ovat tehneet kirjallisuuskatsauksen aiheesta pitkälti em. tutkimuksiin nojautuen. Tutkimuksissa on pyritty vastaamaan seuraavan tyyppisiin kysymyksiin: Miltä pohjalta opinnäytetöitä tehdään? Mitä mieltä työelämän edustajat tai opettajat ovat opinnäytetöistä? Mitä työelämän kehittämiseen pyrkivältä opinnäytteeltä edellytetään? Sen sijaan esimerkiksi opinnäytetöiden tulosten hyödyntämisestä todetaan tyypillisesti vain, että työelämän edustajat ovat kokeneet opinnäytetyöt hyödyllisinä. Se on aika laaja käsite. Jotain kuitenkin tiedetään: Keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta (n = 35) kartoittaneen Heikkilän mukaan (1996, 59) työelämä odottaa opinnäytteiltä erityisesti käytännöllisyyttä ja hyödynnettävyyttä. Alakohtaisia eroja painotuksissa esiintyi. Tekniikan alalla opinnäytetöitä pidettiin hyödyllisinä varsinkin silloin, kun ne liittyivät tuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Kaupan ja hallinnon alan edustajat näkivät markkinoinnin ja logistiikan opinnäytetyöt hyödyllisimpinä. Terveysalalla taas hyödyllisimpiä olivat asiakkaisiin kohdistuvat tutkimukset. Vaatetusalan edustajien mielestä heitä hyödyttivät varsinkin tuotesuunnitteluun ja markkinointiin painottuvat opinnäytetyöt. Kokonaisuutena työelämän edustajat näkivät opinnäytetyöt harjoittelun ohella tärkeimpänä keinona ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Työelämä haluasi myös tarjota opiskelijoille opinnäytetöiden aiheita, mutta rahoituksesta se ei ollut kiinnostunut. Frilander-Paavilaisen tutkimuksessa (2005, ) opinnäytetöiden toimeksiantajat (n = 31) korostivat opinnäytetöiden hyödyllisyyttä ja yrityksen tavoitteiden toteutumista. Tähän he uskoivat päästävän yhteistoiminnallisella ohjauksella. Stenvallin tutkimuksessa (1999) Opinnäytetyökulttuurit ammattikorkeakoulussa kartoitettiin ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä ammatillisista opinnäytetöistä. Sen mukaan opettajien mielestä opinnäytetöiden käytännön hyöty työelämälle

17 13 voisi olla nykyistä isompi. Opinnäytetöiden työelämäyhteyksiä pitäisi kehittää, mutta samalla se merkitsee selkeää suuntautumista pois akateemisesta opinnäytetyökulttuurista. (Mts. 37.) Rissasen tutkimuksen Tradenomin opinnäytetyö työelämäkontekstissa (n = 10) mukaan (2001, ) varsinkin pk-yrityksissä opinnäytetöitä pidetään hyödyllisenä resurssina yrityksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Tulos tukee siis jo esille tullutta valtioneuvoston linjausta, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen erityisenä tehtävänä on tehdä yhteistyötä tutkimuksessa ja kehityksessä pk-yritysten kanssa. Opinnäytetyöt vahvistavat yritysten resursseja, tuottavat uutta tietoa sekä kehittävät yrityksen osaamista ja tietopohjaa. Edelleen yritykset katsoivat opinnäytetöiden antavan mahdollisuuden tutkia ja selvittää myös sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä selvittämättä. Rissasenkin mukaan opinnäytetöiden toimeksiantajat odottavat opinnäytetöiltä käytännöllistä tietoa. Käytännöllisyys tarkoittaa sitä, että tuloksia on pystyttävä hyödyntämään ja soveltamaan organisaation toiminnassa. Opinnäytetöiden odotettiin olevan konkreettisia hyötyjä tuottavia käytännönläheisiä töitä, jotka aiheeltaan kiinnostavat yritystä ja soveltuvat yrityksen tietorakenteisiin. (Mts. 178.) Yritykset suhtautuivat vakavasti opinnäytetyöstä saatuihin tietoihin ja halusivat aidosti oppia siitä ja kehittää sen avulla omaa toimintaa (Mts. 160). Rissasen mukaan (2007, 105) opinnäytetöissä tulisikin keskittyä käytännön tuloksiin, tuotosten pohdintaan ja sovellusten arvioimiseen, jotta opinnäytetöiden käytännönläheisyys toteutuu. Ruotsalainen ja Eriksson (2007) tutkivat opinnäytetöiden hyötyä toimeksiantajalle sosiaali- ja terveysalalla (n = 40). Tutkimuksessa selvitettiin, mitä asioita toimeksiantajat opinnäytetyöprosessista oppivat ja pitävät tärkeinä sekä kuinka tärkeänä ja miten opinnäytetöiden tuloksia hyödynnettiin. Tutkimukseen osallistuneista 85 % koki hyödyllisimmiksi opinnäytetyömuodoiksi tutkimusluonteiset kartoitukset, 55 % työmenetelmien ja hoitomenetelmien kehittämisen, 45 % potilas-, asiakas- tai omaisopetukseen tarkoitetun materiaalin valmistamisen ja 15 % tuotteen kehittämisen. Tutkimuksen tulosten mukaan uusia hyödyllisiä tietoja ja taitoja toimeksiantajat kokivat oppineensa vain vähän tai kohtuullisesti. Hiukan yli puolet vastaajista arvioi kuitenkin työyhteisöjensä siirtäneen opinnäytetyöstä saatuja tietoja osaksi toimintaansa paljon tai kohtalaisesti. Toisaalta 95 % arvioi tärkeäksi opinnäytetöistä saatujen tulosten soveltamisen osaksi toimintaa. Seuraavaksi tärkeimpänä asiana pidettiin työyhteisön oppimisen

18 14 kannalta totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamista. Tärkeänä pidettyjä asioita ei ollut opinnäytetyöstä opittu yhtä hyvin kuin pidettiin tärkeänä. Yllättävän pieni osa (39 %) toimeksiantajista piti tärkeänä opinnäytetöiden sovellettavuutta käytännön työelämässä. Osassa työyhteisöistä opinnäytetyön tuloksia ei oltu hyödynnetty lainkaan tai niistä ei oltu edes keskusteltu. (Ruotsalainen & Eriksson 2007, ) Marttilan ym. tutkimuksen (n = 43) Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&Kyhteistyö mukaan (2004, 77) työelämässä nähdään tietyssä mielessä myös ongelmana se, että opinnäytetöiden lopullinen vastuu on opiskelijalla. Erään vastaajan kommentti: No, kun oppilaat tekee niitä töitä, niin lopullinen motivaatio on ihan tuurista kiinni ja henkilöistä, että jos on hyvä henkilö, niin projekti etenee hyvin, mutta jos siellä on oppilaita, joita kiinnostaa vain lomat ja muut hommat enemmän, niin sit se on että voivoi. Ei siinä voi sen enempää, kun ei siitä mitään makseta. Kun se oppilaitos ei niinku yrityksenä viime kädessä vastaa siitä laadusta vaan oppilaat vastaa siitä niin ei ne myöskään voi ottaa vastuuta. Lakovaaran ja Belowin tutkimuksessa (2005) selvitettiin työelämän näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, niihin liittyvistä prosesseista sekä kartoitettiin kehittämisehdotuksia. Tutkimus perustuu 56 eri aloja edustavan työelämän edustajan näkemyksiin. Tutkimuksen mukaan suurin osa työelämän edustajista odotti opinnäytetyöltä organisaationsa hyötymistä. Osan mielestä tärkeää oli myös tutkitun tiedon saaminen ja osan rekrytointi. Ala haluttiin tehdä tunnetuksi opiskelijoille. Tutkimuksen mukaan opinnäytetöiden tuloksia hyödynnetäänkin aika paljon, mutta toisaalta ne sisältävät aika vähän uutta tietoa. Kaupin tutkimuksessa (2000) selvitettiin ammattikorkeakouluopettajien näkemyksiä terveysalalla toteutettavasta opinnäytetyöskentelystä sekä opinnäytetöiden roolia ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön lisääjänä. Tulosten mukaan opettajat kokevat opinnäytetyöt hyödyllisiksi työelämälle, mutta ovat epävarmoja todellisten työelämän ongelmien ratkaisemisesta opinnäytetöiden avulla. Toisaalta opinnäytetyöt liittyvät opettajien mukaan paljon hoitotyön kehittämisprojekteihin. (Kauppi 2000, 66.)

19 2.5 Tutkimus suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin 15 Yhteenvetona aikaisemmista tutkimuksista voidaan todeta, että toimeksiantajat pitävät opinnäytetöitä tärkeinä, mutta hyödyntämisessä on parannettavaa. Opinnäytetyöt ovat myös korkealaatuisia (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2005). Työelämä odottaa opinnäytetöiltä uuden tiedon saamista sekä tiedon hyödynnettävyyttä ja sovellettavuutta tietyllä aikavälillä, lisäarvoa, konkreettisuutta ja käytännöllisyyttä. Olennaista opinnäytetöiden toimeksiantajien kannalta on siis opinnäytetöiden tuottama hyöty. Hyötyjä voi olla monenlaisia. Osa niistä on toivottuja ja ennakoituja, osa ennakoimattomia. Kumpiakin pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään. Vaikka opinnäytetöiden tuottama hyöty on toimeksiantajaorganisaatioille keskeinen, sitä on tutkittu vähän. Opinnäytetyöntekijän työllistyminen on ollut useassa tutkimuksessa mukana, mutta ei juuri muuta. Toisaalta opinnäytetöiden merkitystä arvioitaessa on käytetty termejä, jotka eivät mielestäni edes kuvaa asiaa. Esimerkiksi Ruotsalaisen & Erikssonin tutkimuksessa (2007) opinnäytetyön merkityksiin eli hyötyihin laskettiin myös se, että opinnäytetyöstä keskustellaan organisaatiossa. Mielestäni se ei ole hyöty, se voi korkeintaan olla välivaihe tai edellytys sille, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää. Vasta, jos opinnäytetyön tuloksista syntyneet keskustelut johtavat esimerkiksi toimintatapojen muutoksiin, voidaan sanoa, että opinnäytetyö on ollut organisaatiolle merkityksellinen. Useimmista aikaisemmista tutkimuksista tämä tutkimus poikkeaa myös siinä, että kohderyhmänä ovat tekniikan, liiketalouden, terveysalan ja ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöiden toimeksiantajat. Monet tutkimukset ovat keskittyneet vain yhden alan opinnäytetöihin. Esimerkiksi Rissanen (2001) keskittyi tradenomien ja Ruotsalainen & Eriksson (2007) terveysalan opinnäytetöihin. Heikkilä (1996) tutki monia aloja, kuten tässäkin tutkimuksessa tehdään, mutta huomattavasti pinnallisemmin. Lisäksi Heikkilän tutkimuksesta on jo toistakymmentä vuotta aikaa, joka on yli puolet ammattikorkeakoulujen toimintaiästä. Sinä aikana on paljon muuttunut. Aikaisempia tutkimuksia tämä tutkimus täydentää myös siinä mielessä, että kohderyhmänä ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden toimeksiantajat.

20 3 TUTKIMUSONGELMA, -AINEISTO JA -MENETELMÄT 16 Tutkimus perustuu aina tutkimusongelmaan. Tutkimusongelma on se asia, johon tutkimuksella etsitään ratkaisu (Heikkilä 1998, 14) eli tutkimuksen tekemisen perimmäinen syy. Tutkimusongelma määrittelee mm. sen, millaista aineistoa tutkimuksessa tarvitaan ja miten se on analysoitava (Uusitalo 1991, 50). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa opinnäytetöiden ja opinnäytetyöprosessin kehittämiseen paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkimustehtävänä on selvittää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden hyötyjä toimeksiantajaorganisaatioiden kannalta. Opiskelijoiden, ammattikorkeakoulujen ja opinnäytetyön ohjaajien mielipiteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Täsmennetyt tutkimusongelmat ovat: 1. Millä tavalla opinnäytetöiden toimeksiantajat hyödyntävät opinnäytetöiden tuloksia? 2. Miten paljon opinnäytetöiden toimeksiantajat hyödyntävät opinnäytetöiden tuloksia? 3. Millä tavalla opinnäytetöiden toimeksiantajat kehittäisivät opinnäytetöitä, jotta ne vastaisivat entistä paremmin työelämän tarpeita? 3.1 Kohderyhmä ja otos Tässä tutkimuksessa kohderyhmänä ovat Mikkelin ammattikorkeakoulussa 2007 valmistuneiden opinnäytetöiden toimeksiantajat taulukon 2 mukaisesti. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat siis hankkeistettujen opinnäytetöiden teettäjät taulukossa mainittujen koulutusohjelmien osalta. Kaikkien toimeksiantajien yhteystietojen selvittäminen osoittautui vaikeaksi, joten mukaan tulivat suurimmaksi osaksi sellaiset opinnäytetyöt, jotka löytyvät pdf-tiedostoina Mikkelin ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalveluiden internetsivuilta ( opinnäytetyöhaulla. Haku taas kohdistuu Mikkelin ammattikorkeakoulujen kirjastoverkon Mikkitietokantaan. Opinnäytetyöt etsin Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjastoverkosta

21 TAULUKKO 2. Tutkimuksen kohderyhmänä olevat koulutusohjelmat, valmistuneitten määrät, opinnäytetöiden määrät, hankkeistettujen opinnäytetöiden määrät ja kyselyyn kutsuttujen määrät 17 Koulutusohjelma LIIKETALOUS Tutkinnon suorittaneet Opinnäytetöiden määrä Hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä Kyselyyn kutsuttujen määrä Liiketalous Business Management IT-ALA Tietojenkäsittely Tietotekniikka TERVEYSALA Fysioterapia Hoitotyö RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Yhteensä Otoksen pieneneminen johtuu myös monesta muusta syystä. Ensinnäkin muutamat toimeksiantajat ovat halunneet pysyä salaisina, jolloin en ole löytänyt heidän yhteystietojaan. Hylkäsin kyselystä myös Mikkelin ammattikorkeakoulun toimeksiannosta tehdyt opinnäytetyöt, koska katsoin, että niiden osalta vastaukset eivät välttämättä ole objektiivisia. Joissain tapauksessa esimerkiksi opinnäytetyön toimeksiantaja ja ohjaaja on ollut sama henkilö, jolloin hän tuskin kritisoisi itseään kovin jyrkästi opinnäytetyön ohjaajana. Kuitenkin otin mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun osittain opetuksesta erillään oleviin yksiköihin tehtävät opinnäytetyöt sekä sellaisten hankkeiden opinnäytetyöt, joissa Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut mukana. Osassa opinnäytetöistä oli myös useita toimeksiantajia, jolloin kyselyn kohdistaminen oli vaikeaa. Lisäksi kyselyyn kutsuttujen määrää verrattuna hankkeistettujen opinnäytetöiden määrään pudotti se, että jotkut toimeksiantajat olivat teettäneet useita opinnäytetöitä. Tällaisia olivat esimerkiksi useat Mikkelin keskussairaalan osastot. Ongelmia aiheutti myös se, että kaikkia opinnäytetöitä ei löytynyt pdf-muodossa sekä se, että opiskelija ei aina ollut kirjoittanut toimeksiantajaa kuvailulehdelle, vaikka sille on varattu siihen oma paikkansa. Lisäksi kaikille toimeksiantajille en pystynyt lähettämään kyselyä, koska en löytänyt heidän sähköpostiosoitteitaan. Käytännössä etsin sähköpostiosoitteet netistä hakukoneilla (mm. Google) ja jos organisaatiolla ei ollut nettisivuja tai tietojaan muuallakaan internetissä, kysely jäi lähettämättä.

22 18 Koska kaikissa yksittäisissä koulutusohjelmissa valmistuneita opinnäytetöitä ei ole kovin monia, on järkevää ryhmitellä koulutusohjelmat suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimuksessa vastausten käsittelyssä puhutaankin siis ainoastaan liiketalouden, italan, terveysalan sekä ravitsemis- ja talousalan koulutuksesta. Se, mitä koulutusohjelmia nämä termit pitävät sisällään, näkyy em. taulukosta. Kaikkien tutkimukseen valittujen koulutusohjelmien koulutusta annetaan Mikkelissä, mutta liiketalouden, fysioterapian ja hoitotyön koulutusta myös Savonlinnassa. Näin tutkimukseen valitut koulutusohjelmat eivät suoranaisesti vastaa millään tavalla koulutuksen organisointia Mikkelin ammattikorkeakoulun laitoksilla. Suurempiin kokonaisuuksiin ryhmittelemällä saadaan jokaiseen ryhmään näin riittävä määrä vastaajia tutkimuksen toteuttamisen kannalta. TAULUKKO 3: Tutkimuksen kohderyhmänä olleet koulutusalat, valmistuneitten määrät, opinnäytetöiden määrät, hankkeistettujen opinnäytetöiden määrät ja kyselyyn kutsuttujen määrät. Koulutusala Tutkinnon suorittaneet Opinnäytetöiden määrä Hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä Kyselyyn kutsuttujen määrä LIIKETALOUS IT-ALA TERVEYSALA RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Yhteensä Ajankohdaksi valitsin vuoden 2007 opinnäytetyöt paristakin eri syystä. Ensinnäkin opinnäytetöiden teettäjien yhteystiedot olivat vielä löydettävissä opinnäytetöiden ohjaajien kautta. Keskitetysti niitä ei ammattikorkeakoulussa kerätä mihinkään, joten kovin monen vuoden takaa niitä olisi ollut työlästä etsiä. Suoraan opinnäytetöiden ohjaajilta sain tietoja liiketalouden, terveysalan ja tietotekniikan osalta. Näistäkin oikeastaan vain liiketalouden lista oli kattava, muiden osalta täydensin tietoja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen opinnäytetyöhaun avulla. Tässäkin suhteessa vuonna 2007 valmistuneet opinnäytetyöt olivat otollinen tutkimusajankohta, koska vuoden 2007 alun jälkeen valmistuneet opinnäytetyöt on syötetty pdf-muodossa tietokantaan. Vanhempia opinnäytetöitä ei sieltä löydy. Lisäksi ajattelin, että 2007 valmistunut opinnäytetyö on vielä toimeksiantajan muistissa. Useat toimeksiantajat teettävät opinnäytetöitä jatkuvasti, joten kyselyn teettäminen jostain muusta kuin viimeisestä opinnäytetyöstä olisi ollut vastaajan kannalta hankalaa. Opinnäytetöitä ja