Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys

Transkriptio

1

2

3 Keski-Suomen liitto Julkaisu B 125 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2003

4 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) Telekopio (014) Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) ja Rauli Sorvari Puhelin (014) ja Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) /vaihde Julkaisun avainsanat Ammattirakenne Elinkeinorakenne Ennakointi Koulutustarve Toimiala Työvoima ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Painos: 500 kpl Kansi: Marja-Leena Kinnunen / Hanna Korhonen Taitto: Hanna Korhonen Painopaikka: Kopijyvä Oy 4

5 ESIPUHE Keski-Suomen työvoima- ja koulutustarve-ennuste 2010 valmistui vuonna 2002 ja se julkaistiin liiton julkaisuna (B 114). Ennustetta tehtäessä sovittiin, että se päivitetään, kun on saatu vuoden 2000 väestönlaskennan tarkistetut tiedot. Ennusteen päivittämistä puoltaa myös maakuntaohjelman (2002) ja maakuntasuunnitelman (2003) valmistuminen. Niissä on esitetty maakunnan kehittämisen keskeisiä tavoitteita ja toimintalinjauksia, joilla on vaikutuksia työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Ryhmien ensimmäisellä kierroksella tekemää toimialoittaista tarkastelua ei ole nyt tehty, vaan päivityksestä on keskusteltu Keski-Suomen työvoimaja elinkeinokeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja koulutuskuntayhtymien edustajien kesken. MARE -prosessin päivityksen kanssa samanaikaisesti on valmisteltu opetushallituksen ja maakuntien liittojen yhteistä koulutustarpeiden ennakointia opetushallituksen kehittelemään MITENNA -malliin pohjautuen. Prosessi on kulkenut Koulutustarjonta hankkeen nimellä. Tämä hanke pohjautuu työministeriön johtaman Työvoima hankkeen työllisyystarkasteluihin ja hankkeen vetäjä Pekka Tiainen on Työvoima hankkeessa tuotetun perusuran lisäksi tehnyt eri maakunnille niiden esittämiin näkemyksiin perustuvan kasvuvaihtoehdon. Koulutustarjonta prosessin tulokset julkaistaan erikseen myöhemmin. MARE- ja MITENNA-prosessien kesken on ollut yhteistoimintaa. Opetushallituksen luokitukset ovat yksityiskohtaisempia kuin MARE:ssa käytettävät. MARE:n perusennuste on pääosin linjassa Työvoima hankkeessa tuotetun ja Koulutustarjonta hankkeessa raportoitavan perusuran kanssa. MARE:n kasvuennuste on tehty erikseen eikä se ole kaikilta osin yhteneväinen Koulutustarjonta hankkeen tavoiteuran kanssa. MITENNA-laskelmista on saatu MARE:n käyttöön mm. eläköitymiseen ja muuhun poistumaan liittyviä ammattikohtaisia arvioita. Koulutusjärjestelmä itsessään on haasteellinen koulutuksen määrällisessä ennakoinnissa. Päivityksen yhteydessä on muutettu myös koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteeseen liittyviä kertoimia sen mukaiseksi kuin niitä käytetään valtakunnallisessa ennakoinnissa. Samoin koulutuksen kysyntä eli koulutukseen hakeutuminen on suuri haaste määrälliselle ennakoinnille. Tässä yhteydessä ei ole voitu näihin kysymyksiin paneutua. Tilastokeskus on uudistanut ammattiluokituksensa ja opetusministeriö koulutusluokituksen. Uuden ammattiluokituksen käyttöönotto on aiheuttanut pulmia, koska uudet tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien väestölaskentatietojen kanssa. Tekniset luokitusmuutokset saattavat vaikuttaa merkittävästi ennusteen lopputulokseen aiempiin luokituksiin verrattuna. Koulutusluokituksen uudistaminen on johtanut taas uuden ammatti-koulutus-avaimen luomiseen. Avaimellahan kuvataan ammattien ja koulutuksien välinen yhteys. Tässä raportissa esitetyissä laskelmissa on käytetty Hämeessä laduttuja ammatti-koulutus-avaimia. Ennustejärjestelmää on täydennetty seudullisesti. Keski-Suomen seitsemälle seutukunnalle on laadittu ikäkortit, joista voidaan päätellä etenkin suurten ikäluokkien eläköitymisen määrä ja sen kohdentuminen ammateittain. Kaikkiaan päivitystä voikin luonnehtia numeropainotteiseksi kun aiemmassa asiantuntijaryhmiin perustuneessa ennakoissa ydin oli toimialojen laadullisen muutoksen ja innovaatioiden tunnistamisessa. Uuden koulutustarvearvion laskelmista on vastannut ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä. Mikko Kankainen on täydentänyt raporttia ja vastannut päivitysprosessin kulusta. Ennusteiden laatimiseen ovat osallistuneet lisäksi Lea Goyal ja Jukka T. Raivio Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Päivi Meriläinen Keski-Suomen TE-keskuksesta, Terttu Kiviranta Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä ja Rauli Sorvari Keski-Suomen liitosta. Laskelmissa esitetyn kasvuennusteen perusteista ja eräistä muistakin laskelmien perusteista on keskusteltu työryhmän kesken, mutta ennustetta ei ole käsitelty maakuntahallituksessa. Jatkossa on tarpeen tehdä eri tarkasteluja yhdistämällä uusi tavoitteellinen kasvuvaihtoehto, johon sisältyy myös toimialoittaisten analyysien päivitys. Jyväskylässä Mikko Kankainen, Keski-Suomen liiton tutkimusjohtaja 5

6 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 Johdanto 2 Keski-Suomen tulevaisuus 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet 3 Työelämän rakennemuutos 3.1 Elinkeinorakenteen muutos 3.2 Ammattirakenne 3.3 Toimialoittainen kehitys 4 Määrällinen työvoima- ja koulutustarve 4.1 Uuden työvoiman tarve 4.2 Koulutustarve ja aloituspaikat 5 Seudullinen kolutustarpeen ennakointi LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit

7 1 JOHDANTO MARE-ennakoinnissa pyritään tarkistamaan koulutustarpeen arviointeja huomioon ottaen väestönlaskennan vuoden 2000 tiedot sekä muuttuneet ammattija koulutusluokitukset. Muiltakin osin on tarkennettu laskentaperusteita. Perusteissa on tapahtunut siinä määrin muutoksia, että niiden opettelussa ja sijoittamisessa laskelmiin on ollut suuri työ. Tavoitteelliset tarkastelut on tässä vaiheessa ymmärrettävä lähinnä laskennallisiksi ja niitä on tarpeen jatkossa tarkentaa ja syventää toimialoittaisilla arvioilla. paneutua erityisesti tuotantoa ja työelämää muuttaviin innovaatioihin. Menestystuotteiden ja - palvelujen tunnistaminen eri toimialoilta on alueellisen ennakoinnin tärkeimpiä haasteita. Ennakointiprosessin päävaiheiden kuvaus sisältyy julkaisuun Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 (Keski-Suomen liiton julkaisu B 114, Jyväskylä 2002). Päivityksen työllisyyttä koskevat luvut tarkoittavat työssäkäyntitilastojen mukaisesti maakunnassa työssä käyvää väestöä eli ne ilmaisevat lähinnä työpaikkojen määrän. Työvoimatutkimuksen luvut kootaan otospohjaisesti hieman eri perusteilla ja niihin perustuvat työllisten luvut on suurempia kuin työssäkäyntitilastoon perustuvat. Tietojen keräämisajankohdan poikkeaminen aiheuttaa myös eroja. Työllisyyttä voidaan kuvata myös muihin tilastoihin, esimerkiksi kansantalouden tillinpitoon perustuen. Elinkeino- ja ammattirakenteen arviot on ulotettu vuoteen 2020 saakka. Uuden työvoiman vuotuinen tarve on laskettu vuosien välisen muutoksen ja poistuman aiheuttamasta työvoiman tarpeesta. Koulutuksen aloittajatarve on saatu opintojen läpäisyyn yms. tekijöihin perustuvien kertoimien perusteella. Aloittajatarvetta on verrattu koulutusaloittain Länsi- Suomen lääninhallitukselta saatuihin toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin. Yliopiston aloituspaikkoja ei ole esitetty aloittain, vaikka aloittajatarve on laskettukin koulutusaloittain myös yliopiston osalta. Laskelmat tuottavat hieman kaavamaisia ja keskimääräisiä tuloksia, sillä koulutukseen hakeudutaan erityisesti ammattikorkeakoulussa maakunnan ulkopuolelle ja Jyväskylän vetovoimainen ammattikorkeakoulu ja muut maakunnan ammattikorkeakoulut vetävät opiskelijoita runsaasti muualta Suomesta ja ulkomailtakin. Tilastokeskuksen uusima ammattiluokitus on aiheuttanut vertailtavuusongelmia aiempien väestölaskentojen ammattitietoihin nähden. Väestölaskentatietojen perusteella on tarkistettu arvioita työvoiman eläköitymisestä. Opetusministeriö on uusinut koulutusluokituksen, mistä on johtunut tarve uusia myös niin sanottu ammatti-koulutus -avain. Koulutuksen läpäisyyn, opintojen jatkamiseen ja koulutettujen työllisyysasteen liittyvät kertoimia on tarkistettu mm. opetushallituksen arvioihin perustuen. Päivityksen yhteydessä ei ole laadittu uusia arvioita työelämän rakenteen ja tuotantotapojen muutoksesta. Ennakoinnin seuraavassa vaiheessa onkin syytä 7

8 8 2 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS 2.1 Keski-Suomen visio ja yleiset tavoitteet Keski-Suomella on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet menestyä alueiden Euroopassa. Maakunnan perusteollisuuden kilpailutekijöitä on määrätietoisesti kehitetty ja samaan aikaan on luotu edellytyksiä uusien kasvualojen yritystoiminnalle. Jyväskylän seutu kuuluu maan nopeimmin kehittyviin kasvukeskuksiin ja verkostoyhteistyön voimistamisella seudun merkitys koko Keski-Suomen kehittämisen kannalta on kasvanut. Keski-Suomella on ollut EU-ohjelmien kautta mahdollisuus suunnata itse kehittämispanostuksiaan keskimääräistä paremmin. Pitkäjänteisellä strategiatyöllä ja keskinäisellä luottamuksella varmistetaan maakunnan menestyminen myös tulevaisuudessa. Keski-Suomen strateginen päämäärä on vahvistettu maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen visiossa: Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakunnan visiossa painotetaan tiedon ja tutkimuksen merkitystä innovaatioiden perustana. Taito ymmärretään taitavuudeksi, ammattitaidoksi, yrittämisen taidoksi, työelämässä ja työssä oppimisessa sekä omaehtoisessa opiskelussa hankituksi taidoksi. Yrittäjyys tarkoittaa vastuuta itsestä ja tulevaisuudesta, halua ja kykyä riskinottoon sekä luottamusta omiin kykyihin ja yhteiskunnan luomiin mahdollisuuksiin. Elämänlaatu on myönteinen kokemus toimintaympäristön suomista mahdollisuuksista. Maakuntasuunnitelmassa nähdään Keski-Suomella olevan hyvät edellytykset väestönkasvuun. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2010 on henkeä. Tavoitteen mukaisella kasvu-uralla ei aivan olla. Kesäkuussa 2003 hyväksytyssä maakuntaohjelmassa tarkistettiin vuoden 2006 väestötavoitteeksi henkeä. Väestönkasvu edellyttää työpaikkojen kokonaismäärän lisäystä sekä Jyväskylän seudun vetovoiman säilymistä ja kasvua. Maakuntaohjelmassa tavoitteeksi on asetettu yli työpaikan lisäys vuoteen 2007 mennessä. Suomen talouden elpyessä lievästä taantumasta Keski- Suomen talous kääntynee myös nousuun ja edellytykset työpaikkojen lisäykselle paranevat. Maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työn tuottavuuden ja työhön osallistumisasteen nostaminen. Maakuntaohjelman mukaan työllisyysasteen oleellinen nostaminen ohjelmakauden aikana tarkoittaa työllisten suhteellisen osuuden kasvua 2-5 prosenttia vuotiaiden ryhmässä vuoteen 2006 mennessä. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työllisten määrän kasvua maakuntaohjelman tavoitteiden suuntaisesti. 2.2 Ennustevaihtoehtojen perusteet Vuonna 2002 laaditussa työvoima- ja koulutustarveennusteessa esitettiin kolme kehitysvaihtoehtoa. Perusuran mukaan työllisten kokonaismäärä ei kasvaisi vuoteen 2010 mennessä. Perusuran lisäksi laadittiin teknologiapainotteinen skenaario ja hyvinvointipainotteinen skenaario. Teknologiaskenaariossa esitettiin työllisten määrän kasvavan 4 500:lla vuodesta 2000 vuoteen Hyvinvointiskenaarion mukaan työllisten kasvu olisi kymmenen vuoden kuluessa. Ennuste perustui maakunnassa asuvaan työlliseen työvoimaan. Ennusteen päivityksessä tarkastellaan maakunnan työllistyvien määrää eli työpaikkoja kahden vaihtoehdon (perusennuste ja kasvuennuste) mukaisesti Ennusteita verrattaessa on tarpeen tarkastella muutoksia eikä kokonaislukuja, jotka eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia. Keski-Suomen työllisten määrä kasvoi vuosina 2000 ja Vuonna 2002 suunta vaihtui ja työllisten määrä kääntyi laskuun. Informaatioteknologian voimakkaana alkanut kasvu taittui ja työpaikkoja väheni. Maakunnan perusteollisuuden vahvat erikoistumisalat paperiteollisuus, metsätalous, puutuoteteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus säilyttivät kuitenkin suhteellisen asemansa. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden työllisyyden kasvu pysähtyi. Rakentamisessa ja liikenteessä työllisyys kehittyi myönteisesti. Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyyden kasvu jatkui. Maakunnan työllisyyskehityksen perusta rakentuu tulevaisuudessakin teollisuuden varaan. Palvelualojen merkitys työllisyyden edistämisessä nousee aiempaa merkittävämmäksi. Informaatioteknologialla on suuri merkitys teollisuuden ja muidenkin toimialojen kehittämisessä. Maakunnan kehittämisessä painotetaan sekä uusia kasvualoja (mm. tieto- ja viestintäteknologia, energia- ja ympäristöteknologia, elektroniikka sekä nano- ja hyvinvointiteknologia) että perinteisesti vahvoja teollisuuden toimialoja (metalli, puu ja graafinen teollisuus). Matkailu on myös tulevaisuuden kasvuala. Alkutuotannon merkitys Keski- Suomessa on keskimääräistä suurempi, mutta työllisyys alalla laskee edelleen. Toimialoittainen ja muu elinkeinotoiminnan kehittäminen edellyttää yrittäjyyden monipuolista ja osaamiseen painottuvaa edistämistä. Yritysvetoisella toimialatyöllä ja maakunnan kehittämisestä vastaavien toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan yrittäjyydelle suotuisat olosuhteet.

9 Työvoima- ja koulutustarve-ennusteen päivityksen perusennuste rakentuu valtakunnallisiin Pekka Tiaisen Työvoima projektin yhteydessä tehtyihin laskelmiin. Laskelmat perustuvat tuotannon, työllisyyden ja tuottavuuden toimialakohtaisiin arvioihin. Pekka Tiaisen mukaan työllisyyden kehityksessä Keski-Suomessa pysytään tällä vuosikymmenellä koko maan vauhdissa, vaikka sekä tuotannon että tuottavuuden kasvu on hitaampaa kuin koko maassa. Syy on osittain työllisyyden kasvun hidastuminen koko maassa. MAREn kasvuennuste on linjassa maakunnan vision ja yleistavoitteiden kanssa. Teollisuudella oletetaan olevan kasvumahdollisuuksia. Teollisuuden ohella palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille kehittyvät myönteisesti. Elämänlaadun maakunta kehittää voimakkaasti myös hyvinvointipalveluja, kulttuuria ja koulutusta. Kasvuennusteessa nähdään kasvumahdollisuuksia monilla toimialoilla ja uskotaan, että omaehtoisella kehittämistyöllä yritysvetoiselle kasvulle on maakunnassa hyvät mahdollisuudet, joihin tulee varautua osaamista ja koulutusta kehittämällä. Maakunnan on varauduttava myös suurten ikäluokkien poistumiseen työelämästä. Poistuman tuoma haaste koskee nuorisoasteen koulutuksen ohella erityisesti aikuiskoulutusta, joka ei sisälly tämän tarkastelun piiriin. Aikuiskoulutus vastaa ertyisesti työelämän rakennemuutoksesta aiheutuviin osaamistarpeisiin ja sen merkitys on useilla aloilla suurin. Aikuiskoulutuksen merkitys on huomattava myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Koulutustarvearvioissa on tarpeen laajentaa tarkastelunäkökulmaa laajemmaksi kuin mitä maakunnan lähiajan työvoimatarpeet laskelmien perusteella edellyttäisivät. Euroopan unionin laajeneminen, Luoteis- Venäjän ja Pietarin seudun kehitysnäkymät avaavat mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille ja näihin haasteisiin on valmistauduttava koulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajilla on myös kasvava merkitys Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämiselle. 3 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUUTOS 3.1 Elinkeinorakenteen muutos Elinkeinorakenteen muutosta on kuvattu kasvuennusteen ja perusennusteen mukaisesti. Kasvuennusteen mukaan (taulukko 1) työpaikkojen määrä lisääntyy vuosina noin 7000:lla. Työpaikkojen muutos on samansuuruinen kuin vuoden 2002 ennusteen hyvinvointiskenaariossa. Elinkeinorakenteen suhteellinen jakautuma muistuttaa pitkälle vuoden 2002 perusuran mukaista jakautumaa. Teollisuuden ja liike-elämän palvelujen osuus on päivityksessä suurempi. Alkutuotannon sekä kaupan ja matkailun osuus taas hieman pienempi. Kasvuennuste eroaa perusennusteesta selvimmin yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla. Vuonna 2010 yhteiskunnallisten palveluiden työpaikat olisivat kasvuennusteen mukaan Keski-Suomessa korkeimmillaan ja kokonaismäärä olisi suurempi kuin perusennusteessa (taulukko 2). Teollisuuden, kaupan ja matkailun sekä liike-elämän palveluiden työpaikkamäärät ovat kasvuennusteessa selvästi suurempia kuin perusennusteessa. Alkutuotannossa kasvuennusteen luku on hieman pienempi kuin perusennusteen. Rakentamisessa perusennusteen luku on selvästi suurempi kuin kasvuennusteessa, joka painottaa teollisuutta ja palveluja. Perusennusteessa työpaikkamäärä kasvaa vajaalla 2 000:lla vuoteen 2010 mennessä ja pysyy samalla tasolla aina vuoteen 2020 saakka. Kasvuennusteessa työpaikkamäärä on korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen työpaikat vähenisivät vuoteen 2020 mennessä 3 500:lla. Kasvuennusteen yhteiskunnallisten palveluiden kehitys on erittäin vahvasti tavoitteellinen ja edellyttää kokonaistuotannon ja tuottavuuden selvää kasvua. Maakunnan työvoima- ja koulutustarve-ennusteissa on perusteltua esittää perusennusteen ohella kasvuennuste, joka antaa mahdollisuuden tarkastella maakunnan tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä ja kehittämistoiminnan kohteita monipuolisesti. Tulevissa maakuntaohjelmissa ja toteuttamissuunnitelmissa on mahdollisuus harkita kehittämispanosten kohdistamista tavoitteiden mukaisesti. Osaamiseen ja koulutukseen panostamisen ohella tarvitaan erityisiä toimenpiteitä Keski-Suomen vaikean rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kuvattu maakuntaohjelmassa. 9

10 Taulukko 1 Elinkeinorakenne , kasvuennuste Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon *) Yhteensä Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 5 % Teollisuus 22 % 23 % 23 % 23 % 23 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 13 % 13 % Liikenne 6 % 6 % 5 % 5 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 12 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 35 % 35 % 35 % 35 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 2 Elinkeinorakenne , perusennuste Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon Yhteensä Maa- ja metsätalous 9 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Teollisuus 22 % 23 % 24 % 23 % 22 % 22 % Rakentaminen 5 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % Kauppa ja matkailu 11 % 12 % 12 % 12 % 11 % 11 % Liikenne 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % 6 % Liike-elämän palvelut 10 % 11 % 11 % 12 % 12 % 13 % Yhteiskunnalliset palvelut 34 % 33 % 33 % 32 % 32 % 31 % Tuntematon 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 10

11 3.2 Ammattirakenne Ammattirakenteen kokonaismuutos ammattilohkoittain kasvuennusteen mukaan on kuvattu taulukossa 3 (ammattiryhmittäin liitteessä 1). Perusennusteesta ei tässä yhteydessä esitetä ammattirakennetta. Perusennusteen mukaista ammattirakennetta tarkastellaan myöhemmin Koulutustarjonta projektin yhteydessä. Ammattirakenteessa maa- ja metsätaloustyö sekä teollisuustyö ovat supistuvia. Tekninen asiantuntijatyö eli insinöörityö sekä hoitotyö ovat kasvavia ammattilohkoja. Kokonaisuutena ammattirakenteet muuttuvat verrattain hitaasti kuten ovat tähän astikin muuttuneet. Yksittäisillä kapeilla ammattialoilla muutokset voivat olla huomattavia esimerkiksi perinteisten palvelujen korvautuessa verkkopalveluilla. Kasvuennusteessa määrällisesti voimakkaimmin kasvavat palvelutyön ja hoitotyön ammatit. Niissä kasvu on varsin huomattavaa. Suurimpana ammattilohkona pysyy vuoteen 2020 saakka kuitenkin teollinen työ. Teollisen työn sisällä vahvoja ammattiryhmiä ovat metallityö, prosessityö, puutyö ja asennustyö. Määrällisesti selvää kasvua tapahtuu insinöörityössä, siivoustyössä, myyntityössä, sairaanhoitotyössä, muussa terveystyössä ja sosiaalityössä. Maataloustyö ja toimistotyö supistuvat selvästi. (Liitetaulukko 1). Taulukko 3 Maakunnan ammattirakenne , kasvuennuste Ammattilohkot Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Maa- ja metsätaloustyö 8 % 6 % 5 % 5 % 4 % 4 % 2 Teollinen työ 19 % 20 % 19 % 19 % 19 % 19 % 3 Rakennustyö 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 Liikennetyö 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 5 Postityö 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8 % 8 % 8 % 9 % 9 % 9 % 7 Palvelutyö 16 % 17 % 18 % 18 % 18 % 18 % 8 Toimistotyö 9 % 8 % 7 % 7 % 7 % 6 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 6 % 6 % 7 % 7 % 7 % 8 % 10 Hoitotyö 14 % 14 % 15 % 15 % 15 % 15 % 11 Sivistystyö 8 % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 00 Tuntematon 2 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 11

12 3.3 Toimialoittainen kehitys Toimialoittainen ammattirakenteen kehitys ammattilohkoittain ja ammattiryhmittäin on esitetty liitteissä 2-8. Laskelmat on tehty myös opetushallituksen käyttämällä 23-luokkaisella toimialajaolla, mutta niitä ei esitetä tässä yhteydessä. Toimialoittaisia megatrendejä ja kehittämisalueita on tarkasteltu asiantuntijatyöryhmien esitysten pohjalta vuoden 2002 ennusteessa. Tätä tarkastelua ei ole nyt päivitetty. Joillakin toimialoilla on tapahtunut merkittäviäkin muutoksia, mutta niihin on tarpeen palata jatkossa lähemmin. Kasvuennusteen mukaisissa toimialoittaisissa luvuissa teollisen työn luvut ovat selvästi suurempia kuin vuoden 2002 toimialoittaisessa tarkastelussa. Elinkeinorakenteen yhteydessä esitetyt palvelualojen kasvutavoitteet heijastuvat myös ammattirakenteeseen, jossa useiden ammattiryhmien kasvuluvut ovat suurempia kuin aiemmassa ennusteessa. Ennusteita ei kuitenkaan verrata lähemmin eikä analysoida muutosten perusteluja. 4 MÄÄRÄLLINEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 4.1 Uuden työvoiman tarve Koulutettujen tarve perustuu uuden työvoiman ammattikohtaiseen tarpeeseen, jonka taustalla on elinkeino- ja ammattirakenteen muutos, eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Poistuman merkitys tulee jatkossa olemaan merkittävä, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä. Suurten ikäluokkien koosta saa käsityksen tarkastelemalla ikäkortteja (luku 5). Uuden työvoiman tarve ammattilohkoittain on esitetty taulukossa 4. Ammattirakenteen muutos on esitetty vain kasvuennusteen mukaan, mutta uuden työvoiman tarve on esitetty sekä perusennusteen että kasvuennusteen mukaan. Uuden työvoiman vuotuinen tarve vuosina on perusennusteen mukaan noin henkeä ja kasvuennusteen mukaan noin henkeä. Vuoden 2002 ennusteessa perusuran mukainen tarve oli selvästi pienempi kuin nyt tehtävän päivityksen perusennusteessa, joka on suunnilleen samansuuruinen kuin vuoden 2002 laskelman teknologiaskenaariossa. Kasvuennusteen kokonaisluku on selvästi suurempi kuin vuoden 2002 laskelman hyvinvointiskenaariossa. Uuden työvoiman tarpeesta poistuman korvaaminen tekee laskennallisesti 2800 henkeä ja loppuosa johtuu työpaikkojen määrän kasvusta. Käytännössä kaikkia poistumia ei tulla korvaamaan, mikä on otettu huomioon kunkin elinkeinon työpaikkaennusteessa. Poistumalaskelma perustuu MITENNA:ssa laadittuihin arvioihin. Ikärakenteen perusteella tehdyt arviot antavat tulokseksi jonkin verran pienemmät luvut. Uuden työvoiman tarpeen suuria ammattilohkoja ovat teollinen työ, palvelutyö ja hoitotyö. Näiden jälkeen tulevat tekninen asiantuntijatyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä sivistystyö. Kasvuennusteen mukaan ammattirakenteen muutoksesta aiheutuva uuden työvoiman tarve on suurin hoitotyössä ja seuraavina tulevat palvelutyö, johto- ja asiantuntijatyö sekä tekninen asiantuntijatyö. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä tapahtuu vähennystä. 12

13 Taulukko 4 Uuden työvoiman vuotuinen tarve Ammattirakenteen muutos Poistuma Tarve Henkeä vuodessa (henkeä) (henkeä) Muutos Perus- Kasvu- Ammattilohkot ennuste ennuste 1 Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Koulutustarve ja aloituspaikat Uuden työvoiman tarve on kohdennettu koulutuksiin ammatti-koulutus -avaimella. Avaimessa on käytetty opetushallinnon uutta koulutusluokitusta. Se ei ole suoraan vertailukelpoinen vuonna 2002 käytettyyn avaimeen. Vanhan luokituksen mukaiset tulokset esitetään erikseen liitteessä 10. Nyt esittävä ammattikoulutus-avain (taulukko 5) perustuu Kanta-Hämeen MARE-prosessin yhteydessä laadittuun avaimeen. Työelämän tarve on muunnettu aloittajatarpeeksi käyttäen opintojen keskeytymiseen, opintojen jatkamiseen ja muuhun moninkertaiseen koulutukseen sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteen vaikuttavia kertoimia. Kertoimet on kuvattu koulutuksen tulosmallissa (taulukko 6), jossa on laskettu ammatillisen koulutuksen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen tuotos työelämään vuoden 2003 aloituspaikkamäärillä (liite 9). Kertoimet ovat lähtökohdiltaan peräisin Koulutuksen tarjonta hankkeesta. Koulutustarpeen yhteenvetotaulukkoon 8 on koottu sekä perusennusteen että kasvuennusteen tuottamat tarveluvut sekä vuoden 2003 aloituspaikat toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Nuorten vuosien 2002 ja 2003 aloituspaikat on koottu koulutusaloittain ja opintolinjoittain uuden koulutusluokittelun mukaan liitteeseen 9. Aloittajatarve- ja aloituspaikkalukuja vertailtaessa on muistettava, että tarve kuvaa maakunnan tarvetta, mutta aloituspaikkoihin sisältyy valtakunnallisia tarpeita palvelevaa koulutusta joillakin koulutusaloilla hyvinkin merkittävästi. Koulutuspoliittisesti ja koulutuksen laadun turvaamisen kannalta on tarpeen kehittääkin koulutuslinjoja valtakunnalliset ja kansainväliset tarpeet ja näköalat huomioon ottaen. 13

14 Taulukko 5 Ammatti-koulutus -avain (Opetushallinnon uusi koulutusluokitus) Prosenttiosuus Rekrytointitavoite koulutuksista 1 9 ammattilohkoihin 1 12 Maat. Teoll. Raken. Liiken. Posti Tekn.as. Palv. Toim. Johtot. Hoito. Kultt. Suojelu Koulutusalat ja -tyypit Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste 1 Ammattikorkeakoulu 5 Yliopisto Kulttuuriala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnontieteiden ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu 13 2 Yliopisto Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnonvara- ja ympäristöala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste 40 Ammattikorkeakoulu 40 2 Yliopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste Ammattikorkeakoulu 13 Yliopisto Muu koulutus 9 Muu koulutus (turva-ala) Toinen aste 50 Ammattikorkeakoulu 30 Yliopisto 10 Muu koulutus Yhteensä

15 Taulukko 6 Koulutuksen tulosmallin kertoimet ALPAT Läpäisy TUTKINNOT Jatkoon TUTK.NETTO Työllisyysaste Tuotto TARVE Koulutusalat ja -tyypit 2003 prosenttia henkeä prosenttia henkeä prosenttia työhön (MARE) 1 Humanistinen ja kasvatusala 184 Toinen aste 58 0, , , Ammattikorkeakoulu 46 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Kulttuuriala 118 Toinen aste 122 0, , , Ammattikorkeakoulu 99 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Yhteiskuntatieteiden ja liiketalouden ala 689 Toinen aste 288 0, , , Ammattikorkeakoulu 208 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Luonnontieteiden ala 177 Toinen aste 132 0, , , Ammattikorkeakoulu 49 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Tekniikan ja liikenteen ala 1152 Toinen aste , , , Ammattikorkeakoulu 390 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Luonnonvara- ja ympäristöala 173 Toinen aste 145 0, , , Ammattikorkeakoulu 35 0, , , Yliopisto 0 0,90 0 0,03 0 0, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 624 Toinen aste 444 0, , , Ammattikorkeakoulu 230 0, , , Yliopisto 0 0,97 0 0,03 0 0, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 327 Toinen aste 438 0, , , Ammattikorkeakoulu 129 0, , , Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Muu koulutus (turva-ala) 74 Toinen aste 0 0,90 0 0,23 0 0, Ammattikorkeakoulu 0 0,90 0 0,05 0 0, Yliopisto 0 0,85 0 0,03 0 0, Yhteensä (2.aste ja AMK) Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto 680 ml. yliopistot (tarve)

16 Taulukko 7 Työelämän tarve ja siitä johtuva aloittajatarve sekä aloituspaikat 2003 Tarve työelämään Aloittajatarve Aloituspaikat 2003 Uusi koulutusluokitus Perus- Kasvu- Perus- Kasvu- Toinen aste ja AMK Koulutusalat ja asteet ennuste ennuste ennuste ennuste (nuorten koulutus) 1 Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Kulttuuriala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnontieteiden ala Toinen aste (TKO) Ammattikorkeakoulu (TKO) Yliopisto Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Luonnovara- ja ympäristöala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu koulutus (turva-ala) Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteensä Toinen aste Ammattikorkeakoulu Yliopisto Toinen aste + Ammattikorkeakoulu

17 Koulutuksen aloittajatarve- aloituspaikkalukuja verrattaessa voidaan todeta, että perusennusteen mukaan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat riittäisivät tyydyttämään maakunnan tarpeen. Aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle. Uusi koulutusluokittelu antaisi aiheen selvittää viimeksi mainitun alan koulutustarvetta nyt esitettyä yksityiskohtaisemmin. Aikuiskoulutuksen kautta tulee kaupan ja hallinnon aloille sekä sosiaali- ja terveysalalle runsaasti tutkinnon suorittaneita joka vuosi. Oppisopimuskoulutuksen kautta tullaan myös työelämään ja oppisopimuskoulutuksen merkitys on kasvava. Aloituspaikkoja olisi perusennusteen aloittajatarpeeseen verrattuna melko runsaasti toisella asteella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Kasvuennusteessa aloittajatarve ja aloituspaikat olisivat näillä aloilla suurin piirtein tasapainossa. Kulttuurialalla aloituspaikkoja on suhteellisen runsaasti aloittajatarpeeseen nähden. Kulttuurialan koulutuspaikat tyydyttävät huomattavalta osin valtakunnalista tarvetta. Ammattikorkeakoulun aloituspaikat eivät kokonaisuudessaan riittäisi tyydyttämään perusennusteenkaan mukaista aloittajatarvetta. Kasvuennusteen mukaan aloituspaikkoja tarvittaisiin selvimmin lisää yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tekniikan ja liikenteen alalla aloittajatarve on kasvuennusteessa myös suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Luokitusten muutoksista ja monista koulutusvalintoihin ja koulutuspolitiikkaan liittyvistä tekijöistä johtuen laskennallisten koulutustarvearvioiden tulkinnassa on oltava varovainen. Tulokset voidaan ymmärtää vain suuntaa antaviksi ja laskelmien lisäksi tarvitaan muuta tietoa koulutuspoliittisten päätösten ja koulutuksen järjestäjien ratkaisujen tueksi. Koulutuksen markkinat eivät ole vain maakunnallisia, vaan yhä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä. Maakunnan nuorisolle on taattava keskimääräistä paremmat koulutusmahdollisuudet omassa maakunnassa. Maakunnan nuoret hakeutuvat koulutukseen myös maakunnan ulkopuolelle ja Keski-Suomeen hakeutuu osaavia ja taitavia nuoria muualta. Mitä laadukkaampaa ja vetovoimaisempaa maakunnan koulutus on, sitä enemmän siihen hakeudutaan. Koulutustuotokseen vaikuttavat ratkaisevasti opintojen läpäisy, opintojen jatkaminen ja myös työllistymisaste. Tämän johdosta koulutuksen tulosohjaukseen tulee sisällyttää näitä koskevat tulostavoitteet ja tavoitteiden seuranta. 17

18 5 SEUDULLINEN KOULUTUSTARPEEN ENNAKOINTI Työvoima- ja koulutustarpeita on tarpeen selvittää myös seudullisesti ja paikallisesti. Ennakoinnin tilastopohja ei kuitenkaan anna mahdollisuutta seudullisesti yhtä tarkkoihin analyyseihin kuin maakunnallisessa tai valtakunnallisessa ennakoinnissa. Ammattien ikärakenne tarjoaa yhden tilastollisen pohjan suuntaa antaville tarkasteluille. Seudullista tarkastelua on tarpeen täydentää muiden tilastojen ja yrityskohtaisten tietojen perusteella. Ikäkorteista voidaan tehdä päätelmiä uuden työvoiman tarpeesta. On arvioitava seudun työllisen työvoiman lisääntyminen tai väheneminen, minkä kohdentamisessa ammatteihin voidaan käyttää taulukossa 3 kuvattua koko maakunnan ammattirakenteen muutosennustetta. Poistuma-arvio saadaan edellä mainitulla tavalla suoraan ikäkortista käyttäen esimerkiksi ikäryhmää vuotiaat. Laskemalla yhteen ammattirakenteen muutos ja poistuma saadaan arvio uuden työvoiman tarpeesta. Tämä on kohdennettavissa koulutusaloihin ja asteisiin käyttäen ammatti-koulutus-avainta (taulukko 5). 18 Seudullisen ennakoinnin käyttöön laadittiin päivityksen yhteydessä niin sanotut ikäkortit, jotka kuvaavat ammattien ikärakenteen ja ikäryhmien ammattirakenteen (liite 11). Ikäkorteissa lähtökohtana on alueella asuva työllinen työvoima, mihin sisältyy pendelöinti muille alueille. Aiemmin kuvattuihin työpaikkaennusteisiin sisältyy pendelöinti muista maakunnista. Ikäkortista voidaan päätellä odotettavissa oleva eläköityminen ja muu pysyvä poistuma työvoimasta. Pidemmän aikajänteen poistumasta saadaan karkea kuva jakamalla ikäryhmä vuotiaat luvulla 10. Käytännössä eläköityvistä pääosa on vuotiaita. Koska eläköityminen on huomattavaa jo 55-ikävuoden jälkeen, poistuman laskeminen vuotiaista antaisi liian pieniä lukuja. Suuret ikäluokat eli syntyneet poistuvat pääosin työelämästä suunnilleen vuosina Viitteellisesti voidaan laskea ammateissa toiminnan ajaksi suunnilleen 40 vuotta, jolloin suurten ikäluokkien määrä on tästä 15 prosenttia. Mikäli suurten ikäluokkien osuus jossain ammatissa ylittää selvästi 15 prosenttia, työvoimaa voi luonnehti ikääntyneeksi ja määrällisesti huomattavia poistumia on odotettavissa. Mikäli suurten ikäluokkien osuus on alle 15 prosenttia, suurten ikäluokkien eläköitymisellä ei ole todennäköisesti mitään poikkeuksellista vaikutusta. Yksittäisiä ammatteja arvioitaessa on otettava huomioon myös eläköitymiskäytäntö. Keski-Suomen maakunnan ammattien keskimääräiset ikäprofiilit (taulukko 8) on tulkittavissa siten, että työvoima on melko ikääntynyttä useimmissa ammattilohkoissa. Etenkin maaseutuvaltaisilla seuduilla (liite 11) ikäprofiilit antavat kuvan huomattavasta työllisten ikääntymisestä. Pohdittavaksi tulee kysymys, mikä osuus esimerkiksi toimistotyön poistumasta korvataan uudella työvoimalla ja mikä osuus hoituu tuotanto- ja palvelurakenteiden muutoksilla kuten tehostumisella ja toimintojen siirtymisellä muualle. Jyväskylän seudun ikärakenne näyttää teollista työtä lukuunottamatta tasapainoisemmalta kuin muiden seutukuntien.

19 Taulukko 8 Keski-Suomen maakunnan ikäkortti 2000 OPM:n ammattiluokitus 10-vuotisikäryhmittäin, työlliset ikäryhmittäin Työllisiä Työlliset Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ammattien ikäprofiilit Riviprosentit Työlliset Yht Maa- ja metsätaloustyö % 7 % 22 % 32 % 31 % 6 % 100 % 23 % 2 Teollinen työ % 22 % 25 % 28 % 20 % 1 % 100 % 18 % 3 Rakennustyö % 18 % 24 % 30 % 21 % 2 % 100 % 18 % 4 Liikennetyö % 17 % 27 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % 5 Postityö % 27 % 19 % 15 % 14 % 2 % 100 % 10 % 6 Tekninen asiantuntijatyö % 18 % 29 % 29 % 21 % 2 % 100 % 17 % 7 Palvelutyö % 24 % 21 % 24 % 22 % 3 % 100 % 17 % 8 Toimistotyö % 14 % 24 % 33 % 25 % 2 % 100 % 20 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö % 11 % 26 % 33 % 26 % 3 % 100 % 20 % 10 Hoitotyö % 13 % 24 % 33 % 24 % 4 % 100 % 19 % 11 Sivistystyö % 15 % 29 % 29 % 23 % 3 % 100 % 16 % 12 Suojelutyö % 18 % 29 % 30 % 18 % 1 % 100 % 15 % 00 Tuntematon % 26 % 20 % 20 % 17 % 4 % 100 % 13 % Yhteensä % 17 % 25 % 29 % 23 % 3 % 100 % 18 % OPM:n ammattiluokitus - 10-vuotisikäryhmittäin, ikäluokkien sijoittuminen Työlliset Maa- ja metsätaloustyö 5 % 2 % 2 % 5 % 6 % 7 % 12 % 7 % 2 Teollinen työ 18 % 24 % 23 % 18 % 17 % 16 % 9 % 18 % 3 Rakennustyö 5 % 6 % 5 % 5 % 5 % 4 % 3 % 5 % 4 Liikennetyö 5 % 2 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 Postityö 0 % 4 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 9 % 1 % 9 % 10 % 9 % 8 % 6 % 8 % 7 Palvelutyö 15 % 27 % 20 % 13 % 12 % 14 % 14 % 14 % 8 Toimistotyö 7 % 4 % 5 % 7 % 8 % 7 % 5 % 8 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 12 % 2 % 8 % 13 % 14 % 14 % 14 % 14 % 10 Hoitotyö 12 % 4 % 9 % 11 % 13 % 12 % 17 % 12 % 11 Sivistystyö 7 % 3 % 6 % 8 % 7 % 7 % 8 % 6 % 12 Suojelutyö 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 % 00 Tuntematon 4 % 19 % 6 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 19

20 20

21 LIITTEET 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 3 Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 4 Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 5 Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 6 Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 7 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 8 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia 9 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat 2000 ja Koulutustarve-ennuste vanhalla koulutusluokituksella 11 Keski-Suomen seutukuntien ikäkortit

22 Liite 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö Maataloustyö Puutarhatyö Luontaistyö Metsätyö Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Rakennustyö Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö Liikennetyö Maaliikennetyö Vesiliikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Alkutuotannon johtotyö Insinöörityö Työnjohtotyö Liikenteen johtotyö Palvelutyö Kiinteistötyö Siivoustyö Kotitalouspalvelutyö Myyntityö Ravintolatyö Matkailutyö Toimistotyö Toimistotyö Taloustyö Johto- ja asiantuntijatyö Johtamistyö Rahoitustyö Lakityö Luonnontieteellinen työ Muu asiantuntijatyö Hoitotyö Lääkärityö Sairaanhoitotyö Muu terveystyö Sosiaalityö Sivistystyö Opetustyö Viestintätyö Käsityö Taidetyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä

23 Liite 1 Maakunnan ammattirakenne ammattiryhmittäin, prosenttia Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö 8,1 % 5,7 % 5,1 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 1.1 Maataloustyö 7,1 % 4,9 % 4,3 % 3,8 % 3,6 % 3,5 % 1.2 Puutarhatyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.3 Luontaistyö 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1.4 Metsätyö 1,0 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 2 Teollinen työ 19,2 % 19,8 % 19,4 % 19,1 % 19,1 % 18,8 % 2.1 Elintarviketyö 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.2 Tevatyö 0,8 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 2.3 Metallityö 3,3 % 3,8 % 4,0 % 3,8 % 3,8 % 3,6 % 2.4 Asennustyö 2,6 % 2,6 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2.5 Koneenkäyttötyö 1,3 % 1,1 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.6 Puutyö 1,8 % 2,3 % 2,2 % 2,2 % 2,3 % 2,4 % 2.7 Prosessityö 2,8 % 2,7 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 3,0 % 2.8 Sähköasennustyö 1,8 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 2.9 Graafinen työ 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 2.10 Varastotyö 1,1 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % 2.11 Muu teollinen työ 1,9 % 2,1 % 1,9 % 1,7 % 1,7 % 1,6 % 3 Rakennustyö 3,5 % 3,9 % 3,8 % 3,8 % 3,7 % 3,6 % 3.1 Talonrakennustyö 1,6 % 1,7 % 1,8 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 3.2 Putkityö 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 3.3 Maalaustyö 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 3.4 Muu rakennustyö 0,9 % 1,3 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 4 Liikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,3 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % 4.1 Maaliikennetyö 3,7 % 3,3 % 3,2 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 4.2 Vesiliikennetyö 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % 5 Postityö 1,1 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 6 Tekninen asiantuntijatyö 8,1 % 7,9 % 8,3 % 8,8 % 8,7 % 8,6 % 6.1 Alkutuotannon johtotyö 0,5 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 6.2 Insinöörityö 3,4 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 6.3 Työnjohtotyö 4,0 % 3,6 % 3,4 % 3,3 % 3,2 % 3,1 % 6.4 Liikenteen johtotyö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 7 Palvelutyö 15,9 % 17,3 % 17,7 % 17,9 % 17,9 % 18,0 % 7.1 Kiinteistyö 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 7.2 Siivoustyö 2,8 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 7.3 Kotitalouspalvelutyö 0,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,7 % 7.4 Myyntityö 7,0 % 7,4 % 7,6 % 7,4 % 7,3 % 7,2 % 7.5 Ravintolatyö 4,1 % 3,9 % 3,9 % 4,2 % 4,2 % 4,2 % 7.6 Matkailutyö 0,3 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 8 Toimistotyö 9,4 % 8,1 % 7,2 % 7,2 % 6,8 % 6,4 % 8.1 Toimistotyö 6,7 % 6,1 % 5,3 % 5,2 % 4,9 % 4,6 % 8.2 Taloustyö 2,7 % 2,1 % 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,7 % 9 Johto- ja asiantuntijatyö 5,6 % 5,9 % 6,8 % 7,1 % 7,4 % 7,6 % 9.1 Johtamistyö 2,1 % 1,9 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 9.2 Rahoitustyö 0,6 % 1,0 % 1,3 % 1,4 % 1,4 % 1,5 % 9.3 Lakityö 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,5 % 9.4 Luonnontieteellinen työ 0,8 % 0,5 % 0,6 % 0,8 % 0,9 % 1,0 % 9.5 Muu asiantuntijatyö 1,8 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 10 Hoitotyö 14,0 % 13,9 % 14,8 % 15,0 % 15,2 % 15,5 % 10.1 Lääkärityö 0,9 % 0,8 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 10.2 Sairaanhoitotyö 3,6 % 3,6 % 3,9 % 3,9 % 4,1 % 4,2 % 10.3 Muu terveystyö 3,4 % 3,0 % 3,3 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 10.4 Sosiaalityö 6,2 % 6,5 % 6,7 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11 Sivistystyö 7,6 % 7,3 % 7,6 % 7,7 % 7,9 % 8,2 % 11.1 Opetustyö 6,8 % 6,5 % 6,6 % 6,6 % 6,6 % 6,7 % 11.2 Viestintätyö 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 11.3 Käsityö 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 11.4 Taidetyö 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % 12 Suojelutyö 1,8 % 1,8 % 1,9 % 1,9 % 2,0 % 2,1 % 00 Tuntematon 2,0 % 3,8 % 3,1 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 23

24 Liite 2 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin Ammattilohkot ja -ryhmät Maa- ja metsätaloustyö Maataloustyö Puutarhatyö 1.3 Luontaistyö 1.4 Metsätyö Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Rakennustyö Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö Liikennetyö Maaliikennetyö Vesiliikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Alkutuotannon johtotyö Insinöörityö Työnjohtotyö Liikenteen johtotyö Palvelutyö Kiinteistötyö Siivoustyö Kotitalouspalvelutyö Myyntityö Ravintolatyö Matkailutyö Toimistotyö Toimistotyö Taloustyö Johto- ja asiantuntijatyö Johtamistyö Rahoitustyö Lakityö Luonnontieteellinen työ Muu asiantuntijatyö Hoitotyö Lääkärityö Sairaanhoitotyö Muu terveystyö Sosiaalityö Sivistystyö Opetustyö Viestintätyö Käsityö Taidetyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä