Tiivistelmä ja johtopäätökset Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä ja johtopäätökset 7. 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 11"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2003

2

3 Sisällys Esipuhe 5 Tiivistelmä ja johtopäätökset 7 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena Koulutettujen kysyntä vähenee tänä vuonna maltillisesti Rekrytointitarve on eri asia kuin työllisyyden lisäys Kolme syytä palkata uutta henkilöstöä Lähivuosina tekniikan osaajien tarve kasvaa kaikilla koulutusasteilla Uuden työvoiman kysynnässä pientä alueellista tasoittumista Koululaisia palkataan viime vuosia vähemmän kesätöihin Uuden henkilöstön koulutustausta on monipuolinen Ammattiopistoista palkataan enemmän uusia osaajia kuin korkeakouluista Ammatillinen toinen aste kattaa yli puolet rekrytoinneista Rekrytointi ammattiopistoista edelleen korkeaa tasoa Toimialakohtaiset erot tasoittuneet viime vuodesta Tekniikan taitajien osuus 70 prosenttia Riittävätkö ammattiosaajat yritysten tarpeisiin? Eräillä aloilla kysyntä ammattikorkeakouluista kasvaa TT:n edustamien alojen yhteistarve on vähentynyt Eräillä toimialoilla kysynnän ennakoidaan kasvavan Uusia AMK-insinöörejäkin palkataan tänä vuonna eräille aloille viimevuotista enemmän Tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävästi osaamista yritysten tarpeisiin? Tietoteollisuuden osaajille riittää edelleen kysyntää Kysyntä tiedekorkeakouluista ennallaan tai vähentynyt Korkeimmalla koulutusasteella rekrytointitarve on vähentynyt selvimmin _ Metalliteollisuudessa uusien akateemisten osaajien kysyntä ennallaan Uusien diplomi-insinöörien kysynnän muutos vaihtelee toimialoittain Diplomi-insinöörien kysyntä verrattuna valmistuneiden määrään ICT -alojen osaamista kysytään rekrytoivilla toimialoilla Ekonomien kysyntä isoilla toimialoilla samaa luokkaa kuin viime vuonna Tohtorien ja lisensiaattien kysyntä vakaa Elinkeinoelämä investoi henkilöstöön yhä enemmän Yhä suurempi osuus henkilöstöstä osallistuu kehittämistoimenpiteisiin Noin neljä oppilaspäivää henkilöä kohti Henkilöstön kehittäminen merkittävämpi investointi kuin viime vuonna Koulutusinvestoinnit suhteutettuna palkkoihin korkeammat kuin viime vuonna Yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen vähentynyt Kyselyn tavoitteet, menetelmät ja tulosten yleistettävyys Tavoitteet Kohdejoukko Vastausaktiivisuus Menetelmät Yritysjohdon näkemykset esiin tietoverkon kautta Toimialat kuvaavat TT:n jäsenkenttää Yleistykset vastaajien henkilöstömäärän mukaan Alueellinen edustavuus 25 Liite Kyselylomake 27

4

5 Osaamistarveluotain 2003 REKRYTOINNIN NOTKAHDUS ON MALTILLINEN ERÄILLÄ ALOILLA UUSIA OSAAJIA KYSYTÄÄN AIKAISEMPAA ENEMMÄN Esipuhe Osaaminen on noussut keskeiseksi kansakuntien ja yritysten menestystekijäksi kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Lisäksi sen merkitys korostuu, kun sodanjälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eikä heidän tilalleen ole tulossa riittävästi hyvin koulutettuja osaavia nuoria. Määrää on korvattava laadulla ja koulutusta suunnattava tulevaisuuden rekrytointi- ja osaamistarpeiden mukaisesti. TT on selvittänyt jäsenyritystensä rekrytointi- ja osaamistarpeita sekä henkilöstökoulutuksen volyymia ja kustannuksia jo 1970-luvulta saakka. Viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana tietoja on kerätty kerran vuodessa tehtävillä tiedusteluilla osaamistarveluotainten avulla. Tulokset osoittavat, että kasvun hidastumisesta huolimatta yritykset rekrytoivat koulutettua henkilöstöä. Määrä on kuitenkin pienempi kuin vuosi sitten. Painopiste on edelleen teknillisessä koulutuksessa, sillä koulutusalan osuus on 70 prosenttia kokonaismäärästä oli sitten kysymys ammattiopistotasoisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistoista. Oman henkilöstönsä kouluttamiseen ja kehittämiseen jäsenyritykset ovat panostaneet yhtä paljon kuin aikaisempinakin vuosina. Tämän myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan myös seuraavan kahden vuoden ajan. Esillä olevassa raportissa käsitellään lyhyesti kyselyn tulokset. Kyselyn on toteuttanut ja raportin kirjoittanut koulutuspoliittinen asiamies, KTM Marita Aho. Helsingissä Kari Purhonen Johtaja Osaamistarveluotain 5 Teollisuus ja Työnantajat 2003

6

7 Tiivistelmä ja johtopäätökset Osaamistarveluotain kerää tunnuslukuja ja indikaattoreita koulutuksen suunnittelun tueksi. Se osoittaa, mihin suuntaan osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän TT:n jäsenkentässä: teollisuudessa, rakennusalalla sekä TT:n edustamilla palvelualoilla. Tuloksia tulee tulkita yhdessä teknologiaa, markkinoita, työllisyyttä, kansainvälistä taloutta ja yhteiskunnan kehitystä arvioivien pitkän tähtäyksen ennusteiden kanssa. Näin voidaan huolehtia osaavan henkilöstön riittävyydestä Suomessa. TT:n jäsenyrityksiä pyydetään vuosittain ennakoimaan, kuinka monta henkeä rekrytoidaan vuonna 2003 ja mihin suuntaan uuden henkilöstön kysyntä muuttuu vuosina 2004 ja Myös uudelta henkilöstöltä toivottua pohjakoulutusta tiedustellaan. Lisäksi selvitetään henkilöstön kehittämistoimenpiteiden laajuutta ja kustannuksia. Osaamistarveluotaimen tulokset antavat selkeitä viestejä siitä, millaista osaamista ja koulutusta TT:n edustama elinkeinoelämä tarvitsee lähitulevaisuudessa. Taloutemme veturit tarvitsevat uutta osaamista myös huonoina aikoina Ensimmäinen viesti on, että viimeaikaisesta heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta teollisuus, rakennusala ja TT:n palvelusektori tarvitsevat jatkuvasti myös uutta osaavaa henkilöstöä. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun koulutusta suunnitellaan. TT:n jäsenkenttä kilpailee globaaleilla markkinoilla ja hankkii Suomelle elintärkeitä vientituloja. Se työllistää yli puoli miljoonaa ihmistä. Sen kansainvälisen kilpailukyvyn varassa pidetään yllä monia sekä yksityisiä että verovaroin rahoitettavia palveluja. TT:n jäsenkunnan kysymä osaaminen on kriittistä, välttämätöntä osaamista, josta on pidettävä huolta niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Tänä vuonna TT:n edustamat alat ennakoivat tarvitsevansa noin uutta ammattiosaajaa. Eniten heitä kysytään edelleen metalliteollisuuteen. Toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet. Metalliteollisuuden arvio on pienempi kuin viime vuonna, monen muun toimialan suurempi. TT:n jäsenyrityksiin oltaisiin valmiita palkkaamaan noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Viime vuoden osaamistarveluotaimessa luku oli Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa viimevuotista enemmän. Myös metsäteollisuuden ennuste on noussut 300:lla. Rakentamisen tarve on lähes ennallaan. Eniten viime vuodesta vähentää rekrytointiaan elektroniikkateollisuus. Ennakoitu lisähenkilöstön tarve teknillisistä korkeakouluista, kauppakorkeakouluista tai yliopistoista on noin Viime vuonna tiedekorkeakouluista valmistuneita arvioitiin palkattavan lisää noin Mitä korkeampi koulutusaste, sitä enemmän rekrytointi vähenee verrattuna viime vuoteen. Metalliteollisuudessa uusien tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä on kuitenkin lähes viimevuotisen kaltainen. Kahdelle seuraavalle vuodelle suuri osa yrityksistä ennakoi rekrytointitarpeen lisäystä. Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutusaloilta rekrytointiaan lisää joka kolmas vastaaja. Suhdannevaihtelut eivät saa vaikuttaa pitkäjänteiseen koulutussuunnitteluun Suhdanteista johtuva heikko työllisyystilanne haittaa lähiaikoina koulutuksesta valmistuneiden mahdollisuuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä. Suhdannevaihtelut eivät saa määrätä koulutuspaikkojen mitoitusta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa, puhumattakaan korkeakoulutuksesta, koulutusajat ovat pitkiä. Uudet aloituspaikat tuottavat osaamista vasta vuosien kuluttua. Työvoimapoliittisessakin koulutuksessa on osattava katsoa eteenpäin. Koulutussuunnittelussa on tarkasteltava pitkän tähtäyksen arvioita suomalaisen elinkeinoelämän ja sen toimialojen kehityksestä, kilpailukyvystä ja työllistämismahdollisuuksista. Myös TT:llä on tähän uusi instrumentti, tulevaisuusluotain. Uuden henkilöstön rekrytointi ei tarkoita samaa kuin työpaikkojen lisäys tai työllisyyden kehitys. TT:n työvoimatiedustelu ennakoi työllisyyden kehitystä. Sen mukaan teollisuudesta vähenisi syksystä 2002 syksyyn 2003 noin Osaamistarveluotain 7 Teollisuus ja Työnantajat 2003

8 työpaikkaa. Rakentamisessa ja TT:n palvelualoilla työllisyyden ennakoitiin pysyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Vaikka jollain toimialalla ennustettaisiin henkilöstömäärän vähennystä, sillä voi silti olla rekrytointitarpeita. Ainakin osalle eläköityvistä palkataan seuraajia. Kysynnän hiipuminen voi aiheuttaa irtisanomisia, mutta kansainväliset markkinat kohtelevat yritysten liiketoimintaalueita eri tavalla. Työvoimatiedustelunkin mukaan joka neljäs teollisuusyritys aikoi palkata lisää väkeä syksyyn 2003 mennessä. Ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti koulutustarpeeseen Uuden henkilöstön tarve johtuu kolmesta osatekijästä: poistumasta eläkkeelle, liiketoiminnan kasvusta ja henkilöiden siirtymisestä yrityksestä toiseen. Koulutustarvetta aiheutuu eläköitymisestä ja kasvusta. Osaamistarveluotaimen vastaajayrityksissä ne selittävät yleisimmin yli 90 prosenttia rekrytoinnista. Lähivuosina eläköityminen vaikuttaa merkittävästi koulutustarpeeseen. Työministeriön asettaman poikkihallinnollisen Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen projektin loppuraportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkilöä. Vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu runsaat henkilöä, vajaa kolmannes vuoden 2000 työllisistä. Ammattiosaamisen ehtyminen uhkaisi hyvinvointiyhteiskuntaa Osaamistarveluotaimen toinen viesti on, että ammattiopistojen merkitys uuden henkilöstön rekrytointikanavana on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna niiden osuus oli 42 prosenttia, nyt kuusi prosenttiyksikköä suurempi. Miltei puolet uudesta osaamisesta kysytään ammattiopistoista. Ammattiosaamisen riittävyydestä on siis pidettävä jatkossakin hyvää huolta. Ammattiosaamisen riittävyydellä tarkoitetaan sekä osaamisen laatua että osaajien määrää. TT:n tulevaisuusluotaimen asiantuntijat uskovat, että lähivuosina erityisesti ammattiosaajien riittävyys on vaakalaudalla. Uhkaskenaariossa tästä seuraisi maamme taloudelliseen heikentymiseen johtava kierre. Yritykset siirtäisivät tuotantonsa ulkomaille. Tuotantotehtävissä olleet joutuisivat työttömiksi. Veroja kertyisi huomattavasti entistä vähemmän. Hyvinvointipalvelujen rahoitus vaarantuisi. Vielä työssä olevien verotus kiristyisi ja aiheuttaisi laajaa korkeasti koulutettujen maastamuuttoa. Ammattikorkeakoulutettujen osuus yrityksiin palkattavasta uudesta osaamisesta on 23 prosenttia ja tiedekorkeakoulujen 17 prosenttia. Loput koulutetaan työelämäläheisesti esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella tai yrityksen omalla perehdyttämisellä. Tarvitaan teknologian opetuksen pilottiohjelma Kyselyn kolmas viesti on, että tekniikan taitajien osuus on sekä ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista että tiedekorkeakouluista kysyttävästä uudesta osaamisesta 70 prosenttia. Tekniikan koulutuksessa ja ammateissa tarvitaan hyviä matematiikan ja luonnontieteiden hyviä perustaitoja. Näiden aineiden opiskelua ja opetusta on edistettävä kansallisten luonnontieteiden ja matematiikan kehittämistalkoiden päätyttyäkin. Teknologian opetus on saatava tehokkaaseen alkuun peruskouluissa ja lukioissa. Tarvitaan teknologian opetuksen pilottiohjelma. Teknologia on tapa toimia hyödyntäen poikkitieteellistä ajattelua, ongelmanratkaisu- ja kommunikaatio-osaamista sekä ajatteluprosesseja. Se on väline tulevaisuuden taitojen kehittämisessä. Teknologian opetus sisältää esimerkiksi matematiikasta, luonnontieteistä, tieto- ja viestintätekniikasta, taideaineista ja käsityöstä integroituja kokonaisuuksia. Kansallinen ohjelma sisältäisi kuntakohtaisten opetussuunnitelmien tekemisen, poikkitieteellisen toteutuksen suunnittelun ja käyttöön ottamisen sekä aiheeseen liittyvän opettajien perus- ja täyden- Osaamistarveluotain 8 Teollisuus ja Työnantajat 2003

9 nyskoulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen. Ohjelman menetelmät, prosessit ja tulokset arvioitaisiin. Elinkeinoelämä olisi mukana ohjelman toteutuksessa. Ohjelma edellyttää erillisrahoitusta. Tyttöjen hakeutumista tekniikan koulutukseen olisi rohkaistava. ICT-kupla ei ole TT:n jäsenkentässä puhjennut Neljänneksi osaamistarveluotain selvittää toimialakohtaisia rekrytointitarpeita ja ennakoi eri opintoalojen painotusta. Siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat koulutuksen sisältöön. Elektroniikkateollisuuden rekrytointitarpeet näyttävät pienentyneen aikaisempiin vuosiin verrattuna. On kuitenkin merkillepantavaa, että elektroniikan, tietotekniikan ja sähkötekniikan osaamista kysytään rekrytointinsa korkealla tasolla säilyttävillä aloilla. ICT-osaaminen on TT:n tulevaisuusluotaimenkin mukaan avainasemassa tulevaisuuden menestysklustereissa. Esimerkiksi hyvinvointiklusterissa, kemian- ja bioalalla, metsä- ja metalliklusterissa sekä kiinteistö- ja rakennusalalla ICT-osaaminen on välttämätöntä. Tietoteollisuuden ennakointiraportin ICT-osaaminen 2010 mukaan ICT-henkilöstön määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä. Elinkeinoelämä ymmärtää ja kantaa koulutusvastuunsa Vaikka koulutusta osattaisiin ennakoida mahdollisimman työelämäläheisesti ja tarkoin, aiheuttaa esimerkiksi teknologian muutos jatkuvaa koulutustarvetta. Viides osaamistarveluotaimen viesteistä onkin, että TT:n jäsenkenttä ymmärtää ja hoitaa koulutusvastuunsa. Kansainvälisestikin arvioiden suomalaisten yritysten investoinnit henkilöstön osaamiseen ovat huippuluokkaa. Miltei 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen vuonna TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset olivat noin 495 miljoonaa euroa. Koulutusinvestoinnit olivat keskimäärin 3,6 prosenttia maksetuista palkoista, hieman enemmän kuin vuonna Julkisen vallan tuki henkilöstökoulutukseen jää alle viiden prosentin ainakin suurten ja keskisuurten yritysten koulutusinvestoinneista. Lähitulevaisuuden lisäksi täytyy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen Osaamistarveluotain on osa TT:n ennakointijärjestelmää. Pitkäjänteisesti tulevaisuuteen vaikuttava koulutustarpeiden ennakointi on vaativa tutkimusalue. Siinä tarvitaan sekä tilastotietoa hyödyntäviä laskentamalleja että tulevaisuutta hahmottavaa, visionääristä ajattelua ja vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien punnintaa. Suomen tulevaisuuteen osaamisintensiivisenä hyvinvointivaltiona vaikuttavat koulutuspolitiikan lisäksi esimerkiksi teknologia-, vero- ja sosiaalipolitiikka. Koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen edellyttää, että elinkeinoelämä, eri hallinnonalat, koulutus ja tutkimus hahmottelevat yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta ja koulutuksen ja osaamisen tavoitteista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on väistämättä myös ristiriitaisia näkökantoja. Tavoitteellista keskustelua tulee silti käydä jatkuvasti eri osapuolten välillä. TT on luonut tätä varten tulevaisuusluotain verkoston. Verkoston asiantuntijat ennakoivat koulutuksen kehittämistä tulevaisuuden menestysklustereiden tarpeisiin. Tulevaisuusluotaimen toinen vaihe käynnistyy elokuussa Hankkeesta saa lisätietoja sen verkkosivuilta Osaamistarveluotain 9 Teollisuus ja Työnantajat 2003

10

11 1. Rekrytointi jatkuu väliaikaisesti hidastuneena 1.1 Koulutettujen kysyntä vähenee tänä vuonna maltillisesti Vuonna 2003 TT:n jäsenkenttään ennakoidaan palkattavan uusia erilaisista oppilaitoksista valmistuneita osaajia noin Uuden koulutetun henkilöstön kysyntä on pienempi kuin viime vuoden kyselyssä. Olikin odotettua, että arviot uuden henkilöstön tarpeesta vähentyisivät viime vuodesta. Tietoja kerättäessä talouden kasvunäkymät olivat edelleen heikot. 1.2 Rekrytointitarve on eri asia kuin työllisyyden lisäys Uuden henkilöstön rekrytointi ei tarkoita samaa kuin työpaikkojen lisäys tai työllisyyden kehitys. TT:n työvoimatiedustelu ennakoi työllisyyden kehitystä. Työvoimatiedustelun mukaan teollisuudesta vähenisi syksystä 2002 syksyyn 2003 noin työpaikkaa. Rakentamisessa ja TT:n palvelualoilla työllisyyden ennakoitiin pysyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Vaikka jollain toimialalla ennustettaisiin henkilöstömäärän vähennystä, sillä voi silti olla rekrytointitarpeita. Ainakin osalle eläkkeelle lähtijöistä palkataan seuraajia. Kansainväliset markkinat kohtelevat yritysten eri liiketoiminta-alueita eri tavalla. Työvoimatiedustelunkin mukaan joka neljäs teollisuusyritys aikoi palkata lisää väkeä syksyyn 2003 mennessä. Osaamistarveluotain ennakoi tämän lisähenkilöstön määrää ja osaamistarvetta. Se ennakoi myös eläkkeelle lähtevien tilalle palkattavien henkilöiden määrää ja osaamistarvetta. Korvaava rekrytointi ei nosta henkilöstön kokonaismäärää eikä näy työllisyyden muutosta kuvaavissa selvityksissä. 1.3 Kolme syytä palkata uutta henkilöstöä Osaamistarveluotaimen selvittämä uuden henkilöstön kysyntä johtuu kolmesta osatekijästä: henkilöstön poistumasta työmarkkinoilta esimerkiksi eläkkeelle, liiketoiminnan kasvusta ja niin sanotusta muusta vaihtuvuudesta, kun työntekijöitä siirtyy yrityksestä toiseen. Koulutustarvetta mitoitettaessa tulee ottaa huomioon rekrytointi joka johtuu eläköitymisestä ja liiketoimintojen kasvusta. Muusta vaihtuvuu- Kuva 1. Oppilaitoksista valmistuneiden rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Taulukko 1. Rekrytointitarpeen kehitysarviot vuosiksi TT:n jäsenyrityksissä koulutuksittain Osuus yrityksistä, joissa tarve kasvaa Koulutus vuosina , % AMK tekniikka ja liikenne 26 Ammattiopisto tekniikka ja liikenne 29 DI 23 AMK kauppa ja hallinto 13 KTM 11 Ammattiopisto muu 16 Ammattiopisto kauppa ja hallinto 9 AMK muu 9 Korkeakoulu muu 8 Korkeakoulun jatkotutkinto desta johtuva rekrytointi saattaa tosin sekin vaikuttaa koulutustarpeeseen, jos henkilöt siirtyvät kokonaan toiselle alalle. Kyselyn mukaan eläköityminen ja liiketoimintojen kasvu selittävät yleisimmin yli 90 prosenttia rekrytoinnista. Osaamistarveluotain 11 Teollisuus ja Työnantajat 2003

12 1.4 Lähivuosina tekniikan osaajien tarve kasvaa kaikilla koulutusasteilla Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten rekrytointi muuttuu vuosina 2004 ja 2005 verrattuna vuoteen Kolmasosa vastaajista arvioi, että tekniikan ammattiosaajien sekä ammattikorkeakouluinsinöörien kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa. Joka neljäs vastaaja ennakoi palkkaavansa uusia diplomi-insinöörejä enemmän ensi ja sitä seuraavana vuonna kuin tänä vuonna. Kuva 2. Koulutettujen rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2002 TE-keskuksittain Uusimaa Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Rekrytointitarve yhteensä Kainuu Kuva 3. Kokonaisrekrytointitarve TT:n jäsenyrityksissä vuosina (sisältäen koululaiset ja harjoittelijat) Ennakoitu lisätarve Lähivuosina yritysten täytyykin palkata uutta väkeä työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Työministeriön asettaman poikkihallinnollisen Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen projektin loppuraportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2015 työelämästä poistuu noin miljoona henkeä. Vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu runsas henkeä, vajaa kolmannes vuoden 2000 työllisistä. Yritysten on syytä varautua työmarkkinoilta poistumiseen hyvissä ajoin. Kilpailu uudesta työvoimasta kiihtyy. Kuluvan vuosikymmenen lopulla työvoiman poistuma ylittää työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän vuosittain runsaalla hengellä. Ensi vuosikymmenellä ero on jo vuodessa. 1.5 Uuden työvoiman kysynnässä pientä alueellista tasoittumista Kysely kohdistettiin toimipaikkoihin, jotta saataisiin tieto uuden työvoiman tarpeen alueellisesta jakautumisesta. Rekrytointitarve jakaantuu alueellisesti hieman viimevuotista tasaisemmin. Koulutettua henkilöstöä lisäävät toimipaikat keskittyvät kuitenkin edelleen voimakkaasti eteläiseen Suomeen. Osa yrityksistä tekee henkilöstöennusteet yritys- eikä toimipaikkakohtaisesti. Usein pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Nämä kaksi tekijää yhdessä aiheuttavat epätarkkuutta alueellisiin lukuihin. 1.6 Koululaisia palkataan viime vuosia vähemmän kesätöihin Koululaisia ja harjoittelijoita palkattaisiin noin Uuden henkilöstön kokonaistarpeeksi saadaan siten noin Tämä on viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna. Uusimmassa TT:n työvoimatiedustelussakin ennakoitiin, että koululaisia palkattaisiin kesätöihin tänä vuonna vähemmän kuin ennen. On ymmärrettävää, että koululaisten palkkaamista vähennetään herkemmin kuin esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden palkkaamista harjoittelijoiksi. Pitkällä tähtäyksellä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamisen kannalta olisi tärkeää luoda hyvät yhteistyösuhteet nuorisoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nuorten motivaatio kouluttautua ja työllistyä TT:n edustamille aloille syntyy parhaiten omien työkokemusten kautta. Osaamistarveluotain 12 Teollisuus ja Työnantajat 2003

13 2. Uuden henkilöstön koulutustausta on monipuolinen 2.1 Ammattiopistoista palkataan enemmän uusia osaajia kuin korkeakouluista Ammattiopiston suorittaneiden osuus on miltei puolet oppilaitoksista valmistuneiden rekrytoinnista. Korkeakouluista valmistuneiden osuus on 40 prosenttia. Loput koulutetaan työelämän omiin tutkintoihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella tai yrityksen omalla perehdyttämiskoulutuksella. 2.2 Ammatillinen toinen aste kattaa yli puolet rekrytoinneista Ammatillisen toisen asteen merkitys uuden henkilöstön kysynnässä on todellisuudessa korkeampi kuin ammattiopistojen osuus, koska kohta muu sisältää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella suoritettuja ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisen toisen asteen osuus uuden osaamisen hankinnassa TT:n jäsenkenttään on noussut vuosi vuodelta. Oheisessa taulukossa vuoden 2001 ammattiopistoja koskeva tieto sisältää myös oppisopimus- ja muun työelämäläheisen koulutuksen. Tiedekorkeakoulu 17 % Kuva 4. Rekrytoinnin koulutusrakenne TT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003 Muu 12 % Ammattikorkeakoulu 23 % Ammattiopisto 48 % Taulukko 2. Rekrytoinnin koulutusrakenteen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Osuus Osuus Osuus rekrytoinnista rekrytoinnista rekrytoinnista Koulutus vuonna 2001 vuonna 2002 vuonna 2003 Ammattiopisto Amk Tiedekorkeakoulu Muu Yhteensä Osaamistarveluotain 13 Teollisuus ja Työnantajat 2003

14 3. Rekrytointi ammattiopistoista edelleen korkeaa tasoa Kuva 5. Ammattiopistoista valmistuneiden tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Kuva 6. Rekrytointitarve ammattiopistoista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Metsä Elintarvike Palvelut Kemia Liikenne Elektroniikka Viestintä TeVaNaKe Energia Rekrytointitarve yhteensä Sähkö- ja tele Tänä vuonna TT:n edustamat alat ennakoivat tarvitsevansa noin uutta ammattiosaajaa. Viime vuonna arvio oli Kyselyajankohtana vallinneeseen taloudelliseen epävarmuuteen nähden kysyntä on samaa korkeaa tasoa kuin aikaisemmin. 3.1 Toimialakohtaiset erot tasoittuneet viime vuodesta Toimialoittain tarkasteltuna uusia ammattiosaajia tarvitaan edelleen metalliteollisuuteen. Toimialojen väliset erot ovat kuitenkin tasoittuneet. Arvio metalliteollisuuteen palkattavien määrästä on pudonnut viime vuodesta runsaalla tuhannella. Rakennusalan kysyntä on kasvanut 500:lla. Metsäteollisuuden tilanne on ennallaan viime vuoteen verrattuna. Elintarviketeollisuus palkkaisi tänä vuonna vähän enemmän ammattiosaajia kuin viime vuonna. Elektroniikkateollisuudessa on noin 500 rekrytoinnin pudotus. 3.2 Tekniikan taitajien osuus 70 prosenttia Ammattiopistojen koulutusaloja painotetaan niin, että noin seitsemältä kymmenestä toivottaisiin tekniikan koulutusta. Kaupan ja hallinnon alan koulutuksen osuus on vajaa 10 prosenttia. Noin viidennekseltä rekrytoitavista toivotaan muuta koulutusta. Koulutusalojen painotuksessa on suuria toimialakohtaisia eroja. Eniten uusia tekniikan ammattiosaajia arvioidaan palkattavan metalliteollisuuteen, rakentamiseen ja metsäteollisuuteen. Järjestys oli viime vuonna sama. Metalliteollisuuden kysyntä on pudonnut viime vuoteen verrattuna noin tuhannella. Rakentamisessa uusien tekniikan ammattilaisten tarve on noussut 500:lla ja metsäteollisuudenkin hieman. Elektroniikkateollisuuden ennuste on pudonnut 500:lla. Osaamistarveluotain 14 Teollisuus ja Työnantajat 2003

15 3.3 Riittävätkö ammattiosaajat yritysten tarpeisiin? Rekrytointitietoja voidaan käyttää apuna koulutuksen suunnittelussa siten, että uuden henkilöstön kysyntää verrataan Suomessa vuosittain suoritettavien tutkintojen määrään. Se antaa suuntaviivaa, tuottaako koulutusjärjestelmämme tarpeeksi osaamista yritysten tarpeisiin. TT:n jäsenkentän rekrytointitarve on yli 40 prosenttia tekniikan alalla suoritettavien tutkintojen määrästä. TT:n jäsenyrityksissä on henkilöstöä noin eli vain noin 20 prosenttia koko työelämästä. Julkinen sektori, yksityiset palvelualat ja maa- ja metsätalous mukaan lukien työllisiä oli vuoden 2002 aikana keskimäärin noin Kone- ja metallialan tutkintoja suoritettiin vuonna 2001 opetushallituksen koulutusluokituksen mukaan noin Metalliteollisuuden rekrytointiarvio ammattiopistojen tekniikan koulutusalalta on yksinään miltei Rakennusalalla tutkintoja suoritettiin noin 600 ja paperi- ja kemianteollisuusalalla noin Sähköalalla suoritettiin lähes tutkintoa. Metalliteollisuus rekrytoi eniten kone- ja metallitekniikan ammattilaisia. Seuraavaksi kysytyin osaamisalue on sähkö- ja energiatekniikka ja kolmanneksi elektroniikka. Rakennusala painottaa selvästi eniten rakennus- ja maanmittaustekniikan osaamista ja jonkin verran kone- ja metallitekniikkaa. Metsäteollisuus ennakoi tarvitsevansa eniten puutuoteteollisuuden tekniikkaan perehtyneitä. Seuraavaksi eniten kysytään paperi- ja kemianteollisuuden tekniikkaa ja sähkö- ja energiatekniikkaa. Lyhyen tähtäyksen laskelmissa tulee ottaa huomioon, mitä osaamista on löydettävissä Kuva 7. Rekrytointitarve ammattiopistojen tekniikan koulutusaloilta TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Metsä Elintarvike Kemia Liikenne Viestintä Elektroniikka Palvelut Energia Rekrytointitarve yhteensä Sähkö- ja tele työttömistä koostuvasta työvoimareservistä. Työministeriön omien arvioiden mukaan noin puolet työttömistä on kuitenkin jo kokonaan syrjäytynyt työmarkkinoiden ammattivaatimuksista. Osaamisen kysyntä ja tarjonta kohtaavat huonosti myös alueellisesti. Ammattiosaamisen merkitystä korostetaan kaikissa selvityksissä, kuten pitkällä tähtäyksellä tulevaisuutta ennakoivassa poikkihallinnollisessa Työvoima hankkeessa että TT:n omassa tulevaisuusluotaimessa. Näissä kannetaan huolta sekä koulutusmääristä että koulutuksen tuottaman osaamisen laadusta. Osaamistarveluotain 15 Teollisuus ja Työnantajat 2003

16 4. Eräillä aloilla kysyntä ammattikorkeakouluista kasvaa Kuva 8. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Kuva 9. Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Metsä Rakentaminen Palvelut Elintarvike Elektroniikka Kemia Liikenne Energia Viestintä TeVaNaKe Rekrytointitarve yhteensä Sähkö- ja tele TT:n edustamien alojen yhteistarve on vähentynyt Tänä vuonna TT:n jäsenyrityksiin oltaisiin valmiita palkkaamaan noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Viime vuoden osaamistarveluotaimessa yritykset ennakoivat, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita rekrytoitaisiin kyseisenä vuonna miltei Kysyntä ammattikorkeakouluista vähentyy selvemmin kuin ammattiopistoista. 4.2 Eräillä toimialoilla kysynnän ennakoidaan kasvavan Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa ammattikorkeakouluista viimevuotista enemmän. Viime vuonna ala arvioi tarvitsevansa ammattikorkeakoulun suorittanutta ja nyt lähes Myös metsäteollisuuden kysyntä on noussut 300:lla. Rakentamisessa tilanne on lähes ennallaan. Elektroniikkateollisuus pienentää ennustettaan noin 1 000:lla. Vastaajat painottavat tekniikan osaamista niin, että miltei seitsemältä kymmenestä ammattikorkeakoulusta rekrytoitavalta edellytetään tekniikan koulutusta. Tradenomien osuus on noin viidennes kokonaistarpeesta ja muilta koulutusaloilta valmistuneiden osuus 10 prosenttia. 4.3 Uusia AMK-insinöörejäkin palkataan tänä vuonna eräille aloille viimevuotista enemmän AMK-insinöörejä arvioitiin palkattavan viime vuonna yli Tänä vuonna ennuste on pudonnut noin 3 600:een. Metalliteollisuus ennakoi tarvitsevansa uusia AMK-insinöörejä kuitenkin hieman enemmän kuin viime vuonna, samaten metsäteollisuus. Rakennusalalla tilanne on miltei ennallaan. Elektroniikkateollisuudessa kysyntä on pudonnut 800:lla. Osaamistarveluotain 16 Teollisuus ja Työnantajat 2003

17 4.4 Tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävästi osaamista yritysten tarpeisiin? Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutusaloilla suoritettiin vuonna 2001 noin tutkintoa. Konetekniikan AMK-insinööritutkintoja suoritettiin vähän alle 700, puunjalostustekniikan 70. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa suoritettiin noin 400 tutkintoa. Vaikka osa osaamistarveluotaimen ennakoimasta rekrytointitarpeesta aiheutuisi henkilöstön siirtymisestä yrityksestä toiseen eikä aiheuttaisi koulutustarvetta, ammattikorkeakouluista valmistuvien insinöörien määrä ei vaikuta ylimitoitetulta. Täytyy muistaa, että TT:n jäsenkenttä edustaa teollisuudesta, rakentamisesta, liikenne- ja kuljetusalasta sekä liike-elämän palveluista henkilöstömäärän mukaan laskettuna vain kolmasosaa. Myös julkinen sektori ja yksityiset palvelualat tarvitsevat AMK-insinöörejä. Valmistuneiden määrä on tosin huomattavasti aloituspaikkojen määrää pienempi. Keskeyttämistä on paljon. Insinöörejä oli työttömänä maaliskuun 2003 lopussa noin Valtaosa heistä oli vanhoja opistoinsinöörejä. 4.5 Tietoteollisuuden osaajille riittää edelleen kysyntää Elinkeinoelämä ja TT tukivat tietoteollisuuden lisäkoulutusohjelmaa vuosiksi Nyt tietoteollisuuteen kuuluvan elektroniikkateollisuuden rekrytointi ammattikorkeakouluista on ainakin väliaikaisesti vähentynyt noin 300 ammattikorkeakouluinsinööriin. Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin elektroniikan sekä tietoliikennetekniikan koulutusohjelmissa vuonna 2001 kummassakin noin 180 tutkintoa, sähkötekniikassa vähän alle 800 ja tietotekniikassa 900. TT uskoo, että tietoteollisuuden osaajille on vastedeskin kysyntää. Esimerkiksi runsaat uutta AMK-insinöörin palkkaamista tänä vuonna ennakoiva metalliteollisuus painottaa rekrytoinnissaan elektroniikkaa toiseksi eniten heti metalli- ja konetekniikan jälkeen. Seuraavaksi eniten kysytään sähkö- ja energiatekniikan sekä tietotekniikan osaamista. Tietotekniikan ja elektroniikan osaajia aiotaan palkata lisää myös sähkö- ja telealalle, liikenteeseen, TT:n palvelualoille, energia-alalle ja viestintään. Kuva 10. AMK-insinöörien rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Metsä Rakentaminen Elektroniikka Palvelut Elintarvike Kemia Energia Liikenne Sähkö- ja tele Rekrytointitarve yhteensä Viestintä Osaamistarveluotain 17 Teollisuus ja Työnantajat 2003

18 5. Kysyntä tiedekorkeakouluista ennallaan tai vähentynyt Kuva 11. Tiedekorkeakouluista valmistuneiden rekrytointitarve vuosina Rekrytointiarvio Kuva 12. Rekrytointitarve tiedekorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Elektroniikka Sähkö- ja tele Palvelut Metsä Rakentaminen Kemia Elintarvike Viestintä Energia Liikenne Rekrytointitarve yhteensä TeVaNaKe Kuva 13. Uusien diplomi-insinöörien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Korkeimmalla koulutusasteella rekrytointitarve on vähentynyt selvimmin Yrityksiltä kysyttiin, kuinka paljon ne ennakoivat palkkaavansa vuonna 2003 henkilöitä, joilla on tutkinto teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta tai yliopistosta. Ennuste on noin Diplomi-insinöörien osuus tiedekorkeakouluista tapahtuvasta kokonaisrekrytoinnista on yli 70 prosenttia ja ekonomien noin 15 prosenttia. Loppuosalta toivotaan tutkintoa muista tiedekunnista ja koulutusohjelmista. Viime vuonna tiedekorkeakouluista valmistuneita arvioitiin palkattavan noin Tämän vuoden arvio on siis pudonnut 3 000:lla, eli vielä enemmän kuin ammattikorkeakouluista valmistuneiden kohdalla. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä enemmän rekrytointitarve näyttää vähentyneen. 5.2 Metalliteollisuudessa uusien akateemisten osaajien kysyntä ennallaan Metalliteollisuudessa uusien tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä on lähes viime vuoden kaltainen. Elektroniikkateollisuudessa on eniten vähennystä, yli tuhat henkilöä. Myös kemianteollisuuden arvio on viimevuotista pienempi. 5.3 Uusien diplomi-insinöörien kysynnän muutos vaihtelee toimialoittain Diplomi-insinöörejä ennakoidaan palkattavan lisää runsaat Viime vuonna arvio oli enemmän. Metalliteollisuuden kysyntä on lähes ennallaan, metsäteollisuuden jopa hieman viimevuotista suurempi. Pudotusta on eniten elektroniikkateollisuudessa. Osaamistarveluotain 18 Teollisuus ja Työnantajat 2003

19 5.4 Diplomi-insinöörien kysyntä verrattuna valmistuneiden määrään Tilastokeskuksen mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2001 noin diplomi-insinöörin tutkintoa. Noin viidesosaa koko työelämästä edustavan TT:n jäsenkentän rekrytointitarve ylittää yksinään uusien työmarkkinoille tulevien diplomi-insinöörien määrän. Konetekniikan diplomi-insinöörejä valmistui vuonna 2001 noin 300, sähkötekniikan runsaat 400, energiatekniikan 50 ja tietotekniikan noin 300. Tietoliikennetekniikassa ei suoritettu tutkintoja kyseisenä vuonna, uusia opiskelijoita otettiin vähän alle 300. Työttömiä diplomi-insinöörejä oli maaliskuun 2003 lopussa noin tuhat. Työttömien osuus ammattikunnasta oli kaksi prosenttia ICT -alojen osaamista kysytään rekrytoivilla toimialoilla Samaan aikaan kun elektroniikkateollisuuden arvio uusien diplomi-insinöörien tarpeesta on pienentynyt ainakin tämän vuoden osalta, ICTalan painottamaa osaamista tarvitaan muilla aloilla. Diplomi-insinöörien rekrytointitarve on metalliteollisuudessa yhtä korkealla tasolla kuin viime vuonna. Ala painottaa elektroniikkaa toiseksi eniten heti kone- ja metallitekniikan jälkeen. Seuraavaksi eniten painotetaan sähkö- ja energiatekniikkaa ja tietotekniikkaa. Metsäteollisuus aikoo lisätä diplomi-insinöörien rekrytointia viime vuodesta. Ala palkkaa eniten paperi- ja puutuoteteollisuuden tekniikan osaajia, mutta heti toiseksi eniten sähkö- ja energiatekniikkaan, metalli- ja konetekniikkaan sekä elektroniikkaan erikoistuneita. Elektroniikan ja tietotekniikan osaajia aiotaan palkata lisää myös energia-alalle, liikenteen palvelukseen, TT:n palvelualoille ja viestintään. 5.6 Ekonomien kysyntä isoilla toimialoilla samaa luokkaa kuin viime vuonna Ekonomien osuus kaikista tiedekorkeakouluista rekrytoitavista on noin 15 prosenttia. Yhteensä heitä ennakoidaan palkattavan noin 700. Viime vuonna arvio oli 900. Kuva 14. Rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Elektroniikka Sähkö- ja tele Metsä Palvelut Rakentaminen Kemia Energia Liikenne Elintarvike Viestintä Rekrytointitarve yhteensä Kuva 15. Ekonomien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Metalliteollisuuden arvio on suurempi kuin viime vuonna, samoin rakennusalan. Elektroniikkateollisuuden näkemys on viimevuotisella tasolla. Kokonaisvähennys aiheutuu rekrytoinnin vähentymisestä liikenteessä, energiaalalla, viestinnässä sekä kemian ja TeVaNaKe - teollisuudessa. Osaamistarveluotain 19 Teollisuus ja Työnantajat 2003

20 Kuva 16. Rekrytointitarve kauppakorkeakouluista TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Rakentaminen Elektroniikka Elintarvike Sähkö- ja tele Metsä Palvelut Kemia Viestintä TeVaNaKe Energia Liikenne Rekrytointitarve yhteensä Kuva 17. Tohtorien ja lisensiaattien tarpeen kehitys TT:n jäsenyrityksissä vuosina Ennakoitu lisätarve Vuonna 2001 liiketaloustieteessä suoritettiin Tilastokeskuksen mukaan noin kauppatieteen maisterin tutkintoa. Maaliskuun 2003 lopussa ekonomien työttömyysprosentti oli 3, Tohtorien ja lisensiaattien kysyntä vakaa Tohtoreita ja lisensiaatteja arvioitiin palkattavan lisää noin 200. Viime vuonna tarve oli 250. Akateemisia jatkotutkintoja suorittaneiden kysyntä on ollut viime vuodet varsin tasaista. Tutkijakoulutuksen suorittaneita oli TT:n jäsenyrityksissä TT:n toimihenkilötilaston mukaan vuoden 2001 lopussa noin Määrä ja osuus kaikista toimihenkilöistä, noin 1 prosentti, on pysynyt viime vuodet ennallaan. Metalliteollisuus arvioi rekrytoivansa enemmän lisensiaatteja ja tohtoreita kuin viime vuonna, samoin metsäteollisuus. Kemian teollisuuden arvio on vähentynyt. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2001 noin lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa. Tekniikan koulutusalalla lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suoritettiin noin 360. Kuva 18. Tohtorien ja lisensiaattien rekrytointitarve TT:n jäsenyrityksiin vuonna 2003 Metalli Palvelut Kemia Metsä Elektroniikka Rakentaminen Elintarvike Viestintä Rekrytointitarve yhteensä Osaamistarveluotain 20 Teollisuus ja Työnantajat 2003

21 6. Elinkeinoelämä investoi henkilöstöön yhä enemmän Vastaajia pyydettiin arvioimaan Suomessa toimivan henkilöstön kehittämisen laajuus oppilaspäivinä ja taloudellisena investointina. Myös kehittämistoimenpiteisiin osallistuneiden osuutta kysyttiin. Toimipaikoista pyydettiin toteumatietoja vuodelta 2002 ja ennakkoarvioita vuosiksi 2003 ja Henkilöstökoulutuskysely kohdistettiin vähintään 250 henkeä työllistäviin toimipaikkoihin. Näin tulosten vertailtavuus edellisiin, suuriin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuneisiin selvityksiin säilyy. Kyselyyn vastasi 170 toimipaikkaa, joiden palveluksessa on henkeä. Suomalaisen elinkeinoelämän investointeja henkilöstön kehittämiseen voidaan verrata yhteiseurooppalaisen tutkimushankkeen Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna 1999 tuloksiin. Tilastokeskus julkaisi tämän osittain EU:n komission rahoittaman tutkimushankkeen raportin suomeksi elokuussa Yhä suurempi osuus henkilöstöstä osallistuu kehittämistoimenpiteisiin Osaamistarveluotaimessa kysyttiin, kuinka suuri osuus henkilöstöstä osallistuu ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Pyydettiin huomioimaan kaikki koulutusmuodot kuten yrityskohtainen koulutus omien kouluttajien vetämänä, yrityskohtainen ulkopuolisten kouluttajien vetämä koulutus, ulkoinen koulutus sekä tuettu omaehtoinen koulutus. Miltei 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen vuonna Vastaajat ennakoivat osallistumisen olevan tänä vuonna yhtä aktiivista kuin viime vuonna. Vuonna 2004 osallistumisasteen ennakoidaan hieman nousevan. TT:n jäsenkentässä vähintään 250 henkeä työllistävissä toimipaikoissa koulutukseen osallistuminen on huomattavasti aktiivisempaa kuin EU-maiden yrityksissä keskimäärin. Yritysten kustantama henkilöstökoulutus vuonna tutkimushankkeen mukaan koulutusta järjestäneiden yritysten palkansaajista keskimäärin 49 prosenttia osallistui koulutukseen. Mukana olleissa suomalaisyrityksissä osallistumisaktiivisuus oli 54 prosenttia. EUtutkimuksessa ovat edustettuina yksityisen sektorin vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta. Kuva 19. Henkilöstökoulutukseen osallistunut henkilöstö vuosina Koulutukseen osallistuneet, % * 2004* * Ennuste Kuva 20. Oppilaspäivät henkilöä kohti vuosina Oppilaspäivät/henkilö * 2004* * Ennuste 6.2 Noin neljä oppilaspäivää henkilöä kohti Oppilaspäivillä tarkoitetaan lukua, joka saadaan kertomalla koulutustilaisuuden kesto koulutukseen osallistuvien määrällä. Jos esimerkiksi kaksi päivää kestävään koulutukseen osallistuu 10 henkeä, oppilaspäiviä kertyy 20. Yritykset arvioivat vuonna 2002 kertyneen noin 4 oppilaspäivää palveluksessa olevaa henkeä kohti. Oppilaspäivien määrän ennakoidaan pysyvän samana seuraavat kaksi vuotta. Osaamistarveluotain 21 Teollisuus ja Työnantajat 2003

22 Kuva 21. TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset vuosina Koulutuskustannukset, milj * 2004* * Ennuste Kuva 22. Yritysten koulutuskustannukset suhteutettuna maksettuihin palkkoihin vuosina Koulutuskustannukset per palkat, % * 2004* * Ennuste Kuva 23. Henkilöstön kehittämisen rahoitus vuonna 2002 Yritykset 95,8 % Yhteiskunta 4,2 % Oppilaspäiviä on ilmeisesti todellisuudessa raportoitua enemmän. Oppilaspäivien raportointi on vaikeaa esimerkiksi hyvin suosituksi tulleessa kaksi vuotta kestävässä johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa, josta osa on etäopiskelua. EU-tasolla on verrattu yritysten kustantaman koulutuksen määrää koulutustunteina. Koulutusta kertyy EU-maissa keskimäärin 14 tuntia palkansaajaa kohti. EU-tutkimushankkeessa mukana olleissa suomalaisyrityksissä koulutusta oli 18 tuntia eli noin kolme päivää jokaista palkansaajaa kohden. 6.3 Henkilöstön kehittäminen merkittävämpi investointi kuin viime vuonna Kyselyyn vastanneissa vähintään 250 henkeä työllistävissä toimipaikoissa koulutuskustannukset olivat noin 188 miljoonaa euroa vuonna Luku sisältää koulutusajan palkat ja niiden sivukustannukset. Koko TT:n jäsenkenttään yleistettynä tulos merkitsee, että TT:n jäsenyritysten koulutuskustannukset olivat noin 495 miljoonaa euroa. Vastaajat ennakoivat koulutusinvestointien pysyvän korkeina seuraavat kaksi vuotta. On oletettavaa, että investoinnit ovat tätäkin suuremmat. Oppiminen on organisoitu entistä enemmän osaksi työtä. Kurssimuotoista koulutusta on entistä vähemmän. Kehittämisohjelmien panostuksia, esimerkiksi koulutusajalta maksettuja palkkoja, on siten entistä vaikeampi arvioida. TT:n jäsenkentässä koulutusinvestoinnit olivat viime vuonna 935 euroa palkansaajaa kohti. EU-tason henkilöstökoulutusselvityksessä on vertailtu vain kurssimuotoisen koulutuksen kustannuksia, jolloin kustannukset olivat keskimäärin 760 euroa työntekijää kohti vuonna Koulutusinvestoinnit suhteutettuna palkkoihin korkeammat kuin viime vuonna Koulutuskustannukset suhteutetaan yleensä maksettuihin palkkoihin. Osaamistarveluotaimen mukaan TT:n edustamilla aloilla koulutusinvestoinnit olivat vuonna 2002 keskimäärin 3,6 prosenttia maksetuista palkoista, hieman enemmän kuin vuonna Osaamistarveluotain 22 Teollisuus ja Työnantajat 2003

23 EU-tutkimushankkeen mukaan yritykset panostivat vuonna 1999 henkilöstön koulutukseen keskimäärin 2,4 prosenttia työvoimakustannuksista. 6.5 Yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen vähentynyt Osaamistarveluotaimeen vastanneissa yrityksissä yhteiskunnan tuki henkilöstön kehittämiseen oli vuonna 2002 keskimäärin 4,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Julkisen vallan tuki yritysten henkilöstökoulutukseen näyttää vähentyneen viime vuosikymmenen lopusta. Henkilöstön kehittämistä koskevat vastaukset analysoitiin vain vähintään 250 henkilöä työllistävistä keskisuurista ja suurista toimipaikoista. Pienet yritykset saanevat yhteiskunnan tukea enemmän. Kuva 24. Henkilöstökoulutustuen kehitys vuosina Yhteiskunnan tuki, % Osaamistarveluotain 23 Teollisuus ja Työnantajat 2003

24 7. Kyselyn tavoitteet, menetelmät ja tulosten yleistettävyys 7.1 Tavoitteet Osaamistarveluotaimen tavoitteena on tukea Suomessa tarjolla olevan koulutuksen suunnittelua. Tiedustelu ennakoi elinkeinoelämän osaamistarpeita yksityiskohtaisesti vuoden tähtäyksellä. Osaamistarpeiden kehitystä ennakoidaan kolmen vuoden aikajänteellä. TT:n jäsenyrityksiä pyydetään arvioimaan, kuinka monta henkilöä rekrytoidaan vuonna 2003 ja mihin suuntaan uuden henkilöstön tarve muuttuu vuosina 2004 ja Myös uudelta henkilöstöltä toivottu pohjakoulutus kysytään. Lisäksi selvitetään henkilöstön kehittämistoimenpiteiden laajuutta ja rahallisia panostuksia. Tiedustelua toistettaessa muodostuu tunnuslukuja, indikaattoreita, joista voi tehdä koulutuksen mitoitusta ja sisältöä koskevia johtopäätöksiä. Tuloksia täytyy tulkita yhdessä kansainvälisiä markkinoita ja kilpailukykyä, teknologia- ja talouskehitystä sekä yhteiskunnallista muutosta kuvaavien pitkän tähtäyksen ennusteiden kanssa. Elinkeinoelämän osaamistarpeista pyritään kertomaan, jotta koulutustarjonta vastaisi mahdollisimman hyvin kysyntää. Näin voidaan huolehtia osaavan henkilöstön riittävyydestä Suomessa. Taulukko 3. Vastausaktiivisuus toimialoittain Toimiala Vastanneita Vastaus-% Elektroniikka Elintarvike Energia Kemia Metalli Palvelut Liikenne Viestintä Metsä Rakentaminen Sähkö- ja tele TeVaNaKe 7 27 Kaikki yhteensä Kohdejoukko Tiedusteluun valittiin kaikki TT:n jäsenyritysten vähintään 250 henkeä työllistävät toimipaikat. Lisäksi mukaan otettiin otos sekä henkeä työllistävistä että henkeä työllistävistä toimipaikoista. Henkilöstön kehittämistä koskevassa osuudessa kohdejoukko rajattiin vähintään 250 henkilöä työllistäviin toimipaikkoihin. Tiedot pyydettiin toimitus- tai yksikönjohtajalta, suurissa yrityksissä henkilöstö- tai koulutusjohtajalta. 7.3 Vastausaktiivisuus Tiedot kerättiin helmi- ja maaliskuussa Tehtävä oli haasteellinen. Taloudellinen tilanne oli jatkunut epävakaana jo pitkään. Käänne parempaan oli siirtynyt kerta kerralta kauemmas tulevaisuuteen. Yhä todennäköisemmältä näyttävä Irakin sota aiheutti suurta taloudellista epävarmuutta. Kyselyyn vastasi kuitenkin 603 toimipaikkaa. Vastausaktiivisuudeksi saatiin tyydyttävät 42 prosenttia. Vastaajatoimipaikat työllistävät yli henkeä, mikä on 44 prosenttia kaikkien TT:n jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Edellisessä kyselyssä vastausaktiivisuus oli 38 prosenttia. Kysely tehtiin nyt toista kertaa pelkästään tietoverkon kautta. 7.4 Menetelmät Yritysjohdon näkemykset esiin tietoverkon kautta Kohdejoukolle postitettiin saatekirje ja kirjallinen kyselylomake (liitteenä). Kyselyyn vastattiin kuitenkin tietoverkossa sähköisen lomakkeen avulla. Osaamistarveluotaimen rekrytointitarpeita koskevat tulokset perustuvat yritysjohdon helmi- ja maaliskuussa 2003 antamiin ennakkokäsityksiin siitä, miten markkinat kehittyvät ja missä määrin yrityksissä on kykyä ja halukkuutta palkata uutta henkilöstöä. Tilastollista tukea näkemyksilleen vastaajat voivat saada vain henkilöstön ikärakenteesta ja poistumasta eläkkeelle. Ennusteet osoittautuvat oikeiksi tai vääriksi vasta tulevaisuudessa. Valmius palkata uutta henkilöstöä saattaa muuttua hyvinkin nopeasti markkinoilla tapahtuvien muutosten takia. Osaamistarveluotain 24 Teollisuus ja Työnantajat 2003

25 7.4.2 Toimialat kuvaavat TT:n jäsenkenttää Osaamistarveluotaimessa on entiseen tapaan noudatettu TT:n jäsenliittoihin perustuvaa jakoa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on kuitenkin eroteltu muusta metalliteollisuudesta. Liikenteeseen on luettu myös tietoliikenne. Nimikkeellä Palvelut on ryhmitelty erilaisia TT:n palvelualoja edustavia yrityksiä. Näin toimialajako muodostuu seuraavaksi: Elintarviketeollisuus Graafinen teollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Rakentaminen (sisältää rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden) Sähkö- ja teleala (puhelinlaitokset, sähköasennus) TeVaNaKe (tekstiili-, vaate-, kenkä- ja nahkateollisuus) TT:n palvelualat (ahtaus ja huolinta, varustamot, suunnittelu- ja konsulttitoimistot, radio ja televisio, vartiointi-, siivous- ja autonrengasala) Liikenne (ilmailu, rautatieliikenne, posti- ja teleliikenne) Viestintä (graafisen alan tuotanto, kuten kirjapainot, reproyritykset ja kirjansitomot, kustantajat, kuten sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjankustantajat sekä lehden varhaisjakelua harjoittavat yritykset) Yleistykset vastaajien henkilöstömäärän mukaan Vastaajien antamat tiedot on yleistetty TT:n koko jäsenkenttään vastaajien henkilöstöedustavuuden mukaan. Vastaajatoimipaikat työllistävät yli henkeä, mikä on 44 prosenttia kaikkien TT:n jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Osaamistarveluotaimen tulokset on yleistetty toimialakohtaisesti koko TT:n jäsenkenttään seuraavalla kaavalla: Toimialan ilmoittama henkilöstötarve Vastaajatoimipaikkojen henkilöstömäärä toimialalla Toimialan koko henkilöstömäärä Taulukossa 4 näkyvät toimialakohtaisen tulosten laskemisessa käytetyt yleistysprosentit. Toimialakohtaiset arviot ovat suuntaa antavia. Otantatutkimuksissa tiedot saattavat vääristyä kadon eli vastaamattomuuden takia. Otanta saattaa aiheuttaa satunnaisvirheitä. x Taulukko 4. Osaamistarveluotaimen edustavuus TT:n jäsenkenttään ja toimialoihin henkilöstömäärän mukaan Toimialan Vastaajien Vastaajien henkilöstö- henkilöstö- edustavuus, % Toimiala määrä TT:ssä määrä (yleistysprosentti) Elektroniikka Liikenne Energia Palvelut Kemia Elintarvike Metalli Metsä Sähkö- ja tele Viestintä Rakentaminen TeVaNake Muut Kaikki yhteensä Taulukko 5. Vastaajatoimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus Vastaajat Vastaus-% Satakunta Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu 6 46 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Koko tiedustelu Alueellinen edustavuus Otokseen poimittiin toimipaikkoja eri TE -keskuksista siten, että noudatettiin mahdollisimman hyvin TT:n jäsenyritysten toimipaikkojen alueellista jakaumaa. Vastauksia saatiin melko tasaisesti eri TE-keskuksista. Vastaajien lukumäärä jää kuitenkin osassa Suomea hyvin alhaiseksi. Osaamistarveluotain 25 Teollisuus ja Työnantajat 2003

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Teollisuus ja Työnantajat Teollisuuden osaamistarveluotain 1/98 Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Teollisuus ja Työnantajat

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ

MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ MERKKEJÄ REKRYTOINNIN PIRISTYMISESTÄ NÄKYVISSÄ 24 Sisällys 1 Esipuhe Osaamistiedustelut koulutuspolitiikan apuna 5 2 Tiivistelmä Tietoa osaamisen kysynnästä työmarkkinoilla 6 3 Tiedustelun tavoite Työelämän

Lisätiedot

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus II/2006 - kehitys jatkuu myönteisenä lähes kaikissa

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 21 Minna Jokinen Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain ja kokoluokittain Yrityksen koko, henkilöä Toimiala 1-49 5-99 1-249 25-499 5- Yht. Osuus koko alasta, % Elektroniikka-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 4.6.2018 Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna Insinöörien työttömyystietoja huhtikuussa 2018 * Huhtikuussa työttömien insinöörien määrä oli

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä

Lisätiedot

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömyystilanne elokuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4572 Määrä laski kuukauden aikana 367 henkilöllä (-7 %) ja vuoden aikana 1038 henkilöllä (-19 %)

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Arkkitehtuuri ja rakentaminen Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 2017-2025 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 2 Tausta ja rajaus Kooltaan keskimääräistä suuremmat ikäluokat tulevat eläköitymään vuoteen 2025 mennessä Työvoiman

Lisätiedot

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019 Työttömät insinöörit Elokuu 2019 Työttömyystilanne elokuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4398 Määrä laski kuukauden aikana 253 henkilöllä (-5 %) Vuoden aikana laskua 174 henkilöä (-4 %) Työttömyysprosentti

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

Heinäkuussa insinöörien työttömyydessä pientä kasvua

Heinäkuussa insinöörien työttömyydessä pientä kasvua INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 12.9. kuussa insinöörien työttömyydessä pientä kasvua Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * kuussa työttömien insinöörien määrä oli 4939 henkilöä. Määrä nousi

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Tiivistelmä... 6 1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007... 8 2 Rekrytointi ammatillisesta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 4.5.2018 Työttömien insinöörien määrä laski alle viidentuhannen Insinöörien työttömyystietoja maaliskuussa 2018 * kuun 2018 lopussa työttömien insinöörien määrä oli

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 1.8.218 Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua Insinöörien työttömyystietoja kesäkuussa 218 * Kesäkuussa työttömien insinöörien määrä oli 482 henkilöä.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus/JS TAMMIKUU 2005 Työttömistä diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä kaksi viidesosaa yli 50- vuotiaita Työttömien

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO 2016 Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax Copyright Kiinteistötyönantajat ry 2017 HENKO 2016 mukana kaikki EK:n edustamat toimialat lähetettiin otannan

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot