Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski Studia Monetaria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski 24.4.2012 Studia Monetaria"

Transkriptio

1 Saako käteisellä maksaa? Pekka Somerkoski Studia Monetaria

2 Studia Monetarian muut rahaesitelmät: Karja, kulta, paperi ja bitit Rahan lyhyt historia ja tulevaisuus Rahan olemus Kansallismuseon rahakammion yli-intendentti, FT Tuukka Talvio ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, KTM Harry Leinonen Setelijohtaja Antti Heinonen Euroopan keskuspankista Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö Lakimies Pekka Somerkoski, Suomen Pankki Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Lakimies Pekka Somerkoski ja seteliasiantuntija Jussi Kangas, Suomen Pankki Mitä raha on? Keskuspankkiraha, tiliraha, elektroninen Raha, käteinen Neuvonantaja Karlo Kauko, Suomen Pankki 2

3 Tilannekuva keväällä Muuttuneista maksutavoista kansalaisen ( face to face ) kannalta. Pääsääntö: käteisellä saa maksaa. Tilanne oli aikaisemmin selvempi, koska nykyisin on muitakin maksuvälineitä kuin käteinen. Pääsääntöisesti kaikki maksut tehdään joko käteisellä tai muilla maksuvälineillä. Painopiste tässä talous- ja rahaoikeudellinen. Sähköraha ja tilisiirrot on rajattu ulkopuolelle. 3

4 Mikä on esitelmän otsikon tausta? Saako käteisellä maksaa? Mikä on käteistä? Käteisen määritelmä. Onko käteisen asema maksuvälineenä muuttunut? Onko vaihtoehtoiset maksuvälineet etu vai haitta? Saako käteisellä maksaa veroja, sakkoja ja muita vastaavia? Saako käteistä pankkien konttoreista? Miten muissa eurojärjestelmän maissa? Voiko käteisellä maksaa vuonna 2021 Suomessa ja muualla? 4

5 Mikä on esitelmän otsikon tausta? Ajankohtainen aihe. Käteisen käyttö vähentynyt. Maksutavat muuttuneet. Muutos osa laajempaa tietoyhteiskuntakehitystä. Saako käteisellä maksaa? Saa (pääsääntö). Poikkeuksista ilmoitettava etukäteen. Mikä on käteistä? Käteisen määritelmä Käteinen = laillinen maksuväline tässä esityksessä. Onko käteisen asema maksuvälineenä muuttunut? On: käteinen ei ole enää ainoa maksuväline. Käteisellä ei saa enää aina maksaa. Muutos jatkuu. Onko vaihtoehtoinen maksuväline etu vai haitta? Todennäköisesti edullista kummankin sopijaosapuolen kannalta. Saako käteisellä maksaa veroja, sakkoja ja muita vastaavia? Saa, mutta rajoitetusti. Maksukortit ja tilisiirrot täydentävät. Saako käteistä pankkien konttoreista? Saa, mutta rajoitetusti: ei kaikista pankkikonttoreista koko ajan. Käteistä saa myös pankkiautomaateista ja kauppojen kassoilta. Miten muissa eurojärjestelmän maissa? Harmonisointi alkanut. Pyrkimys selkeyttää käteisen asemaa. Voiko käteisellä maksaa vuonna 2021 Suomessa ja muualla? Saa, ja todennäköisesti myöhemminkin. Ulkomailla käytetään käteistä enemmän kuin Suomessa. 5

6 Suomen Pankilla on kaksi roolia: 1. Suomen rahaviranomainen Suomen Pankki mm. laskee liikkeelle käteisen rahan eli eurosetelit sekä euro- ja senttimääräiset metallirahat. 2. Eurojärjestelmän jäsen Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta. Suomen Pankilla on myös muita kotimaisia ja eurojärjestelmään liittyviä tehtäviä. 6

7 1. Johdanto 2. Yleisimmät maksuvälineet Mikä erottaa käteisen muista maksuvälineistä? Käteinen eli lailliset maksuvälineet Muut maksuvälineet 3. Saako käteisellä maksaa Suomessa? Kotimaiset pelisäännöt Esimerkkejä käteisellä maksamisesta huhtikuussa Saako käteisellä maksaa euroalueella? EU:n komission suositus (2010/191/EU) Käteisen käytön harmonisointi euroalueella Design ym. Tarja Yrjölä ja Riitta Aalto Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

8 Johdanto Käteinen oli aikaisemmin kansalaisen ainoa maksuväline. Maksuvälineet ja -tavat ovat muuttuneet. Käteisen ohella käytetään entistä enemmän maksukortteja ja tilimaksuja. Käteisen käyttö (kysyntä) on vähentynyt. Käteisen tarjontaa on supistettu. Tavoitteena on tasapaino. Käteistä saa käteisautomaateista, pankkikonttoreista ja kaupan kassoilta. Tulossa uusia maksuvälineitä ja uusia tapoja nostaa käteistä rahaa ja Maksuvälineen valintaa tai käyttämistä koskevia oikeustapauksia on erittäin vähän: kansantalouden vaihdanta toimii. Keskuspankki edistää turvallista ja tehokasta maksamista maksuvälineestä riippumatta. 8

9 Eija Kautonen Helsingin Sanomat

10 Ajankohtainen aihe 1/2 Käteinen katoaa vaihtoehtoja on. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Kaleva.fi Finanssialan keskusliiton muistio Käteisen rahan tarjonta osana maksutapojen muutosta. Imatralla vesilaskun voi maksaa uintireissulla käteisellä ilman kuluja kaupungin kassaan (sijaitsee uimahallin yhteydessä). Lappeenrannassa parkkisakot voi maksaa käteisellä ilman kuluja kaupungin kassaan (sijaitsee Joutsenossa). Ks. Myös Anne Laine, YLE Etelä-Karjala

11 Ajankohtainen aihe 2/2 Eduskunnassa toimenpidealoite (26/2011 vp.) Koskee asiakkaan oikeutta peruspankkipalveluihin. Luottolaitoslain 134. Peruspankkipalveluina ei laissa eikä sen perusteluissa mainita käteistä rahaa. EU:n komission suositus mahdollisuudesta käyttää tavanomaista maksutiliä (2011/442/EU) Maksutililtä tulisi voida nostaa käteistä ja sille tallettaa käteistä. Jäsenvaltioiden varmistettava, että tavanomainen maksutili tarjotaan maksutta tai kohtuuhintaan. Finanssivalvonta seuraa tilannetta tiiviisti Riittävä käteispalvelujen saatavuus tulee turvata EU:n komission suositus (2010/191/EU) eurorahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista Tavoitteena turvata laillisen maksuvälineen asemaa. 11

12 YLEISIMMÄT MAKSUVÄLINEET 1. Lailliset maksuvälineet Käteinen (= laillinen maksuväline tässä esityksessä; tarkemmin ) Oikeudellinen määritelmä rikoslain 37 luvun 12 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä EMU :n kolmas vaihe alkoi , jolloin eurosta tuli laillinen tilivaluutta. Eurorahat otettiin käyttöön laillisina maksuvälineinä Muut maksuvälineet Pankki ja maksukortit sekä luottokortit Tiliraha (eurot käyttöön tilirahana) Oikeudellinen määritelmä rikoslain 37 luvun 12 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Sekki, vekseli tai muu tallenne Maksuvälineellä tarkoitetaan pankki-, maksu- tai luottokorttia, shekkiä tai muuta välinettä taikka tallennetta, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi. 12

13 Käteisen oikeudellinen määritelmä Eurosetelit Euroopan keskuspankilla on yksinoikeus antaa lupa euroseteleiden painamiseen ja liikkeeseen laskuun - Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 128 art. 1 kohta - EKPJ:n ja EKP:n perussääntö 16 art. - Euron käyttöönottamista koskeva asetus, (EY 974/98; "euroasetus ) 2 artikla Metallirahat Euroalueen jäsenvaltioilla on yksinoikeus lyöttää euro- ja senttimääräisiä metallirahoja, jotka laskee liikkeeseen Suomen Pankki. - Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 128 art. 2 kohta - Euroasetus, 11 artikla - Metallirahalaki (216/1998), 1 - VM:n asetukset (juhlametallirahat) Tässä esityksessä käteinen = laillinen maksuväline. Legal tender. Valtiorahakäsite. 13

14 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

15 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

16 Käteis- ja korttimaksujen kehitys Mikä on päivittäistavaroiden yleisin maksutapa? 70 Käteinen Korttimaksu Yhtä usein molempia Ei osaa sanoa % vastaajista Lähde: Suomen Pankin kuluttajakyselyt. 16

17 Korttimaksut hallinneet vähittäismaksuja Suomessa luvun puolivälistä lähtien % vastaajista Käteis- ja korttimaksut tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana Korttimaksut, % Käteismaksut, % Lähde: Finanssialan Keskusliitto. 17

18 Maksuvälineet täydentävät toisiaan Käteinen ja muut maksuvälineet täydentävät toisiaan maksuvälineinä. Niiden hyviä puolia lisätään, huonoja puolia vähennetään. Maksuvälineiden kokonaiskustannuksia pienennetään. Hyödykkeiden vaihdanta on pystytty hoitamaan käytössä olevilla maksuvälineellä. Maksuvälinettä koskevia oikeustapauksia suhteellisen vähän ottaen huomioon maksutapahtumien erittäin suuri lukumäärä. Suomen Pankin tehtävänä huolehtia osaltaan maan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta ja maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen. Laki Suomen Pankista ( /214), 3. Keskuspankki edistää turvallista ja tehokasta maksamista maksuvälineestä riippumatta. 18

19 Käteistä koskevia sääntöjä 1/2 Päivittäistavarakaupassa maksuvälineen valinta ja käyttäminen perustuu joko kauppatapaan tai sopimukseen. Vaikka yli puolet maksutapahtumista suoritetaan maksukorteilla, käteisellä maksamista on edelleen pidettävä lähtökohtana: mikäli myyjä tai palvelun tarjoaja ei hyväksy käteistä, on siitä ilmoitettava etukäteen. Maksukorttien käyttäminen perustuu sopimusmenettelyyn. Sopimusvapaus. Suomen perustuslain 15 (omaisuuden suoja). Käteisellä maksamisesta ei ole erityislakia Euroopan unionin komission suositus (2010/191/EU) "Euro- seteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista ; mm. Käteisen pakollinen hyväksyminen Käteisen hyväksyminen täydestä nimellisarvosta Kysymyksessä on suositus. 19

20 Käteistä koskevia sääntöjä 2/2 Enintään 50 metallirahaa samassa maksussa Ns. euroasetuksen 11 artiklan perusteella samassa maksussa ei tarvitse hyväksyä enempää kuin 50 metallirahaa (ei koske liikkeelle laskevaa viranomaista). Ostoksen loppusumma pyöristetään Ostoksen loppusumma pyöristetään aina lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään ns. pyöristyslain ( /890) nojalla. Sopimusvapaus. 1 ja 2 sentin suuruista maksua ei kuitenkaan pyöristetä. Pyöristyskäytäntö vain Suomessa ja Hollannissa. Vrt. muissa euromaissa maksuliikkeessä käytetään myös 1 ja 2 sentin metallirahoja. HE:ssä (120/2000 vp.) laiksi ( /890) todetaan mm., että "laki ei vaikuta yhden ja kahden sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina maksuvälineinä Suomessa ja, että "elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hyväksyä maksuksi myös näitä kolikoita" Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

21 Kuluttaja-asiamiehen kanta 1/2 Vaikka Suomen laissa ei ole säännöstä, joka pakottaisi aina hyväksymään maksun käteisellä rahalla, käteismaksu on edelleen perusmaksutapa. Jos kuluttajakaupassa maksamiseen ei kelpaa käteinen raha, siitä on ilmoitettava erikseen selvästi etukäteen jo markkinointivaiheessa ja ennen kaupan tekemistä. Jos liike esimerkiksi kieltäytyy vastaanottamasta 1 ja 2 sentin kolikoita tai suuria seteleitä, siitä ilmoitetaan selkeästi jo liikkeen ulko-ovella. Jos maksun saaja hyväksyy käteismaksun, mutta asettaa rajoituksia hyväksymilleen käteisvälineille, rajoituksista tulee ilmoittaa selkeästi ennen kaupan tekemistä. Kuluttaja-asiamies painottaa myös sitä, että vaikka maksun saaja lähtökohtaisesti päättää, millä maksutavoilla maksuja ottaa vastaan, tarjolla olevat vaihtoehdot eivät saa muodostua maksajina olevien kuluttajien kannalta kohtuuttomiksi. 21

22 Kuluttaja-asiamiehen kanta 2/2 Toimiva kulutusyhteiskunta edellyttää, että kuluttajien on käytännössä voitava käyttää eri maksamistapoja ilman tarpeettomia rajoituksia. Etenkin kaikille välttämättömien palveluiden tarjonnassa korostuu se lähtökohta, että kaikilla väestöryhmillä on oltava mahdollisuus suorittaa maksuja ilman, että heitä sitä kautta asetetaan kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Maksutaparajoituksista ei siis saa tulla tällaisten hyödykkeiden saatavuuden este. Jos kuluttajalle, joka ei käytä maksukortteja, tarjotaan vaihtoehdoksi vain laskutuslisän sisältävää laskua, tilanne voi olla kohtuuton. Kuluttajaviraston tekemiä kuluttajaoikeuden linjauksia tämän linkkiyhteyden kautta: 22

23 Verojen maksaminen käteisellä Ilman kuluja Verot (mm. arvonlisävero ja palkkaverot, tullimaksut) ja muut veronkantolaissa mainitut suoritukset voidaan maksaa myös käteisellä ilman suorittamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia Tullilaitoksen toimipaikoissa Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa, Vaasassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Torniossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Muoniossa ( /895). Ahvenanmaan maakunnassa verot, maksut ja muut suoritukset voidaan maksaa Ahvenanmaan valtionvirastoon ( /1262). Asiakas maksaa kulut Veronkantolain lähtökohta on, että verot maksetaan pankkitilille. Siten verot voi maksaa pankkiin, mikäli käteispalveluja on tarjolla kysymyksessä olevassa pankkikonttorissa. Maksaja vastaa kuluista. Veronkantolaki /609 Valtiovarainministeriön asetus veronkannosta /747 Ennakkoperintälaki (1118/1996) Arvonlisäverolaki (1501/1993). Ei verotililain (604/2009) 1 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja veroja ja maksuja 23

24 Sakkojen maksaminen käteisellä Sakkoja ja muita vastaavia maksuja kuten valtiolle tuomittuja korvauksia saa maksaa käteisellä tai yleisillä maksukorteilla oikeusrekisterikeskuksen asiakaspalvelupisteessä Hämeenlinnassa (Birger Jaarlinkatu 13, 3 krs). Palvelumaksuja tai muita kuluja ei peritä. Käteisen setelirahan suuruuteen tai metallirahan enimmäismäärää ei rajoiteta. Seteleiden aitous tarkistetaan. Ulosottomies, poliisi tai muu haastamiseen oikeutettu virkamies vastaanottaa muuntokelpoisten sakkojen ja muuntorangaistusten maksuja käteisellä. Laki sakon täytäntöönpanosta (672/2002)

25 Tallettaminen läänin kassaan = nyt AVI:n pankkitilille Valtion aluehallinnon uudet virastot, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) aloittivat toimintansa Tallettaminen läänin kassaan käteisellä ei ole enää mahdollista. Nykyisin tallettaminen on tehtävä tilisiirtona AVI:n pankkitilille. Maksutalletuslain mukainen talletus Jos velkoja esim. kieltäytyy vastaanottamasta rahaa, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan. Jos suoritusvelvollinen ei tiedä kenelle suoritus on toimitettava tahi kenellä kahdesta tai useammasta suorituksen vaatijasta on siihen oikeus. Laki rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta /281 1 ( /1389) 25

26 Vuokrien maksaminen Eräs harvoista käteismaksamista koskevista säännöksistä. Käteisellä maksaminen on mahdollista, jos vuokralainen ja vuokranantaja sopivat. Jos vuokra suoritetaan muulla tavalla kuin posti- tai pankkisiirron välityksellä tai postiosoituksena, vuokranantajan on annettava siitä vuokralaiselle kuitti. Rahana maksettava vuokra saadaan aina suorittaa posti- tai pankkisiirron välityksellä tai postiosoituksena. Huoneiston sijaintipaikkakunnalla vuokra saadaan suorittaa vuokranantajan asunnossa, liikehuoneistossa tai muussa vuokranantajan määräämässä paikassa. Ns. viemävelkasäännön periaate. Ehto, jolla vuokralaista kielletään käyttämästä posti- tai pankkisiirtoa taikka postiosoitusta vuokranmaksutapana, on mitätön. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta /481; 35 Vuokran maksutapa 26

27 Käteinen ja taksit Asiakkaalla on oikeus maksaa käteisellä tai yleisimmillä luottoja maksukorteilla. Taksiliikennelain ( /217) 17 :n 1 momentin 8 kohta Eräs harvoista käteismaksamista koskevista säännöksistä. Taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava seuraavia laatuvaatimuksia: Kysymyksessä on taksipalvelujen laatuvaatimuksia koskeva velvollisuus. Hallituksen esityksen (HE 38/2006) mukaan laatujärjestelmien kehittäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Juna- ja bussiliput Voi maksaa käteisellä ja yleisimmillä luottokorteilla. Palvelun tarjoajilla suosituksia. Tavoitteena hyvä asiakaspalvelu. Jos tarjoaa nimellisarvoltaan suhteellisen suurta seteliä, käteisellä maksamista yleensä rajoittaa vaihtorahan puute. 27

28 Käteinen ja sairaalat Käteinen ja apteekit Sorttiasemat Jätskikioskit Jäähallit Torikauppa Muut 28

29 Käteinen ja pankit Luottolaitoslain 134 (Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin) Talletuspankki saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitamisesta ETAvaltiossa laillisesti oleskelevalle luonnolliselle henkilölle vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle. ( /299). Toimenpidealoite (26/2011 vp): Kansalaisten oikeus peruspankkipalveluihin on turvattu luottolaitoslain 134 :ssä (ks. yllä). Peruspankkipalveluina ei laissa eikä sen perusteluissa mainita käteistä rahaa Komission suositus mahdollisuudesta käyttää tavanomaista maksutiliä (2011/442/EU; ) Tavanomaiseen maksutiliin olisi liityttävä mm. palvelut, jotka mahdollistavat rahan tallettamisen maksutilille ja palvelut, jotka mahdollistavat käteisen nostamisen maksutililtä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tavanomainen maksutili tarjotaan maksutta tai kohtuuhintaan. 29

30 Finanssivalvonta seuraa tilannetta Finanssivalvonnan kanta: Käteisrahan saatavuus on osa hyvin toimivaa rahoitusjärjestelmää. Finanssivalvonta seuraa tilannetta tiiviisti, koska riittävä käteis- palvelujen saatavuus tulee turvata. Käteisen saatavuus ei saisi nykytasoltaan merkittävästi enää alentua. Finanssivalvonnan tutkimus keväällä 2012 Vastanneiden pankkien konttoreista noin 65 % tarjoaa käteispalveluja aukioloaikansa puitteissa. Noin 20 % tarjoaa käteispalveluja rajoitetusti (esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan tai tiettyinä päivinä). Noin 15 % ei tarjoa käteispalveluja lainkaan. 30

31 Harmonisointi aloitettu Euroopan unionin komission suositus (2010/191/EU) "Euroseteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista". Tarkoituksena harmonisoida eurorahojen käyttämistä maksuvälineinä koko euroalueella. Osoitettu kaikille euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan keskuspankille sekä eurooppalaisille ja kansallisille elinkeinoelämän järjestöille ja kuluttaja- järjestöille. Komissio tarkastelee uudelleen tämän suosituksen täytäntöönpanoa kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä (= ) ja arvioi, tarvitaanko sääntelytoimenpiteitä. Suosituksen allekirjoittajana oli komission puolesta Olli Rehn, "komission jäsen (talouskomissaari). 31

32 1. Laillisen maksuvälineaseman yhteinen määritelmä Kun maksuvelvoite on olemassa, euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman olisi merkittävä seuraavia: a) Pakollinen hyväksyminen b) Hyväksyminen täydestä nimellisarvosta c) Maksuvelvollisuudesta vapautuminen". Maksuvelvoitteen velkoja ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -metallirahoja, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta. Euroseteleiden ja -metallirahojen rahallinen arvo vastaa seteleissä ja kolikoissa ilmoitettua määrää ja velallinen voi vapautua maksuvelvoitteesta tarjoamalla velkojalle euroseteleitä ja -metallirahoja. 32

33 2. Euroseteleinä ja -metallirahoina suoritettujen maksujen hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa "Euroseteleiden ja -metallirahojen hyväksymisen maksuvälineenä vähittäis- kaupan maksutapahtumissa olisi oltava sääntönä. Kieltäytymisen pitäisi olla mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos vähittäiskauppiaalla ei esimerkiksi ole vaihtorahaa)". 3. Suurten seteleiden hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa "Suuret setelit olisi hyväksyttävä maksuvälineenä vähittäiskaupan maksutapahtumissa. Kieltäytymisen olisi oltava mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos maksuksi tarjotun setelin arvo on esimerkiksi suhteettoman suuri verrattuna maksettavaan määrään)". 4. Euroseteleiden ja -metallirahojen käytöstä ei voi veloittaa ylimääräisiä maksuja 33

34 5. Yhden ja kahden sentin eurometallirahojen laillinen maksuvälineasema ja pyöristyssäännöt "Niissä jäsenvaltioissa, jossa on hyväksytty pyöristämisjärjestelmä ja hinnat näin ollen pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, yhden ja kahden sentin eurometallirahoilla olisi edelleen oltava laillinen maksuvälineasema ja ne olisi hyväksyttävä maksuvälineinä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin oltava jatkossa hyväksymättä uusia pyöristämissääntöjä, koska ne vaikuttavat kielteisesti siihen, että maksuvelvoitteen voi täyttää tarjoamalla tarkka rahasumma, ja koska ne voivat joissakin tilanteissa johtaa käteismaksuista tehtävään lisäveloitukseen". 6. Eurometallirahojen keräilykappaleiden laillinen maksuvälineasema Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka katsotaan aiheellisiksi estämään eurometallirahojen keräilykappaleiden käyttö maksuvälineinä (esimerkiksi erikoispakkaukset, selkeä tiedotus, arvometallien käyttö, nimellisarvon ylittävä myyntihinta). 34

35 On hyvä olla useita maksuvälineitä Kun on tarjolla useita maksutapoja ja maksuvälineitä, niiden hinnoittelussa ei mennä kohtuuttomuuksiin, kun millään maksuvälineen liikkeellelaskijalla ei ole täydellistä monopolia Maksamisen kustannukset ovat erilaiset mm. maksun suuruudesta riippuen Käteisrahasta saatava tuotto (seigniorage) tuloutetaan valtiolle ja jaetaan siten takaisin kansalaisille Arviolta noin neljäsosa eurojärjestelmässä liikkeeseen lasketusta käteisrahasta on käytössä euroalueen ulkopuolella. Tästäkin rahasta saatu tuotto palautuu eurojärjestelmälle ja Suomen Pankille sekä sitä kautta myös Suomen valtiolle ja kansalaisille Nykyään on vaikea tarkkaan sanoa, miten paljon Suomessa on käteisrahaa liikkeellä. Tiedetään kyllä, miten paljon sitä on laskettu liikkeelle. Osa käteisestä kulkeutuu maasta toiseen (migraatio). Perustuu professori, VTT Matti Virenin ja VTT Kari Takalan kommenttiin Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 35

36 Suomesta liikkeeseen lasketusta setelistöstä noin puolet on siirtynyt Suomen ulkopuolelle Käteisen suhde BKT:seen Suomessa, Kotimaisten sektoreiden hallussa oleva käteinen vs. BKT, %-osuus 9 Ulkomaiden hallussa oleva Suomesta liikkeeseen laskettu eurokäteinen/bkt (todellinen), %-osuus % Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus Rahoitustilinpito (Muutos ulkomaisessa hallussapidossa 2006 lähtien vuonna 2010). 36

37 Eurorahojen tilastotietoja ( ) Rahataloudessa rahan tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä hyödykkeiden tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa. Liikkeessä olevat setelit ja kolikot Keskimääräinen arvo BKT Käteisen arvo suhteessa BKT:een Milj. kpl Mrd. euroa Euroa Mrd. euroa % Eurosetelit, euroalue Eurokolikot, euroalue Eurokäteinen, euroalue Eurosetelit, Suomi Eurokolikot, Suomi Eurokäteinen, Suomi

38 Kiitos osallistumisestanne! Tilastot ym. VTT Kari Takala. Design Tarja Yrjölä ja Riitta Aalto. 38

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014 Julkinen Esityksen runko 1. Mitä raha on? 2. Setelisarjan uusiminen 3. Eurosetelit taiteena 4. Setelitekniikkaa:

Lisätiedot

Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin. Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala

Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin. Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala 1 Sisällys 1. Käteisen saatavuuden ja käytön muutokset 2. Virtuaalivaluutta Bitcoin uutena maksamistapana 1. Käteisen

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

Korttimaksujen siirtohintoja koskevan EU asetuksen kotimainen implementointi (HE 115/2015 vp) 21.11.2015 Harry Leinonen Talousvaliokunnan kuuleminen

Korttimaksujen siirtohintoja koskevan EU asetuksen kotimainen implementointi (HE 115/2015 vp) 21.11.2015 Harry Leinonen Talousvaliokunnan kuuleminen Korttimaksujen siirtohintoja koskevan EU asetuksen kotimainen implementointi (HE 115/2015 vp) 21.11.2015 Harry Leinonen Talousvaliokunnan kuuleminen EU-asetus korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007

Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007 Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 DISPOSITIO I LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE II IMMATERIAALIOIKEUDET

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen

Selko-opas. Suomi siirtyy euroon. Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002. Ota talteen Selko-opas Suomi siirtyy euroon Rahanvaihtojakso 1.1. 28.2.2002 Ota talteen Sisällys Markat muuttuvat euroiksi 3 Näin siirrymme euroon 4 Näin muutat markat euroiksi 6 Eurokolikot 7 Eurosetelit 8 Euro maksuvälineenä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Keskuspankin rooli rahahuollossa

Keskuspankin rooli rahahuollossa Keskuspankin rooli rahahuollossa 27.5.2010 Rahahuolto on yksi Suomen Pankin ydintehtävistä. Käteinen raha setelit ja kolikot on säilyttänyt asemansa maksuvälineenä jo vuosisatojen ajan, vaikka sähköisten

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten

Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Kuinka voimme auttaa vanhuksia käyttämään euroja? Muistilista eurosta käytäviä keskusteluja varten Ohjeita käyttäjälle - Tähän listaan on koottu käytännön asioita, jotka jokaisen olisi hyvä tietää markkojen

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Maksujärjestelmien tuleva kehitys Maksujärjestelmien tuleva kehitys Suomen Pankki Harry Leinonen 12.10.2004 E-mail:etunimi.sukunimi@bof.fi Mitä on maksaminen 4 Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista 4 Rahalla maksaminen korvasi

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Näytesivut VUOKRA. 3.1 Vuokran määräytyminen. 3.1.1 Vuokrasta voidaan sopia

Näytesivut VUOKRA. 3.1 Vuokran määräytyminen. 3.1.1 Vuokrasta voidaan sopia 3 VUOKRA 3.1 Vuokran määräytyminen 3.1.1 Vuokrasta voidaan sopia Vuokran määrästä voidaan sopia vapaasti vuokrasuhteen osapuolten kesken. Vuokria ei siis lähtökohtaisesti säännellä viranomaismääräyksin,

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Maksamisen palvelut EU:ssa: kuluttajien oikeudet ja yhtenäinen euromaksualue (SEPA)

Maksamisen palvelut EU:ssa: kuluttajien oikeudet ja yhtenäinen euromaksualue (SEPA) Kuluttajana EU:ssa ostoksia helposti yli rajojen? Maksamisen palvelut EU:ssa: kuluttajien oikeudet ja yhtenäinen euromaksualue (SEPA) Johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta

Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta Studia monetaria 01.04.2008 Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta Johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto EMU toi - yhteisen valuutan - yhteisen rahapolitiikan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Toimitusjohtajan päätös Liikkeeseenlaskijoille Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Sääntöviite: 3.4.2 Hyväksytty: 27.6.2013 Voimaantulo: 1.7.2013 Korvaa:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset

1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset TALLETUS JA -OTTOAUTOMAATTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN OHJEET LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE EUROALUEELLA SIJAITSEVILLE LAITOKSILLE, JOIDEN TOIMINTAAN KUULUU SETELEIDEN LAJITTELU JA JAKELU SUURELLE

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN YLEISET EHDOT

LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN YLEISET EHDOT LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN Nämä yleiset valuuttamaksujen ehdot on laadittu Danske Bankissa Finanssialan Keskusliiton (FK) laatimien malliehtojen pohjalta. Jos erikielisten versioiden välillä

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

MAKSAMINEN. Business Onlinen etusivun Hyödylliset apuvälineet -inforuudussa on ohje kansiomaksamiseen.

MAKSAMINEN. Business Onlinen etusivun Hyödylliset apuvälineet -inforuudussa on ohje kansiomaksamiseen. MAKSAMINEN Business Onlinessa on kaksi tapaa laskujen maksamiseen; tavallinen maksaminen ja maksujen luokitteluominaisuuksia sisältävä kansiomaksaminen. On suositeltavaa, että käytät vain jompaakumpaa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Nordean euromaksualueella välitettävien 1 (5) euromaksujen yleiset ehdot 1.2.2014

Nordean euromaksualueella välitettävien 1 (5) euromaksujen yleiset ehdot 1.2.2014 Nordean euromaksualueella välitettävien 1 (5) Jos erikielisten versioiden välillä on eroja, suomenkieliset ehdot ovat ratkaisevat. 1. Ehtojen soveltamisala Näitä yleisiä ehtoja sovelletaan, jollei toisin

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN YLEISET EHDOT

LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN YLEISET EHDOT 1 (7) LÄHTEVIEN JA SAAPUVIEN VALUUTTAMAKSUJEN YLEISET EHDOT Nämä ehdot ovat voimassa 1.6.2010 alkaen. Jos erikielisten ehtoversioiden välillä on eroja, suomenkieliset ehdot ovat ratkaisevat. 1. Ehtojen

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asumistukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot

Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K 1 kruunu 2 kruunua 5 kruunua 10 kruunua Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsissa otetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana

Lisätiedot

Lausunto 1/6 22.9.2015. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rahoitusmarkkinaosasto

Lausunto 1/6 22.9.2015. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rahoitusmarkkinaosasto Lausunto 1/6 22.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rahoitusmarkkinaosasto Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi maksulaitoslain, maksupalvelulain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta liittyen

Lisätiedot

Maksupalvelulaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp. Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös.

Maksupalvelulaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp. Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä maksupalvelulaiksi

Lisätiedot

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta

8.9.2015. Julkinen. Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta Muistio 1 (6) Suomen Pankin linjaus tarkoituksellisesti turmeltujen eurokolikoiden lunastuksesta 1 Taustaa Suomen Pankki toimii euroseteleiden ja -kolikoiden virallisena liikkeeseenlaskijana Suomessa.

Lisätiedot

Maksamisen uudet tavat ja toimijat

Maksamisen uudet tavat ja toimijat Maksamisen uudet tavat ja toimijat Vero 2014 Sisältö Maksamisen uudet tavat Taustaa Sähköinen lompakko MobilePay Mobiilisovellukset Mitä jatkossa? Maksupalveluiden tarjoaminen Suomessa Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ Kirsi Klepp 20.11.2015 1 SIIRTOHINNAN MAKSAA KORTTITAPAHTUMIEN VASTAANOTTAJA KORTINMYÖNTÄJÄLLE Kortinhaltija

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Kansalaiselle keskuspankkitili?

Kansalaiselle keskuspankkitili? Kansalaiselle keskuspankkitili? Talousdemokratian keskustelutilaisuus Ravintola Punavuoren Ahven, Helsinki 16.11.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Mitä raha on? Yleisimmät

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

OP 19.4.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LUOTTOLAITOSTOIMINNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

OP 19.4.2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LUOTTOLAITOSTOIMINNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 1 (5) Valtiovarainministeriö Finanssineuvos Risto Koponen Säädösvalmisteluavustaja Anu Pietarinen LAUSUNTOPYYNTÖ VM026:00/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LUOTTOLAITOSTOIMINNASTA ANNETUN LAIN

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset

Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Eurojen väärentäminen ja muut raharikokset Pekka Somerkoski 26.5.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankin kaksi roolia 1. Suomen rahaviranomainen Osallistuu myös euron väärentämisen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

Lounas on katettu. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA

Lounas on katettu. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Lounas on katettu LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA Lounasetu pähkinänkuoressa ravintolalle LounasPassilla uudet asiakkaat ovesta sisään sujuvasti.

Lisätiedot

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO 1 (6) Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 21.12.2005: OM 32/41/2003 LAUSUNTO VALMIUSLAKITOIMIKUNNAN MIETINNÖSTÄ KOMITEAMIETINTÖ 2005:2 Oikeusministeriö on pyytänyt Rahoitustarkastukselta

Lisätiedot

Ohjeita asiakaspalvelua varten

Ohjeita asiakaspalvelua varten Elinkeinonharjoittajalle tietoa siirtymisestä euron käyttöön Ohjeita asiakaspalvelua varten Kuluttaja virasto asiamies www.euro.fi Markat euroiksi Vuoden 2002 alusta lähtien Suomessa otetaan käyttöön eurosetelit

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Osuuskunta / osuuspankki

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Osuuskunta / osuuspankki TOIMINIMI PERUSTAMISSOPIMUKSEN PÄIVÄMÄÄRÄ OSUUS, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET SEKÄ MUUTA JÄSENYYTEEN LIITTYVÄÄ ILMOITETTAVAA (täytä tarvittaessa) Osuus Osuuden nimellisarvo (jos on) Osakepääoma ja osakkeet

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vuokran määrästä suhteellisen vapaasti. Vuokranmäärää Vuokran määrää harkittaessa otetaan kuitenkin

Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vuokran määrästä suhteellisen vapaasti. Vuokranmäärää Vuokran määrää harkittaessa otetaan kuitenkin 5.9 Vuokran maksaminen 5.9.1 Vuokra vapaarahoitteisissa asunnoissa Vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vuokran määrästä suhteellisen vapaasti. Vuokranmäärää Vuokran määrää harkittaessa otetaan kuitenkin

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot