Punainen Risti tämän päivän kansainvälisissä kriiseissä

Transkriptio

1 1 SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila Punainen Risti tämän päivän kansainvälisissä kriiseissä Tampereen Suomalainen Klubi Punaisen Ristin liikkeen alku oli sveitsiläisen Henry Dunant n yhdessä Solferinon alueen ihmisten kanssa vuonna 1859 organisoima rohkea teko taistelutantereelle jätetyille haavoittuneille päätettiin antaa taisteluosapuolista riippumatonta apua. Dunantin ajatukset etenivät ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (International Committee of the Red Cross, ICRC) sai alkunsa. Vuonna 1864 hyväksyttiin ensimmäinen haavoittuneiden kohtelua sodissa säädellyt Geneven sopimus (Geneva Convention). Nykyisen humanitaarisen oikeuden ytimen muodostavat vuonna 1949 hyväksytyt neljä Geneven sopimusta (haavoittuneet, haaksirikkoiset, sotavangit, siviilit) ja vuosina 1977 ja 2005 niihin liitetyt lisäpöytäkirjat. Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä perustettiin 1860-luvulta alkaen. Suomen Punainen Risti perustettiin toukokuussa 1877 ja jo kaksi kuukautta myöhemmin heinäkuussa se lähetti ensimmäisen kenttäsairaalansa Turkin sotaan kohti nykyistä Georgiaa ja Armeniaa. Turkin sotaan liittyen pääosin islaminuskoisissa maissa alettiin ottaa kansallisen yhdistyksen nimeksi ja tunnukseksi Punainen Puolikuu. Punaisen Ristin yhdistykset keskittyivät alkuperäisiin sotiin liittyviin tehtäviin ja kehittivät samaan aikaan kansallista ensiapukoulutusta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 perustettiin Punaisen Ristin Kansainvälinen Liitto (League of Red Cross) kun maailmansodan jälkimainingeissa huomattiin, että koulutettuja vapaaehtoisia tarvittiin hoitamaan myös pakolaisia, epidemioita ja muita suuronnettomuuksia. Nykyään meillä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies, IFRC). Työnjako kahden pääelimen välillä on muotoutunut sellaiseksi, että Liitto vastaa luonnon aiheuttamista onnettomuuksista ja Komitea keskittyy enemmän ihmisen aiheuttamiin konflikteihin. Kuten saatatte arvata ei työnjako aina näillä säännöillä ole selvä. Punaisen Ristin perustehtävänä on alusta lähtien ollut välittömän avun antaminen ihmisille kriisi- ja katastrofitilanteissa ja omien viranomaisten tukeminen näiden huolehtiessa kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kussakin maassa on kansallinen yhdistys, jolla pitää olla vahvistettu viranomaisia avustava rooli kotimaassa. Tällä hetkellä maailman 195 valtion alueilla toimii 189 Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeen kansallista yhdistystä, joissa on yhteensä 17 miljoonaa vapaaehtoista toimijaa. Suo-

2 men Punaiseen Ristiin kuuluu jäsenenä ja aktiivisesti vapaaehtoisina toimii ihmistä. Suomessa SPR on vahvasti mukana yleisön ensiapukoulutuksesta veripalveluun ja ystävätoiminnasta suuronnettomuuksien evakuointisairaalaan. Pelastusja turvallisuussektorilla olemme poliisin apuna etsinnöissä, koordinoimme 50 järjestön vapaaehtoista pelastuspalvelua ja olemme valmiina toimimaan häiriö- ja poikkeusoloissa kansalaisten turvana viranomaisia tukien. Maailmalla Suomen Punainen Risti on ollut luotettu auttaja perustamisestaan (1877) lähtien. Näkyvimpänä apumme muotona ovat sairaalat ja terveysasemat. SPR:n kenttäsairaaloihin liittyvä osaaminen on syntynyt konfliktien keskellä sillä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea pystyi usein käyttämään puolueettoman maan kansalaisia avustustyöntekijöinä poliittisesti hankalissakin tilanteissa. Kansainvälinen Punainen Risti arvioi 1990-luvun alussa toimintojaan äkillisten ja suurten luonnononnettomuuksien osalta ja päätti parantaa toimintojen nopeutta ja kansainvälistä koordinaatiota. Luotiin toiminnallisesti yhteensopivat, nopeasti katastrofialueille saatavat katastrofiavun yksiköt (Emergency Response Unit, ERU). Suomen Punainen Risti on yksi suurimmista ERU-toimijoista. Normaalivalmiuteemme kuuluu viisi terveysasemaa, joista voidaan muokata kaksi 160-paikkaista aluesairaalaa tai kaksi sotakirurgista sairaalaa lisäämällä valmiiksi pakattuja leikkaussaleja, vuodeosastoja, laboratorio- ja muita toimintoja. SPR:n nopea vedenpuhdistuskapasiteetti tuottaa vuorokaudessa yli litraa puhdasta vettä. Logistiikkayksikkö hoitaa lentokoneiden vastaanoton, lastien käsittelyt, varastoinnin, maa- ja merikuljetukset ja paikalliset hankinnat. Viestiliikenneyksiköiden avulla voidaan hoitaa isojen operaatioiden radiopuhelin, satelliitti- ja dataliikenne. Ainoana eurooppalaisena Punaisena Ristinä SPR:llä on valmiina hätämajoitusleiri kaikkine tarvikkeineen ihmiselle ja pienempiä leirejä avustustyöntekijöiden majoittamiseen. Kaikki yksiköt saadaan liikkeelle tunnin aikana riippuen saatavilla olevasta lentokapasiteetista. Mukaan lähtevä henkilökunta on oman alansa ammattilaisia, jotka SPR on kouluttanut ammattitaitoaan soveltamaan vaativissa kenttäoloissa. Kansainvälisen Punaisen Ristin maailmanlaajuisessa verkossa SPR:stä on tullut suurin henkilöavun lähettäjä kansallisten yhdistysten joukossa. Viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 200 avustustyöntekijää on SPR:n lähettämänä vuosittain avustustehtävissä. SPR:n kansainväliseen henkilöreserviin kuuluu 1250 ammattilaista ja heistä 800 pystyy elämän- ja työtilanteensa puolesta lähtemään komennuksille heti. SPR on 2

3 myös suurin kansainvälisen avustustoiminnan kouluttaja 24 kurssin ja 600 kurssilaisen vuosivauhdilla. Kaikki Punaisen Ristin kautta lähtevä apu perustuu avuntarvitsijamaista tuleviin pyyntöihin ja niiden perusteella tehtyihin kansainvälisen Punaisen Ristin vetoomuksiin. Yhdessä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun henkilökunnan ja vapaaehtoisten sekä sairaaloihin palkattavan paikallisen ammattihenkilökunnan kanssa erilaiset nopean katastrofiavun yksiköt ovat valmiina muutaman tunnin tai parin päivän kuluessa saapumisesta. Esimerkkinä tuoreesta ja onnistuneesta avustusoperaatioista käy Länsi-Afrikan Ebolavirustaudin torjuntaan liittyvä Punaisen Ristin toiminta. Siinä yhdistyi hyvin alueen kansallisten Punaisten Ristien ja niitä tukevien sisarjärjestöjen toiminta. Epidemia alkoi maaliskuussa 2014 ja kesä-heinäkuussa sovittiin Sierra Leonessa neljästä eri paikasta Punaisen Ristin Ebola-hoitokeskuksen avaamiseksi. Keneman pikkukaupungin laidalle pystytettiin Espanjan Punaisen Ristin ERU-sairaalaan pohjautuva ja SPR:n osastohalleilla täydennetty hoitokeskus. SPR lähetti 40 avustustyöntekijää ja logistiikka- sekä viestiliikenneyksikön Sierra Leoneen. Pääosan Ebolan vastaisesta työstä tekivät kuitenkin paikalliset hoitajat ja vapaaehtoiset vapaaehtoista Sierra Leonessa, Liberiassa ja Guineassa teki kuukausia jatkunutta terveyskasvatustyötään. Yli 3,6 miljoonaa ihmistä perehdytettiin toimintatapoihin, joilla välttää virustauti. Punaisen Ristin koulutetut vapaaehtoiset hoitivat vainajan hautaamisen ja huolehtivat asuintilojen desinfioinneista. Punainen Risti jäljitti lähes henkilöä, jotka olivat olleet tekemisissä virustautiin sairastuneiden kanssa. Punaisen Ristin kouluttamat vapaaehtoiset antoivat psykososiaalista tukea :lle sairastuneelle ja heidän omaisilleen. Hyvät kuulijat, Maapallomme on kriisiytynyt viimeisten vuosien aikana enemmän kuin koskaan ennen. Kriisien koskettamien ihmisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisellä vuosikymmenellä. Yli miljardi ihmistä elää konfliktialueilla ja 95 % sodan uhreista on siviilejä. Humanitaarisen avun kustannukset ovat kolminkertaistuneet 10 vuoden aikana. Kansainvälisen yhteisön ja erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston kykenemättömyys puuttua ihmiskuntaa raastaviin ja laajaksi paisuneisiin poliittisiin ja sotilaallisiin kriiseihin on johtanut siihen, että kansainvälisen ja kansallisten Punaisen Ristien harteille kasaantuva taakka ja vastuu on kasvanut dramaattisesti. 3

4 Järjestö on tehnyt kaiken voitavan pitkiksi venyneiden kriisien hallitsemiseksi ja Punaisen Ristin operatiivinen budjetti on kasvanut lähes 50 % kolmen viime vuoden aikana. Epäonnistuminen poliittisten ratkaisujen löytämiseksi Lähi-idässä, päiväntasaajan Afrikassa ja Ukrainassa on vienyt Punaiselta Ristiltä lähes kaksi miljardia euroa vuodessa kun se on joutunut korjaamaan kansainvälisen yhteisön epäonnistuneiden rauhanyritysten jälkiä. Tämän päivän kansainvälinen järjestelmä ei selvästikään ole ajan tasalla. Kyvyttömyydellään toimia eri poliittiset instituutiot todistavat voimattomuuttaan. Tämä kaikki lisää painetta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun suuntaan vastata kriisitilanteisiin ja toimia. Syyria on tällä hetkellä suurin todiste kansainvälisen poliittisen voiman puutteesta. Maa on liikkunut sisäisestä levottomuudesta villiin sotatilaan, jossa ovat mukana niin alueelliset kuin globaalit vallat hallitsemattomassa epäjärjestyksessä. YK:n rauhanvälittäjinä ovat toimineet tunnetut persoonat Kofi Annan, Lakhdar Brahimi ja Staffan de Mistura. He ovat yrittäneet hiljaista ja julkista diplomatiaa, ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvaa neuvottelutapaa, he ovat yrittäneet painostusta ja good williä. Ponnisteluista huolimatta havaittavissa ei ole tulosta, joka kääntäisi sodan suunnan. Edellä mainitsemieni kriisien lisäksi esimerkiksi Afganistanin maaseudulla, Ukrainan Donbassissa, Chadin järvillä, pohjois-nigeriassa ja etelä-nigerissä Punainen Risti tuntee olevansa yksin koska näille alueille kiistan osapuolet eivät juuri muita järjestöjä päästä. Jopa sairaanhoito ja lääkeavustukset, jotka yleensä ovat kiistattomia ja taistelevien osapuolten sallimia ovat joutuneet hyökkäysten kohteiksi. Vallitsevan hätätilanteen ja kohteiden määrä, monimutkaisuus ja pitkä kesto ovat pakottaneet ICRC:n miettimään syvällisesti järjestön omia mekanismeja ja toiminnan kohteita. Järjestöllä on yhä vahva sitoutuminen alkuperäiseen tehtäväänsä väkivallan ja kärsimysten kohteeksi joutuneiden hädänalaisten ihmisten suojelemiseksi, mutta väkivalta on muuttanut luonnettaan, muotoaan ja malliaan. Kuinka määritellä tässä tilanteessa humanitaarinen toiminta ja kuinka vastata pitkäaikaiseen, jatkuvaan kärsimykseen? Ihmiset, valtiotkin odottavat nyt Punaiselta Ristiltä selvästi enemmän kuin mihin olemme tottuneet konfliktien hoitamisessa. Järjestössä onkin noussut esiin tarve laajentaa toimialuetta niin, että humanitaarisen otsikon alle mahdutettaisiin myös perinteisesti kehitysavun piiriin kuuluvat kasvatuksen ja koulutuksen alueet. Koillis- Nigeriassa Boko Haramin hallitsemalla kapina-alueella on sisäistä pakolaista, 4

5 joista suuri osa lapsia. Jo lähes kaksi vuotta lapset ovat olleet ilman koulua. He elävät leireissä, joissa ei ole minkäänlaista kasvatus- tai koulujärjestelmää. Jokainen päivä ilman koulua siirtää latausta ja taakkaa tulevaisuuteen. ICRC on ainoa paikalla oleva järjestö eikä sillä ole apuvälineitä koulutukseen. Olisiko Punaisen Ristin nyt laajennettava toimialuettaan myös peruskoulutuksen jakamiseen? Hyvät kuulijat, Punainen Risti on maailman suurin avustusjärjestö. Meidät tunnetaan itsenäisenä, puolueettomana ja vahvana inhimillisyyden puolustajana kaikkialla. Kun YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat voimattomia on paikalla kuitenkin aina Punainen Risti. Humanitaarista avustustoimintaa vaikeuttaa toimintaan tänään yhä enemmän liittyvä politisoituminen. Tähän syyllistyvät niin avustustoimintaan rahaa antavat kuin apua vastaanottavat tahot, maat ja päättäjät. Antaja ehdollistaa apua ja vastaanottaja tekee samoin. Kun kriisit eivät enää ole valtioiden välisiä vaan valtioiden sisäisiä, humanitaarisen oikeuden ja sodan pelisääntöjen noudattaminen kyseenalaistuu. Apua ei aina ohjata sinne missä hätä on suurin ja avustustoiminnan arvostus kärsii kun kaikki avunantajat eivät toimi samojen kriteereiden mukaan. Humanitäärinen toiminta kytketään itsekkään kansallisen politiikan toimintavälineeksi. Mitä enemmän apu politisoituu sitä huonommin se toimii. Kun avusta tulee politiikan pelinappula niin myös Punaisen Ristin työ vaikeutuu. On masentavaa kuulla kuinka viikottain surmataan tai kaapataan vapaaehtoisia avunantajia eri puolilla maailmaa. Valaisen ongelmaa muutamalla esimerkillä. Lähi-idän konfliktissa avunanto ja -saanti usein ehdollistetaan. Itä-Ukrainan taistelualueille meneviltä Punaisen Ristin tai muiden avustusjärjestöjen avustuskuljetuksilta estetään kauttakulku. Monet meistä muistavat Venäjän valkoiset humanitääriseksi avuksi naamioidut rekkakolonnat kesällä Syyriassa isot avunantajat suuntaavat apuaan yksipuolisesti vain kiistan yhdelle osapuolelle. Filippiineillä hirmumyrsky Haiyanin jälkeen hallitus ei ohjannut apua kapinallisten hallussa oleville alueille Mindanaolla. Haitissa YK:n humanitaarista apua ohjattiin rakennustoimintaan alueella, joka haluttiin sotilasoperaation käyttöön. Vuonna 2011 Osama Bin Laden löydettiin ja surmattiin CIA:n organisoiman rokotuskampanjan avulla. Seurauksena oli, että Taliban kielsi rokotukset kokonaan ja surmasi kostoksi 30 rokotustyössä mukana ollutta avustustyöntekijää. Puolet maailman poliotapauksista on juuri tällä Pakistanin alueella. Tätä esimerkkilistaa voisin jatkaa pitkään. 5

6 6 Hyvät kuulijat, Päätän esitykseni toteamukseen siitä, että avustusjärjestöt eivät ole poliittisia rauhantekijöitä eivätkä valtiot ja hallitukset ole avustusjärjestöjä. Vaikka olemme samalla avustusjoella, emme ole samassa veneessä. Avustajien vene on usein huonompikuntoinen mutta uskallan väittää, että avustajat tuntevat tämän joen valtioita paremmin. Siksi olisi tärkeää, että Punainen Risti ja sen pyyteettömät työntekijät turvattaisiin ja henkivakuutettaisiin valtioiden toimesta jotta he voisivat tehdä arvokasta työtään inhimillisen hädän lievittämiseksi. Kiitän teitä Punaiselle Ristille antamastanne huomiosta ja tuesta.