CARUNAN YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA -SUUNNITTELIJOILLE

Transkriptio

1 URAKOITSIJAOHJE 1 (19) CARUNAN YLEISOHJEET SÄHKÖURAKOITSIJOILLE JA -SUUNNITTELIJOILLE

2 URAKOITSIJAOHJE 2 (19) Caruna Oy:n ja Caruna Esp Oy:n yleishjeet sähköurakitsijille ja -suunnittelijille Sisällysluettel 1 SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET JA REKISTERINPITOILMOITUKSET Käyttööntttarkastus Varmennus- ja määräaikaistarkastukset Sähköurakitsijan ja haltijan ilmitukset Carunalle ja TUKESille Mistä tehdään rekisterinpitilmitus Kenelle ilmitukset tehdään ja miten Millin ilmitukset tehdään 4 2 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN Yleistä Sähkön saanti ja tarvittavat asiakirjat Liittymisspimus Verkkpalvelu- ja sähkönmyyntispimus 6 3 SÄHKÖLIITTYMÄT Liittymän timitusraja Sähkön mittauspaikka Liittymisjht, pääsujalaitteet ja liittymän sähkötekninen mititus Asiakasmuuntam Jakeluverkkn liitettävät tutantlaitteistt Taka- ja alamittaukset 9 4 SÄHKÖENERGIAN MITTAUS Yleistä Mittauksen etusulakkeen pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi Sähköenergian mittauspulssien ant mittarilta asiakkaalle Mittauskytkennät 10 5 MITTAMUUNTAJAT Pienjännitemittaus Yleistä Tisin nimelliskurma Muuntsuhde Suurjännitemittaus Yleistä Tisin nimelliskurma Muuntsuhde 12 6 MITTAUKSEN RIVILIITTIMET JA MITTAUSJOHDOT 13 7 MITTALAITTEITA SISÄLTÄVÄT KESKUKSET Mittarialustat Ktelinti 13 8 SÄHKÖKESKUKSEN JA MITTALAITTEIDEN SINETÖINTI Yleistä Menettely sinetöinnin purkamiseen 14 9 SÄHKÖLÄMMITYS Lämmityksen hjaus LOISTEHON KOMPENSOINTI JA TAAJUUSMUUTTAJIEN HÄIRIÖSUOJAUS Yleistä Ohjeita kmpensinnin tteuttamiseksi Taajuusmuuttajien häiriösujaus LUKITUKSET TUOTTEEN VAIHTO YHTEYSTIEDOT 16

3 URAKOITSIJAOHJE 3 (19) 1 SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET JA REKISTERINPITOILMOITUKSET 1.1 Käyttööntttarkastus Asennustyön surittaneen urakitsijan n aina itse tarkastettava asennukset ennen niiden käyttööntta tai tiselle luvuttamista. Käyttööntttarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteistn haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja lukuun ttamatta aivan vähäisiä töitä. Pöytäkirjasta tulee käydä ilmi khteen yksilöintitiedt, selvitys sähkölaitteistn säännösten ja määräysten mukaisuudesta, yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä, sekä tarkastusten testausten tulkset. Tarkastusten tekijän n allekirjitettava tarkastuspöytäkirja. 1.2 Varmennus- ja määräaikaistarkastukset Kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksen (517/96) mukaan käyttööntttarkastuksen lisäksi n tehtävä varmennustarkastus uusille laitteistlukkien 1, 2 ja 3 sähkölaitteistille sekä muutstöille, jtka vat työalueeltaan yli 35 A (käytönjhtajaa kskevissa khteissa yli 250 A). Mikäli kyseessä n lukkaan 3 kuuluva rähähdysvaarallinen tila, leikkaussali tai muu vastaava, n varmennustarkastus kuitenkin tehtävä aina kun muutstyö edellyttää käyttööntttarkastuspöytäkirjaa. Varmennustarkastuksia saavat surittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitkset lukuun ttamatta laitteistlukkaa 3a, jnka saa surittaa vain valtuutetut laitkset. Lukkien 1 ja 2 salta tarkastus vidaan tehdä klmen kuukauden sisällä sähkölaitteistn varsinaisesta käyttööntsta. Varmennustarkastuksista n annettava tdistus urakitsijalle ja sähkölaitteistn haltijalle. Sähköurakitsijan n hulehdittava varmennustarkastuksen tilaamisesta. Mikäli sähköurakitsijalle n myönnetty man työn varmennusikeus, ulkpulisen surittamaa varmennustarkastusta ei tarvita muissa kuin kemikaalilupaa edellyttävissä räjähdysvaarallisissa tilissa (lukka 3a). Oman työn varmennusikeuden maavalla urakitsijalla tulee lla käytössään muun muassa pulueettmasti arviitu laatujärjestelmä. Määräaikaistarkastuksen tilaaminen n sähkölaitteistn haltijan vastuulla. Määräaikaistarkastukset n tehtävä lukan 1 salta 15, lukan 2 salta 10, ja lukan 3 salta 5 vuden välein. 1.3 Sähköurakitsijan ja haltijan ilmitukset Carunalle ja TUKESille Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiststa n tehtävä ministeriön määräämissä tapauksissa rekisterinpitilmitus sähköturvallisuusviranmaiselle ja/tai jakeluverkkyhtiölle, jnka vastuualueella sähkölaitteist sijaitsee. Verkkyhtiölle n timitettava ilmitus (yleistietlmake) verkkn kytkennästä, mittarinnista, pääsulakkeen muutksesta, ja kun verksta ertettu kiinteistö kytketään takaisin verkkn. 1.4 Mistä tehdään rekisterinpitilmitus? Sähkölaitteistn rakentajan n tehtävä rekisterinpitilmitus kaikista uusista liittymistä. Ilmituksessa n mainittava sähköturvallisuuden valvnnassa sekä mahdllisten vahinkjen selvittämistä varten tarvittavat tiedt laitteistn tyypistä, haltijasta, rakentajasta ja tarkastajasta. Tarkastajan n tehtävä vastaavanlainen ilmitus myös surittamistaan varmennus- ja määräaikaistarkastuksista.

4 URAKOITSIJAOHJE 4 (19) 1.5 Kenelle ilmitukset tehdään ja miten? Rekisterinpitilmitukset tehdään lukan 1a-2b laitteistista Carunalle ja lukan 2c-3 salta TUKESille. Kätevimmin ilmituksen vi hitaa sähköisesti sitteessa: rutsinkielinen lmake: Myös mahdlliset lmakkeen liitteet vi lähettää samassa yhteydessä (enimmäiskk 7 * 0,5 MB). TUKESille tehtävät rekisterinpitilmitukset n timitettava TUKESille heidän malla lmakkeellaan: SL 2 Ilmitus sähkölaitteistrekisteriin. 1.6 Millin ilmitukset tehdään? Rekisterinpitilmitus uudesta liittymästä n tehtävä kuukauden kuluessa sähkölaitteistn käyttööntsta lpulliseen käyttöönsä. Uusia liittymiä sekä liittymämuutksia kskevat mittarinti- ja kytkentäpyynnöt n tehtävä vähintään kaksi viikka ennen tivttua verkkn kytkentää Carunalle lähetettävällä yleistietlmakkeella. Lmake sveltuu asianmukaisesti täytettynä sellaisenaan myös uuden liittymän salta rekisterinpitilmitukseksi. Pääsulakekn muutksesta n laadittava ja timitettava yleistietlmake välittömästi sulakekn vaihdn jälkeen. Muutkset järjestelmiin edellyttävät mittarinluentatietja, jten ne vidaan tehdä vasta kun kirjallinen ilmitus n vastaantettu. Varmennus- ja määräaikaistarkastusten salta rekisterinpitilmitukset vidaan tehdä klmen kuukauden sisällä käyttööntsta. 2 SÄHKÖN TOIMITTAMINEN 2.1 Yleistä Sähkönjakelualan timintaa hjaavat sähkömarkkinalakiin perustuvat ja Energiavirastn vahvistamat spimusehdt. Uutta sähköliittymää rakennettaessa ja kytkettäessä sähköverkkn svelletaan yleisiä sähkönkäyttöpaikkjen liittymisehtja (LE 2014), Energiavirastn päätöksen mukaisia liittymismaksujen hinnittelumenetelmiä sekä Carunan liittymismaksuja ja niitä kskevia ehtja. Liittymisspimuksen lisäksi sähkön saaminen käyttöön edellyttää käyttöpaikkaa kskevaa vimassa levaa sähkön myynti- ja verkkpalveluspimusta. Asiakas vi staa sähkönsä haluamaltaan sähkön myyjältä. Sähkön myyntiä kskevat yleiset vaatimukset ja ikeudet n määritelty yleisissä myyntiehdissa SME 2014, ja vastaavasti sähkön siirtpalveluja kskevat edellytykset verkkpalveluehdissa VPE 2014.

5 URAKOITSIJAOHJE 5 (19) Ehtnimike Sähkönkäyttöpaikkjen liittymisen ehdt LE 2014 Keskeinen sisältö Liittymisspimus, liittymismaksu, liittymän ylläpit, liittäminen, liittymän kytkemisen viivästys, liittymän timintavarmuus, spimuksen siirt, spimusehtjen muuttaminen, riitjen ratkaiseminen Verkkpalveluehdt VPE 2014 Verkkpalveluspimus, mittaus, laskutus ja keskeyttäminen, verkkpalvelun viivästys, virhe, vahinkjen krvaaminen ja vakikrvaus, spimusehtjen muuttaminen, spimuksen siirt ja päättyminen Sähkönmyyntiehdt SME 2014 Myyntispimus, laskutus ja sähkönmyynnin keskeyttäminen, myyntispimuksen muuttaminen, siirt ja päättyminen Sähköntimitusehdt STE 2014 Sähkön kknaistimitus. Sisältää sekä sähkön myyntiä että verkkpalvelua kskevat ehdt. 2.2 Sähkön saanti ja tarvittavat asiakirjat Caruna alittaa sähkön timittamisen valmistelun saatuaan tiedt khteen rakentamisesta, sijainnista ja teknisistä seikista. Tiedt tulee timittaa verkkyhtiölle arviintia varten riittävän ajissa ennen tivttua liittymisajankhtaa. Keskeisiä vat liittymiskaapelia, pää/mittauskeskuksia sekä mittausta kskevat tiedt, kun pääkeskuksen nimellisvirta n yli 63 A. Carunalle n timitettava seuraavat asiakirjat: Yleistietlmake mahdllisine liitteineen, kun jakeluverkk n valmiina ja khde kytkettävissä Asemapiirustus Huneistluettel, pää- ja mittauskaavit, kun liittymäkk yli 63 A Suunnitelmat asiakasmuuntamsta, käsittäen asemapiirustuksen, pääkaavin, mistä selviää mittausta kskevat tiedt ja muuntamn rakennekuvat. Myös muuntamtilja kskeva vaatimukset n selvitettävä verkkyhtiön kanssa ennen tiljen rakentamista. 2.3 Liittymisspimus Liittymisspimuksella liittyjä ja Caruna spivat laitteistn liittämisestä jakeluverkkn. Spimuksessa nudatetaan sähkönkäyttöpaikkjen yleisiä liittymisehtja (LE 2014) ja vimassa levia liittymismaksuhinnastssa mainittuja ehtja. Liittymisspimuksessa svitaan mm. liittymismaksusta, liittymiskhdasta ja liittymän timitusajasta. Liittymisehtja vidaan täydentää myös tapauskhtaisilla erityisehdilla. Tekniset liittymishjeet n annettu khdassa 3. Liittymisspimuksen ten ja svitun liittymän timituspäivämäärän välinen aika tulee lla riittävä verkkyhtiön käytännön timenpiteiden tteuttamiseen. Yleistietlmake tulee timittaa verkkyhtiölle vähintään kaksi viikka ennen tivttua kytkentäajankhtaa.

6 URAKOITSIJAOHJE 6 (19) 2.4 Verkkpalvelu- ja sähkönmyyntispimus Sähköurakitsijan lähettämän yleistietlmakkeen ilmituksen mukaisesti Caruna kytkee käyttöpaikan sähköverkkn. Sähkön kytkentä edellyttää myös, että liittyjä n spinut sähkön ststa ja verkkpalvelusta. Tiettyjen sähkölaitteiden käytöstä n svittava verkkyhtiön kanssa etukäteen sähköntimitusehtjen VPE 2014 khdan mukaisesti. Näitä vat mm. mttrit tai kmpressrit, jiden käynnistysvirta n suuri verrattuna pääsulakkeiden kkn, sekä generaattrit. Haja-asutusalueilla n syytä varmistaa etukäteen lämpöpumppujen häiriötön timinta. Varavima-aggregaattien sähkönsyöttö jakeluverkstn tulee lla teknisin keinin tehkkaasti estetty. 3 SÄHKÖLIITTYMÄT 3.1 Liittymän timitusraja Liittämiskhta n pienjänniteliittymissä tntin tai rakennuspaikan rajalla sijaitseva jakkaappi, ilmajhdn pylväs (verknpuleiset liittimet sisältyvät Carunan timitukseen), maakaapeli tai muuntam. 20 kv:n liittymissä liittämiskhta n asiakkaan mistaman muuntamn (kurman)erttimen verknpuleiset liittimet. 3.2 Sähkön mittauspaikka Susiteltavin mittauskeskus ja sen paikka n tntin rajalle sijitettava ns. pihakeskus. Tällöin se sveltuu sellaisenaan rakennusaikaiseen ja lpulliseen käyttöön. Muita mittauksen sijitusvaihtehtja vat auringlta ja sateelta hyvin sujattu ulkseinä tai tekninen tila, mistä n käynti suraan uls (lukitukset lähemmin khdassa 11). Mittauskeskusta ei saa sijittaa verkkyhtiön pylvääseen. Mittauskeskusta ei myöskään saa asentaa lukittuun tilaan, kuten eteiseen, auttalliin, varastn tai autkatkseen. Peruskrjattaessa, kun mittauskeskus uusitaan, mittauskeskus sijitetaan kuten uusissa khteissa. 3.3 Liittymisjht, pääsujalaitteet, liittymän sähkötekninen mititus Sähkösuunnittelijan ja -urakitsijan n tettava sähkölaitteistjen suunnittelussa ja tteutuksessa humin SFS standardisarjan vaatimukset. Liittymisjhdn timitus Liittymisjht n liittymisspimuksessa svitun liittämiskhdan ja pääkeskuksen välinen jht-suus. Liittyjä spii sen timittamisesta ja rakentamisesta haluamansa sähköurakitsijan kanssa. Liittymisjht ei sisälly liittymismaksuun. Liittymän pääsujalaite Sähköliittymään n asennettava SFS 6000 mukainen pääsujalaite. Pääsujalaitteen tulee sijaita pääkeskuksen yhteydessä. Pääsujalaitteena käytetään pääsääntöisesti sulakkeita. Jhdnsujakatkaisijita ei hyväksytä liittymän pääsujalaitteena. Sähköverkn mititus, iksulkuvirta Jakeluverkn mititus vaikuttaa liittymien sisäisen sähköverkn sujaukseen. Liittymän sähkösuunnittelijan n varmistettava, että liittymän sisäisen verkn sujaus täyttää SFS standardisarjassa esitetyt sujausaikavaatimukset ja muut vaatimukset.

7 URAKOITSIJAOHJE 7 (19) Uusille 3x25 A - 3x50 A liittymille syöttävä jakeluverkk mititetaan siten, että yksivaiheinen iksulkuvirta liittymän päävarkkeilla n yleensä vähintään 250 A. Edellä mainittua iksulkuvirran tasa vidaan pikkeustapauksia lukuun ttamatta käyttää liittymän sisäisen verkn sujausten mitituksessa. Yksittäisissä pikkeustapauksissa liitettäessä 3x25 A liittymä lemassa levaan jakeluverkkn, vidaan erityisistä syistä piketa 250 A mititusiksulkuvirrasta. Edellä mainituissa pikkeustapauksissa iksulkuvirta n kuitenkin vähintään 180 A. Liittymän sisäisen sähköverkn suunnittelijan n tällöin erityisesti varmistuttava SFS 6000 mukaisten sujausaikavaatimusten tteutumisesta. Laskennallisen yksivaiheisen iksulkuvirran vi tarkistaa verkkyhtiöltä. > 3x50 A liittymillä jakeluverkk mititetaan siten, että yksivaiheinen iksulkuvirta liittymän päävarkkeella n vähintään taulukn x mukainen. Taulukssa x esitettyä iksulkuvirtaa n käytettävä liittymän sisäisen verkn sujausten mitituksessa, vaikka tdellinen iksulkuvirta suunnitteluhetkellä lisi suurempi. Syöttävä jakeluverkk vi muuttua, mikä vi tarkittaa muutsta myös iksulkuvirran suuruuteen. Rinnakkaisten päävarkkeiden tapauksessa mititusiksulkuvirtana vidaan käyttää taulukn 1 iksulkuvirtjen kerrannaisia. Taulukk 1. Liittymien mititusiksulkuvirta Päävarke (A) Oiksulkuvirta (A) 3x25, 3x35, 3x x x x x x x x Liittymisjhdn sähkötekninen mititus Liittymisjht n mititettava ja rakennettava verkkyhtiön edellyttämällä tavalla. Liittymisjhtina käytetään pääsääntöisesti 4-jhdinkaapeleita (AXMK). Liittymisjht mititetaan liittymän kn mukaan. Jhtimen pikkipinnan n ltava uusilla liittymillä kuitenkin vähintään 25 mm 2 alumiinijhdin tai 16 mm 2 kuparijhdin. Susiteltu liittymisjhttyyppi ja pikkipinta erikkisille päävarkkeille n esitetty taulukssa 2 (liittymisjhdn kknaispituus <100 m). Taulukk 2. Susiteltu liittymisjhttyyppi ja pikkipinta. Päävarke (A) Jhttyyppi ja pikkipinta 3x25-3x35 AXMK 4x25mm 2 3x35-3x63 AXMK 4x50mm 2 3x63-3x125 AXMK 4x95mm 2 3x125-3x200 AXMK 4x150mm 2 3x200-3x250 AXMK 4x240mm 2

8 URAKOITSIJAOHJE 8 (19) Tietyissä pikkeustapauksissa (esim. kun liittymisjht n pikkeuksellisen pitkä) 3x25A - 3x35A liittymille n käytettävä AXMK 4x50mm 2 -kaapelia, jtta vidaan varmistua riittävästä iksulkuvirran tassta liittymän päävarkkeella. Jakeluverkn iksulkusujauksen timinnan vaikutus liittymisjhdn asennukseen Jakeluverkn iksulkusujaus n tteutettu siten, että liittymisjhdissa iksulun piskytkentäaika vi lla yli 5 s. Tästä jhtuen liittymiskaapelin asennuksessa n nudatettava standardin san SFS khdassa 2 tai 3 esitettyjä vaatimuksia. Liittymiskaapelin sujaus Liittyjä rakennuttaa liittymiskaapelin malla kustannuksellaan liittymiskhdasta eteenpäin kaivutöineen. Ojan pitää lla vähintään 0,8 m syvä. Kaapeli peitetään kivettömällä hiekalla siten, että se jää hiekan sisään. Kaapelin varitusnauha asennetaan nin 30 cm syvyyteen. Mikäli maaperä n karkeaa, n kaapeli sujattava vähintään sujauslukan C kurulla, tai asennettava halkaisijaltaan vähintään 110 mm putkeen, jka n varustettu vetlangalla. Mikäli kaapeli n 0,5-0,7 metrin syvyydellä lpullisesta maanpinnasta, kaapeli n sujattava vähintään sujauslukan C kuruilla tai asennettava putkeen. Js kaapeli jää vain 0,3-0,5 metrin syvyyteen, n käytettävä sujauslukan A (raskas sujaus) kurua tai muviputkea. Kallin pinnalla kaapeli n sujattava kallin kiinnitetyllä metallikurulla ja sen päälle valettavalla betnikerrksella. Susittelemme kaikissa tilanteissa (vaikka maaperän laatu tai kaapelin asennussyvyys ei tätä edellyttäisi) liittymiskaapelin asentamista kk tntin suudelta muviputkeen. Pienjännitteellä käytettävän kaapelin kn llessa alle 150 mm2 käytetään halkaisijaltaan vähintään 110 mm putkea. Tätä suurempien pikkipintjen salta putkikk tulee lla vähintään 140 mm, ja 20 kv:n kaapelien khdalla 160 mm. Js liittymiskaapeli n AXMK 4 x 50 tai suurempi, kaapelin sisäänvientiputkitus tehdään vähintään halkaisijaltaan 110 mm putkella. Tällöin pääkeskuksen alapulelle lattiaan tehdään lattiakanava kaapelin asentamisen helpttamiseksi. Putken asennuksen tarkkuuteen tulee kiinnittää erityistä humita. Putkessa saa lla vain yksi kaari, eikä sen taivutussäde saa lla 0,5 m pienempi. Ulkna putken pään n ultuttava rutaeristyksen, asvaltinnin, laatituksen, prtaiden yms. ulkpulelle. Pitkiin putkituksiin laitetaan vetlanka. Salajaputkien käyttö sähköputkituksissa n kielletty. Kun liittymisjht tudaan pylväällä alas, tulee käyttää khkiinnikkeitä (AMKA:n naulakiinnikkeitä) ja useimpien kaapeleiden salta niputtaa. Kytkentä verkkn Caruna ei kytke liittymiskaapelia jännitteiseksi, ellei liittymiskaapeli le asennettu edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti. Liittymäpisteessä sijaitseva kaapelijatks sisältyy verkkyhtiön liittymätimitukseen. Ilmajhtliittymissä (verkkyhtiön pylväs tntin rajalla) liittymiskaapelin kiinnitys pylvääseen hidetaan verkkyhtiön tai verkkyhtiön valtuuttamien urakitsijiden timesta, siltä sin kuin asennustyö vaatii pylvääseen kiipeämistä. Tällöin asiakkaan urakitsijan vastuulla n liittymiskaapelitimituksen salta vain kiinnittää liittymiskaapeli pylvääseen maasta käsin tehtävältä salta tarvikkeineen (sis. kaapelinsujaraudan) ja varata liittymiskaapelia (nin 10 m) verkkn kytkemistä varten. Urakitsija kiinnittää liittymiskaapelin pylvääseen sujaraudan suudelta 1,5 metrin krkeudelle ja liikenneväylien varressa 2 metrin krkeudelle. Menettely n sama myös muissa tilanteissa, jtka edellyttävät kiipeämistä verkkyhtiön pylvääseen.

9 URAKOITSIJAOHJE 9 (19) 3.4 Asiakasmuuntam Muuntamn tulee täyttää SFS-standardien vaatimukset ja timialan susitukset. Asiakasmuuntamn n täytettävä myös Carunan tekniset määrittelyt. Kiinteistön haltija vastaa muuntamn käytöstä ja ylläpidsta. Caruna hallinni suurjänniteverkk-suuden (20 kv) rakennuttamisen sekä verkstn käytön ja ylläpidn liittymiskhtaan saakka ellei tapauskhtaisesti tisin svita. Liittämiskhta n asiakkaan mistaman muuntamn (varkekurman)erttimen verknpuleiset liittimet. Taajama-alueilla 20 kv:n verkst n yleensä rengasverkka. Tällöin asiakasmuuntamn n varattava kaksi (erikseen svittavissa tilanteissa klme) kenna verkkyhtiön käyttöön. Verkkyhtiö spii klmannesta kennsta aiheutuvista kustannuksista erikseen liittyjän kanssa. Alle 2 megawatin tehinen asiakasmuuntam vidaan liittää verkstn varkekurmanertinta käyttäen. Vähintään kahden megawatin muuntamn tai useamman muuntamn liittymissä n käytettävä relehjattua katkaisijaa. Asiakkaan suurjännitekaapelit tulee sujata ylivirta- ja maasulkusujauksella, jtta asiakkaan verkn viat eivät aiheuta keskeytystä jakeluverkssa. Sujausten asetteluarvista tulee spia verkkyhtiön kanssa. Kaikki muuntama kskevat kjeistmerkinnät, laitetunnukset ja lukitukset tulee lla sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnssa ja kestuspöytäkirjat timitettu verkkyhtiölle ennen jännitteen kytkentää. Muuntamn pääkaavi n asennettava sekä pien- että suurjännitepulelle. Lisäksi muuntam/muuntamkennt n varustettava näkyvin Asiakasmuuntam-kyltein. Laskutusmittauksen tulee sijaita suurjännitepulella. Mittauskennn laitteistt tulee saada jännitteettömäksi muuntajaerttimella tai katkaisijalla. Muuntamssa tulee lla käytettävissä työmaadituslaite ja jännitteenketin. 3.5 Jakeluverkkn liitettävät tutantlaitteistt Jakeluverkstn kanssa rinnan käyviä tutantlaitteistja kskevat spimusehdt ja tekniset vaatimukset n selvitettävä verkkyhtiön kanssa ennen laitteistjen rakentamista. Pienvimalakaan ei saa jäädä yksin syöttämään jakeluverkka. Sen n autmaattisesti erttava verksta kun sähkönsyöttö katkeaa jakeluverkn pulelta. Tarkempia hjeita sekä vaatimuksista tutannn verkkn liittämisestä löytyy sitteesta Taka- ja alamittaukset Js liittymän takana n useampi mittaus, tulee mittaukset tteuttaa pääsääntöisesti alamittauksina (mittaus, jnka kulutus n ertettu liittymän pääkäyttöpaikan mittauksesta). Tällöin mahdllisesta päämittauksesta ei näy alamittausten kulutus. Takamittaus (mittaus, jnka kulutus n mukana pääkäyttöpaikan päämittauksessa) n sallittu, js kyseessä n kj-liittymä; asiakas mistaa muuntamn ja mittaus n kj-pulella. Kj-pulella levia takamittauksia ei kuitenkaan sallita. Takamittauksissa asiakas vastaa tarvittavista keskusmuutksista sekä jhdtuksista. Takamittaukset vat aina tuntimittauksia. Takamittauksien asiakkaille tehdään sulakekn mukainen verkkspimus. Päämittauksista vähennetään takamittauksen kulutus. Listeht vähennetään päämittauksesta, js listehmaksu n laskutettava kmpnentti takamittauksen asiakkaalla.

10 URAKOITSIJAOHJE 10 (19) 4 SÄHKÖENERGIAN MITTAUS 4.1 Yleistä Yleisinä hjeina tähän mittaushjeeseen n käytetty seuraavia standardeja ja susituksia: SFS 2529 Energiamittarin alusta SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerinti SFS 3381 Mittauslaitteistt SFS 3382 Ohjaus- ja kaukmittauslaitteistt Energiatellisuus, Tuntimittauksen periaatteita 2010 Caruna timittaa, hultaa ja mistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet ja tiednsiirtyhteydet sekä hulehtii mittaustietjen raprtinnista sähkökaupan sapulille. Suraa mittausta käytetään, kun liittymän pääsulake n enintään 63A, ja susiteltava mittarin asennuspaikka maktitalissa ja lma-asunnissa n pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. Pääsulakkeiden llessa suuremmat kuin 63A käytetään epäsuraa mittausta. Liittyjä hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varkkeet ja jhtimet. Mittarin tiednsiirtyhteydestä vastaa verkkyhtiö jk PLC- tai GSM/GPRS- tiednsiirtyhteydellä. Sähköjen katkaisu susitellaan tehtäväksi mittarissa levalta pääkytkimeltä, jllin Carunalla n mahdllisuus ylläpitää säännöllinen etäyhteys energiamittarille. 4.2 Mittauksen etusulakkeen pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi Mittauksen etusulakkeen pienentämisen yhteydessä vidaan sallia 63 A käyttöpaikka epäsuralla mittauksella, sillä ehdlla että virtamuuntajien tarkkuuslukka ja taakka tarkistetaan ja mittauksen mittaustarkkuus säilyy. Tarvittaessa virtamuuntajat täytyy uusia js mittaus halutaan säilyttää epäsurana. Virtamuuntajien uusiminen n asiakkaan vastuulla ja siitä n ilmitettava etukäteen verkkyhtiölle. 4.3 Sähköenergian mittauspulssien ant mittarilta asiakkaalle Sähkömittareilta n mahdllisuus kytkeä reaaliaikaisia energiamittauspulsseja (pätö- ja lisenergia) asiakkaan maan järjestelmään. Pulssien kytkemiseksi asiakkaan tulee asentaa erillinen hjauskaapeli mittauskeskukseen, ja hjauskaapelissa n ltava kaksi jhdinta jkaista kytkettävää pulssi-infrmaatita varten. Mittareissa levat pulssiantkskettimet vat ptentiaalivapaita, jten niistä saatavat pulssit vat ns. S0-pulsseja. Pulssijhdn saa kytkeä mittarille vain verkkyhtiön asentaja, jka surittaa samalla sinetöinnin. Pulssiannn kytkentä n mittarivaihdn yhteydessä maksutn ja erikseen kytkettäessä maksullinen palvelu. 4.4 Mittauskytkennät Kytkennät vimassalevien standardien mukaisesti: SFS 2529 Energiamittarin alusta SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerinti SFS 3381 Mittauslaitteistt SFS 3382 Ohjaus- ja kaukmittauslaitteistt

11 URAKOITSIJAOHJE 11 (19) 5 MITTAMUUNTAJAT 5.1 Pienjännitemittaus Yleistä Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin. Mittausjhtimet asennetaan selvästi erilleen muista jhtimista. Virtamuuntajien tarkkuuslukan tulee lla 0,2S ja tisisvitus 5A. Virtamuuntajia valittaessa täytyy humiida spiva nimellisteh (VA) mittauspiirien takkaan nähden. Virtamuuntajat tulee asettaa limittäin arvkilpien llessa sivussa, niin että ne vidaan lukea muuntajien llessa jännitteisiä. Mittarin käyttöjännite tetaan pääsulakkeen jälkeen ennen pääkytkintä 10 A iksulkusujan kautta. Pääkytkimen välittömässä läheisyydessä pitää lla kilpi, jka ilmittaa, että pääkytkin ei katkaise jännitettä mittarilta Tisin nimelliskurma Virtamuuntajien timiminen tarkkuuslukassaan edellyttää virtamuuntajien tisipulen riittävää kurmitusta (taakka), jka n % virtamuuntajien nimellistehsta. Virtamuuntajan nimellisteh n yleensä 1-5 VA virtamuuntajan nimellisvirrasta riippuen. Tisipulen taakan mudstaa mittari, riviliitin ja mittausjhtimet. Virtamuuntajien tisijhdtus tulee svittaa virtamuuntajan nimellistehn ja taakkaan nähden (kats taulukk). Virtamuuntajan nimellisteh (VA) Tisisvitus (A) Sallittu tisijhdtuksen kknaispituus (S1+S2) 2,5mm 2 jhtimella (metriä) 1.0 5A 1,4 5,6 m 1,5 5A 2,1 8,4 m 2.0 5A 2,8 11,2 m 2,5 5A 3,5 14,0 m 3.0 5A 4,2 16,8 m 4.0 5A 5,6 22,4 m 5.0 5A 7,0 28,0 m Mikäli taakka ei pysy taulukn mukaisissa rajissa, tulee tisipulen jhdtuksen pikkipinta-alaa suurentaa, tarvittaessa käyttää lisävastuksia riittävän taakan saavuttamiseksi tai asennettava lisäjhdtusta. HUOM. Ilman mittausta levan kurmitetun virtamuuntajan tisipuli n iksuljettava Muuntsuhde Pääsulake määrittelee virtamuuntajan vähimmäiskn. Enintään se saa lla kaksi kertaa pääsulakekk. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arva lähinnä leva nimellisarv. Kurmitukseltaan suurempaa virtamuuntajaa vidaan käyttää, mikäli sen vidaan sittaa pysyvän tarkkuuslukassaan mitattavalla virta-alueella. Mitattavan virran tulisi lla 0,2 1,0 kertaa virtamuuntajien nimellinen tisivirta. Muuntsuhdekerrin saadaan jakamalla muuntajan arvkilpeen leimattu ensiövirta tisivirralla, ja jhdinauksta läpimenevien jhtimien lukumäärällä. Sähkönkäyttäjän näennäistehn muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin timenpiteisiin muuntajien

12 URAKOITSIJAOHJE 12 (19) vaihtamiseksi kurmitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisen hankinnista ja kustannuksista vastaa kknaisuudessaan sähkönkäyttäjä. 5.2 Suurjännitemittaus Yleistä Mittauksessa käytetään klmea virta- ja klmea jännitemuuntajaa, yksi jkaiseen vaiheeseen. Virtamuuntajien mittasydämistä n tutava erilliset men- ja paluujhtimet riviliittimille. Virtamuuntajien mittasydämiä ei saa käyttää laitteistjen sujaukseen vaan sujauksia varten täytyy lla mat virtasydämet tai virtamuuntajat. Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei saa käyttää ertinta tai suurjännitevarkkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia. Mittausjhdt asennetaan selvästi erilleen muista jhdista. Virtamuuntajien tarkkuuslukan tulee lla 0,2S ja tisisvitus 5A. Jännitemuuntajien tarkkuuslukan tulee lla 0,2. (Liite 3) Suurjänniteverkn mittalaitteilta n ltava yhteys matkapuhelinverkkn. Kuuluvuuden varmistamiseksi yksittäiseltä mittalaitteelta tulee tarvittaessa tehdä reittivaraus antennikaapelille mittalaitetilan ja ulkseinän välille. Js rakennuksessa n useampia mittalaitetilja tulee niiden välille varata reitti tiednsiirtkaapelille tai spia reittivarauksista erikseen verkkyhtiön kanssa Tisin nimelliskurma Taakan tulee lla % mittamuuntajan nimellistehsta (VA). Virta- ja jännitemuuntajia valittaessa n humiitava spiva teh mittauspiirien takkaan nähden. Mikäli edellä mainittua käyttökurmaa ei saavuteta, tulee ngelma ratkaista verkkyhtiön kanssa. Jännitemuuntajissa tulee lla avklmiapukäämit ja tähän piiriin n kytkettävä vaimennusvastus Muuntsuhde Virtamuuntajien muuntsuhde määritetään mitattavan khteen näennäistehn perusteella. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arva lähinnä leva suurempi nimellisarv. Virtamuuntajassa susitellaan levan kaksi ensiövirta-aluetta. Mittamuuntajat tulisi asettaa siten, että arvkilvet vidaan lukea. Lisäksi kytketty muuntsuhde n merkittävä mittauskennn selkeästi nähtäville. Sähkönkäyttäjän näennäistehn muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin timenpisteisiin muuntajien muuttamiseksi kurmitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdsta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä.

13 URAKOITSIJAOHJE 13 (19) 6 MITTAUKSEN RIVILIITTIMET JA MITTAUSJOHDOT SFS 3381 Epäsurassa mittauksessa n käytettävä ruuvi- tai jusikiristeisiä riviliittimiä. Liittimet n vitava katkaista ja katkaisukhdan mlemmin pulin n ltava 4 mm:n banaanipistukat. Epäsurassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajhtimina pikkipinnaltaan 2,5 mm² jhtimia, ellei jhtimen aiheuttama kurma (taakka), iksulkukestisuus tai jännitehäviö edellytä suurempaa pikkipintaa. Mittamuuntajien laji valitaan asennustilaa kskevien vaatimusten mukaisesti ja mikäli ne vat alttiina iksulkuvirtjen ja magneettikenttien vaikutukselle, n jännite- ja virtapiirien jhtimet asennettava miin erillisiin metallisiin sujaputkiin tai kuruihin (ei alumiini- tms.). Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan. Riviliittimien tul- ja lähtöpulelle n varattava työtilaa vähintään 50 mm. Riviliittimet asennetaan vaakasuraan ja numeridaan kytkentäkaaviiden mukaisesti vasemmalta ikealle juksevilla numerilla 1 n. Jännite- ja virtapiirit ertetaan tisistaan riviliittimiin sijitettavilla ertuslevyillä. Sähkönkäyttäjien laitteita ei sallita samaan mittapiiriin laskutusmittareiden kanssa. 7 MITTALAITTEITA SISÄLTÄVÄT KESKUKSET 7.1 Mittarialustat Mittarialustat n urakitsijan timesta varustettava sekä mnimittarikeskuksessa että huneistn ryhmätaululla huneistn numerlla ennen mittarin asennusta. Jukseva numerinti alitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin tai kennittain. Tee merkinnät selkeästi esimerkiksi tarrakirjittimella huneistluetteln mukaisesti. Mittarialustina käytetään standardin SFS 2529 mukaisia M2-mittarialustja: epäsurissa mittauksissa 1 x M2 2-aikamittauksissa 1 x M2 Mittarialustat asennetaan siten, että mittariristikn keskikhta n välillä cm hittassta. Tehmittauksissa vastaava krkeus n cm. Mittaristikn edessä n ltava riittävästi tilaa. 7.2 Ktelinti Mittaritilan ktelinnissa käytetään standardin mukaisia ktelita. Mittaus vi lla myös pääkeskuksessa. Js riviliittimet sijaitsevat tehmittauksen mittariktelssa, kannet tulee lla saranidut. Lisäksi ktelssa n ltava lukuikkuna ja kannen sinetöintimahdllisuus. Mittarikteln tudaan 16 mm² kevi-sujajhdin, jka kytketään kiinteistön maadituskiskn.

14 URAKOITSIJAOHJE 14 (19) 8 SÄHKÖKESKUKSEN JA MITTALAITTEIDEN SINETÖINTI 8.1 Yleistä Sellaiset keskukset, ktelt, jakrasiat ja talvarkkeet jne., jissa n kuluttajalle mittaamatnta sähköä, n vitava sinetöidä. Esimerkkeinä näistä laitteista ja keskussista vat: energiamittarien kannet hjauslaitteet mittauspääte mittamuuntajien ktelt mittausriviliittimien ktelt jännitevarkkeiden ktelt tai yhtenäinen kansi hjausvarke liittymisjhdn liitinktel, päävarkektel ja pääkytkinktel Sinetöitävässä tilassa ei saa lla kuluttaja-asennuksia, kuten PE- ja N-kiskjen yhdistyksiä, ja susitellaan, ettei kyseisten tiljen läpi kuljeteta jhtimia keskuksen muihin siin. 8.2 Menettely sinetöinnin purkamiseen Js sinetöinti judutaan murtamaan, asiasta n tettava etukäteen yhteyttä Carunan verkkpalveluihin. Yhteystiedt löytyvät khdasta SÄHKÖLÄMMITYS Sähkölämmityksessä susitellaan käytettäväksi SLY:n 72/92 laatimia kytkentäsusituksia. 9.1 Lämmityksen hjaus Mittalaitteiden hjauskärjet vat AMM mittareissa yleisesti 2 A. Js asiakas tarvitsee virtakestisemman hjausreleen, n mittauskeskukseen asennettava erillinen hjauksen välirele, jka asennetaan keskuksen sinetöityyn saan (asiakas hankkii ja mistaa). Mnimittauskeskuksissa tulee lämmityksen hjaukset jhdttaa asuntkhtaisesti mittarille. Lämmityksenhjauksen n tultava asiakkaan ryhmäkeskukselta. Hum: Ohjauksen jhdtuksen n tultava mittauskeskukseen riviliittimelle. 10 LOISTEHON KOMPENSOINTI JA TAAJUUSMUUTTAJIEN HÄIRIÖSUOJAUS 10.1 Yleistä Useimmat sähköverkn kulutuslaitteet tarvitsevat timiakseen pätötehn (P) lisäksi listeha (Q). Tällaisia laitteita vat mm. mttrit, purkauslamput ja muuntajat. Laitteiden tarvitsema listeh vidaan ttaa jk sähköverksta tai tuttaa laitteiden läheisyydessä kmpensintilaitteistlla. Listehn siirt sähköverkssa lisää jhtjen ja muuntajien jännite-, teh- ja energiahäviöitä sekä vähentää pätötehn siirtkykyä. Hinnastssa sa listeha n ilmaista. Ylimenevältä salta Caruna perii hinnastn mukaisen maksun.

15 URAKOITSIJAOHJE 15 (19) Listehmaksu peritään mlempiin suuntiin (hum. ainastaan Caruna Esp Oy:n verkssa). Listehn kmpensinnille, mittareille, virtamuuntajille ja hjausyksiköille susitellaan pääkeskuksella tilavaraus, päävarkkeen nimellisvirran llessa yli 63 A. Kmpensinti n asennettava käyttöpaikkakhtaisesti mittauksen jälkeen. Listehn kmpensinti jaetaan spivimmalla tavalla sähkön tutannn, siirrn ja kurmituspisteiden kesken. Jatkuvasti verkkn kytkettyjä tai kytkinkelllla hjattavia kmpensintilaitteita ei yleensä sallita. Hinnastssa sa listeha n ilmaista. Ylimenevältä salta Caruna perii hinnastn mukaisen maksun Ohjeita kmpensinnin tteuttamiseksi Purkauslampuilla tteutettava katu- ja tievalaistus tulee sulakkeiden ksta riippumatta tehdä aina kmpensiduilla valaisimilla tai muulla hyväksytyllä tavalla. Purkauslamppukurman ryhmäsulakkeen llessa >10 A tulee listeh purkauslamppujen salta kmpensida vähintään arvn cs 0,9. Yksittäis- ja ryhmäkmpensinneissa ei kmpensinti saa ylittää laitteen tai laiteryhmän listehn tarvetta. Autmaattisessa kmpensintilaitksessa tulee suunnitteluvaiheessa ttaa yhteyttä verkkyhtiöön mahdllisen mittarinnin ja hjauslaitteiden sveltuvuuden varmistamiseksi listehnsäädön virtamuuntajat eivät saa lla laskutusmittaukseen liittyviä ja niiden tulee täyttää SFS 2874 susitukset mittausmuuntajille Taajuusmuuttajien häiriösujaus Taajuusmuuttaja n asennettava valmistajan hjeiden mukaisesti. Asennuksessa n humiitava: Taajuusmuuttaja asennetaan mahdllisimman lähelle hjattavaa mttria Mttrikaapelit: Maksimipituus n rajallinen, valmistaja määrittää pituuden Mttrikaapeli vedetään erillään muista kaapeleista, ja kaapelin n ltava häiriösujattu ja maaditettu taajuusmuuttajan ja mttrin runkn 360 Mttrikaapelia ei saa katkaista tai jatkaa Mikäli mttrikaapelille asennetaan turvakytkin, sen n ltava häiriösujattu IEC/EN ja IEC/EN (C1 tai C2) standardit EMC-vaatimukset, sveltuvuus yleiseen jakeluverkkn Tarvittaessa taajuusmuuttajan ensiöpulelle asennettava erillinen verkksudatin 11 LUKITUKSET Lukituksiin käytetään Carunan EXEC -sarjan C- tasn lukkpesää ja avaimena Carunan EXEC -sarjan C-tasn avainta (Mittarilukusarja). Esimerkiksi: kerrstalt liiketalt tellisuus maktitalt, jissa mittarikeskus n teknisessä tilassa

16 URAKOITSIJAOHJE 16 (19) Susiteltavin vaihteht n käyttää kaksipesäistä lukka, jnka tinen avainpesä n lukittu Carunan EXEC:in ja tinen pesä kiinteistön maan sarjaan. Tuplapesäisiä lukkja löytyy nykyisin lähes kaikkiin vityyppeihin. Tisena vaihtehtna n asentaa rakennuksen ulkseinään avainsäilö, jssa n sisällä kiinteistön reittiavain. Yksittäiset lukt Omaktitaljen, kesäasuntjen ja vastaavien ulsasennettavien mittauskeskusten ksketussujaukseen riittää työkalulla tteutettu lukitus. Tarvittaessa k. keskukset vidaan lukita Frtum Sähkönsiirrn Classic-mallisella riippuluklla. Mittauskeskukset jissa n Ably kalustelukn praus, lukkmalliksi Ably CL100C lukk ja riippulukn kiinnikkeillä varustettuihin khteisiin Ably 3020C lukk. Mlempien lukktyyppien mukana timitetaan 2 kpl asiakasavaimia. Lukituksesta saa lisätieta verkkpalvelustamme. 12 TUOTTEEN VAIHTO Vanhassa kiinteistössä, jssa keskus n sisällä, tulee humiida esim. lämmitystavan muuttuessa sähkölle, että keskus ja liittymisjhdn pikkipinta sekä asennustapa vat määräysten mukaisessa kunnssa. Samin tulee nudattaa khdan 11 kytkentöjä. Caruna laskuttaa tutteen vaihdsta sille aiheutuneet kustannukset palveluhinnastnsa mukaisesti. 13 YHTEYSTIEDOT Asiakkaat Carunan asiakaspalvelu (pvm/mpm) arkisin kl 8-16 Verkksivut Sähkönjakelun vikailmitusnumer kaikilla alueilla 24 h Urakitsijat ja yhteistyökumppanit Carunan verkkpalvelut (pvm/mpm) arkisin kl 8-16 Sähköpsti Yleistietlmake urakitsijan täytettäväksi uusiliittyma@caruna.fi verksttyt@caruna.fi Liitteet: Epäsura mittaus, virtamuuntajaliitäntä Epäsura mittaus, jännite- ja virtamuuntajaliitäntä Mittarinnin edellytykset

17 URAKOITSIJAOHJE 17 (19) Liite 1: Epäsura mittaus, virtamuuntajaliitäntä

18 URAKOITSIJAOHJE 18 (19) Liite 2: Epäsura mittaus, jännite- ja virtamuuntajaliitäntä

19 URAKOITSIJAOHJE 19 (19) Liite 3: Mittarinnin edellytykset MITTAROINNIN EDELLYTYKSET Seuraavat asiat tulee tarkistaa ja niiden tulee lla kunnssa ennen mittauksen kytkentää. Yleiset vaatimukset Liittymiskaapeli n kytketty ja jännitteinen. Pääsulakkeet/mittauksen etusulakkeet vat irti ja liittymisspimuksen mukaiset sekä fyysisesti varkealustihin spivat. Mitattavat nusujhdt n kytkettynä ryhmäkeskuksella ja käyttööntettavissa testausta varten. Mittausristikiden merkinnät n tehty ristikiden ikeaan yläkulmaan maalaten tai pysyvällä tehdasvalmisteisella merkintätarralla. Ryhmäkeskus/ristikkmerkintöjen tulee edetä riveittäin vasemmalta ikealle, alkaen vasemmasta yläkulmasta. Jukseva numerinti tulee lla käytössä kk khteessa. Esimerkiksi A1-D54, eli ei käytetä kskaan samaa ristikknumera samassa liittymässä. Pääkeskustilan vaatimukset Lattia n valmis. Keskushuneen seinät n pintakäsitelty. Lukittava vi n FSS/FED lukksarjassa tai reittiavain avainsäilössä, mikäli keskustilaan ei le pääsyä suraan ulka. Kiinteä valaistus n valmis. Epäsurat mittaukset > 63A Mittauskmpnenttien (VKO käyttöjännite, jännitevarkkeet, virtamuuntajat) järjestys syöttösuunnassa n ikea. Mittamuuntajat n asennettu (mitattava virta sisään P1 ja uls P2) ja virta-arvt, taakkaa sekä lukka (0,2S) vat ikeat. Mittausjhdtus n asennettu riviliittimineen, päät n kurittu ja jhtimet n merkitty hjeen mukaisesti. Surat mittaukset 63A Mittausjhdtus n valmiina ja merkitty. Jakalueet eli nusujhtjen syöttöalueet n tarkistettu. Mittausristikiden merkinnät vat vastaavat, kuin ryhmäkeskuksessa, eli n käytetty juksevaa numerintia. Nusukaapeleita ei le tutu suraan mittarille. Mittausjhtimien vat tyyppiä MK (ei hiensäikeinen MKEM). Suurin käytetty kuparijhtimen kk n 16mm2.