Pohjois Karjalan kansanterveyden keskus. Terveysliikuntaa. Loppuraportti Eeva Ruutiainen

Transkriptio

1 Pohjois Karjalan kansanterveyden keskus Terveysliikuntaa kotioloihin TEKO 75+ Loppuraportti Eeva Ruutiainen

2 TIIVISTELMÄ Eeva Ruutiainen Terveysliikuntaa kotioloihin TEKO 75+ koulutus ja kehittämishanke, Loppuraportti Pohjois Karjalan kansanterveyden keskus TEKO 75+ hankkeen päämääränä on ollut edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten terveysliikunnan toteutusta kotioloissa ja lähiympäristössä. Kehittämisen kohteiksi valittiin kotivoimistelu ja ulkoilu. Hankkeen kohderyhmä on ollut kotona tai palveluasumisessa asuvat yli 75 vuotiaat keski karjalaiset, joiden fyysinen toiminta ja liikuntakyky on heikentynyt. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut erittäin tiivistä. Kotivoimistelun mahdollisuuksien lisäämiseksi vanhustyöntekijöille järjestettiin laaja voima ja tasapainoharjoittelun koulutussarja. Kuntouttavan työotteen taitoja vahvistettiin kinestetiikan peruskurssilla. Koulutusten jälkeen terveysliikunnan ohjausta vietiin omille iäkkäille asiakkaille ja omaan työympäristöön ohjattujen toimintakokeilujen kautta. Laadukkaan terveysliikunnan ohjaamisen turvaamiseksi seutukunnalle jää kaksi Ikäinstituutin iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelun kouluttajaa. Iäkkäiden ulkoilumahdollisuudet ovat parantuneet vapaaehtoisten ulkoiluystävien toiminnan avulla. Kohderyhmälle sopivia ohjattuja ulkoliikuntaryhmiä on perustettu. Ulkoilun merkitystä ja tärkeyttä ikäihmisten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille on tuotu esille ikäihmisille suunnattujen ulkoliikuntakampanjoiden avulla, piirrättämällä kävelyreittikarttoja sekä merkitsemällä ja penkittämällä ne maastoon. Toiminnan tuotoksena koottiin Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt Keski Karjalassa. Tässä kuvattiin terveysliikunnan yleisiä käytäntöjä sekä tapoja edistää ohjattua kotivoimistelua ja ulkoilua. Käyttöön on otettu myös liikkumissuunnitelma. Hankkeen toimintaa arvioitiin kohderyhmälle ja työntekijöille suunnatuilla loppukartoituskyselyillä. Ohjatun kotivoimistelun tuloksellisuutta arvioitiin haastattelulla ja suoritustestien avulla. Toimintakyvyn kannalta ikäihmiset ovat hyötyneet ohjatusta kotivoimistelusta ja ulkoilusta. Kuitenkaan kaikkia kotivoimistelusta kiinnostuneita ei ole tavoitettu. Ulkoilumahdollisuudet ovat parantuneet vapaaehtoisten ulkoiluystävien ja ohjattujen ulkoiluryhmien ansiosta. Työntekijöistä 64 % arvioi TEKO 75+ hankkeen onnistuneen iäkkäiden terveysliikunnan kehittämisessä hyvin tai erittäin hyvin. Hankeprosessia arvioi hankkeen seuturyhmä. Vanhuspalveluiden tuottajat ovat olleet mukana kehittämässä ohjattua terveysliikuntaa ikäihmisille ja hyvistä käytännöistä osa on jo perustoimintaan kuuluvaa. Haasteellisinta on ohjattujen ulkoliikuntaryhmien jatkaminen. Se vaatii vahvaa liikuntatoimen, vanhuspalveluiden ja vapaaehtoisten yhteistyötä. 2

3 Sisältö 1. Terveysliikuntaa kotioloihin Keski Karjalan ikäihmisille Kotivoimistelua ja ulkoilua Mutta ensin kouluun Kunnon hoitaja ja terveysliikunta koulutukset Apureita ulkoiluun Ulkoiluystäväkoulutuksella Tieto käytäntöön Ohjatut toimintakokeilut VoiTas kotivoimistelujaksot Ohjatut ulkoliikuntaryhmät Toiminnan arviointi Tavoitteiden toteutuminen Ikäihmisten toimintakyvyn muutokset Hankeprosessin arviointi Juuret maassa ja hyvässä kasvussa Liite

4 1. Terveysliikuntaa kotioloihin Keski Karjalan ikäihmisille Terveysliikuntaa kotioloihin TEKO 75+ koulutus ja kehittämishanke on toiminut Keski Karjalan seutukunnalla Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueella vuosina Hanketta on hallinnoinut Pohjois Karjalan kansanterveydenkeskus, rahoittanut RAY ja hanke on ollut yksi valtakunnallisen Voimaa Vanhuuteen ohjelman osahankkeista. Hankkeen päämääränä on ollut edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten terveysliikunnan toteutusta kotioloissa ja lähiympäristössä. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat kaaviossa 1. Kaavio 1. TEKO 75 + hankkeen tavoitteet Hanke on toiminut tiiviissä yhteistyössä alueen julkisten ja yksityisten vanhuspalveluiden tuottajien, kuntien vapaa aika ja liikuntatoimen ja ikäihmistoiminnassa mukana olevien järjestöjen kanssa. Yhteistyö muiden samansisältöisten hankkeiden kanssa on tuonut uusia lähestymistapoja ja sisältöjä toimintaan. Iäkkäiden kohderyhmä hankkeessa on ollut kotona tai palveluasumisessa asuvat yli 75 vuotiaat keskikarjalaiset, joiden fyysinen toiminta ja liikuntakyky on heikentynyt. Kohderyhmä on ollut helppo tavoittaa kotihoidon, palveluasumisen, omaishoitajien, järjestöjen ja yleisten tapahtumien, kuten messut, välityksellä. Hanketta on ohjannut seuturyhmä, jonka jäsenistöstä osa on vaihtunut henkilöstövaihdosten ja organisaatiomuutosten vuoksi. Seuturyhmä on kokoontunut 7 kertaa. Projektikoordinaattori on raportoinut hanketoiminnasta ja arvioinnista seuturyhmälle. Seuturyhmän 5 henkinen päättäjätason ja asiantuntijoiden kokoonpano on mahdollistanut sujuvan yhteistoiminnan toimijatason kanssa. Kullakin paikkakunnalla on toiminut paikallinen projektiryhmä, jossa on jäseniä eri toimijasektoreilta sekä julkis että yksityispuolelta. Paikallisen projektiryhmän tehtävänä on ollut ideoida, suunnitella ja arvioida TEKO 75+ hanketoimintaa sekä tiivistää ja hyödyntää toimijaverkoston ja sidosryhmien yhteistyötä laadukkaan ikäihmisten terveysliikunnan edistämiseksi. Ryhmät ovat kokoontuneet kolme tai neljä kertaa vuodessa. Ryhmät toimivat hyvin aktiivisesti hankkeen alussa. Näin koulutukset, kotivoimistelun toimintakokeilut ja ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen käynnistyi nopeasti ja laajasti. Vuoden 2009 alusta sosiaali ja terveystoimen organisaatiomuutos vaikutti myös näiden ryhmien toimintaan. Tohmajärven paikallinen projektiryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan vuoden 2009 aikana. Muut ryhmät toipuivat toimintaan sitä myöten, kun uusi toimintaympäristö tuli tutuksi. Ryh 4

5 miä ei haluttu yhdistää paikallistuntemuksen vuoksi. Paikallisryhmien hiipunut toiminta on vaikeuttanut hankkeen arviointia. Tämä malli on ollut hyvä tapa ikäihmisten palveluiden ja terveysliikuntapalveluiden ulkopuolella toimivan organisaation hanketoimintaan. Tässä loppuraportissa kerrotaan hanketoiminnasta, esitellään kaksi toimintamallia ja arvioidaan hanketta valittujen arviointikriteerien ja toiminnan tulevan juurtumisen avulla. 2. Kotivoimistelua ja ulkoilua TEKO 75+ hankeen keskeisiksi kehitettäviksi terveysliikunnan sisällöiksi valittiin jo hankesuunnittelun vaiheessa kotivoimistelu ja ulkoilu. Tätä hanketta edeltäneessä Puhtia hankkeessa kiteeläisiltä ikäihmisiltä kyselyllä tiedusteltiin heidän halukkuuttaan terveysliikuntaan. Vastanneista useimmat toivoivat ohjattua kotivoimistelua. Puhtia hankkeessa myös jo kokeiltiin kotihoidon ohjaamaa kotivoimistelua Kiteellä ja Rääkkylässä pienelle kohderyhmälle. TEKO 75+ hankeen alkukartoituksessa kotihoidon asiakkaista noin 75 % arvioi ulkoilun ja voimistelun vaikuttavan positiivisesti heidän liikkumiskykyynsä. Tulos oli sama myös loppukartoituksessa, jossa kysyttiin kuinka ulkoilu ja voimistelu ovat vaikuttaneet liikuntakykyyn. Kotivoimistelun etuna on harjoitteluvaikutuksen siirtyminen suoraan arkielämään, kun harjoittelu tapahtuu arkisissa toimissa tai tutussa ympäristössä. Kotivoimistelu asetti myös omat haasteet harjoittelun tehokkuudelle, tuloksellisen voima ja tasapainoharjoittelun periaatteiden toteutukselle ja sille, kuinka harjoittelu ohjataan. Ulkoilulla on vahva merkitys kaikenikäisten hyvinvoinnille ja erityisesti ikäihmisillä liikkumiskyvylle. Ulkona liikkumisen väheneminen ennustaa lisääntyvää avun ja hoivan tarvetta. Hankkeen alkukartoituskyselyssä yli puolet kotihoidon asiakkaista ilmoitti ulkona liikkumisen vähentyneen viimeisen vuoden aikana ja vain 3 % ilmoitti ulkona liikkumisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Kyselyssä ilmeni myös, että useat niistäkin ikäihmisistä, jotka jo ulkoilivat päivittäin tai useita kertoja viikossa, halusivat liikkua ulkona nykyistä enemmän. Tätä tulkittiin toiminnan suunnittelussa niin, että pyrittiin järjestämään ohjattuja ulkoliikuntaryhmiä. Seutukunnalla oli hankkeen alkaessa yksi sauvakävelyryhmä, joka ei ollut sopiva kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaina oleville ikäihmisille. 2.1 Mutta ensin kouluun Kunnon hoitaja ja terveysliikunta koulutukset Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kotivoimistelumahdollisuuksia edistettiin tarjoamalla Iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelun koulutusta seutukunnan vanhustyöntekijöille. Julkisen sektorin vanhustyöntekijät olivat jo osallistuneet kuntouttavan työotteen koulutukseen ja Ikäinstituutin Kunnon hoitaja koulutus tuntui erittäin sopivalta jatkolta tälle. Oli tarvetta saada tietoa voiman ja tasapainon merkityksestä iäkkään toiminta ja liikkumiskyvylle sekä harjoitella omille asiakkaille sopivan liikunnan ohjausta. Hankkeen seuturyhmän kokouksessa päätettiin, että mahdollisimman moni vanhustyöntekijä osallistuisi koulutukseen. Kunnon hoitaja koulutukset piti hankkeen projektikoordinaattori. Oheisessa taulukossa on kuvattu koulutusryhmät ja niiden pituus. Kaikkiaan koulutuksiin osallistui 152 vanhustyöntekijää, mikä on noin 63 % seutukunnan sekä yksityisten että julkisten vanhuspalveluiden vanhustyöntekijöistä. Koulutukseen osallistujista76 % oli julkisen ja 24 % yksityisen palvelutuottajan työntekijöitä. Kaikkiaan julkisen sektorin työntekijöistä koulutukseen osallistui 69 % ja yksityisen sektorin 49 %. Kahta 18 tunnin koulutusryhmää lukuun ottamatta, koulutusten pituus oli 12 lähiopetustuntia ja 4 tuntia harjoittelua. Koulutusten jälkeen järjestettiin ohjatuttuja toimintakokeiluja, joissa koulutuksessa opittua voima ja tasapainoharjoittelun ohjausta vietiin käytäntöön. Kunnon hoitaja koulutuksia 5

6 pidettiin yhteensä 13 ryhmää vuosien aikana. Kunnon hoitaja koulutukset olivat ilmaisia ja osallistujat saivat kaikki oman koulutusmateriaalin. Hanke järjesti myös yhden Kinestetiikan peruskurssin. Koska hankkeen kohderyhmässä on iäkkäitä, joilla on toiminnan vajauksia, kinestetiikan avulla pyritään näiden henkilöiden arkiaktiivisuuden lisäämiseen ja jäljellä olevan toimintakyvyn tukemiseen. Vanhustyöntekijöiden arvioiden perusteella kurssi täytti nämä tavoitteet erinomaisesti ja kurssi tuki kuntouttavan työotteen taitoja. Opettajana kurssilla oli TtT Virpi Hantikainen. Hanke maksoi kurssin kustannuksista 2/3 ja työnantaja lopun osuuden. UKK instituutilta tilattu Iäkkäiden liikuntaneuvonta koulutus kokosi yhteen eri hallinnon alojen työntekijöitä miettimään ja oppimaan, miten paikallisesti voidaan tehokkaasti toimia iäkkäiden terveysliikuntaan innostamisessa, tiedottamisessa ja toteuttamisessa. Taulukko1. Hankkeen työntekijöille järjestämät koulutukset ja niihin osallistuneiden määrä Koulutusryhmä ja aika osanottajien määrä Kunnon hoitaja, Kitee, Kunnon hoitaja, Kesälahti, Kunnon hoitaja, Rääkkylä, Kunnon hoitaja, Tohmajärvi, Kunnon hoitaja, Kanervikkola koti, Kunnon hoitaja, Tohmajärvi, Kunnon hoitaja, Kitee, Kunnon hoitaja, Kesälahti, Kunnon hoitaja, Rääkkylä, Kunnon hoitaja,tohmajärvi, Kunnon hoitaja, Kitee, Kunnon hoitaja, Kesälahti, Kunnon hoitaja, Kitee, Kinestetiikan peruskurssi, ja Iäkkäiden liikuntaneuvonta, Yhteensä koulutuksia 15 kokonaisuutta 190 Loppukartoituskyselyyn vastanneista koulutuksiin oli osallistunut 55,8 % vastaajista (n=136). Heiltä kysyttiin, kuinka paljon he käyttävät oppimaansa arkityössään. Vastanneista 77,94 % ilmoitti käyttävän koulutuksissa oppimaansa jonkin verran tai paljon. Taulukossa 2 on vastausten erittely. Taulukko 2. Kuinka paljon käyttää koulutuksissa oppimaansa arkityössä Oppiman käyttäminen % vastanneista, n=136 Paljon 10,29 Jonkin verran 67,65 Vähän 20,59 Ei ollenkaan 1,48 Lisäksi vanhustyöntekijöiltä kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitä konkreettisia asioita on ottanut työtavoikseen koulutusten jälkeen. Vastaajat kertoivat omin sanoin työtapoja, jotka ovat lisääntyneet 6

7 tai joihin kiinnitetään enemmän huomiota. Yleisimmin nämä liittyivät ikäihmisen omien voimavarojen käyttöön, omatoimisuuteen ja liikkeellä olemiseen. Myös arkitoimintoihin liittyvät harjoitukset lisääntyivät. Testaamisen mainitsi vain yksi vastaajista. Kotivoimistelun, tasapainon ja lihasvoiman harjoittamisen ohjaamisen mainitsi 11 vastaajaa. Näistä vastauksista voinee päätellä, että arkiliikkumisen ja arkiaktiivisuuden määrä on lisääntynyt enemmän kuin varsinaisen voima ja tasapainoharjoittelun määrä. Iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelun koulutuksista seutukunnan vanhustyöntekijöille vastaavat jatkossa kaksi kouluttajaa. He pyrkivät myös järjestämään myös kertausta tai täsmäkoulutusta jo VoiTas koulutuksiin osallistuneille. 2.2 Apureita ulkoiluun Ulkoiluystäväkoulutuksella Ulkoiluystäväksi iäkkäälle koulutuksia hanke järjesti kahdeksan ja niihin osallistui yhteensä 80 henkilöä. Koulutuksia on ollut kaikilla hankepaikkakunnilla. Osallistuminen järjestettyihin koulutuksiin on vaihdellut ja kolme suunniteltua koulutusta on jouduttu peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Koulutuksista ilmoiteltiin lehti ilmoituksilla, seinäilmoituksilla, järjestöille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla sekä iäkkäiden omaisille jaetuilla kutsuilla. Kolme koulutuksista järjestettiin yhdessä työttömien yhdistyksen kanssa, jolloin osallistujina olivat yhdistysten työharjoittelussa tai palkattuina työntekijöinä olevat henkilöt. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle koulutukset ovat olleet tehokkain tapa löytää vapaaehtoisia ulkoiluystäviä. Hankkeen alussa vapaaehtoisia etsittiin talkootapahtumilla, joihin kutsuttiin järjestöjen edustajia. Osallistujien määrä oli erittäin vähäinen. Seuraavassa vaiheessa vapaaehtoisia haettiin seinäilmoituksilla, sekin tapa oli tehoton. Vapaaehtoisena ulkoiluystävänä voi toimia ihan kansalaisena tai järjestönsä kautta. Ulkoiluystävien koulutuksen varmistamiseksi jatkossakin seutukunnalla Rääkkylän vapaa aikasihteeri osallistui Ikäinstituutin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle kouluttaja koulutukseen. 2.3 Tieto käytäntöön Ohjatut toimintakokeilut Hankesuunnitelman mukaisesti Kunnon hoitaja koulutusten jälkeen toimipaikkakohtaisesti järjestettiin ohjattuja toimintakokeiluja. Niiden tarkoituksena on ollut käytännössä kokeilla ja kehittää omaan työhön toimivia tapoja iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja mittaamiseen sekä voimanja tasapainon harjoittelun ohjaamiseen. Iäkkäät asiakkaat valittiin toimipaikan asiakkaista työntekijöiden kokemustiedon perusteella, osallistuminen oli vapaaehtoista. Työntekijöistä alkuun toimintakokeiluihin osallistui vain Kunnon hoitaja koulutuksessa olleet, mutta koska se rajoitti harjoitusten ohjaamista, myöhemmin toimintakokeiluihin osallistuivat mahdollisuuksien mukaan kaikki toimipaikan työntekijät. Toimintakokeilujen kesto vaihteli 3 5 kuukauteen. Kotivoimistelun ohjaamisessa työntekijöiden osuus suorassa asiakastyössä on vaihdellut tuntia/asiakas/3 kk. Kaaviossa 2 on esimerkkinä toimintakokeilun prosessista yksityisen palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarjoavan Elinkaaritalon tasapainoryhmät. 7

8 Kaavio 2. Elinkaaritalon tasapainoharjoittelun ryhmä, 2008: vk 1 2 vk 3 12 vk 13 vk 14 Toimintakokeiluun osallistujat valitaan ja heille tehdään Ikäinstituutin koti ja kerhotesti ja mitataan 10 m kävelynopeus Hoitajan ohjaamana tasapainoharjoittelu kerran viikossa ryhmänä, kuitenkin jokaista avustetaan harjoittelussa. Muutoin aktiivista elämää ja pyritään lisäämään jalkeilla oloa. Toimintakokeilua arvioidaan suoritustestien tulosten perusteella ja kysymällä kokemuksia sekä osallistujilta että hoitajilta Toimintakokeiluun osallistuville tehdään fyysisen suorituskyvyn seurantatestit (samat testit kuin alussa) Toimintakokeilujen aiheina olivat kotivoimistelun ohjaaminen, tasapainon harjoittaminen, arkiaktiivisuuden lisääminen ja ulkoliikunta. Osa toimintakokeiluihin osallistuneista asiakkaista testattiin alkuja lopputestillä. Toimintakykytesteinä käytettiin paikallisissa Kunnon hoitaja koulutuksissa opeteltuja testejä, joita olivat Ikäinstituutin koti ja kerhotesti ja Puhtia hankkeessa käyttöön otettu Kotihoidon kotitesti. Koti ja kerhotestiä täydennettiin kävelynopeuden mittaamisella, matka vaihteli 2,4, 6,1 tai 10 m käytössä olevan tilan mukaan. Puhtia kotitesti on testiosioiltaan ja suoritusohjeiltaan sama kuin SBPP testi, mutta kävelynopeuden viitearvot perustuvat Terveys 2000 tutkimukseen. Toimintakokeilujen aiheet ideoitiin paikallisissa projektiryhmissä ja sisällöt ja toteutustavat toimipaikoissa. Kotihoidon ja palveluasumisen toimintakokeilut ovat olleet erinomainen tapa kehittää toimipaikkakohtaisesti ja heidän asiakkaita ajatellen asiakaslähtöisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia. Toimintakokeiluissa saatuja kokemuksia ja tuloksia jaettiin paikallisten projektiryhmien välityksellä ja ryhmien yhteisessä Kokemuksia kasaamaan tapahtumassa helmikuussa Kaikki suunnitellut toimintakokeilut eivät ole onnistuneet. Syynä tähän on, että suunniteltu terveysliikunnan ohjaaminen on jäänyt liian vähäiseksi tai kokonaan toteuttamatta, työntekijöistä vain osa on sitoutunut kokeiluun tai kokeiluun valitut asiakkaat ovat terveydentilan vuoksi estyneet osallistumasta. Kuitenkin onnistuneista toimintakokeiluista ovat hioutuneet Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt Keski Karjalassa, jotka ovat kokonaisuudessaan liitteenä 1. Ikäihmisten terveysliikunnan edistämiseksi koottujen toimintamallien päämääränä on pidentää ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia sekä vähentää avun ja hoivan tarpeen määrää. Ne perustuvat iäkkäiden fyysisestä toimintakyvystä olevaan tutkimustietoon, valtakunnallisiin suosituksiin ja TEKO 75+ hankkeen paikallisiin toimintakokeiluihin. Kuvatut toimintamallit tuovat ohjatun terveysliikunnan näkökulman toimintakykyä edistävään työotteeseen. Toimintamallit on jaoteltu kolmeen osaan: yleiset käytännöt, ohjattu kotivoimistelu ja ulkoilu. Nämä mallit sisältävät siis vain TEKO 75+ hankkeen toimintakokeiluista syntyneet toimintatavat. Seutukunnilla toimivat muut hyvät iäkkäiden terveysliikunnan toimintamallit, kuten ohjatut kuntosali ja toimintakykyryhmät ja muut liikuntaryhmät eivät ole mukana. Tässä yhteenvedossa esitellään kaksi hyvää käytäntöä, Ohjatun kotivoimistelun VoiTaskotivoimistelujaksot ja Ulkoilun ohjatut ulkoliikuntaryhmät. 8

9 2.3.1 VoiTas kotivoimistelujaksot Määräaikaiset ohjatut voima ja tasapainoharjoittelun kotivoimistelujaksot syntyivät kotihoidon toimintakokeiluissa, mutta mukana olleet vanhustyöntekijät suosittelivat toimintamallia muidenkin vanhuspalveluiden piiriin. Jakson tarkoituksena on tarjota kotona asuvalle ikäihmiselle riittävän tavoitteellinen, intensiivinen ja progressiivinen harjoittelu. Jatkuvaa tai pitkään kestävää harjoittelua on vaikea pitää yllä tuloksen kannalta riittävän tiheänä ja etenevänä. Sen vuoksi päädyttiin suosittelemaan määräaikaista jaksoa. Kotivoimistelujakso on tarkoitettu kotona asuville iäkkäille, joiden liikkumiskyvyn on havaittu heikentyneen arvioitaessa kotona selviytymistä ja itsenäistä liikkumiskykyä haastattelulla, itsearvioinnilla tai kotitesteillä. Tämä on suositeltava toimintatapa myös niille iäkkäille, joiden ohjattuihin liikunta ja kuntosaliryhmiin osallistuminen on loppunut tai keskeytynyt eikä itsenäinen kotivoimistelu ole riittävän tehokasta. Kotivoimistelujakson pituudeksi muotoutui viikkoa. Joidenkin osallistujien kohdalla jakso venyi keskeytysten vuoksi pidemmäksi. Sairaalajakson, elämän kriisitilanteen tai muun äkillisen syyn vuoksi jakson keskeytyessä, jatkettiin harjoittelua pienemmällä teholla kuin mihin oltiin päästy ennen taukoa. Kotivoimistelujaksoon osallistuminen oli vapaaehtoista. Kuitenkin toivottiin, että vanhustyöntekijä tai fysioterapeutti kertoo iäkkäälle perusteita voima ja tasapainoharjoittelun merkityksestä liikuntakyvylle. Myös alku ja lopputestien tulokset kerrottiin iäkkäälle ja ne heitä kovasti kiinnostivatkin. Osalta osallistujista kysyttiin ohjatun yksilöliikunnan arviointilomakkeella palautetta. Voitas kotivoimistelujaksosta on kaksi toimintamallia, paikallisille ideoille haluttiin antaa mahdollisuus. Ns. Kiteen mallissa, Malli 1, asiakkaat valittiin hoitajien tietämyksellä. Heille suoritettiin alkutesti Ikäinstituutin koti ja kerhotestillä tai Puhtia kotitestillä. Testaamisen suoritti vanhustyöntekijä tai mahdollisesti kotiutumisvaiheessa fysioterapeutti. Hankkeen toimintakokeiluissa projektityöntekijä auttoi testaamisissa. Etenevä voimisteluohjelma ohjattiin kaksi kertaa viikossa. Harjoitusohjelmana oli Ikäinstituutin kolmiportainen voimisteluohjelma, tosin sitä muunneltiin jonkin verran. Harjoittelujakson pituus oli noin 9 viikkoa. Lopputesti suoritettiin samalla testillä kuin alussa. Jakson lopussa mietittiin jatkoharjoittelua ja muuta terveysliikuntaa ja arvioitiin jakson onnistumista. Kaavio 3. VoiTas kotivoimistelujakso, Malli 1 9

10 Ns.Kesälahden mallissa, Malli 2, harjoittelukertoja oli myös kaksi viikossa. Toisen ohjasi kuntosalilla fysioterapeutti ja toisen kotona kotihoidon tai palveluasumisen työntekijä. Erityisesti palveluasumisessa kotiharjoittelu ohjattiin ryhmässä. Muutoin jakso toteutettiin samalla tavalla kuin edellä. Käytännön kokemuksina Ikäinstituutin voimisteluohjelma iäkkäille 1,2,3 sopi hyvin useimmille asiakkaille. Harjoittelusta hyötyivät myös parempikuntoiset asiakkaat. Lähes poikkeuksetta harjoittelu tuli ohjata asiakkaalle. Alkuun ajatus oli, että vanhustyöntekijät ohjaisivat uuden ohjelman ikäihmiselle pari kertaa ja ikäihminen jatkaisi itsenäisesti harjoitellen. Tai toisen harjoittelukerran viikossa ohjaisi hoitaja ja toisen kerran ikäihminen voimistelisi itsenäisesti. Osa ikäihmisistä kyllä harjoitteli itsenäisesti, mutta vain yksittäisiä liikkeitä. Harjoituskertojen toteutumista seurattiin kuntokortin avulla. Yksinasuva 80 vuotias naishenkilö kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan kotivoimistelujaksoon osallistumisesta. Olen 80 vuotias ja liikun tuon rollaattorin kanssa sisällä, mutta ulkona en uskalla liikkua. Ja asun ihan yksin täällä, hoitaja käy sitten aina katsomassa, että onko hyvin asiat ja antaa lääkkeet ja semmosta. Kotivoimistelujaksot (2 x 3kk, noin 3 kk tauko välillä) tuntuivat ihan mukavilta ja sitten sen jälkeen oli semmonen virkeä olo, että ei siinä mitään moittimista ollut. Hyvin meni. Liikkumiskyky muuttui paremmaksi, uskalsi paremmin liikkua kuin aikaisemmin. Olen osallistunut aika vähän kotihommiin, semmosta kahvinkeittoa olen tehnyt, jonkun verran olen keittiössä tehnyt, sänkyni laitan ja petaan, laitan itse päälle ja kaikki hommat teen, mahdollisimman paljon koitan itse tehdä. (asioita joita hän ei kyennyt tekemään ennen kotivoimistelujaksoja) Kipu jalasta hävisi kokonaan, jalkaa ei pakota yhtään, se on ihan kunnossa. Mutta vaan aristaa tuolla liikkuessa, ettei vaan satu mihinkään se jalka tai polvi polvihan se oli eniten kipeä. Se alkava ulkoilujakso on ihan hyvä, että toinen on siinä kaverina, että ei pelota se kaatuminen. Se on hyvä laitos olemassa sellainen käytäntö Ohjatut ulkoliikuntaryhmät Hanke on käynnistänyt useita kohdejoukolle sopivia ulkoliikuntaryhmiä. Ulkoliikuntaryhmien tarkoitus on tarjota ikäihmisille mahdollisuus turvalliseen ja tarvittaessa autettuun ulkoiluun ja liikkumisvarmuuden harjoitteluun sekä yhdessä olemiseen ja kokemiseen. Ulkoliikuntaryhmät voivat olla yhteislenkkejä, ns. Porukan lenkkejä, joissa kokoonnutaan tiettynä aikana tiettyyn paikkaan kävelylenkille. Ryhmän vetäjinä voivat toimia parempikuntoisten ryhmissä pelkästään vapaaehtoiset ulkoiluystävät tai ammattilaisvetäjä apunaan vapaaehtoisia ulkoiluystäviä. Kun ryhmässä on useampi vastuullinen henkilö, ryhmä voidaan jakaa matkan suhteen eri tasoryh 10

11 miin, joskus jopa kolmeen eri porukkaan. Yhteislenkit pyritään ajoittamaan kesäajan ulkopuolelle vauhdittamaan syksy talvi kevätajan ulkoilua. Tästä esimerkkinä on kuvattu Tohmajärven Kotipihan Porukan lenkki: Porukan lenkin aloituspaikaksi valitaan palveluasumisen yksikön piha. Alueella ja sen lähistöllä asuu paljon ikäihmisiä. Kotihoito jakaa ryhmän alkamisesta pienet ilmoitukset kaikille alueen asukkaille ja lisäksi on seinäilmoituksia. Talven ryhmä on myös Soveltavan liikunnan kalenterissa vapaaehtoiset ulkoiluystävät saavat ilmoituksen ryhmän alkamisesta postitse kotiin ryhmä kokoontuu kerran viikossa tunnin kerrallaan kaksi kuukautta, kaksi jaksoa vuodessa syksyllä ja keväällä ryhmään osallistuu alueen ikäihmisiä, vapaaehtoisia ulkoiluystäviä oman ulkoilevan ikäihmisen kanssa tai vapaasti ryhmäläisiä avustamassa, joskus kotihoidon ja palveluasumisen hoitajia ja ryhmän vetäjä. Hankkeen aikana ryhmän vetäjänä toimi ostopalveluna fysioterapeutti, tällä hetkellä seudullinen terveysliikunnan ohjaaja ja jatkossa toivottavasti liikuntatoimi ja kotihoito yhdessä hoitavat ryhmän vetämisen ryhmäläiset liikkuvat itsenäisesti kävellen, apuvälineen tai avustajan kanssa kävellen tai pyörätuolilla, toiset tarvitsevat apua kotoa liikkeelle lähtemiseen tutustumisen ja alkuverryttelyn jälkeen valitaan lenkin suunta ja pituus, reitin valinnassa voidaan käyttää Kemien kevyet kävelyreitit karttaa. Ryhmäläiset voivat kävellä ensin pienen lenkin ja jatkaa osan ryhmän kanssa pidemmän lenkin tai lähteä jo aluksi kahdelle tai kolmelle eri mittaiselle ja vauhtiselle lenkille. Lopuksi pyritään vielä kokoontumaan aloituspaikalle, venyttelemään ja suunnittelemaan seuraavaa kertaa. Joillakin kerroilla kävely korvataan ulkopeleillä ryhmässä jokainen toimii toisten tukena ja apuna tarvittaessa saatellaan osallistujat koteihinsa Ulkoliikuntaryhmissä voidaan myös harjoitella tasapainoa ja liikkumisen varmuutta penkkijumpan, ulkotasapainoradan tai ulkopelien avulla. Tällaisen ryhmän vetäminen tälle kohdejoukolle vaatii useamman avustajan. Avustajina hankkeen ryhmissä on ollut vapaaehtoisia ulkoiluystäviä tai vanhustyöntekijöitä. 11

12 Ohjattua ulkoliikuntaa on sisältynyt myös ulkoilutapahtumiin, kuten valtakunnallisen iäkkäiden ulkoilupäivän tapahtumat, liikuntakampanjoiden aloitus ja lopetustapahtumat ja Liikutaan luonnossa tapahtumasarjat, joissa mennään lähelle luontoa tai kulttuuriluontoa, esim. rannalle, ulkomuseoihin, puistoihin, hautausmaalle, linturetkelle, metsään tai vaikka omenavarkaisiin. Näiden järjestämiseen on tarvittu monen eri tahon yhteistyötä, liikuntatoimen, vanhuspalveluiden, järjestöjen vapaaehtoisia ja yksittäisiä kansalaisia vapaaehtoisina apureina. Liikutaan luonnossa tapahtumissa liikkuminen tulee vahingossa tapahtuman osallistuessa. Valitettavasti näille tapahtumille ei näytä järjestyvän jatkoa. Kertomus iäkkään ihmisen ulkoilumahdollisuuksista: Yksinasuva rouva oli saanut hankkeen kautta vapaaehtoisen ulkoiluystävän. Yhdessä he olivat ehtineet ulkoilla vasta parilla viikolla ennen porukan lenkin alkua. Elettiin huhtikuuta. Rouvan liikkuminen sisällä oli huteraa ilman apuvälinettä ja rollaattorin kanssa hankalaa ahtaassa. Ulos hän ei yksin päässyt ollenkaan ja avustajan ja rollaattorin kanssakin jaksoi kiertää lyhyen lenkin pihalla. Kotihoito oli onneksi osannut suosittaa hänelle vapaaehtoista ulkoiluystävää, tosin siihen havahduttiin vasta vaikean horjahduksessa tulleen tapaturman jälkeen. Rouva asui rivitalossa lähellä Porukan lenkin kokoontumispaikka ja rohkeasti hän lähti vapaaehtoisen ulkoiluystävän kanssa ensimmäisellä kerralla liikkeelle. Matka kotoa tapaamispaikalle, reilu 100 m, oli pisin matka aikoihin, minkä hän oli ollut liikkeellä. Matka taittui rollaattorin kanssa kävellen hitaasti. He osallistuivat tutustumiseen ja alkuverryttelyyn ja toisten lähtiessä lenkille, he suuntasivat viisaasti kotiin. Vapaaehtoinen ulkoiluystävä mahdollisti hänen tulemisen ja menemisen yhteislenkille ja kulki hänen tahdissaan lenkin ajan. Porukan lenkin kokoontumisten myötä rouvan kunto vahvistui ja kasvoi, kesällä Liikutaan luonnossa tapahtumissa hän jaksoi kävellä jo reilun kilometrin matkoja ja nauttia ulkoilusta ja seurasta. Tosin hän mielellään oli sivusta katsoja porukassa. Syksyllä seuraavan porukan lenkin jakson alkaessa kuntoa oli jakaa asti. Vapaaehtoisen ulkoiluystävän kanssa yhdessä he hakivat ensin tuttava rouvan kotioveltaan mukaan. Porukan lenkillä jokainen on toisen apu ja turva. Tätä ulkoiluystävyyttä on kestänyt jo kaksi ja puoli vuotta. Rouva ei edelleenkään ulkoile yksin. Porukan lenkkien ollessa tauolla he ulkoilevat viikoittain kahdestaan. Vapaaehtoinen ulkoiluystävä on kertonut että alkuun rouva ei muistanut odottaa häntä sovittuna aikana, mutta tapaamiset ovat tuoneet rytmiä elämään. Vapaaehtoinen on iloinnut muualla asuvan omaisen kiitoksista äidin turvallisena ulkoiluystävänä. Kilometreissä ei kannattane laskea tämän parin ulkoilun hyötyä. Mutta mikä mittayksikkö kuvaisi nautinnon, hyvän mielen ja ilon kokemuksia? 12

13 3. Toiminnan arviointi Terveysliikuntaa kotioloihin hankkeen päämääränä on ollut edistää toimintakyvyltään heikentyneiden terveysliikunnan toteutusta kotioloissa ja lähiympäristössä. Kehittämisen pääpainoalueiksi valittiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kotivoimistelun ja ulkoilun mahdollisuudet. Hankkeen kohderyhmä on kotona tai palveluasumisessa asuvat yli 75 vuotiaat keski karjalaiset, joiden fyysinen toiminta ja liikuntakyky on heikentynyt. Hankkeen toiminnot ovat toteutuneet ja edenneet päämäärän suuntaisesti ja valitulla kohdejoukolla. 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutumista arvioidaan loppukartoituskyselyistä saaduilla tuloksilla. Kyselyt tehtiin, kuten alkukartoituksessakin, kotihoidon asiakkaille ja seutukunnan vanhustyöntekijöille. Loppukartoituskyselyyn vastasi 103 kotihoidon asiakasta ja 136 vanhustyöntekijää. Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi on määritetty iäkkäiden kiinnostuksen ja mahdollisuuksien lisääntyminen osittain itseohjautuvan terveysliikunnan toteuttamiseen kotioloissa. Kartoituskyselyissä kotihoidon asiakkailta kysyttiin heidän käsitystään ulkoilun ja voimistelun vaikutuksesta liikuntakykyyn. Loppukartoituksessa 75 % vastaajista koki ulkoilun ja voimistelun vaikuttavan jonkin verran tai jopa erittäin paljon liikuntakykyyn. Vastaukset ovat prosentuaalisesti hyvin samansuuntaisia kuin alkukartoituksessa, jonkin verran vastanneiden määrä oli pienesti lisääntynyt ja vastaavasti vähän vastanneiden määrä selvästi pienentynyt. Vastaavasti alkukartoituksessa 59 % vastaajista ilmoitti kiinnostuksensa lisätä kotivoimistelua liikuntakykynsä ylläpitämiseksi. Kotivoimistelusta kiinnostuneista 55,5 % vastasi haluavansa voimistella kotona ohjaajan tai avustajan kanssa ja 17,3 % yksin kotona. 27 % valitsi mieluummin voimistelun toisten samanikäisten kanssa ryhmässä. Loppukartoituksessa kotihoidon asiakkaista 41 % ilmoitti saaneensa kotivoimistelun ohjausta. Heistä 44 %:lle kotivoimistelun ohjasi hoitaja. Hankkeen toimintamallit ovat olleet asiakkaiden toiveiden ja kiinnostuksen suuntaisia. Asiakkaiden vastauksista päätellen kuitenkin kaikkia kotivoimistelusta kiinnostuneita ei ole tavoitettu. Lisäksi 61 % vastaajista kertoi saaneensa kirjallisia ohjeita ja heistä 65 % oli harjoitellut ohjeiden mukaan. Kirjallisilla ohjeilla TEKO hankkeen toimintamallina useimmiten tarkoitettaneen tukipalveluaterian mukana jaettavia voimistelu ja harjoitusohjeita. Reilun kolmanneksen kohdalla ohjeen mukaan ei ole harjoiteltu, mikä määränä on samansuuntainen kuin yleensäkin liikunnasta ei kiinnostuneiden määrä. Kirjallisten ohjeiden käyttöä lisäisi ikäihmisten mielestä, että hoitaja tai muu henkilö ohjaisi liikkeet. Tätä pitää jatkossa tukipalveluaterian mukana jaettavien ohjeiden kohdalla korostaa. Hankkeen toinen tavoite oli kehittää seutukunnallisesti vanhustyön ammattilaisten tietoa tai taitoa toimintakyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi kotioloissa. Tähän tavoitteeseen tartuttiin koulutusten ja toimintakokeilujen avulla. Iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelun koulutuksiin osallistuneiden vanhustyöntekijöiden määrä on hyvä, 63 % seutukunnan vanhustyöntekijöistä. Ohjattuja toimintakokeiluja järjestettiin lähes kaikissa toimipaikoissa eri teemoilla paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden. 13

14 Kaavio 4. Voima ja tasapainoharjoittelun ja ulkoilun sisällyttäminen kuntouttavaan työotteeseen Kaavio 5. Asiakkaan opastus terveysliikuntaan arkityössä Työntekijöiden asenne iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelua ja ulkoilua kohtaan on erittäin positiivinen. 73,3 % vastaajista piti näiden asioiden sisällyttämistä kuntouttavaan työotteeseen erittäin tärkeänä ja loputkin vastaajat tärkeänä. Tämä tulos on muutaman prosenttiyksikön positiivisempi kuin alussa. Iäkkäiden asiakkaiden opastaminen terveysliikuntaan arkityössä on myös lisääntynyt positiiviseen suuntaan muutaman prosenttiyksikön verran. Hoitajista terveysliikuntaa opastaa arkityössään 22 % paljon ja 69 % jonkin verran. Suoritustestien käyttö on lisääntynyt. Fyysistä toimintakykyä arvioivat suoritustestit opetellaan Voi Tas koulutuksissa. Lopussa testejä käytti 43 % vanhustyöntekijöistä. Alkutilanteessa niitä käytti vain 10 %. Tämä käytäntö ei näytä levinneen toimipaikoille koulutuksessa olleiden työntekijöiden mukana. Kaikki jotka ilmoittivat, etteivät tunne testejä, olivat henkilöitä, jotka eivät olleet osallistuneet koulutukseen. Yhteisten toimintatapojen levittämiseksi ja varmistamiseksi ohjatun terveysliikunnan toimintamalleista on mallinnettu Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt Keski Karjalassa. Hyvät käytännöt perustuvat iäkkäiden fyysisestä toimintakyvystä olevaan tutkimustietoon, valtakunnallisiin suosituksiin ja TEKO 75+ hankkeen paikallisiin toimintakokeiluihin. Näitä on levitetty sähköisenä ja paperiversiona eri toimipaikkoihin. Kolmantena hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ulkona liikkumista edistäviä ratkaisuja ja toimintakäytäntöjä osana toimivaa verkostoitumista. Alkutilanteessa kohdeasiakkaista yli 70 % halusi lisätä ulkona liikkumista, myös suuri osa päivittäin tai useamman kerran viikossa ulkona liikkuvista halusi lisätä ulkoilua. Työntekijöiden vastauksista ilmeni tarve ulkopuoliselle ulkoiluavulle. Näistä näkökohdista ulkoilumahdollisuuksia lähdettiin kehittämään. Vastaajista 33 % ilmoitti, että liikkuu itsenäisesti, eikä tarvitse ulkoiluapua. Vapaaehtoisten ulkoiluystävien verkosto on pieni mutta toimiva. Loppukyselyssä kotihoidon asiakkaista lähes 10 % ilmoitti saaneensa ulkoiluapua vapaaehtoiselta ulkoiluystävältä, joka on hyvä tulos ajatellen ulkoiluavun tar 14

15 vitsijoiden määrää. Koordinoitu ulkoiluystävätoiminta on uusi toimintamalli seutukunnalla ja pysynee elinvoimaisena hankkeen jälkeen. Ulkoiluapua ilmoitti saaneensa 64 % kotihoidon asiakkaista, mikä on myös hyvä tulos. Oheisessa taulukossa 3 on tahot, joista kotihoidon asiakkaat ilmoittivat saaneensa ulkoiluapua. Taulukko 3. Keneltä saanut ulkoiluapua Ulkoiluapu % vastaajista Hoitaja 42 % Omainen /tuttava 26 % Ulkoiluystävä 9,2 % Ostanut 1,3 % Osallistunut ohjattuun ryhmään 15,78 % Muu 5,26 % Seutukunnalla oli ennen hanketta yksi toimiva ikääntyneille ja ikäihmisille kohdistettu ulkoliikuntaryhmä, eikä sekään ollut sopiva hankkeen kohdejoukolle. Hankkeen päättyessä toimii 8 ohjattua asuinpaikkojen lähellä olevaa iäkkäiden ulkoliikuntaryhmää ja sen lisäksi hankkeen aikana on panostettu ulkoliikuntatapahtumien järjestämiseen. Ulkoliikuntatapahtumat ovat olleet yksittäisiä, kuten Iäkkäiden valtakunnallisen ulkoilupäivän tapahtumat, tai tapahtumasarjoja, kuten Liikutaan luonnossa tapahtumat. Ulkoliikuntaryhmiä ja tapahtumia on järjestetty toimivalla verkostolla. Kolmelle paikkakunnalle, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi, piirrätetyt ikäihmisten reittikartat on merkitty reittien varsille. Karttojen ja reittien tarkoituksena on innostaa ikäihmisiä ja heitä ulkoilussa auttavia tahoja ulkoilemaan. Karttoja on käytetty ikäihmisille suunnattujen liikuntakampanjoiden välineenä. Ulkoilukertoja on seurattu suorituskorttien avulla ja kampanjat ovat lisänneet ulkona liikkumista. Loppukyselyssä ikäihmisten ilmoittamana ulkona liikkumisen määrän muutokset ovat hieman positiivisemmat kuin alussa, edelleen yli puolet ilmoitti ulkona liikkumisen omasta mielestään vähentyneen viimeisen vuoden aikana, kaavio 6. Vastaajista noin 83 % ilmoitti liikkuvansa ulkona päivittäin tai ainakin joitakin kertoja viikossa, mikä on hieman parempi tulos kuin alkutilanteessa. Ja edelleen 74,5 % vastaajista halusi liikkua ulkona nykyistä enemmän. Tätä voidaan toisaalta pitää hyvänä tuloksena, koska se ilmaisee iäkkäiden kiinnostusta ulkona liikkumista kohtaan. Kaavio 6. Ulkona liikkumisen muutos viimeisen vuoden aikana 15

16 Työntekijöistä 19,8 % ilmoitti ulkona liikkumisen mahdollisuuksien parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaavasti 36,6 % oli sitä mieltä, että iäkkäiden ulkoilumahdollisuudet olivat heikentyneet. Positiivisimmin ulkoilumahdollisuuksien kehittymiseen suhtautuivat yksityisen kotihoidon ja palveluasumisen työntekijät. 3.2 Ikäihmisten toimintakyvyn muutokset Ohjattuja toimintakokeiluja arvioitiin mittaamalla kotivoimisteluun osallistuneiden iäkkäiden tasapainon, jalkojen voiman ja kävelynopeuden muutosta sekä kysymällä kokemuksia palautelomakkeella sekä toimintakokeiluun osallistuvilta työntekijöiltä että asiakkailta. Taulukossa 4 on suoritustesteillä mitatut muutokset. Testeinä käytettiin joko Ikäinstituutin koti ja kerhotestiä lisättynä kävelynopeuden mittauksella tai Kotihoidon kotitestiä (tandem seisonta, 5 kertaa tuolilta nousu ja kävelynopeus). Kaikki tässä yhteenvedossa olevat iäkkäät ovat kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaita. Osassa toimintakokeiluja tavoitteena on ollut etsiä kotivoimistelun mallia, jolla pidetään yllä iäkkään asiakkaan nykyistä toiminta ja liikkumiskykyä. Tällainen toimintamalli on esimerkiksi Kotivoimistelutuokiot. Kaikissa toimintakokeiluissa ei ole päästy riittävään ohjattujen voimistelukertojen määrään. Ohjattu kotivoimistelu parantaa suurimmalla osalla iäkkäitä toiminta ja liikkumiskykyyn vaikuttavia fyysisen suorituskyvyn osatekijöitä, joten toiminta on erittäin suositeltavaa. Erityisesti jalkojen voima paranee ohjatulla kotivoimistelulla. Taulukko 4. Mitatut suorituskyvyn muutokset ohjattuihin toiminta kokeiluihin osallistuneilla ikäihmisillä. Toimintakokeiluun osallistuneet testatut asiakkaat tasapaino jalkojen voima kävelynopeus parantunut pysynyt samana heikentynyt parantunut pysynyt samana heikentynyt parantunut pysynyt samana heikentynyt Hankeprosessin arviointi Hankeen seuturyhmän arviona hanketoiminnan tuotoksena syntyneet toimintamallit ovat siirrettävissä käytäntöön muuallekin. Ainakin osittain niitä tullaan levittämään Pielisen Karjalan alueelle SEIT TI2010 hankkeen kautta. Hanke sai kiitosta myös toimijoiden aktiivisesta ja laajasta mukanaolosta toiminnassa. Hanke on näkynyt paikallislehdissä säännöllisesti. Vuonna 2008 hankkeen toiminnasta uutisoitiin paikallislehdissä 16 kertaa, paikallisradiossa 4 kertaa ja valtakunnan lehdissä kerran. Vuonna 2009 paikallislehdissä 7 kertaa ja valtakunnan lehdissä 4 kertaa. Hanke on pyrkinyt luomaan toimivia verkostoja kotivoimistelun ja ulkoilun mahdollistamiseksi. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on työntekijöiden vastausten mukaan edelleen riittämätöntä. Riittäväksi sen ilmoitti 4,5 %, jonkin verran 49,6 %, vähäiseksi 41,2 % ja ei ollenkaan 4,5 %. Parhaiten yhteistyön tapoina oli huomattu ulkona liikkumisen mahdollisuuksien parantaminen, vapaaehtoinen ulkoiluystävätoiminta ja ulkoilutapahtumien järjestäminen. 16

17 Työntekijät arvioivat TEKO 75+ hankkeen onnistumista iäkkäiden terveysliikunnan kehittämisessä 4 portaisella asteikolla erittäin hyvin huonosti. Kaaviossa 7 on arvioinnin jakauma. Kaavio 7. TEKO 75+ hankkeen onnistuminen iäkkäiden terveysliikunnan kehittämisessä 4. Juuret maassa ja hyvässä kasvussa Kotivoimistelun ja ulkoilun jatkuminen hankkeen jälkeen näillä malleilla on haastavaa. Toiminnan juurtumista ja levittäytymistä on alusta saakka pyritty ravitsemaan huomioimalla paikallisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Toisilla paikkakunnilla vapaaehtoisten ulkoiluystävien toiminta on sitoutuneempaa ja aktiivisempaa kuin toisilla paikkakunnilla. Toimintoja on ideoitu ja samalla karsittu jo paikallisissa projektiryhmissä, joissa on oman alueen tuntemusta. Näiden projektiryhmien toiminta lakkaa hankkeen loppuessa. Kaavio 8. Kiteen aikuisväestön terveyttä edistävän liikunnan organisaatio Kiteen aikuisväestön terveyttä edistävän liikunnan organisaatio ASIAKAS LIIKUNTANEUVONTA ASIAKASTAPAAMINEN HELLI Ikäihmisten palvelut Toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneet HELLI Aikuisten palvelut Terveytensä kannalta liian vähän liikku vat/eritysliik. LIIKUNTATOIMI Va pa a-aika palvelut Terveys-ja erityisliikkujat KANSALAISOP. Sivistyspalvelut Kuntos- terveys- ja erityisliikkujat YRITYKSET Kunto- ter veys- ja erityisliikkujat JÄRJESTÖT/ SEURAT Kunto- ter veys- ja virk istysliikkujat Kun to uttava työote VoiTas kun nonhoitajat Ter veys- ja erityisliikuntapalvelut Terveys- ja erityisliik untapalvelu t Kunto- ja ter veysliikuntapalvelu t Kunto- ja ter veysliik untapalvelu t Kolmannen sektorin liikuntavir kistyspalvelu t Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen *kotitesti (toiminta- ja *liikuntakyvyn arviointi) * Liikkumissuun nitelma (Lips) * VoiTas kotivoimistelujaksot * toimintakykyryhmät EHKO 7 5+ kotikäynnit Terveyden edistäminen * liiku ntaneuvonta * k untokoulu startit? * muut kohd en netut palvelu t - painonhallintastartit? - Terveystapaaminen 40v - Terveystapaaminen 68v Terveysliikunnan startti-ja jatkoryhmät kohdennetusti *vesiliikunta * k untosali * salivoimistelu * tuolivoimistelu TYHY startit * ku ntosalistartit Kansalaisopiston kurssitarjonnan mukaan * vesiliikunta * kuntovoimistelu * kehonh allinta * tanssi ja rytmiikka * starttikurssit liikuntapalvelujen tuottaminen kysynnän ja tarjonnan mukaan Apupiste *ryhmäpalvelut * k untosali Kansanterveysjärjestöt Eläkeläisjärjestöt Kyläyhdistykset Martat Terveyden tukeminen * kotivoimistelu tuokiot mm. ateriajumppa * ulkoliikuntatoiminta - ulkoiluystävätoiminta - ohjatut u lk oliiku ntaryhmät - yksilöllin en ulkoilu Hoivan turvaaminen * palvelu iden mukaisesti Terveyden tukeminen * toimintakykyr yh mät * tules -ryhmät * neur o -r yh mät * muut kohd en netut palvelu t -TULPPA Terveyden turvaam inen * vuodeosastoryhmät Om aehtoisen tukem inen * Seniorikor tti 70+ Soveltava liikunta * mielenterveyskuntoutu jat * Honk alampi * ulkoliikuntakampanjat * ulkoiluystävätoiminnan koord in ointi Soveltava liikunta * kehitysvammaiset Tmi: Niina Immonen * ostop alvelusopimukset Urheiluseurat V ertaisto iminta *Kuntosali * B occia *tanh uryhmä 8 vertaisohjaajaa Kiteen kaupunki HELLI -liikelaitos (Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut) SEITTI 2010 Teli ja Selo -työryhmät 17 17

18 Toimintamalleista on pystytty tekemään Keski Karjalan yhteiset hyvät käytännöt, joita on levitetty työntekijöiden tietoon. Kokemuksia jaettiin jo neljän paikallisen projektiryhmän yhteisessä tapaamisessa talvella Vanhustyöntekijöiden esimiehille ja päättäjätaholle on kerrottu toiminnan etenemisestä ja syntyneistä toimintamalleista. Pohjois Karjalan kansanterveyden keskuksen SEITTI2010 hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön seurauksena ikäihmisten ohjatun terveysliikunnan toimintamallit näkyvät kuntakohtaisissa terveysliikunnan organisaatiokaavioissa. Esimerkkinä on Kiteen aikuisväestön terveyttä edistävän liikunnan organisaatiokaavio, kaavio 8. Ulkoliikuntaryhmät ja osa VoiTas kotivoimistelujaksojen ryhmistä on ilmoitettu myös seudullisessa soveltavan ja terveysliikunnan liikuntakalenterissa. Hankkeen aikaisesta toiminnasta joudutaan karsimaan myös jotain pois. Tasapainosisältöiset ulkoliikuntaryhmät eivät jatkune, ainoastaan Kiteellä yksi ryhmä jatkaa. Hyvin suosituille Liikutaan luonnossa tapahtumasarjoille ei löydy järjestäjiä. Näiden retkien järjestäminen sopisi hyvin vapaaehtois tai järjestötoiminnan tehtäväksi yhdessä vanhuspalveluiden kanssa. Porukan lenkkejä vetävät sekä vapaaehtoiset yksin että yhdessä seudullisen terveysliikunnanohjaajan kanssa. Heikompikuntoisten ulkoliikuntaryhmissä ryhmän ohjaajan merkitys on erittäin tärkeä ja ryhmän toimivana pysymiselle on ehdoton. Seudullisen terveysliikunnanohjaajan toimi on määräaikainen ja sen jälkeen ulkoliikuntaryhmien vetäminen kuuluisi yhdessä liikuntatoimen ja vanhuspalveluiden järjestettäväksi. Palveluseteli ulkoiluun kokeilu päättyy vasta vuoden 2010 alussa ja sen jatko jää HELLI liikelaitoksen päätettäväksi. Palvelusetelillä saadun ulkoiluavun turvin on pyritty palauttamaan iäkkään itsenäinen ulkona liikkuminen. Iäkkäiden voima ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutukset ja Ulkoiluystäväksi iäkkäälle koulutukset on turvattu paikallisten kouluttajien avulla. Kullekin paikkakunnalle on nimetty henkilö pitämään yhteyttä vapaaehtoisiin ulkoiluystäviin. Ohjattu kotivoimistelu eri muodoissaan on haasteellisin. Edellytyksiä jäntevän toiminnan jatkumiselle on luotu koulutuksilla, vahvalla julkisen ja yksityisen palvelutuottajien mukanaololla ja esimiesten sitoutumisella. Hankkeen alussa ollut visio asiakkaalle tehtävästä liikkumissuunnitelmasta näkyy konkreettisena työntekijöiden työpöydällä. 18

19 Liite TEKO 75+ Ikäihmisten terveysliikunnan hyvät käytännöt Keski Karjalassa 119

20 2

21 Tarkoitus: Hoito ja palvelusuunnitelmaan kuuluva yksilöllinen yhdessä iäkkään kanssa laadittu kirjallinen sopimus terveysliikunnan tavoitteista ja toteutuksesta Kenelle: Kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille Mitä: Suunnitelma, jossa on konkreettisesti ilmaistu, mitä tavoitellaan ja miten toimitaan. Huomioidaan arkiliikunta ja liikunnallinen toiminta. Tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Toimijat: Iäkäs ja vanhustyöntekijä yhdessä Asiakkaan näkökulman huomioiminen: lähtökohtana iäkkään mielipide ja toiveet Käytännön kokemuksia: Liikkumissuunnitelman käyttöä lisää kun se saadaan sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tarkoitus: Toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn muutosten seuraaminen, motivoiva tieto asiakkaalle Kenelle: kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaat uudet asiakkaat, seuranta kerran vuodessa liikkumiskyvyn heikentyessä EHKO käyntien yhteydessä Mitä: Kotihoidon kotitesti (tasapainotesti tandem seisonta, jalkojen voima tuolilta ylösnousu 5x ja kävelynopeus 2,4 tai 6,1 m) tai Ikäinstituutin koti ja kerhotesti (tasapainotestinä 5 toiminnallista Bergin testin osiota, jalkojen voima tuolilta ylösnousu 5x ja mahdollisuuksien mukaan kävelynopeus 2,4m, 6,1 m tai 10 m) Toimijat: Vanhustyöntekijät, fysioterapeutti kotiutusvaiheessa Asiakkaan näkökulman huomioiminen: vapaaehtoinen, mittauksen tulos kerrotaan asiakkaalle, asiakasta pyydetään itsearvioimaan omaa toimintakykyään Käytännön kokemuksia: helppoja, nopeita, mittavat herkästi toimintakyvyn muutosta, kohdejoukolle sopivia 3

22 Tarkoitus: Voima ja tasapainoharjoittelun kotivoimistelujakson tarkoituksena on tuoda kotona asuville iäkkäille ihmisille mahdollisuus ohjattuun, määräaikaiseen, tavoitteelliseen, riittävän intensiiviseen ja progressiivisesti etenevään harjoitteluun Kenelle: Kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille, joiden liikkumiskyvyn on havaittu heikentyneen 1. arvioitaessa kotona selviytymistä ja itsenäistä liikkumiskykyä 2. tai suoritustestien perusteella 3. tai joiden ohjattuihin liikunta ja kuntosaliryhmiin osallistuminen on loppunut /keskeytynyt eikä itsenäinen kotivoimistelu ole riittävän tehokasta. Kotivoimisteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Ammattilaisen tulee kertoa iäkkäälle perusteita voima ja tasapainoharjoittelun merkityksestä liikuntakyvylle Mitä: Malli 1 Alkutesti Kotivoimistelun ohjaaminen Lopputesti Jatkon suunnittelu VoiTas kotivoimistelujakso 4

23 Malli2: Alkutesti Voimistelunoh jaaminen Lopputesti Jatkonsuunnittelu VoiTaskotivoimistelujakso Toimijat: Malli1.Alkutestintekeekotihoidontaipalveluasumisentyöntekijä.Sairaalajaksoltakotiu duttaessafysioterapeuttivoitehdätestauksen. Kotivoimistelunohjaakotihoidontaipalveluasumisentyöntekijä.Asiakkaanohjaamiseen osallistuvattarvittaessakaikkipalvelutuottajantyöntekijät. Malli2:Alkutestintekeekotihoidontaipalveluasumisentyöntekijä.Sairaalajaksoltakoti uduttaessafysioterapeuttivoitehdätestauksen. Kotivoimistelunohjaakotihoidontaipalveluasumisentyöntekijä.Ohjaaminenvoitapahtua ryhmässätaiyksilöohjauksenakotona.asiakkaanohjaamiseenosallistuvattarvittaessa kaikkipalvelutuottajantyöntekijät. Kuntosaliharjoittelunohjaafysioterapeutti.Paljonapuatarvitsevienryhmässävanhustyön tekijävoitoimiaapuohjaajana. 5

24 Asiakkaan näkökulman huomioiminen: Asiakkaalle kerrotaan testien tulokset ja harjoittelun vaikutukset. Asiakkaalta voidaan kysyä omaa kokemusta kotivoimistelujaksosta suullisesti tai kirjallisesti Ohjatun yksilöliikunnan arviointilomakkeella (VoiTas lomake ). Käytännön kokemuksia: Ikäinstituutin Voimisteluohjelma iäkkäille 1,2,3 sopii hyvin useimmille asiakkaille. Harjoittelusta hyötyvät myös parempikuntoiset asiakkaat. Harjoitusohjelman vaativuutta voi nostaa lisäämällä suorituskertojen ja sarjojen määrää. Ohjauksessa tulee huomioida turvallisuus. Mikäli, joku liikkeistä aiheuttaa kipua tai rasitusoiretta asiakkaalle, se voidaan jättää väliaikaisesti tai kokonaan pois ohjelmasta ja tarvittaessa korvata jollain muulla liikkeellä. Kotivoimistelujakson aloittamien tulee näkyä selvästi asiakkaan tiedoissa, samoin muuttuminen uuteen ohjelmaan. Harjoittelukerrat kirjataan ylös. Kotivoimistelujakson keskeytyessä sairastumisen tai kunnon heikentymisen vuoksi, harjoittelu aloitetaan kevyemmästä ohjelmasta tai pienemmistä toistomääristä kuin mihin oltiin edetty. 6

25 Tarkoitus: Tasapainoryhmät on tarkoitettu palveluasumisessa (ryhmäkodit, hoitokodit jne.) asuville ikäihmisille tarkoituksena tuoda tasapainon ja liikkumisvarmuuden harjoittelun mahdollisuus asuinpaikkaan Kenelle: Palveluasumisessa asuvat ikäihmiset, jotka liikkuvat itsenäisesti tai autettuna liikkumisapuvälineen kanssa tai ilman Mitä: Tasapainoharjoituksia tasapainoradalla tai yksittäisissä harjoituspisteissä ohjattuna tai autettuna. Harjoitukset suunnitellaan osallistujien taidon ja fyysisen ympäristön mukaan. Toimijat: Vanhustyöntekijät ja ikäihmiset Asiakkaan näkökulman huomioiminen: Asuinympäristössä tapahtuvaa harjoittelua Harjoittelu ryhmänä tai jokaisen ryhmäläisen kanssa erikseen taspainoradalla Liikkumisapuvälineen käytön mahdollisuus harjoituksissa Käytännön kokemuksia: Tasapainoryhmälle on nimettävä vastuullinen vetäjä, mutta kaikki työntekijät osallistuvat tarvittaessa ohjaamiseen Ryhmän ohjaamiseen on varattu tietty aika viikossa Harjoittelu voi tapahtua ryhmässä: jokainen tarvitsee avustajan harjoituksiin, toiset odottavat tai tekevät istuen harjoituksia sen aikaa Tai harjoittelussa voi olla vain yksi henkilö autettuna kerrallaan, silloin kun toiset harjoittelijat eivät malta turvallisesti odottaa harjoitusvuoroaan Määräaikainen, esim. kerran viikossa 10 viikon ajan Tasapainoharjoitusvälineet tehostavat harjoittelua 7