Kaikki hoituu saman katon alla

Transkriptio

1 No lapset ja nuoret Kaikki hoituu saman katon alla cfs uuvuttaa aktiivisen sairaus s. 30 taas myöhässä, mikä avuksi? hyvinvointi s. 32 järkeä kilpailutukseen hankintalaki s askelta parempaan talouteen

2 2 TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: MIKKO NIKKINEN 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Antti Palola 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Palvelut takaisin, työntekijät ei 14 kansi Kaikki saman katon alla 20 Ammatissa: Tavoitteena hyvä käyrä 23 Kolumni 24 Viisi tärkeää tarvetta 27 Terveys 29 kansi Raha ei yksin ratkaise 30 kansi Sairaus: Selittämätön uupumus 32 kansi Hyvinvointi: Aina myöhässä 36 Hikeä ja kyyneleitä 40 kansi Hyvän päivän varalle 46 Ulkomaat: Lähelle ihmistä 50 Kirjat 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Luopumisen kuukaudet 72 Ihana arki: Kätilö kutoo keskosille 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaikki 57 Homma hoidossa 58 Tehy-uutiset 60 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t lappeenranta Lasten ja nuorten talo kokoaa yhteen psykososiaaliset palvelut. kolme juttua tiimityöstä 20 tampere Sirpa Raiskinmäki työskentelee laboratorioalan jättiläisessä. 54 turku Uusi Me kaikki -sarja esittelee omaisia auttavan työporukan. On tavallista, että asioista valitetaan, mutta meillä tarjotaan ratkaisuehdotuksia. Työhyvinvointiagentti Tuula Miettinen sivulla 24. 3

4 Nilkkaan asti ulottuvat mukavan tuntuiset stretch-leggingsit. Pesu 85 C. Koot: 2XS-XXL Materiaali: 48% puuvilla / 47% polyester / 5% lycra Väri: Valkoinen, Musta, Laivastonsininen Suoranmalliset housut kahdella sivutaskulla, kummallakin puolella läpälliset reisitaskut nappikiinnityksellä. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Koot: XS-XXL Materiaali: 100% crinkle-puuvilla Väri: Valkoinen, Musta, Harmaa, Antrasiitti Pohkeisiin asti ulottuvat mukavan tuntuiset stretch-leggingsit. Pesu 85 C. Koot: 2XS-XXL Materiaali: 48% puuvilla / 47% polyester / 5% lycra Väri: Valkoinen, Musta, Laivastonsininen V-aukkoinen lyhythihainen, kaksi sivutaskua, kännykkätasku.joustava kangas. Koot: 2XS-3XL Materiaali: Crinkle stretch 38% puuvilla / 5% lycra Väri: Turkoosi, Cerise, Roosa, Laivastonsininen Suorat housut, jossa kaksi sivutaskua ja lahje- ja kännykkätasku. Vyötäröllä resori ja nauhakiinnitys. Vyölenkit, avainpidike.lahkeissa säädettävä kuminauhakuja. Pesu 85 Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laivastonsininen, Valkoinen, Aqua, Musta, Vaaleansininen V-aukkoinen unisex-pusero rintataskulla ja kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Lyhyt hiha. Pesu 85 C. Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laivastonsininen, Valkoinen, Aqua, Cerise, Vaaleansininen V-aukkoinen naisten pusero, hieman vyötärönmyötäinen. Rintataskulla sekä kahdella sivutaskulla. Avainlenkki ja kännykkätasku. Pesu 85 C. Koot: 2XS-4XL Materiaali: 65% polyester / 35 % puuvilla Väri: Laivastonsininen, Valkoinen, Aqua, Cerise, Vaaleansininen V-aukkoinen pusero rintataskulla ja kahdella sivutaskulla. Kännykkätasku. Somisteet poikkeavalla värillä. Koot: XS-XXL Materiaali: 100% crinkle-puuvilla Väri: (katso oikealle)

5 pääkirjoitus Arvoa ihmiselle ja työlle Päätoimittaja päivi jokimäki vakava, itkua pidättelevä lähihoitaja kertoo televisiossa, minkälaista hoitoa hän on nähnyt yksityisissä hoivakodeissa. Hän kertoo olevansa parhaillaan sairauslomalla. Uupumusta ovat kerryttäneet täysin lainvastaiset työvuoroputket, joihin hän joutui paikkaamaan puuttuvia työntekijöitä. Lisäksi uupumusta aiheuttava eettinen kriisi on syntynyt hänen näkemästään vanhusten huonosta kohtelusta. Kun raha on ykkönen ja vanhan ihmisen arvostus nolla, tulos ei ole täysi kymppi. Lähihoitajan kuvaamille työpaikoille ei saatu työntekijöitä iltavuoroon. Jos joku tietämätön sijainen tuli, hänet jätettiin yksin vastaamaan osastollisesta täysin autettavia vanhuksia. Vanhuksia hoidettiin huonosti, jos hoidosta nyt voi tässä edes puhua. erityisen rumaksi tilanteen tekee se, että yksityisiä hoivakoteja pidetään usein jotenkin julkisia parempina. Niiden mainoskuvat ovat raikkaan miellyttäviä ja kuukausimaksut muhkeat. Jotkut sijoittavat niihin omaisensa erityisen Kun raha on ykkönen ja vanhan ihmisen arvostus nolla, tulos ei ole täysi kymppi. hyvän hoidon toivossa. Hyvää hoitoa ei kuitenkaan tuoteta kouluttamattomalla, vaihtuvalla ja täysin perehdyttämättömällä henkilökunnalla missään. arvostus on tärkeää myös työhyvinvoinnin kannalta. Kyse ei ole siitä, että tarvitsisimme jatkuvaa kehua. Jo se, että meidän edellytetään tekevän työmme hyvin, on osoitus siitä, että työmme on tärkeää. Se, että potilaita ja asiakkaita kohdellaan ja hoidetaan hyvin, osoittaa työn merkitystä. Yksittäinen esimerkki ei kerro totuutta alasta. Meillä on koulutettua, hyvää ja eettisesti toimivaa hoitohenkilökuntaa. He vain eivät pysy sellaisissa työpaikoissa, joissa ihmisellä ei ole arvoa. Siitä tuskin kukaan voi heitä syyttää. Arvostusta osoittava työpaikka saa pitää hoitajansa. Sen sijaan esimerkki voi kertoa siitä, mitä on kaoottisesti pyöritettävä ihmisten säilöminen ilman koulutettua henkilökuntaa. Kenenkään ei pidä koetella omaa terveyttään tekemällä rajatta ja vuorotta töitä. Rajat tulevat vastaan vahvoillakin. Periodityön terveyshaitoista 30 VUOTTA SITTEN on arvioitu, että noin 20 prosenttia ihmisistä ei koskaan sopeudu vuorotyön vaatimuksiin. Täten kyvyssä tehdä vuorotyötä on huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Henkilöille, jotka eivät sopeudu vuorotyöhön, tulisi antaa mahdollisuus siirtyä päivätyöhön ennen vakavampien terveyshaittojen ilmaantumista. Koska vuorotyö on usein välttämätöntä, tulisi siihen jäävien työntekijöiden terveyshaittoja pyrkiä vähentämään. On mahdollista että vuorotyön haittoja voidaan vähentää esim. liikunnalla tai muilla yksilön toiminta- tai sopeutumiskykyyn vaikuttavilla ohjelmilla. Terveyshaitat ovat kuitenkin vain osa vuorotyöhön liittyvistä ongelmista, sillä vuorotyön aiheuttamat sosiaaliset ja perhe-elämän häiriöt ovat kiistattomat. TUTKIJA MIKKO HÄRMÄ, TEHY 3/1984 TEHY t

6 itse asiassa Sopimusten laatija STTK:n uuden puheenjohtajan Antti Palolan mielestä Suomen ongelmat ratkeavat työllisyyttä parantamalla. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Miten palkkatasa-arvo etenee? Huonosti, samapalkkaohjelmasta huolimatta. Palkkatasa-arvo pitää saada mukaan myös seuraavalle hallituskaudelle. Palkkatasa-arvo pitää ottaa palkkaratkaisuissa huomioon omina erinään. Parhaiten tavoite etenee keskitetyissä ratkaisuissa. 2 Millainen on keskitetyn tuloratkaisun tulevaisuus? Tulopoliittisia neuvotteluja pitää pystyä kehittämään. Keskitetyn tuloratkaisun avulla pystytään turvaamaan kaikkien toimialojen ja palkansaajien ansiokehitys sekä kehittämään työelämää. Keskitetty ratkaisu turvaa parhaiten julkisen sektorin työntekijöiden palkkakehityksen taloudellisesti ankeina aikoina. Paikallinen sopiminen lisääntyy väistämättä, mutta sopiminen ei voi olla vain paikallista. Silloin jää tärkeitä asioita huomiotta. Työelämän tasa-arvo ja muu kehittäminen ei etene ilman laajoja, yhteisiä ratkaisuja. Ongelmana on myös se, missä työrauha työnantajille myydään. Niin ei voi toimia, että keskusjärjestöt sopivat työrauhasta ja palkoista päätetään paikallisesti. 3 Mitkä ovat paikallisen sopimisen uhat ja mahdollisuudet? Palkkaerot eri toimialojen välillä ja jopa niiden sisällä voivat kasvaa, mikä johtaa eriytyvään palkkakehitykseen. Hyvää on se, että työpaikat tuntevat parhaiten omat ongelmansa. STTK:n liitot suhtautuvat kriittisesti paikalliseen sopimiseen, enkä ole kuullut, että kukaan haluaisi sitä lisätä. Kokemukset eivät ole toistaiseksi olleet kovin rohkaisevia, vaikka toki hyviäkin esimerkkejä löytyy. Paikallinen sopiminen ei voi olla työnantajan sanelua, vaan asioista pitää neuvotella oikeasti. 4 Miten ostovoiman kehitys turvataan? Tänä vuonna ostovoima laskee, koska syksyllä solmittu keskitetty ratkaisu oli äärimaltillinen. Ratkaisu luo kuitenkin vakautta ja turvaa työllisyyttä ja kilpailukykyä, joten meidän kannatti tällä kertaa valita tämä tie. Seuraavaksi pitää tehdä sopimuksia, jotka turvaavat kaikkien palkansaajien ostovoiman kehityksen. Talouskriisissä Suomesta on kadonnut yli työpaikkaa teollisuudesta, mikä vaikuttaa verokertymään ja sen myötä julkisen sektorin työpaikkoihin. Työllisyyden parantaminen esimerkiksi uusia työpaikkoja luomalla ja työuria Pakolla emme saa ihmisiä pysymään työelämässä. p identämällä ratkaisisi osan ongelmistamme. Globaaleja kriisejä emme pysty omin voimin ratkaisemaan, mutta kestävyysvajeeseen pystymme vaikuttamaan omilla toimillamme. 5 Mitä eläkeuudistus tarkoittaa? Eläkejärjestelmää on uudistettava, jotta se kohtelisi eri sukupolvia oikeudenmukaisesti. Julkisuudessa paljon esillä ollut eläkeiän nosto on vain yksi pala. Työelämää on kehitettävä niin, että pidemmät työurat ovat mahdollisia. Pakolla emme saa pysymään ihmisiä työelämässä, ja toisaalta jokaisen pitäisi päästä pois työelämästä hyvillä mielin. 6 Mikä on Tehyn vahvuus? Vahva yhteisöllisyys ja terve ylpeys omasta ammattiliitosta ja ammattikunnasta. Tehyllä on myös osaavat henkilöstöedustajat ja päättäjät sekä ammattitaitoinen henkilökunta. 7 Mikä STTK:ssa muuttuu? Ainakin puheenjohtajan työpöydän korkeus, sillä entisen puheenjohtajan Mikko Mäenpään käytössä ollut pöytä on minulle liian matala. Asiallisesti ottaen: radikaaleja muutoksia ei ole tarvetta tehdä. STTK jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä, joka ajaa ahkerien ja veronsa maksavien keskituloisten palkansaajien asiaa. Suorapuheisena pohjalaisena aion käynnistää rohkeasti keskustelua. 6 TEHY t

7 Antti Palola, 54 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja 2013 Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Koulutukseltaan merikapteeni. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä. Harrastaa liikuntaa, lukemista ja penkkiurheilua. merikapteeni. Antti Palola työskenteli ennen ammattiliittouraansa kauppa-aluksilla lähes 20 vuotta. TEHY t

8 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Uudistus vaatii konkretiaa Puheenjohtaja rauno vesivalo työmarkkinakeskusjärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työeläkeuudistuksesta, joka tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Neuvotteluista on povattu vaikeita. Suomen työeläkejärjestelmä on todettu kansainvälisessä vertailussa perusteiltaan vahvaksi. Joustava eläkkeelle siirtymisikä on erittäin merkittävä järjestelmän vahvuus. Suurille muutoksille ei ole tarvetta. Jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on turvattu myös jatkossa, kaikkien ikäryhmien työllisyysasteen on noustava reippaasti. Hyvinvointiin tarvittavat resurssit tulevat työtä tekemällä. Työurat eivät pitene eläkepolitiikalla, vaan työelämää ja sen käytäntöjä pitää uudistaa konkreettisin toimin: Nuorten on päästävä töihin heti ammattikoulutuksen jälkeen. Työaikojen on oltava entistä joustavampia, ja ikääntyneiden työssä jaksamista on tuettava erilaisin ikäohjelmin. Huomiota on kiinnitettävä myös johtamiseen ja lähiesimiestyön kehittämiseen. Työkyvyttömyyseläkkeitä on pystyttävä vähentämään. tulevan uudistuksen on oltava kestävä ja oikeudenmukainen tulevien sukupolvien kannalta. Työeläkemaksuja Uudistuksen on oltava oikeudenmukainen tulevien sukupolvien kannalta. on kerättävä niin, että ne riittävät pitkällä aikavälillä myös nuorten eläketurvan rahoitukseen. Työeläkkeiden on oltava vanhuuden toimeentulon kannalta riittäviä myös tulevaisuudessa. toinen merkittävä uudistamistyö, jonka käynnistämisestä sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksessa, on neuvottelujärjestelmän uudistaminen. Tämän työryhmän työskentely on nyt alkamassa ja asialistalla ovat ainakin seuraavat asiat: työehtosopimusnormien määräytyminen ja noudattaminen, paikallinen sopiminen, työrauhajärjestelmä, neuvotteluprosessin kehittäminen ja sopimuksettomat alat. Näistäkään neuvotteluista ei varmasti tule helpot. Hyvin toimiva neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan vakauden ja menestymisen perusta. Uudistamistyössä on saatava stoppi työnantajien yhä enenevässä määrin harrastamalle työehtoshoppailulle. Työtaisteluoikeus on työntekijöiden perusoikeus, jolla turvataan palkansaajien tasapuolinen neuvotteluasema. Työtaisteluun ryhtymisen kynnystä ei voida näissä neuvotteluissa korottaa minkään työntekijäryhmän osalta. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Esitys: Kuntoutuspsykoterapian korvausta nostettava osatyökykyisten työllistymistä selvittänyt työryhmä esittää, että aikuisille maksetaan kuntoutuspsykoterapian maksuista sama korvaus kuin nuorille. Tällä hetkellä vuotiaille korvataan yhdeltä terapiakäynniltä noin 15 euroa vähemmän kuin vuotiaille. Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työryhmän mukaan kuntoutusmahdollisuudet on aina selvitettävä, kun ihminen hakee työkyvyttömyyseläkkeelle. Työryhmä ehdottaa, että eläkelaitoksille säädetään velvollisuus antaa työkyvyttömyyseläkettä hakevalle ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Työryhmä pitää tärkeänä, että TE-toimistot järjestävät henkilökohtaista palvelua niille osatyökykyisille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen. tm THL vähensi väkeä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yt-neuvottelut päättyivät 44 työntekijän irtisanomiseen. Neuvottelujen seurauksena kaikkiaan noin sadan THL:n työntekijän työsuhde päättyy. Kahden yksikön toiminta lakkaa. vt Kerro sisäilmaongelmasta onko sinulla kokemuksia sisäilmaongelmasta? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on kiinnostunut omasta tai läheisesi tarinasta. Voit kirjoittaa lyhyesti tai pitkästi. Vastausaikaa on 30. marraskuuta asti. E-terveyttä yli rajojen euroopan parlamentti hyväksyi tammikuun lopulla e-terveyden kehittämisohjelman. Tarkoituksena on edistää eri maiden järjestelmien yhteensovittamista, tukea innovaatioita ja lisätä sähköisen terveydenhuollon palvelujen käytettävyyttä. Terveyspalvelujen ja -tietojen sähköistämisen avulla jokaisen ihmisen terveyshistoria saadaan yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. Terveystiedot ovat asiakkaan oman käytön lisäksi hänen suostumuksellaan julkisen tai yksityisen terveydenhuollon asiantuntijoiden käytettävissä. Terveydenhuollon haasteena ovat tiukentuvan talouden lisäksi väestönkasvu, ikääntyminen sekä potilaiden ja hoitohenkilöstön liikkuvuus. Näihin haasteisiin voimme vasta sähköisten terveyspalveluiden avulla, sanoo asian pääraportoija espanjalainen europarlamentaarikko Pilar Ayuso. Suomessa otetaan parhaillaan käyttöön kansallista terveysarkistoa (Kanta). Sen palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, sähköinen potilastiedon arkisto ja omien tietojen katselupalvelu. vt eu ja e-terveys 1 Komissio tekee vuoteen 2015 mennessä esityksen e-terveyden järjestelmien yhteensopivuudesta. 2 Osa potilastiedoista tulee tehdä tulevaisuudessa komission säädösten mukaan. 3 Komissio on aloittanut selvityksen jäsenmaiden lainsäädännöistä koskien sähköisiä potilaskertomuksia. PIA HOLM 10 TEHY t

11 ajankohtaista Maailmassa lähes miljardi tupakoitsijaa tupakoitsijoiden määrä maailmassa on kasvanut vuoden 1980 jälkeen, vaikka entistä harvemmat aloittavat tupakoinnin. Syynä on väestönkasvu. Päivittäin tupakoivien määrä nousi väestönkasvun takia 720 miljoonasta 970 miljoonaan vuosien 1980 ja 2012 välillä, vaikka päivittäin tupakoivien miesten ja naisten prosentuaalinen osuus pieneni selvästi. Tulokset selviävät yhdysvaltalaisen JAMA-tiedelehden julkaisemasta selvityksestä, joka käsitti 187 maata. Maapallon väestöstä lähes joka seitsemäs tupakoi päivittäin. Tupakointi on nyt Hiljainen sukupolvi puhuu MARTU VÄISÄNEN kaapista ulos. Eveliina ja kahdeksan muuta sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvaa henkilöä kertovat videolla tarinansa. Eniten tupakoivat indonesialaismiehet. todennäköisesti suurempi terveysongelma kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Harvinaisinta tupakointi on monissa Afrikan maissa, joiden naisista alle viisi prosenttia tupakoi. Eniten tupakoivat indonesialaismiehet, joista yli puolet polttaa päivittäin. Suomessa miesten tupakointi on vähentynyt tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan, mutta naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla 1980-luvulta saakka. rh uutispalvelu duodecim yhdenvertainen vanhuus -projekti on julkaissut videon Haluaisin pystyä kertomaan, joka kuvaa sukupuolitai seksuaalivähemmistöjen vanhuutta. 20-minuuttinen video on suunnattu erityisesti vanhustyön koulutuskäyttöön. Monet luvuilla syntyneet ovat joutuneet piilottamaan todellisen minänsä suojellakseen itseään. Heistä puhutaan hiljaisena sukupolvena, joista monella on julkinen ja salattu minä. Videon päähenkilöt kertovat myös toiveistaan liittyen vanhuuteen, vanhuspalveluihin ja terveydenhoitoon. Tarinat paljastavat koviakin kokemuksia, jotka vaikuttavat kunkin ajatuksiin muiden hoivaan siirtymisestä, sanoo projektin koordinaattori Salla- Maija Hakola. Hakola muistuttaa, että uuden vanhuspalvelulain ja lakia koskevien laatusuositusten mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen. vt Mediatähystys Ennen synnyttäjiä oli paljon maaliskuussa eli juhannusvauva oli ihan vieras käsite. Viimeisen viiden vuoden aikana on menty siihen suuntaan, että kesällä tulee ruuhka. kätilöopiston synnytysosasto 2:n osastonhoitaja heta kolanen, iltalehti Terveydenhuollossa koetaan eniten epäasiallista kohtelua. Se on erikoista, koska siellähän juuri tällaisten asioiden osaamisen [hiv-tietämyksen] pitäisi olla parasta. positiiviset ry:n toiminnanjohtaja sini pasanen, helsingin sanomat Valelääkärivyyhti alkoi purkautua vasta median paljastuksista. On hämmästyttävää, että ulkopuolinen media pystyy tunnistamaan ongelmat, joita koneisto ei tunnistanut, vaikka hoitajakunta oli ne osoittanut. taloussanomat Jos minä saan viedä vanhan äitini kävelylle ilman mitään koulutusta, ei ammattiauttajaltakaan pitäisi siihen tehtävään kovin monen vuoden koulutusta vaatia. kansanedustaja osmo soininvaara, suomen lääkärilehti 3/14 Treeni muokkaa kroppaa. Niin tietysti tekee korsettikin, mutta valitettavasti sen vaikutus loppuu sillä hetkellä, kun hakaset avataan. kahvakuulavalmentaja kukka laakso, fit 1 2/14 haluaisin pystyä kertomaan -video on julkaistu dvd:llä ja setan youtube-kanavalla. TEHY t

12 ajankohtaista Itsemurhien määrä yhä EU:n suurimpia itsemurhien määrä jatkaa Suomessa hidasta laskuaan. Vuonna 2012 itsemurhan teki 873 suomalaista, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä Suomessa on laskenut selvästi vuoden 1990 huippulukemista. Suomi on edelleen poikkeus läntisten teollisuusmaiden joukossa. Alle 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus on edelleen noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna, muistuttaa kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta. Itsemurhien vähentäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Yhden itsemurhan on laskettu maksavan yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Mielenterveysseura esittää, että valtioneuvosta asettaa työryhmän valmistelemaan kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. vt Risikko: Uusi rahoitusmalli tarvitaan sote-uudistuksen jouduttamiseksi tarvitaan uusi rahoitusmalli, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Hän katsoo, että alan rahoitusta ei pidä tarkastella irrallaan palvelujen järjestämisestä. Useat rahoituslähteet eivät sinänsä ole ongelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on muun muassa auttanut pitämään yllä monipuolista palvelujärjestelmää. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa joskus asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin hoitoratkaisuihin. Hallitus päätti viime syksynä laatia selvityksen rahoituksen vaihtoehdoista. Sen on määrä valmistua alkuvuodesta vt PIXMAC Kantasolurekisteri tarvitsee etenkin nuoria miehiä spr:n Veripalvelun ylläpitämä Luuytimenluovuttajarekisteri on muuttanut nimensä Kantasolurekisteriksi. Rekisterissä on sellaisten vapaaehtoisten henkilöiden tiedot, jotka ovat luvanneet luovuttaa veren kantasoluja niitä tarvitseville potilaille. Luovuttaja valitaan kudossopeutuvuuden perusteella. Nykyään jo yli 70 prosenttia kantasolusiirteistä kerätään luovuttajan verenkierrosta. Kantasolusiirteellä pyritään korvaamaan syöpäpotilaan pahanlaatuiset solut terveillä kantasoluilla. Usein kantasolusiirto on potilaan viimeinen toivo parantua sen jälkeen, kun kaikki muut keinot on käytetty. Köyhyys ja rikkaus periytyvät Kantasolurekisteri tarvitsee noin uutta jäsentä vuosittain. Erityisesti tarvitaan nuoria miehiä, sillä biologisista syistä mies valikoituu naista useammin luovuttajaksi. Tällä hetkellä rekisterissä on vähemmän miehiä kuin naisia. Rekisteriin voi liittyä vuotias, perusterve henkilö. Jäsenenä voi olla 55-vuotiaaksi saakka. vt 82 % suomalaisista kannattaa alipalkkauksen kriminalisoimista. palvelualojen ammattiliitto pam / tns gallup yli kolmannes suurituloisten lapsista päätyy itse kolmikymppisenä suurituloiseksi. Pienituloisten lapsista vastaava osuus on reilu kymmenesosa. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina syntyneitä suomalaisia noin 30 vuoden iässä. Aiemmat ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että 30-vuotiaana saavutettu sosioekonominen asema on vakaa mittari loppuelämän asemalle. Lapsuudenperheen ominaisuudet selittävät voimakkaammin miesten kuin naisten tuloja. Tämä saattaa johtua sukupuolittuneista työmarkkinoista. Naisvaltaisilla aloilla tulot ovat matalammat ja kapeammin jakautuneet kuin tyypillisillä miesten aloilla, toteaa tutkija Outi Sirniö. vt 12 TEHY t

13 ajankohtaista Palvelut takaisin, työntekijät ei Liikkeenluovutukset tuottavat ongelmia, kun kunnat kotiuttavat ulkoistamiaan palveluja. teksti Riitta Hankonen kun kunnat 2000-luvun alussa ulkoistivat toimintojaan yrityksille, liikkeenluovutukset sujuivat ongelmitta ja työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä yrityksen palvelukseen. Kiivain ulkoistamisbuumi on ilmeisesti ohi, koska kunnat ovat alkaneet palauttaa toimintoja itselleen. Se ei ole kuitenkaan sujunut yhtä hyvin. Lappeenrannassa Eksote on vuoden alusta ottanut Mikeva-kodin omaksi toiminnakseen. Eksote väittää, että kyseessä ei ole liikkeenluovutus. Työnantaja kieltäytyi ottamasta työntekijöitä palvelukseensa vanhoina työntekijöinä, ja nämä menettivät työpaikkansa. Riita on menossa käräjäoikeuteen. Kunnan ulkoistaessa toimintaa kyse oli liikkeenluovutuksesta, mutta näin ei yllättäen työnantajan mielestä olekaan nyt, kun kunta kotiuttaa toimintaa, lakimies Mirja Kinnunen Tehystä ihmettelee. TEHY t onnistuneitakin liikkeenluovutuksia on ollut. Esimerkiksi Oulussa kaupunki otti kuntoutussairaalan toiminnan itselleen. Työntekijät jatkavat työtään vanhoilla työsopimuksilla, ja työpaikalla noudatetaan terveyspalvelualan työehtosopimusta sopimuskauden loppuun. Liikkeenluovutusta tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Jotta kyseessä olisi liikkeenluovutus, sen pitää täyttää seuraavat kolme tunnusmerkkiä: työnantaja vaihtuu, osapuolten välillä on oikeudellinen suhde ja kyseessä on toiminnallinen kokonaisuus. Oikeudellinen yhteys syntyy tavallisesti suoralla sopimussuhteella. Se voi toteutua myös esimerkiksi sopimuksen päättämisellä tai kilpailutuksella. Tämä tunnusmerkki täyttyy yleensä helposti. Enemmän ongelmia on toiminnallisen kokonaisuuden määrittelyssä, Kinnunen sanoo. Toiminnallinen kokonaisuus tarkoittaa yleensä sitä, että työ jatkuu uuden työnantajan johdolla samoissa tiloissa samojen asiakkaiden kanssa samoilla välineillä. Työpaikan identiteetti säilyy. Näin on pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ollut. liikkeenluovutusta säätelevä lainsäädäntö on pakottavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei voi heikentää työsuhteen ehtojaan työnantajan kanssa sopimalla. Kunnan palveluksesta yksityisen palvelukseen siirtyneet ovat aikoinaan saattaneet erikseen sopia työvapaasta, mikä on tarpeetonta. Työsuhteen ehdot eivät saa liikkeenluovutuksessa heikentyä. Kinnunen kehottaa työpaikan luottamusmiestä ottamaan Tehyyn yhteyttä, jos työpaikalla suunnitellaan liikkeenluovutusta. Jos luottamusmiestä ei ole, kuka tahansa työpaikan tehyläisistä voi ottaa yhteyttä. Työsuhteen ehdot eivät saa heikentyä liikkeenluovutuksessa. i Liikkeenluovutus Työsopimuslaki säätelee liikkeenluovutusta. Liikkeenluovutuksen määritelmä ei ole yksiselitteinen. Asia arvioidaan jokaisessa tapauksessa erikseen. Liikkeenluovutus voi tapahtua julkiselta yksityiselle tai päinvastoin. Sovellettava työehtosopimus saattaa vaihtua, kun työnantaja vaihtuu. Vanhaa sopimusta pitää noudattaa sopimuskauden loppuun. Työntekijän työsuhde jatkuu ennallaan. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä. Jos uudet sopimukset tehdään, luottamusmies valvoo, ettei niihin tule heikennyksiä. Koska työsuhde jatkuu, kertyneitä vuosilomia ei makseta pois lomakorvauksena. 13

14 14 TEHY t

15 lapset ja nuoret Kaikki saman katon alla Eksote kokosi yhteen lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut. teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen uusissa tiloissa. Fysioterapeutti Kirsi Lindqvist sai Lasten ja nuorten talosta uuden, ilmavan terapiahuoneen. Samalla toimistotilat kuitenkin pienenivät. TEHY t

16 i Lasten ja nuorten talo lapsi- ja nuorisovastaanotto Tutkii, kuntouttaa ja hoitaa alle 16-vuotiaita, joilla on kehityksellisiä erityisvaikeuksia. Keskityn lapsiin ja nuoriin, joilla on ADHD-, Asperger- tai autismin oireita. Kuulun myös alkuarviointityöryhmään. Sanna Sinkko, sairaanhoitaja, ADHDja neuropsykiatrinen coach fysioterapia Kuuluu lapsi- ja nuorisovastaanottoon. Työskentelen neuvolaikäisten kanssa, joilla on ongelmia motorisessa kehityksessä. Kirsi Lindqvist, fysioterapeutti, Bobath-terapeutti Tapaan nuoria ja heidän läheisiään. Pyrimme reagoimaan nuoren hätään mahdollisimman nopeasti ja tarjoamaan ensikäynnin alkuarviointiin. Tommi Penttilä, sairaanhoitaja lastenpsykiatria Tarjoaa arviointia, tutkimusta ja hoitoa alle 13-vuotiaille. Toimintayksiköt ovat poliklinikka, varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö, kotihoito, osasto ja kotisairaala. Puolet työajastani työskentelen lastenpsykiatrian poliklinikalla, puolet alkuarvioinnissa. Eija Lemmetty-Jaakkonen, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja nuorisopsykiatrian liikkuva työ nuoli Tarjoaa liikkuvia palveluja. Muita nuorisopsykiatrian palveluja ovat osasto, poliklinikka, kuntouttava päiväyksikkö ja Sihti. Tapaamme nuoria sekä täällä että kotona ja koulussa. Arviomme, hoidamme, konsultoimme. Pasi Korhonen, psykiatrinen sairaanhoitaja, perheterapeutti nuorten vastaanotto sihti Tarjoaa nuorelle matalan kynnyksen selvittelypaikan erilaisissa vaikeuksissa. Osa Lasten ja nuorten talon alkuarviointia. varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö Tutkii ja hoitaa pikkulapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. perheneuvola Keskusteluja, kasvatusohjausta, tutkimusta ja hoitoa lasta ja perhettä koskevissa asioissa. opiskeluterveys Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa lukioiden ja ammatti opistojen opiskelijoille. lappeenrannan lastensuojelu Turvaa lapsen hyvinvoinnin ja varmistaa lapsen suojelun. perheoikeudelliset asiat Ero- ja isyysasiat. 16 TEHY t

17 lapset ja nuoret Kun lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Eija Lemmetty-Jaakkonen kaipaa konsultaatioapua vaikkapa lastensuojelusta, hän kävelee työpaikkansa yläkertaan ja koputtaa lastensuojelun oveen. Tai nykäisee kollegaa hihasta käytävällä. Tämä on mahdollista, koska Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) kokosi kaikki lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut saman katon alle, historialliseen varuskuntamiljööseen Lappeenrannan Rakuunamäelle. Lasten ja nuorten talo avasi ovensa marraskuussa. Vuoden alussa katosivat hallinnolliset rajat. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria siirtyivät mielenterveyspalveluista osaksi perhepalveluja. Pitkät käytävät tuoksuvat uutuuttaan. Asiakkaat odottelevat vuoroaan odotustiloissa. Kaikki näyttää jopa uuvuttavan rauhalliselta, mutta pinnan alla kuhisee. Työskentely uudessa talossa hakee vielä uomaansa. muutosta on ollut kerrakseen, tiivistää Eija. Työtilojen lisäksi Eijan työpari ja työnkuva ovat muuttuneet. Joillakin on vaihtunut myös esimies, kuten lapsi- ja nuorisovastaanotolla työskentelevällä sairaanhoitaja Sanna Sinkolla. Sanna miettii, että uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen vie aikaa. Ennen minulla oli 13 työkaveria, nyt 113. Enää ei ole vain minun yksikköni vaan koko talo. On jatkuvasti harjoitettava itseään ajattelemaan, ketkä muut ammattilaiset voisivat olla mukana lapsen ja perheen auttamisessa. Myllerryksestä huolimatta plussat ovat ilmeiset. Saman katon alla verkostoituminen ja yhteistyö helpottuvat. Asioiden hoitaminen kasvokkain on kätevämpää kuin sähköpostitse. Aidosti moniammatillisissa tiimeissä saa uudenlaisia näkökulmia työhön ja asiakkaaseen. Aikaa ja vaivaa säästyy, kun verkostotapaamisiin ei tarvitse ajaa ympäri kaupunkia. Ja mikä tärkeintä: asiakas saa avun yhdestä paikasta. Rajoja kaatuu, ja mahdollisuuksia uusiin työtapoihin tulee valtavasti lisää. Olen innoissani, että saan olla TEHY t Taloon voi kävellä suoraan kadulta ilman lähetettä. mukana tekemässä jotakin sellaista, jota ei ole Suomessa aiemmin tehty, Sanna toteaa. arviointityöryhmä, jossa Eija ja Sanna työskentelevät oman työnsä lisäksi, on konkreettinen esimerkki yhden luukun palvelusta. Asiakkaiden ei tarvitse enää itse pohtia, mistä hakea apua, vaan se räätälöidään heille. Avun hakemisen kynnys on tehty matalaksi. Taloon voi kävellä suoraan kadulta ilman lähetettä. Kun taloon tulee lapsi tai nuori, jonka asia on hieman epäselvä, tarvitaan arviointityöryhmää. Me pohdimme, mistä voisi olla kyse ja valitsemme perheelle vastuutyöntekijät, Eija kertoo. Alkuarviointityöryhmä on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lastenpsykiatrian poliklinikan ja lapsi- ja nuorisovastaanoton lisäksi työntekijöitä nuorten vastaanotto Sihdistä ja perheneuvolasta. Perheiltä jää pois suuri murhe, kun ei tarvitse miettiä, mihin pitäisi soittaa. Talossa työskentelee myös palveluohjaaja, Sanna huomauttaa. eksotessa on lähdetty tuottamaan palveluja tavalla, johon valtiovalta kuntia patistaa. Organisaatiorajoja rikotaan ja työn tekemisen tapoja uudistetaan. Tavoitteena ovat tehokkaampi apu asiakkaalle ja taloudelliset säästöt. Lasten ja nuorten talon toimintaa ohjaa neljä periaatetta: matala kynnys, koko perheen tilanteen kartoittaminen, kasvuympäristöön tehtävä työ sekä turhien päällekkäisyyksien purkaminen. Osastonhoitaja Ulla Jäppinen kaivaa kannettavalta tietokoneeltaan upouuden perhe- ja sosiaalipalvelujen organisaatiokaavion. Perhepalvelujen lisäksi perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat aikuisten psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut. Perhepalvelujen tulosyksikköjä ovat puolestaan lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut, lasten ja nuorten hoidolliset palvelut sekä lastensuojelu. Ulla toimii osastonhoitajana lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian hoitajille. Lisäksi hän on prosessivastuussa kasvuympäristöön tehtävästä työstä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä ehkäisevien ja hoidollisten palvelujen toimiminen hallinnollisesti saman katon alla on vastaus nykyajan tarpeisiin. Kaikki mittarit viittaavat siihen, että yhteistyötä on syvennettävä entisestään. Asiakkaiden tilanteet alkavat olla niin moninaisia, ettei auttamista voi enää jakaa meidän ja teidän töihin, Ulla pohtii. fysioterapeutti Kirsi Lindqvistin työpäivä alkoi pitkäksi venähtäneellä työpaikkakokouksella. Uuden talon ja organisaation käytännöistä riitti puhetta. Lindqvistin työpaikka on lapsi- ja nuorisovastaanotto, kuten Sannankin, mutta hän työskentelee toiminta- ja puheterapeuttien kanssa naapuriraken- 17

18 lapset ja nuoret kenttä kutsuu. Liikkuvassa työssä Nuolessa työskentelevä sairaanhoitaja Pasi Korhonen on lähdössä kotikäynnille. nuksessa, joka on saneerattu vanhasta hevostallista. Kokouksen jälkeen Kirsi kävi kotikäynnillä 1-vuotiaan luona ja otti sen jälkeen työpaikallaan vastaan puolivuotiaan vauvan ja hänen vanhempansa. Olen vasta palannut pitkiltä vapailta ja pääni on pyörällä. En tunne vielä naapuritaloa, enkä sen ihmisiä, omia kollegoitani lukuun ottamatta. Uuteen sopeutuminen vie aikansa, kertoo osa-aikatyötä tekevä Kirsi. Muutoksen myötä lapsi- ja nuorisovastaanoton työsarka laajeni Lappeenrannasta koko Eksoten alueelle, ja esimies vaihtui. Uudet toimistotilat tuntuvat Talossa ei ole yksityishuoneita, vaan tilat jaetaan kollegojen kesken. terapeuteista ahtailta, mutta etuna ovat hienot fysio- ja toimintaterapiahuoneet tietokoneineen. Ovi käy. Sisään tulee sairaanhoitaja Pirjo Partanen varhaisen vuorovaikutuksen yksiköstä ja alkaa kirjata. Lasten ja nuorten talossa ei ole yksityishuoneita, vaan tilat jaetaan kollegojen kesken. Kirjaamiset tehdään avokonttoreissa. Clean desk -mallin ideana on, että työpöytä jää käytön jälkeen puhtaaksi niin, että kuka tahansa voi tulla siihen työskentelemään. Henkilökohtaiset tavarat, kuten kannettava tietokone, kännykkä, kalenteri ja tarpeelliset paperit, kulkevat pienissä lukollisissa vaunuissa, joita työntekijät nimittävät possuiksi. Kaikki eivät purematta niele uutta käytäntöä. Sopiiko clean desk -malli edes asiakastyöskentelyyn? kysyvät jotkut. Kyllä se ainakin minun työskentelyäni vaikeuttaa, että minulla ei ole omaa toimistoa, jossa kaikki tarvittava olisi käden ulottuvilla, Kirsi miettii. Asiakastapaamisia varten työntekijät varaavat tilan sähköisestä kalenterista. Kalentereiden hallinta onkin olennainen osa uutta työskentelytapaa. herkullinen kahvin tuoksu leviää käytävään. Kotikäynniltä palannut sairaanhoitaja Pasi Korhonen on käynyt hakemassa taukotilan automaatista kahvikupillisen 30 sentillä. Lasten ja nuorten talossa on luovuttu 18 TEHY t

19 Imatralla kaikki alkoi hyvinvointineuvolasta possu poikineen. Lasten ja nuorten talossa ei ole omia nimikkohuoneita. Työntekijöiden tavarat kulkevat rullakaapistoissa, joita on alettu nimittää possuiksi. kahvinkeittimistä. Näin vältytään taukotilojen sotkuisilta tiskipöydiltä. Pasi työskentelee nuorisopsykiatrian liikkuvassa työssä Nuolessa, joka aloitti toimintansa lokakuussa Nuorisopsykiatriassa vähennettiin osastopaikkoja kymmenestä kuuteen. Samalla avohoitoa tehostettiin liikkuvilla palveluilla. Pasi ja huoneeseen tupsahtanut psykologi Jarkko Karhunen kiittelevät hekin yhteistyön helpottumista muuton myötä. Asiakkaiden auttamista ja hoitamista pystytään suunnittelemaan laaja-alaisemmin, ja päällekkäisyyksiä poistuu. Näin nuoren ongelmiin pysytään reagoimaan nopeammin. Suuri etu on sekin, että nuorten päihdesairaanhoitaja työskentelee saman katon alla Meillä ei todellakaan ole sellaista mentaliteettia, että älä tule minun tontille vaan päinvastoin, Pasi huomauttaa. t TEHY t lappeenrannan naapurissa Imatralla suunnistetaan myös kohti yhden luukun periaatetta. Vuoden 2013 alusta Imatralla tehtiin hallinnollinen uudistus. Osana uudistusta muodostettiin kasvun tuen palvelut -niminen kokonaisuus. Siihen kuuluvat hyvinvointineuvola, perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja kodinhoitotyö, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu, oppilashuolto, nuorisopalvelut sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Imatralla toimintoja keskitetään Mansikkalan terveys asemalle, mutta kaikki palvelut eivät ole saman katon alla. En pidä niinkään olennaisena sitä, että olisimme kaikki fyysisesti samassa paikassa. Tärkeämpää on se, että eri alan ammattilaiset tuntevat toisensa ja toimivat tiiviissä yhteistyössä, huomauttaa lasten ja nuorten kasvun tukemisen palvelupäällikkö Kirsi Leinonen. Imatran hyvinvointineuvola, joka aloitti toimintansa jo 2008, oli alkusysäys lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuudistukselle. Palkintojakin saaneeseen hyvinvointineuvolaan kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat sekä perhetyöntekijöiden palvelut. Hyvinvointineuvola on hyvä esimerkki siitä, miten palvelujen asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus voi toteutua pienin keinoin ja olla silti tehokasta. Hyvinvointineuvolan tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen sekä erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen tunnistaminen ja auttaminen. Kun imatralaiseen perheeseen odotetaan lasta, neuvola tapaa kaikki perheenjäsenet ja perhetyöntekijät vierailevat aina kotona. Varsinainen perhetyö käynnistyy niiden perheiden kanssa, joiden kohdalla herää huoli hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisevä työ on tuottanut nopeasti tulosta. Pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kääntynyt laskuun, samoin lastensuojelun kokonaismenot. Lastensuojelun laitospalvelumenot olivat vuonna 2012 yli euroa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Kun perheeseen odotetaan lasta, perhetyöntekijät vierailevat aina kotona. 19

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ERIKOISLABORATORIOHOITAJA Tavoitteena hyvä käyrä Sirpa Raiskinmäen työssä ei saa pelätä tekniikkaa. teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Lifländer koulutusta ja tositoimia. Sirpa Raiskinmäki perehdyttää hoitajia muun muassa EKGtutkimusten tekoon, mutta tekee itsekin potilastyötä Fimlabin laboratorioissa. 20 TEHY t