Kulttuurien kuvamaailma

Transkriptio

1 Kulttuurien kuvamaailma marjo autio - hiltunen, kuvataiteen lehtori, jyväskylän yliopisto puusta kuvataiteeksi Sibeliuksen Puusarja Musiikin mukaan tulevat luonnehdinnat eri puulajeista. Maalarilla täytyy olla kokemuksia erilaista puista. Pienille lapsille tämä tehtävä soveltuu puisto- tai metsäretken jälkeen, kun puut kuuluvat heidän kokemusmaailmaansa niin niitä voidaan lähteä muistelemaan, kuvaamaan ja tulkitsemaan. materiaalit ja välineet: vesiväri, isot vesivärisiveltimet, reilut vesiastiat, hiili paperi: vesivärille soveltuva imukykyinen vähintään A3-kokoinen, käärepaperi rullalta usealle tekijälle yhteinen tai litoposter-paperia arkki/tekijä, paino 100g tai hiilipiirrospaperi tavoite: Eläydytään musiikin avulla puiden kasvuun ja liikkeeseen tuulessa. Tärkeää on hyvä maalausasento seisoen tai polviseisonnassa, eri ikäisille sopivat eri työskentelyasennot pöydälle tai lattialle laitetun paperin ääressä. Harjoitellaan samalla siveltimen kevyttä liikettä, kokonaisvaltaista maalausta.

2 työskentely: Kuunnellaan Sibeliuksen puusarjaa tai joitakin osia siitä ensin silmät kiinni keskittyen vaikka huojuen puiden tavoin ja kun puut rupeavat mielessä hahmottumaan maalataan niiden kasvuliike ensin pelkkään veteen kastellulla siveltimellä. Näin paperi kostutetaan. Vesivärit kostutetaan (väreihin on tutustuttu ja sekoitusharjoituksia on tehty jo aikaisemmin) ja kuunnellaan musiikki uudestaan. Nyt kiinnitetään huomio väriin ja maalataan puun eri värit. Väreillä maalataan valon ja varjon leikki lehvästössä, siveltimen vedoilla kuvataan tuulen vaikutus koko puustoon, runkojen taipumiseen ja oksien liikkeeseen. Kun ensimmäinen maalauskerros on valmis, voidaan huokaista ja kuunnella musiikkia ja tarkastella miltä puut tai metsikkö näyttävät. Tutkitaan voitaisiinko työtä jatkaa maalaamalla jotain vielä korostaen, vahvistaen tai sitten ottamalla hiilet käyttöön. Hiilellä voi korostaa runkoja ja oksia; näkyvätkö ne jostain lehvästön välistä, kuinka tuuli niitä riepottaa. Yhteismaalauksissa, samalle paperille maalattaessa työskentely tapahtuu lomittain, tilaa antaen ja ottaen niin kuin puutkin luonnossa kasvavat. Maalausta tehtäessä on hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan yhteistä kokonaisuutta ja pohtimaan mitenkä työtä jatketaan. Valmista työtä taas tarkastellaan kokonaisuutena riittävän etäältä kuunnellen musiikkia ja liikkein tulkiten. 57

3 lehdet - ornamentiikka, rytmi ja rakenne Kasvien lehtien moninaisuus Tutustutaan erilaisiin kasveihin. Luonnon kasveista kerätään niiden lehtiä ja kuivataan niitä tutkittavaksi. Suojelluista kasveista piirretään lehden rakennekuva, josta ilmenee kokonaismuoto, lehtiruodot ja reunan rakenne. Huonekasvit ja Kasvitieteellisen puutarhan trooppiset kasvit laajentavat valikoimaa. Oikeat lehdet ja piirrokset kootaan ja laitetaan esille. Valitaan kiinnostavia lehtiä edelleen työstettäväksi. Kohopaino solumuovista työskentely: Solumuovilaatta leikataan saksilla esim. neljään samankokoiseen neliöön niin että kuhunkin mahtuu yksi lehti. Tutkitaan lehden muotoa, symmetrisyyttä ja lehtiruotojen muodostamaa kuviota. Lehteä voit tyylitellä pelkistämällä tai rikastamalla muotoa. Piirretään kuvio solumuoville niin että jäljestä jää selkeät urat tälle pehmeälle painolaatalle. Painoväri sävytetään mieluisaksi lasi- tai muovialustalla ja telataan tasaisesti painolaatalle. Painetaan väri huolellisesti laatta kohdistaen painopaperille ja hierotaan väri nurjalta puolelta paperiin. Samalla laatalla voi tehdä erilaisia kokonaisuuksia painamalla eri väreillä tai laatan suuntaa vaihtamalla. Kun laatat ovat samankokoisia, voi useampi tekijä tehdä yhteistyön omilla malleillaan ja sommitella yhdessä värit ja laattojen suunnat ja paikat. Koko luokan painotyö syntyy helposti kunkin painaessa omalla laatallaan yhteiselle painopaperille. Isompien kanssa voi painojälkeä rikastaa painamalla kahdella vämateriaalit ja välineet: Solumuovia ja terävä kynä tai kuulakärkikynä piirtämiseen; vesiliukoisia painovärejä; tela, lasi- tai muovilevy värin levitykseen; sanomalehtiä painoalustaksi ja työpöytien suojaamiseen. Painopaperiksi yhteistyötä varten iso sävytetty pehmeäpintainen paperi, esim. sokeri-, sateenkaaritai pariisinpaperi ja yksittäisiä töitä varten pienempiä arkkeja. 58

4 rillä ja kun painokohtaa siirtää ½ mm niin syntyy hauska liike tai tilavaikutelma. Painolaatoilla voi sommitella erilaisia koristenauhoja ja -pintoja ja yksittäisillä kuvioilla voi painaa kortteja tai koristella vaikka työvihkon kannen. Lehden voi myös leikata irti taustastaan, jolloin sitä voi käyttää leimasimen tavoin. Tekstiiliväreillä voi painaa myös kankaalle. Tällöin värin levittäminen tapahtuu siveltimellä ja vaatii hiukan enemmän huolellisuutta. puut ja juhlat Puihin liittyvät tavat ja uskomukset sekä niiden käyttö juhlissa Puihin ja kasveihin liittyviä uskomuksia, tapoja ja tarinoita kerätään ja luetaan koulussa pitemmän aikaa. Niitä löytyy Raamatusta, Kalevalasta ja eri maiden eepoksista ja saduista. Juhannuksena Suomessa poltetaan risuista koottu kokko, Ruotsista on peräisin kukin ja nauhoin koristeltu juhannussalko. Mikä on suomalaisen joulukuusen alkuperä ja mitä se meille merkitsee? Tapojemme taustalla on erilaisia uskomuksia sekä satuja ja tarinoita. Mitä lapset ja nuoret itse kuvittelevat tapojemme taustalla olevan? Koululaiset voivat kertoa itse kuulemiaan tarinoita ja kysyä myös vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. kuva: laura järnefelt Eri maiden kansanperiteistä voi löytyä jotain yhteistä ja ehkä myös ristiriitaisia vastakkaisia tulkintoja. Niiden avulla ihminen käsittelee vertauskuvallisesti elämässä kohtaamiaan kysymyksiä, ongelmia ja maailman selityksiä. Kun näitä tarinoita on koottu ja luettu tarpeeksi, kukin valitsee itseään kiinnostavan tekstin ja kehittää siitä kuvallisen tulkinnan. Se voi olla kuvitus tekstin syntyajalta tai paikasta tai sen voi siirtää tähän päivään ja uuteen ympäristöön tai tilanteeseen siis varsin vapaa tulkinta tekstistä. Näistä kootaan oma Elämänpuu -kansio. Kun aiheeseen on paneuduttu, siitä voi myös tehdä isokokoisen maalauksen peite- tai akryyliväreillä. Aihetta voi käsitellä myös uskonnon ja filosofian näkökulmasta. 59

5 meillä kotona Keittiön kiinnostava esine Lapset tutkivat kotinsa keittiötä ja etsivät meidän keittiön kiinnostavan esineen, jota käytetään ruuan valmistuksessa, tarjoilussa tai säilytyksessä. Esine voi olla vanha ja jo käytöstä poistettu tai vain harvoin käytettävä ehkä lapsellekin outo, jonka alkuperäistä käyttötarkoitusta hän joutuu perheeltään kysymään. Jos luokassa on lapsia useammasta kulttuurista, niin esineet tulevat eri kulttuureista ja niiden avulla välittyy perheen arkielämä ja kulttuurierot. Mitä koti ja tarkemmin keittiö kertoo kulttuurista? Esineen esittely voi tapahtua kertomalla ja näyttämällä esine luokassa. Dokumentointia harjoitellaan piirtämällä esine, mahdollisesti ottamalla kuva sen käyttämisestä ja kirjoittamalla tarina sen alkuperästä. Myös mielikuvitustarina voi olla sopiva tai esineillä voidaan pelata erilaisia havainnointiin ja tarkkaavaisuuteen perustuvia leikkejä tai esittää nukketeatteria. Matot Jokainen tutkii oman kotinsa ja isovanhempiensa mattoja ja kirjaa niistä tietoja (materiaalit, valmistusmaan, mahdollisen valmistajan ja ajankohdan) sekä piirtää tai kuvaa maton. Mattojen historiaa tutkitaan ryhmätöinä koulussa: valmistustapa, käyttötarkoitus, materiaalit, muodit, tyylit ja alueelliset erot. Järjestetään työpajoja, joissa tehdään mattoja eri tekniikoilla: huovuttamalla, kutomalla pieniä räsymattoja kangaspuilla, köysimatto, risu-kuramatto ja ryijymatto. Maailman jalkineet, mitä eteisen nurkka kertoo Lähtökohtana ryhmällä oli kuva, jossa lapsella on kumisaappaat. Maahanmuuttajalapset/lapset jaetaan ryhmiin, tutkitaan minkälaisia jalkineita he käyttävät ja millaisia jalkineita tarvitaan suomalaisessa ilmastossa eri vuodenaikoina. Tehdään piirroksia erilaisista jalkineista. Maalataan pitkä tuhatjalkainen, jonka tausta jaetaan eri vuodenaikojen mukaan ja tuhatjalkaisen jalat puetaan vuodenajan mukaan. Tarinat ja käsitteet, joihin jalkineet liittyvät: Tuhkimo, Seitsemän peninkulman saappaat, Saapasjalkakissa, Kukon saappaat, isokenkäinen Mikä opetus, mitkä riitit liittyvät jalkineisiin? 60

6 kuva: heljä järnefelt Maisemakortti (iso)vanhempien lapsuudesta Tämä tehtävä sopii kaiken ikäisille tutustuttamaan lapsia vanhempiensa ja/tai isovanhempiensa lapsuuden maisemaan. Lapsi pyytää vanhempiaan, isovanhempiaan tai sukulaisiaan kertomaan ja kuvailemaan lapsuutensa maisemaa ja lapsuuden tapahtumia niin selkeästi ja yksityiskohtaisesti että lapsi pystyy piirtämään kuvan siitä. Samalla selkiytyvät hiukan näiden eri sukupolvien lapsuuksien erilaiset ympäristöt ja olosuhteet. Tämän kuvan ja kertomuksen pohjalta lapsi piirtää tai maalaa koulussa postikortin tuosta sukulaisensa lapsuuden maisemasta. Tämän tehtävän myötä välittyy kuva vanhempien lapsuuden maisemasta ja saadaan mahdollisuus ymmärtää paremmin erilaisia tapoja ja kulttuureita. Tämän jälkeen lapset tutkivat omaa ympäristöään, omaa lapsuutensa maisemaa, ja piirtävät kortin siitä. Vanhempien kanssa on kiinnostavaa keskustella näistä kahdesta lapsuudenmaisemasta. Kortteja voidaan valita myös painatettavaksi. 61