Toimeentulotuen sisäiset ohjeet alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeentulotuen sisäiset ohjeet 1.1.2013 alkaen"

Transkriptio

1 Toimeentulotuen sisäiset ohjeet alkaen

2 Sisältö Yleistä Oikeus toimeentulotukeen Oleskelu kunnassa Perhekäsite Elatusvelvollisuus Toimeentulotukihakemuksen käsittely Päätöksenteko-oikeus Päätöksen muoto ja perustelut Toimeentulotukilaskelma Toimeentulotuen määräytyminen Tulojen selvittäminen Tuloina ei oteta huomioon Perusosan sisältö Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle Perusosan alentaminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjien osalta Tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot Asumismenot Terveydenhuoltomenot Työ-, koulu-, kurssi- ja työkokeilumatkat Päivähoitokustannukset Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukea ei voida myöntää Toimeentulotuen erityistilanteet Nuorten toimeentulotuki Opiskelijoiden toimeentulotuki Ulkomaalaisen toimeentulotuki Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Vankeusaika ja toimeentulotuki Asevelvolliset Erityiskysymyksiä Toisesta kunnasta muuttaminen Elatusmaksut Välitystiliasiakkuus Toimeentulotuen takaisinperintä Menettely väärinkäytöstapauksissa Muutoksenhaku

3 2 Sipoon toimeentulotukiohjeet Yleistä Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakiin toimeentulotuesta (1412/1997). Lisäksi sovelletaan Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa opasta toimeentulotukilain soveltajille, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11. Sipoon kunnan sisäinen toimeentulotukiohje perustuu lakiin ja oppaaseen. Ohjeet 1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa, eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 1 mom.). Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellutusalueen ulkopuolelle, vaan kunkin hakijan tuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisesti. Asiakkaan hakemukseen on annettava kirjallinen päätös. Jokaisella on velvollisuus huolehtia omasta elatuksestaan ja laissa säädetyssä laajuudessa puolisonsa sekä omien ja puolisonsa alaikäisten lasten sekä ottolasten elatuksesta. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki ja eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista. Toimeentulotukijärjestelmä turvaa toimeentulon niille, jotka jäävät muiden sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolelle tai eivät saa muista järjestelmistä riittävää toimeentuloaan. Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus Oleskelu kunnassa Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TOTUL 14 ). Mikäli henkilö asuu vakituisesti Sipoossa, tämä voidaan todeta väestötietojärjestelmästä. Jos asiakas oleskelee tilapäisesti kunnassa tai jos hakijalla ei ole kotipaikkaa missään kunnassa, tulee oleskelu selvittää oleskeluolosuhteiden perusteella. Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella; esim. asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, mihin hakijan posti tulee ja laskuissa oleva osoite. Poste restante ei ole riittävä selvitys paikkakunnalla oleskelusta. Ensimmäisellä käyntikerralla on annettava asiakkaalle 2 viikkoa aikaa tuoda näyttö vakinaisesta oleskelusta kunnassa. Poste restante asiakkailta pyydetään oleskeluosoite.

4 3 Muutaman päivän pistäytyminen kunnassa ei velvoita toimeentulotuen myöntämiseen. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa. Rikosilmoituksen tekemistä edellytetään rikoksen kohteeksi joutumisen jälkeen Perhekäsite Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. (TOTUL 3 ). Myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän kahden samaa sukupuolta olevan henkilön yhteistalous käsitetään perheeksi Elatusvelvollisuus Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen avioliittolain mukaan. (AL 46 ) Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. (1 ) Avioerotilanteissa ja avoliiton purkautuessa puolisoiden edellytetään tekevän sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, johon liittyy elatussopimus. Mikäli elatusapujen maksaminen on laiminlyöty, toimeentulotuen hakijaa kehotetaan hakemaan elatustukea. Asumiskustannusten osalta on huomattava, että omistusasunnon osalta vaaditaan ositus (ennen tätä asumiskulut jakautuvat puolisoiden kesken) ja vuokra-asunnossa edellytetään, että vuokrasopimus muutetaan sen puolison nimiin, joka jää asuntoon asumaan. Asiakasta ohjataan heti laittamaan vireille hakemukset ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien osalta. Avopuolisot eivät ole elatusvelvollisia toisiinsa nähden, mutta heidät käsitellään toimeentulotukea määrättäessä perheenä, jolloin mm. kummankin tulot ja menot otetaan huomioon laskelmassa. Mikäli toimeentulotukea joudutaan myöntämään elatusvelvollisuuden laiminlyönnin takia, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä takaisin elatusvelvolliselta (katso kohta 9. Toimeentulotuen takaisin perintä). Laki lapsen elatuksesta 3 2 mom.: Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksistaan. (katso. kohta 5.1. Nuorten toimeentulotuki)

5 4 2 Toimeentulotukihakemuksen käsittely Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaiheisiin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian selvittely, mahdollisten lisäselvitysten pyytäminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteellisesti sekä päätöksen teko. Toimeentulotukilain 14 4 momentin mukaan kaikissa näissä käsittelyvaiheissa tulee pyrkiä viivytyksettömään menettelyyn. Lain mukaan hakemus tulee käsitellä 7 päivässä ja kiireelliset asiat heti tai seuraavana päivänä hakemuksen saapumisesta edellyttäen, että hakemuksen mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet. Toimeentulotukea määrättäessä asiakkaalla on tietojenantovelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Asiakkaan ja hänen holhoojansa on annettava ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä asian käsittelyä varten. (TOTUL 17 ja Asiakaslaki 12 ) Asiakkaalla on oikeus saada tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksensa käsittelyssä tarvittavat asiapaperit. Asiakkaalle tulee antaa määräaika, esimerkiksi kaksi viikkoa, lisäselvityksen toimittamiselle. Määräaika tulee kirjata lisäselvityspyyntöön. (SHL 40 ) Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle. Sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva oikeus saada tietoja eri viranomaisilta (Asiakaslaki 20 1 mom.). Jokaiseen hakemukseen on annettava kirjallinen päätös. Hakijalla on oikeus saada hakemuksensa käsiteltäväksi, vaikka näyttäisi todennäköiseltä, että hakemukseen tulee kielteinen päätös. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin asioihin Päätöksenteko-oikeus Päätösvalta toimeentulotuen myöntämistä koskevissa asioissa on delegoitu sosiaalityöntekijälle ja etuuskäsittelijälle. Etuuskäsittelijä päättää perustoimeentulotuen lisäksi erikseen jäljempänä määritellystä täydentävästä toimeentulotuesta Päätöksen muoto ja perustelut Hallintolain mukaan päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttaneet toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Yksityiskohtaiset selvitykset kirjataan sosiaalityön muistiinpanoihin, asiakaskertomukseen. Päätöksenteon yhteydessä on päätettävä myös mahdollisesta perinnästä. Myös kielteinen päätös on perusteltava. Osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai miksi toimeentulotukea ei ole siihen myönnetty. Toimeentulotukipäätökseen tulee aina liittyä laskelma, josta ilmenevät tulot ja menot. Jos päätös perustuu aikaisempaan samassa kuussa tehtyyn laskelmaan esim. maksusitoumusta myönnettäessä, pelkkä viittaus riittää. Päätös on annettava asiakkaalle tiedoksi.

6 5 Kaikki hankittu aineisto, joka on vaikuttanut päätöksentekoon, on kirjattava. Julkisuuslain 12 :n mukaan jokaisella, myös lapsella, on oikeus halutessaan tutustua häntä itseään koskevaan asiakirja-aineistoon. Jos asiakirjoihin sisältyy myös toista henkilöä koskevia salassa pidettäviä merkintöjä, ne on ennen tietojen antamista peitettävä siitä asiakirjan kopiosta, joka annetaan Toimeentulotukilaskelma Laskelma tehdään yleensä yhden kuukauden ajalle. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle tai pidemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti saadaan jakamalla kuukausisumma 30:llä. Pelkän ruokarahan osuus on 49 % perusosasta. Laskelma tehdään yleensä viimeisestä säännöllisen tulon maksupäivästä alkaen ja kun kysymyksessä on kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Kertaluonteiset korvaukset ym. huomioidaan niin pitkälle kuin ne riittävät tai mikä on perheen/yksilön tilanteen mukaan kohtuulliseksi katsottavaa. Hyväksyttävien menojen alkuperäisen laskun eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu, ja se otetaan huomioon kyseisen ajanjakson laskelmassa (esim. sähkölasku, vuokra, poliklinikkamaksu). Poikkeuksena ovat sairaalalaskut, kun asiakas on ollut pitkään sairaalahoidossa eikä hänelle ole vahvistettu pitkäaikaishoidon maksua tai maksukatto ei ole tullut täyteen. 3 Toimeentulotuen määräytyminen Toimentulotuen suuruus määräytyy hakijan ja hänen perheenjäsentensä menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosalla katettavat menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot Tulojen selvittäminen Tulot huomioidaan aina nettotuloina maksupäivämäärän mukaisesti. 15. päivän jälkeen maksetut tulot huomioidaan seuraavan kuun tuloina. Viimeiset palkkatositteet ja asiakkaan nimellä ja tilinumerolla varustetut pankin tiliotteet kaikista tileistä tulee esittää. Mahdolliset säästöt huomioidaan tuloksi. Uusien asiakkaiden osalta tulo- ja tilitiedot selvitetään vähintään 2 kk:n ajalta, tarvittaessa myös pidemmältä ajalta. Pitkäaikaisasiakkailta pyydetään edellisen kuukauden tulo- ja tilitiedot. Palkka otetaan tulona huomioon ulosoton jälkeen. Mikäli toimeentulotuen tarve kestää ulosoton vuoksi yli 3 kk, tulee asiakas ohjata velkaneuvontaan/-järjestelyyn. Loma-ajan palkka

7 6 ja lomaraha huomioidaan tulona. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertaluonteiset korvaukset lasketaan tulona vähintään kuukauden ajalle, siitä eteenpäin harkinnan mukaan. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkasta pidätetty lainanlyhennys, henkilöstökassa, palkkaennakot, ostot ja luontaisedut. Autoetu ja puhelinetu huomioidaan tapauskohtaisesti. Opintolaina ja opintoraha huomioidaan tulona (katso kohta 5.2. Opiskelijoiden toimeentulotuki). Työttömyyspäiväraha huomioidaan tulona siten, että kalenterikuukaudelta nettopäiväraha kerrotaan 21,5:llä. Jaksotus aloitetaan vasta, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kalenterikuukauden aikana. Kun jaksotus on aloitettu, sitä jatketaan asiakkaan osalta seuraavissa hakemuksissa. Eläkepäätöksen lisäksi pyydetään tosite nettoeläkkeestä. Kelan maksama koulutustuki huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Ylläpitokorvausta ei huomioida tulona. Aktiivisuuden kannustamiseksi työkokeilun ajalta maksettavia kulu- ja ylläpitokorvauksia ei oteta tulona huomioon. Veronpalautus otetaan tulona huomioon. Verolippu tulee esittää. Verolipusta tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Omaisuustulo huomioidaan; korko- ja osinkotulot, vuokratulot (nettotulot). Perintöjen osalta asiakkaalta pyydetään perukirja. Avioerotilanteissa pyydetään ositustodistus. Sosiaaliturvaetuuksien osalta edellytetään maksutositetta ja -päätöstä Tuloina ei oteta huomioon vähäisiä ansiotuloja (enintään 80 /kk) ja kertaluonteisia avustuksia (enintään 80 ), jotka ovat määrältään pieniä ja luonteeltaan satunnaisia ja edistävät omatoimista selviytymistä. Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla sairaalan ahkeruusraha tai suojatyöstä saatava pieni palkka, tilillepanot/lainat ja veronpalautus. tuloja siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia kuluja vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään oteta huomioon niitä erityismenoja, joita tämä tuki kattaa) vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään oteta huomioon niitä erityismenoja, joita tämä tuki kattaa) äitiysavustusta

8 alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osuutensa perheen toimeentulotuessa (perusnormi ja asumismenot) alle 18 vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöitä ylläpitokorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan vähäisiä lapsille annettuja syntymäpäivärahoja. Lahjan yläraja on Perusosan sisältö Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. 3.4 Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle 7 Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma. Yksinäisen henkilön perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18-vuotiaan lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot ja yhdessä asuvat sisarukset, sovelletaan muun 17 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa tuli voimaan laki samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinnistä. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on molemminpuolinen elatusvelvollisuus. Heitä koskee myös se, mitä muualla lainsäädännössä säädetään aviopuolisoista. Rekisteröimätön samaa sukupuolta olevien parisuhde ja yhdessä asuminen vaikuttaa perusosan määrään, mutta heille ei tehdä yhteistä toimeentulotukilaskelmaa Perusosan alentaminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjien osalta Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1. henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai

9 3. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt sen ilman perusteltua syytä 4. maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; Menettelyä voidaan soveltaa myös opiskelijaan, joka ei luottohäiriömerkinnän vuoksi voi saada opintolainaa tai vuorotteluvapaalla olevaan henkilöön. Perusosan alentamisen yhteydessä asiasta on tehtävä kirjallinen päätös. Alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 %. Perheellisten kohdalla alentaminen voi kohdistua ainoastaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjän perusosaan, ei puolisoon eikä lapsiin. Alentaminen voidaan tehdä vain silloin, kun sitä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Kohtuuttomana sitä voidaan pitää esim. silloin, kun työstä kieltäytymiselle ovat syynä lasten päivähoitovaikeudet tai poikkeuksellisen hankalat työmatkaolosuhteet. Alentamista koskeva päätös voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan. Tämän jälkeen tulee tilanne arvioida uudelleen. Jos tilanne ei 2 kk:n aikana korjaannu, asiakkaalle tehdään suunnitelma, jossa selvitetään asiakkaan velvoitteet, jotta alentaminen voidaan lakkauttaa. Normiylijäämä siirretään seuraavan kuukauden normilaskelmaan. Normiylijäämän siirrossa jätetään huomioimatta 50 euroa per henkilö. 4 Tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot Perusosan lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon seuraavat menot: a) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot/terveyskeskusmaksut, sairaudenhoitoon lääkärin määräämät lääkkeet b) työ- koulutus ja kurssimatkat c) lasten päivähoitomenot (ensisijaisesti tulee hakea alennettua päivähoitomaksua) d) henkilön ja perheen muut erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeelliseksi harkitut menot e) sähkölasku.jos sähkölasku koostuu sekä talous- että lämmityssähköstä, huomioidaan 50 /kk (jota korotetaan 10 per henkilö/kk) taloussähkönä ja loput asumiskustannuksiin kuuluvana lämmityssähkönä 8

10 9 f) kotivakuutus huomioidaan kodin irtaimiston osalta erillisenä menona enintään 200 /vuosi. Vakuutuskirja on esitettävä Asumismenot Asumismenoja ovat: vuokra tai hoitovastike lämmityskulut (huom. taloussähkön osuus sähkölaskusta on 50 /kk, jota korotetaan 10 /henkilö/kk) vesi- ja jätevesimaksut jätehuoltokustannukset tontin vuokra asuntolainan korot palovakuutus kiinteistövero katu- ja tienhoitomaksut nuohous, auraus Hyväksyttävät vuokrien enimmäismäärät sisältäen lämmityskustannukset: Henkilöluku perheessä /kk Kohtuullinen neliömäärä Liian suureen asuntoon esimerkiksi avioeron takia jäänyt asiakas ohjataan hakemaan pienempää asuntoa. Ylisuuria asumiskustannuksia hyväksytään korkeintaan 3 kk, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Asiakkaalle tiedotetaan asumiskustannusten 3 kuukauden määräajassa tapahtuvasta kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Kohtuullistamisesta tehdään päätös ja se kirjataan asiakastietoihin. Asuntohakemuksen on oltava vireillä. Sosiaalityöntekijä ottaa kantaa, miten etävanhemman asumiskulut huomioidaan laskelmassa. Rästivuokriin myönnetään toimeentulotukea vain erittäin perustellusta syystä. Niistä tehdään aina erillinen päätös. Rästivuokrat käsitellään aina sosiaalityön tiimissä. Vuokravakuus on harkintaan perustuvaa täydentävää toimeentulotukea. Sosiaalityöntekijä käsittelee vuokravakuusasian ja sen perusteella etuuskäsittelijä tekee päätöksen. Pääsääntöisesti myönnetään 1 kk:n vuokravakuus. 2 kk:n vuokravakuus voidaan myöntää harkinnan mukaan erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti vakuutta ei makseta rahana, vaan asiakkaalle annetaan sitoumus maksun suorittamisesta vuokranantajalle vuokrasuhteen päätyttyä. Jos takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana vuokranantajalle, lähetetään vuokranantajalle kirje takuuosuuden palauttamiseksi sosiaalitoimelle asunnon

11 vapautuessa. Mikäli sosiaalitoimisto joutuu maksamaan vuokravakuuden asiakkaan laiminlyönnin vuoksi, vakuus peritään asiakkaalta. Uutta vuokravakuutta ei myönnetä, ennen kuin asiakas on korvannut vanhan vuokravakuuden. TOTUL:n 20 :n 2-kohdan mukaan (tahallinen laiminlyönti). Samoin tehdään perintäpäätös silloin, jos vuokratakuulla on katettu asunnon korjauskuluja, siivousta, avaimenvaihtoa tms. asukkaan aiheuttamaa kulua. Koska kyse on tahallisesta laiminlyönnistä, voidaan päätös tehdä vasta, kun vakuus lankeaa tosiasiallisesti maksettavaksi. Muuttajan osalta selvitetään aikaisemman asunnon takuuvuokran tai sitoumuksen vaiheet ja otetaan huomioon uutta harkittaessa. Sipoolaisen asiakkaan muuttaessa toiselle paikkakunnalle myönnetty vuokravakuus on voimassa pääsääntöisesti seuraavat 6 kk. Vuokravakuutta ei myönnetä ilman vuokrasopimusta asuville. Asumiskulut huomioidaan vasta, kun vuokrasopimus on tehty ja asiakas on merkitty asukasluetteloon. Vuokran maksamisesta on esitettävä virallinen tosite. Useamman aikuisen yhteisasumisessa (kun kyseessä ei ole samassa taloudessa olevat) asumiskulut huomioidaan pääluvun mukaisessa suhteessa. Jos asiakkaan asuntolainat ovat ylisuuret ja toimeentulotuen tarve on pitkäaikainen, asiakas ohjataan velkaneuvontaan. Velkajärjestelyn piirissä olevat eivät pääsääntöisesti saa toimeentulotukea Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenoina hyväksytään pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon menot. Poikkeuksena voidaan harkinnalla hyväksyä yksityisen terveydenhuollon lääkärin kustannukset Kela -korvauksen ylittävältä osalta. Toimeentulotukeen oikeuttavia lääkemenoja ovat kaikki lääkärin sairauden hoitoon määräämät reseptilääkkeet, jotka ovat Kelan myöntämän korvauksen piirissä. Runsaasti lääkkeitä käyttävien, varsinkin psyykelääkkeiden osalta, on syytä hyväksyä vain terveyskeskuksen ja mielenterveystoimiston lääkärien määräämät lääkkeet tai neuvotella asiasta terveyskeskuslääkärin kanssa. Lääkekattoa tulee seurata aktiivisesti. Toimeentulotukea ei myönnetä lääkekaton ylityttyä. Potenssilääkkeisiin voi saada tukea vain, jos ne on määrätty sairauden hoitoon (esitettävä Kelaa varten laadittu B lausunto). Sosiaalityöntekijän päätöksellä voidaan myöntää tukea lääkärin määräämiin sairauden hoitoon tarkoitettuihin ravinnelisiin, laihdutuslääkkeisiin, käsikauppalääkkeisiin ja rokotteisiin. 10 Ensisijaisesti asiakas maksaa lääkekulunsa Kela -korvauksen ylittävältä osalta ensin itse. Menot huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaalla on oltava voimassa oleva Kela - kortti. Toimeentulotukiasiakkaat ohjataan terveyskeskuksen hammashoitolaan. Myös proteettiseen hoitoon ohjataan hammashoitolan kautta. Kohtuulliset kustannukset huomioidaan hammashoitolasta saadun kustannusarvion mukaan toimeentulotukilaskelmassa.

12 Silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa optikkoliikkeen antaman kustannusarvion mukaan. Kehyksiin myönnetään enintään 100. Tarpeen mukaiset peruslinssit huomioidaan, ei piilolaseja eikä erityiskäsittelyä, ellei hakijalla ole esittää lääkärintodistusta niiden välttämättömyydestä. Mikäli näkökyky ei ole heikentynyt, vaan uudet lasit hankitaan muusta syystä, asia käsitellään asiakkaan antaman selvityksen perusteella. Yli kaksi viikkoa kestäville sairaala- tai muille laitoshoitojaksoille lasketaan perusosan sijasta käyttövara (99 /kk). Yksittäiset kotonaolopäivät pitkän hoitojakson välillä huomioidaan laskelmassa normaalin päivänormin mukaisesti (perusosa jaettuna 30 päivällä). Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön menoina voidaan käyttövaraosuuden lisäksi huomioida vuokra ja tapauskohtaisesti harkintaa käyttäen muita tarpeellisia menoja Työ-, koulu-, kurssi- ja työkokeilumatkat Kustannukset huomioidaan täysimääräisinä julkisten kulkuneuvojen hintojen mukaisesti, kun kyseessä on opinto- ja työttömyysturvaan oikeuttavat opinnot. Muut käsitellään tapauskohtaisesti. Mikäli asiakkaalle maksetaan korotettua ylläpitokorvausta, käsitellään tapauskohtaisesti, mikä osuus matkoista huomioidaan normilaskelmassa. Mikäli oman auton käyttö on välttämätöntä, lasketaan kilometrikorvauksena 0,25 /km Päivähoitokustannukset Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu, ohjataan kunnallista päivähoitoa käyttävä hakemaan alennusta maksuihin. Jo maksetut päivähoitomaksut hyväksytään kuittien mukaan. Yksityisen päivähoidon kustannuksista huomioidaan Kelan maksaman yksityisen päivähoidon tuen ylittävä osuus. Koululaisten iltapäivähoito ja seurakunnan päiväkerhomaksut huomioidaan Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Harkinnan mukaan voidaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin menoihin myöntää täydentävää toimeentulotukea. Alla lueteltuihin menoihin voi etuuskäsittelijä myöntää täydentävää toimeentulotukea keskusteltuaan asiasta ensin sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakaskertomukseen kirjataan, milloin ja kenen sosiaalityöntekijän kanssa keskustelu on käyty. Välttämättömiin huonekaluihin ja muuhun kodin perustamiseen voidaan myöntää tukea pitkäaikaiselle toimeentulotuen asiakkaalle korkeintaan 500 (sänky, patja, ruokapöytä, tuolit, kodintekstiilit ja astiat). Asiakkaalta pyydetään selvitys tarvittavista hankinnoista ja niiden kustannuksista. Myönnettävää summaa harkittaessa on huomioitava taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä. Pyykinpesukoneeseen myönnetään tukea vain pitkäaikaisille useampilapsisille asiakasperheille tai terveydellisin perustein edullisimman hinnan mukaan. Pesukoneeseen ei myönnetä avustusta, mikäli taloyhtiössä on pesukone. 11

13 12 Erityisruokavalioihin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Esim. diabetes ei aiheuta ylimääräisiä ruokakuluja. Asiakas ohjataan Kelaan selvittämään mahdollisuuttaan saada korvausta sairauden perusteella hankittaviin ravintovalmisteisiin. Lastenvaunujen ja rattaiden osalta asiakasta pyydetään selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Yhdistelmävaunuihin myönnetään korkeintaan 270 ja rattaisiin korkeintaan 120. Samalle perheelle avustusta vaunuihin ja/tai rattaisiin myönnetään vain kerran. Vaateavustuksia ei pääsääntöisesti myönnetä, sillä perusosaan sisältyy vaateraha. Romaninaisen hameeseen myönnetään enintään 550 joka toinen vuosi, mikäli hakija on pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Edellisten kuntien myöntämät avustukset tulee tarkistaa, mikäli Sipooseen muutosta ei ole kulunut kauan aikaa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille, joilla on tulona ainoastaan käyttövara 99 /kk, voidaan myöntää vaaterahaa 170 /vuosi. Jos menee lähiomaisen (omat vanhemmat tai isovanhemmat, omat sisarukset ja omat lapset) hautajaisiin, voidaan matkat myöntää todellisten kustannusten mukaan. Vaatteisiin voidaan myöntää enintään 120 /henkilö. Edellytyksenä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus. Hautauskuluihin myönnetään enintään 750. Hautauskulut voidaan periä vakuutuksista, esim. ryhmähenkivakuutuksesta tai yksityisestä henkivakuutuksesta. Vainajalta maksamatta jääneitä laskuja ei myönnetä toimeentulotukena, vaan ne tulee merkitä vainajan jälkeen laadittavaan perukirjaan velaksi. Mikäli pesään on jäänyt varoja, laskut tulee maksaa pesän varoista. Perukirjoituskuluja ei hyväksytä hautauskuluina. Hautausavustusta voidaan myöntää, jos pesä on varaton. Perukirja tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä. Käytännön järjestelyistä vastaa lähiomainen, tarvittaessa sosiaalitoimiston, seurakunnan ja oikeusaputoimiston tuella. Muuttokuluihin myönnetään Sipoon kunnan sisällä ja naapurikuntiin tapahtuvaan muuttoon enintään 150. Muutot kauemmaksi käsitellään tapauskohtaisesti. Muuttokustannuksista vastaa lähtökunta. Muuttokuluihin myönnetään tukea vain, mikäli muuttoon on perusteltu syy esim. työpaikka, opiskelun aloittaminen tai perheelle sopivamman ja/tai edullisemman asunnon löytyminen. Muuttokustannuksista hakijan on otettava etukäteen yhteyttä sosiaalityöntekijään. Harrastusmenot sisältyvät perusosalla katettaviin menoihin. Lasten harrastuksiin voidaan kuitenkin myöntää erityisen harkinnan perusteella täydentävää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi, ettei lapsi perheen väliaikaisen heikon taloustilanteen takia joudu lopettamaan harrastustaan. Toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa mm. toimeentulotukiasiakkuuden kesto, harrastuksen kesto ja lapsen ikä. Tukea maksetaan 6-17 vuotiaan lapsen yhteen harrastukseen harkinnan mukaan, pääsääntöisesti enintään 330 /vuosi. Tämän summan

14 13 ylittävissä kuluissa tulee olla erityisiä perusteita (esim. ehkäisevä lastensuojelu). Kuluista tulee esittää kuitti ja/tai lasku. Samoin perustein kuin harrastusmenoihin, voidaan perheelle myöntää täydentävää toimeentulotukea lapsen polkupyörään, suksiin, luistimiin ym. harrastusvälineisiin käytettynä. Tukemisen tulee olla suunnitelmallista. Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseen ja luonapitoon liittyvien kulujen osalta ruokarahaa voidaan myöntää sille vanhemmalle, jonka luona lapsi tilapäisesti oleskelee. Edellytyksenä ruokarahan myöntämiselle on se, että kyseinen vanhempi on muutoinkin oikeutettu toimeentulotukeen. Lapsen luonapitokuluina huomioidaan 8 /päivä 0-18 vuotiaiden lasten osalta. Siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu, tulee olla kirjallinen selvitys siitä, milloin lapsi on ollut toisen vanhempansa luona. Eli ruokarahaa myönnetään täten jälkikäteen toteutuneiden tapaamisaikojen mukaan. Asiakkaan on esitettävä myös voimassa oleva sopimus. Vuoroviikoin asumisen ja muun laajemman tapaamisen osalta annettava laajempi selvitys. Matkakulut otetaan huomioon halvimman mukaan silloin, kun vanhempi menee tapaamaan lastaan lapsen luo. Mikäli lapsi tulee vanhemman luo, vanhempien tulee jakaa matkakulut eli toimeentulotuessa huomioidaan puolet kuluista (ellei ole sopimusta, jossa nimenomaan on sovittu, että toinen vanhemmista vastaa matkakuluista). Asuinirtaimiston varastointiin voidaan myöntää tukea enintään 3 kuukaudeksi edullisimman vaihtoehdon mukaan. Täydentävää toimeentulotukea sosiaalityöntekijä voi myöntää edellä lueteltujen eityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvien menojen lisäksi oman harkinnan mukaan enintään 300 /v./asiakas. Jos täydentävää toimeentulotukea myönnetään yli 300 /v./asiakas, tulee asiasta ensin keskustella johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä sosiaalityöntekijän tulee kirjata asiakaskertomukseen myöntämisen perustelut ja yli 300 osalta, milloin asiasta on keskusteltu johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Mikäli täydentävää toimeentulotukea myönnetään yli 300 /v./asiakas, on asiakkaalle laadittava suunnitelma. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoitus on edistää henkilön tai perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen ja sitä myönnetään pääsääntöisesti kertaluonteisesti. Toimeentulotukilain 13 :n 2 mom. mukaan ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esim. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseen, ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen, taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen ja tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää keskustelua johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Myöntämisen yhteydessä sosiaalityöntekijän tulee kirjata asiakaskertomukseen myöntämisen perustelut ja milloin asiasta on keskusteltu johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.

15 Jos hakijan tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Tämä koskee kuitenkin vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee toimeentulotukea myönnettäessä suhtautua samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. 4.6 Toimeentulotukea ei voida myöntää Toimeentulotukea ei voida myöntää seuraaviin asioihin missään tilanteessa. velkoihin ja lainoihin veroihin ulosottomenoihin sakkoihin kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun elatusmaksuihin kakkosasunnosta tuleviin kuluihin 5 Toimeentulotuen erityistilanteet 5.1. Nuorten toimeentulotuki Alle 18- vuotiaan lapsen elatuksesta huolehtivat lapsen/nuoren vanhemmat. Silloin, kun kotona asuva alle 20-vuotias nuori opiskelee ja hakee toimeentulotukea, on selvitettävä, saako nuori tarpeellisen elatuksensa vanhemmiltaan. Mikäli myös vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia, on tarkoituksenmukaista käsitellä koko perheen tuen tarvetta. Yli 18-vuotiaalle tehdään oma toimeentulotukipäätös. Jos hakija haluaa, että hänen toimeentulotukensa maksetaan hänestä huolehtivan henkilön (esim. vanhemmat) tilille, tulee hänen antaa siihen kirjallinen suostumus (TOTUL 16 2 mom). Vanhempien selvitys elatuksesta tulee saada kirjallisesti (vaatteet, ruoka ym.). Jos täysiikäinen vanhempiensa luona asuva henkilö saa avustusta vanhemmiltaan, hänen voidaan katsoa saavan tarpeen mukaisen toimeentulon tai osan siitä toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla muulla tavalla. Jos selvitystä tuen tarpeen kattamisesta kokonaan tai osittain avustuksilla tai muilla tuloilla tai varoilla ei ole, tuki myönnetään toimeentulotukilaskelman osoittaman tarpeen mukaisesti. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nuoren omat tulot ja hänen toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Palkkatyössä olevalle vanhempiensa luona asuvalle nuorelle asumiskustannuksista huomioidaan pääluvun mukainen osa vuokrasta tai muista asumiskuluista. Vastaavasti tämä osuus vähennetään vanhempien mahdollisesta normilaskelmasta. 14

16 15 Alle 18 -vuotiaalle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin huoltajalta tai muulta elatusvelvollisesta Opiskelijoiden toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulomuoto on opintotukilain mukainen opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opiskelijan edellytetään hakevan viipymättä opintotukea. Lähtökohtana pidetään sitä, että opintotuki on sellainen, että toimeentulotuen tarvetta ei ole. Lomien aikana opiskelijan edellytetään hakeutuvan ensisijaisesti työhön. Opintotuki otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä (opintoraha, opintolaina, aikuisopintoraha, asumislisä). Kun opiskelijalla on mahdollisuus saada opintolainan valtiontakaus, laina otetaan huomioon, vaikka opiskelija ei sitä todellisuudessa haluaisi nostaa pankista. Tällöin katsotaan, että laina on opiskelijan käytettävissä oleva tulo. Vaikka opintolaina on käytetty opintotukipäätöksen jaksotuksesta poiketen esimerkiksi heti lukukauden alussa, voidaan toimeentulotukilaskelmassa opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus lukea opiskelijan tuloksi. Opintolainan lyhennyksiä ei huomioida tulona. Vanhemmat ovat vastuussa opiskelevan nuoren elatuksesta. (katso kohta 1.3.) Lapsen elatuksesta annetun lain 3 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhempien koulutusvelvollisuus koskee myös kotoa pois muuttaneita opiskelijoita. Silloin, kun tämänikäinen nuori hakee toimeentulotukea, otetaan hakijan luvalla yhteys hänen vanhempiinsa ja selvitetään heidän mahdollisuutensa huolehtia nuoren toimeentulosta. Menettelytavat tulee selvittää toimeentulotuen hakijalle. Niissä tapauksissa, joissa opiskelijalle on myönnetty valtiontakaus, mutta hän ei tosiasiallisesti voi saada lainaa mistään pankista luottohäiriön vuoksi, tuloksi ei voida ottaa laskennallista tuloa esim. lainan määrää kuukaudessa. Tässä tilanteessa tulee asiakas kuitenkin ohjata pyytämään Kelan opintotukikeskuksen apua laina-asiansa järjestämiseksi. Perusosaa voidaan alentaa 20 %, mikäli opiskelija ei voi mitenkään saada lainaa ja on pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa opintojensa vuoksi. Erityisolosuhteet on kuitenkin otettava huomioon ja käytettävä yksilökohtaista harkintaa toimeentulotukea myönnettäessä (missä vaiheessa opiskelu on, perhesuhteet ja muut sosiaaliset olosuhteet). Opintotuki maksetaan ainoastaan opiskelukuukausilta, joten muilta kuukausilta on toimeentulotuen tarve arvioitava sen hetken tilanteen mukaan. Jos opintotukihakemus hylätään vanhempien tai hakijan puolison tulojen vuoksi, ei toimeentulotukea pääsääntöisesti myönnetä. Kaikissa tilanteissa tulee kuitenkin käyttää yksilöllistä harkintaa.

17 Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta toimeentulotuella kuin aivan erityisen syyn perusteella. Jos opiskelija ei voi saada opintotukea ylipitkiksi viivästyneiden opintojen takia, pyydetään suunnitelmaa opintojen loppuunsaattamiseksi, myös opintotuen jatkoaikaa tulee tiedustella Kelasta. Mikäli opiskelija opiskelee sellaisessa oppilaitoksessa, johon ei voi saada opintotukea, ei hän myöskään ole oikeutettu toimeentulotukeen. Opintolainan korot huomioidaan menoina opiskeluaikana. Jos niitä ei pysty maksamaan, niihin voi myös hakea vapautusta tai lykkäystä KELA:n kautta. Työttömyyden, armeijan, hoitovapaan ja sairauden vuoksi opiskelija voi hakea korkojen maksuvapautusta Kelalta. Opintolainan korot huomioidaan menona Ulkomaalaisen toimeentulotuki Toimeentulotukea hakevan ulkomaalaisen tulee olla rekisteröitynyt kunnan asukas. Ulkomaalaisella on oltava toimeentulotukea hakiessaan voimassaoleva passi ja oleskelulupa. Passit ovat henkilökohtaisia ja pääsääntöisesti myös lapsilla on omat passit. Uutta oleskelulupaa on haettava hyvissä ajoin ennen vanhan oleskeluluvan umpeutumista. Voimassa oleva passi on oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä. Toimeentulotuen maksamista ei kuitenkaan keskeytetä jatko-oleskeluluvan hakemisen ajaksi. Kelan maksamat etuudet ovat ensisijaista sosiaaliturvaa myös Suomessa pysyväisluontoisesti asuvalle ulkomaan kansalaiselle. Turistiviisumilla maahan tulleet eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan. Turisteja ei myöskään pääsääntöisesti tueta toimeentulotuella, paitsi kiireellisissä ja välttämättömissä tilanteissa. Turistit ja ne ulkomaan kansalaiset, joilla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa, ohjataan hakemaan apua oman maansa edustustosta, jos sellainen on Suomessa. Henkilö, joka on sitoutunut vastaamaan ulkomaalaisen toimeentulosta Suomessa, on ensisijaisesti vastuussa elatuksesta. Jos työnantaja on jättänyt palkat maksamatta ja ulkomaan kansalainen (koskee myös muita asiakkaita) on sen vuoksi tuen tarpeessa, hänet ohjataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen joko Helsinkiin, osoite Siltasaarenkatu 12 A, Helsinki tai Porvoon toimipisteeseen Kisällintie 4 A, Porvoo. Molempiin on puhelin vaihde. Myönnetty toimeentulotuki peritään palkkaturvasaatavista. Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleelle henkilölle ei myönnetä toimeentulotukea. Kun henkilö saapuu Suomeen pääasiallisesti opiskelemaan, häneltä vaaditaan ennen oleskeluluvan myöntämistä selvitys varoista, joilla hän aikoo opiskelunsa rahoittaa (yleensä pankkitalletus). Myös toimeentulotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä edellytetään, että nämä varat ovat tosiasiallisesti hakijan käytössä. Tällöin ei ole perusteita toimeentulotuen myöntämiselle. Oleskelulupien ja passien uusimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida menoina toimeentulotukea myönnettäessä. Tuki voidaan maksaa asiakkaan tilille, kun hän esittää 16

18 17 kuitin oleskeluluvan tai passin uusimisesta, koska poliisi laskuttaa kulut hakemuksen jättövaiheessa. Kansalaisuushakemukseen tai Suomen passin hankkimiseen ei myönnetä toimeentulotukea. Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Pakolaisten osalta valtio korvaa toimeentulotukimenot 3 vuoden osalta maahantulosta lähtien. Paluumuuttajien toimeentulotuet valtio korvaa ensimmäisen 6 kk:n ajalta ja eläkeläisten osalta 5 vuotta. Matkustaminen Ulkomaalaisten passit tulee tarkistaa säännöllisesti matkustuspäivien selvittämiseksi (myös lasten passit). Ulkomailla oloon ei myönnetä toimeentulotukea. Yli viikon ylittävät matkustuspäivät vähennetään perusosasta. Tulkkaus Tulkkauksesta tulee huolehtia, mikäli asia on tullut vireille viranomaisen aloitteesta (Hallintolaki 9 ) Jos työntekijä ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkin hankkimisesta. (Asiakaslaki 5 ) Pakolaiset ja heihin verrattavat henkilöt: valtio korvaa tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle. Korvaus koskee paitsi sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää tulkkausta myös alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteisiin liittyvää tulkkausta mm. kouluissa ja työvoimatoimistossa. Paluumuuttajat: toimeentulotukena maksetut tulkkauskustannukset korvataan kunnalle valtion varoista puolen vuoden ajalta maahantulosta Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempi kannattavuus ja yrittäjän mahdollisuudet tulevaisuudessa saada tarpeen mukainen toimeentulonsa yritystoiminnastaan sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta. Yrityksen tulojen selvittämistä varten pyydetään seuraavat tiedot toimeentulotukihakemuksen yhteydessä: yrittäjän lomake toimeentulotuen hakemuksessa Näistä asiakirjoista on tarpeellista selvittää erityisesti yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjällä on mahdollisuus saada yrityksestään esim. vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa

19 vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua lyhytaikaisesti korkeintaan kolme kuukautta. Yritystoimintaan kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Jos yrittäjä ei pysty yrityksestä saatavilla tuloillaan huolehtimaan itsensä ja perheensä elatuksesta, ohjataan yrittäjää lopettamaan yritystoiminta tai etsimään yrittäjille tarkoitettuja ensisijaisia tukimuotoja Vankeusaika ja toimeentulotuki Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta. Tähän kuuluu asumisen lisäksi mm. vaatetuksen, ruokailun ja asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Tutkintavankeusaikana voidaan myöntää käyttövaroina enintään 99 /kk. Hakijan omat tulot ja varat on selvitettävä (esim. työttömyyspäiväraha). Hakemuksen liitteenä tulee olla vankilan tilikortti. Vankilassa (ei työsiirtolassa) olevalle voidaan maksaa vuokra enintään 3 kk:n ajalta, mikäli asunnon säilyttäminen on perusteltua. Vankilan lääkärin luvalla vanki saa järjestää tutkimuksia tai hoitoa myös omalla kustannuksellaan. Hammashoitoa annetaan vankilan toimesta, mikäli se on vankeusaikana välttämätöntä sairauden vuoksi tai huomattavan vahingon estämiseksi. Silmälasien hankintaa vankila ei kustanna, paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Vankilasta lähetetään vangin tulotiedot ja vankilan lääkärin arvio lasien tarpeellisuudesta kunnan sosiaalitoimeen, mikäli vanki hakee toimeentulotukea silmälaseihin. Lisätietoja vangin tilanteesta saa tarvittaessa vankilan sosiaalityöntekijältä. Suljetussa vankilassa olevat vangit saavat työ- tai käyttörahaa. Avovankilassa tai siirtolassa rangaistustaan suorittavat vangit saavat työstään palkkaa. Vangin tuloista voidaan ulosmitata ja pidättää osa vangin elatukseen oikeutetuille. Tämä voidaan lähettää sosiaalilautakunnalle elatukseen oikeutetuille edelleen toimitettavaksi Asevelvolliset Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen ja terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalvelusasetuksen nojalla. Asumiskustannusten osalta voidaan nämä asiakkaat ohjata Kelaan hakemaan asumistukea ja sotilasavustusta. Kela maksaa sotilasavustusta asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle. Asevelvollisella tarkoitetaan myös reservin kertausharjoitukseen kutsuttua. Asevelvolliselle voidaan maksaa asumisavustus ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot. Asevelvollisen omaisille voidaan maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta. Lapselle voidaan maksaa palvelusajalta 18

20 19 asevelvolliselle määrätyt elatusmaksut. Avustukseen oikeutettuja ovat asevelvollisen aviopuoliso sekä sellainen avopuoliso, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi, asevelvollisen huolettavana oleva oma lapsi tai aviopuolison lapsi. Oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, että kyseisillä henkilöillä ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien osalta. 6 Erityiskysymyksiä 6.1. Toisesta kunnasta muuttaminen Tarvittaessa voidaan olla yhteydessä lähtöpaikkakunnan sosiaaliviranomaisiin. Uusi oleskelukunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä muuton jälkeen. Muuttokustannukset ja pääsääntöisesti myös takuuvuokrat tulee hakea lähtöpaikkakunnalta Elatusmaksut Maksetuista elatusmaksuista on esitettävä maksutosite ja ne hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa menona 1 kuukauden ajan. Maksamattomia elatusmaksuja ei voida ottaa huomioon. Maksukyvyn alentuessa elatusvelvollista ohjataan hakemaan muutosta tehtyyn sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Työttömät, joilla on elatusvelvollisuus, voivat saada työttömyyspäivärahaan lapsikorotuksen, joka on tarkoitettu korvaamaan elatusmaksua. Työtön voi hakea vapautusta elatustuen korvaamisvelvollisuuteen (Laki lapsen elatuksen turvaamisesta 21 ). Lapsikorotus huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa. 7 Välitystiliasiakkuus Eläkkeitä, päivärahoja ja muita etuuksia tai palkkatuloa voidaan asiakkaan suostumuksella periä sosiaalilautakunnalle käytettäväksi asiakkaan toimeentuloon, huoltoon tai hoitoon, mikäli asiakas toistuvasti hakee toimeentulotukea, vaikka hänellä ei tulojensa perusteella olisi oikeutta siihen. Kyseessä ovat yleensä päihteiden käytöstä tai mielenterveysongelmista johtuvat vaikeudet rahankäytössä tai taitamattomuus taloudenhoidossa. Etuuksia tai palkkoja haetaan sosiaalilautakunnalle etuuden myöntäneiltä laitoksilta saatavilla lomakkeilla tai vapaamuotoisella hakemuksella. Sosiaalityöntekijä hankkii asiakkaan suostumuksen ja tekee päätöksen. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi käynnistää prosessin yleisen edunvalvojan hankkimiseksi asiakkaalle. Asiasta tulee kertoa asiakkaalle. 8 Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea voi periä takaisin tuen saajalta tai hänen elatusvelvolliseltaan vain siten kuin lain :ssä on säädetty.

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna Kasvatus- ja opetuslautakunta 8 15.02.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna 2016 2017 166/02.05.00.00/2016 KOLA 8 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki,

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk.

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk. 1 TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA 1.8.2016 alk. 2 PÄIVÄHOITOMAKSUT Tämä maksutiedote sisältää tietoa siitä, miten päivähoitomaksut määräytyvät ja miten maksuissa on mahdollista säästää (mm. ilmoittamalla

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Oheisliite PETULTK 30.1.2014 Toimeentulotuen soveltamisohje 1.3.2014 alkaen Hankasalmen kunta 1 SISÄLTÖ 1. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN 2 1.1 Säännökset 2 1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen rakenne

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot