Sosiaaliasiamiehen selvitys 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliasiamiehen selvitys 2014"

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen selvitys 2014 Peruspalvelukeskus Oivan kunnat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Liukonen Ritva

2 1 Sisällys 1. Johdanto Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Yhteydenottojen lukumäärät Yhteydenottojen sektorit Yhteydenottojen luonne Yhteydenottojen syyt Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Asiakkaiden käyttämät oikeusturvakeinot v Asiakkaan asema kuntakyselyn valossa Muistutusmenettely Henkilökohtainen apu Omaishoito Perheasiat Lastensuojelu Toimeentulotuki Sosiaalihuollon henkilöstö Oivan kuntakohtainen osuus Yhteydenottojen aiheet Oivan alueella Kehittämisehdotukset... 31

3 2 1. Johdanto Vuoden 2015 alussa voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta (STM:n Tiedote 319/2014). Tavoitteena on asiakkaan kannalta ehyempi ja johdonmukaisempi kokonaisuus. Asiakkaan kannalta tämä laki lupaa siis parannuksia. Lain ensimmäisessä luonnoksessa sosiaaliasiamiehen tehtävä oli kirjoitettu osaksi sosiaalihuoltolakia. Se kuitenkin päätettiin jättää sieltä pois omaan erillislakiinsa. Sosiaaliasiamiehen toimintaa säätelee Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Asiakaslaki sisältää säädöksiä asiakkaan oikeuksista hyvään palveluun ja kohteluun. Vuotuisessa sosiaaliasiamiehen selvityksessä voidaan kuvata vuoden mittaan esiin tulleita epäkohtia ja kehittämisen paikkoja suoraan päätöksenteon tueksi asiakkaiden kokemuksista käsin. Toimiessaan sosiaaliasiamiesjärjestelmä siis toimii rakenteellisen sosiaalityön keinoin tuottaa tietoa sieltä, mistä muuten tiedon saaminen on vaikeaa. Asiakasyhteydenottoja täydentämään on tänä vuonna tehty jälleen kuntakysely, jossa yhteydenottojen ja muun ajankohtaistiedon pohjalta muodostettiin muutamia kysymyksiä kuntiin vastattavaksi. Vastausten joukossa oli kysymys siitä, miten uudet Sote - rakenteet tulevat vaikuttamaan asiakkaan asemaan; heikentäen vai vahvistaen sitä. Vaikka kyselyn tulosta ei voi tulkita näin vähäisessä määrässä kovinkaan tieteellisesti, oli kuitenkin iloinen yllätys se, että puolet vastaajista arvelee asiakkaan aseman paranevan. Asiakas on julkilausuttuna keskipisteenä kaikissa uudistuksissa ja tämän mukaan myös johtavat virkamiehet sosiaalihuollossa toiminta-alueella näkevät myönteisen muutoksen mahdollisuuden. Sosiaalihuollon kehittämisessä asiakkaan osallisuus on edelleen megatrendi, jonka sosiaaliasiamies voi ilolla hyväksyä. Toiveena on, että asiakkaan ääni palvelujen kehittämisessä jäisi pysyväksi rakenteeksi. Myös ajatusta siitä, että asiakas on oman asiansa keskiössä, pitää vaalia uuden sosiaalihuoltolainkin hengessä. Porvoossa Sosiaaliasiamies Ritva Liukonen

4 3 2. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Kaikilla Suomen sosiaaliasiamiehillä on ollut mahdollisuus käyttää yhteistä tilastointilomaketta vuoden 2009 alusta lukien ja se on ollut Versossa käytössä heti asiamiestoiminnan alusta lukien. Tilastoluokat tulevat tästä yhteisestä lomakkeesta. Asiakas on tässä tilastossa: - henkilö, joka käyttää sosiaalihuollon palveluja ja jota päätös/sopimus/kohtelu/etuus koskee - henkilö, joka ottaa yhteyttä toisen puolesta sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa (läheinen/edunvalvoja/oikeusavustaja/diakoni ym.) - henkilö, joka yleisellä tasolla ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ilmiöistä tai ongelmista - julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijä, joka ottaa yhteyttä esiin tulleesta ongelmasta tai kysyy sosiaaliasiamiehen neuvoa menettelystä tai laintulkinnasta Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asiakastapauksina. Tapaus voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa saman tien vastauksen esittämiinsä kysymyksiin. Tapaus voi sisältää myös useita yhteydenottoja (useilta eri tahoiltakin). Sama asiakas voi myöhemmin ottaa yhteyttä samasta tai eri asiasta. Jos asiakas esittää asiassa jotain uutta selvitettävää asiaa tai kokonaan uuden ongelman, tulee siitä uusi asiakastapaus. Jos yhteydenottaja tiedustelee tai valittaa samalla kertaa kahdesta sosiaalihuollon eri toimialueesta (esim. lastensuojelu ja toimeentulotuki), täytetään molemmista asioista oma yhteydenottolomakkeensa, ja asia kirjautuu kahtena tapauksena. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse tai tapaamisella. Vaikka asiamiehillä on käytössään yhteinen tilastointilomake, täysin yhdenvertaista eivät tilastointitavat ole. Ongelmallista on esimerkiksi sen tilastointi, jos samaa sektoria koskien tulee sekä päätöstä koskevaa että kohtelua koskevaa asiaa. Osa asiamiehistä tilastoi tämän kahtena tapauksena, Versossa on päädytty tilastoimaan yksi pääasiallinen syy. Asiakastapauksiksi ei kirjata yhteydenottoja: joiden perusteella sosiaaliasiamies ei tee mitään toimenpiteitä sähköpostiyhteydenottoja, joiden johdosta asiamiehen ei oleteta ryhtyvän toimenpiteisiin, häntä on vain tiedotettu asiasta. 2.1 Yhteydenottojen lukumäärät Vuoden 2014 yhteydenotot ovat vähentyneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Syynä tähän on toisen sosiaaliasiamiehen puuttuminen kesästä marraskuun alkuviikoille asti. Työtä on tehty pienemmin resurssein ja se näkyy väistämättä siinä, etteivät asiakkaat ole päässeet puhelinajoilla läpi ja asioiden selvittelyyn kulunut aika on pidentynyt. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteydenotot kunnittain kuuden viime vuoden ajalta. Lisäksi yhteydenotot on suhteutettu kuntien asukaslukuun. Viimeisessä sarakkeessa on yhteydenottojen lukumäärä suhteessa tuhanteen asukkaaseen vuonna 2014, sekä vertailun vuoksi kahden edeltävän vuoden luvut sulkeissa. Suhdeluvusta voi huomata, että yhteydenotot ovat vähentyneet Oivan alueella ja lisääntyneet Loviisan ja Lapinjärven alueella. Näin pienissä määrissä luvut eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Lahden ja Heinolan työntekijän vaihtuminen ei ole ainakaan näkynyt siinä, ettei sieltä olisi yhteyttä osattu ottaa myös sijaiseen, koskapa suhdeluvut ovat lähes samat kuin edellisvuonna.

5 4 Taulukko 1. Yhteydenottojen lukumäärät Kunnan asukasluku (* Vertailuluku Yhteydenottoja/1000as Asikkala ,0 (1,7) (2,0) Hollola ,5 (1,7) (1,1) Hämeenkoski (1,4) (0,9) Kärkölä ,4 (1,3) (0,6) Padasjoki ,9 (0,9) (0,6) Oiva yhteensä ,8 (1,6) (1,2) Hartola ,6 (2,6) (1,5) Iitti ,3 (0,1) (0,3) Myrskylä (1)(1,5) Nastola ,8 (0,9) Orimattila ,9 (1,5) (1,3) Pukkila (0,5) (2,0) Sysmä ,5 (1,7) (0,9) Aava yhteensä ,9 (1,1) (1,1) Lahti ** ,1 (1,4) (1,1) Sipoo ,5 (1,8) (1,3) Askola ,8 (2,4) (1) Heinola ** ,8 (0,7) (1,4) Porvoo ** ,5 (0,7) (0,8) Loviisa ja Lapinjärvi ,6 (1) (1,4) Yhteensä (1,3) (1,1) *) Tilanne 1/2015 Väestörekisterin tietojen mukaan **) Tilasto puolelta vuodelta

6 5 2.2 Yhteydenottojen sektorit Yhteydenottojen sektoria hallitsee perinteisesti toimeentulotuki. Kuitenkin vain Lahdessa ja Heinolassa niiden osuus yltää 50 % tienoille tai yli. Lastensuojeluun liittyy koko alueella kuudesosa yhteydenotoista. Lastensuojelun yhteydenottoja on suhteessa eniten Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alueella. Myös Heinolassa ja Porvoossa prosenttiosuus on noin 30 %. Sipoossa on suhteessa suurin määrä perheasioihin liittyviä yhteydenottoja, mitä selittää osaltaan lastenvalvojan vaihtuminen vuoden mittaan. Ikäihmisten asioihin liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet edelleen. Vammaispalveluiden osuus on myös koko alueella hyvin tasainen, noin 11 %. Taulukko 2. Yhteydenotot sektoreittain 2014 Askola Lsa+Lvi Sipoo Toimeentulotuki Lastensuojelu Heinola Ikääntyneiden palv Vammaispalvelut Oiva Aava Keh.vammahuolto Omaishoidotuki Perheasiat Porvoo Kotihoito Päihdehuolto Lahti Koko alue Päivähoito Sosiaalityö muu Muu palvelu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Toimeentulotuki Toimeentulotuen osalta tarkasteltiin lisäksi suhdetta toimeentulotuen asiakastalouksiin. Tässä käytettiin hyväksi THL:n tilastoa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Vuonna 2014 toimeentulotuen saajia on kautta linjan ollut enemmän, mutta tilastotieto ei vielä ole saatavilla. Toimeentulotuen saajia on väkilukuun suhteutettuna eniten Lahdessa 62 taloutta 1000 asukasta kohti ja vähiten Sipoossa 21 taloutta. Koska halusimme nähdä, mistä kunnasta tulee asiakasmäärään nähden eniten yhteydenottoja, laskimme vielä asiakkaista yhteyttä ottaneiden prosentit, jotka näkyvät alla olevassa taulukossa 3. Suhteessa asiakastalouksiin eniten yhteyttä otettiin vuonna 2014 Askolasta, Sipoosta ja Oivasta. Prosentit myös osoittavat hyvin sen, että vain hyvin pieni osa palvelun tai etuuden käyttäjistä ottaa yhteyttä asiamieheen. Keskimäärin n. 1 % talouksista on ottanut yhteyttä ja yhteydenotoista osa on ollut luonteeltaan tiedustelevia. Jälleen on todettava, että asiamiehen tilastointi ei tuo merkittävää tietoa asiakkaan asemasta

7 6 numeroiden kautta. Ratkaisevaa onkin, miten sisällöllisesti voidaan nostaa esiin kohtia palvelussa, jossa olisi laajemmin parantamisen varaa. Taulukko 3. Yhteydenotot toimeentulotuesta ja toimeentulotuen saajat/ 1000 asukasta Yhteydenottoja toimeentulotuesta Toimeentulotuen saajat/1000as Lahti Porvoo Aava Oiva Heinola Sipoo Loviisa+Lvi Askola Taulukko 4. Yhteydenottoja prosentteina kaikista v toimeentulotukea saaneista talouksista Askola 3,4 Loviisa+Lvi 1,1 Sipoo 1,8 Heinola Oiva 0,8 1,3 Yhteydenottoja suhteessa toimeentulotuen saajiin Aava 0,9 Porvoo 0,6 Lahti 0, Kuka ottaa yhteyttä Alla olevasta taulukosta nähdään, että n. kolme neljästä yhteydenottajasta on sosiaalihuollon asiakas itse. Vajaa neljännes on edustajia, useimmiten lähisukulaisia. 4 % yhteydenotoista tulee työntekijöiltä. Työntekijän konsultaatio merkitään yhteydenotoksi, jos sosiaaliasiamies ei ole asiassa aloitteellinen. Työntekijöitä askarruttavia asioita ovat erityisesti tietosuojaan liittyvät asiat, mutta myös muiden lakien tulkintaan liittyviin asioihin kysytään erikoisemmissa tilanteissa tulkinta-apua. Muutamissa tapauksissa vuosittain työntekijä nostaa esiin myös itseään häiritseviä epäkohtia järjestelmässä. Uuteen sosiaalihuoltolakiin lisättiin kohta vastatoimien kiellosta näissä tapauksissa, kun työntekijä nostaa epäkohtia esiin. Työntekijöiden yhteyden-

8 7 otot ovat tervetulleita asiamiehille, vaikkakin ne usein ovat vaikeasti ratkottavista aiheista. Asiakkaan asemaan kohentaa sekin, että ensimmäinen ratkaisu on mahdollisimman hyvin työntekijän taholta selvitetty ja perusteltu. Taulukko 5. Yhteydenottaja Asiakas 73 % Edustaja 23% Henkilökunta 4% Yhteyttä ottavat naiset hieman miehiä useammin. Alaikäisten yhteydenottoja tulee harvakseltaan, usein kyse on täysi-ikäisyyttä lähestyvästä nuoresta näissä tapauksissa. Sosiaaliasiamies toimii aina asiakkaan toivomuksesta ja valtuutuksella, mikäli asiassa pitää olla yhteydessä työntekijöihin tai muihin tahoihin. Joskus asiat voi irrottaa varmuudella asiakkaan kertomuksesta siinä määrin, että asiasta voi tiedustella myös anonyymisti varsinkin isommista yksiköistä. Pienten kuntien tai yksin kunnassa asiaa hoitavan työntekijän kohdalla tämä ei tietenkään tule kyseeseen, koska työntekijä tunnistaa asiakkaan asian luonteen kautta. Muutamissa tapauksissa yhteydenottaja on siirtänyt ilmoitusvelvollisuuden ikäihmisen tilanteesta sosiaaliasiamiehelle, koska on ollut haluton itse asiaa hoitamaan. Näissä tilanteissa mahdollista on vain asiasta tiedottaminen. 2.3 Yhteydenottojen luonne Ulkopuoliset mieltävät yhteydenottojen luonteen sosiaaliasiamiehen kohdalla lähtökohtaisesti tyytymättömyyttä ilmaisevaksi. Hyvin paljon on kuitenkin myös täysin tiedustelevia yhteydenottoja. Alla olevaan taulukkoon on koottu jakaumat tämän vuoden osalta. Heinolan saldo on tänä vuonna tyytymättömin, sillä sieltä ei tiedustelevia yhteydenottoja ole tullut. Keskiarvo on n. 65 % tyytymättömiä. Taulukko 6. Yhteydenoton luonne kunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % Tyytymättömyys Tiedustelu 20 % 0 % Koko aineisto Lahti Porvoo Aava Oiva Heinola Sipoo Lsa+Lvi Askola

9 8 2.4 Yhteydenottojen syyt Yhteydenottojen syitä on alla olevassa taulukossa verrattu viime vuoden lukemiin. Palvelun toteuttamiseen liittyvien yhteydenottojen osuus näyttää kaventuneen. Jonotus- ja käsittelyaikaan, maksuasioihin ja tietosuojaan liittyvät yhteydenotot näyttävät lisänneen osuuttaan, vaikkakin ovat edelleen pienessä roolissa. Yleinen tiedontarve on kasvanut. Kohteluun ensisijassa liittyvät yhteydenotot ovat pysyneet suhteessa ennallaan. Tilastointi on mahdollistanut vain yhden pääluokan valinnan. Moni yhteydenotto on sisältänyt useampia syyluokkia. Taulukko 7. Yhteydenottojen syyt % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päätökset Jonotusaika Palvelun tot. Kohtelu Tietosuoja Maksuasiat Itsemääräämisoikeus Yleinen tiedontarve Muu syy 2.5 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Taulukkoon 8 on otettu asiamiehen toimenpiteiden luokittelu vuosilta 2013 ja Huomio kiinnittyy selvittämisen ja sovittelun osuuden kasvuun viestin vastaanottamisen luokan kaventuessa. Selvittäminen vie luonnollisesti enemmän aikaa kuin kuuntelu, joka sekin toisinaan vaatii tuntien työn. Kanteluneuvonnan kaventuminen noudattelee aluehallintoviraston suositusta muistuttaa asiakkaille muistutusmenettelyn ensisijaisuudesta. Tätä työtä onkin tehty jo pitkään mietittäessä asiakkaan kanssa oikeaa tapaa ilmaista omaa tyytymättömyyttä. Vuoden alusta lukien tuli voimaan pykälä, jonka mukaan aluehallintovirasto voi palauttaa kantelun kuntaan käsiteltäväksi muistutuksena, mikäli asian luonne sen sallii. Tarkoituksena on tehostaa kantelujen käsittelyä ja tämä parhaimmillaan nopeuttaa vastauksen saamista asiakkaan esittämiin epäkohtiin.

10 9 Taulukko 8. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella Viesti vastaanotettu Neuvonta Muistutusneuvonta Kanteluneuvonta Muu oikeusturvaneuvonta Selvittäminen/sovittelu Vaikuttamistoiminta Muu toimenpide 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2.6 Asiakkaiden käyttämät oikeusturvakeinot v Kuntakyselyssä kysyttiin asiakkaiden vuoden mittaan käyttämistä oikeusturvakeinoista. Muistutusneuvontaa annettiin asiamiestyössä pääasiallisena tilastokohtana 20 kertaa, mutta muistutuksia alueelta tuli kuitenkin yhteensä 63 kpl. Asiakkaat ovat löytäneet muistutukseen tarvittavat lomakkeet omin päin netistä tai muuten osanneet palautteensa tehdä sellaisessa muodossa, että se on kunnassa tulkittu muistutukseksi. Kanteluita on yhteensä 39 kpl. Suuria eroja kuntien välillä ei ole määrissä asukaslukuun suhteutettuna. Verrattuna vuoden 2012 lukuihin on tapahtunut merkittävää laskua muistutusten osalta Oivassa, jossa luvut ovat puolittuneet. Lahdessa muistutuksia ja kanteluita on puolet enemmän kuin vuonna 2012, oikaisuvaatimukset ovat nousseet noin sadalla. Taulukko 9. Asiakkaiden käyttämät oikeusturvakeinot 2014 Aava Heinola Lahti Loviisa ja Lapinjärvi Oiva Porvoo Sipoo Muistutuksia Kanteluita Oikaisuvaatimuksia hallinto- Muutoksenhakuja oikeuteen Muutoksenhakuja korkeimpaan hallinto-oikeuteen

11 10 Alla olevaan taulukkoon on koottu aihealueita vuoden 2014 muistutuksista sekä niissä esiin tuotua huonoa kohtelua asiakkaan näkökulmasta. Lukiessaan sekä muistutuksen kirjoittajan tekstin, että siitä annetun vastauksen, kuva kokonaisuudesta yleensä täydentyy. Tässä taulukossa on kuitenkin haluttu korostaa muistutuksen tekijän näkemystä siitä, mitä on ollut koettu huono kohtelu. Jokaisella meistä on mielikuva siitä, mitä huono kohtelu on. On käyty lääkärissä, joka ei katsonut silmiin tai saatu valitusryöppy päiväkodin pihassa oman palleron edesottamuksista siltä päivältä. Näitä tunteita pitää vaalia, jotta niihin voi palata. Omassa työssämme sokeudumme niille tavoille, jotka saattavat asiakkaasta tuntua huonolta kohtelulta. Tilannekohtaisesti voi myös sama asia loukata asiakasta tai tulla vastaanotetuksi normaalina tiedonantona. Huonoa kohtelua koetaan useimmin silloin, kun ollaan eri mieltä jostain muustakin. Taulukko 10. Asiakkaan kokema huono kohtelu muistutuksista Sektori Mihin palveluun liittyi? Mikä oli koettu huono kohtelu? Lastensuojelu eron aikainen vanhemmuuden arviointi puolueellisuutta ja kirjaamisen tulkinnanvaraisuus, liian vähän selvittelyä lastensuojeluprosessissa tilanteen selvittäminen lapsen salassa pidettävien tietojen luovuttaminen, kotirauhan rikkominen Toimeentulotuki hakemuksen liitteitä pyydetty uudelleen, vaikka työntekijällä tiedossa tilanne toimeentulotukipäätöksen virheiden oikaiseminen kotikäynti hakemuksen liitteet ja jatkolomake syrjivä ja epäoikeudenmukainen kohtelu sekä rehellisyyden epäily huolimattomuus ja tarpeeton ulosheittäminen syyllistävää ja ylimielistä käytöstä vaikeassa elämäntilanteessa vaikea tavoitettavuus ja työntekijäkohtaiset erilaiset tulkinnat ynseä ja epäluuloinen käytös Vammaispalvelu Ikäihmisten palvelut asiointi sosiaalityöntekijän luona palvelutarpeen arviointiin ja päätöksentekoon kotihoito ikääntyneen omaishoitajan tukena siirto tk-osastolta tehostettuun palveluasumiseen töykeyttä ja ennakkoasenteita yksipuolinen sopimuksen muuttaminen, hoitajien huonot käytöstavat, omien vaivojen valittelu ja uhkailu laitoshoidolla asiakas kokee muutoksen pelottavana ja olosuhteet huonontuneet

12 11 Asumispalvelut palvelusetelillä ostetun kotipalvelun sijainen palvelutalossa asuva muistisairas eläkeselvittelyyn pyydettyyn lausuntoon asumispalveluista palvelusetelin pitäisi olla joustavampi omainen kokee palvelutarpeen olevan isompi kuin mihin paikka on tarkoitettu lausuntoon kirjattu arvio on loukkaava 3. Asiakkaan asema kuntakyselyn valossa 3.1 Muistutusmenettely Muistutuksen tekemisen pitää olla vaivatonta ja toimintayksikköjen tulee tiedottaa aktiivisesti asiakkaille muistutusmenettelyn käytöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon muistutuksia suhteessa kanteluihin vahvistetaan asiakas- ja potilaslakien muutoksella vuoden 2015 alusta. Aluehallintovirasto voi siirtää tehdyn kantelun käsiteltäväksi toimintayksikköön muistutuksena. Tavoitteena on kannustaa käsittelemään asia siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan moite on kohdistunut. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa toimintayksiköille parempi mahdollisuus valvoa oman toiminnan laatua. Muutos koskee sekä yksityistä että julkista sektoria. Muistutuksen voi tehdä suullisesti, mutta vastauksen pitää olla kirjallinen. (STM:n Tiedote 299/2014.) Muistutusten lukumäärän lisäksi kysyttiin tämän vuoden kyselyssä muistutukseen liittyviä käytäntöjä kunnissa. Muistutusta on jo tähänkin asti suositeltu usein asiakkaalle ensimmäisenä kirjallisena valituskanavana kohteluun liittyen. Vastaajia kysymykseen oli yhteensä 10, joissain kunnissa useampi virkamies oli vastannut kysymyksiin. Ikävä kyllä kaikki samasta kunnasta tulleet vastaukset eivät olleet identtisiä, eli kunnan/kuntayhtymän kaikissa yksiköissä toimintatavat eivät ole samanlaisia. Askolasta ei saatu vastauksia. Lapinjärven vastaukset on yhdistetty jo kyselyvaiheessa Loviisan kanssa samaan. Taulukon perusteella muistutuskäytännöt ovat alueella hyvin hallinnassa. Muistutuksen ollessa hyvin kevyt menettely seuraamustensa puolesta, olisi siihen suhtauduttava kehittämisen paikkana ja toisaalta mahdollisuutena korjata asiakkaan väärää tulkintaa tilanteesta. Näin siitäkin huolimatta, että jatkossa osa vastauksista menee tiedoksi myös kuntia valvovalle viranomaiselle. Liiallista oman toiminnan laillisuuden puolustelua on syytä edelleen välttää, jos halutaan auttaa asiakasta ymmärtämään virkamiesten näkökulmaa. Silti on tärkeää tuoda esiin työntekijän näkemys tilanteen kulusta, sillä muistutusvastausten perusteella ne ovat ajoittain hyvin valaisevia. Erityisen merkityksellistä tämä on silloin, kun muistutusta on laadittu omaisen roolissa. Asiakkaan näkökulmasta paras muistutusvastaus sisältää aidon tunteen siitä, että oli hyvä kun asia nostettiin esiin. Vaikka asiakas olisi asiassaan täysin väärässä, on muistutuksen kautta saatu tärkeää tietoa hänen ajattelustaan ja voidaan yrittää voittaa hänen luottamuksensa takaisin. On asiakkaita, jotka valittavat kaikin mahdollisin keinoin, eikä näytä siltä, että heidän luottamustaan voi palauttaa. Silloinkin on työntekijän edun mukaista tehdä vastaus mahdollisimman hyvin.

13 12 Taulukko 11. Hyvän muistutusmenettelyn toteutuminen kunnissa Aava Heinola Lahti Loviisa Oiva Porvoo Sipoo Lapinjärvi Muistutuslomake löytyy kunnan internetsivulta Asiakkaan kohteluun liittyvä palaute tulkitaan muistutukseksi, vaikkei sitä ole erikseen palautteessa mainittu Muistutus kirjataan saapuneeksi kuntaan ja se saa diaarinumeron tms. x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Muistutukseen vastaa toimintayksikön esimies x x x x x x x Muistutusvastaus annetaan kirjallisesti x x x x x x x Muistutusvastaus annetaan useimmiten alle kuukaudessa Muistutusvastausta laadittaessa keskustellaan tai muuten kuullaan henkilöitä, joita muistutus koskee Saapuneita muistutuksia käsitellään yhdessä kun mietitään kehittämiskohteita x x x x x x x x x x x x x x x x x x Muuten miten? *) **) *) jos asiasta nousee muutostarve, sen tekemisestä sovitaan **) muistutuksiin annetaan vastaus viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen saapumisesta Muuttuuko järjestämislain myötä asiakkaan asema? Tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia on väsymykseen asti pyöritelty ja uusia rakenteita mietitty. Kuntien työhön sote-soppa tuo välillä kohtuutontakin lisätyötä ja epävarmuutta. Kuntakyselyyn haluttiin kysyä johtavien virkamiesten näkemystä siitä, paraneeko asiakkaan asema uusissa rakenteissa. Tosin rakenteita ei vielä tunneta tarkalleen, mutta selvää on ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Puolet vastanneista arvioi tilanteen paranevan, neljäsosa arveli sen huononevan ja neljäsosa vastaajista ajatteli, ettei tilanteeseen tule muutosta. Koska otos on niin pieni, ei sen voi katsoa kertoa mitään merkittävää yhteenvetoa alueen virkamiesten näkökulmista. Kuitenkaan tilanne ei näytä täysin epätoivoiselta, koska uskoa muutokseen parempaan on olemassa.

14 13 Taulukko 12. Järjestämislain vaikutukset asiakkaan asemaan Parempaan Huonompaan Ei muutosta Muuten? Yksi vastaajista arveli, että on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida muuttuvien rakenteiden vaikutuksia asiakkaan asemaan. Millä sektoreilla on tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä vuonna 2014? Sosiaaliasiamieheen yhteyttä otetaan pääasiassa joko silloin, kun ei tiedetä mihin yhteyttä pitäisi ottaa tai silloin kun ollaan tyytymättömiä sosiaalihuollon toimintaan. Asiamiehen tilastoja voikin hyvällä syyllä moittia siitä, etteivät ne kerro mitään yleisestä asiakastyytyväisyydestä. Tästä syystä kuntakyselyyn otettiin tänä vuonna kysymys myös siitä, millä sektoreilla kunnat ovat itse asiakastyytyväisyyttä mitanneet ja selvittäneet. Alla olevaan taulukkoon on koottu vastaukset. Lahti on toteuttanut kyselyn kaikilla sosiaalitoimen sektoreilla, mutta muualla on tehty valikoidummin kyselyitä. Toki monessa paikassa on mahdollisuus jatkuvaan asiakaspalautteeseen, mutta tässä haettiin erityisiä otannalla suoritettuja kyselyitä, joiden tulokset raportoidaan jollain tavalla. Aikuissosiaalityöstä on tehty eniten kyselyjä, mikä selittyy osittain Päijät- Hämeessä vaikuttavan PäijätSOS hankkeen tekemillä kyselyillä. Myös lastensuojelusta ja ikääntyneiden palveluista oli kyselyn tehnyt yli puolet kunnista. Sipoossa ei vastausten perusteella ollut tehty yhtään kyselyä ja Askolasta ei saatu tietoja. Asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta välittyvä kuva asiakkaan asemasta on asiamiestyön näkökulmaa positiivisempi. Palveluihin ollaan melko laajasti tyytyväisiä. Kuitenkin asiat, jotka nostetaan ongelmallisina esiin, ovat usein niitä samoja, joita myös sosiaaliasiamiestyössä kohdataan. Taulukko 13. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehty vuonna 2014 Aava Heinola Lahti Loviisa Oiva Porvoo Yhteensä Lapinjärvi Toimeentulotuki x x x 3 Lastensuojelu x x x x 4 Vammaispalvelut x x x 3 Aikuissosiaalityö x x x x x 5 Kotihoito x x x 3 Muut ikäihmisten palvelut x x x x 4

15 14 Omaishoito x x 2 Päivähoito x 1 Mielenterveys- ja päihdepalvelut x x 2 Perheoikeudelliset palvelut x x 2 Muu, mikä x *) x **) x ***) x****) 4 Yhteensä *) Käytössä jatkuvan asiakaspalautteen antamisen mahdollisuus internetsivuilla ja toimistoissa lomakkeet **) Kyselyt tehty vuoden vaihteessa, tuloksia ei vielä saatavilla ***) Eläkeselvittely ****) Työllisyyspalvelut, fysioterapia, terveyspalvelut 3.2 Henkilökohtainen apu Taulukkoon on koottu vuoden 2012 ja 2014 vastaukset liittyen henkilökohtaisen avun järjestämistapaan ja asiakasmääriin. Asiakasmäärät ovat kasvaneet parissa vuodessa Loviisa-Lapinjärvi aluetta lukuun ottamatta. Määrällisesti suurimmat lisäykset ovat Lahdessa ja Porvoossa. Määrän lisääntyminen on luonnollinen seuraus siitä, että henkilökohtaisesta avusta tuli subjektiivinen oikeus v Lisäksi väestön ikääntyminen lisännee jonkin verran sellaisia sairauksia, jotka vammauttavat ihmisiä. Sinänsä ikääntyminen ei oikeuta henkilökohtaiseen apuun. Taulukko 14. Henkilökohtaisen avun saajat järjestämistavoittain vuonna 2014 ja (2012) Kunta Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Kunnan itsensä järjestämä Porvoo 133 (85) 15 (1) 0 (0) 0 (0) 0 (0) Loviisa ja Lapinjärvi 8 (10) 5 (4) 0(1) 0 (0) 1 (0) Askola x(7) x(2) x(0) x(3) x(1) Sipoo x (31) x(0) x(0) x(0) x(2) Lahti 209 (186) 78 (33) 2 (4) 6 (6) 17 (4) Aava 109 (78) 3 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (2) Heinola 12 (18) 0 (5) 24 (1) 0 (0) 0 (0) Oiva 67 (87) 20 (0) 0 (0) 1 (0) 11 (0) jär- Useamman jestämistavan yhdistelmä Vuoden 2012 kyselyssä kunnilta kysyttiin kehittämistarpeita henkilökohtaisessa avussa. Siinä yhtenä asiana nousi esiin muiden kuin työnantajamallin tarjoaminen henkilökohtaisen avun järjestämistapaan. Yllä olevas-

16 15 ta taulukosta huomaamme, että järjestämistapavalikko on laajentunut vaikka työnantajamalli on edelleen suosituin tapa järjestää palvelut. Oiva oli vastaajista ainoa vuonna 2012, jolla ei ollut kuin yksi järjestämistapa. Heidän kohdallaan muutos on ollut dramaattinen, sillä nyt tapoja on lisätty runsaasti. Palvelusetelin käyttöä arveltiin tulevaisuudessa harrastettavan enemmän, mutta sen käyttö henkilökohtaisessa avussa ei ole lähtenyt käyntiin Heinolaa ja Lahtea lukuun ottamatta. Ostopalvelun käyttö on lisääntynyt selvästi, mahdollisesti sopivien palveluntarjoajien ilmestyttyä markkinoille. Ostopalveluun liittyvät ongelmat ovat näkyneet hieman myös sosiaaliasiamiestyössä, koska tämän palvelun kääntöpuoli ovat alati vaihtuvat sijaiset esitetyistä ongelmista työterveyshuolto ja sijaisten rekrytointi näyttäytyvät ongelmallisina edelleen esiin nousivat tarve keskitetylle järjestelmälle, joka neuvoisi ja avustaisi kuntien työntekijöitä ja työnantajana toimivia vaikeavammaisia henkilöitä sekä palkanlaskennan järjestäminen. Vuonna 2014 järjestelmän alkuvaiheen ongelmia on ratkottu, mutta uusia ongelmia on myös noussut esiin. Palvelutarpeen arviointi ja oikean tuntimäärän myöntäminen nousee useammassa vastauksessa esiin. Järjestelmän vaativuus vaikeavammaista työnantajaa kohtaan on myös käytännössä osoittanut uusia ongelmia. Erilaiset ristiriidat avustajien ja avustettavien välillä ovat kantautuneet ajoittain myös sosiaaliasiamiehen korviin. Taulukko 15. Keskeiset kehittämistarpeet henkilökohtaisessa avussa vuosina 2012 ja Ongelmat ja kehittämistarpeen vuonna olivat kuntien vastausten perusteella seuraavan kaltaisia Keskitetty järjestelmä tietysti helpottaisi henkilökohtaisen avun järjestämistä. Työnantajilla ja kunnan työntekijöillä on juridisen puolen osaamisen ongelmia käytännön työssä. Osaamista pitäisi olla kuntaorganisaation sisällä. Miten saisimme palkanlaskentapalvelut/palkanlaskennan keskittäminen yhteen pisteeseen Henkilökohtaisen avun keskuksen Apurin (seudullinen yksikkö Lahden organisaatiossa) toiminnan kehittäminen mm. avustajien ja avustajien sijaisten rekrytoinnin parantamiseksi Muiden henkilökohtaisen avun mallien kuin työnantajamallin kehittäminen Työterveyshuollon palvelujen kehittäminen Palveluseteli on varmaankin tulevaisuuden kehittämisen kohde 2014 Suurin henkilökohtaiseen apuun liittyvä ongelma tällä hetkellä Palvelun antamisen rajaus vanhustenhuollon palveluiden suhteen. Resursointiongelma, eli aikaa tulisi olla enemmän ja palvelut suunnitella erilailla Määrän arviointi vaikeaa, asiakkaat voivat jäädä eri asemaan. Vaikea saada miespuolisia henk. avustajia Mitään suurempia ongelmia ei tällä hetkellä ole. Avustajia on ollut kohtuullisesti saatavilla ja ostopalvelu on ollut hyvä vaihtoehto pienissä tuntimäärissä. Lähinnä ongelmat kilpistyvät sijaisten saantiin. Järjestelmän sekavuus; työterveyshuollon järjestäminen työterveyslain velvoitteiden mukaisesti mahdotonta Toteutuneiden tuntien seurannan ja väärinkäytösten/hyväksikäytön seurannan mahdottomuus Työnantajamalli asiakkaille vaativa, työnantajien ja avustajien välisten ristiriitojen selvittäminen vaikeaa Palvelutarpeen ja avuntarpeen arviointi Henkilökohtaisen avun määrän (tuntimäärän) arvioiminen ja palvelujen yhteensovittaminen Avustajien saaminen ja avustajien tarvitsema tuki työnantajamallissa

17 16 Vammaisen henkilön vaikeudet selviytyä työnantajavelvoitteista 3.3 Omaishoito Sosiaaliasiamies kävi helmikuussa tapaamassa omaishoitajia Asikkalassa ja mukana oli myös omaishoidosta vastaava työntekijä kunnasta. Omaishoitajien tilanne on ollut esillä näkyvästi tällä hallituskaudella ja omaishoitajien tekemän työn arvostusta on poliittisessa keskustelussa nostettu esiin. Asikkalassa tavatut omaishoitajat kuitenkin sanoivat painokkaasti, että puheet eivät nyt riitä, vaan ikääntyvät omaishoitajat tarvitsevat konkreettisia tekoja. Koolla olleita omaishoitajia kuunnellessa kävi jo ilmeiseksi, että jokaisella hoitajalla ja hoidettavalla on hyvin erilaiset tarpeet. Joku pari haluaa viettää paljon aikaa kotona yhdessä, toinen haluaa käydä erilaisissa paikoissa yhdessä ja kolmas hoidettava haluaa pysyä omassa kodissa, mutta hoitaja tarvitsee hengähdystaukoja. Hoitajilla on omakin elämä elettävänä, kuten eräs heistä totesi. Konkreettisiin asioihin tarvitaan enemmän apua; saunassa käyttäminen on hoitajalle raskas reissu ja syrjäkylällä autoilevan osapuolen menettäessä kortin sairauden myötä, on liikkuminen mietittävä uudelleen. Tämä vahvistikin sitä oletusta, joka asiamiehellä oli ennalta omaishoitajien jaksamisen tukemisesta; patenttiratkaisuja ei ole vaan tarvitaan räätälöityjä palveluja ja palveluohjausta, jotta tieto saadaan omaishoitajille asti. Hyvänä uudistuksena kuntien olisi tarkoitus vuoden 2015 aikana toteuttaa omaishoitajien terveystarkastukset. Tässä yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus myös arvioida muita palveluita ja jakaa tietoa siitä, mitä on tarjolla ja miten niitä haetaan. Kuntakyselyssä kysyttiin, mitä tällä hetkellä jo tehdään omaishoitajien tukemiseksi. Rahallinen korvaus, lakisääteiset lomapäivät ja raskaimmissa hoitotoimenpiteissä avustaminen oli järjestetty kaikissa kunnissa. Eroja syntyy sitten siinä, mitä muuta kunnassa on pystytty tekemään hoitajien hyväksi. Apua asiointiin oli tarjolla Lahdessa ja Heinolassa. Kysymyksessä saattoi kyllä hämätä sana kunnan työntekijä, sillä moni kunta tarjoaa palveluseteleitä juuri omaishoidon vapaiden järjestämiseen. Silloin asiakas voi itse ostaa ko. palvelua seteleillä. Yhteistä toimintaa oli järjestetty neljässä kunnassa, mutta tässäkin asiamies oli kyselyn laatinut hieman epätarkasti. Erilaisia vertaistukiryhmiä ja järjestöjen organisoimia ryhmiä voi olla muuallakin, mutta kunta ei ole niissä mukana. Vastaajat ovat voineet ajatella tässä tarkoitettavan vain kunnan omaa toimintaa. Myös Asikkalassa tavatut omaishoitajat uskoivat vahvasti vertaistukeen ja lyhyisiinkin yhteisiin tapaamisiin. Hoidettavan jättäminen yksikseen tunniksi pariksi on monelle mahdollista, mutta sen pidempi jakso vaatiikin sitten jo isot järjestelyt. Tukipaketin räätälöinti oli mahdollistettu Heinolassa, Porvoossa ja Loviisa-Lapinjärvi alueella. Omaishoitajat eivät ole kaikki ikääntyneitä, eivätkä hoidettavatkaan. On myös lukuisa joukko vanhempia, jotka hoitavat vaikeavammaista lasta omaishoitajana, työikäisiä lapsia, jotka hoitavat vanhempaansa jne. Kaikkien tuen tarve on erilainen, myös tukipaketin miettiminen pitäisi lähteä kysymyksestä, mitä juuri teidän perhe tarvitsee. Tämä tarkoittaa kuitenkin resursseja paneutua perheen tilanteeseen ja palvelujärjestelmän vahvaa tuntemista työntekijältä. Jo nyt kolmas sektori on vahvasti mukana erilaisen yhteisen tekemisen organisoinnissa, mutta varmasti tässä kohtaa tarve on kasvava. Ihanne olisi, ettei asiakkaan tarvitsisi kynsin hampain taistella itselleen kuuluvista tukitoimista, vaan tukea tulisi tarpeen mukaan. Aina tarve ei edes ole niin suuri, kuin mihin kenties laki oikeuden antaisi.

18 17 Taulukko 16. Omaishoitajille tarjottava tuki Aava Heinola Lahti Loviisa Oiva Porvoo Sipoo Yhteensä Lapinjärvi Rahallinen korvaus x x x x x x x 7 Lakisääteiset lomapäivät järjestetään Kunnan työntekijä tulee kotiin auttamaan omaishoitajaa raskaissa hoitotoimenpiteissä Kunnan työntekijä voi lähteä yhdessä asioimaan hoidettavan ja hoitajan kanssa Kunnan työntekijä tulee kotiin hoitamaan asiakasta omaishoitajan asiointikäynnin ajaksi Omaishoitajille on järjestetty yhteistä toimintaa Omaishoitajille on räätälöity tukipaketti tarvetta vastaavasti x x x x x x x 7 x x x x x x x 7 x x 2 x x 2 x x x x x 4 x x x 2 Muuten miten? x *) x **) x ***) *) yhteinen vapaa hoidettavalle ja hoitajalle uutena kokeiluna Linnunlaulussa **) tilapäinen perhevapaa ***) omaishoitajien asiointivapaa järjestetty asumispalveluihin ****) perhetyötä alle 18 - vuotiaille omaishoidettaville ja heidän perheille x ****) Perheasiat Lastensuojeluun ja perheoikeudellisiin asioihin liittyen sosiaaliasiamiehiin yhteyttä otettiin Verson toimintaalueella 67 kertaa vuoden Lastensuojelusta 51 kertaa ja perheoikeudellisiin asioihin liittyen 16 kertaa. Eniten yhteydenottajia oli Sipoosta, Loviisasta, Lahdesta ja Porvoosta. Lastensuojeluun liittyen yhteydenotot liittyivät useimmiten kohteluun, rajoitustoimenpiteisiin tai tietojensaantiin liittyviin asioihin. Asiakkaat kaipasivat myös varmistusta ja vahvistusta puolueettomalta sosiaaliasiamieheltä menettelytavoista ja asioiden hoitamisesta. Suurin osa yhteydenotoista liittyi yleiseen neuvontaan. Yhteydenottajat halusivat kysyä tietoa siitä, miten toimia esimerkiksi erotilanteessa lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen. Toinen yleinen neuvonnan tarve yhteydenottajilla oli liittyen lastensuojelun eri vaiheissa tapahtuviin käytäntöihin, kuten kuka saa tietoja lastensuojelutarpeen selvityksestä tai miten itse voi selvittää omia rekisteritietojaan lastensuojelussa. Las-

19 18 tensuojelussa jo asiakkaan olevat yhteydenottajat halusivat etukäteen puolueetonta neuvontaa liittyen tiettyyn tilanteeseen, kuten miten hakea huostaanoton purkamista tai mitä oikeuksia vanhempana on sijoittamistilanteessa. Toisinaan omalta työntekijältä saatua vastausta haluttiin varmistuttaa sosiaaliasiamiehellä ennen asioiden jatkamista taas oman lastensuojelun työntekijän kanssa. Taulukko 17. Yhteydenottojen syyt perheasioihin liittyen Toiseksi eniten yhteydenottoja tuli liittyen tyytymättömyyteen lastensuojelun tai perheoikeudellisen yksikön tapaan toimia. Tyytymättömyyttä herätti asiakasmaksun suuruus, työntekijävaihdokset, palvelun hitaus tai epäilys siitä, ettei kohtelu ole tasapuolista molempia vanhempia kohtaan. Lastenvalvojan työhön liittyvät yhteydenotot liittyivät useimmiten tasapuoliseen kohteluun ja siihen, että olosuhdeselvitykseen kirjattuja asioita koettiin väärin tai väärissä mittasuhteissa kirjattuina. Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottanut eronnut mies lähti toisinaan siitä oletuksesta, että kannattaako hänen edes yrittää taistella lapsen äitiä ja selvitystä laativia naisia vastaan oman lapsensa huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa. Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Aino Kääriäinen tutkii käytäntötutkimushankkeessaan sosiaalitoimen laatimia olosuhdeselvityksiä lapsen huoltajuutta selvitettäessä vanhempien erotilanteessa. Kääriäinen kertoo, että eronneilla isillä voi olla huonoja kokemuksia järjestelmästä. Tutkimusaineiston mukaan asiakirjat ovat kuitenkin lasten puolella ja selvityksissä kuuluu vahvasti isien ääni. Aineiston mukaan äidit jopa laitetaan tiukemmille kuin isät ja sosiaalitoimi ei Kääriäisen mukaan ole esteenä, jos isä haluaa lähteä puolustamaan vanhemmuuttaan. Suomessa on vuosittain noin 5000 tapausta, joissa vanhemmat eivät pääse erotessaan lapsen tai lastensa asioista yhteisymmärrykseen. Käräjille kiistan päädyttyä tuomioistuin pyytää sosiaalitoimelta selvityksen tilanteesta. Kääriäinen analysoi millaisia selvityksiä sosiaalitoimessa laaditaan käräjäoikeudelle huoltajuuden

20 19 ratkaisemiseksi ja millä tavoin vanhemmuutta kuvataan äitiyden ja isyyden näkökulmasta. Aikaisemmin ei ole tutkittu kenen puheita asiakirjoihin poimitaan. Kääriäisen mukaan selvityksiä tulisi tehdä ja kirjoittaa eri tavalla nykykäytännön sijaan. Jo tässä vaiheessa tutkimusta Kääriäinen kertoo yllättyneensä asioista, joita sosiaalityöntekijät eroperheistä raportoivat. Kääriäisen mukaan selvityksissä saattaa olla paljon tilannekuvauksia, joilla ei kuitenkaan ole varsinaista yhteyttä annettujen ratkaisuehdotusten kanssa. Lastensuojeluun ja perheoikeudellisiin asioihin liittyvien yhteydenottojen perusteella voisi päätellä, että yleisen neuvonnan tarve on suuri esimerkiksi erotilanteessa tai muussa elämäntilanteen muutoksessa. Ennen asioiden varsinaista hoitamista tietyn työntekijän kanssa halutaan sosiaaliasiamieheltä varmistua asioiden ja menettelyn oikeellisuudesta. Eronnut vanhempi ei välttämättä luota yksittäisen lastenvalvojan puolueettomaan tapaan tehdä huolto- ja tapaamisselvitystä tai laskelmaa elatusavun suuruudesta. Ne yhteydenottajat, jotka eivät olleet lastensuojelun asiakkaina, eivät ehkä halunneet kysyä lastensuojeluun liittyviä asioita suoraan lastensuojelusta, koska pelkäsivät päätyä lastensuojelun asiakkaaksi yhteydenottonsa perusteella? Lastensuojelun laatusuosituksessa esitetään otettavaksi tavaksi antaa infopaketti lastensuojelusta painettuna oppaana asiakkaille samalla kun perheelle kerrotaan mitä lastensuojelun työskenteleminen käytännössä tarkoittaa. Valvotut tapaamiset Lapsen ja vanhemman tapaamisen valvonta siirtyy uuden sosiaalihuoltolain myötä kuntien vastuulle ja on käyttäjilleen jatkossa maksutonta. Tapaamispaikkojen erilaiset käytännöt maksukäytännöt ovat saattaneet aiheuttaa lisää ristiriitoja jo valmiiksi erimielisten vanhempien välille ja maksun poistamisen tavoitteena on edistää lapsen oikeuden toteutumista ja tapaamiskäytännön sujuvuutta. Samalla kuntien vastuulla on jatkossa myös tuomioistuimen päättämät tai sosiaalilautakunnan vahvistamat valvotut lapsen nouto- ja palautustilanteet. Aikaisemmin lapsen ja vanhemman tapaamisten valvonnan järjestäminen on ollut kunnille vapaaehtoista toimintaa, ja toisinaan tapaamiset ovat saattaneet jäädä ilman kuntien järjestämisvelvoitetta toteutumatta. Tavoitteena on, ettei lapsi vieraantuisi muualla asuvasta vanhemmastaan ja että huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta tehtyjä päätöksiä noudatettaisiin ja valvottaisiin nykyistä paremmin. Sosiaaliasiamiesten tekemässä kuntakyselyssä kysyttiin miten kunnat arvioivat valvottujen tapaamisten siirron kuntien vastuulle vaikuttavan tapaamisten toteutumiseen. Vastaajat arvioivat valvottujen tapaamisten siirron vahvistavan etävanhemman ja lapsen asemaa, mutta myös aiheuttavan osittain resursointihaasteita. Tähän mennessä valvottuja tapaamisia on järjestetty ostopalvelusopimuksin, mutta myös perhetyön avuin. Asiakkaan näkökulmasta eri vaihtoehdoista huolimatta tärkeintä on kuitenkin selkeä ja toimiva käytäntö, jossa tapaava vanhempi voi luottaa tapaamisten onnistuvan ilman katkoksia. Jos tapaamisen mahdollistajana on aikaisemmin ollut esimerkiksi perhetyö, valvottujen tapaamisten siirtyminen kuntien vastuulle luo uudenlaisten toimintatapojen syntyhaasteen kunnille. Valvotut tapaamiset tai valvotut nouto- ja palautustilanteet tulee mahdollistua kaikille tapaajavanhemmille ja lapsille yhtäläisesti muista perheen ympärillä olevista palveluista riippumatta. Voisi ajatella, ettei paikalla tai järjestäjätaholla asiakkaan näkökulmasta ole niinkään suurta merkitystä kuin sillä, että tapaavalla vanhemmalla on tieto valvottujen tapaamisten käytännöistä. Tapaavan vanhemman näkökulmasta valvottujen tapaamisten toteutuminen säännöllisesti ja ennakoidusti tutussa paikassa on tärkeää. Näin itse lapsen ja vanhemman tapaamiseen tarjoutuu jatkumo kehittyä ja tila luoda syvyyttä tunnetasolla ilman ulkoa päin vaikuttavia muutoksia.

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Potilaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten ja Siuntion kunnissa sekä Lohjan kaupungissa Riikka Kainulainen Potilasasiamies Saatteeksi Vuoden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT Sisällysluettelo Ympäristöterveydenhuolto... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto... 4 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 4 Hoidon ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Ritva Liukonen

Sosiaaliasiamiehen. selvitys. Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Ritva Liukonen Sosiaaliasiamiehen 5 selvitys Ritva Liukonen Peruspalvelukeskus Aava: Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä Sisällys. Esipuhe.... Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen vuonna 5.... Yhteydenottojen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaisuudet

Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaisuudet Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaisuudet Sosiaalihuollon valvontapäivä 8.5.3 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Sosiaalihuollon ylitarkastaja Pirjo Mäkeläinen 9.5.3 Sosiaalihuollon kantelut, valitukset

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille

Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö & Minna Ylikännö, johtava tutkija, Kelan tutkimus Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot