Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa. Luonnos
|
|
- Ilmari Risto Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa Luonnos
2 Sisällys OHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA... 3 Lähtökohdat ja tavoitteet... 3 Ohjauksen organisointi... 3 Ohjauksen työmuodot... 3 Ohjaus ennen opintojen alkua ja hakeutumisvaiheessa... 4 Ohjaus tutkinnon suorittamisen aikana... 6 Ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana... 6 Opintojen loppuvaiheessa... 7 Ohjauksen kehittäminen... 7 ERITYISOHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA... 9 Lähtökohdat ja tavoitteet... 9 Erityisopiskelijaksi nimeäminen... 9 Erityisohjauksen organisointi Erityisohjaus hakeutumisvaiheessa Tutkinnon suorittamisen vaihe Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe Erityisohjauksen toteutuminen Asiakirjojen arkistointi... 13
3 OHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA Lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintoperustaisesti toteutettavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan opinto-ohjaus perustuu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/ ) ja asetuksen (811/ ja 4 ) sekä aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/ a ja 9 b ) määräyksiin, henkilökohtaistamismääräykseen (43/011/2006) ja tutkinnon perusteisiin. Työvoimakoulutuksessa ohjaus perustuu edellä mainittujen määräysten lisäksi lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012). Ohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijan hyvinvointisuunnitelmaa. Ohjauksella tuetaan näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa opiskelevan oppimista, ammattiidentiteetin kehittymistä, osaamisen tunnistamisen toteutumista, tutkinnon suorittamista sekä helpotetaan opiskelijaa tämän tehdessä ura-ja koulutusvalintoja. Kysymys on opiskelun ohjaamisesta, kehityksen tukemisesta ja uraohjauksesta. Lisäksi edistetään opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä elinikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijan elinikäisten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista. Sen tarkoituksena on myös lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjauksella edistetään tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ohjauksen organisointi Opiskelijan ohjauksen kokonaisuudesta vastaa oppilaitoksessa rehtori. Pohjois-Karjalan aikuisopistossa jokaisessa koulutusalan tiimissä on ohjaavan opettajan tehtävään nimetty ammatillisen aineen opettaja, joka oman työnsä ohella koordinoi ja toteuttaa oman tiiminsä opiskelijan ohjausta. Pohjois-Karjalan ammattiopistoissa ohjauksesta vastaavat ammatillisten aineiden opettajat yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksessa työskentelevän opinto-ohjaajan kanssa. Ohjaavat opettajat kokoontuvat johdon valitseman ohjaavan opettajan johdolla säännöllisesti keskustelemaan ohjauksen toteutuksesta ja kehittämisestä. Ohjauksen työmuodot Opiskelijan ohjauksessa käytetään eri muotoja, kuten henkilökohtaista ohjausta, pienryhmä- ja ryhmäohjausta, verkko-ohjausta sekä erilaisia sähköisiä työvälineitä (esim. sähköposti, Moodleverkko-oppimisympäristö, Mobiililaitteet, Connect Pro, Lync ja Wilma). Tärkeintä on, että henkilökohtaista ohjausta on riittävästi saatavilla. Opiskelijoiden lähimpänä tukena on oma ammatillinen opettaja, mutta ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat, ohjaava opettaja ja muu henkilöstö. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan opiskelijan tavoite, jossa huomioidaan hänen aikaisempi osaamisensa ja taustansa sekä mahdollinen tuen ja erityistuen tarve. Lisäksi asiakirjaan kirjataan henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnitelma. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tallennetaan sähköisessä muodossa Wilmaan, tulostetaan, allekirjoitetaan ja arkistoidaan. Henkilökohtaistamista koskevassa asiakirjassa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seuraa opiskelijan lisäksi koulutuksesta vastaava ammatillinen opettaja. Tarvittaessa asiakirjaa voidaan päivittää.
4 Ohjaus ennen opintojen alkua ja hakeutumisvaiheessa Ohjauksen tavoitteena ennen opintojen alkua on tiedottaa hakijoita ammatillisista tutkinnoista sekä vaihtoehdoista näyttötutkintojen suorittamiseksi, alakohtaisista terveydentilavaatimuksista, opintososiaalisista eduista ja opiskelukustannuksista. Ennakko-ohjaukseen kuuluvat erilaiset tapahtumat, kuten messut ja vierailut sekä infotilaisuudet. Pohjois-Karjalan kuntayhtymän wwwsivut tarjoavat tietoa aikuisten näyttötutkinnoista ja ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista. Hakijalle kerrotaan eri tapahtumissa sekä organisaation nettisivuilla huumausainetestauksista, rikostaustaotteen pyytämisestä ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Asioista tiedotetaan myös haastattelukutsussa, haastattelussa ja soveltuvuustestissä. Hakijoille selvennetään, että terveydentilaesteestä kertomatta jättäminen tai virheellisen tiedon antaminen voi johtaa opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Hakeutujan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voi toimia. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijavalintaa tehtäessä on huomioitava ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat opiskelijalle yksilölliset ratkaisut tutkinnon suorittamiseen. Hakeutumisvaiheessa ohjauksen tavoitteena on, että hakeutuja tuntee tutkinnon rakenteen, opintojensa tavoitteet, suoritustavat ja ajoitukset sekä ymmärtää, millaisia valintamahdollisuuksia hänellä on. Hän tuntee tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja niihin perustuvat arviointikriteerit. Saamansa ohjauksen avulla hän pystyy suunnittelemaan opintonsa mielekkääksi kokonaisuudeksi ja ottamaan vastuuta omista opinnoistaan. Opiskelija osaa toimia oppilaitoksessa, ottaa vastuuta opinnoistaan, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Hakeutumisvaiheessa selvitetään hakeutujan lähtötilanne, arvioidaan hänen ohjauksen, tukitoimien ja erityistuen tarve sekä valitaan tutkinnon suorittajalle soveltuva tutkinto. Hakeutujalle selvitetään opintojen aikaiset taloudelliset tukimahdollisuudet. Hakeutumisvaiheen päätteeksi tehdään johtopäätökset tutkinnon suorittamisesta ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen dokumentoidaan Wilmaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Maahanmuuttajien valinnassa noudatetaan periaatetta, että hakijalla on oltava ennen opintojen alkua riittävän hyvä suomen kielen taito ja hänellä on jo hakeutumisvaiheessa asianmukainen oleskelulupa. Maahanmuuttajien kielitaidon arviointi suomen kielen osalta tehdään haastattelemalla sekä tarpeellisia kartoitusmenetelmiä käyttämällä muun muassa eri testejä.
5 Työvoimakoulutukseen hakeutuminen tapahtuu TE-hallinnon kautta ja opiskelijavalinnoista vastaa TE-palvelut. TE-hallinto voi kuulla opettajia alan asiantuntijoina opiskelijavalintoja tehtäessä. Oppisopimuksen koulutussuunnittelijat hoitavat oppisopimuksen opiskelijavalinnat. Koulutussuunnittelijat arvioivat yhdessä ammatillisen opettajan kanssa tutkinnon soveltuvuuden sekä ohjaavat oppisopimusopiskelijaa sopivan tutkinnon valinnassa. Orientaatiojakson aikana tehdään oppimisvalmiuskartoitukset kaikille tutkinnon suorittajille. Aikuisopiskelija arvioi itse oppimistaan edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä, käy läpi aikaisempia oppimiseen liittyviä kokemuksiaan sekä kartoittaa mahdollista tuen tarvetta ohjaavan opettajan avulla. Kartoituksiin käytetään erilaisia menetelmiä ja testejä. Kartoitusten tulokset merkitään Wilmaan osaksi Henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Wilmaan merkitään vain yleisiä oppimisvalmiuksiin liittyviä asioita. Aikuisopiskelijan tarve ja tahto oppimisvaikeuksien selvittämiseen ja tukitoimiin täsmennetään yksilökeskustelussa erityisopettajan kanssa. Mikäli tutkinnon suorittajalla on aikaisemmin osoitettua osaamista, tehdään osaamisen tunnustamisesitys tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen päätyttyä. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat hakeutumisvaiheessa: Tehtävä Tutkintojen ja koulutusten markkinointi Markkinointitapahtumat ja infot Tutkinnoista ja koulutuksista tiedottaminen Tutkintojen ja koulutusten vieminen Opintopolku-järjestelmään Koulutusten vieminen koulutuskalenteriin Aikuisopiskelijaoppaan päivittäminen Soveltuvuuskokeet Kutsukirjeet haastatteluihin Haastattelut Opiskelijavalinnat Oppisopimusopiskelijan valinta Valintapäätökset ja kutsukirjeet Orientaatiojakso Osaamiskartoitukset ja testit Erityisen tuen tarpeen kartoitus Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ja johtopäätökset Toteuttajat Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut (aiko) Opintotoimisto Hallintopalvelut (aiko) Tiimikoordinaattorit / koulutuspäälliköt Opintotoimisto ja tiimikoordinaattorit/koulutuspäälliköt Tiimikoordinaattorit / koulutuspäälliköt, ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Tiimikoordinaattori / koulutuspäällikkö ja ammatillinen opettaja Koulutussuunnittelija Opintotoimisto, tiimikoordinaattori/koulutuspäällikkö ja rehtori Ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Ohjaava opettaja ja erityisopettaja Erityisopettaja Ammatillinen opettaja, ohjaava opettaja ja eritysopettaja Johtopäätökset tekee ammatillinen opettaja Oppisopimuksessa koulutussuunnittelija ammatillisen opettajan avustuksella
6 Oppisopimuksen solmiminen Osaamisen tunnustamisesitys AIPAL-palaute hakeutumisvaiheen päättyessä Koulutussuunnittelija ja tiimikoordinaattori Tutkinnon vastuuhenkilö Ohjaava opettaja Ohjaus tutkinnon suorittamisen aikana Tutkinnon suorittajaa ohjataan laatimaan henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma ja valmistautumaan tutkintotilaisuuksiin. Kun laaditaan tutkinnon suorittamissuunnitelmaa ja suunnitellaan tutkintotilaisuuksia, on huomioitava tutkinnon suorittajan erityisen tuen tarve tutkintotilaisuuksien järjestelyissä. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat tutkinnon suorittamisen aikana: Tehtävä Tutkinnon suorittamissuunnitelman ohjaus Tutkintotilaisuuksien toteutuksen ohjaus Toteuttajat Ammatillinen opettaja Ammatillinen opettaja, ohjaava opettaja, työpaikkakouluttaja, työpaikkaohjaaja, työnantaja Ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa sovitaan, kuinka tutkinnon suorittaja hankkii tutkinnon suorittamiseen tarvitsemansa puuttuvan osaamisen. Suunnitelma ammattitaidon hankkimisesta kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Tämän suunnitelman pohjalta opiskelijaa ohjataan hankkimaan tarvitsemansa ammattitaito työssä oppimalla, valmistavassa koulutuksessa tai muuten sovittavalla tavalla. Opintojen aikaisen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia aktiivisena vaikuttajana ja osallistujana. Opiskelijaa kannustetaan tekemään elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Häntä ohjataan työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelijaa ohjataan ja motivoidaan tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suorittamisessa. Opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Häntä autetaan löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksia. Osana opintojen aikaista ohjausta seurataan opiskelijan opintojen ja tutkinnon suorittamisen edistymistä. Seurannasta vastaa opiskelija ja ammatillinen opettaja. Olennaista opintojen aikaisessa ohjauksessa on, että opiskelijan mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja tarvittaessa hänelle annetaan ohjausta. Opintojen alkuvaiheessa ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa orientaatioon liittyvässä aikuisen oppijan oppimisvalmiuksien kartoituksessa sekä opintojen aikana oppimisen ja opiskelun erilliskysymyksissä, kuten rahoituksen, oppimisvaikeuksien ja elämäntilanteen selvittelyssä. Ohjaavan opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa myös mahdollisen uuden koulutusvaihtoehdon pohdinnassa.
7 Opintojen aikana opiskelijaa ohjaavat ammatilliset opettajat, ohjaava opettaja, tutkinnosta vastaava opettaja sekä mahdollisesti myös erikoisammattimiehet. Kun opiskelijan opinnot eivät etene ja hän tarvitsee ohjausta, dokumentoidaan ohjaus Wilmaan. Samoin dokumentoidaan ohjauksissa esille tulleet erityiset asiat mm. elämäntilanteeseen tai terveyteen liittyen. Dokumentointi tehdään Wilman Tuki-välilehdelle. Arkaluonteisia asioita ei kirjata tuki-välilehdelle. Tarvittaessa opiskelija ohjataan asiantuntijoiden palveluun. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana: Tehtävä Ammatillisten teoriaopintojen ohjaus Työssäoppimisen ohjaus Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan toteutumisen seuranta ja päivitys Opintojen ja tutkinnon edistymisen seuranta Sovittujen tukitoimien toteutumisen seuranta Toteuttajat Ammatillinen opettaja ja erikoisammattimiehet Ammatillinen opettaja ja työpaikkaohjaaja, työpaikkakouluttaja Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ohjaava opettaja ja erityisopettaja Opintojen loppuvaiheessa Opintojen loppuvaiheessa opiskelijoita ohjaa ammatillinen opettaja ja ohjaava opettaja sekä työnhaussa että jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opiskelijoita rohkaistaan kiinnittämään huomiota oman alansa tehtäviin hakeutumisen lisäksi myös uusiin ja kiinnostavilta tuntuviin tehtäviin unohtamatta kansainvälisiä työmarkkinoita ja yrittäjyyttä. Työvoimakoulutuksessa opintojen loppuvaiheessa tehdään ohjaavan opettajan johdolla jatkosuunnitelma, joka tallennetaan työvoimahallinnon ARVI-järjestelmään. Ohjauksen tehtävät ja toimijat opintojen loppuvaiheessa: Tehtävä Työnhakuun ja jatko-opiskeluun liittyvät asiat Jatkosuunnitelma ARVI-järjestelmään työvoimakoulutuksessa Palautteen kerääminen, AIPAL, OPAL Palautteen kerääminen Webropol, Sopimus- Pro Todistukset ja arviointiin liittyvät asiat, dokumentointi ja arkistointi Toteuttajat Ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Ohjaava opettaja Ohjaava opettaja Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ohjauksen kehittäminen Ohjauksen kehittämisessä huomioidaan opiskelijoilta kerätty palaute. Palautetta kerätään tutkinnon suorittajilta rahoitusmuodosta riippumatta valtakunnallisella AIPAL-järjestelmällä kahdessa vaiheessa eli hakeutumisvaiheen päätyttyä ja viimeisen tutkintotilaisuuden
8 jälkeen. Työvoimakoulutuksesta kerätään palaute OPAL-järjestelmällä ja lyhytkoulutuksista Webropol-järjestelmän kautta. Oppisopimusopiskelijalta kerätään palaute SopimusPro-järjestelmän kautta. Ohjauksen asiantuntijoiden on mahdollista osallistua ammattitaidon kehittämiseksi mm. Opetushallituksen järjestämiin lyhytkoulutuksiin, omaehtoisesti itseopiskeluna suoritettaviin alan opintoihin ja koulutuskuntayhtymän järjestämiin koulutuspäiviin.
9 ERITYISOHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA Lähtökohdat ja tavoitteet Erityisohjaus perustuu lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) ja lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Aikuisten erityisohjauksesta on lisäksi säädetty henkilökohtaistamismääräyksessä (43/011/2006). Toimintaa säätelevät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallintosääntö, tutkinnon perusteet, näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat ja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmat sekä erityisohjauksen suunnitelma. Näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa yksilöllisemmän tavan suorittaa erilaisia tutkintoja. Tällöin huomioidaan joustavammin aikuisten jo saavutettu osaaminen. Näyttötutkintona voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoja ei mukauteta. Eritystä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle on aina tarjottava tasavertaiset mahdollisuudet hankkia tarvittavaa ammattitaitoa tai koulutusta ja suorittaa näyttötutkinto (Näyttötutkinto-opas, Opetushallitus 2012). Tutkinnon suorittajan on saatava tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat oppimisvaikeuksista, sairaudesta tai vammasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Oppimisvaikeudet ovat yksilöllisiä ja ilmenevät moninaisesti. Aikuisopiskelijoiden kohdalla kysymyksessä voivat olla mm. mielenterveyden ongelmat, pitkäaikaissairaudet, kommunikaatiovaikeudet, vuorovaikutustaitojen puute, motivaatio-ongelmat, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet tai elämän hallintaan liittyvät asiat. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintoa suorittavalla opiskelijalla ja tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus hakeutua erityisohjaukseen ja erityisopiskelijaksi omasta aloitteestaan. Erityisopiskelijaksi nimeäminen Erityisopiskelijaksi nimeäminen tapahtuu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, jolloin erityisen tuen tarve selvitetään näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa tai opintojen suorittamisen aikana (OPH 43/011/2006, 2 ). Kyseinen erityisen tuen tarve kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Erityisen tuen tarve näkyy monesti opintojen aikana, kun normaalin opetuksen tukitoimet on käytetty eikä tukitoimien mukainen ohjaus edesauta opiskelijan opintojen etenemistä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla väärien uravalintojen, aikaisempien opintojen keskeyttämisten sekä epäonnistumisen kokemusten takia yksilön itsetunto voi olla heikko ja siksi varhaisten ja yksilöllisten tukitoimien kohdentaminen jo heti opintojen alussa on tärkeää.
10 Näin mahdollistetaan kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoiset mahdollisuudet saada suoritettua tutkinto. Hakeutumisvaiheessa tehtävä lähtötasokartoitus sisältää opiskelijan itsearvioinnin, aiempien dokumenttien tarkastelun, haastattelun tai ohjauskeskustelun ja oppimisvalmiuksien sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoituksen. Aikuisopiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli oman osaamisen, vahvuuksien ja tuen tarpeen kartoituksessa. Tässä yhteydessä opiskelijan pitäisi saada mahdollisimman realistinen kuva tulevan ammatin vaatimuksista ja oppilaitoksen edustajan saada käsitys opiskelijan mahdollisuuksista toimia tulevassa ammatissa. Tutkinnon suorittaja ja opiskelija voidaan nimetä erityistä tukea tarvitsevaksi silloin, kun huomataan, että opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan ja tutkinnon suorittamisen aikana. Erityisen tuen peruste on aina määriteltävä yksilöllisesti. Erityistä tukea tarvitsevaksi määrittäminen perustuu aina tarkkaan harkintaan ja huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Erityisohjauksen tarpeen arviointi alkaa siitä, kun opiskelija toivoo oppimisvalmiuksien tai vaikeuksien tarkempaa selvitystä hakeutumisvaiheessa. Ohjauksesta vastaava henkilö tai ammatillinen opettaja ohjaa opiskelijan erityisopettajan ohjaukseen. Erityisohjauksen tarve voi tulla esiin myös opintojen eri vaiheissa, jolloin koulutuksesta tai tutkinnosta vastaava opettaja voi ohjata opiskelijan erityisopettajalle. Erityisopiskelijaksi nimeämisen kriteerit aikuisopiskelijalla ovat erilaiset kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Kriteereitä aikuisopiskelijalla ovat oppimisen vaikeudet, elämäntilanteen vaikeudet, vuorovaikutuksen vaikeudet, pitkäaikaissairaudet ja toiminnan rajoitteet. Esityksen erityisopiskelijaksi nimeämisestä tekee erityisopettaja ja päätöksen tekee rehtori. Tuen tarpeesta riippuen päätös tehdään joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Erityisopettaja tarkastaa kaksi kertaa vuodessa tammi- ja elokuussa erityisopiskelijaksi nimettyjen opiskelijoiden tuen tarpeen ja tekee sen mukaisesti esitykset rehtorille rahoitusmuodosta riippumatta. Erityisopettaja tekee päätöksestä merkinnän Wilmaan. Erityisohjauksen suunnitelma tehdään opiskelijan tuen tarpeen mukaan. Erityisopettajan mukana suunnitelmaa tekemässä voi olla koulutuksesta vastaava opettaja, tutkinnosta vastaava opettaja, ohjaava opettaja ja oppisopimuskoulutuksessa koulutussuunnittelija. Työvoimakoulutuksessa erityisopettaja tekee TE-toimistolle ehdotuksen lisäohjauksen toteuttamisesta. TE-toimiston ehdotuksen hyväksymisen jälkeen voidaan lisäohjaus toteuttaa. Työvoimakoulutuksessa lisäohjauksesta ei tehdä rehtorin päätöstä. Oppisopimusopiskelijan osalta erityisopiskelijaksi nimeämisen päätöksen kirjaa erityisopettaja Wilmaan ja koulutussuunnittelija SopimusPro-ohjelmaan. Erityisopettaja välittää koulutussuunnittelijalle tarvittavat tiedot SopimusPro-ohjelmaa varten. Erityisohjauksen organisointi Erityisopettajat kokoontuvat johdon valitseman erityisopettajan johdolla säännöllisesti keskustelemaan erityisopetuksen toteutuksesta ja kehittämisestä.
11 Ohjaava opettaja, ammatilliset opettajat ja erityisopettajat tekevät yhteistyötä erityisohjauksen toteutuksessa. Perehdyttyään erityisopettajan kanssa opiskelijan henkilökohtaiseen erityisohjauksen suunnitelmaan he soveltavat saatuja tietoja omaan opetukseensa ja järjestävät opintokokonaisuuksien tukitoimia esim. lisäohjausta ja yksilöllistä oppimateriaalia. Toteutetut tukitoimet, samoin kuin saatu erityisohjauksen konsultaatio ja moniammatillinen yhteistyö kirjataan Wilmaan. Ammatillinen opettaja kirjaa antamansa tukitoimet Wilmassa tukivälilehdelle, josta erityisopettaja näkee tukitoimien toteutuksen kokonaisuuden. Oppisopimuksessa työpaikalla tapahtuvan erityisohjauksen toteutumisen seuraa ja dokumentoi Wilmaan erityisopettaja. Erityisopettaja toteuttaa erityisohjausta, seuraa erityisohjauksen toteutumista ja tekee tarvittaessa uusia päätösesityksiä. Hän koordinoi erityisohjauksen ja lisäohjauksen kokonaistoteutumista tiimeissä. Erityisohjaus hakeutumisvaiheessa Tutkintoon ja koulutukseen hakeutumisvaiheessa ohjaava opettaja yhdessä erityisopettajan kanssa selvittää aikuisopiskelijan mahdollisen ohjauksen ja tukitoimien tarpeen mm. erilaisten testien avulla. Erityisentuen tarve kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan opiskelijahallintojärjestelmään Wilman kautta. Asiakirjaan kirjataan suunnitelma tukipalveluista, ohjauksesta ja tarvittavista erityisjärjestelyistä. Näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa erityisohjausta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma oppisopimuksen solmimisen yhteydessä. Tutkinnon suorittamisen vaihe Näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ja järjestämissopimus määrittävät tutkintotilaisuuksissa toteuttavan tuen. Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista haittaavat ja estävät tekijät. Henkilökohtaistamisen tarkoituksena on tarjota tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan. Tutkinnon vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia, että tutkinnon suorittamisessa tukitoimet mm. tutkinnon suorittajan mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin erityistarpeisiin tai muihin erityistarpeisiin on suunniteltu ja organisoitu hyvin. Erityisopettaja kirjaa erityisohjauksen tarpeen ja toteutuksen henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan Wilmassa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana on otettava huomioon erilaiset oppimista haittaavat ja estävät tekijät. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan hakeutumisvaiheessa henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan suunnitelma erityisestä ohjauksesta, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat valmistavassa koulutuksessa ja työssäoppimisessa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen voi
12 valmistavan koulutuksen lisäksi liittyä työssä oppimista. Erityisopettaja huolehtii, että työssäoppimispaikan työpaikkaohjaaja ja oppisopimustyöpaikan työpaikkakouluttaja ovat tietoisia erityisen tuen tarpeesta. Erityisopettaja ja työpaikkaohjaaja tai työpaikkakouluttaja suunnittelevat yhdessä työpaikalla tarvittavat tukitoimet. Näyttötutkinnon valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma määrittää mahdolliset tukitoimet tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Erityisohjauksen toteutuminen Ennen erityisohjaukseen siirtymistä opiskelijalle tarjotaan henkilökohtaistamismääräyksessä tarkoitettu ohjaus, mikä ilman lisäresursseja on mahdollista antaa. Erityistä tukea joudutaan usein antamaan henkilökohtaisena ohjauksena, ja muun muassa siksi siihen resursoidaan enemmän kuin suuremman ryhmän opetukseen. Erityisohjausta voidaan antaa yksilöohjauksena, pienryhmäohjauksena tai yksilön tukemisena ryhmässä. Erityisopettaja, ammatillinen opettaja ja ohjaava opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan opinnot ja tutkinnon suorittaminen etenisivät. Erityisohjaus liittyy usein lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan tai elämänhallinnan haasteisiin. Erityisohjauksen menetelminä käytetään yksilöllisesti esimerkiksi ohjaamalla opiskelijaa ja tutkinnonsuorittajaa seuraavasti: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa annetaan opiskelijalle oppimateriaalit etukäteen lisäaikaa oppimistehtäviin mahdollistetaan suullinen suorittaminen kokonaan tai osittain keskustellaan asiasisällöistä, annetaan lisäkysymyksiä, kohdennetaan keskeisiä asiasisältöjä lukemisessa harjoitellaan kysymään itseltä: ymmärsinkö? muistanko? havainnollistetaan asiasisältöjä mahdollisimman paljon selkeytetään oppimateriaaleja, käytetään suurempaa tekstiä tehtävien ja kysymysten lukeminen sekä selventäminen ääneen. Matematiikan vaikeuksissa peruslaskutaitojen harjoittelu niin kauan, että ne ovat hallinnassa matematiikan yhdistäminen arkielämän toimintoihin ja ammattialan työtehtäviin laskutoimituksen pilkkominen pienempiin osiin havainnollistaminen toistaminen ja kertaaminen. Tutkintotilaisuudessa: kirjallisen osuuden suorittaminen suullisesti tutkintotilaisuuden osittaminen tutkinnon suorittamisen dokumentointi (valokuvat, video jne.) opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välistä yhteydenpidon tiivistäminen arvioijien perehdyttäminen erityisopiskelijan tutkinnon arviointiin.
13 Asiakirjojen arkistointi Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tulostetaan, allekirjoitetaan ja arkistoidaan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen keston ajan ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Oppisopimuskoulutuksessa arkistointiaika on tutkinnon suorittamisen aika ja 10 vuotta sen jälkeen. Erityisohjauksen suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Erityisohjauksen toteutus dokumentoidaan Wilmaan.
erityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotMENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS
MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖKOHTAISTAMISEN VAIHEET... 2 3. HENKILÖKOHTAISTAMISEN MENETELMÄT... 3 4. OHJAUS KOULUTUSALOILLA... 4 5.
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotTarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotErityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa
Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA
LisätiedotHenkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien
LisätiedotTervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotSuositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa
Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit
LisätiedotNäyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan
JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Näyttötutkintostrategian jalkauttaminen Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa 1.6.2007 alkaen HENKILÖKOHTAISTETTU NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSI HAKEUTUMISVAIHE NÄYTTÖTUTKINNON SUORITUKSESSA
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus
Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSuvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus
Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotKiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma
Kiipulan ammattiopisto, aikuiskoulutus... Henkilökohtaistamissuunnitelma Sisältö Sivu 1. Tutkinnon suorittajan yhteystiedot 3 2. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen 3 3. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotLisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja
Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu
LisätiedotHenkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa
Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
LisätiedotMITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN
MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)
OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)
LisätiedotHenkilökohtaistamisprosessi oppisopimuskoulutuksessa
Henkilökohtaistamisprosessi oppisopimuskoulutuksessa 28.9.2016 Paasitorni, Helsinki Opetusneuvos Riikka Vacker Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa Mitä tarkoittaa? Opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen
LisätiedotERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotTutkinnon suorittajat/opiskelijat Koulutussihteerit
HENKILÖKOHTAISTAMISEN JUURRUTTAMISEN MALLI JA VÄLINEET 1. Roolin mukaiset perehdytykset prosesseihin prosessikuvausten mukaisesti aikuispedagogisessa päivässä Tutkinnon suorittajat/opiskelijat t t t t
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006
HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno
Lisätiedot26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012
HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotJohtamisen tutkintotoimikunta
Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotNäyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen
Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa Ydinkohdat Erityinen tuki reformilaissa Henkilökohtaistaminen Erityinen tuki osana
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo
KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus
Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Ammatillinen erityisopettaja mukana muutoksessa Ammatilliset erityisopettajapäivät 3-4.11.2017 opetusneuvos Anne Mårtensson OSAAMISPERUSTEISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS HENKILÖKOHTAISET
LisätiedotUUDISTETUT AMMATILLISTEN
UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen
OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.
Lisätiedot2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon
LisätiedotERITYISEN TUEN SUUNNITELMA
ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA Päivitetty 2015 Teija Holappa Tiia Nikkanen-Heikkinen Tiina Parviainen ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. ERITYISEN TUEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
Lisätiedot