KOLAHTAAKO? Kysymys kouluvalmiudesta
|
|
- Raimo Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOLAHTAAKO? Kysymys kouluvalmiudesta Johanna Toikka Opinnäytetyö, syksy 2007 DIAK, Oulun yksikkö Kasvatus- ja sosiaalialan ko. Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Johanna Toikka. Kolahtaako? Kysymys kouluvalmiudesta. Oulu, syksy 2007, 29 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, sosiaali- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Oulunsalo on jatkuvasti kasvava, lapsiperhekeskeinen kunta. Vanhempien ja koulun yhteistyöhön halutaan panostaa yhä enemmän. Opinnäytetyön produktion yksi tärkeimmistä tavoitteista oli yhteistyön tukeminen ja kehittäminen. Tärkeäksi on myös noussut ajatus lapsen koko koulu-uran kestävästä seurannasta. Seurannalla on hyvät lähtökohdat lapsen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen sekä mahdollisten vaikeuksien aikaiseen tunnistamiseen. Päiväkodin kautta esikouluun siirtyvistä lapsista on Oulunsalossa tehty kasvun kansiota koko lapsen päivähoidon ajan. Esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä seuranta kuitenkin katkeaa. Tavoitteena oli puuttua juuri tähän epäkohtaan opinnäytetyön produktion, ko. lomakkeiden avulla. Produktio oli perusteltu ja ajankohtainen. Onnistuessaan se edistää lapsen hyvinvointia ja toimintakykyä sekä turvaa lasta tukevien palveluiden tuottamisen, tarpeeksi aikaisen puuttumisen mahdollisiin oppimisvaikeuksiin sekä sujuvan yhteistyön sidosryhmien kanssa. Lisäksi opinnäytetyö sisältää kolme päivitettyä lomaketta lapsen kouluun siirtymiseen liittyvistä asioista. Produktion tuotoksena oppimisvalmiussuunnitelma toi esille lapsen sen hetkiset saavutukset. Se määritteli kattavasti erityisten vaikeuksien alueet. Se loi hyvän pohjan varhaiseen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja sitä myötä tarpeeksi aikaiseen reagointiin tukimuotoja kartoittaessa. Oppimisvalmiussuunnitelma asetti tavoitteita, jotka liittyvät suoraan oppimisvaikeuksien osa-alueisiin. Oleellista oli, että suunnitelma ottaa vanhemmat mukaan toimintaan ja tarjoaa heille apua tarvittaessa. Tämä myös paransi koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Jatkossa olisi hyvä tutkia sosionomin ammatillisuuden hyödyntämistä koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämisessä. Asiasanat: koulukypsyys, oppimisvalmiudet, oppiminen, koulutulokkaat, varhaiskasvatus, esiopetus, hankkeet, produktiot.
3 ABSTRACT Johanna Toikka. Get It? Question About Readiness For Learning. Oulu, Autumn 2007, 29 p., 6 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences, Oulu unit, Degree programme in Social Services. Oulunsalo, Finland is a continuously growing, family orientated municipality. Collaboration between school and families has been the main subject recently. There is more and more willingness to invest in the collaboration. One of the most important targets of the thesis is to support and develop this collaboration. The other important subject is a followup lasting a child s whole school career. A great basis for a child s comprehensive observing and early noticing of possible difficulties in schoolwork can be reached by the followup. In Oulunsalo a folder of growth for children starting pre-school after day nursery has been made. In transition from pre-school to school the follow-up ends. The main target of the thesis was to tackle this disadvantage. That was justified and topical by promoting a child s own welfare and capacity as well as by securing child supporting services, adequate early interference in learning difficulties and fluent collaboration with interest groups. In addition, the production includes three updated forms on a child s transition into school. As an output of the production the learning readiness plan brought out a child s accomplishments of that moment. It defines the areas of special difficulties. It generates a ground for early recognition of learning difficulties and due to that an early reaction on planning all kinds of support. The plan of learning readiness sets aims that are connected directly with the sectors of learning difficulties. The relevant thing was that the plan takes parents along into the action and offers them help if it is necessary. This also improves collaboration between school and home. In future studies it would be good to research how to get the best benefit for development of collaboration between school and home with a professional who has a degree in social services. Key words: learning readiness, early childhood education, pre-primary education, learning, evaluation, early childhood learning standards, educational performance, production.
4 SISÄLLYS KYSYMYS KOULUVALMIUDESTA KOULUVALMIUDEN OSA-ALUEET Somaattinen ja motorinen valmius Älyllinen ja emotionaalinen valmius Sosiaalinen valmius KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI Koululykkäys Koulunkäynnin varhentaminen TUTKIMUKSIA KOULUVALMIUDESTA Yksilön varhaiskehitys koulunkäynnin perustana Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen KOULUN VALMIUS Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Vanhemmat, koulu ja päiväkoti Moniammatillinen yhteistyö PRODUKTIO: OPPIMISVALMIUSSUUNNITELMA JA VALMIUSVIIDAKKO Produktion suunnittelu Produktion toteutus Produktion arviointi Eettisyys Luotettavuus ELI KOLAHTAAKO? LÄHTEET LIITE 1: OPPIMISVALMIUSSUUNNITELMA-lomake LIITE 2: VALMIUSVIIDAKKO LIITE 3: KOULUTULOKKAIDEN ILMOITTAUTUMINEN-lomake LIITE 4: OPPILAAN TIEDOT-lomake LIITE 5: ALLERGIA / ASTMA LAPSEN PÄIVÄHOITO / KOULU-lomake LIITE 6: SOPIMUS OPINNÄYTETYÖ YHTEISTYÖSTÄ... 35
5 KYSYMYS KOULUVALMIUDESTA Kouluvalmiutta on tarkasteltu eri aikakausina hyvin eri tavoin. Alunperin oli kyse fyysisestä koulun ja koulumatkojen kulun kestokyvystä. Nykyään se kuitenkin nähdään enemmän lapsen taitotason mittaamisena. Viime vuosina kouluvalmiutta on tarkasteltu yhä selkeämmin lapsen kehityksen eri osa-alueiden valmiuksien kokonaisuutena. Arviointi on pedagogista, psykososiaalista, terveydellistä ja tarvittaessa myös lääketieteellistä. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 33.) Kouluvalmiustutkimus on aina huolellinen ja perusteellisen tarkka psykologinen arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida onko lapsen omien etujen mukaista aloittaa koulunkäynti vai ei. Opinnäytetyöni päätuote eli produktio, on oppilaan ja vanhempien yhdessä täytettäväksi tarkoitettu lomake. Lomakkeen tavoitteena on kartoittaa oppilaan osaaminen; kouluvalmius sekä mahdolliset kehityshaasteet ennen kouluun tuloa. Lisäksi toisena tuotteena on lapselle itselleen tarkoitettu lomake; Valmiusviidakko. Oppimisvaikeuksien ehkäisemiseksi tehostetun arviointi- ja yhteistyömenetelmän kautta lapsi voidaan ohjata tarvittaessa helpommin eri tukitoimien piiriin. Lapsen arviointi tapahtuu aina tiiviissä yhteistyössä vanhempien, päivähoidon, koulun ja erityistyöntekijöiden kesken. Lomakkeen avulla huomioidaan vanhemmuuden tukeminen ja huomioon ottaminen kyselylomakkeen ja palautekeskustelujen muodossa. Oleellista on, että lomakkeen avulla voidaan ottaa vanhemmat paremmin mukaan koulun ja päiväkodin toimintaan. Tarkoituksena on myös parantaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Produktio toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Salonpään koulun sekä Salonpään päiväkodin esikouluryhmän kanssa. Kouluvalmiuden käsittely opinnäytetyön varjolla tukee myös omaa ammatillista kasvuani sosiaalialan ammattilaiseksi. Aihe kehittää näkemystäni ja tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta myös tältä sosiaalityön alueelta. Syventyminen aiheeseen antaa pohjan kehittää taitojani sosiaalipedagogiikan saralla. Kouluvalmiuden osa-alueet auttavat aikuista tiedostamaan kouluun siirtyvää lasta kohtaavat kehityshaasteet. Kasvatuskumppanuus on nykypäivänä paljon keskustelua herättävä aihe. Tarkastelun alla ovat myös eri yhteistyötahot, jotka vaikuttavat kouluun siirtyvän lapsen kasvatukseen ja kasvun tukemiseen.
6 1 KOULUVALMIUDEN OSA-ALUEET Kouluvalmius kuvaa lapsen kykyä oppia. Suomen laissa määrätään, että lapset aloittavat koulunkäyntinsä sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät 7-vuotta. Mäkisen (1993) mukaan on tärkeää, että jokainen lapsi voi aloittaa koulunkäyntinsä kehityksellisesti juuri oikeaan aikaan. Lapsen kouluvalmiuden luotettava toteaminen on mahdollista lasten vanhempien, lastenneuvoloiden, päivähoidon ja koulun työntekijöiden tekemien kehitystasoarviointien avulla. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 32.) Kouluvalmius ei käsitä pelkästään lapsen älyllistä kehitystä, vaan se tarkoittaa lapsen valmiutta tulla kouluun, osallistua siellä annettavaan opetukseen ja saada siitä itselleen mahdollisimman suuri hyöty. (Ekebom, Helin & Tulusto 2000, 14.) Käytännössä kouluvalmius tarkoittaa oppilaan kykyä oppia tehokkaasti. Kouluvalmiudessa ei siis ole kyse pelkästään jo olemassa olevista taidoista, vaan tietyistä oppimisen ja työskentelyn valmiuksista, jotka mahdollistavat lapselle uuden oppimista. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 16.) Oppimistilanteissa pyritään huomioimaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja tukemaan lapsen omatoimisuutta. Esimerkiksi esikoulussa pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että lapsi olisi toimintakauden loppuun mennessä oppinut vähitellen sellaisen päivärytmin ja valmiuden, että hän kykenisi aloittamaan koulunkäynnin ilman erityisiä vaikeuksia. (Salminen 1984, ). Tärkeää on huomioida kunkin lapsen yksilölliset kehitys-, ja toimintatarpeet, aikaisemmat päiväkotikokemukset, kehitysviivästymät ja -poikkeamat, erityislahjakkuudet sekä ryhmäkoko. (Ojala 1993, 204). 1.1 Somaattinen ja motorinen valmius Päivähoidon fyysinen kasvatus kohdistuu lapsen liikkumiseen ja liikkeisiin. Näillä on keskeinen osa alle kouluikäisen päivittäisessä elämässä; lähes kaikkeen lapsen toimintaan sisältyy joko laaja-alaisia kehonliikkeitä ja/tai hienomotorisia kädentaitoja. (Ojala 1993, 187.) Somaattinen eli fyysinen valmius tarkoittaa käytännössä lapsen elimistön kestävyyttä jaksaa koulumatka ja koulupäivän aiheuttama rasitus. Usein lapset ovat tottuneet pitkään hoitopäivään esimerkiksi päiväkodissa, mutta siellä lapsilla on yleensä ollut mahdollisuus levätä päivällä. (Aaltonen, Ojanen, Sivén, Vihunen &Vilén. 2002, 45.) Motorisella valmiudella tarkoitetaan, että lapsen tulee kyetä istumaan paikoillaan
7 7 noin puolen tunnin yhtämittainen jakso kerrallaan, jotta hän kykenisi keskittymään ja seuraamaan opetusta. Lukeminen ja kirjoittaminen edellyttävät silmän ja käden koordinaatiota eli yhteistyötä. Lapsen tulee myös kyetä huolehtimaan itsenäisesti pukeutumisestaan, ruokailustaan ja WC-käynneistään. (Aaltonen ym. 2002, 45.) 1.2 Älyllinen ja emotionaalinen valmius Älyllisenä valmiutena tarkoitetaan, että lapsi osaa luokitella esineitä ja yhdistellä asioita. sekä lapsi pystyy suorittamaan peruslaskutoimituksia. Lapsen tekemät havainnot ovat pysyvämpiä ja vakiintuneempia. Lapsella on jo kausaliteetin, syyn ja seurauksen tajua. (Pulkkinen 2002, 108.) Älyllisinä valmiuksina pidetään myös lapsen kehittynyttä havaintokykyä, keskittymiskykyä, muistia, kykyä toistaa aikuisen antama malli, hienomotoriikkaa ja sensomotorista koordinaatiota. (Hakkarainen 2002, 67.) Kouluun tullessaan lapsella tulee jo olla riittävän kattava sanavarasto, kyky ymmärtää puhetta, taitoa kertoa kuvasta sekä taitoa keskustella. (Aaltonen ym. 2002, 45.) Älyllisen valmiuden tukemisen tulee perustua lapsen osoittamaan luontaiseen uteliaisuuteen sekä kokeilun- ja tutkimisenhaluun. (Komiteanmietintö 1980). Päivähoidon tehtävänä on kiinnittää erityistä huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen ja sen monipuoliseen tukemiseen. (Ojala 1993, 193). Tunne-elämällä eli emotionaalisella valmiudella tarkoitetaan lapsen kykyä irrottautua kodista ja vanhemmistaan muutamaksi tunniksi päivässä. Tunne-elämän alueella kouluvalmius saavutetaan siten, että lapsi samaistaa itsensä samaa sukupuolta olevaan vanhempaan tai läheiseen aikuiseen ja haluaa kasvaa hänen kaltaisekseen. (Arajärvi 1992, 16). Lapsen tulee kyetä kohtaamaan pettymyksiä kuitenkaan menettämättä itsehillintäänsä. Lapsen tulee myös kasvaa itsekeskeisyydestä toisten ihmisten huomioon ottamiseen. (Aaltonen ym. 2002, 45.) Tunnetekijöillä on keskeinen merkitys kaikkeen, mitä lapsi oppii. Oppimista ei yleensä tapahdu ilman, että lapsi tuntee tähän halukkuutta ja mielenkiintoa. Emotionaalinen ja sosiaalinen kasvatus liittyvätkin näin ollen hyvin kiinteästi toisiinsa. Turvallinen ja lämmin aikuinen kykenee tukemaan lapsen perusturvallisuutta jo päivähoidossa. Aikuisen antama turvallinen tunnekontakti auttaa lasta myöhemmin solmimaan myönteisiä tunnesuhteita muihin. (Ojala 1993, 189.)
8 8 1.3 Sosiaalinen valmius Sosiaalinen valmius tarkoittaa yhteiselämää, ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jo varhaisella sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys; sen avulla lapsi oppii yleisesti hyväksyttäviä ja oikeina pidettyjä yhteiselämän muotoja ja käyttäytymismalleja. (Ojala 1993, 188.) Vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa lapsi oppii ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan ja ymmärtämään toisten tunteita sekä sovittamaan omia tarpeitaan muiden ihmisten tarpeisiin. (Pulkkinen 2002, 113.) Lapsen tulee osata toimia ryhmässä, jossa joutuu jakamaan aikuisen huomion monen muun lapsen kanssa. (Ekebom, Helin & Tulusto 2000, 14.) Tavoitteena on, että lapsen saamat sosiaaliset kokemukset auttaisivat lasta luottamaan sekä itseensä muiden joukossa, että toisiin ihmisiin. Hyvien tapojen ja sääntöjen omaksuminen kuuluvat olennaisena osana päivähoidon sosiaaliseen kasvatukseen. Päivähoidon tulee osoittaa lapselle, että ihmissuhteisiin liittyvät ristiriidat on mahdollista ratkaista rakentavasti. Aikuisten tarjoama malli on tärkeä. Esimerkin avulla lapsi oppii suhtautumaan toisiin ihmisiin ennakkoluulottomasti, suvaitsevaisesti, ystävällisesti ja auttavasti. (Ojala 1993, ) 2 KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI Kehityksen arvioiminen perustuu tiedonhankintaan, jossa on kyse sekä kehittävästä, että varhaisdiagnostisesta arviointitiedon sovelluksesta. Lapsen kehitystä on kuitenkin syytä arvioida usean erilaisen tietolähteen, arviointimenetelmän ja vuorovaikutustilanteen perusteella riittävän pitkän ajan kuluessa (KUVIO 1). Arvioinnissa selvitetään lapsen aiempi kehityshistoria mahdollisimman tarkasti. Näin saadaan käsitys ns. normaalista tai poikkeavasta kehityskulusta, kehityksellisistä vahvuuksista ja heikkouksista, kehitysvaiheesta ja lähikehityksen alueesta, aneamnestisista tiedoista (esitietoihin liittyvät tiedot) sekä tähänastisista kasvu- ja vuorovaikutuskonteksteista. Varhaisdiagnostinen arviointi pyrkii moniammatillisesti ja usean eri tietolähteen kautta tunnistamaan ajoissa ne lapset, joilla tulee mahdollisesti olemaan oppimis-, sopeutumis- tai käyttäytymisvaikeuksia. Samalla tavoitteena on tunnistaa varhain lapset, jotka mahdollisesti tarvitsevat tukea, erityispalveluita tai lastensuojelua. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 33.)
9 9 KUVIO 1. Lapsen tie päiväkodista kouluun. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 17.) Suomessa käytettäviä testejä ovat mm. kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT), motorisen suoriutumisen testi (MoSuTe), MTI-kirjan tehtävät ja arviointilomake, Frostigin testi, Breuer & Weuffenin testi ja kuvasanavarastotesti. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, ) KPT-testi antaa tietoa lapsen käyttäytymisestä piirtämistilanteessa sekä suorituksen mukaan visuomotorisista valmiuksista, auditiivisesta muistista, kielellisestä kehityksestä, muototajusta, motorisesta suorituksesta, lukukäsitteiden hallinnasta ja käsitteen muodostuksesta. Lapsi piirtää paperille aikuisen ohjeiden mukaan, samalla lapsen käyttäytymistä tarkkaillaan. Kaikki annettavat ohjeet ovat pelkästään kielellisiä. (Aaltonen, ym. 2002, 177). Lapsen suorituksesta arvioidaan valmiuksia, taitoja ja tunne-elämän piirteitä. Ihmispiirroksen mukaan voidaan arvioida lapsen älykkyysosamäärä ja kehitysikä. (Krogh 1978.)
10 10 Motorisen suoriutumisen testi (MoSuTe) on tarkoitettu lapsen motorisen suoriutumisen tarkasteluun, 5-11-vuotiaille lapsille. Testi koostuu kahdeksasta ikäryhmittäin vaihtelevasta tehtäväosiosta. Niillä selvitetään käsien näppäryyttä, pallotaitoja sekä staattista ja dynaamista tasapainoa. (Stott, Moyes & Henderson 1984.) MTI-kirjan tehtävät ja arviointilomake sisältävät tehtäviä, joiden avulla voidaan mm. selvittää ja harjoitella lapsen karkeamotoriikkaa, tasapainoa, voimaa, silmänliikkeitä, näkökenttää, silmän ja käden koordinaatiota, kuvion ja taustan erottamista sekä muodon pysyvyyden havaitsemista. (Sandberg 1990.) Frostigin testi on tarkoitettu lähinnä 4-9-vuotiaille lapsille, mutta sitä on käytetty myös 14-vuotiaiden kehityksessään viivästyneiden oppilaiden arvioinnissa. Nämä lapset noudattivat mukautettua opetussuunnitelmaa. (Taipale 1979.) Frostigin testissä on viisi osiota, joiden avulla selvitetään lapsen visuomotorista erottelua, kuvion ja taustan erottelua, muodon pysyvyyden havaitsemista, avaruudellisen aseman ja spatiaalisten suhteiden havaitsemista. Testiin liittyy myös laaja harjoitusohjelmisto. (Frostig, Lefever & Whittlesey 1963.) Breuer & Weuffen testistä on Suomessa ollut kaksi eri versiota ja harjoitusohjelmaa 4-8-vuotiaille lapsille. B-W-erottelukoe ei ole testi sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan enemmänkin apuväline kasvattajille. (Aaltonen ym. 2002, 176). Kokeen avulla voidaan selvittää lapsen optista, fonemaattista, kinesteettistä, melodista ja rytmistä erottelua. (Breuer, Ruoho 1989.) Kuvasanavarastotestiä voidaan käyttää lapsen havaintovaiheen tarkkailuun. Testissä selviää osaako lapsi yhdistää kuulemansa sanan oikeaan kuvaan neljästä eri vaihtoehdosta. (Liikanen 1984.) Lyhyesti kuvattuna testi antaa perustietoa esikouluikäisen kielen ja henkisen kehityksen senhetkisestä kehitysvaiheesta. (Aaltonen ym. 2002, ). Mäkisen mukaan lapsen kehityksen arviointiin sisältyvät kaikki kehityksen eri puolet sekä perheen, lapsen ja kasvuympäristön vuorovaikutuksen luonteen seuraaminen ja varhaisdiagnostiikka. (Mäkinen 1993). Vaatimukset täyttäviä valmiita seulonta- ja arviointimenetelmiä on useita, esimerkkinä edellä mainitut. Aikaisimmat tehdään jo 5- vuotis neuvolatarkastuksen yhteydessä. Tärkeintä on kuitenkin yhteisymmärrys periaatteesta, jolla lapsen kehitystä mitataan. Kehitystieto on aina vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, joten eettiset menettelytavat on tiedostettava ja niiden noudattamiseen on sitouduttava. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 34.)
11 11 Kehityksen arviointi ja psykopatologisen kehityksen varhainen tunnistaminen muodostavat ennaltaehkäiseväntoiminnan, jonka tavoitteena on varhaisella, tarpeeksi pitkäaikaisella ja tehokkaalla tukitoimilla edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja oppimista. Kouluvalmiuden arviointi on erottamaton osa normaalia kehitys- ja kasvatustapahtuman tukemista. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 34.) Kuitenkin, huolimatta lapsen fyysisestä kypsyydestä ja vanhemmista jotka tekevät kaiken voitavansa, lapsen voi olla vaikea suoriutua yksinkertaisistakaan harjoituksista. Kyseessä voi olla kehityshäiriö tai kehityksen viivästyminen. Tämä olisi hyvä todeta mahdollisimman varhain, jotta mahdollinen terapia tai tukitoimi voitaisiin aloittaa tarpeeksi ajoissa (KUVIO 2). Tässä tapauksessa avoin ja luottamuksellinen suhde kodin ja koulun välillä on ensiarvoisen tärkeätä. (Koepke 1999, 144.) Päivähoidon ja lastenneuvoloiden ennalta ehkäisevä työ lasten ja perheiden kanssa on muodostanut perustan koulun aloittamisen tarvittaville joustoille ja yksilöllisille ratkaisuille. Lapsen oikeus kehitystään edistäviin palveluihin on vastaisuudessakin turvattava. (Lamminmäki, Meriläinen 1997, 35.) KUVIO 2. Hermann Koepken malli kouluvalmiuden arvioinnista. (Koepke 1999, 114.)
12 Koululykkäys Käytännössä koululykkäys tarkoittaa, että lapsen koulunkäynti alkaa vasta sinä vuonna, jolloin hän täyttää 8-vuotta. Koululykkäystä voidaan myöntää lapselle vanhempien anomuksen perusteella. Anomuksen tueksi vanhempien tulee liittää psykologin ja tarvittaessa lääkärin lausunto. Koululykkäyksestä hyötyvät eniten sellaiset lapset, jotka ovat omassa kehityksessään selvästi kiinni leikeissä, lapset jotka ovat syntyneet vuoden loppupuolella, paljon sairastelleet lapset tai lapset jotka ovat joutuneet osallisiksi perheen kriiseihin. Lisäksi lapset joilla on erityisvaikeuksia tai joilla voidaan ennakoida oppimisvaikeuksia, voivat hyötyä koululykkäyksestä edellyttäen että he saavat lykkäysvuotenaan tarpeeksi kuntoutusta. Lapsi tulee sijoittaa sellaiseen ryhmään, jossa hänen erityistarpeensa osataan ja voidaan ottaa huomioon. (Ekebom ym. 2000, 13.) Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat helposti koulun alkuun ja paineet siirtyvät helposti yhden lykkäysvuoden varaan. (Myyrä 2007). Lapsen tarpeet tulee huomioida riittävän ajoissa, varsinkin jos lapsi tarvitsee erityistä tukea koulunkäynnissä. Lapsi ei kestä pitkään jatkuvaa epäonnistumista, vaan alkaa usein pelätä mahdollista epäonnistumistaan ja sen takia lakkaa yrittämästä kokonaan. Osaamisen ja oppimisen ilo katoaa ja koulumotivaatio alenee. (Arajärvi 1992, ) Koulun aloittamista koskevista asioista vanhemmat voivat hakea apua lapsen päiväkodista, lastenneuvolasta, kunnan terveyskeskuspsykologilta, koulukuraattorilta, koulupsykologilta tai perheneuvolasta. Koululykkäysvuoden lapsi suorittaa yleensä päiväkodissa tai niin sanotussa startti-luokassa (0-luokka), mikäli se on kunnassa mahdollista. Lapsi tulee sijoittaa sellaiseen ryhmään, jossa hänen erityistarpeensa osataan ja voidaan ottaa huomioon. (Ekebom ym. 2000, 13.) 2.2 Koulunkäynnin varhentaminen Suomen opetuslain 27 :n mukaan: Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Vanhemmat voivat anoa lapsen koulunkäynnin varhentamista jo sinä vuonna kun lapsi täyttää 6-vuotta. Anomuksen mukaan on liitettävä psykologin, tarvittaessa lääkärin lausunto. Jos koulun aloittaa jo 6-
13 13 vuotiaana, ei riitä, että lapsi on ikäisekseen hyvin kehittynyt. Lapsen täytyy selviytyä hyvin myös itseään vuotta vanhempiin lapsiin verrattuna. (Ekebom ym. 2000, ) 3 TUTKIMUKSIA KOULUVALMIUDESTA Esiopetuksen perusteluna ja lähtökohtana on, että opetuksen tulee valmentaa lasta myöhempää oppimista varten. Esiopetuksen tavoitteena on olla välittömästi seuraava vaihe päiväkodista kouluun siirryttäessä ja kouluvalmiuksia kehitetään usein ajatellen opiskelua koulun ensimmäisellä luokalla. Niinpä selvityksissä ja tutkimuksissa juuri päivähoidon ja koulun saumakohta on erityisen mielenkiinnon kohteena. Niissä korostetaan juuri siirtymisen joustavuutta. (Hakkarainen 2002, 66.) 3.1 Yksilön varhaiskehitys koulunkäynnin perustana Mäkinen tutki väitöskirjassaan tekijöitä, jotka ennustavat lapsen koulusuoriutumista. Tutkimus pyrki selittämään yksittäisten lasten suoriutumista myöhempinä kouluvuosina. Kouluun siirtyminen oli hyvin paljastavaa, monet ongelmat todettiin jo koulun alkuvaiheessa eli heti 6 7-vuotiaana. Tutkimuksesta nousi esiin muutamia keskeisiä tuloksia. Esimerkiksi isän ja äidin korkea sosiaalis-ammatillinen asema heijastui myönteisesti kouluun siirtyvien lasten kehitystasoon sekä kielellis-sosiaalisiin piirteisiin. Perheen vanhin lapsi ja yksi- tai kaksilapsisen perheen lapset olivat kielellisesti muita edellä kehitykseltään. Yksittäisistä tekijöistä keskittymättömyys ja kestävyyden puute, tunneelämän häiriöiden piirteet ja ohjeiden ymmärtämättömyys ennakoivat kaikista selvimmin tulevaa heikkoa koulussa suoriutumista. (Mäkinen 1993.) Lasten kotiolojen ongelmat heijastuivat lasten kehitystasoon jo kouluun siirtymisvaiheessa. Vaikka varhainen tukitoiminta olikin välttämätöntä, ei sen vaikutus poistanut pitkän aikaa vaikuttaneiden olosuhteiden ja kehityksellisten vaikeuksien seurauksia. Tyttöjen ja poikien koulumenestys erosi tyttöjen hyväksi melkein koko peruskoulun
14 14 ajalta. Mäkinen kuvasi lasten koulumenestystä jakamalla lapset kehitystason mukaisesti neljään yhtä suureen ryhmään. Ennen kouluikää ylimpään kehitystasoon sijoittunut ryhmä säilytti muista erottuvan asemansa kaikilla vuosiluokilla. Ennen kouluikää selvästi ikätasoa paremmin kehittyneet lapset kyettiin tunnistamaan kaikista luotettavimmin. Yksilötasolla ei voitu luotettavasti tietää, kuka lapsista tulisi onnistumaan tai epäonnistumaan myöhemmin elämänsä aikana. Tästä syystä jokaisen lapsen kehityksen tukeminen ja erityistarpeiden huomiointi on tarpeellista. (Mäkinen 1993.) 3.2 Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen Maija-Liisa Linnilä tutki erityispedagogiikan väitöskirjassaan kouluvalmiutta ja poikkeuksellista koulunaloitusta. Poikkeuksellisella tarkoitettiin tässä tilanteessa koulun aloittamista jo 6-vuotiaana tai aloittamisen lykkäystä. Linnilän tutkimusaineisto koostui kokonaisuudessaan lasten koulutodistuksista, eri viranomaisten antamista kouluvalmiuslausunnoista sekä eri perheiden haastatteluista. (Myyrä 2007, 36.) Kouluun eli oppimaan tulisi päästä juuri niiden, jotka tarvitsevat oppimiselleen eniten tukea ja aikaa. Tästä syystä koulunaloitusta tulee pikemminkin varhentaa kuin lykätä. (Linnilä 2007.) Aikaisemmat tutkimukset kouluvalmiudesta ovat yleensä käsitelleet pelkästään lapsen valmiuksia. Linnilän väitöstutkimuksessa laajennettiin näkökulma koskemaan myös kouluvalmiuskäytäntöjen kulttuurista tarkastelua ja niiden kriittistä arviointia. Lisäksi huomioitiin koulun valmiutta vastaanottaa kehityksessään eri vaiheissa olevat lapset. Tutkimuksen mukaan lapsen koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt. Linnillä huomauttaa, että niiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaisiksi. (Myyrä 2007, 36.) Perinteisesti ajatellaan, että lykkäys on vaihtoehtona hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Tutkimuksen mukaan kuitenkin koululykättyjen lasten koulumenestys oli merkittävästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien lasten. Sitä vastoin 6-vuotiaana koulunsa aloittaneiden lasten koulumenestys oli hyvä. (Myyrä 2007.) Koulun alkaessa lasten odotetaan kypsyneen itsekseen pois erityisvaikeuksistaan, jonka takia vaikeuksiin puuttuminen pitkittyy ja tuki jää sattumanvaraiseksi. Vaikeuksien ennaltaehkäisyyn on ryhdyttävä niin varhain kuin mahdollista. Linnilä kritisoi tiedon riittämättömyyttä lapsen kehityksestä ja oppimisvaikeuksista: 5-
15 15 vuotiaalle ei kannata opettaa sitä, minkä 6-vuotias oppii luonnostaan ja helposti. (Linnilä 2007). Linnilän tutkimustuloksissa korostuu yhtenäisemmän kasvatus- ja koulukulttuurin rakentamisen tärkeys. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ei ole riittävää ja tarpeeksi johdonmukaista jatkumoa, koska kasvatusjärjestelmä pirstoutuu eri hallintokunniksi juuri lapsen kehityksen tärkeimmässä kohdassa, koulunaloituksessa. Suomessa on paljon puhuttanut keskustelu oikeasta koulunaloitusiästä. Linnilä toteaa, että lapsen yksilöllinen ja jopa yhteisöllinen kehitys on mahdollistettava koko ikäluokalle jo paljon ennen nykyistä koulunaloitusikää. Aikuiset antavat koulunaloitukselle aivan eri merkityksen kuin lapset. Aikuiset puhuvat usein valmiudesta ja pärjäämisestä, jolloin esillä ovat aina ennemminkin puutteet kuin kyvyt.. Lapsille tärkeitä ovat kaverit ja joukkoon kuuluminen. Linnilä kiteyttää väitöstutkimuksensa ajatukseen, jonka mukaan luonnollistaminen on hyvä lähtökohta kouluun pääsyn oikeutukselle. Kouluun lähdetään oppimaan, ei vaan osaamaan. (Myyrä 2007, 37.) 4 KOULUN VALMIUS Useimmat lapset ovat jo luonnostaan hyvin innostuneita koulunkäyntiin. Kaiken hauskan ohella koulun aloittaminen asettaa kuitenkin jo pienellekin koulutulokkaalle paljon erilaisia vaatimuksia, joihin hänen odotetaan sopeutuvan ja oletetaan pystyvän vastaamaan. Nykypäivänä kuitenkin mietityttää mikä on koulun valmius vastaanottaa erilaiset oppijat? Avainsana on yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuus käsittää yhteistyön esi- ja alkuopetuksesta vastaavien parissa, yhteistyön kodin ja koulun välillä sekä moniammatillisen yhteistyön. 4.1 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Yhteistyön lähtökohtana on ajatus madaltaa lapsen kynnystä siirtyessään päiväkodista kouluun. Perinteisiä yhteistyömalleja ovat: kouluntutustumispäivät, saattopalaverit, yh-
16 16 teiset teemapäivät ja toiminnan päällekkäisyyksien tarkastelu. Yhteisissä palavereissa keskustellaan yleensä siitä, mihin perehdytään päiväkodissa ja mihin koulussa. Lapsen siirtyessä kouluun hänen fyysinen toimintaympäristönsä muuttuu, mutta lisäksi myös sosiaalinen ympäristö; opettajat ja kaverit. Parhaimmillaan yhteistyö on yhteisen pedagogiikan miettimistä ja opetussuunnitelman laatimista. Taustalla on kysymys kouluikäisen lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen yhteisen tien rakentamisesta. Yhteistyön ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään lapsen valmentamista kouluun, vaan tarkoituksena olisi miettiä yhteisiä kasvatusperiaatteita, oppimiskäsityksiä ja käytettäviä menetelmiä. Yhteistyön tavoitteita ovat: oppimisvaikeuksien ennakointi, esi- ja alkuopetuksen yhtenäistäminen esiopetuksen uudistusvaiheessa ja lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen kouluun siirtymisvaiheessa. (Ekebom ym. 2000, 16, 18.) 4.2 Vanhemmat, koulu ja päiväkoti Perusopetuslaissa (628/1998) määrätään, että koulua tulee kehittää yhdessä vanhempien kanssa. (Kauppinen 1991, 13). Kodin ja koulun onnistunutta yhteistyötä on, kun koti auttaa lasta koulussa selviytymisessä sekä oleellisten taitojen, tapojen ja kykyjen kehittymistä. Oleellista ei kuitenkaan ole se, että lapsi saa kaiken haluamansa, vaan se mitä lapselle tarjotaan on hänen kehitystään rikastuttavaa. (Jarasto, Sinervo 1998, 158.) Yhteistyötä tarkasteltaessa kasvatus- ja kehityspsykologisesta näkökulmasta, lähtökohtana on useimmiten, että vanhempien aktiivisuus ja kiinnostus kanssakäymiseen koulun ja sen henkilökunnan kanssa tukee lapsen toimintaa ja pärjäämistä. Lapsi katsotaan siis tällaisissa tapauksissa yhteistyön hyötyjäksi. Lapsen kautta yhteistyötä ja kanssakäymistä myös motivoidaan. Erityisen tärkeäksi lapsen tukemisen näkökulma korostetaan tilanteissa, joissa lapsen toiminta koulussa tai päivähoidossa on jollain tavalla haastavaa ja pulmallista. (Alasuutari 2003, 91.) Varsinkin koulun alkuvaiheessa lapsi tarvitsee usein vanhempiaan selviytyäkseen tehtävistään. Vanhempien kiinnostus koulua kohtaan innostaa puolestaan lasta. Koulun sosiaalinen hyvinvointi muodostuu monista eri tekijöistä; esimerkiksi olosuhteista sekä vuorovaikutussuhteista oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten välillä. Hyvinvointiin vaikuttavat koulun mahdollisuudet ottaa huomioon kunkin yhteisön jäsenen yksilölliset tarpeet sekä oppimiseen, että sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyen. Perheiden
17 17 elämäntilanteet ovat nykypäivänä yhä haasteellisempia ja monimutkaisempia, joka näkyy puolestaan koulussa päivittäin oppilaiden levottomuutena ja pahana olona. (Jarasto, Sinervo 1998, 158, ) Lapsen kasvatus projektina on nykyaikainen näkemys. Se kertoo kasvatuksen ammatillistumisesta nyky-yhteiskunnassa. Käytännössä se tarkoittaa ammatillisten ajattelutapojen leviämistä ja vakiintumista vanhempien tulkintoihin lapsen kasvatuksesta. Usein nykyvanhempien arkeen jo sisältyy suuri määrä kasvatuksen eri ammattilaisia, jotka puolestaan välittävät vahvaa ammatillista kasvatusnäkemystään lapseen ja vanhemmuuteen. (Alasuutari 2003, 165.) Riitta Korkeakiven artikkelissa Ekaluokkalainen kaipaa kannustusta (Kaleva , 9), toivottiin vanhemmilta enemmän kannustusta ja tukea lapsen koulunkäyntiin. Tutkimuksen mukaan Suomessa joka neljäs ekaluokkalainen kärsii oppimisvaikeuksista. Mannerheimin lastensuojeluliitto on laatinut työkirjan vanhemmille, joka sisältää konkreettisia ohjeita pienen koululaisen tukemiseen silloin, kun koulunkäynti tai sen aloittaminen tuottaa vaikeuksia. Oppaan mukaan vanhemmat pystyvät kotikonstein tukemaan lasta esimerkiksi tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativissa tehtävissä. Korkeakivi toteaa, että vanhempien tärkein tehtävä on muistuttaa lasta, että kaikkea ei tarvitse oppia tai osata heti. Aikuisen tulee olla läsnä, kuunnella ja antaa kannustavaa palautetta. Mannerheimin lastensuojeluliiton psykologi Marjo Kankkonen toteaa, että jopa yksittäisillä palautteilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Palautetta kaivataan eniten silloin, kun lapsi on epävarma onnistumisistaan. Jo ensimmäisinä kouluvuosina muodostettu käsitys omista oppimisvalmiuksista vaikuttaa ratkaisevasti myöhempään koulumenestykseen. (Korkeakivi 2007, 9.) 4.3 Moniammatillinen yhteistyö Usein vanhempien omat kokemukset ja tuntemukset vaikuttavat tilanteissa, joissa lapsen toiminta tai kehitys ei suju odotetulla tavalla. Tällaisissa tilanteissa ei korostu auttamistyön asiantuntijuus, vaan työhön liitetty luottamuksellisuus. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan odota asiantuntijaa kokemustensa käsittelyn tueksi vaan enemmänkin vertaistukea muilta saman kokeneilta vanhemmilta. Vanhemmat voivat jopa pelätä, että asiantuntijan ymmärrys on vanhemman omaa ymmärrystä parempi tai laajempi. (Alasuutari 2003, 121, 125.) Vuoden 2000 alusta lähtien Espoon keskuksen sosiaali- ja
18 18 terveyskeskuksessa on ollut käytössä 5-vuotiaan lapsen kehityksen arviointi- ja yhteistyömenetelmä EK-KEHU! Se on vaikuttanut kaikissa palvelupiirin kunnallisissa päiväkodeissa ja lastenneuvoloissa. Menetelmän tavoitteena oli havainnoida ja arvioida 5- vuotiaan lapsen kehitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja riittävän sekä kehittää alan moniammatillista yhteistyötä. Arviointimenetelmä antoi luotettavaa tietoa lapsen kokonaiskehityksestä ja auttoi löytämään lapsen omat vahvuudet, kehittymässä olevat alueet ja ne alueet, joissa lapsi voi tarvita myöhemmin apua. Oppimisvaikeuksien ehkäisemiseksi tehostetun arviointi- ja yhteistyömenetelmän kautta lapsi voitiin ohjata tarvittaessa tukitoimien piiriin. (Aaltonen ym. 2003, 175.) Lapsen arviointi tapahtui tiiviissä yhteistyössä vanhempien, päivähoidon, neuvolan, lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden kesken. Menetelmässä huomioitiin vanhemman tukeminen kyselylomakkeen ja palautekeskustelujen muodossa. Arviointi perustui koko hoitotiimin tekemiin havaintoihin sekä lapsen ryhmässä toimimisesta että kahdenkeskisistä tehtävistä lapsen kanssa. Tehtävät sisälsivät huomioita lapsen minäkäsityksestä, kielellisestä toiminnasta, tarkkaavaisuudesta ja muistista, hahmottamisesta sekä hienoja karkeamotoriikasta. Vanhemmat olivat mukana arvioinnissa, ja heiltä saatiin tietoa lapsen perustoiminnoista, yhteistyötaidoista ja tunneilmaisuista. Ennen neuvolatarkastusta vanhemmat ja lastentarhanopettaja kävivät palautekeskustelun, jossa laadittiin yhteenveto lapsen kanssa tehdyistä tehtävistä sekä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan havainnoista. Arvioinnin yhteenveto toimitettiin vanhempien luvalla neuvolaan, jossa se oli lääkärien käytettävissä. Tiedot liitettiin lapsen terveyskorttiin ja tarvittaessa lääkäri antoi lähetteen jatkotutkimuksiin. (Aaltonen ym. 2003, ) Kokemukset EK-KEHU!-menetelmän käytöstä olivat myönteisiä ja rohkaisevia sekä neuvoloissa että päiväkodeissa. Yhteistyömenetelmä oli toimiva ja asioiden jakaminen oli koettu luonnolliseksi moniammatilliseksi vuorovaikutukseksi, joka toi tarvittavaa lisäasiantuntemusta lapsen kehityksen arviointiin. Lapset olivat pitäneet tehtävien tekemisestä ja vanhemmat olivat olleet tyytyväisiä uuteen yhteistyökäytäntöön. Päiväkodit kokivat menetelmän toimivaksi ja hyväksi työvälineeksi, joka ohjasi yhteistä kasvatustoimintaa, työn suunnittelua ja lapsen yksilöllistä huomioon ottamista. (Aaltonen ym. 2003, 176.)
19 19 5 PRODUKTIO: OPPIMISVALMIUSSUUNNITELMA JA VALMIUSVIIDAKKO Opinnäytetyöni sisältää produktion, oppilaan ja vanhempien yhdessä täytettäväksi tarkoitetun lomakkeen, jossa kartoitetaan oppilaan osaaminen (kouluvalmius) sekä mahdolliset kehityshaasteet ennen kouluun tuloa. Lisäksi toisena tuotteena on lapselle itselleen tarkoitettu lapsenomainen lomake; Valmiusviidakko, johon täytetään lapsen omia ajatuksia, tarpeita, toiveita ja taitoja yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi produktioon kuului kolmen jo olemassa olevan lomakkeen päivittäminen. Lomakkeet koskevat kouluun siirtyvien lasten ilmoittautumista, lapsen henkilötietoja sekä allergia/astma-lapsen kokonaisvaltaista huomioimista koulutyössä. Aloite tuli Salonpään koululta, koska kyseessä olevat lomakkeet koettiin hankalina käytössä ja sisälsivät paljon vanhentunutta informaatiota. Tarkoituksena oli selkeyttää lomakkeet ja päivittää vanhentuneet tiedot. 5.1 Produktion suunnittelu Produktion suunnittelun alkuvaiheessa kartoitettiin resurssit, kuvattiin erilliset toimintakäytännöt ja selvitettiin niissä olevat puutteet. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kokoonnuttiin palaveriin yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Alussa selvitettiin toimintakäytäntöihin liittyvät jo olemassa olevat aineistot. Pohjana lomakkeelle käytettiin aikaisemmin mielipidekyselyllä (kehittämistehtävä) saamiani tietoja sekä päivitettävissä ollutta vanhaa lomaketta. Opinnäytetyöni vahva teoriapohja loi puitteet lomakkeiden tarkoituksenmukaisuudelle. Tulevaisuudessa lomaketta käytetään esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä. Lomake on tarkoitus jakaa vanhemmille ja lapsille aina kouluun tutustumispäivänä (huhtikuussa) ja se on palautettava kouluun heti koulun alkaessa. Lomakkeesta saatu informaatio on sen jälkeen heti eri yhteistyötahojen käytettävissä. Lomake antaa luotettavaa tietoa lapsen kokonaiskehityksestä ja auttaa löytämään lapsen omat vahvuudet, jo kehittymässä olevat alueet ja ne alueet, joissa lapsi voi tulevaisuudessa tarvita apua. Vanhemmille tarkoitetun oppimisvalmiussuunnitelma-lomakkeen (LIITE 1) tavoitteena on kartoittaa mahdollisimman tarkasti lapsen kouluun siirtymiseen vaikuttavia osateki-
20 20 jöitä. Tavoitteena on helpottaa pitemmällä aikavälillä lapsen kokonaisvaltaista huomioimista koulun puolelta sekä varmistaa vanhempien tietoisuus lasta koskevista kouluvalmiusvaatimuksista. Yhteistyön perustana on tieto lapsen kasvun ja kehityksen lähtökohdista. Oppimisvalmiussuunnitelman tarkoituksena on käynnistää keskustelua siitä, millainen lapsi on ja mitä hänen kasvatuksessaan tulee erityisesti huomioida. Oppimisvalmiussuunnitelmaa voidaan myös käyttää tehostamaan ja luomaan pohjaa lapsen HOJKS:a (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) varten. Oppimisvalmiussuunnitelma tuo esille lapsen sen hetkiset saavutukset. Se määrittelee erityisten vaikeuksien alueet. Se luo hyvän, kattavan pohjan varhaiseen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja sitä myötä tarpeeksi aikaiseen reagointiin tukimuotoja kartoittaessa. Oppimisvalmiussuunnitelma asettaa tavoitteita, jotka liittyvät suoraan oppimisvaikeuksien osa-alueisiin. Ne ovat saavutettavia, opittavissa ja opetettavissa olevia. Oleellista on, että suunnitelma ottaa vanhemmat mukaan toimintaan ja tarjoaa heille apua tarvittaessa. Tämä myös parantaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Oppimisvalmiussuunnitelmasta saaduilla tuloksilla voidaan katsoa, olivatko tavoitteet realistisia ja lapsen saavutettavissa. Suunnitelman avulla toimenpiteet voidaan suhteuttaa tavoitteisiin ja sen avulla voidaan määritellä tarvittavan tuen kesto. Seuranta määrittelee tehtävän yhteistyön ja toimijat sekä keston. Oppimisvalmiussuunnitelma on tarkoitettu lomakkeeksi, joka määrittelee oppimisvalmiudet ja kehittämishaasteet sekä yhteistyötahot. Valmiusviidakon (LIITE 2) tärkein tavoite on olla mielenkiintoisen näköinen, heti innostava, sekä pojille että tytöille sopiva ja kuitenkin tarpeeksi selkeä. Tarkoituksellisesti palmun lehtiin valittiin kouluvalmiuden eri osa-alueet; olen kaveri kaikille (sosiaalinenja emotionaalinen valmius), osaan kirjoittaa oman nimeni (älyllinen- ja motorinen valmius), syön itse (motorinen valmius), puen itse (motorinen valmius) ja jaksan istua paikallani (somaattinen ja motorinen valmius). Lomakkeen tuli sisältää kouluvalmiuden osa-alueita, jotka lapsi pystyisi havainnoimaan myös itse itsestään (kuten pukeminen ja syöminen). Huoltaja täyttää Valmiusviidakon yhdessä lapsen kanssa ja se palautetaan koulun alkaessa omalle opettajalle. Lomake antaa myös ensitietoa lapsen keskittymiskyvystä ja jaksamisesta tehtävän parissa sekä tietoa silmän ja käden yhteistyöstä (esimerkiksi värittämällä kuva).
21 21 Lomaketta voidaan käydä läpi myöhemmin oman opettajan tai huoltajan kanssa ja tarkastella mihin lapsen itse asettamiin tavoitteisiin (mitä haluaisin oppia?) on jo päästy ja mitä voi vielä harjoitella. 5.2 Produktion toteutus Produktion aikana pidettiin useita arviointikokouksia. Lomakkeita kehitettiin tasaisesti koko hankkeen ajan. Produktion teon yhteydessä tunnistettiin mahdolliset kehittämistarpeet, laadittiin kehittämisehdotukset ja tarpeen vaatiessa valmisteltiin laajempi, kattavampi tuotos. Oppimisvalmiussuunnitelma-lomake koostuu kolmesta eri osasta; 1. Kuvaus, 2. Voimavarat ja 3. Tarpeet. Kuvauksen tarkoituksena on kysymyksiin vastaamalla luoda kuva lapsesta oppijana ja oppilaana. Voimavarat kohta kartoittaa, mitä lapsen vahvuudet ja mielenkiinnot, mitä lapsi oppijana tarvitsee ja mitä näiden tarpeiden täyttämiseksi voidaan tehdä. Tarve kohdassa tarkoituksena on määrittää tärkeimmät tuen tarpeet ja tavoitteet mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä vastuualueet; keneltä saa ja minkälaista tukea tarvittaessa, miten tavoitteisiin päästään. (Ikonen 2000, 215.) Vanhemmat voivat täyttää lomakkeen joko itsenäisesti tai yhdessä ammatti-ihmisen kanssa. Lomakkeen täyttäminen auttaa vanhempia valmistautumaan yhteiseen tapaamiseen ja siihen mitä asioita tapaamisessa on tarkoituksena käsitellä. Lomake luo hyvän keskustelupohjan vanhempien ja koulun välille, helpottaen myös myöhemmin tehtävää yhteistyötä. (Kovanen 2003, 92.) Lomake on tarkoitettu esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirryttävien lasten vanhemmille (huoltajille) ja heidän lapsilleen. Lomake jaetaan vanhemmille ja lapsille aina kouluun tutustumispäivänä (huhtikuussa) ja se on palautettava koulun alkaessa. Lomakkeesta saatu informaatio on sen jälkeen heti eri yhteistyötahojen käytettävissä. Valmiusviidakko testattiin yhteensä 32 esikoululaisella. Mukana olivat kaksi Salonpään koulun esikoululuokkaa sekä Salonpään päiväkodin esikoululuokka. Testaamisessa hyödynnettiin Salonpään koululla käytössä olevaa kummioppilastoimintaa. Esikoululaiset tekivät valmiusviidakon yhdessä oman koulukumminsa kanssa. Lomakkeiden (LIITE 3, 4 ja 5) päivittämistä varten kävimme ne ensin läpi yhdessä opinnäytetyöni
22 22 ohjaajan kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että lomakkeet oli syytä tehdä kokonaan uudestaan, selkeyttäen ja uudistaen ne. Aloite lomakkeiden kunnostamiseen tuli Salonpään koululta. Tavoitteena oli valmistaa helposti täytettävät ja ymmärrettävät lomakkeet, joista tarvittava informaatio olisi helposti löydettävissä. Ensimmäisessä palaverissa sovimme korjaamiskohdat ja toisessa tarkistimme ne. Ehdottamani päivitykset hyväksyttiin ja pystyin valmistelemaan produktion loppuun. Sen jälkeen lomakkeiden toimivuus kokeiltiin testiryhmällä. Saadun suoran palautteen mukaan lomakkeet olivat tarpeeksi selkeitä ja helposti täytettäviä. Informaatio oli tarpeeksi kattava ja nopeasti löydettävissä. 5.3 Produktion arviointi Vanhemmat ovat ylivoimaisesti paras tietolähde määriteltäessä, mitä taitoja lapsi haluaa harjoitella. Kaikilla perheillä on omat aikataulut, arvot ja asioiden tärkeysjärjestykset. Juuri vanhemmat tuntevat lapsensa toiveet, mieltymykset ja aktiivisuuden. Lisäksi yhteinen suunnitelma koulun kanssa lisää kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja madaltaa kynnystä hakea apua tai neuvoja kasvatukseen ja lapseen liittyvissä seikoissa. Lapsen omien voimavarojen ja vahvuuksien esiintuominen on hyvä lähtökohta koulun aloitukselle. Lapsen toiveita ja mielipiteitä on hyvä kysyä lapselta itseltään (LIITE 2). Mitä olen jo oppinut? Mitä haluaisin oppia? Mitä jo osaan? Mitä en vielä osaa? Mistä pidän? Mistä en pidä? Saatuja vastauksia voidaan myöhemmin käydä lapsen kanssa yhdessä läpi, mihin tavoitteisiin päästiin, mitä pitää vielä harjoitella. (Kovanen 2003, 87, 110.) Tavoitteena oli, että produktio erottuisi edukseen muista vastaavanlaisista tuotoksista. Valmiusviidakon tuli olla yksilöllinen ja persoonallisen näköinen. Lähtökohtana oli produktion uusi muoto, käytettävyys, kohderyhmässä ja käyttöympäristössä, asiasisällön sopivuus kohderyhmälle ja yhteistyötahoille, produktion houkuttelevuus, informatiivisuus ja selkeys. (Vilkka, Airaksinen 2003, 53.) Opinnäytetyöni produktion tuotoksena olivat tutkitut ja arvioidut (itsearviointi, vertaisarviointi) lomakkeet ja toimintakäytännöt sekä mahdollisuus vastavuoroiseen konsultaatioon (esim. opponointi, opinnäytetyönohjaajan ohjaus, DIAK:n opettajien ohjaus). Seuranta tapahtui tiiviissä yhteistyössä toimipaikan kanssa koko hankkeen keston
23 23 ajan. Yhteistyömenetelmä oli toimiva ja asioiden jakaminen koettiin luonnolliseksi moniammatilliseksi yhteistyöksi, joka toi lisää kaivattua asiantuntemusta lapsen kehityksen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Vanhemmat ovat päivähoidon ja koulun tärkeimmät päivittäiset yhteistyökumppanit. Lomakkeissa kysyttiin, mistä vanhemmat tavoittaa parhaiten, jos lapsen ja kasvatuksen suhteen on kysyttävää tai neuvoteltavaa. Jo pelkästään tämän koettiin helpottavan yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Vanhemmat olivat tyytyväisiä uudenlaiseen yhteistyökäytäntöön. Suunnitelmassa todettiin, mitkä ovat lapsen persoonallisuuden, kykyjen ja taitojen vahvat alueet sekä huomioitiin perheen omat voimavarat. Näihin varhaiskasvatuksen tulisi pitkällä tähtäimellä tukeutua. (Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivala 1998, 85.) Lapset olivat todella innoissaan Valmiusviidakko-lomakkeen täytöstä ja kokivat sen suurilta osin tarpeeksi haastavaksi. Lomakkeessa olevatt eläimet kiinnostivat esikoululaisia suuresti. Niistä syntyi jopa pieniä tarinoita. Lapset kokivat lomakkeen teon yhteydessä onnistumiselämyksiä. Lopuksi lapset halusivat vielä värittää kuvan. Kaikkien lasten mielestä valmiusviidakkoa oli mukava tehdä. Päiväkoti ja koulu kokivat menetelmän toimivaksi ja hyväksi työvälineeksi, joka ohjasi yhteistä kasvatustoimintaa (kasvatuskumppanuutta), helpotti työn suunnittelua sekä tuki lapsen yksilöllistä huomioon ottamista. 5.4 Eettisyys On selvää, että lapsen kehitystä on kokoajan seurattava. Oppimisvalmiussuunnitelmalomakkeen ajat ja päivämäärät mahdollistavat pitempi aikaista suunnittelua ja seurantaa. Molemmat lomakkeet ovat myös eri osapuolet huomioonottavia ja tarpeeksi kattavia. Eettisen näkökulman mukaan ennen lapsen käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävän toiminnan suunnittelua ja toteutusta, on kuvattava tarkasti lapsen tarpeet ja piirteet. Nämä tavoitteet toteutuvat molemmissa lomakkeissa. Tavoitteet ovat lomakkeissa selkeästi merkittyinä, eri osapuolet huomioonottavana. Lyhyen aikavälinkin tavoitteet voidaan merkitä niihin tarkasti. Lomakkeissa on käytetty helposti ymmärrettävää asiakieltä, ei ammattisanastoa. Näin tavoitteet ja lähtökohdat ovat helposti kaikkien osapuolten ymmärrettävissä. Myös lapsennäkökulma huomioidaan. Käyttäytymisen muuttamiseen tai
24 24 valmiuksia huomioimiseen tähtäävässä lomakkeessa on kuvattava sitä, miten lapsen elinympäristöön kuuluvat henkilöt otetaan mukaan toteutukseen. On valittava ne henkilöt, jotka sitoutuvat lapsen kasvun tukemiseen, että eettisyys toteutuu. Tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen eli seurantaan käytetään aikatauluttamista. (Ikonen 2000, ) Tällä pyritään saavuttamaan produktion tärkein tavoite; lapsen kehityksen jatkuvan seurannan katkeamattomuus. 5.5 Luotettavuus Vilkan ja Airaksisen teoksessa (2003, ) Eskolan ja Suorannan mukaan validiteettia ja reliabiliteettia voidaan käsitteinä tarkastella myös uskottavuudella, siirrettävyydellä ja vahvistuneisuudella. Koen näiden eri osatekijöiden luokittelun turhaksi opinnäytetyöni kannalta, koska produktiossani ne ovat yksi suuri kokonaisuus. Kriittisen tarkastelun alla, opinnäytetyöni luotettavuuden laatuun voi vaikuttaa työn yksipuolinen näkemys, sillä opinnäytetyöntekijöitä on vain yksi. Toisaalta opinnäytetyöni käsittelee kouluvalmiutta myös erilaisten teorioiden ja aikaisempien tutkimusten pohjalta. Eli opinnäytetyötäni on kriittisesti arvioitu eri näkökulmien avulla. Opinnäytetyöni produktion mahdollinen riski oli kuitenkin lomakkeen ammattisanasto, johon oli syytä kiinnittää suurta huomiota. Lomakkeen tarkoitus on olla hyvin selkeä, kenen tahansa helposti ymmärrettävissä oleva ja tarpeellisen informaation saavuttava. Toinen mahdollinen riski oli lomakkeen testaamiseen liittyvä vaikeus. Seuraava mahdollinen testaaminen olisi ollut vasta keväällä 2008, seuraavana kouluuntutustumispäivänä. Niinpä lomakkeen toimivuutta kokeiltiin testiryhmällä. Opinnäytetyössäni luotettavuudella tarkoitetaan sen tavoitteisiin pääsyä ilman häiriötekijöitä. Häiriötekijöitä ovat lomakkeen ymmärtämättömyys, epäjohdonmukaisuus ja ulkoiset tekijät. Luotettavuuden kannalta tärkeää on myös, että lomakkeet ovat tarpeeksi selkeitä ja helposti täytettäviä. Informaation tulee olla tarpeeksi kattavaa ja eri yhteistyötahojen käytettävissä. Produktion uusi muoto ja käytettävyys ovat siis olennainen osa luotettavuutta. Sen käyttö käyttöympäristössä, asiasisällön sopivuus kohderyhmälle ja yhteistyötahoille, produktion houkuttelevuus, informatiivisuus, selkeys sekä johdonmukaisuus luovat pohjaa produktion luotettavuuden tarkastelulle. (Vilkka & Airaksinen 2003, )
25 25 ELI KOLAHTAAKO? Kouluvalmiudesta puhuttaessa, oppiminen liitetään usein vieläkin kulttuurisesti pelkästään vain kouluun. Lapsenomaisuus ja leikkiminen leimautuvat helposti kielteisiksi ja harhakäsityksen mukaan jopa kouluvalmiuden esteiksi. Kouluvalmiutta tarkastellaan vieläkin usein pelkästään lapsen näkökulmasta. Tarkoittaen, että kouluvalmius on pelkkä lapsen ominaisuus. Tämä on johtanut tarkastelun keskittyvän pelkästään lapsen puutteisiin ja heikkouksiin. Ajatteleva lapsi on myös oppiva lapsi. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapselle voidaan opettaa ja tarjota erilaisia ja monimutkaisia ajattelumalleja. Ne täytyy vaan esittää yksinkertaisilla ja mielikuvitusrikkailla tavoilla. Lapsilla, kuten aikuisillakin, on paljon potentiaalia, mutta myös riskejä oppimisen tiellä. Aikuisen tehtävä on saada lapsessa aikaan oppimisen ilo. (Jantunen, Ylipiha & Hokkanen 1993, 61). Lasta pitää kannustaa käyttämään mahdollisuuksiaan ja aikuisen tehtävä on kehittää näitä lapsen ajattelu- ja oppimistaitoja. Eri lapset oppivat eri tavoilla ja niinpä näitä älykkyyden eri aspekteja on kehitettävä opetussuunnitelman avulla. On hyvin tavallista, että ennen koulun alkua lapsella itsellään on rajaton usko omiin mahdollisuuksiinsa ja omaan itseensä. Kouluun siirtymisvaiheessa lapsen omat kokemukset, käsitykset ja elämykset avautuvat täysin uudella tavalla. Koulumaailmassa lapsen tietoisuus itsestään ja minäkuva muuttuvat olennaisesti. Lapsi alkaa yhä selvemmin kehittää omaa itsearviointia ja kytkeä sen vahvasti omaan toimintaansa ja jo saavuttamiinsa tuloksiin. Opinnäytetyöni produktion; Valmiusviidakon avulla lapset pystyvät näkemään itse oman kehityksensä konkreettisissa asioissa sekä saamaan myönteistä palautetta aikuisilta. Valmiusviidakkoa voidaan myös käyttää keskustelun pohjana. Kaavakkeen avulla voidaan myös kartoittaa lasten yhteisiä mielenkiinnon kohteita, valmisteltaessa esimerkiksi yhteistä retkeä. Aikuisten on tärkeää huomioida myös lapsennäkökulma, Valmiusviidakko auttaa eri näkökulmien havainnoinnissa. Koulun valmiutta on lapsen kokonaisvaltaisen maailman tunteminen ja hyväksyminen. Nykyaikana vanhempien asiantuntijuus on kasvatuskumppaneina otettava yhä laajemmalti huomioon sekä lapsen kehitystä ja oppimista koskevan tiedon ensikäden tunteminen. Mutta mikä onkaan manipuloinnin ja kasvattamisen raja? Tehdäänkö lapsista jo liian varhain pieniä aikuisia? Kenen tehtävä on vaalia lapsen koskemattomuutta ja kuka
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotEsikoulun siirtymä. Ylivieska
Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotVASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotLapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat
Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
Lisätiedotnimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO
1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotYhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen
Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotArviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari
Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
Lisätiedot