Liikuntapalvelujen toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Liikuntapalvelujen toimintakertomus YLEISTÄ TOIMINNAN ESITTELY LIIKUNTAPAIKAT Henkilöstö Liikuntapaikkojen käyttö Uimahallit Jäähallit ja Koulukadun tekojäärata Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy, Tampereen stadion, Tammelan jalkapallostadion ja Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Sisäliikuntatilat Ulkoliikuntapaikat Ulkoilu- ja leirintäalueet, Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto, vesiurheilualueet, laskettelurinteet, hyppyrimäet sekä ulkoilu- ja latureitit LIIKUNNAN TUKI- JA OHJAUSTOIMINTA Tukitoiminta Ohjaustoiminta Uinninopetus Muu ohjaustoiminta Erityisliikunta SUURTAPAHTUMAT Triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut Futsalin opiskelijoiden EM-kilpailut Lentopallon maailmanliiga TUNNUSLUKUJA toimintavuosi 2

2 1. YLEISTÄ Erityisliikunta Tampereella 40 vuotta Vuonna 2011 liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja tamperelaisille. Liikuntapalvelut huolehti olosuhteista yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kansainvälisen urheilutoiminnan lisäksi liikunnan palvelutuotanto säilyi edellisvuosien tapaan korkeana. Tamperelaiset liikuntaseurat yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa tarjosivat kaupunkilaisille paljon monipuolisia ja laadukkaita liikuntamahdollisuuksia. Sisäliikuntatilojen riittämättömyys nousi jälleen esille arvioitaessa liikuntapalvelujen saatavuutta. Asian parantamiseksi käynnistettiin Ikurin liikuntahallihankkeen valmistelut ja Tesoman palloiluhallin suunnittelu. Ikurin liikuntahallihankkeen myötä Ajokin liikuntatilat irtisanottiin joulukuussa Tietoisuus liikunnan positiivisesta vaikutuksesta terveyteen näkyi muun muassa työ- ja ikäihmisten kunto- ja terveysliikunnan kysynnän kasvuna. Syksyllä 2011 erityisliikunnan ohjaustoiminta Tampereella täytti 40 vuotta. Sen kunniaksi Tampere-päivänä järjestettiin senioritanssin, kuntosaliharjoittelun, sauvakävelyn ja kuntojumpan ohjauksia Ratinassa, Tesomalla ja Linnainmaalla. 2. TOIMINNAN ESITTELY Toiminnan avainalueet Liikuntapalvelut toimi osana kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoaluetta ja teki tiivistä yhteistyötä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajaryhmän kanssa. Liikuntapalvelujen tehtävänä oli kaupunkilaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden herättäminen, aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittäminen järjestämällä riittävät ja tarkoituksenmukaiset harrastusmahdollisuudet kaikille kuntalaisille sekä liikunnan ohjaus-, tiedotus- ja yhteistyöprojektien toteuttaminen yhteistyössä paikallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa. Liikuntapalvelut tuki myös taloudellisesti paikallisia liikuntaseuroja kansainvälisissä projekteissa, merkittävissä liikuntatapahtumissa, poikkeavissa harjoittelu- ja kilpailuolosuhteissa sekä muussa merkittävässä liikuntatoiminnassa. Liikuntapalvelut vastasi soveltavasta liikunnanohjauksesta ja uimaopetuksesta sekä huolehti leirintä- ja ulkoilualueista. Liikuntapalvelut osallistui suurten kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja kansallisten lajiliittojen kanssa. Tavoitteena oli luoda positiivinen mielikuva urheilullisesta, kansainvälisestä kaupungista. Liikuntapalvelut huolehti liikuntaolosuhteista yhteistyössä katu- ja vihertuotannon ja muiden tehtäväalueiden kanssa, tuotti ohjauspalvelua joko omana palveluna tai yhteistoimintana eri liikuntajärjestöjen kanssa sekä huolehti vapaan ja aktiivisen kansalaistoiminnan taloudellisesta tukemisesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelujen toiminnallisina tavoitteina olivat ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet, kaikkien kuntalaisten saavutettavissa olevat liikuntapalvelut, kansainvälisten ja valtakunnallisten tapahtumien toteuttaminen ja sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen. Liikuntapalveluiden budjetti ylittyi lähes 0,7 miljoonaa euroa. Suurimpana erillisenä ylityksenä oli energia- ja polttoaineiden hintojen nousu sekä erittäin kylmä talvi, jonka vaikutuksesta energiamenot ylittyivät lähes 0,4 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa oli ylitystä yhteensä 0,3 miljoonaa euroa, muun muassa kuljetuskustannusten nousun takia. Palvelutaso pysyi kuitenkin samana kuin edellisvuonna. 3 4

3 Kansainvälinen toiminta 3.1. Henkilöstö Kansainvälisessä toiminnassa tehtiin laajaa yhteistyötä lajiliittojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintavuonna järjestettiin lentopallon maailmanliigan ottelut, opiskelijoiden futsalin EM-kilpailut ja triathlonin EM-kilpailut. Triathlonin ja futsalin EM-kilpailut olivat osa Tampereen kaupungin suurtapahtumia ja niille osoitettiin yhteensä euron suuruinen erillinen määräraha. Liikuntapalvelujen koko toimintaa johti liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola. Käyttöpäällikkö Esa Auvisen jäätyä eläkkeelle liikuntapalvelujen organisaatiorakennetta ja toimintaohjetta uudistettiin. Liikuntapalvelujen johtoryhmän muodostivat liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola, käyttöpäälliköt Matti Kaario, Mikko Heinonen ja Jari Tolvanen, suunnittelija Lasse Viheriäranta, rakennusmestarit Pekka Koskela ja Pasi Lähteenmäki sekä hallintokoordinaattori Leila Lahti. Henkilöstön edustajana johtoryhmässä oli Ismo Leppänen. Liikuntapalvelut tuki taloudellisesti tamperelaisten urheiluseurojen kansallisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja turnausmatkoja, ystävyyskaupunkitoimintaa ja Tampereella järjestettyjä kansainvälisiä tapahtumia. Tukea myönnettiin yhteensä euroa. Tunnuslukujen toteutuminen Liikuntapaikkojen kävijämäärät pysyivät entisellä tasolla. Uimahallien kävijämäärä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tulokertymä väheni asiakkaiden siirryttyä käyttämään edullisempia maksutapoja. Ohjaustoimintaan osallistui aikaisempaa suurempi määrä tamperelaisia. Uimaopetuksessa, sovelletussa ohjauksessa ja muussa ohjauksessa kävijämäärät pysyivät ennakoidulla tasolla. Toimintakertomuksen tekstiosuuksissa on esitetty tunnuslukujen toteutuminen yksityiskohtaisesti. Mestariurheilijat 3. LIIKUNTAPAIKAT Vuoden 2011 urheilijoita palkittiin 33:sta eri urheilulajista yhteensä 288. Kansainvälisesti menestyneitä ja Suomen mestaruuden saavuttaneita urheilijoita oli edustettuina 25 urheiluseurasta. Palkittujen joukossa oli 14 maailmanmestaria, 39 Euroopan mestaria, kolme Pohjoismaiden mestaria ja 232 Suomen mestaria. Liikuntapalvelut vastasi liikuntalaitosten ja -paikkojen sekä ulkoilu- ja leirintäalueiden käytöstä, huolehti niiden kunnossapidosta ja kehittämisestä ja osallistui tapahtumien järjestämiseen Tampereella Liikuntapaikkojen käyttö Uimahallit Kertomusvuonna liikuntapalveluissa työskenteli 265 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 202 ja tuntipalkkaisia 63. Henkilökunnan ammatillinen kouluttautuminen työn ohessa oli aktiivista. Kertomusvuonna merkonomin tutkinnon suorittivat palvelussuhdesihteeri Helena Aaltonen ja taloussihteeri Liisa Helander. Liikunnanohjaaja Sari Helminen pätevöitti itselleen liikunnanohjaajan AMK-tutkinnon ja urheilulaitoksenhoitaja Pekka Pajunen liikuntapaikkamestarin tutkinnon. Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki, työnjohtajat Vesa-Pekka Salminen, Vesa Kanerva ja Ilkka Toiva puolestaan suorittivat johtamisen erikoisammattitutkinnon. Uimahallien tehtävänä oli tuottaa tamperelaisille virkistys-, kunto-, kilpailu- ja saunapalveluja. 5 6

4 Yksittäisten kävijöiden lisäksi uimahallit palvelivat erilaisia vesivoimistelu- ja uimakouluryhmiä liikuntapalvelujen itse tuottamana palvelumuotona. Samoin koululaiset ja päiväkotiryhmät käyttivät uimahallipalveluja. Tamperelaiset uimaseurat ja muut yhdistykset käyttivät uimahallien harjoitusvuoroja, pitivät kursseja ja leirejä sekä järjestivät kilpailuita. Pyynikin uimahalli oli suljettuna edelleen koko vuoden. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Asiakaspalvelu allastiloissa on edistyksellistä allasosaston suuren videoscreenin ansiosta, jolla näytetään muun muassa vinkkejä uimatekniikoista ja vesijuoksusta ja kerrotaan tulevista tapahtumista sekä tärkeistä turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista seikoista. Toiminta Tampereen uintikeskuksessa on monipuolista ja sitä toteuttavat omat ohjaajat aina vauvauinnista ja uimakouluista vesitreeniin ja Junior Life Saver Clubiin. Tampereen uintikeskus Vaikka alkuvuonna hyvien säiden takia kävijämäärät hieman laskivat, loppuvuonna saatiin kävijämäärät pienoiseen nousuun ja kokonaiskävijämäärä kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Uimahallien henkilökunta ylläpitää ammattitaitoaan harjoittelemalla hengenpelastusharjoituksia vähintään kaksi kertaa vuodessa ja suorittamalla testiuinnin kerran vuodessa. Tampereen uintikeskus on suuri virkistys-, kunto- ja kilpauintiin tarkoitettu uimahalli. Halli oli paikallisten uimaseurojen pääharjoittelupaikka ja uintikilpailujen näyttämö. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry valitsi Tampereen uintikeskuksen vuoden uimahalliksi vuonna Tampereen uintikeskuksen väkeä, kuvassa vasemmalta Orvokki Oksanen, Marika Kemppainen, Heini Isotalo, Tapio Piira, Mikko Heinonen, Tommi Liimatta ja Päivi Helenius. Tampereen uintikeskuksessa järjestettiin kertomusvuonna 2011 seuraavat tapahtumat: Valinnan perustelut olivat seuraavat: Tampereen uintikeskus kuuluu selvästi Suomen uimahallien lippulaivastoon niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kävijämäärältään. Tampereen liikuntapalvelut on kouluttanut allasosaston työntekijöitään ahkerasti, esimerkiksi vuosien aikana SUH:n Allasmestarikoulutuksen on suorittanut 10 henkilöä SpeedoMeet -uintikilpailut (TaTU) Räpyläuinnin avoimet SM-kilpailut (TaUrSu) 2.3. Manse Speedot, uintikilpailut (TaUS) Merkkikilpailut, uimahyppy (S.C. Pingviinit) Manse Poolo, kv. kanoottipooloturnaus (Kajak ry) Tampereen avoimet uintikilpailut (Uinnin Tuki ry) Särkänniemiuinnit (Koovee) IKU -aluekilpailut, uinti (Uinnin Tuki ry) Jehovan todistajien kastetilaisuus Martti Ollgren -uinnit (TaTU) Finn Cup -uimahyppykilpailut (S.C. Pingviinit) NääsSpeedot, uintikilpailut (TaUS) Vesipallon SM-turnaus, naiset (TaUS) Tampereen koulujen mestaruusuinnit Uppopallon Divari Cup (TaUrSu) Merkkikilpailut, uimahyppy (S.C. Pingviinit) IKU -loppukilpailut, uinti (Uinnin Tuki ry) Perinteinen kynttiläuinti Tina-uinnit (TaTU) Tonttu-uinnit (Koovee) Pikkujoulu-uinnit (TaUS) 7 8

5 Pyynikin uimahalli Lisäksi useat eri lajien maajoukkueet (muun muassa uppopallo- ja uinti-) pitivät hallilla leirejä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto järjesti hallilla paikallisia koulutustilaisuuksia (uimaopettaja-, vauvauinninohjaaja- ja uinninvalvontakursseja). Uintikeskukseen hankittiin uudet kansainväliset kilpailusäännöt täyttävät 50 metrin rataköydet, uusissa kansainvälisen uintiliitto FINA:n suosittelemissa väreissä. Köydet lisäsivät entisestään uintikeskuksen ilmettä ja vetovoimaisuutta kilpailujen tapahtumapaikkana. Pyynikin uimahallin peruskorjaus oli käynnissä vuoden 2011 ajan. Pyynikin uimahallin toiminnot päätettiin kilpailuttaa ja liikuntapalveluille myönnettiin oikeus osallistua tarjouskilpailuun. Taulukko 1. Kävijät uimahalleissa Vuosi Hervanta Pyynikki Uintikeskus Tesoma Yhteensä suljettu suljettu suljettu suljettu Hervannan uimahalli Jäähallit ja Koulukadun tekojäärata Hervannan uimahalli on pieni esikaupunkihalli, jonka käyttäjiä olivat Hervannan ja lähikaupunginosien asukkaat. Pääasiassa käyttäjät olivat kunto- ja virkistysuimareita. Erityisesti hallia suosivat koululaiset ja opiskelijat. Kesäkuussa Hervannan uimahallissa tapahtui ukonilman aiheuttama vesivahinko, jonka seurauksen hallin teknisissä tiloissa jouduttiin tekemään korjaustöitä. Halli saatiin aukaistua kesätauon jälkeen noin kolme viikkoa aikataulusta jäljessä. Hervannan uimahallissa järjestettiin seuraavat tapahtumat: Jehovan todistajien kastetilaisuus Vesidisco Perinteinen kynttiläuinti Tampereen jäähalli Tampereen jäähallit palvelivat kansallisen ja kansainvälisen jääurheilun tarpeita tarjoamalla toimivat harjoittelu- ja kilpailutilat sekä mahdollisuuksien mukaan viihtyisät tilat yleisöpalveluille. Kauden ulkopuolella halleissa järjestettiin muiden lajien kilpailuja, suurehkoja yleisötilaisuuksia ja muita tapahtumia. Tampereen jäähalli tarjosi korkeatasoiset palvelut jääurheilutapahtumille. Pääpaino oli jääkiekkoilussa, mutta hallissa oli mahdollista järjestää myös muita merkittäviä urheilutapahtumia. Tampereen jäähallissa pelattiin normaalin jääurheilutoiminnan lisäksi lentopallon maailmanliigan otteluita. Tesoman uimahalli Rullakiekkotoiminta jatkui Tampereen harjoitusjäähallissa. Koovee ry:n voiton myötä rullakiekon suomenmestaruus jäi Tampereelle. Tesoman uimahalli edustaa uudenlaista kunnallista hallityyppiä. Hallin kylpylämäisten palvelujen tuottamiseen on käytetty automaatiotekniikan mahdollisuuksia rutiinitehtävien hoidossa. Viihtyisyyteen on pyritty sisustuksen suunnittelulla, henkilökunnan palvelutoiminnalla ja monipuolisella ammattitaidolla sekä erikoispalveluilla, kuten pore- ja karaisualtaalla sekä hyppytornilla varustetulla altaalla. Hallissa järjestettiin perinteinen kynttiläuinti Hervannan jäähalli Hervannan jäähalli oli pääosin taitoluistelijoiden, ringeten ja juniorikiekkoilijoiden käytössä. Hallissa järjestettiin normaalien juniorisarjojen lisäksi mittavaa työpaikkasarjatoimintaa sekä turnauksia. Suunniteltua peruskorjausta jouduttiin siirtämään vuodella, koska korjaus laajeni kylmälaitteistosta myös muuhun talotekniikkaan ja betonilaatan tekoon, jolloin kustannukset nousivat yli budjetoidun. Syksyllä 2011 hankittiin uusi hissi. 9 10

6 Tesoman jäähalli Sentteri Tampere Oy Tesoman jäähallissa pelasivat alempien kansallisten sarjatasojen jääkiekko- ja kaukalopallojoukkueet sekä juniorijoukkueet. Myös naisten kansallinen kilpailutoiminta oli keskitetty Tesomalle. Liikuntapalvelut oli mukana Sentteri Tampere Oy:n toiminnassa luovuttamalla jäähalliosakeyhtiön käyttöön kolmen urheilulaitoksenhoitajan työpanoksen kymmenen kuukauden ajaksi ja saaden korvaukseksi 500 tuntia jäävuoroja erikseen sovittuina ajankohtina. Loppuvuodesta yhtiölle valmistui kolmas jäähalli ja urheilulaitoksen hoitajien määrä lisättiin kuuteen. Muutoksen myötä korvaukseksi saatavien jäätuntien määrä nousi 750:een Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy, Tampereen stadion, Tammelan jalkapallostadion ja Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus toimi urheilun, messujen ja suurten kokousten tapahtumahallina. Hallin kokonaisuuden muodostavat A-, B-, C- ja D-hallit sekä ravintola- ja seminaaritilat. A-halli on yleisurheilun kilpailu- ja harjoitushalli sekä jalkapalloilun harjoitushalli. B-halli on yleisurheilun heittolajien ja telinevoimistelun harjoitushalli. C-halli on täysimittainen jalkapalloilun harjoitushalli, joka voidaan harjoituskäytössä jakaa osiin. D-halli on salibandyn ja futsalin harjoitushalli, jossa on neljä kenttää. Liikuntapalvelut vuokrasi hallista tiloja siten, että kaikki tilat olivat liikuntakäytössä noin 170 vuorokautta toimintavuoden aikana. Tilat olivat jalkapalloilun, yleisurheilun, telinevoimistelun, pesäpalloilun, salibandyn ja futsalin käytössä. Koulukadun tekojäärata Taulukko 2. Eri lajien junioriurheilijat käyttivät Koulukadun tekojäärataa lähinnä harjoituksiin. Ottelutoiminta kilpatasolla on jo siirtynyt halleihin. Jäähallien ja Koulukadun kävijämäärät Halli Tampere Tampere Hakametsä Tesoma Tesoma Hervanta Koulukatu ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu ei tilastoitu Yhteensä Syyskuun alussa kolme liikuntapalvelujen urheilulaitoksen hoitajaa siirtyi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n palvelukseen kiinteistöhoitajiksi. Ammattinimikkeen mukaisesti heidän päätyönsä on kiinteistön hoito, mutta urheilukaudella he auttavat myös liikuntapalvelujen tehtävissä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oli kertomusvuonna liikuntakävijöitä yhteensä Toimintavuoden aikana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin muun muassa seuraavat tapahtuma Jalkapallon junioriturnaus, TKT Tyttöjen turnaus, Ilves ry Viking Line Cup, 10-vuotisjuhlat Futsal, EM-alkuturnaus Yleisurheilu, veteraanien SM-kisat 5.2. Yleisurheilumaaottelu Suomi-Norja-Ruotsi Amerikkalaisen jalkapallon turnaus Yöturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry Tampere Junior Indoor Games Finn Gym telinevoimistelukisat Yleisurheilun sisulisähuipentuma Opiskelijoiden futsalin EM-kilpailut Pirkkaturnaus Umbro-turnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry Yöturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry Junnuturnaus, Tampereen Pallo-Veikot ry Salibandyn Särkänniemi Cup 11 12

7 Tampereen stadion Tampereen stadion on täysimittainen yleisurheilun ja jalkapalloilun kansainvälinen areena. Nurmikentällä pelattiin kertomusvuonna pääosin Suomen Cupin ja naisten SM-sarjan otteluita sekä 2- divisioonan ja nuorten sarjaotteluita. Stadionin katsomoihin mahtuu noin katsojaa. Tampereen stadionilla on myös voimistelun, painin, naisliikunnan sekä kuntosaliharjoittelun harrastustilat. Lisäksi stadionilla pelattiin kesän aikana kakkosen, naisten SMsarjan, A-poikien ja B-poikien jalkapallon sarjaotteluita. Tammelan stadion Monipuolisten sisäliikuntatilojen ansiosta käyttöaste oli kertomusvuonna erittäin korkea. Tammelan stadion toimi II-divisioonan ja naisten SM-sarjan sekä satunnaisesti muidenkin yläsarjojen otteluiden näyttämönä. Kenttä pysyi varsin suuresta ottelumäärästä huolimatta hyvässä kunnossa koko kesän. Stadionin merkittävimpiä tapahtumia olivat: Pyynikkijuoksu Yleisurheilun Hese-kisat SPL:n lastentapahtuma Yleisurheilun Hese-kisat Alakoulujen yleisurheilun mestaruuskilpailut Eliittikisat Yleisurheilun Tampereen mestaruuskilpailut Yleisurheilun PM-kisat Yleisurheilun sisulisähuipentuma Triathlonin EM-kilpailut Yleisurheilun Tampereen nuorten mestaruuskil pailut 3.9. Yleisurheilun Tampere Junior Games Ammattikoulujen yleisurheilun SM-kilpailut Yleisurheilun PM-sisulisäottelut Tampere Puolimaraton Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus Toiminta eri radoilla samoin kuin Tampereen Ilmailuyhdistys ry:n hallinnoima lentotoiminta pysyivät edellisvuosien tasolla

8 Sisäliikuntatilat Hervannan vapaa-aikakeskus Kaukajärven vapaa-aikatalo Alueella noudatettiin ympäristölautakunnan hyväksymiä ehtoja, jotka olivat voimassa olevan luvan ehtoja tiukemmat. Huomiota kiinnitettiin muun muassa aukioloaikoihin, öljyjen käsittelyyn, jätehuoltoon sekä alueen valvonnan lisäämiseen. Toimintavuonna tehtiin ympäristöluvan määräämät pohjavesien suojelusuunnitelma, öljyisten hulevesien hallinnan yleissuunnitelma sekä karting- ja motocrossratojen meluntorjuntasuunnitelma. Suunnitelmat teki Ramboll Oy. Toimintavuoden lopulla perustettiin aluetta hallinnoimaan oma ratayhdistys, minkä seurauksena liikuntapalvelujen vastuu alueen hoidosta ja kunnossapidosta päättyi toimintavuoden loppuun. Sisäliikuntatilat palvelivat urheilu- ja vapaa-ajan harrastustoimintaa järjestäviä yhteisöjä ja yksittäisiä käyttäjiä tarjoamalla korkealuokkaiset, tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset suorituspaikat. Hervannan vapaa-aikakeskus on monipuolinen vapaa-ajan harrastusten paikka. Keskuksen palveluihin kuuluivat palloilu ja muu sisäliikunta, biljardi, pöytätennis, nyrkkeily, baletti, matonkudonta, savityöt ja valokuvaus sekä kokous-, koulutus-, luento- ja kuntosalitilat. Pääkäyttäjäryhminä toimivat tamperelaiset urheiluseurat ja erilaiset yhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset. Vapaa-aikakeskus toimi eri järjestöjen harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Kaukajärven vapaa-aikatalossa on suuri palloilusali, kuntosali sekä kokoustiloja. Tilat toimivat tamperelaisten palloiluseurojen, eri yhdistysten ja järjestöjen sekä yksittäisten kuntalaisten harjoittelu-, kilpailu- ja kokouspaikkana. Nääshalli Hervannan ammattioppilaitos Ajokki Taulukko 3. Sisäliikuntatilojen kävijämäärät Nääshalli on monipuolinen voimailun liikuntakeskus, jossa on luentosalin lisäksi salit nyrkkeilyn, painonnoston, erilaisten budolajien, pöytätenniksen ja miekkailun harrastamiseen. Hervannan ammattioppilaitoksessa on suuri palloilusali ja kuntosali, joita käytettiin eri urheilulajien harjoittelu- ja kilpailutoimintaan. Ajokin liikuntatiloihin keskitettiin salibandyn harrastetoiminta. Paikka Hervannan vapaa-aikakeskus Kaukajärven vapaa-aikatalo Pyynikin palloiluhalli Nääshalli Hervannan ammattioppilaitos Ajokki Yhteensä Ulkoliikuntapaikat Kertomusvuonna varsinaisten ulkoliikuntapaikkojen määrä pysyi ennallaan. Huomiota kiinnitettiin perusliikuntapaikkojen kuntoon ja niiden peruskorjaamiseen. Pyynikin palloiluhalli Pyynikin palloiluhalli toimi eri sisäpalloilulajien sekä muiden liikuntatapahtumien harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Palloiluhalli on Tampereen Isku-Volley ry:n ja Tampereen Pyrintö ry:n kotisali. Tiloissa toimi myös kuntosali Ulkoilu- ja leirintäalueet, Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto, vesiurheilualueet, laskettelurinteet, hyppyrimäet sekä ulkoilu- ja latureitit Liikuntapalvelujen hallinnassa olivat toimintavuonna seuraavat alueet: Ala-Pirttijärvi, Teisko Ihala, Uusikaupunki 15 16

9 Kintulampi, Teisko Kortejärvi, Teisko Lamminpään ulkoilumaja Niihama, Takahuhti Peltomäki, Ylöjärvi Pulesjärvi, Teisko Suolijärven ulkoilumaja, Hervanta Suomensaari, Lentävänniemi Taulukko 4. Ulkoilu- ja leirintäalueiden kävijämäärät *Kintulampi * * * * *Niihama * * * * Rantakaira * ** ** Suolijärvi Ihala Kristilla ** ** Peltomäki *Pulesjärvi * * * * *Suomensaari * * * * Yhteensä * ei tilastotietoa ** Rantakairan ja Kristillan toiminnot loppuivat vuoden 2009 lopussa Kaupin ulkoilu- ja urheilupuisto Kaupin urheilupuiston alueella oli eri urheilulajien suorituspaikkoja seuraavasti: jalkapallokenttiä, pesäpallokenttiä, tenniskenttiä, jousiammuntapaikka, vinttikoirarata, palveluskoirakenttä, vesihiihtokeskus sekä ulkoilu- ja latureittejä. Kauppi-Niihama -reitti levennettiin koko matkalta. Ulkoilu- ja latureitit Laskettelurinteet Hyppyrimäet Merkittyjä ja liikuntapalvelujen kunnossapitämiä ulkoilu- ja latureittejä oli seuraavissa kaupunginosissa: Hervanta, Leinola, Kalkku, Peltolammi, Kaukajärvi, Pyynikki, Kauppi, Teisko ja Lamminpää. Kaiken kaikkiaan valaistua ulkoilu- ja latureittiä oli 80 km. Lisäksi talvella tehtiin latuja eri puolille kaupunkia, puistoihin, koulujen pihoihin ja järvien jäille noin 200 km. Kaupin alueella oli tekolumilatu käytössä noin viiden kuukauden ajan. Latu- ja ulkoilureiteillä vuonna 2010 tehdyn turvallisuuskartoituksen mukaisia epäkohtia korjattiin vuoden 2011 aikana. Liikuntapalvelujen hallinnassa olevat kaksi laskettelurinnettä Hervanta ja Mustavuori olivat vuokrattuina Tampereen Rinteet Oy:lle. Neljän hyppyrimäen hoidosta vastasi kertomusvuonna Tampereen Pyrintö ry

10 4. LIIKUNNAN TUKI- JA OHJAUSTOIMINTA Kesäuimakoulut 4.1. Tukitoiminta 4.2. Ohjaustoiminta Uinninopetus Liikuntapalvelut tuotti kuntalaisille liikunnan ohjaus-, neuvonta- ja tiedotuspalveluja sekä tuki taloudellisesti liikuntajärjestöjen toimintaa. Ohjauspalvelut tuotettiin joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Avustuksia myönnettiin järjestöjen toimintaan, projekteihin sekä liikuntapaikkojen hoitamiseen. Toiminnan painopistealueina kertomusvuonna olivat kuntalaisille tarjotut uimakoulut ja erityisryhmien ohjaustoiminta. Lisäksi järjestettiin liikuntatapahtumia, annettiin tukea järjestöjen koulutus- ja ohjaustoimintaan sekä tehtiin kuntotestausta resurssien mukaisesti. Liikuntapalvelut myönsi projektitukea urheiluseurojen nuorten ja aikuisten kansainvälisen kilpailutoiminnan ja ystävyyskaupunkitoiminnan matka-, majoitus- ja ylläpitokustannuksiin, poikkeaviin harjoittelu- ja kilpailuolosuhteisiin, tamperelaisen huippu-urheilutoiminnan tukemiseen ja muuhun merkittävään liikuntatoimintaan yhteensä euroa. Uimaopetusta järjestettiin uimahalleissa ja uimarannoilla. Koululaisten uinninopetus Kesän rantauimakouluissa Teiskon Velaatan ja Kämmenniemen rannoilla oli oppilaita 47, Suolijärvellä 37 ja Kaukajärvellä (Riihiniemi) 60 oppilasta ensimmäisessä jaksossa. Toisessa jaksossa oppilaita oli Olkahisissa 50, Kaukajärvellä (Riihiniemi) 55, Suomensaarella 39, Tohlopissa 66 sekä kolmannessa jaksossa Pyynikillä 19 oppilasta. Oppilaita rantauimakouluissa oli yhteensä 373. Alakoulujen koululaisille järjestettiin uinninopetusta Hervannan ja Tesoman uimahalleissa sekä Tampereen uintikeskuksessa. Koululaisten uinninopetuksen tavoitteena oli totuttaa lapset veteen ja antaa uinnin alkeisopetus. Samalla uinninopetuksen tavoitteena oli olla kiinteä osa koulun liikunnanopetusta. Lisäksi opetuksessa pyrittiin korostamaan vesielementtiin liittyviä vaaroja sekä antamaan perusvalmiudet hengenpelastukseen. Koululaisten uinninopetuksen opetus- ja käyntikerrat vuonna 2011 uimahalleittain: Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Uintikeskus Hervanta Tesoma Murikka Koululaisten uinninopetuksen opetuskerrat ja osallistujat vuosina : Iltauimakoulut Liikuntapalvelujen iltauimakouluja järjestettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 148. Osallistujia iltauimakouluissa oli yhteensä Tampereen uintikeskuksessa järjestettiin kevään ja syksyn 2011 aikana 40 iltauimakouluryhmää ja Tesoman ja Hervannan uimahalleissa yhteensä 48 ryhmää. Tampereen uintikeskuksella järjestettiin kesän aikana 44 kesäuimakouluryhmää, kun vastaavasti Tesoman ja Hervannan uimahalleissa ryhmiä oli kesällä yhteensä 16. Kevään ja syksyn uimakoulut toteutettiin 10 tapaamiskerran kokonaisuuksina, kesällä uimakoulujen pituus oli 8 tapaamiskertaa. Ryhmissä kävi keskimäärin kahdeksan oppilasta, jolloin vuoden 2011 kokonaiskävijämääräksi muodostui Oppilaat Yhteensä Vauva- ja naperouinti Ohjauskerrat Osallistujat Puolivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille tarkoitettua vauvauinnin ohjausta ja naperouintia järjestettiin Tampereen uintikeskuksessa lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo , Tesoman uimahallissa lauantaisin klo 8 10 ja Hervannan uimahallissa lauantaisin klo Uintikeskuksella järjestettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 20 vauvauintiryhmää, joista kukin kokoontui 17 kertaa. Kokoontumiskerralla osallistujia oli keskimäärin 18. Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Uintikeskus Hervanta Tesoma

11 Tenava- ja vesipeuhulat Muu ohjaustoiminta Vesijumpat Liikuntapalvelut järjesti tenava- ja vesipeuhulauinnin opetusta ostopalveluna Hervannan ja Tesoman uimahalleissa. Opetuksesta vastasi Koovee ry. Ryhmät kokoontuivat sunnuntaisin ja niitä järjestettiin molemmissa halleissa neljä. Ryhmät kokoontuivat Tesomalla yhteensä 36 kertaa ja Hervannassa 34 kertaa. Osallistujia ryhmissä oli 178. Vesijumpaan osallistujia oli sekä Hervannassa että Murikassa 50. Liikunta- ja palloilukoulut Liikunnan ohjaustoimintaa järjestettiin joko omana toimintana tai seurojen ohjauspalveluna. Tavoitteena oli liikuntamyönteisten asenteiden vahvistaminen, urheiluinnostuksen herättäminen sekä liikunnallisten perusteiden opettaminen lapsille ja nuorille. Vuonna 2011 liikuntapalveluilla ei ollut kesäohjaajia, joten lähes kaikki toiminta hoidettiin ostopalveluna. Hervannan uimahallin naistenvuoro Uimarantojen valvonta Paikka Opetuskerrat Käyntikerrat Hervanta Murikka Hervannan uimahallissa järjestettiin maahanmuuttajanaisille uinninohjausta keväällä kahdeksan kertaa. Ostopalveluohjaus Seurojen kanssa tehdyillä ostopalvelusopimuksilla hankittiin hiihdon, jalkapallon, koripallon, melonnan, soudun, temppukoulujen, tenniksen, vesipeuhulan, yleisurheilun ja soutuspinningin ohjausta. Lisäksi erityislapsille järjestettiin ostopalveluna kuulovammaisten liikuntakerhon, judon, laskettelun, melonnan, ratsastuksen ja uinnin ohjausta. Ohjaustoimintaa yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa järjestivät Sappeen Ohjelmapalvelut ry., Suomen Palloliiton Tampereen piiri ry, Tampereen Voimailijat ry, Teiskon Urheilijat ry, Tampereen Vihuri ry, Tampereen Pyrintö ry, Pirkka-Melojat ry, Tampereen Urheilijat -38 ry, Tampereen Purjehdusseura ry, Tampereen Judoseura ry, Tampereen Työväen Uimarit ry, Takon Soutajat ry ja Koovee ry. Palveluja ostettiin yhteensä eurolla. Hiihtokoulut ja ohjattu sauvakävely Liikuntapalvelut järjesti toimintavuonna hiihtokouluja sekä sauvakävelyn ohjausta eri puolilla kaupunkia. Hiihtokouluissa oli mukana yhteensä 630 oppilasta ja sauvakävelyn ohjauksessa 3380 henkilöä. Elianderin, Hervantajärven, Kämmenniemen, Kaukajärvi/Riihiniemen, Suolijärven, Suomensaaren, Tahmelan ja Tohlopin uimarannoilla työskentelivät rantasiistijät arkipäivisin klo Aikaisempien vuosien tapaan liikuntapalvelut järjesti kuntotestausta kaupungin työntekijöille. Jokaiselle testattavalle laadittiin henkilökohtainen kuntoarvio, jonka pohjalta annettiin sekä liikunnallisia että muita ohjeita kunnon ylläpitämiseksi ja aktiivisen liikuntaharrastuksen aloittamiseksi ja jatkamiseksi. Liikuntapalvelut järjesti kävelytestejä, sauvakävelyn ohjausta, lumikenkävaelluksia, suksien voitelukoulutusta sekä kuntosaliohjausta. Toiminnassa oli mukana yhteensä 580 osallistujaa. Pyynikin uimarannalla toimivat rantavalvojat arkisin kahdessa vuorossa

12 Kunnossa Kaiken Ikää -toiminta KKI -projektina alkanut ikäihmisille tarkoitettu 60+ -toiminta on vakiinnuttanut paikkansa tamperelaisessa ikäihmisten liikuntaelämässä. Työikäisille tarkoitettua liikuntatoimintaa jatkettiin kertomusvuonna yhteistyössä seurojen kanssa. Toiminnan tavoitteena oli saada liikunnan pariin mahdollisimman monta tamperelaista, etenkin henkilöitä, joiden liikuntatottumukset ovat ennestään vähäisiä. Toimintaan arvioidaan osallistuneen noin kuntoilijaa. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry jatkoi KKI -toiminnassa aloitettua systemaattista ohjaajien ja vertaisohjaajien koulutusta. Vertaisohjaajat työskentelivät vapaaehtoisesti seuratyössä Erityisliikunta Erityisryhmien liikunnan toiminta-ajatuksena oli tarjota liikuntapalveluja niille, jotka ikänsä, vammansa tai muun syyn takia jäävät muun liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Kevät- ja syyskaudella ohjausta oli yhteensä 32 viikkoa ja kesäkaudella suppealla ohjelmalla kahdeksan viikkoa. Tesoman ja Hervannan uimahallien vesivoimisteluryhmät ovat mukana tilastoissa, vaikka ohjauksen käytännössä hoitivat hallien liikunnanohjaajat. Tampereen uintikeskuksessa ohjasivat sekä erityisliikunnan ohjaajat että hallin liikunnanohjaajat. Liikunnan ohjausta järjestettiin seniori-ikäisille, sotaveteraaneille, työikäisille, aivohalvaus-, afasia- ja hemiplegia-potilaille, ADHD-, CP- ja MBD-vammaisille, dysfasia-lapsille, motorisesti kömpelöille monivammaisille lapsille, kehitysvammaisille, kuuroille ja kuurosokeille, ms-potilaille, näkövammaisille, Parkinson-sairaille, reumaatikoille, tukielinsairaille, sydänpotilaille, ohitusleikatuille ja ylipainoisille sekä yhteisesti erilaisille vammaisryhmille. Ratsastusta järjestettiin liikuntavammaisille lapsille. Toimintavuoden aikana erityisryhmille järjestetyissä viikoittaisissa terveysliikuntatilaisuuksissa oli käyntikertoja yhteensä Taulukko 5. Erityisryhmien liikunnanohjauksen käyntikerrat vuosina Käyntikerrat Muu erityisliikunnan ohjaustoiminta Liikuntaneuvonta Yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa aloitettiin liikuntaneuvonta Kaukajärven terveysasemalla joka toinen tiistai sekä painonhallintaryhmille suunnatut kuntosaliohjaukset Salhojan, Tesoman ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen kuntosaleilla. Ilmoittautumisaikana annettiin liikuntaneuvontaa ja opastettiin ryhmiin haussa Tesoman uimahallilla, Hervannan vapaaaikakeskuksessa, Tampereen stadionilla ja Tampereen uintikeskuksessa. Kävijöitä oli yhteensä 752. Fysioterapeuttien lähetteellä kuntoutuksesta tulevien omatoimisia kuntosalivuoroja järjestettiin Tampereen stadionilla maanantaista torstaihin. Vuoden erityisuimaopettaja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) ry valitsi vuoden erityisuimaopettajaksi liikunnanohjaaja Pia Heinosen

13 5. SUURTAPAHTUMAT 5.1. Triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut Heinonen on työskennellyt vuodesta 2001 alkaen liikuntapalveluissa erityisryhmien liikunnanohjaajana ja panostanut erityisesti erityisryhmien uinninopetukseen ja vesiliikuntaan. Heinonen on vastannut muun muassa erityislasten uimakoulutoiminnasta, erityiskoulujen uimaopetuksesta Tesoman uimahallissa ja aikuisten kehitysvammaisten vesiliikuntakursseista. Lisäksi hän on ohjannut motolasten liikuntakerhoa ja nuorten kehitysvammaisten liikuntakerhoa. Leikin, laulun ja iloisen yhdessäolon kautta ryhmäläiset saavat Heinoselta laadukasta opetusta ja ohjausta sekä saavuttavat tavoitteensa on se sitten hyvä olo tai uimataito. Tampereella järjestettiin ensimmäistä kertaa triathlonin pitkien matkojen EM-kilpailut. Kilpailukeskuksena oli Tampereen stadion. Uinti suoritettiin Pyhäjärvessä, pyöräilyreitti kulki stadionilta Rajasalmen silloille ja takaisin ja juoksuosuus suoritettiin stadionin ja Hatanpään välisellä alueella. Testaukset Ikäihmisille suunnattuja UKK-kävelytestejä tehtiin Tesomalla, Sorsapuistossa ja Hervannassa. Osallistujia oli yhteensä 94. Terveyskuntoa ja liikkuvuutta testattiin 52 ikäihmiseltä Tampereen stadionilla. Erityislasten ohjaus Liikuntapalvelut järjesti erityislapsille uinninohjausta Pirkamaan Ammattikorkeakoulun tiloissa ja motolasten liikuntakerhoja Raholan koululla. Ostopalvelusopimuksin järjestettiin lasten erityisuinti Tampereen uintikeskuksessa, ratsastus Tampereen Ratsastuskeskuksessa, judo Nääshallissa ja laskettelu Hervannan laskettelurinteessä sekä Sappeen laskettelukeskuksessa. Kilpailuihin osallistui 219 urheilijaa 21:sta maasta. Miesten kilpailun voiton vei Espanjan Miquel Blanchart, Suomen Jarmo Hast tuli toiseksi. Naisten kilpailun voitti Tanskan Camilla Pedersen

14 5.2. Futsalin opiskelijoiden EM-kilpailut 5.3. Lentopallon maailmanliiga 6. TUNNUSLUKUJA Taulukko 6. Tampereella järjestettiin myös ensimmäistä kertaa futsalin arvoturnaus. Kilpailupaikkana oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, jonne rakennettiin neljä futsaliin soveltuvaa kenttää. Mukana oli 24 miesten joukkuetta 18:sta maasta ja 12 naisten joukkuetta seitsemästä maasta. Miesten sarjan voitti University of Valencia Espanjasta ja naisten sarjan SSHPE Konin Puolasta. Näihin kahteen tapahtumaan saatiin erillistä projektirahaa yhteensä euroa. Suomen lentopalloliitto ja Tampereen Isku-Volley ry järjestivät yhteistyössä lentopallon maailmanliigan otteluita Tampereen jäähallissa seuraavasti: Suomi Serbia Suomi Portugali Liikuntapalvelujen henkilöstö Otteluja seurasi yhteensä noin katsojaa. Nimike virat toimet tuntipalkkaiset Yhteensä Taulukko 7. Liikuntapalvelujen talousarvion toteutuminen vuonna 2011 VS 2011 (1000 e) Toteutuma 2011 (1000 e) Toteutuma % Toimintatulot ,8 % Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,8 % Taulukko 8. Liikuntapalvelujen suoritteet ja kustannukset/kävijä palveluryhmittäin Suoritteet 2007 ( ) 2008 ( ) 2009 ( ) 2010 ( ) 2011 ( ) Uimahallipalvelut * /kävijä 4,17 * 4,51 ** ** ** Jäähallipalvelut /kävijä 5,05 5,00 ** ** ** Sisäliikuntapalvelut /kävijä 6,84 6,13 ** ** ** Yleiset liikuntapalvelut (sovel. ohjaus) /kävijä 8,52 11,14 ** ** ** Uinninohjaus * * * * * * Uimahallipalveluihin sisältyy uinninohjaus ** Ei laskettu Kuvat: s. 1, 7 21, 25, 27: Petri Vilkko, Idea-Tampere s. 3, 24, 26: Kiti Saarinen 27 28