Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007 Hyväksytty P-S seurantakomiteassa

2 YHTEENVETO/TIIVISTELMÄ JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman keskeiset tavoitteet ja läpäisyperiaatteet Ohjelman käynnistyminen POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Väestökehitys ja muuttoliike Aluetalous ja yritystoiminta Työmarkkinat Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen innovaatioympäristö OHJELMAN TOIMEENPANO JA TOTEUTUMINEN Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuosille sekä myöntövaltuuksien osoittaminen Ohjelman strateginen toteutuminen Ohjelman toteutuminen toimintalinjoittain Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Ylimaakunnallinen hanketoiminta Suurhankkeet Ydinindikaattoreiden toteutuminen Ohjelman horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Äkilliset rakennemuutokset/kansallisen varaus ja sen kohdentaminen Rahoituksen toteutuminen Sitoumukset Maksatukset N+2 säännön toteutuminen Takaisinperinnät Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat Ohjelmanmuutokset Rakennerahastostrategian toteuttaminen YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät SOVA seuranta VALVONTA Varainhoidon valvonta ja tarkastus Täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistaminen Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot VIESTINTÄ ARVIOINTI TEKNINEN TUKI KANSALLISEN ALUEPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN

3 YHTEENVETO/TIIVISTELMÄ 3 Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman toteutus ei vielä vuoden 2007 aikana päässyt täysimääräisesti käynnistymään. Viivästyminen johtui ohjelman hyväksymisprosessin venymisestä ja lainsäädännön, ohjeistuksen sekä tietojärjestelmien laajasta uudistuksesta. Rahoituspäätöksiä päästiin vuonna 2007 tekemään vain KTM:n hallinnonalalla (yritysosastot ja Finnvera). Pohjois-Suomen alueella ei ole kuitenkaan tyydytty vain odottelemaan puitteiden valmistumista. Alueella on tehty suuri määrä valmistelevaa työtä; mm. viranomaisyhteistyötä, prosessien kehittämistyötä, hanketoimijoiden aktivointia ja informointia sekä hankevalmistelua ja viestintävalmiuksien luomista. Toimijoiden aktiivisuutta kuvaa mm. se, että ohjelmaan jätettiin mennessä 329 kehittämishankehakemusta. Hallintoviranomaisen työ vuonna 2007 keskittyi ohjelmien käyntiin saamiseen; lainsäädännön ja ohjeistuksen valmisteluun, EURA2007 seurantajärjestelmän kehittämiseen ja vaiheittaiseen käyttöönottoon sekä viestintävalmiuksien luomiseen. Pohjois-Suomen toimintaympäristön tilassa ohjelma-asiakirjan jättämisen jälkeen tapahtunut merkittävin muutos on usean sadan työpaikan menettäminen äkillisten rakennemuutosten takia. Olennaista on, että näihin ennalta arvaamattomiin muutoksiin kyetään reagoimaan sekä rakennerahasto- että kansallisin varoin riittävän nopeasti, jotta osaava työvoima ei siirry pois alueelta. Olennainen muutos on myös hallintoviranomaisen muuttuminen uudeksi kolmesta eri ministeriöstä koostuvaksi ja näiden toimintatavat yhdistäväksi työ- ja elinkeinoministeriöksi, Myös Kuntakentän toimintaa uudistava Paras - hanke ja valtion aluehallintoon liittyvän selvitystyön käynnistyminen ovat myös osaltaan vaikuttaneet ohjelmatyön toimintaympäristöön. Pohjois-Suomen EAKR rahoituksesta sidottiin vuoden 2007 aikana 4 % ja maksettiin 1 %. Yritystukia myönnettiin reilun 10 miljoonan edestä (EU osuus) 300 hankkeelle ja Finnveran korkotukia reilun 1,6 miljoonan edestä (EU osuus). Rahoituksesta selkeästi suurin osa suuntautui uusien tuotteiden ja palveluiden ja tuotantomenetelmine kehittämiseen ja käyttöönottoon. Valtaosa tehdyistä päätöksistä kohdistui investointeihin. Tukea saaneista yrityksistä yli 90 % oli pieniä tai mikroyrityksiä. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna rahoitusta suuntautui eniten puutoimialalle, seuraavaksi eniten kiinteistöalan palveluihin sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan ja sekä metallialalle. Lissabonin strategian toteuttamiseen suuntautui vuoden 2007 rahoituksesta 79,4 % ja entisille tavoite 6 alueille 69,8 % (tavoite noin 60 %). Ohjelman strategisesta toteutumisesta tai määrällisistä tuloksista ei vielä toteutuksen tässä vaiheessa voida puhua.

4 4 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja samalla myös yksi sen harvaan asutuimpia NUTS 2 alueita. Kyseessä on alue, joka kattaa 44 % Suomen pinta-alasta ja 12,1 % väestöstä, jossa on voimakasta metsä-, metalli- ja kemianteollisuutta sekä huippuosaamista mm. biotieteessä, tietoteollisuudessa, matkailussa ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Alueen yritysrakenne on vahvasti pk-yritysvaltainen (82 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä) ja alueen yritysten t&k -panostukset ovat pitkälti Oulun seudun varassa. Alueella toimii kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua sekä kolme em. valtakunnallista alueyksikköä. Alueella on kattava toisen asteen koulutustarjonta sekä vahvaa aikuiskoulutusosaamista. Alueen väestön koulutustaso on kuitenkin maan keskiarvoa alhaisempi. Erot alueen sisällä ovat suuria sekä väestökehityksessä, ikärakenteessa että työmarkkinoiden suhteen; mm. segregaatio (työmarkkinoiden eriytyminen) on voimakasta. Huolenaiheena on väestön väheneminen ja keskittyminen isompiin keskuksiin sekä erityisesti nuorten koulutettujen naisten muuttaminen pois alueelta. Alueen työpaikoista noin kolmannes on julkisella palvelusektorilla ja noin 20 % teollisuudessa. Viimeisten vuosien aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet eniten yhteiskunnallisissa palveluissa sekä rahoitus-, kiinteistö- ja ravitsemustoiminnassa. Teollisuuden työpaikat ovat sitä vastoin vähentyneet, samoin kuin maa- ja metsätalouden. Alue on myös hyvin alkutuotantovaltaista, joka aiheuttaa omat haasteensa muuttuvassa maailmassa. Alueella on paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia ennallistamistoimia. Matkailulla on alueella vahva jalansija. Mm. edellä mainittuihin haasteisiin pyritään vastaamaan alueella käytettävissä olevin aluekehittämis- ja rakennerahastovaroin. 1.2 Ohjelman keskeiset tavoitteet ja läpäisyperiaatteet Pohjois-Suomen EAKR -ohjelma keskittyy lähinnä neljään asiaan: 1) innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen 2) yritysten kasvun edistämiseen 3) saavutettavuuden parantamiseen 4) vetovoimatekijöiden vahvistamiseen Innovaatiokilpailukykyä lisätään suuntaamalla rahoitusta erityisesti kehittäjäverkostoihin, jotka yhdistävät innovaatiojärjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä sekä edistämällä innovaatiotoimintaa pk yrityksissä. Yritysten kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Keskeistä on yritysten liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Saavutettavuudessa pääpaino on logistiikan ja liikenne- ja viestintäpalveluiden parantamisessa sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä. Vetovoimatekijöiden vahvistamisessa kehittämistoimenpiteet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen sekä viihtyvyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen.

5 5 Ohjelman määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat (htv) - miehet - naiset Uudet yritykset (kpl) josta naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 76,2 Tasa-arvohankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 20 Ohjelman toteutusta ohjaavat seuraavat keskeiset läpäisyperiaatteet: Kumppanuus Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Tasa-arvon toteutuminen ja syrjimättömyys Näiden periaatteiden toteutumista kannustetaan ja tuetaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. 1.3 Ohjelman käynnistyminen Hallintoviranomainen käynnisti huhtikuussa 2006 kansallisen lainsäädännön uudistamistyön Euroopan unionin ohjelmakauden asetuksia vastaavaksi. Uusi rakennerahastolaki tuli voimaan (1401/2006) ja valtioneuvoston asetus (311/2007). Ohjelman virallinen tukikelpoisuusaika alkoi Pohjois-Suomen ohjelma-asiakirja jätettiin sisäasiainministeriöön elokuussa 2006 ja komission hyväksyttäväksi Suomen ja komission väliset neuvottelut jatkuivat pitkälle vuoteen 2007 ja Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma hyväksyttiin Euroopan komissiossa Ohjelman vastaanottokelpoisuuskirje lähetettiin Suomeen (No ) ja siinä komissio vahvisti ohjelman menojen tukikelpoisuuden alkamisajankohdaksi , josta lähtien ohjelmaa on komission puolesta voinut toteuttaa jäsenmaassa. Toimenpideohjelma toteuttaa osaltaan Suomen kansallista rakennerahastostrategiaa Ohjelman hyväksymisen viivästymisellä on ollut suora vaikutus myös kansallisten hallinnointi- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen ja sitä kautta ohjelmien toteutuksen käynnistämiseen. Ohjelmakauden leimallisena piirteenä on ollut se, että samalla kun komissio on lisännyt jäsenmaiden vastuuta ohjelmien toteutuksessa, se on myös lisännyt niihin kuuluvia hallinnollisia vaatimuksia, uusia vastuita ja erityisesti valvontaan liittyviä tehtäviä. Muun muassa ohjelmien tukikelpoisista kustannuksista päätetään nykyisin pääasiassa kansallisesti. Asetus rakennerahastoohjelmien tukikelpoisista kustannuksista tuli voimaan Ohjelman valintakriteerit hyväksyttiin seurantakomitean kirjallisella menettelyllä Pohjois-Suomen suuralueen maakunnista Pohjois-Pohjanmaa käynnisti kehittämishankkeiden vastaanoton ensimmäisenä keväällä 2007 (ensimmäisen hakukierroksen hakemusten jättö mennessä). Lappi avasi haun syksyllä (ensimmäisen hakukierroksen hakemusten jättö mennessä). Keski-Pohjanmaa avasi haun virallisesti

6 Rakennerahasto-ohjelmien päätöksenteko ei vielä vuoden 2007 aikana päässyt kunnolla käyntiin. Varsinaisia rahoituspäätöksiä vuonna 2007 tehtiin vain KTM:n hallinnonalalla. Finnvera käynnisti päätöksenteon kansallisessa riskillä ja TE-keskusten yritysosastojen osalta se on ollut mahdollista alkaen, niin ikään kansallisella riskillä. Ohjelma käynnistämisen aikaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alalla mahdollisti se, että tietojärjestelmät olivat valmiina (TUKI 2000) ja lainsäädännön vaatimat muutokset voitiin huomioida joustavammin. Muiden kuin yrityshankkeiden osalta käynnistymisen hitauteen vaikutti, että vasta lainsäädännön valmistumisen jälkeen päästiin täydellä teholla kehittämään uutta tietojärjestelmää EURA 2007 :ää. EURA 2007 järjestelmän lähtökohtana on, että lähes kaikki hankkeen toiminta voidaan hoitaa ja dokumentoida järjestelmän avulla. Järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on osoittautunut haastavammaksi kuin osattiin ennakoida. Eri hallinnonalojen lainsäädännön ja tukijärjestelmien erilaisuus on osaltaan vaikeuttanut kaikille toimijoille soveltuvan järjestelmän synnyttämistä. Hallintoviranomaisen työ on sekä vuonna 2007 että vuoden 2008 alkupuolella painottunut ohjelmien käyntiin saattamiseen; lainsäädännön ja siihen liittyvän ohjeistuksen valmisteluun, EURA2007 seurantajärjestelmän kehittämistyöhön jne. Käytäntöjen yhtenäistämistä on tehty mahdollisimman pitkälle sekä rakennerahastojen (EAKR ja ESR) että eri hallinnonalojen välillä. Vaikkei ohjelman toimeenpanoa ollakaan päästy kunnolla käynnistämään, on alueella tehty suuri määrä valmistelevaa työtä; uudelleen organisoitumista, prosessien kehittämistyötä, tehtävien eriyttämistä, hanketoimijoiden aktivointia ja informointia, hankkeiden valmistelua jne. Myös toimijat alueella ovat viivytyksestä huolimatta olleet aktiivisia ja hakemuksia Pohjois-Suomen EAKR ohjelmaan on EURA2007 järjestelmän kautta mennessä jätetty yhteensä 329. Osa toimijoista myös käynnisti hankkeita vuoden 2007 puolella omalla riskillä POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2007 vuosikertomuksen tilastokatsaus on kirjoitettu alkuperäisen EAKR ohjelman luvun 2 (Pohjois-Suomen tila ja kehitysnäkymät) päälle. Erinäisistä syistä johtuen EAKR ohjelmaa ei vielä vuonna 2007 tai edes vuoden 2008 alussa ole päästy toteuttamaan, eikä tietoja ohjelman vaikuttavuudesta samasta syystä tietenkään ole saatavilla. Siksi vuosiraportin tilastokatsaus keskittyy päivittämään alkuperäisen EAKR ohjelman tilastoja, ja pyrkii selvittämään, onko toimintaympäristössä ehtinyt tapahtua muutoksia ohjelma-asiakirjan hyväksymisen jälkeen, ja samasta syystä - onko alkuperäisiä tavoitteita syytä päivittää, sitten kun varsinaiseen toimintaan päästään käsiksi. Päivitetystä tekstistä vastaa tässä yhteydessä kehittämissuunnittelija Erno Hyvönen Keski-Pohjanmaan liitosta. 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Pohjois-Suomen ohjelma-alue sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3): Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on vain 4,7 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta-ala on neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta-alasta. Pohjois-Suomi on maaseutuvaltaista aluetta, osittain jopa erämaata.

7 7 Euroopan unionin harvaan asutut alueet = alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohden = Euroopan unionin jäsenvaltiot = Uudet jäsenmaat 2007 alusta Asukastiheys Pohjois-Suomessa kunnittain v Lähde: Nordregio, 2005 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pohjoinen sijainti tuo alueelle Euroopan mittakaavassa omaperäisiä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lumipeiteaika on alueen eteläosan viidestä kuukaudesta pohjoisimpien osien yli 7 kuukauteen. Kasvukauden lyhyys ja lämpöolojen suuret vaihtelut ovat ominaisia alueelle. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Pohjois-Suomessa on kolme maakuntakeskusta: Oulu ( as, vrk ), Rovaniemi ( as.) ja Kokkola ( as.). Pohjois-Suomessa on yhteensä 80 kuntaa, joista kaupunkeja on 17. Pohjois-Suomi on keskimäärin erittäin harvaan asuttua aluetta, mutta asutus on kuitenkin keskittynyt pääosin asutuskeskuksiin ja väliin jää laajoja asumattomia alueita. Tällaisessa rakenteessa asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan asutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja palvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomeen on kehittymässä monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne, mikä näkyy myös Pohjois- Suomessa. Pohjois-Suomen kannalta oleellista on, että kehitetään kaupunkiseutujen ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ja keskusten yhteistyötä ja työnjakoa. Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä n. 10 % (6 626 henkilöä v. 2005) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Vahva kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan kaikessa hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Myös palvelutarjonta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on luontevasti kaksikielistä. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin saamelaista, joista vajaa asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen pohjoisimmissa osissa. Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan noin kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Perustuslaki turvaa saamelaisille

8 oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. Tiivistelmä maakuntien kehityksestä Oheiset tiivistelmät Pohjois-Suomen maakuntien kehityksestä ovat suoraan Sisäasiainministeriön maakuntien suhdannekehitys raportista (Ilkka Mella & Satu Tolonen; sisäasiainministeriön raportteja 44/2007) Keski-Pohjanmaa Väestö Keski-Pohjanmaan väkiluku oli alimmillaan vuonna Vuonna 2005 maakunnan väkiluku kasvoi luonnollisen väestönkasvun ja siirtolaisuuden muuttovoiton seurauksena ja vuonna 2006 väestö jälleen väheni hieman. Maakunnan syntyvyyslukemat ovat olleet korkeita ja väestön väheneminen selittyy maassamuuton tappiollisuudella. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät sekä työvoimaosuus ovat heilahdelleet 2000-luvun aikana. Työttömien määrä on laskenut ja erityisesti alle 25 -vuotiaita työttömiä on vuosituhannen alun tilannetta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Liikevaihto Palvelualan liikevaihto on ollut vahvassa ja tasaisessa kasvussa vuoden 2003 lopusta lähtien. Teollisuuden liikevaihdon kehitys on vuoden 2005 puolivälin jälkeen ollut myös erittäin positiivista. Päätoimialoista heikoiten on kehittynyt tukku - ja vähittäiskauppa. Lappi Väestö Lapin väestö on vähentynyt maassamuuton tappiollisuuden seurauksena. Luonnollinen väestönkasvu lisäsi väestöä vuosina , mutta vuonna 2006 kuolleisuus oli jälleen syntyvyyttä suurempaa. Sama pätee vuoden 2007 ensimmäiseen puoliskoon. Siirtolaisuuden muuttotase on ollut viime vuosina positiivinen. Työllisyys Työvoiman määrä on vähentynyt 2000-luvulla ja työllisten määrä on pysynyt suhteellisen samana. Työttömiä on vuosituhannen vaihteen tilannetta vähemmän ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut tehokkaasti. Positiivisesta kehityksestä huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuonna 2007 maan kolmanneksi korkein. Liikevaihto Teollisuuden liikevaihto alkoi kasvaa vuonna 2005 ja toimialan kasvu on ollut tämän jälkeen erittäin nopeaa. Toimialoista toiseksi suotuisinta on ollut rakentamisen alan kehitys. Hitainta kasvu on ollut tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla. Pohjois-Pohjanmaa Väestö Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaa voimakkaasti korkean syntyvyyden ansiosta ja myös siirtolaisuus lisää väkimäärää. Maassamuuton netto on useimpina vuosina ollut negatiivinen ja yleensä suurimmat tappiot ovat kohdistuneet kolmannelle vuosineljännekselle. Vuoden 2007 toisen neljänneksen maassamuuttotappio oli poikkeuksellisen suuri. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla ja työttömien määrä on vähentynyt. Työllisyystilanteen kohenemisesta huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuoden 2007 toisella neljänneksellä huomattavasti kokomaan työttömyysastetta korkeampi. Liikevaihto Rakentamisen liikevaihdon kasvu on vuoden 2006 keväästä lähtien ollut erittäin voimakasta. Teollisuus on kehittynyt muita toimialoja heikommin, mutta vuoden 2006 lopussa alan liikevaihto alkoi kuitenkin taas kasvaa. Tukku- ja vähittäiskauppa ja palvelut ovat kasvaneet suhteellisen tasaisesti. 8

9 9 2.2 Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa (ennakkotieto) asukasta (vuonna 2005: ; muutos ) vastaten 12,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä jakaantui maakunnittain seuraavasti: Lappi (vuonna 2005: ; muutos ), Pohjois- Pohjanmaa (vuonna 2005: ; muutos ), Keski-Pohjanmaa (vuonna 2005: ; muutos +255). Alueen kokonaisasukasluvun kehityssuunta on 2000-luvulla ollut kasvava. Positiivinen kehitys on parantuneen muuttotaseen ja korkealla pysyneen luonnollisen väestönmuutoksen ansiota. Heikoimmillaan Pohjois-Suomen muuttotase oli vuonna 1998, jolloin muuttotappio oli yli henkeä. Pohjois-Suomen alueen sisällä väestökehityksessä on huomattavia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä on kasvanut voimakkaasti, selvästi koko maan keskimääräistä väestökehitystä nopeammin. Keski-Pohjanmaalla väkimäärä on viime vuosina ollut jälleen kasvussa suurten muuttotappiovuosien jälkeen ja Lapissa väestö on vähentynyt yhdessä Kainuun maakunnan kanssa kaikkein rajuimmin Suomessa. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla muuttotase on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Keski-Pohjanmaalla luonnollinen väestönmuutos on kuitenkin pysytellyt edelleen positiivisena, kun taas Lapissa luonnollinen väestönmuutos on jo painunut nollan tuntumaan. Alueen väestön ikärakenne on EU:n keskitasoon verrattuna suotuisa, alle 15-vuotiaiden osuuden ollessa keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuuden pienempi. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Työikäisten määrän väheneminen ja toisaalta vanhusten määrän kasvu tulevat Pohjois-Suomessa olemaan EU:n kärkipäätä, mikä vääristää ikärakennetta epäsuotuisaan suuntaan ja heikentää alueen huoltosuhdetta. Pohjois-Suomi: väestömuutokset Lappi: Väestömuutokset

10 10 Keski-Pohjanmaa: väestömuutokset Pohjois-Pohjanmaa: Väestömuutokset Kuvio.Pohjois-Suomen väestömuutokset (punainen palkki = syntyneiden enemmyys; sininen palkki = nettomuutto; keltainen viiva = väkiluvun kokonaismuutos) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Ikääntyminen Ikärakenteella mitattuna Pohjois-Suomi on kahtiajakoinen alue. Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan Suomen nuorin maakunta, Keski-Pohjanmaan vuodesta 2006 alkaen neljänneksi nuorin (toisena Uusimaa runsaan opiskelijamuuttovoiton ja kolmantena Itä-Uusimaa perheiden muuttovoiton vuoksi), mutta Lappi on yksi vanhimmista. Pohjois-Suomessa on kokonaisuutena maan keskiarvoa enemmän lapsia ja nuoria ja aavistuksen vähemmän yli 65 vuotiaita, mutta maakuntatasolla erot ovat suuria. Taulukko 3. Ikäryhmien suhteellisen osuuden kehitys vuoden 2007 trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) Alue ikäryhmä KOKO MAA ,1 % 16,5 % 16,5 % 16,6 % 16,4 % ,5 % 65,9 % 62,8 % 60,4 % 58,8 % ,5 % 17,6 % 20,7 % 23,0 % 24,8 % Keski-Pohjanmaa ,9 % 18,4 % 18,7 % 18,9 % 18,8 % ,1 % 63,3 % 59,5 % 56,9 % 55,5 % ,0 % 18,2 % 21,8 % 24,2 % 25,7 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % 20,5 % 20,9 % 21,0 % 20,7 % ,4 % 64,9 % 62,0 % 59,6 % 58,0 % ,9 % 14,6 % 17,1 % 19,4 % 21,3 % Lappi ,3 % 15,5 % 15,5 % 15,9 % 15,9 % ,8 % 65,5 % 61,8 % 58,3 % 55,7 % ,9 % 19,0 % 22,7 % 25,9 % 28,4 %

11 11 Taulukko 4. Suhteellinen väestökehitys ikäryhmittäin (2005=100) vuoden 2007 trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) ikäryhmä KOKO MAA yhteensä 100,0 101,5 103,4 105,1 106, ,0 98,0 99,6 101,9 102, ,0 100,7 97,7 95,6 94, ,0 108,3 130,0 146,9 160,5 Keski-Pohjanmaa yhteensä 100,0 100,0 100,3 101,0 101, ,0 97,4 99,2 101,1 101, ,0 98,8 93,2 89,7 87, ,0 107,3 128,6 143,5 153,4 Pohjois-Pohjanmaa yhteensä 100,0 103,0 106,4 109,3 111, ,0 101,9 107,2 110,8 111, ,0 102,3 100,9 99,5 98, ,0 108,1 131,0 153,0 171,3 Lappi yhteensä 100,0 98,7 97,6 97,0 96, ,0 93,9 93,0 94,6 94, ,0 98,2 91,6 85,9 81, ,0 104,7 123,6 140,2 153,4 Pohjois-Suomi yht. yhteensä 100,0 101,4 103,2 104,8 106, ,0 99,4 102,8 105,8 105, ,0 100,7 97,4 94,5 92, ,0 106,9 128,2 147,5 163,1 Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutu kerää muuttovoittoa koko Pohjois-Suomesta, joten maakunnassa on paljon nuoria ja työikäisiä ja siksi maakunnan väkiluku kasvaakin koko maata nopeammin. Keski-Pohjanmaalla on maan keskiarvoa enemmän sekä lapsia että vanhuksia, ja vastaavasti työikäisten määrä jää maan keskiarvosta; maakunnan väkiluku olisi Tilastokeskuksen vuoden 2007 trendiennusteen mukaan kasvussa (edellisessä trendiennusteessa vielä lievässä laskussa). Lapissa korostuu yli 65-vuotiaiden osuus ja trendiennusteen mukaan maakunta myös vanhenee ja väkiluku sekä työikäisen väestön määrä laskee koko maata (ja muuta Pohjois-Suomea) nopeammin. (Taulukot 3 ja 4.) Pohjois-Suomen kehitys ei ole tasaista, vaan maakuntien erot (ja myös erot maakuntien sisällä) voivat olla suuria. Esimerkiksi muuttotaseella mitattuna koko Pohjois-Suomessa oli vain yksi muuttovoittoseutukunta Oulu - vuonna 2006 (Oulu ja Kokkola 2005). Väkiluku kasvoi neljässä seutukunnassa Oulun, Rovaniemen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukunnissa - vuonna 2006; kaikilla muilla alueilla Pohjois-Suomessa väki väheni joko muuttotappion ylittäessä syntyneiden enemmyyden, tai molempien muuttujien ollessa negatiivisia. (Kuvio 1.)

12 12 Väkiluvun muutos seutukunnittain 2006 Maakuntaraja Muutos (%) *Tietoa ei voida ilmoittaa Längelmäen osaalueliitoksen vuoksi. * * Kuvio 1. Vuoden 2007 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Pohjois-Suomen kaikki maakunnat ovat asettaneet tavoitteekseen työpaikkamäärän kasvun, ja ennusteiden mukaan kasvua olisikin monilla (perinteisesti miesvaltaisilla) toimialoilla odotettavissa Keski-Pohjanmaan metalliteollisuudesta Lapin kaivoshankkeisiin, mikäli osaavaa työvoimaa vain on tarpeeksi saatavilla. Syrjäisimmillä seuduilla ja ikärakenteeltaan vaikeimmilla Pohjois-Suomen alueille tavoitteiden saavuttaminen vaatii muuta aluetta voimakkaampia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi (ulkomainen työvoima, pitkäaikaistyöttömät, kuntoutus, uudelleen koulutus, segregaation vaikutusten huomioiminen); näihin ongelmiin on yleensä puututtu ESRohjelmarahoilla. ESR toimenpiteden yhteensovituksella EAKR ohjelmaan on suuri merkitys. 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu on synnyttänyt verrattain vähän uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista, luonnonolosuhteet ja pitkät etäisyydet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa ja heikentävät kilpailukykyä. Alueen elinkeinorakenne on alkutuotantovaltaisempi ja julkisten palvelujen osuus suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan yksityisten palvelujen osuus on merkittävästi pienempi. Pohjois-Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on alle EU:n (25) keskiarvon. Vuonna 2003 Pohjois-Suomessa kertyi asukasta kohden laskettua arvonlisäystä euroa, mikä on euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2003 koko maan arvonlisäyksestä

13 Pohjois-Suomessa kertyi 10,8 prosenttia. Pohjois-Suomen sisällä arvonlisäystä absoluuttisesti ja asukasta kohden kertyy eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ja Lapin asukaskohtainen arvonlisäys on käytännössä samalla tasolla. Arvonlisäyksen arvo- ja volyymi-indeksivertailun avulla huomataan kehityksen vuodesta 1996 lukien olleen myönteisintä Pohjois-Pohjanmaalla. Koko talouden liikevaihtokehitystä tarkasteltaessa havaitaan Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen pysyneen hyvin koko maan kasvuvauhdissa. Liikevaihtokehitys on noudattanut pääpiirteissään samaa trendiä kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa. Vuosituhannen loppuun ajoittuu vahva suhdannenousu, jonka jälkeen liikevaihto ja talouskasvu tasaantuivat. Sittemmin liikevaihto ja talous ovat lähteneet uudelleen nousuun ja varsinkin Lapissa kehitys on ollut suurteollisuusvetoisesti vahvalla kasvu-uralla. Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta peräti 47 % kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen toimialoilla Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 2004 liikevaihto (milj. ) D 6769 G F I K 614 E 547 H A, B O 262 C N M D Teollisuus F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut palvelut N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta M Koulutus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli- ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla, kun taas Keski-Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa kemianteollisuus. Pohjois-Suomen teollisuuden rakenteelle on ominaista riippuvuus suurista tuotantoyksiköistä, mikä merkitsee aluetaloudellista riskiä. Riski konkretisoitui ensin Kemijärven sellutehtaan sulkemisena (päätös 2007), sekä pienemmässä mittakaavassa Atrian Kannuksen toimipaikan lopettamispäätöksenä keväällä Suuryritykset ovat sijoittuneet pääosin alueen rannikkovyöhykkeelle, Perämerenkaarelle. Teollisuuden merkitys Pohjois-Suomelle on suuri katsottaessa yritystoimipaikkojen toimialakohtaisia henkilöstömääriä. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on kolmannes. Teollisuustyöpaikkojen määrä ei olennaisesti ole viime vuosina kasvanut. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Yritystoimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Pohjois-Suomen yritysrakenne on vahvasti pk-valtainen. Pohjois-Suomen yritystoimipaikasta 82 % kuuluu henkilöstön kokoluokalla mitattuna enintään kymmenen henkilöä työllistäviin eli mikroyrityksiin. Tämä asettaa erityisiä haasteita yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääntymiselle.

14 14 Pohjois-Suomen yritystoimipaikat henkilöstökokoluokittain yritystoimipaikkojen lukumäärä hlö hlö hlö hlö hlö 200 hlö henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö henkilöstön määrä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen kuntien velkaantuminen jatkui vuoden 2005 tilinpäätöstietojen mukaan nopeana tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lainakanta euroa/asukas on Pohjois-Suomessa keskimäärin euroa, mikä on euroa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois- Suomen kunnista yli puolessa vuosikate oli negatiivinen ja ko. kuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta. Mikäli kuntien taloudellinen tilanne jatkaa kehitystään vuoden 2005 tilinpäätöstietojen osoittamalla tavalla, palvelujen tuotantoedellytykset heikkenevät entisestään erityisesti kunnissa, joissa heikko vuosikate, alijäämäisyys, velkaantuminen ja korkea veroprosentti rajoittavat sopeutumisvaihtoehtoja. Kuntien mahdollisuudet rahoittaa kehittämishankkeita kuluvalla ohjelmakaudella ovat rajalliset. Mikäli se muodostuu esteeksi ohjelman täysimääräiselle toteuttamiselle, tulisi valtio/kuntarahan suhdetta kyetä tarkistamaan vielä ohjelmakauden kuluessa.

15 Työmarkkinat P-Suomen työvoima, työlliset ja työttömät Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa Maakuntaraja Työttömyysaste (%) työvoima työlliset työttömät Laskettu kuntaluvuista Vuoden 2007 seutukuntarajat Lähde: Työministeriön tilastot Vuonna 2007 Pohjois-Suomen työvoimaan kuului ( vuonna 2004) henkeä, joista miehiä selvästi naisia enemmän. Vuonna 2007 Pohjois-Suomessa oli ( vuonna 2004) työllistä ja ( vuonna 2004) työtöntä. Pohjois-Suomen työllisten määrä on vuodesta 1995 kasvanut hengellä. Vastaavasti työttömien määrä on pienentynyt henkilön verran. Erot alueen maakuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Työvoiman määrä on lisääntynyt käytännössä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ( ), kun taas Keski-Pohjanmaalla työvoiman määrä on säilynyt ennallaan ja Lapissa työvoima on vähentynyt hengellä. Työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa, joskin vain Keski-Pohjanmaalla päästään työllisyys- ja työttömyysasteissa lähelle maan keskiarvoa. Pohjois-Suomen työllisyysaste on edelleen EU:n keskitason alapuolella ja työttömyysaste selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Suuri osa Pohjois-Suomen työttömyydestä on vaikeasti ratkaistavaa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyden negatiiviset vaikutukset ovat jo pitkään kohdistuneet tietyille ryhmille ja henkilöille. Merkittävän työmarkkinoiden toimivuuden esteen muodostaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jolloin tarjolla olevien henkilöiden osaamis- ja koulutustaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Yli 50-vuotiaiden vailla minkäänlaista tutkintoa olevien työttömien asema on erityisen vaikea. Edellä kuvattu kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa vallitsee yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Nämä asiat kuuluvat pääasiassa ESR -ohjelmalla ratkaistavien piiriin, mikä osaltaan lisää yhteensovituksen tarpeellisuutta.

16 16 Työttömyysasteen kehitys Työllisyysasteen kehitys Koko maa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Vuonna 2005 Pohjois-Suomessa oli työpaikkoja yhteensä kappaletta. Työpaikoista noin kolmannes, työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen palvelusektori, jonka jälkeen tulee teollisuus työpaikalla. Työpaikkojen määrä Pohjois-Suomessa toimialoittain muutos muutos 00-05e * Pohjois-Suomi - Norra Finland Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

17 17 Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla vähemmän kuin viime vuosikymmenen lopulla. Maa- ja metsätaloustyöpaikkojen väheneminen on jatkunut tasaisena. Teollisuustyöpaikkojen määrän laskuun 2000-luvulla on syynä erityisesti ICT- ja elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne. Rakentamisen ja palvelujen työpaikkamäärien kasvu on jatkunut myös tällä vuosikymmenellä, vaikka osittain hidastuen. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkakasvu on hidastunut, vaikka matkailun merkitys kasvaa koko ajan. Matkailun merkitys on erityisesti Lapissa suuri. Maa- ja metsätalouden työpaikoissa väheneminen on jatkunut ja vuosikymmenessä alalta on kadonnut lähes työpaikkaa. Taulukko. Maakunnittaiset tiedot toimialoittain teollisuudessa vuosina Henkilöstö yhteensä Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 19 Lappi CDE Koko teollisuus C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus Elintarviketeollisuus Tekstiilien valmistus Tekstiili-, vaatetus ja nahkateollisuus Vaatteiden valmistus, turkisten muokkaus Parkitseminen ja muu nahan valm., laukkujen ja jalkin. valm Sahatav., puu-, korkki- ja punontatuott. valm. pl. huonekalu Metsäteollisuus Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus Kemianteollisuus Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, tekokuitujen valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Metallien jalostus Metalliteollisuus Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden ja laitteiden valmistus Konttori-,tieto- ja muiden sähkökoneiden valmistus Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus Lääkintä-, hienomek. kojeiden, opt. instrum., kellojen valm Autojen ja perävaunujen valmistus Muu kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus, muu valmistus Kierrätys E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

18 18 Oheiseen taulukkoon on koottu erikseen teollisuuden eri toimialojen kehitystä maakuntatasolla 2000-luvulla. Pohjois-Pohjanmaalla teollisuustyöpaikkoja on 2000-luvulla kadonnut n kpl ja Lapissa n Keski-Pohjanmaalla teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen työpaikat ovat vähentyneet noin vuoden 2000 tasolle. Yksittäisiä anomalioita taulukossa on mm. Keski-Pohjanmaan osalta OMG Kokkola Chemicalsin siirtäminen syystä tai toisesta kemianteollisuudesta metallien valmistukseen tilastokeskuksen toimesta. Tiedetään myös, että keskipohjalaisen veneteollisuuden työpaikat eivät läheskään kaikki ole luokan muu kulkuneuvojen valmistus alla. Ohjelma-asiakirjan laatimisen jälkeen on vuosina tapahtunut äkillisiä ennakoimattomia muutoksia, lähinnä teollisuustyöpaikkojen menetyksiä, mm. Kemijärvellä, Lestijärvellä sekä Kannuksessa. Myös Oulunseudulla on jo useamman vuoden ajan kärsitty elektroniikkateollisuuden (luokat 30 ja 32) työpaikkojen menetyksestä. Nämä eivät vielä näy yllä olevissa taulukoissa. 2.5 Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen keskeisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ovat nuorten koulutettujen naisten muuttaminen alueelta pois, rakennemuutoksista johtuva naistyöpaikkojen väheneminen, naisyrittäjien pieni määrä ja naisyritysten vähäinen työllistävyys. Sukupuolten väliset tuloerot ovat suuret (joskaan eivät niin suuret, kuin maassa keskimäärin; molemmat sukupuolet tienaavat maan keskiarvoa vähemmän) ja rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan työmarkkinoilla. Maaseudun naisten työllisyystilanteeseen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yksityisen palvelusektorin työpaikkojen syntyminen varsinkin matkailualueille. Sukupuolten eroja kuvaavia tunnuslukuja Pohjois-Suomesta Naiset %-os. Miehet %-os. Yht. Työvoima vuonna 2006 (e) , , Työllisiä vuonna 2006 (e) , , Keskitulo vuodessa vuonna 2004, (suluissa koko maan keskiarvo) (24 621) (35 182) (30 008) - palkansaajat (suluissa koko maan keskiarvo) - yrittäjät (suluissa koko maan keskiarvo) (24 658) (24 153) (34 945) (36 720) (29 733) (32 367) Työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuonna valtio , , kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , yksityinen sektori , , yrittäjät , , Työttömiä vuonna 2006 (e) , , Työttömyysaste vuonna 2007 (vuosikeskiarvo) (suluissa 2004e) 11,1 (13,6) 10,5 (14,9) 10,8 (14,3) Työllisyysaste 2006 (laskennallinen, epävirallinen) 59,7 62,1 60,9 Koulutusrakenne vuonna 2006

19 19 - ei tutkintoa, % 35,0 36,2 35,6 - keski-aste, % 39,2 43,7 41,4 - korkea-aste, % 25,9 20,1 23,0 Osuus kunnan valtuutetuista 1) v. 2004, % 32,6 67,4 Pohjois-Suomen työvoimasta oli vuonna 2006(e) naisia 47,3 % ja miehiä 52,7 %. Naisten ja miesten osuus työpaikoista vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Naisten työpaikat jakautuvat tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Naisten osuus kuntasektorin työpaikoista on peräti 75 prosenttia. Miesten työpaikat painottuvat selvemmin yksityiselle sektorille, missä myös miesten työpaikkojen osuus on suurin eli yli 60 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli vuonna 2007 (vuosikeskiarvo) naisia matalampi, 10,5% (vuonna 2004 vielä hieman naisia korkeampi). Erot maakuntien välillä (työttömyys- ja työllisyysasteissa) ovat suuria. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Esimerkiksi yksityisen palvelutuotannon myötä naisyrittäjyydelle avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä edistetään naisten yrittäjyyttä tukevilla hankkeilla. Pohjois-Suomessa naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Vuonna 2006 korkea-asteen tutkinto oli 25,9 (24,8 vuonna 2004) prosentilla naisista ja 20,1 (19,6 vuonna 2004) prosentilla miehistä. Sekä miehistä että naisista noin 35,5 (37 vuonna 2004) prosenttia on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustason kohoaminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisää naisten muuttohalukkuutta. Sukupuolten väliset tuloerot ovat myös selviä: naisten keskitulo on 84 prosenttia väestön keskitulosta. Sukupuolten välisiin tasa-arvo- ja segregaatiokysymyksiin voidaan jossain määrin vaikuttaa sekä ESR-, että EAKR-ohjelmilla. 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Osaamisen kehittäminen, uuden tiedon ja teknologian siirtäminen sekä työpaikkojen luominen korkeasti koulutetuille ovat avainasemassa Pohjois-Suomen kehittymisen, vetovoimaisuuden sekä aluetaloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Verkostojen rooli alueellisessa kehittämisessä on jo merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää ja yhteisten hankekokonaisuuksien kehittämistä.. Kehittämistyössä alueellisella innovaatioympäristöllä on merkittävä rooli, ts. vuoropuhelua ja kytkentöjä alueen eri tiedon tuottajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset) ja yritysten välillä. Koulutus Merkittävän haasteen osaamisyhteistyölle muodostaa pohjoissuomalaisen väestön keskimääräistä heikompi koulutustaso. Pohjois-Suomen väestöstä oli v tutkinnon suorittaneita kaikkiaan 49,6 %. Heistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32,5 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 64,8 %. Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoaan tavoittelevaa korkeakouluopiskelijaa ja noin

20 osa- tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina, soveltajina ja siirtäjinä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa, niin että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja tehostamiseen, profiloitumiseen vahvuusalueille, Alueella on edistetty opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä ja näiden kehittämistä jatketaan. On myös varmistettava, että valmistuneet integroidaan paikalliseen talousympäristöön ja edistetään yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämistä alueella. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005 Koulutuskokonaisuuden tavoitteeseen liittyen Pohjois-Suomen korkeakouluista ollaan luomassa koko alueen kattava, rajaton ja koulutustasoista riippumaton avoimen ja aikuiskoulutuksen järjestelmä, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva, alueellinen oppimiskeskusverkosto ja joka sisältää erilaisia tukipalveluja, kuten kirjasto- ja tutorpalvelut. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten koulutusyhteistyössä saadaan yhteisten tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toteuttamisella synergiaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen profiilia ja vetovoimaisuutta. Toisen asteen koulutustarjonta on Pohjois-Suomessa varsin kattava sekä alueellisesti että koulutusaloittain. Korkeatasoisten kädentaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, joten toisen asteen koulutus on nähtävä elinkeinoelämän kipeästi kaipaamana todellisena vaihtoehtona. Aikuiskoulutuksella on selkeä merkitys työllisyyskehityksen parantamisessa ja Pohjois-Suomen väestön elinolojen ja viihtyvyyden parantamisessa. Nopeasti tarpeisiin, esim. ennakoimattomissa rakennemuutostapauksissa, reagoiva ja yrityslähtöisesti palveleva aikuiskoulutus on vahvuus, johon

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2008 Hyväksytty P-S EAKR

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot