PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

Transkriptio

1 PIHLAJA 2012 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Tuettu työllistyminen ry:n tehtävänä on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Puheenjohtaja Janne Sankelo puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh Kauppatie Kauhava Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa Moon-toiminta tukee tuettua työllistymistä ohjaamalla nuoria itsenäiseksi ohjatun asumisharjoittelun avulla. Toiminta pyrkii tukemaan nuoren sosiaalisten verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Tavoitteena on saada nuorelle oma asunto ja työpaikka. Moon-toiminta on osa Tuettu työllistyminen ry:n toimintaa. Moon-toimintaan kuuluvat: Yksilölliset viikkosuunnitelmat Itsenäistymisharjoittelut, mm. ohjattu asumisharjoittelu Ohjatut vapaa-ajan toiminnot Kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen Voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen Työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen Koordinaattori Päivi Jukantupa puh

3 Janne Sankelo kansanedustaja, Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja Töitä asianmukaisella palkalla Kuva: Kaj Lindeman Eduskunnan viime vuoden työ saatiin päätökseen viimeisten talousarvioäänestysten jälkeen joulun alla. Syksy oli ennen kaikkea talouden haasteiden vuoksi vilkasta aikaa eduskunnassa ja laajimmat keskustelut käytiin euroalueen kriisistä sekä kuntauudistuksesta. Viime elokuussa yhdistyksemme järjesti Finlandia-talolla perinteiset Tuetun työllistymisen markkinat. Aamulla muutamaa tuntia ennen seminaarin alkua järjestimme Eduskuntatalon edustalla sadan hengen voimin mielenilmauksen, jossa vaadittiin osatyökykyisten nykytilanteeseen parannuksia. Olenkin vienyt edustajakumppaneilleni yhdistyksemme viestiä siitä, että avotyöstä tulisi luopua ja jokaisen osatyökykyisen osaamiselle pitäisi löytyä työpaikka, josta maksetaan asianmukaista palkkaa. Innokkaille ja ahkerille työntekijöille on yhteiskunnassamme aina tilausta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien tuntuvaan parantamiseen. Kataisen hallituksen tavoitteena onkin kehittää todenteolla osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon. Tämä työvoimareservi on hyödynnettävä, sillä huoltosuhteen heikkeneminen vaatii lisää tekijöitä erityisesti palvelualalle. Tällä hallituskaudella lisätään tiedotusta vammaisille ja osatyökykyisille työnantajille tarkoitetuista tukitoimista ja muista järjestelyistä. Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia saada työpaikoille vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia. Näiden kahden tärkeän asian, paremman tiedotuksen ja työhönvalmentajien, eteen Tuettu työllistyminen ry on tehnyt hartiavoimin töitä Esa Jukantuvan johdolla jo vuosikaudet. ********** Valtiotalouden haasteista huolimatta löytyy tämän vuoden talousarviosta myös muita myönteisiä päätöksiä. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan 55 miljoonan euron panostuksilla. Myös mm. pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöhön osallistumiseen ja koulutukseen ohjataan 20 miljoonaa. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta suunnataan sisäministeriön hallinnonalalle 5 miljoonan lisäraha valmistuvien poliisien työllistämiseen. Myös veteraanien kuntoutusrahoihin tehtiin täydentävässä budjettiesityksessä 4 miljoonan euron lisäys. Tämän ansiosta kuntoutusraha nousee jokaista veteraania kohden. Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia Pihlaja-lehden lukijoita menneestä vuodesta ja toivottaa työntäyteistä vuotta

4 Pihlaja 2012 Töitä asianmukaisella palkalla... 3 Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelon kuulumisia eduskunnasta Avotyö historiaan!... 5 Jokaisella on oikeus tehdä töitä ja saada työstään palkkaa Työ on parasta sosiaaliturvaa... 6 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ajatuksia kymmenensillä Tuetun työllistymisen markkinoilla Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi FAIDD Solutions Oy:n työkalu Verkko-HOJKS esittelyssä Maken kyvyt ovat käytössä! Lapuan ensimmäinen tuetusti työllistynyt vajaakuntoinen Make on motivoitunut työntekijä. ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä leireille Elämänhallintataitoja ja maanpuolustusta etyläiset esikutsunnoista Moon selviytyjä -leirille Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle Arpajaisten avajaistilaisuuden tunnelmia Valokuvia X Tuetun työllistymisen markkinoiden yhteydessä järjestetty mielenilmaus Tavoitteena työelämä Hallituksen jäsen, kouluttaja Aino-Maija Kiviniemi tiedottaa Ammattiopisto Luovin koulutusuutisista. Taru ja Tanja Espanjassa Kansainvälinen yhteistyö kokemusten ja näkemysten rikastuttajana Työharjoittelussa Mantelan Liikenteellä Työssäkäyntiavustaja on tukena työharjoittelussa Moon taiteen ystävä -leiri Ouran Lomassa Taidetta ja kirkkaita tähtiä Alavudella Miten tanssiterapiaa voi hyödyntää ja soveltaa erityisoppilaiden kanssa? Tanssipedagogiikka oppimisen sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena 4

5 Esa Jukantupa toiminnanjohtaja, Tuettu työllistyminen ry Avotyö historiaan! Tuetun työllistymisen pystin luovutus Ammattiopisto Luoville Janne Sankelo, Anja Kallio-Koski ja Esa Jukantupa. Kuva: Susanna Kangas Meillä on Suomessa useamman tuhannen vammaisen joukko, joiden oikeuksia oikeaan työhön ja työsuhteeseen ei tueta. Työvalmentajan tai työssäkäyntiavustajan tuella ja ohjauksella heistä tulisi osaavia ja pitkäaikaisia työntekijöitä moniin räätälöityihin työtehtäviin. Usein vielä ajatellaan, että työn tulisi olla kokopäiväistä ja jokapäiväistä miksi? Esimerkiksi moni kehitysvammainen pystyy tekemään muutaman tunnin työpäiviä. Tuetun työllistymisen tärkein tavoite on vakiinnuttaa ja mahdollistaa työllistyäkseen erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelut kansalliseen palveluverkostoon koko valtakunnan tasolla. Siihen on vielä pitkä matka. Alalla on muutamia hyviä toimijoita, mutta valtakunnallisesti ei ole päästy alkuperäiseen tavoitteeseen. Tilanne on vammaisille tällä hetkellä hyvin eriarvoinen riippuen siitä, missä kunnassa tai kaupungissa sattuu asumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi velvoittaa kunnat työllistämään kehitysvammaisia oikeisiin työsuhteisiin silloin kun se yksilötasolla on mahdollista. Tämän olen todennut ennenkin! Kymmenensillä tuetun työllistymisen markkinoilla Finlandia-talolla Helsingissä päivän iskulauseena oli Tahdon oikeesti tehdä töitä, enkä vain leikisti puuhastaa.... Eduskunta- talon portailla ilmaistiin mieltä muun muassa avotyösuhteita kohtaan. Avotyö historiaan! -huudot kajahtivat pitkin Mannerheimintietä. Tarvitsemme kaikkien panosta tämän asian korjaamiseen joukoissa on voimaa. Tuettu työllistyminen ry on kehittänyt erityisnuorten varhaisen kuntoutuksen mallia, Moontoimintaa, joka aloitetaan jo kouluaikana 12-ikävuoden jälkeen. Moon-toimintaan kuuluvat yksilölliset viikkosuunnitelmat, itsenäistymisharjoittelut (mm. ohjattu asumisharjoittelu), ohjatut vapaa-ajan toiminnot, kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen, voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen sekä työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen. Tervehdin ilolla uuden hallituksen kirjauksia tulevan vaalikauden aikana. Hallitus aikoo muun muassa luoda pysyvän palkkatukijärjestelmän vaikeasti työllistyville ihmisille. Jokainen ihminen, josta tulee joskus palkansaaja, on samalla hetkellä myös veronmaksaja ja tuntee itsensä täysivaltaiseksi Suomen kansalaiseksi. Suomi on monessa asiassa yksi maailman parhaita maita asua ja opiskella. Nyt on aika näyttää, että olemme sitä myös työn tekemisen suhteen. Kaikilla on oikeus tehdä töitä ja saada siitä palkkaa. 5

6 Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, Tuetun työllistymisen markkinat Työ on parasta sosiaaliturvaa Vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita Vähennetään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa Perheiden hyvinvointia ja jokaisen osallisuutta lisätään Korkea työllisyysaste Hallitus on valinnut kolme painopistealuetta 1) Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy 2) Julkisen talouden vakauttaminen 3) Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden ja työllisyyden edistäminen näkökulmaksi työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa kehitettäessä Köyhyyden ylisukupolvisuus katkaistaan Yhteisöjen vastuuta vahvistetaan Kansalaisjärjestöjen arvokas työ nostetaan näkyväksi Tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan erityisesti ennalta ehkäisevien toimenpiteiden sekä toimivien peruspalvelujen avulla Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Kuva: Janne Suhonen /valtioneuvoston kanslia Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Avainsanoja: ahkeruus, työ, vastuu, avoimuus, yrittäjyys, tasa-arvo, kunnioittaminen, yhteisvastuu, välittäminen, osaaminen, luovuus, terveys, kestävä kehitys Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu Vahvistetaan monipuolista elinkeinorakennetta Huolehditaan korkeasta osaamistasosta, ammattitaidosta ja sivistyksestä Tuetaan työmarkkinoiden vakautta ja toimivuutta Tehostetaan toimia työttömyyttä vastaan Satsataan työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen 6

7 Kehitetään osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon Hallitusohjelma ja pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Tavoitteena työllisyysasteen nostaminen 72 %:n ja työttömyyden alentaminen 5 %:n, jonka saavuttamiseksi tarvitaan mm. aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vaikeasti työllistyvien aseman parantamista työmarkkinoilla Verotus Perusturvan varassa olevien ja pienituloisten työn vastaanottamista kannustetaan parantamalla kunnalisvertuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä Palvelujen tuottaminen Selkeytetään kilpailuttamisen ja julkisen tuen sääntöjä Säädetään puitelaki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä ns. SGEI-palveluista (mm. kolmannen sektorin asema, RAY-rahoitus) Hankintalaki uudistetaan mahdollistamaan entistä paremmin kuntien suorahankinnat ja huomioimaan mm. työllisyys- ja terveyspoliittiset sekä sosiaaliset laatutekijät EU-rakennerahastojen mahdollistama tuki Keskeinen teema hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen Kohdennetaan entistä voimakkaammin työllisyyden parantamiseen ESR:n painopistealueena vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen Työllisyyden edistäminen Lisätään työttömien koulutusta, palkkatukimahdollisuuksia ja muita palveluja Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen parannetaan Nuorten yhteiskuntatakuu: jokaiselle alle 25 v. nuorelle (alle 30 v. vastavalmistuneelle) taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka viimeistään 3 kk työttömäksi joutumisesta hanke ja työryhmä TEM, OKM, STM + sidosryhmät -määräaika 2013 Nuorten työpajatoimintaa kehitetään Tuettu työllistäminen Lisätään palkkatuen käyttöä yksityisiin yrityksiin palkkaamisessa Muutetaan palkkatuki työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi Tavoitteena pysyvän palkkatukijärjestelmän luominen vaikeasti työllistyville ja vammaisille Järjestöjen palkkatuen perusteet (de minimis -sääntely) tarkastellaan uudelleen Turvataan kolmannen sektorin mahdollisuudet edistää vaikeimmin työllistyvien työllistymistä ja elämänhallintaa Selvitetään mahdollisuudet saada maahanmuuttajien, vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia Työvoimapalvelujen uudistaminen Työvoiman palvelukeskus (TYP) -toimintamalli laajennetaan lakisääteisenä koko maata kattavaksi siirtyminen TE -toimistosta TYP -asiakkaaksi viimeistään 12 kk työttömyyden jälkeen TYP:lla vastuu eläke-edellytysten selvittelystä Palvelutarvearvio työllistämissuunnitelman yhteydessä työttömyyden alkuvaiheessa Hallituskauden mittainen kuntakokeilu työllistämisvastuun siirrosta kunnalle 12 kk työttömyyden jälkeen vastuu kunnalle aktiivi seuranta ja palvelutarjonta Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi Parannetaan välityömarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuntien, yritysten, sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi Arvioidaan sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet Työpankkitoiminta laajennetaan kokeiluna valtakunnalliseksi Selkeytetään ammatillisen kuntoutuksen työnjakoa OKM:n ja TEM:n kesken Terveyden- ja hyvinvoinnin lisääminen Työttömien terveydenhuoltopalveluja kehitetään ja lisätään; pääpaino työllistymistä tukevissa toimissa Kuntoutus otetaan osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia Parannetaan mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä edistetään osittainen sairauspäivärahan, osittaisen kuntoutustuen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä työaikojen ja työn muokkaaminen vastaamaan paremmin osittaista työkykyä ja kuntoutumista työnantajien valmiuksia ja kannustimia palkata osatyökykyisiä edistetään ja kehitetään Toimeentuloturva vahvistuu Korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 /kk vuoden 2012 alusta Korotetaan toimeentulotuen perusosan tasoa 6 %:lla vuoden 2012 alusta Yksinhuoltajille lisäksi 5 Me Parannetaan yleistä asumistukea Huomioidaan työmarkkinatuen muutos tarkistamalla vastaavasti perusomavastuun tasoa vuoden 2012 alusta Omavastuiden alentaminen ja hyväksyttyjen asumismenojen korottaminen Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma 7

8 Veli-Pekka Sinervuo toimitusjohtaja, FAIDD Solutions Oy Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi Onko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osaamisesta ja taidoista kerätty tieto helposti saatavilla? Edistävätkö HOJKS-kokoukset oppimisen kannalta tärkeän tiedon jakamista, tavoitteiden asettelua ja oppimisympäristöjen suunnittelua? Näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan peruskoulun yksilöllistetyn opetuksen suunnitteluun tarkoitettu Verkko-HO- JKS. Tietokoneohjelma on internetissä toimiva työkalu, joka helpottaa opettajan työtä, mutta palvelee myös muita oppilaan kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä huoltajia. Elokuussa Kasvatuksen ja opetuksen kongressissa Jyväskylässä esitelty Verkko-HO- JKS syntyi Kehitysvammaliitossa tehdyn kehittelytyön tuloksena. Verkko-HOJKSin sisältöä ja toimintaa on peilattu muun muassa perusopetuksen uusiin linjauksiin oppilaalle annettavasta kolmiportaisesta tuesta. Ohjelman ytimen muodostaa kuitenkin oppiaineen pedagoginen suunnittelu, jossa on mahdollista huomioida oppimisen pienetkin askeleet. Kaikkien oppiaineiden sisällöt luokille on purettu opetussuunnitelman perusteista valmiiksi omiksi lauseikseen, joihin vastuuopettaja määrittelee huoltajan kanssa oppilaalle sovittavat tavoitteet. Myös opittavien taitojen tavoitteet ovat valmiina asteikkona, joten käyttäjän ei tarvitse kirjaamisvaiheessa keksiä pyörää aina uudestaan. Verkko-HOJKSin käyttö alkaa perinteisellä huoltajan kanssa pidettävällä HOJKS-kokouksella, josta tehdään ohjelman avulla arkistoitava ja tulostettava versio. Siihen kirjataan oppiainesuunnittelun lisäksi mm. oppilaan taustatiedot, eri taitoja, oppimisympäristössä huomioitavia asioita sekä arvioinnin muotoja. Arkistoitu versio toimii jatkossa pohjana työskentelyversiolle, joka päivittyy koko ajan kouluvuoden kuluessa. Yhtenäistää käsitystä oppilaasta Oppiaineisiin liittyvän yksityiskohtaisen suunnittelun lisäksi Verkko-HOJKSissa on panostettu siihen, että se luo tavan yhtenäistää eri tahojen käsityksiä oppilaan oppimisesta ja hänen tarvitsemastaan tuesta. Huoltaja voi seurata verkkoyhteyden avulla, miten opettaja ja muut koulun ammattilaiset arvioivat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan edistymistä tavoitteiden suuntaan. Vastaavasti huoltaja itse voi Verkko-HOJKSissa antaa kodin näkökulmasta palautetta lapsensa oppimisesta ilman, että tarvitaan aina erillistä kokousta. Opettajan ja huoltajan lisäksi myös muut oppilaan kanssa työskentelevät voivat lukea tai kommentoida oppilaan HO- JKSia. Verkko-HOJKS on suojattu SSL-tekniikalla. Käyttäjät saavat salattuun nettiyhteyteen eri tason oikeuksia sen mukaan, mitä huoltajan kanssa sovitaan. Pääkäyttäjänä toimii yleensä rehtori, joka antaa käyttäjätunnukset muille. Uuden palvelun pohjana on käytetty vaikeavammaisten opetukseen suunniteltua verkkopohjaista HOJKS-ohjelmaa, joka kehitettiin Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksessa vuonna Nyt päivänvalon nähneen Verkko-HOJKSin tarjoaa liiton omistama FAIDD Solutions Oy, joka on vastannut työkalun teknisestä ja pedagogisesta kehittelystä. Kuinka ohjelma toimii käytännössä? HOJKS-työkalu toimii internetissä salatussa yhteydessä. Ohjelma sisältää osiot, joissa täytetään HOJKS:ia, luodaan käyttäjätunnuksia ja tulostetaan tarvittavia tulosteita. Oppilaan huoltajien kanssa sovitaan, kenelle asianosaisille annetaan henkilökohtaiset tunnukset. Pääkäyttäjä (opettaja) nimeää oppilaan oman HOJKS-lomakkeen sekä luo tunnukset kommentoija- ja lukijaoikeuksien haltijoille. Sähköisen HOJKS:in päivittäminen on helppoa pitkin lukuvuotta Pääkäyttäjillä ja kommentoijilla on mahdollisuus dokumentoida edistymistä sähköiseen HOJKS:iin vaikka osio kerrallaan pitkin lukuvuotta. Työprosessi osallistaa oppilaan kanssa työskentelevät jakamaan ja yhtenäistämään sen hetkisen tietämyksensä oppilaan osaamisesta. HOJKS-työkalu toimii myös kodin ja koulun välisen yhteistyön selkiyttäjänä eri toimintaympäristöissä. Piirros: Jussi 8

9 Print Ylihärmä - Isokyrö - Kauhava - Alahärmä Lapua graafisen viestinnän kokonaisratkaisut i-ratkaisut i-analyysi Ratkaisujen räätälöinti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. i-plus Kattavat viestintätoimistopalvelut. i-lehdet, i-arkki, i-digi, i-suorat Perinteiset painotuotteet ja viestinnän monimediaiset kokonaisratkaisut i-kanavat Sähköiset asiointipalvelut kampanjoiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. puh. (06) Lomatapiola Luxuslomaa Lappajärvellä

10 Timo Hietamäki työssäkäyntiavustaja Maken kyvyt ovat käytössä! Artikkeli on työssäkäyntiavustajakoulutuksen etätehtävä. Uskonpa että ei moneltakaan Lapuan Salen asiakkaista ole jäänyt huomaamatta tämä hyväntuulinen, ihmisläheinen ahertaja, 35-vuotias Markku Lehto. Markku on oivallinen esimerkki siitä mihin kehitysvammainen pystyy ja mitä hän antaa työpanoksellaan ja omalla persoonallaan koko työyhteisölle ja tässä tapauksessa myös asiakkaille. Markun työura talon palveluksessa alkoi jo 12 vuotta sitten. Markku opiskeli emäntäkoulussa, jonka työharjoittelujaksolla, paikaksi valikoitui silloinen S-market, nykyinen Sale. Jo asiakkaana ollessaan kaupassa oli huomattu Markun pitävän kaupan siisteydestä huolta. Työharjoittelussa Markun kyvyt ja motivaatio olivat tulleet selvästi esille ja johtoportaassa oli tehty päätös, joka oli ainutlaatuinen Lapualla. Markku Lehdosta tuli Lapuan ensimmäinen vajaakuntoinen, joka oli otettu oikeisiin töihin. Tukena Markulla työharjoittelussa ja alkuun myös työsuhteessa työssäkäyntiavustajana oli koulunkäyntiavustajana toiminut ihminen, jonka tuen Markku koki aluksi tarpeelliseksi Markku tekee Salessa kuuden ja puolen tunnin päivää, neljänä päivänä viikossa. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat tavaroiden hyllytys, tyhjien pakkausten kerääminen prässiin. palautuspullojen käsittely ja tärkeimpänä työtehtävänä yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen. Markku myös osaa palvella ihmisiä, moni tulee kysymään häneltä missä mikäkin tuote on. Näin asiakas saa tuotteen sekä iloisen ja kohteliaan palvelun. Monesti hän on myös tuonut vanhusten painavia ostoskasseja aivan kotiovelle asti. Joskus on tullut vaivanpalkaksi villasukatkin. Kaupassa häntä on kehuttu ahkeraksi, tarkaksi ja hyvin motivoituneeksi työntekijäksi, jolla ei ole koskaan huonoa päivää. Palkka on työpanokseen nähden vaatimaton, mutta Markulle onneksi itse työ ja koko kaupan sosiaalinen yhteisö, on tärkeämpi kuin raha. Suurempia vaikeuksia ei Makella ole työpaikalla ollut. Kaikki ihmiset eivät toki ymmärrä kehitysvammaisia ja osaa suhtautua heihin. Valitettavasti se joskus näkyy ilkeytenä ja välillä se ilkeys on kohdistunut Markun kulkupeliinkin. Mutta yleensä Markkuun suhtaudutaan hyvin positiivisesti, sellaisena iloisena, piristävänä väriläiskänä. Maken tuntee puoli Lapuaa ja Make pyöränsä kanssa on tuttu näky kylällä. Voisi varmaan sanoa että Makella on tuttuja ja kavereita enemmän kuin tavallisella Matilla tai Maijalla. Vajaakuntoisen palkkaaminen on mahdollisuus saada motivoitunut, ahkera työntekijä ja aito persona, tekemään juuri se tehtävä joka on tärkeä, mutta jonka tekemiseen ei esimerkiksi jää muilta aikaa. Onko sinun työpaikallasi vastaava tilanne? Ole sinä aloitteellinen ja nosta asia esiin. Samalla tarjoat tällaiselle kaverille mahdollisuuden elää rikkaampaa elämää. Vajaakuntoisen työllistymisestä saat lisää tietoa Tuettu työllistyminen ry:ltä. 10

11 PAIKKAKUNNAN MONIPUOLISIN OSTOSPAIKKA BONUSTA JOPA 5% Ma-Pe La Su MAT TI MEI KÄLÄINEN LAPPAJÄRVE N OK p ppajar venok.fi n sisäine Löydä nkarisi! sa 11

12 Jenni Laulainen koulunkäynnin ohjaaja, Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö ja lisäopetus ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä-leireille Joonas asioimassa Ety:n lähikaupassa Päiväharjun koulu on yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Päiväharjun koulu järjestää opetusta vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille lisäopetusta lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisille nuorille itsenäiseen elämään ja jatko-opintoihin valmentavia kursseja Elämäntaitojen yksikössä (ETY) yläkouluikäisille kehitysvammaisille nuorille Opinnot Elämäntaitojen yksikössä aloitetaan 7. luokalla ja ne kestävät kolme vuotta. Yksikössä annettava opetus keskittyy itsestä huolehtimistaitojen, asumisvalmiuksien ja itsenäistymisen kokonaisvaltaiseen opettamiseen ja tukemiseen. Opetus toteutetaan päiväopetuksena ja asumis- ja vapaa-ajan harjoitteluina. ETY:n oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään ikätason mukaisesti ja he opiskelevat kurssimuotoisesti kahden viikon jaksoissa. Opiskelujaksoja on 7. luokalla 8 viikkoa, 8. luokalla 10 viikkoa ja 9. luokalla 11 viikkoa. Kukin ryhmä tulee sovitun ohjelman mukaisesti ETY:ön vuorollaan omista perusopetuksen kotiluokistaan. Kullakin jaksolla Ety:ssä on opetussuunnitelman mukaisesti etukäteen suunniteltu päiväopetuksen viikko-ohjelma ja opetussisällöt. ETY:ön otetaan jyväskyläläisiä yksilöllisenopetuksen pienryhmän (YPR) oppilaita, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Oppilaat hakevat ETY:ön ja oppilaaksi oton ETY:ön suorittaa Päiväharjun koulun rehtori. Opinnot ETY:ssä ovat oppilaiden vapaavalintaisia opintoja. ETY on suosittu opinahjo YPRluokkien oppilaiden keskuudessa ja sinne pääsyä odotetaan. Oppilaat aloittavat viikon kotiluokissaan. Maanantait on varattu oppilaiden yhteydenpidolle omaan perusopetuksen kotiluokkaan ja sen antamaan opetukseen. ETY toimii tiistaista perjantaihin päiväopetuksena. Lisäksi kahdella oppilaalla kerrallaan on keskiviikosta perjantaihin asumisvalmennusta ja vapaa-ajan ohjausta. He yöpyvät ETY:ssä (yöety) ja saavat yksilöllistä ohjausta vapaa-ajan taidoissa sekä valmennusta mahdollisimman itsenäiseen asumiseen. Yöetyssä olevilla oppilailla on myös opetussuunnitelman mukaisesti suunnitellut ohjelmat. Pedagogisen asumisen ja vapaa-ajan vieton jaksoja on oppilailla 7. luokalla yhden kerran, 8. luokalla kaksi kertaa ja 9. luokalla kolme kertaa lukuvuodessa. Tilaratkaisultaan ETY on kodinomainen. Siellä on mm. luokkahuone teoriaopetuksen tarpeisiin, keittiö ruokailutiloineen, olohuone, kodinhoitohuone, aputilat sekä oppilaiden omat huoneet yöpymistä varten sekä tytöille että pojille. Oppimisympäristön kodinomaisuudella pyritään mahdollisimman normaaliin arjen elämään. Näin edistetään opittujen arkielämän taitojen siirtovaikutusta muihin ympäristöihin ja päinvastoin. Elämäntaitojen yksikkö syntyi vuosituhannen alussa vastaamaan kehitysvammaisten nuorten nivelvaiheeseen, 12

13 ten kanssa, ensiaputaitoja sekä armeijakulttuuria. Leirillä saadut kokemukset kohottavat selkeästi oppilaiden itsetuntoa ja luottamus omaan selviytymiseen kasvaa. Leirit ovat molempina vuosina olleet onnistuneita ja leirille pääsyä odotetaan. ETY:ssä pidetään esikutsunnat, jossa valitaan ketkä pääsevät mukaan. Leirille mukaan pääsevät ovat lukuvuoden aikana kunnostautuneet etyläisinä ja vastuunotto omista asioista on lisääntynyt. Nämä asiat edesauttavat leirille mukaan pääsyä ja se onkin palkkio ansioituneesta vuodesta. Yhteistyö Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa on ollut onnistunutta ja leirijärjestelyt ovat toimineet moitteetta. Maanpuolustusyhdistyksen ohjaajat ovat olleet myös merkittävä tuki oppilaille leirin aikana. ETY:n oppilaat kyselivätkin jo alkusyksystä kenen vuoro on päästä seuraavalle armeijareissulle eli toivottavasti keväällä 2012 Jyväskylästä taas komppania saapuu! Teksti: Jenni Laulainen, Raija Rissanen Kuvat: Jenni Laulainen, Erja-Riitta Niskanen Anna ja Marjo menossa asioimaan postiin jossa oppilas on siirtymässä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen sisäoppilaitokseen ja on muuttamassa pois kotoa. Toiminta alkoi vuonna 2002 ja on pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksena vakiinnuttanut asemansa osana Jyväskylän kaupungin opetuspalveluja. ETY on tehnyt yhteistyötä Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa Moon selvityjä-leirin kautta. Elämäntaitojen yksikön oppilaita ja ohjaaja on kutsuttu leirille jo kahtena vuonna. Leiri tukee ety-opintoja hyvin, koska silloin oppilaat harjoittelevat koko viikonlopun ajan elämänhallintataitoja. Matka Jyväskylästä Kauhavalle ja leirielämä uusissa olosuhteissa antavat monia oppimistilanteita ja niistä tulee selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. Leiriviikonloppu on intensiivikurssi, jossa harjoitellaan esimerkiksi asiointia, omista tavaroista huolehtimista, liikkumista eri kulkuneuvoilla, henkilökohtaisen hygienian huolehtimista, sosiaalista kanssakäymistä uusien ihmis- Marjo harjoittelemassa bussilla kulkemista 13

14 Anna ampumisrastilla Henryllä miinan piilotus käynnissä Mandi ja Jesse ensiapuharjoituksissa Moon selviytyjä-leirillä Sulkeiset Leirikaverukset tauolla 14

15 Esa Jokiaho Artikkeli on julkaistu Aviisi-lehdessä Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle Toimintaansa tukeakseen Tuettu työllistyminen ry järjestää valtakunnalliset tavara-arpajaiset. Arpoja myydään lokakuun alusta aina maaliskuun loppuun lähinnä Etelä-Pohjanmaan alueella. Arvan hinta on 10 euroa kappale, ja ne ovat raaputusarpoja, joten ostaja näkee heti onko arvalla tullut voitto. Ja näissä arpajaisissa voitot ovat todella upeita: taiteilijat Riitta Koukkunen ja Tuomo Lehtiniemi ovat molemmat lahjoittaneet taulun arvottavaksi, Kauhavan Expert Markel-radio upean kahvinkeittimen ja matkatoimisto Matkalle on lahjoittanut 10 risteilylippua arvontaan. Muitakin palkintoja löytyy runsaat 40. Meidänkin tulee kerätä omarahoitusosuutta, vaikka käytettävissä olevat keinot ovat vähäiset. Tässä nyt kuitenkin on yksi, ja olemme todella kiitollisia Ostamalla tämän näköisen raaputusarvan voi voittaa jonkin yli 50 palkinnosta, tai ainakin saa hyvän mielen tukemalla hyvää asiaa, vajaakuntoisten työllistymisen edistämistä. kaikille palkintoja lahjoittaneille. Toivottavasti myös arvat tekevät hyvin kauppansa, niiden tuotto menee ainakin hyvään tarkoitukseen, kertoo Tuettu työllistyminen ry:n toiminnanjohtaja Esa Jukantupa. Lähialueilla arpoja ovelta ovelle kiertää myymässä aivan uunituore kauhavalainen, Esa Parkkinen. Tuettu työllistyminen ry:n toiminta alkoi kiinnostaa Esaa kun hän kotonaan Kiuruvedellä luki Moon-lehdestä jutun kauhavalaisesta Kimmo Korkiamäestä. Siitä paikasta Esa otti elokuun puolivälissä yhteyttä kaimaansa Esa Jukantupaan, ja viime viikonloppuna oli vuorossa muutto omaan rivitaloasuntoon Kauhavalla. Tällä viikolla Esa Parkkinen aloittaa työharjoittelun Pulla-Pirtillä ja uusi kotikaupunki tulee varmasti tutuksi ovelta ovelle arpoja myyden. Mukanaan Esalla on arpajaisten voittolista, ja kuukausittain ei voittaneidenkin arpojen kesken arvotaan lisävoittoja, yhteystiedot vain myyjälle, niin pääsee osalliseksi lisäarvonnoista. Tuettu työllistyminen ry:n tavoitteena on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Yhdistys järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Taulujen vieressä toinen arvontaan palkinnoksi taulun lahjoittaneista taiteilijoista, Riitta Koukkunen, arpoja myyvä Esa Parkkinen ja Expert Markel-Radion johtaja Mikko Hast, sekä yksi pääpalkinnoista, upea kahvinkeitin. Artikkelin julkaisun jälkeen Esa Parkkinen on solminut työsopimuksen Pulla-Pirtin kanssa. 15

16 Tahdon oikeesti tehdä työtä, enkä vain leikisti puuhastaa. Tahdon oikeesti oppia kaiken, mutta tarvitsen tukijaa. Tahdon tyynylle painaa pääni väsyneenä saan nukahtaa. Olla työstäni oikeesti onnellinen sitä oikeesti arvostaa. A.H. Avotyö historiaan! 16 X Tuetun työllis

17 tymisen markkinat Kuvat: Saara Autere 17

18 Aino-Maija Kiviniemi kouluttaja, Ammattiopisto Luovi Tavoitteena työelämä Palveluavustaja koulutus alkoi Ammattiopisto Luovissa Tampereella syyskuussa. Vastaavassa koulutuksessa on mahdollista opiskella myös Joensuussa ja Oulussa. Koulutus kestää lukuvuoden. Opiskelunsa Tampereella aloittivat 10 motivoitunutta aikuisopiskelijaa tavoitteenaan saada uusia tuulia työhönsä sekä uusia mahdollisuuksia työskennellä avoimilla työmarkkinoilla opintojen jälkeen. Kaikilla opiskelunsa aloittaneilla on pohjana ammatillinen perustutkinto. Opiskelijat ovat iältään vuotiaita. Palveluavustajakoulutus on ammatillisia ja työyhteisövalmiuksia kehittävä ohjaava koulutusta, jonka tavoitteena on etsiä osallistujalle työpaikka avustavissa tehtävissä eri aloilta. Koulutuksen kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat avotyössä esimerkiksi keittiö-, siivous- tai toimisto- ja lähettityötehtävissä toimivat henkilöt sekä yli 25-vuotiaat työ- ja toimintakeskuksen asiakkaat, jotka tarvitsevat apua itselleen soveltuvan työpaikan etsimisessä näiltä aloilta. Koulutukseen valituilta opiskelijoilta edellytetään motivaatiota toimia avustavissa tehtävissä. Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Koulutukseen sisältyy lähiopetusta sekä työssäoppimista, jonka ajankohta ja laajuus määräytyvät opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työssäoppimisen tavoitteena on harjaannuttaa ja päivittää käytännön työelämätaitoja sekä mahdollisesti myös työllistyä yrityksiin opiskelujen päätyttyä. Koulutuksen painopiste on siis ammatillisten valmiuksien kehittämisessä, jolloin tekemällä oppimisella on tärkeä osuus koulutuksen toteutuksessa. Palveluavustaja opiskelijat Joni Malinen ja Miia-Maria Hautamäki esittelivät Ammattiopisto Luovin toimintaa Tulppaanitalon avoimien ovien päivänä. Työssäoppimisjaksoilla opiskelija tutustuu uuteen työpaikkaansa ja opiskelee uusia työtehtäviä. Mahdollista on myös soveltaa jo olemassa olevassa työpaikassa uusia, koulutuksessa hankittuja taitoja ja valmiuksia ja opiskella uudentyyppisiä työtehtäviä. Työssäoppimisen sisältö suunnitellaan yhdessä työpaikan kanssa. Jaksojen aikana kartoitetaan opiskelijoiden valmiuksia ja soveltuvuutta työtehtäviin. Työssäoppimisjaksojen aikana sekä opiskelijan että työnantajan riittävä tukeminen on merkittävässä asemassa työelämäyhteistyön ja opiskelujen onnistumiseksi. Opiskelija Salla Sarkonen työssäoppimisjaksollaan palvelutalon laitoskeittiöllä. 18

19 Ammatillisten opintojen sekä työssäoppimisen tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa löytämään oma roolinsa työntekijänä ja vahvistamaan hänen ammatti-identiteettiään ja minäkuvaansa työntekijänä ja osana työyhteisöä. Opiskelijat perehtyvät työyhteisöjen sääntöihin, työntekijöihin liittyviin odotuksiin, työturvallisuuteen sekä ergonomisiin työskentelytapoihin ja soveltavat niitä työssäoppimisjaksolla. Ammatillisten ja työelämätaitojen lisäksi opetuksessa painotetaan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen sekä toiminnallisten perusvalmiuksien harjaannuttamista. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opiskeluihinsa. Ensimmäinen kuukauden työssäoppimisjakso on takana ja kaikki suorittivat sen tavallisilla työpaikoilla. Työnantajilta saadun palautteen mukaan Luovin opiskelijat olivat esimerkkinä monille työtovereilleen kohteliaan ja asiallisen käytöksen sekä työmotivaation suhteen. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja tukea työnantajiltaan sekä koulun työvalmentajalta jakson aikana. Kaikkien opiskelijoiden mielestä Ammattiopisto Luovi on hyvä paikka opiskella. 19

20 Maria Palttala toimistosihteeri, Tuettu työllistyminen ry Taru ja Tanja Espanjassa Tuettu työllistyminen ry:n asiakkaat Taru ja Tanja osallistuivat P4S-projektin tapaamiseen Espanjan Gironassa Tanjalle Espanjanmatka oli yhtä Vironreissua lukuunottamatta ensimmäinen ulkomaanmatka. Taru sen sijaan on matkustellut ennenkin ja käynyt mm. Yhdysvalloissa. Molemmat olivat ennen olleet lentokoneessa, sillä Tanja on päässyt osallistumaan Operaatio Lentävän Pyörätuolin lennolle Kauhavalla Lentäjien Juhannus -tapahtumassa. Tanja ja Taru odottivat Espanjan reissulta hyvää mieltä, uusia kokemuksia ja hyvää säätä. He arvelivat etukäteen, että Girona on kaupunkina Kauhavaa suurempi ja sen talot vanhempia. Tanja mietti, että olisi hauskaa poimia mandariineja tai appelsiineja suoraan puusta. Ensimmäiseen matkapäivään kuului automatka Kauhavalta Vaasan lentoasemalle sekä lennot Vaasasta Helsinkiin ja Helsingistä Barcelonaan. Barcelonasta ajettiin illan päätteeksi taksilla Gironaan. Ensimmäinen aamu perillä alkoi aamiaisella hotellissa. Pikkunakkeja, pekonia, voisarvia ja tiramisua, Taru muistelee herkullista ja täyttävää aamupalaa. Toiveissa päivälle oli shoppailua ja riittävästi vapaa-aikaa. Aamupäivällä treenattiin kuitenkin ensin istumalihaksia, sillä ohjelmassa oli luentoja, mm. katsaus Espanjan sosiaalipalvelujen kehitykseen sekä vierailua isännöineen Astres-säätiön toiminnan esittelyä. Maanantai-iltapäivänä Taru ja Tanja pääsivät tutustumaan Astresin työvalmennuskeskuksen toimintaan ja siellä työskenteleviin espanjalaisnuoriin. Keskinäistä kommunikointia hankaloitti yhteisen kielen puuttuminen, mutta ainakin jalkapallo vaikutti olevan erityisesti nuorten miesten sydäntä lähellä. Yksi keskuksen asiakkaista oli taitava englannin kielessä ja toimi tarvittaessa tulkkina. Tanja ja Taru saivat opastusta helmien tekoon Premol-massasta ja saivat lähtiessä itse tekemänsä avainkorut mukaan muistoksi vierailusta. Tarun ja Tanjan iloksi illalla päästiin isoon kauppakeskukseen tuliaisostoksille. Elintarvikeliikkeessä oli tarjolla espanjalaisia jouluherkkuja, kuten ko- konaisia aurinkokuivattuja kinkkuja ja monenlaisia mantelileivonnaisia. Illan päätteeksi tehtiin kaupunkikierros Gironan vanhassa kaupungissa. Tiistaina ajettiin linja-autolla Viciin, jossa tutustuttiin paikallisten organisaatioiden toimintaan ja pyörähdettiin myös Vicin keskustassa. Illalla Gironassa maisteltiin katalonialaisherkkuja isäntäväen järjestämällä päivällisellä. Keskiviikkona aamupäivällä vierailtiin puutarhassa, jossa viljeltiin luonnonmukaisesti muun muassa tomaatteja ja salaattia. Tutustuimme myös toiseen sosiaaliseen yritykseen, pesulaan, joka huolehtii useiden paikallisten hotellien päivittäisestä pyykistä. Iltapäivällä P4Sprojektin tapaaminen päättyi ja matkustettiin Barcelonaan, josta seuraavan aamupäivän paluulento lähti. Barcelonassa ehdittiin vaeltaa parituntinen La Rambla -kadulla, joka oli pullollaan matkamuistomyymälöitä ja kaupustelijoita. Torstain paluulennolla Barcelonasta Helsinkiin sää oli niin selkeä ja pilvetön, että ilmasta saattoi ihailla alapuolella näkyviä Alppeja. Se oli Tarulle ja Tanjalle mieleenpainuva kokemus. 20