PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY"

Transkriptio

1 PIHLAJA 2012 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Tuettu työllistyminen ry:n tehtävänä on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Puheenjohtaja Janne Sankelo puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh Kauppatie Kauhava Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa Moon-toiminta tukee tuettua työllistymistä ohjaamalla nuoria itsenäiseksi ohjatun asumisharjoittelun avulla. Toiminta pyrkii tukemaan nuoren sosiaalisten verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Tavoitteena on saada nuorelle oma asunto ja työpaikka. Moon-toiminta on osa Tuettu työllistyminen ry:n toimintaa. Moon-toimintaan kuuluvat: Yksilölliset viikkosuunnitelmat Itsenäistymisharjoittelut, mm. ohjattu asumisharjoittelu Ohjatut vapaa-ajan toiminnot Kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen Voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen Työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen Koordinaattori Päivi Jukantupa puh

3 Janne Sankelo kansanedustaja, Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja Töitä asianmukaisella palkalla Kuva: Kaj Lindeman Eduskunnan viime vuoden työ saatiin päätökseen viimeisten talousarvioäänestysten jälkeen joulun alla. Syksy oli ennen kaikkea talouden haasteiden vuoksi vilkasta aikaa eduskunnassa ja laajimmat keskustelut käytiin euroalueen kriisistä sekä kuntauudistuksesta. Viime elokuussa yhdistyksemme järjesti Finlandia-talolla perinteiset Tuetun työllistymisen markkinat. Aamulla muutamaa tuntia ennen seminaarin alkua järjestimme Eduskuntatalon edustalla sadan hengen voimin mielenilmauksen, jossa vaadittiin osatyökykyisten nykytilanteeseen parannuksia. Olenkin vienyt edustajakumppaneilleni yhdistyksemme viestiä siitä, että avotyöstä tulisi luopua ja jokaisen osatyökykyisen osaamiselle pitäisi löytyä työpaikka, josta maksetaan asianmukaista palkkaa. Innokkaille ja ahkerille työntekijöille on yhteiskunnassamme aina tilausta. Hallitusohjelmassa on sitouduttu työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien tuntuvaan parantamiseen. Kataisen hallituksen tavoitteena onkin kehittää todenteolla osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon. Tämä työvoimareservi on hyödynnettävä, sillä huoltosuhteen heikkeneminen vaatii lisää tekijöitä erityisesti palvelualalle. Tällä hallituskaudella lisätään tiedotusta vammaisille ja osatyökykyisille työnantajille tarkoitetuista tukitoimista ja muista järjestelyistä. Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia saada työpaikoille vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia. Näiden kahden tärkeän asian, paremman tiedotuksen ja työhönvalmentajien, eteen Tuettu työllistyminen ry on tehnyt hartiavoimin töitä Esa Jukantuvan johdolla jo vuosikaudet. ********** Valtiotalouden haasteista huolimatta löytyy tämän vuoden talousarviosta myös muita myönteisiä päätöksiä. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan 55 miljoonan euron panostuksilla. Myös mm. pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöhön osallistumiseen ja koulutukseen ohjataan 20 miljoonaa. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta suunnataan sisäministeriön hallinnonalalle 5 miljoonan lisäraha valmistuvien poliisien työllistämiseen. Myös veteraanien kuntoutusrahoihin tehtiin täydentävässä budjettiesityksessä 4 miljoonan euron lisäys. Tämän ansiosta kuntoutusraha nousee jokaista veteraania kohden. Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia Pihlaja-lehden lukijoita menneestä vuodesta ja toivottaa työntäyteistä vuotta

4 Pihlaja 2012 Töitä asianmukaisella palkalla... 3 Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelon kuulumisia eduskunnasta Avotyö historiaan!... 5 Jokaisella on oikeus tehdä töitä ja saada työstään palkkaa Työ on parasta sosiaaliturvaa... 6 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ajatuksia kymmenensillä Tuetun työllistymisen markkinoilla Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi FAIDD Solutions Oy:n työkalu Verkko-HOJKS esittelyssä Maken kyvyt ovat käytössä! Lapuan ensimmäinen tuetusti työllistynyt vajaakuntoinen Make on motivoitunut työntekijä. ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä leireille Elämänhallintataitoja ja maanpuolustusta etyläiset esikutsunnoista Moon selviytyjä -leirille Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle Arpajaisten avajaistilaisuuden tunnelmia Valokuvia X Tuetun työllistymisen markkinoiden yhteydessä järjestetty mielenilmaus Tavoitteena työelämä Hallituksen jäsen, kouluttaja Aino-Maija Kiviniemi tiedottaa Ammattiopisto Luovin koulutusuutisista. Taru ja Tanja Espanjassa Kansainvälinen yhteistyö kokemusten ja näkemysten rikastuttajana Työharjoittelussa Mantelan Liikenteellä Työssäkäyntiavustaja on tukena työharjoittelussa Moon taiteen ystävä -leiri Ouran Lomassa Taidetta ja kirkkaita tähtiä Alavudella Miten tanssiterapiaa voi hyödyntää ja soveltaa erityisoppilaiden kanssa? Tanssipedagogiikka oppimisen sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukena 4

5 Esa Jukantupa toiminnanjohtaja, Tuettu työllistyminen ry Avotyö historiaan! Tuetun työllistymisen pystin luovutus Ammattiopisto Luoville Janne Sankelo, Anja Kallio-Koski ja Esa Jukantupa. Kuva: Susanna Kangas Meillä on Suomessa useamman tuhannen vammaisen joukko, joiden oikeuksia oikeaan työhön ja työsuhteeseen ei tueta. Työvalmentajan tai työssäkäyntiavustajan tuella ja ohjauksella heistä tulisi osaavia ja pitkäaikaisia työntekijöitä moniin räätälöityihin työtehtäviin. Usein vielä ajatellaan, että työn tulisi olla kokopäiväistä ja jokapäiväistä miksi? Esimerkiksi moni kehitysvammainen pystyy tekemään muutaman tunnin työpäiviä. Tuetun työllistymisen tärkein tavoite on vakiinnuttaa ja mahdollistaa työllistyäkseen erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelut kansalliseen palveluverkostoon koko valtakunnan tasolla. Siihen on vielä pitkä matka. Alalla on muutamia hyviä toimijoita, mutta valtakunnallisesti ei ole päästy alkuperäiseen tavoitteeseen. Tilanne on vammaisille tällä hetkellä hyvin eriarvoinen riippuen siitä, missä kunnassa tai kaupungissa sattuu asumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi velvoittaa kunnat työllistämään kehitysvammaisia oikeisiin työsuhteisiin silloin kun se yksilötasolla on mahdollista. Tämän olen todennut ennenkin! Kymmenensillä tuetun työllistymisen markkinoilla Finlandia-talolla Helsingissä päivän iskulauseena oli Tahdon oikeesti tehdä töitä, enkä vain leikisti puuhastaa.... Eduskunta- talon portailla ilmaistiin mieltä muun muassa avotyösuhteita kohtaan. Avotyö historiaan! -huudot kajahtivat pitkin Mannerheimintietä. Tarvitsemme kaikkien panosta tämän asian korjaamiseen joukoissa on voimaa. Tuettu työllistyminen ry on kehittänyt erityisnuorten varhaisen kuntoutuksen mallia, Moontoimintaa, joka aloitetaan jo kouluaikana 12-ikävuoden jälkeen. Moon-toimintaan kuuluvat yksilölliset viikkosuunnitelmat, itsenäistymisharjoittelut (mm. ohjattu asumisharjoittelu), ohjatut vapaa-ajan toiminnot, kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen, voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen sekä työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen. Tervehdin ilolla uuden hallituksen kirjauksia tulevan vaalikauden aikana. Hallitus aikoo muun muassa luoda pysyvän palkkatukijärjestelmän vaikeasti työllistyville ihmisille. Jokainen ihminen, josta tulee joskus palkansaaja, on samalla hetkellä myös veronmaksaja ja tuntee itsensä täysivaltaiseksi Suomen kansalaiseksi. Suomi on monessa asiassa yksi maailman parhaita maita asua ja opiskella. Nyt on aika näyttää, että olemme sitä myös työn tekemisen suhteen. Kaikilla on oikeus tehdä töitä ja saada siitä palkkaa. 5

6 Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, Tuetun työllistymisen markkinat Työ on parasta sosiaaliturvaa Vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita Vähennetään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa Perheiden hyvinvointia ja jokaisen osallisuutta lisätään Korkea työllisyysaste Hallitus on valinnut kolme painopistealuetta 1) Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy 2) Julkisen talouden vakauttaminen 3) Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden ja työllisyyden edistäminen näkökulmaksi työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa kehitettäessä Köyhyyden ylisukupolvisuus katkaistaan Yhteisöjen vastuuta vahvistetaan Kansalaisjärjestöjen arvokas työ nostetaan näkyväksi Tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan erityisesti ennalta ehkäisevien toimenpiteiden sekä toimivien peruspalvelujen avulla Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Kuva: Janne Suhonen /valtioneuvoston kanslia Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Avainsanoja: ahkeruus, työ, vastuu, avoimuus, yrittäjyys, tasa-arvo, kunnioittaminen, yhteisvastuu, välittäminen, osaaminen, luovuus, terveys, kestävä kehitys Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu Vahvistetaan monipuolista elinkeinorakennetta Huolehditaan korkeasta osaamistasosta, ammattitaidosta ja sivistyksestä Tuetaan työmarkkinoiden vakautta ja toimivuutta Tehostetaan toimia työttömyyttä vastaan Satsataan työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen 6

7 Kehitetään osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon Hallitusohjelma ja pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Tavoitteena työllisyysasteen nostaminen 72 %:n ja työttömyyden alentaminen 5 %:n, jonka saavuttamiseksi tarvitaan mm. aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vaikeasti työllistyvien aseman parantamista työmarkkinoilla Verotus Perusturvan varassa olevien ja pienituloisten työn vastaanottamista kannustetaan parantamalla kunnalisvertuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä Palvelujen tuottaminen Selkeytetään kilpailuttamisen ja julkisen tuen sääntöjä Säädetään puitelaki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä ns. SGEI-palveluista (mm. kolmannen sektorin asema, RAY-rahoitus) Hankintalaki uudistetaan mahdollistamaan entistä paremmin kuntien suorahankinnat ja huomioimaan mm. työllisyys- ja terveyspoliittiset sekä sosiaaliset laatutekijät EU-rakennerahastojen mahdollistama tuki Keskeinen teema hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen Kohdennetaan entistä voimakkaammin työllisyyden parantamiseen ESR:n painopistealueena vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen Työllisyyden edistäminen Lisätään työttömien koulutusta, palkkatukimahdollisuuksia ja muita palveluja Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen parannetaan Nuorten yhteiskuntatakuu: jokaiselle alle 25 v. nuorelle (alle 30 v. vastavalmistuneelle) taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka viimeistään 3 kk työttömäksi joutumisesta hanke ja työryhmä TEM, OKM, STM + sidosryhmät -määräaika 2013 Nuorten työpajatoimintaa kehitetään Tuettu työllistäminen Lisätään palkkatuen käyttöä yksityisiin yrityksiin palkkaamisessa Muutetaan palkkatuki työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi Tavoitteena pysyvän palkkatukijärjestelmän luominen vaikeasti työllistyville ja vammaisille Järjestöjen palkkatuen perusteet (de minimis -sääntely) tarkastellaan uudelleen Turvataan kolmannen sektorin mahdollisuudet edistää vaikeimmin työllistyvien työllistymistä ja elämänhallintaa Selvitetään mahdollisuudet saada maahanmuuttajien, vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi työhönvalmentajia ja -ohjaajia Työvoimapalvelujen uudistaminen Työvoiman palvelukeskus (TYP) -toimintamalli laajennetaan lakisääteisenä koko maata kattavaksi siirtyminen TE -toimistosta TYP -asiakkaaksi viimeistään 12 kk työttömyyden jälkeen TYP:lla vastuu eläke-edellytysten selvittelystä Palvelutarvearvio työllistämissuunnitelman yhteydessä työttömyyden alkuvaiheessa Hallituskauden mittainen kuntakokeilu työllistämisvastuun siirrosta kunnalle 12 kk työttömyyden jälkeen vastuu kunnalle aktiivi seuranta ja palvelutarjonta Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi Parannetaan välityömarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuntien, yritysten, sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi Arvioidaan sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet Työpankkitoiminta laajennetaan kokeiluna valtakunnalliseksi Selkeytetään ammatillisen kuntoutuksen työnjakoa OKM:n ja TEM:n kesken Terveyden- ja hyvinvoinnin lisääminen Työttömien terveydenhuoltopalveluja kehitetään ja lisätään; pääpaino työllistymistä tukevissa toimissa Kuntoutus otetaan osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia Parannetaan mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä edistetään osittainen sairauspäivärahan, osittaisen kuntoutustuen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä työaikojen ja työn muokkaaminen vastaamaan paremmin osittaista työkykyä ja kuntoutumista työnantajien valmiuksia ja kannustimia palkata osatyökykyisiä edistetään ja kehitetään Toimeentuloturva vahvistuu Korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 /kk vuoden 2012 alusta Korotetaan toimeentulotuen perusosan tasoa 6 %:lla vuoden 2012 alusta Yksinhuoltajille lisäksi 5 Me Parannetaan yleistä asumistukea Huomioidaan työmarkkinatuen muutos tarkistamalla vastaavasti perusomavastuun tasoa vuoden 2012 alusta Omavastuiden alentaminen ja hyväksyttyjen asumismenojen korottaminen Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma 7

8 Veli-Pekka Sinervuo toimitusjohtaja, FAIDD Solutions Oy Verkko-HOJKS yksilöllistetyn opetuksen suunnittelun tueksi Onko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osaamisesta ja taidoista kerätty tieto helposti saatavilla? Edistävätkö HOJKS-kokoukset oppimisen kannalta tärkeän tiedon jakamista, tavoitteiden asettelua ja oppimisympäristöjen suunnittelua? Näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan peruskoulun yksilöllistetyn opetuksen suunnitteluun tarkoitettu Verkko-HO- JKS. Tietokoneohjelma on internetissä toimiva työkalu, joka helpottaa opettajan työtä, mutta palvelee myös muita oppilaan kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä huoltajia. Elokuussa Kasvatuksen ja opetuksen kongressissa Jyväskylässä esitelty Verkko-HO- JKS syntyi Kehitysvammaliitossa tehdyn kehittelytyön tuloksena. Verkko-HOJKSin sisältöä ja toimintaa on peilattu muun muassa perusopetuksen uusiin linjauksiin oppilaalle annettavasta kolmiportaisesta tuesta. Ohjelman ytimen muodostaa kuitenkin oppiaineen pedagoginen suunnittelu, jossa on mahdollista huomioida oppimisen pienetkin askeleet. Kaikkien oppiaineiden sisällöt luokille on purettu opetussuunnitelman perusteista valmiiksi omiksi lauseikseen, joihin vastuuopettaja määrittelee huoltajan kanssa oppilaalle sovittavat tavoitteet. Myös opittavien taitojen tavoitteet ovat valmiina asteikkona, joten käyttäjän ei tarvitse kirjaamisvaiheessa keksiä pyörää aina uudestaan. Verkko-HOJKSin käyttö alkaa perinteisellä huoltajan kanssa pidettävällä HOJKS-kokouksella, josta tehdään ohjelman avulla arkistoitava ja tulostettava versio. Siihen kirjataan oppiainesuunnittelun lisäksi mm. oppilaan taustatiedot, eri taitoja, oppimisympäristössä huomioitavia asioita sekä arvioinnin muotoja. Arkistoitu versio toimii jatkossa pohjana työskentelyversiolle, joka päivittyy koko ajan kouluvuoden kuluessa. Yhtenäistää käsitystä oppilaasta Oppiaineisiin liittyvän yksityiskohtaisen suunnittelun lisäksi Verkko-HOJKSissa on panostettu siihen, että se luo tavan yhtenäistää eri tahojen käsityksiä oppilaan oppimisesta ja hänen tarvitsemastaan tuesta. Huoltaja voi seurata verkkoyhteyden avulla, miten opettaja ja muut koulun ammattilaiset arvioivat erityistä tukea tarvitsevan oppilaan edistymistä tavoitteiden suuntaan. Vastaavasti huoltaja itse voi Verkko-HOJKSissa antaa kodin näkökulmasta palautetta lapsensa oppimisesta ilman, että tarvitaan aina erillistä kokousta. Opettajan ja huoltajan lisäksi myös muut oppilaan kanssa työskentelevät voivat lukea tai kommentoida oppilaan HO- JKSia. Verkko-HOJKS on suojattu SSL-tekniikalla. Käyttäjät saavat salattuun nettiyhteyteen eri tason oikeuksia sen mukaan, mitä huoltajan kanssa sovitaan. Pääkäyttäjänä toimii yleensä rehtori, joka antaa käyttäjätunnukset muille. Uuden palvelun pohjana on käytetty vaikeavammaisten opetukseen suunniteltua verkkopohjaista HOJKS-ohjelmaa, joka kehitettiin Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksessa vuonna Nyt päivänvalon nähneen Verkko-HOJKSin tarjoaa liiton omistama FAIDD Solutions Oy, joka on vastannut työkalun teknisestä ja pedagogisesta kehittelystä. Kuinka ohjelma toimii käytännössä? HOJKS-työkalu toimii internetissä salatussa yhteydessä. Ohjelma sisältää osiot, joissa täytetään HOJKS:ia, luodaan käyttäjätunnuksia ja tulostetaan tarvittavia tulosteita. Oppilaan huoltajien kanssa sovitaan, kenelle asianosaisille annetaan henkilökohtaiset tunnukset. Pääkäyttäjä (opettaja) nimeää oppilaan oman HOJKS-lomakkeen sekä luo tunnukset kommentoija- ja lukijaoikeuksien haltijoille. Sähköisen HOJKS:in päivittäminen on helppoa pitkin lukuvuotta Pääkäyttäjillä ja kommentoijilla on mahdollisuus dokumentoida edistymistä sähköiseen HOJKS:iin vaikka osio kerrallaan pitkin lukuvuotta. Työprosessi osallistaa oppilaan kanssa työskentelevät jakamaan ja yhtenäistämään sen hetkisen tietämyksensä oppilaan osaamisesta. HOJKS-työkalu toimii myös kodin ja koulun välisen yhteistyön selkiyttäjänä eri toimintaympäristöissä. Piirros: Jussi 8

9 Print Ylihärmä - Isokyrö - Kauhava - Alahärmä Lapua graafisen viestinnän kokonaisratkaisut i-ratkaisut i-analyysi Ratkaisujen räätälöinti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. i-plus Kattavat viestintätoimistopalvelut. i-lehdet, i-arkki, i-digi, i-suorat Perinteiset painotuotteet ja viestinnän monimediaiset kokonaisratkaisut i-kanavat Sähköiset asiointipalvelut kampanjoiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. puh. (06) Lomatapiola Luxuslomaa Lappajärvellä

10 Timo Hietamäki työssäkäyntiavustaja Maken kyvyt ovat käytössä! Artikkeli on työssäkäyntiavustajakoulutuksen etätehtävä. Uskonpa että ei moneltakaan Lapuan Salen asiakkaista ole jäänyt huomaamatta tämä hyväntuulinen, ihmisläheinen ahertaja, 35-vuotias Markku Lehto. Markku on oivallinen esimerkki siitä mihin kehitysvammainen pystyy ja mitä hän antaa työpanoksellaan ja omalla persoonallaan koko työyhteisölle ja tässä tapauksessa myös asiakkaille. Markun työura talon palveluksessa alkoi jo 12 vuotta sitten. Markku opiskeli emäntäkoulussa, jonka työharjoittelujaksolla, paikaksi valikoitui silloinen S-market, nykyinen Sale. Jo asiakkaana ollessaan kaupassa oli huomattu Markun pitävän kaupan siisteydestä huolta. Työharjoittelussa Markun kyvyt ja motivaatio olivat tulleet selvästi esille ja johtoportaassa oli tehty päätös, joka oli ainutlaatuinen Lapualla. Markku Lehdosta tuli Lapuan ensimmäinen vajaakuntoinen, joka oli otettu oikeisiin töihin. Tukena Markulla työharjoittelussa ja alkuun myös työsuhteessa työssäkäyntiavustajana oli koulunkäyntiavustajana toiminut ihminen, jonka tuen Markku koki aluksi tarpeelliseksi Markku tekee Salessa kuuden ja puolen tunnin päivää, neljänä päivänä viikossa. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat tavaroiden hyllytys, tyhjien pakkausten kerääminen prässiin. palautuspullojen käsittely ja tärkeimpänä työtehtävänä yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen. Markku myös osaa palvella ihmisiä, moni tulee kysymään häneltä missä mikäkin tuote on. Näin asiakas saa tuotteen sekä iloisen ja kohteliaan palvelun. Monesti hän on myös tuonut vanhusten painavia ostoskasseja aivan kotiovelle asti. Joskus on tullut vaivanpalkaksi villasukatkin. Kaupassa häntä on kehuttu ahkeraksi, tarkaksi ja hyvin motivoituneeksi työntekijäksi, jolla ei ole koskaan huonoa päivää. Palkka on työpanokseen nähden vaatimaton, mutta Markulle onneksi itse työ ja koko kaupan sosiaalinen yhteisö, on tärkeämpi kuin raha. Suurempia vaikeuksia ei Makella ole työpaikalla ollut. Kaikki ihmiset eivät toki ymmärrä kehitysvammaisia ja osaa suhtautua heihin. Valitettavasti se joskus näkyy ilkeytenä ja välillä se ilkeys on kohdistunut Markun kulkupeliinkin. Mutta yleensä Markkuun suhtaudutaan hyvin positiivisesti, sellaisena iloisena, piristävänä väriläiskänä. Maken tuntee puoli Lapuaa ja Make pyöränsä kanssa on tuttu näky kylällä. Voisi varmaan sanoa että Makella on tuttuja ja kavereita enemmän kuin tavallisella Matilla tai Maijalla. Vajaakuntoisen palkkaaminen on mahdollisuus saada motivoitunut, ahkera työntekijä ja aito persona, tekemään juuri se tehtävä joka on tärkeä, mutta jonka tekemiseen ei esimerkiksi jää muilta aikaa. Onko sinun työpaikallasi vastaava tilanne? Ole sinä aloitteellinen ja nosta asia esiin. Samalla tarjoat tällaiselle kaverille mahdollisuuden elää rikkaampaa elämää. Vajaakuntoisen työllistymisestä saat lisää tietoa Tuettu työllistyminen ry:ltä. 10

11 PAIKKAKUNNAN MONIPUOLISIN OSTOSPAIKKA BONUSTA JOPA 5% Ma-Pe La Su MAT TI MEI KÄLÄINEN LAPPAJÄRVE N OK p ppajar venok.fi n sisäine Löydä nkarisi! sa 11

12 Jenni Laulainen koulunkäynnin ohjaaja, Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö ja lisäopetus ETY ja etyläisten osallistuminen Moon selviytyjä-leireille Joonas asioimassa Ety:n lähikaupassa Päiväharjun koulu on yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Päiväharjun koulu järjestää opetusta vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille lisäopetusta lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisille nuorille itsenäiseen elämään ja jatko-opintoihin valmentavia kursseja Elämäntaitojen yksikössä (ETY) yläkouluikäisille kehitysvammaisille nuorille Opinnot Elämäntaitojen yksikössä aloitetaan 7. luokalla ja ne kestävät kolme vuotta. Yksikössä annettava opetus keskittyy itsestä huolehtimistaitojen, asumisvalmiuksien ja itsenäistymisen kokonaisvaltaiseen opettamiseen ja tukemiseen. Opetus toteutetaan päiväopetuksena ja asumis- ja vapaa-ajan harjoitteluina. ETY:n oppilaat on jaettu kolmeen ryhmään ikätason mukaisesti ja he opiskelevat kurssimuotoisesti kahden viikon jaksoissa. Opiskelujaksoja on 7. luokalla 8 viikkoa, 8. luokalla 10 viikkoa ja 9. luokalla 11 viikkoa. Kukin ryhmä tulee sovitun ohjelman mukaisesti ETY:ön vuorollaan omista perusopetuksen kotiluokistaan. Kullakin jaksolla Ety:ssä on opetussuunnitelman mukaisesti etukäteen suunniteltu päiväopetuksen viikko-ohjelma ja opetussisällöt. ETY:ön otetaan jyväskyläläisiä yksilöllisenopetuksen pienryhmän (YPR) oppilaita, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Oppilaat hakevat ETY:ön ja oppilaaksi oton ETY:ön suorittaa Päiväharjun koulun rehtori. Opinnot ETY:ssä ovat oppilaiden vapaavalintaisia opintoja. ETY on suosittu opinahjo YPRluokkien oppilaiden keskuudessa ja sinne pääsyä odotetaan. Oppilaat aloittavat viikon kotiluokissaan. Maanantait on varattu oppilaiden yhteydenpidolle omaan perusopetuksen kotiluokkaan ja sen antamaan opetukseen. ETY toimii tiistaista perjantaihin päiväopetuksena. Lisäksi kahdella oppilaalla kerrallaan on keskiviikosta perjantaihin asumisvalmennusta ja vapaa-ajan ohjausta. He yöpyvät ETY:ssä (yöety) ja saavat yksilöllistä ohjausta vapaa-ajan taidoissa sekä valmennusta mahdollisimman itsenäiseen asumiseen. Yöetyssä olevilla oppilailla on myös opetussuunnitelman mukaisesti suunnitellut ohjelmat. Pedagogisen asumisen ja vapaa-ajan vieton jaksoja on oppilailla 7. luokalla yhden kerran, 8. luokalla kaksi kertaa ja 9. luokalla kolme kertaa lukuvuodessa. Tilaratkaisultaan ETY on kodinomainen. Siellä on mm. luokkahuone teoriaopetuksen tarpeisiin, keittiö ruokailutiloineen, olohuone, kodinhoitohuone, aputilat sekä oppilaiden omat huoneet yöpymistä varten sekä tytöille että pojille. Oppimisympäristön kodinomaisuudella pyritään mahdollisimman normaaliin arjen elämään. Näin edistetään opittujen arkielämän taitojen siirtovaikutusta muihin ympäristöihin ja päinvastoin. Elämäntaitojen yksikkö syntyi vuosituhannen alussa vastaamaan kehitysvammaisten nuorten nivelvaiheeseen, 12

13 ten kanssa, ensiaputaitoja sekä armeijakulttuuria. Leirillä saadut kokemukset kohottavat selkeästi oppilaiden itsetuntoa ja luottamus omaan selviytymiseen kasvaa. Leirit ovat molempina vuosina olleet onnistuneita ja leirille pääsyä odotetaan. ETY:ssä pidetään esikutsunnat, jossa valitaan ketkä pääsevät mukaan. Leirille mukaan pääsevät ovat lukuvuoden aikana kunnostautuneet etyläisinä ja vastuunotto omista asioista on lisääntynyt. Nämä asiat edesauttavat leirille mukaan pääsyä ja se onkin palkkio ansioituneesta vuodesta. Yhteistyö Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa on ollut onnistunutta ja leirijärjestelyt ovat toimineet moitteetta. Maanpuolustusyhdistyksen ohjaajat ovat olleet myös merkittävä tuki oppilaille leirin aikana. ETY:n oppilaat kyselivätkin jo alkusyksystä kenen vuoro on päästä seuraavalle armeijareissulle eli toivottavasti keväällä 2012 Jyväskylästä taas komppania saapuu! Teksti: Jenni Laulainen, Raija Rissanen Kuvat: Jenni Laulainen, Erja-Riitta Niskanen Anna ja Marjo menossa asioimaan postiin jossa oppilas on siirtymässä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen sisäoppilaitokseen ja on muuttamassa pois kotoa. Toiminta alkoi vuonna 2002 ja on pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksena vakiinnuttanut asemansa osana Jyväskylän kaupungin opetuspalveluja. ETY on tehnyt yhteistyötä Pihlajapuiston koulun ja Tuettu työllistyminen ry:n kanssa Moon selvityjä-leirin kautta. Elämäntaitojen yksikön oppilaita ja ohjaaja on kutsuttu leirille jo kahtena vuonna. Leiri tukee ety-opintoja hyvin, koska silloin oppilaat harjoittelevat koko viikonlopun ajan elämänhallintataitoja. Matka Jyväskylästä Kauhavalle ja leirielämä uusissa olosuhteissa antavat monia oppimistilanteita ja niistä tulee selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. Leiriviikonloppu on intensiivikurssi, jossa harjoitellaan esimerkiksi asiointia, omista tavaroista huolehtimista, liikkumista eri kulkuneuvoilla, henkilökohtaisen hygienian huolehtimista, sosiaalista kanssakäymistä uusien ihmis- Marjo harjoittelemassa bussilla kulkemista 13

14 Anna ampumisrastilla Henryllä miinan piilotus käynnissä Mandi ja Jesse ensiapuharjoituksissa Moon selviytyjä-leirillä Sulkeiset Leirikaverukset tauolla 14

15 Esa Jokiaho Artikkeli on julkaistu Aviisi-lehdessä Arpamyynnillä tukea Tuettu työllistyminen ry:lle Toimintaansa tukeakseen Tuettu työllistyminen ry järjestää valtakunnalliset tavara-arpajaiset. Arpoja myydään lokakuun alusta aina maaliskuun loppuun lähinnä Etelä-Pohjanmaan alueella. Arvan hinta on 10 euroa kappale, ja ne ovat raaputusarpoja, joten ostaja näkee heti onko arvalla tullut voitto. Ja näissä arpajaisissa voitot ovat todella upeita: taiteilijat Riitta Koukkunen ja Tuomo Lehtiniemi ovat molemmat lahjoittaneet taulun arvottavaksi, Kauhavan Expert Markel-radio upean kahvinkeittimen ja matkatoimisto Matkalle on lahjoittanut 10 risteilylippua arvontaan. Muitakin palkintoja löytyy runsaat 40. Meidänkin tulee kerätä omarahoitusosuutta, vaikka käytettävissä olevat keinot ovat vähäiset. Tässä nyt kuitenkin on yksi, ja olemme todella kiitollisia Ostamalla tämän näköisen raaputusarvan voi voittaa jonkin yli 50 palkinnosta, tai ainakin saa hyvän mielen tukemalla hyvää asiaa, vajaakuntoisten työllistymisen edistämistä. kaikille palkintoja lahjoittaneille. Toivottavasti myös arvat tekevät hyvin kauppansa, niiden tuotto menee ainakin hyvään tarkoitukseen, kertoo Tuettu työllistyminen ry:n toiminnanjohtaja Esa Jukantupa. Lähialueilla arpoja ovelta ovelle kiertää myymässä aivan uunituore kauhavalainen, Esa Parkkinen. Tuettu työllistyminen ry:n toiminta alkoi kiinnostaa Esaa kun hän kotonaan Kiuruvedellä luki Moon-lehdestä jutun kauhavalaisesta Kimmo Korkiamäestä. Siitä paikasta Esa otti elokuun puolivälissä yhteyttä kaimaansa Esa Jukantupaan, ja viime viikonloppuna oli vuorossa muutto omaan rivitaloasuntoon Kauhavalla. Tällä viikolla Esa Parkkinen aloittaa työharjoittelun Pulla-Pirtillä ja uusi kotikaupunki tulee varmasti tutuksi ovelta ovelle arpoja myyden. Mukanaan Esalla on arpajaisten voittolista, ja kuukausittain ei voittaneidenkin arpojen kesken arvotaan lisävoittoja, yhteystiedot vain myyjälle, niin pääsee osalliseksi lisäarvonnoista. Tuettu työllistyminen ry:n tavoitteena on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Yhdistys järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Taulujen vieressä toinen arvontaan palkinnoksi taulun lahjoittaneista taiteilijoista, Riitta Koukkunen, arpoja myyvä Esa Parkkinen ja Expert Markel-Radion johtaja Mikko Hast, sekä yksi pääpalkinnoista, upea kahvinkeitin. Artikkelin julkaisun jälkeen Esa Parkkinen on solminut työsopimuksen Pulla-Pirtin kanssa. 15

16 Tahdon oikeesti tehdä työtä, enkä vain leikisti puuhastaa. Tahdon oikeesti oppia kaiken, mutta tarvitsen tukijaa. Tahdon tyynylle painaa pääni väsyneenä saan nukahtaa. Olla työstäni oikeesti onnellinen sitä oikeesti arvostaa. A.H. Avotyö historiaan! 16 X Tuetun työllis

17 tymisen markkinat Kuvat: Saara Autere 17

18 Aino-Maija Kiviniemi kouluttaja, Ammattiopisto Luovi Tavoitteena työelämä Palveluavustaja koulutus alkoi Ammattiopisto Luovissa Tampereella syyskuussa. Vastaavassa koulutuksessa on mahdollista opiskella myös Joensuussa ja Oulussa. Koulutus kestää lukuvuoden. Opiskelunsa Tampereella aloittivat 10 motivoitunutta aikuisopiskelijaa tavoitteenaan saada uusia tuulia työhönsä sekä uusia mahdollisuuksia työskennellä avoimilla työmarkkinoilla opintojen jälkeen. Kaikilla opiskelunsa aloittaneilla on pohjana ammatillinen perustutkinto. Opiskelijat ovat iältään vuotiaita. Palveluavustajakoulutus on ammatillisia ja työyhteisövalmiuksia kehittävä ohjaava koulutusta, jonka tavoitteena on etsiä osallistujalle työpaikka avustavissa tehtävissä eri aloilta. Koulutuksen kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat avotyössä esimerkiksi keittiö-, siivous- tai toimisto- ja lähettityötehtävissä toimivat henkilöt sekä yli 25-vuotiaat työ- ja toimintakeskuksen asiakkaat, jotka tarvitsevat apua itselleen soveltuvan työpaikan etsimisessä näiltä aloilta. Koulutukseen valituilta opiskelijoilta edellytetään motivaatiota toimia avustavissa tehtävissä. Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Koulutukseen sisältyy lähiopetusta sekä työssäoppimista, jonka ajankohta ja laajuus määräytyvät opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työssäoppimisen tavoitteena on harjaannuttaa ja päivittää käytännön työelämätaitoja sekä mahdollisesti myös työllistyä yrityksiin opiskelujen päätyttyä. Koulutuksen painopiste on siis ammatillisten valmiuksien kehittämisessä, jolloin tekemällä oppimisella on tärkeä osuus koulutuksen toteutuksessa. Palveluavustaja opiskelijat Joni Malinen ja Miia-Maria Hautamäki esittelivät Ammattiopisto Luovin toimintaa Tulppaanitalon avoimien ovien päivänä. Työssäoppimisjaksoilla opiskelija tutustuu uuteen työpaikkaansa ja opiskelee uusia työtehtäviä. Mahdollista on myös soveltaa jo olemassa olevassa työpaikassa uusia, koulutuksessa hankittuja taitoja ja valmiuksia ja opiskella uudentyyppisiä työtehtäviä. Työssäoppimisen sisältö suunnitellaan yhdessä työpaikan kanssa. Jaksojen aikana kartoitetaan opiskelijoiden valmiuksia ja soveltuvuutta työtehtäviin. Työssäoppimisjaksojen aikana sekä opiskelijan että työnantajan riittävä tukeminen on merkittävässä asemassa työelämäyhteistyön ja opiskelujen onnistumiseksi. Opiskelija Salla Sarkonen työssäoppimisjaksollaan palvelutalon laitoskeittiöllä. 18

19 Ammatillisten opintojen sekä työssäoppimisen tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa löytämään oma roolinsa työntekijänä ja vahvistamaan hänen ammatti-identiteettiään ja minäkuvaansa työntekijänä ja osana työyhteisöä. Opiskelijat perehtyvät työyhteisöjen sääntöihin, työntekijöihin liittyviin odotuksiin, työturvallisuuteen sekä ergonomisiin työskentelytapoihin ja soveltavat niitä työssäoppimisjaksolla. Ammatillisten ja työelämätaitojen lisäksi opetuksessa painotetaan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen sekä toiminnallisten perusvalmiuksien harjaannuttamista. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opiskeluihinsa. Ensimmäinen kuukauden työssäoppimisjakso on takana ja kaikki suorittivat sen tavallisilla työpaikoilla. Työnantajilta saadun palautteen mukaan Luovin opiskelijat olivat esimerkkinä monille työtovereilleen kohteliaan ja asiallisen käytöksen sekä työmotivaation suhteen. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja tukea työnantajiltaan sekä koulun työvalmentajalta jakson aikana. Kaikkien opiskelijoiden mielestä Ammattiopisto Luovi on hyvä paikka opiskella. 19

20 Maria Palttala toimistosihteeri, Tuettu työllistyminen ry Taru ja Tanja Espanjassa Tuettu työllistyminen ry:n asiakkaat Taru ja Tanja osallistuivat P4S-projektin tapaamiseen Espanjan Gironassa Tanjalle Espanjanmatka oli yhtä Vironreissua lukuunottamatta ensimmäinen ulkomaanmatka. Taru sen sijaan on matkustellut ennenkin ja käynyt mm. Yhdysvalloissa. Molemmat olivat ennen olleet lentokoneessa, sillä Tanja on päässyt osallistumaan Operaatio Lentävän Pyörätuolin lennolle Kauhavalla Lentäjien Juhannus -tapahtumassa. Tanja ja Taru odottivat Espanjan reissulta hyvää mieltä, uusia kokemuksia ja hyvää säätä. He arvelivat etukäteen, että Girona on kaupunkina Kauhavaa suurempi ja sen talot vanhempia. Tanja mietti, että olisi hauskaa poimia mandariineja tai appelsiineja suoraan puusta. Ensimmäiseen matkapäivään kuului automatka Kauhavalta Vaasan lentoasemalle sekä lennot Vaasasta Helsinkiin ja Helsingistä Barcelonaan. Barcelonasta ajettiin illan päätteeksi taksilla Gironaan. Ensimmäinen aamu perillä alkoi aamiaisella hotellissa. Pikkunakkeja, pekonia, voisarvia ja tiramisua, Taru muistelee herkullista ja täyttävää aamupalaa. Toiveissa päivälle oli shoppailua ja riittävästi vapaa-aikaa. Aamupäivällä treenattiin kuitenkin ensin istumalihaksia, sillä ohjelmassa oli luentoja, mm. katsaus Espanjan sosiaalipalvelujen kehitykseen sekä vierailua isännöineen Astres-säätiön toiminnan esittelyä. Maanantai-iltapäivänä Taru ja Tanja pääsivät tutustumaan Astresin työvalmennuskeskuksen toimintaan ja siellä työskenteleviin espanjalaisnuoriin. Keskinäistä kommunikointia hankaloitti yhteisen kielen puuttuminen, mutta ainakin jalkapallo vaikutti olevan erityisesti nuorten miesten sydäntä lähellä. Yksi keskuksen asiakkaista oli taitava englannin kielessä ja toimi tarvittaessa tulkkina. Tanja ja Taru saivat opastusta helmien tekoon Premol-massasta ja saivat lähtiessä itse tekemänsä avainkorut mukaan muistoksi vierailusta. Tarun ja Tanjan iloksi illalla päästiin isoon kauppakeskukseen tuliaisostoksille. Elintarvikeliikkeessä oli tarjolla espanjalaisia jouluherkkuja, kuten ko- konaisia aurinkokuivattuja kinkkuja ja monenlaisia mantelileivonnaisia. Illan päätteeksi tehtiin kaupunkikierros Gironan vanhassa kaupungissa. Tiistaina ajettiin linja-autolla Viciin, jossa tutustuttiin paikallisten organisaatioiden toimintaan ja pyörähdettiin myös Vicin keskustassa. Illalla Gironassa maisteltiin katalonialaisherkkuja isäntäväen järjestämällä päivällisellä. Keskiviikkona aamupäivällä vierailtiin puutarhassa, jossa viljeltiin luonnonmukaisesti muun muassa tomaatteja ja salaattia. Tutustuimme myös toiseen sosiaaliseen yritykseen, pesulaan, joka huolehtii useiden paikallisten hotellien päivittäisestä pyykistä. Iltapäivällä P4Sprojektin tapaaminen päättyi ja matkustettiin Barcelonaan, josta seuraavan aamupäivän paluulento lähti. Barcelonassa ehdittiin vaeltaa parituntinen La Rambla -kadulla, joka oli pullollaan matkamuistomyymälöitä ja kaupustelijoita. Torstain paluulennolla Barcelonasta Helsinkiin sää oli niin selkeä ja pilvetön, että ilmasta saattoi ihailla alapuolella näkyviä Alppeja. Se oli Tarulle ja Tanjalle mieleenpainuva kokemus. 20

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot