Maaviesti. Ruokintaan. Kaisu Merilä. Lisää luomua. Leivo. kaupan hyllylle. onnistumisen iloa. järjestön näköalapaikalla. lahjaksi tai myyjäisiin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Ruokintaan. Kaisu Merilä. Lisää luomua. Leivo. kaupan hyllylle. onnistumisen iloa. järjestön näköalapaikalla. lahjaksi tai myyjäisiin!"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2012 Lisää luomua kaupan hyllylle Ruokintaan onnistumisen iloa Kaisu Merilä järjestön näköalapaikalla Leivo lahjaksi tai myyjäisiin! Tuotannon suunnittelu ja onnistumisen seuranta ovat antaneet mukavasti säpinää arkipäivään. Asiantuntijoiden käynnit piristävät, ryhdittävät ja pysäyttävät yhteiseen pohdintaan. Sivu 11 4/2012 maaviesti 1

2 5/2012 Onko kenties maatilan sukupolvenvaihdos suunnitteilla? Maatilan sukupolvenvaihdos suunnitteilla? Nyt kaikki tärkeät pankki- ja vakuutuspalvelut edullisesti samassa paketissa Osuuspankista. Nyt saat kaikki tärkeät pankki- ja vakuutuspalvelut edul- Haluamme tukea omalta osaltamme nuoren viljelijän alkutaivalta. Siksi paketoimme keskeiset pankki- ja vakuutuspalvelummlisesti helpoksi samassa ja selkeäksi paketissa. kokonaisuudeksi, Tuemme Maatilan SPV-paketiksi. omalta osaltamme Maatilan nuoren SPV-paketti viljelijän pitää sisällään tilakaupan alkutaivalta Turvallisen ja lainan, siksi johon paketoimme kuuluvat lainan takaisinmaksuturva keskeiset pankki- ja vakuutuspalvelumme helpoksi ja selkeäksi ja korkosuojaus koron nousujen varalle. Siihen kuuluvat myös maatilan maksuliikepalvelut sekä vakuutusturva maatilan ja yrittäjän omaksi turvaksi. kokonaisuudeksi, Maatilan SPV-paketiksi. Kaikki tärkeät palvelut saat yhdellä kertaa käyttöösi Osuuspankista. Ja samalla monia etuja yrityksen alkutaipaleelle. Maatilan SPV-pakettiin sisältyvät edut tilanpidon jatkajalle Maatilan SPV-paketti pitää sisällään: tilakaupan Turvallisen Maksuliikepaketti lainan, Vahinkovakuutukset johon kuuluvat lainan Osuuspankista Pohjolasta takaisinmaksuturva ja korkosuojaus koron nousujen Maksuliikepalvelu-kokonaisuus ensimmäinen vuosi sähkötarkastus ilmaiseksi Maatilavakuutuksen ottajalle varalle. veloituksetta (Pohjolan etuasiakas). maatilan maksuliikepalvelut yritystili maatilalle ja sekä vakuutusturva käyttötili yksityistalouteen maatilan ja verkkopalvelu yrittäjän omaksi turvaksi. Turvallinen laina tilakaupan rahoitukseen Osuuspankista Yritysluoton takaisinmaksuturvaan 25 % alennus 1. vuoden vakuutusmaksusta. Korkosuojaus tilanhankintalainaan: korkoputki verkkotiliote e-laskupalvelu Päivitä samalla monet muut edut yrityksen alkutaipaleelle. Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus. Henkivakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus. Yhdessä Puhelut hyvä 010-numeroihin tulee. maksavat lanka puhelimesta 0,0828 e/puhelu +0,0595 e/min ja matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu +0,1704 e/min. Henkivakuutus OP-Henkivakuutuksesta Yrityksen ottama henkivakuutus maksutta vuodeksi, korvaus max Yritysluoton takaisinmaksuturvan myöntää OP-Pohjola-ryhmän yhteistyökumppani Genworth Financial, joka on markkinointinimi Englannissa rekisteröityjen osakeyhtiöiden Financial Insurance Company Limitedin ja Financial Assurance Company Limitedin Suomen sivuliikkeelle. Sen osoite on Hämeentie 19, PL 67, Helsinki. Yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Englannissa osoitteessa Building 11, Chiswick Park, 566 Chiswick High Road, London W4 5XR. 2 maaviesti 4/2012

3 Maaviesti Sisältö 4/2012 Se mikä tekee pellon reheväksi ja metsän kasvavaksi ei kanna hedelmää vesistöissä. Sivu 30 Itse tehdyt leivonnaiset ovat myyjäisten myyntivaltteja ja mieluisia ruokalahjoja. Kajaanilainen Pasi Suutari sai pilkeyrittäjyydelleen apua, tietoa ja laajan verkoston Masvahankkeen kautta. 16 Tulevan kevään tuki-infot tarjoavat tietoa vuoden 2013 tukihausta ja painotuksista sekä tulevan ohjelmakauden valmistelusta. 23 Kristiina Rinnelaakso Taimi Mahosenaho Myllyn paras 8 KANNESSA Kaisu Merilä kannustaa yrityksiä sitoutumaan hankkeisiin. 10 OHJATTUA RUOKINTAA Uudet palvelut ruokinnan ohjaukseen kiinnostavat maitotiloja. 12 ELÄINTERVEYS HALLINTAAN Lypsykarjan terveys on monen asian summa. 15 AIHETTA OJITUKSIIN Toimiva ojitus ja hyvä maanrakenne auttavat sadekesänä. 16 PILKETTÄ JA PALOA Pasi Suutari pilkeyrittäjyys on palkitsevaa palvelutyötä. 18 INVESTOI JA ONNISTU! Hyvin suunniteltu investointi säästää rahaa ja työtunteja. 21 LISÄÄ LUOMUA Valtakunnallinen Lisää luomua -kiertue pysähtyy myös Lapissa. 22 LUOMULIHAA? Luomuun siirtyminen on monelle emolehmätilalle järkivalinta. 23 TUKI-INFOA Tietoa EU-tuista on tarjolla jälleen ensi keväänä ympäri maakuntaa. 24 VAUHTIA HEVOSALALLE HevosAgro-hanke luo edellytyksiä hevosalan kehittämiseen. RUOKAVERKOSTOJA Bothnia á la carte kannustaa monialaiseen yhteistyöhön. 26 VILJASTA VIRTAA Itse tehdyt leivonnaiset ovat joulumyyjäisten myyntivaltteja. 30 HUOLI VESISTÖISTÄ Myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöjä uhkaa rehevöityminen. 26 Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2012 maaviesti 3

4 Maatilan paloturvallisuuden ammattilainen - pelastussuunnitelmat - Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät palovaroitin järjestelmät - rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto - poistumistie kyltit ps. tarkempaa infoa: Jo 40 vuotta Kinnusen Mylly on valmistanut korkealaatuisia rehuja alusta loppuun suomalaisin voimin. Raaka-aineensa se saa maan parhaista antimista: pääosin pohjoisen Suomen puhtailta viljelyksiltä. Murrontie Utajärvi p PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN Näytteenottoon perustuva laite Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä Akkuvarmennus 24 h Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla Alennusta vakuutusmaksuista PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Pääkonttori: Puh BL-Palontorjunta Oy Temrex Oy Fax (09) Kempeleentie 7 A, OULU p. (08) maaviesti 4/2012

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / / / TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Lähiruuan kysyntä kasvussa Joulukuu PÄÄKIRJOITUS Hallituksen lähiruokaohjelman pohjaksi tehdyn Lähiruokaselvityksen (2012) mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Viime vuosina kuluttajien kasvava kiinnostus ruokaan niin ruoan alkuperään, tuottajiin kuin tuotantotapoihinkin on luonut markkinaraon paikallisten pientuottajien ja jatkojalostajien tuotteille. Lähiruokainnostus näkyy myös Kainuussa. Sekä vähittäiskaupat että ammattikeittiöt ovat kiinnostuneita kainuulaisista tuotteista. Paikallisuus on merkittävä lisäarvo. Kainuulaisten lähiruokaaktiivisuus näkyy muun muassa lähiruokapiirin toimintana, useina lähiruokaravintoloina ympäri maakunnan ja pian myös lähiruokakauppana. Lähiruoalle on kysyntää. ProAgria Kainuu ja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset selvittivät kesällä 2012 Kainuun yksityisten ammattikeittiöiden tilannetta lähiruoan osalta. Selvityksestä kävi ilmi, että 90 prosenttia Kainuun yksityisistä ammattikeittiöistä käytti paikallisia tuotteita. Eniten käytettiin leipää, marjoja ja perunaa, vähiten paikallista lihaa. Yksityiset ammattikeittiöt haluaisivat hankkia paikallisilta tuottajilta ja jatkojalostajilta nykyistä enemmän tuoreita kasviksia, mehuja, sieniä, kalaa, kananmunia, maitotuotteita ja erityisesti lihaa lammasta, nautaa, sikaa, poroa ja riistaa. ProAgria Kainuu ja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset ovat aktiivisesti mukana auttamassa Kainuun elintarvikealan kehittymistä. Kokemukset osoittavat, että kuluttajat arvostavat entistä enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Selvitykset osoittavat, että paikallisille tuotteille on ostajia ammattikeittiöiden puolella. Keskustelut vähittäiskaupan kanssa ovat tuoneet ilmi, että paikallisille tuotteille on tilaa kaupan hyllyillä. Paikallisen ruoan arvostuksen kasvu ja kuluttajien halu tietää ruoan alkuperä eivät ole ohimenevä trendi. Suunta on edelleen kasvussa ja luo entistä parempia mahdollisuuksia myös tuottajille suoramyynnin lisäämiseen ja kehittämiseen. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu Nyt on aika... Plugi Oy huolehtia omasta hyvinvoinnista irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Kainuun Apuva-hanke. poimia parhaat palat oman ProAgriakeskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten tulevista koulutuksista ja kursseista. laittaa kirjanpito kuntoon ja viimeistään laatia välitilinpäätös. hankkia viljan siemenet, sillä varsinkin aikaisista lajikkeista voi jälleen tulla pulaa. laittaa lohkokortit kuntoon ja suunnitella tulevaa kesää. Yrittäjä Kaisu Merilä luotsaa maa- ja kotitalousnaisia. ottaa vielä ennen talven tuloa jätevesiasiat haltuun ja pyytää neuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille Kuva: Ella Karttimo 4/2012 maaviesti 5

6 lyhyet Asiaa ja elämyksiä Farmarista Farmari rantautuu Seinäjoelle heinäkuuta. Keskelle kesää ajoittuvan Farmarin tapahtumapäivistä vain yksi sijoittuu viikonlopulle, sillä näyttely kestää nyt keskiviikosta lauantaihin. Farmari on ennen kaikkea ammattilaisten kohtaus- ja tiedonhankintapaikka. Lisäksi tapahtuma tarjoaa kaikelle kansalle mahdollisuuden perehtyä suomalaisen ruoan tuotantoon. Monille Farmari on ainoa tilaisuus tutustua tuotantoeläimiin ja suomalaiseen maaseutuun. Farmarin paikkamyynti näytteilleasettajille alkoi lokakuussa ja on edennyt hyvin. Näyttelyyn on tulossa nimekkäitä yrityksiä, jotka kiinnostavat ammattiväkeä. Koneet ja kotieläimet ovat Farmarissa kattavasti esillä. Farmari levittäytyy 17 hehtaarin alueelle Seinäjoen keskustan tuntumaan Areenan ja Urheilutalon ympäristöön, Ensi vuoden Farmari on järjestäjänsä eli ProAgria Etelä- Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely. Tulevaisuudessa Farmari järjestetään kahden vuoden välein. Lisätietoa: Rehun myyjä kohtaa ostajan Farmarin Pörssissä ProAgria Keskusten Liiton Farmarin pörssi on uusi valtakunnallinen verkkopalvelu, jonka tarkoitus on helpottaa tilojen välistä rehukauppaa. Palvelussa voi seurata rehuviljojen ja nurmikasvien kysyntää ja tarjontaa sekä tehdä omia osto- ja myynti-ilmoituksia. Kiinnostus ja tarve tilojen väliseen rehukauppaan on lisääntynyt viime vuosina, koska kustannukset ovat kohonneet. Tilat saavat molemminpuolista hyötyä, kun rehu voidaan toimittaa ilman välikäsiä lähelle, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Farmarin pörssin hakutoiminnot auttavat löytämään tarvittavat rehuerät nopeasti sijainnin, määrän tai laatutietojen mukaan. Muiden rehukauppiaiden ilmoitukset auttavat hinnoittelemaan omat rehuerät kilpailukykyisesti. Palvelun pohjana on ProAgria Kymenlaakson kehittämä luomuvalkuaisrehun markkinapaikka. Farmarin pörssi kattaa myös tavanomaisesti tuotetut rehuviljat ja nurmikasvit. Farmarin pörssiin on koottu kattavat ohjeet ja menettelytavat rehukaupan tekoon. Palvelu laajenee ensi vuonna rehuista myös muuhun tilojen väliseen kaupankäyntiin. Ympäristöongelma vai ihmisen tärkeä kumppani myös tulevaisuudessa? Tarja Paatero Edistääkö luomu maailman nälkää? Kainuussa on tehty töitä luomun eteen vuosikymmeniä. Tämän työn tuloksia juhlistetaan Luomu ja maailman nälkä -seminaarissa Sotkamossa Sokos Hotel Vuokatissa. Ensimmäinen ekoviljelyn kurssi pidettiin Suomussalmen Perangassa vuonna Nyt Kainuu on Manner-Suomen luomuin maakunta. Kainuussa peltoalasta on 23,2 prosenttia luomuviljelyn piirissä, kun koko maan keskiarvo on yhdeksän prosenttia. Olemme ylpeitä tästä. Haluamme kuitenkin tietää, olemmeko tehneet hyvää työtä. Onko ollut oikein edistää luomutuotantoa? Vai olemmeko edistäneet maailman nälkää? Näihin kysymyksiin haetaan Vuokatin seminaarissa vastauksia, kotieläinagronomi Helena Kämäräinen sanoo. Luomu ja maailman nälkä -seminaarissa esitelmöivät alan johtavat tutkijat Suomesta. Kahden päivän aikana asiantuntijat pohtivat muun muassa siitä, onko luomuruoka terveellisempää kuin tavanomainen. Vastauksia haetaan myös siihen, millainen on luomun tulevaisuus. Edistääkö luomutuotanto ilmastonmuutosta vai hillitseekö se sitä? Onko nauta tullut tiensä päähän ilmastomuutoksen edistäjänä vai pääseekö se pois pannasta? Seminaariin voi ilmoittautua saakka: fi tai puh Lisätietoa osoitteessa Seinäkalenteri juhl Palvelun hinta on 30 euroa vuodessa. Käyttöoikeuden voi ostaa osoitteesta www. farmarinporssi.fi. KM- ja KMVET-lehtien kestotilaajat saavat käyttäjätunnukset tilaajaetuna marraskuun lehtien liitteenä. 6 maaviesti 4/2012

7 Lapin kalatalouskeskus sai uudet verkkosivut Anna-Leena Inkerö Lapin kalatalouskeskus on saanut uudet verkkosivut, jotka ovat entistä käyttäjäystävällisemmät, helppolukuisemmat ja ulkoasultaan selkeät. Sivuston rakenne- ja ulkoasusuunnittelun on tehnyt rovaniemeläinen markkinointiviestintätoimisto Focus Flow. Sisältösuunnittelusta ovat vastanneet Lapin kalatalouskeskuksen Eero Liekonen ja Anna- Leena Inkerö. Etusivu tuo esille sivuston selkeän ja monipuolisen sisällön. Toiminnot ja sivuilta aukeavat linkit ovat mahdollisemman helppokäyttöiset. Sivuston päivitetään säännöllisesti ja seurataan kävijävirtoja. Uusia elementtejä ovat muun muassa Lähikalaa suoraan ammattikalastajalta ja Lapin kalakentän kalastusluvat -osiot. Nämä sivut palvelevat erityisesti kuluttajia, jotka haluavat ostaa kalaa suoraan lähialueen ammattikalastajalta sekä kalastajia, jotka hakevat tietoa Lapin yksityisten vesialueiden omistajien kalastusluvista ja luvanmyyntipaikoista. Lapin kalatalouskeskuksen verkkosivuja kehitetään kävijöiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kävijöiltä pyydetäänkin sisältöön liittyviä ideoita ja muutosehdotuksia. Palautetta voi antaa muun muassa Lapin kalatalouskeskuksen yhteystietosivulla löytyvällä lomakkeella. Uudet sivut löytyvät osoitteesta Anna-Leena Inkerö työskentelee suunnittelijana Lapin kalatalouskeskuksessa. avuoden kunniaksi Ensi vuosi on maa- ja kotitalousnaisten juhlavuosi. Maaja kotitalousnaisten Keskus sekä monet piirikeskukset ja yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuoden tunnuslause on Maa- ja kotitalousnaiset Aitojen asioiden puolesta. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on teettänyt juhlavuotensa kunniaksi oman nelivärikuvitetun seinäkalenterin. Se sisältää nimipäivät, juhlapyhät ja myös maa- ja kotitalousnaisten omia tapahtumia. Maa- ja kotitalousnaisten työstä maaseudun hyväksi kertova kalenteri on käytännöllinen lahja tai tuliainen. Sen myyntihinta on 10 euroa. Kalenteritilaukset ja -tiedustelut: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, puh. (08) , Maitotilayrittäjä Juhani Pitkärannalle nurmipalkinnon KoneAgrianäyttelyssä luovuttivat Laidunyhdistys ry:n säätiön hallituksen puheenjohtaja Leila Helaakoski (vasemmalla) ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan nurmiviljelyagrologi Sari Vallinhovi. Nurmipalkinto Pitkärannan tilalle Toinen valtakunnallinen nurmipalkinto on luovutettu Juhani Pitkärannan tilalle Seinäjoelta. Palkinnon avulla halutaan korostaa nurmiviljelyn ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen taloudenpidossa. Palkinnon suuruus on euroa. Tila valitaan ProViljelys-palveluja käyttävistä nurmitiloista. Tilat analysoivat säännöllisesti neuvojien kanssa kasvituotannon tuotantokustannuksia ja peltoprosesseja esimerkiksi laskelmista saatavien tunnuslukujen vertailutietoja sekä kasvusto- ja toimintatapahavaintoja yhdessä tarkastellen. Moni tila on samalla mukana vaihtamassa kokemuksia pienryhmissä tai nurmen satokerhoissa, joissa ProViljelys-palveluja analysoidaan ja kehitetään neuvojan kanssa. Mittareina palkintoa jaettaessa käytetään muun muassa säilörehun tuotantokustannusta, syönti-indeksiä ja analysoinnin tasoa, aktiivisuutta uuden tiedon hankkimisessa ja tilan ympäristöasioiden hoidon tasoa. Palkinnon jakaa Laidunyhdistys ry:n säätiö, jonka tehtävänä on tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä maassamme. Maatalouskalenteri työkalu ja tietopankki ProAgria Maatalouskalenteri on paitsi kalenteri myös laaja maatalousalan tietopankki ja ajanhallinnan työkalu. Pöytäkalenterin lisäksi siinä on Viljelymuistiinpanot-taskukalenteri lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemiseen. Kalenterissa on yli 90 sivua ammattitietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta nopeasti silmäiltävässä muodossa. Maatalouskalenterin A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua. Kannet ovat mustaa, nahkaa jäljittelevää muovia. Kalenteripaketin hinta kustantajalta tilattaessa on 27 euroa. Pöytäkalenteri on saatavana myös keinonahkakansilla hintaan 40 euroa. Tilaukset: ProAgria Keskusten Liitto, puh , fi tai Käytännön Maamiehen kestotilaajat saavat Maatalouskalenterin tilaajaetuna marraskuussa. 4/2012 maaviesti 7

8 kannessa Ella Karttimo Perinteinen jouluateria on pikkujoulujen pääasia, Kaisu Merilä sanoo. Merilän kartanon keittiössä ruoka tehdään itse mahdollisimman lähellä tuotetuista ja luonnonmukaisista raaka-aineista. Kaisu Merilä kannustaa yrittäjiä hyötymään hankkeista Hoivapalveluja, ruokamatkailua, luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia Maa- ja kotitalousnaiset ovat vahvoja hanketoimijoita. Kaisu Merilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen ja hyötymään tarjolla olevasta tuesta. Hän aloitti tammikuussa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajana. Vuosi näköalapaikalla on vahvistanut kuvaa toimeliaista maaseudun naisista sekä monimuotoisesta ja käytännönläheisestä toiminnasta eri puolilla maata. Avainasia onkin, miten kaikki nämä innostavat ideat ja vinkit saadaan tiedoksi muille toimintaansa suunnitteleville ja uudistaville maa- ja kotitalousnaisille. Ideapankin kehittäminen järjestön kotisivuille on yksi kanava saada toiminta näkyväksi ja kokemukset jaetuksi. Kaisu Merilä on saanut lomitettua valtakunnallisen puheenjohtajuuden sujuvasti maaseutumatkailuyrityksen arkeen. Kaksi kautta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksessa ehtivät tehdä Utajärven ja Helsingin väliset matkat tutuiksi. Pyrin hoitamaan asioita niin paljon kuin mahdollista etätyönä Merilän kartanosta. Ajassa kiinni 80 vuotta Edessä on juhlavuosi, sillä ensi vuonna maa- ja kotitalousnaiset, monet piirikeskukset ja yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Aitojen asioiden puolesta -merkkivuotta juhlistaa ja tekee näkyväksi muun muassa valtakunnallinen kansalaisjuhla, joka pidetään 16.marraskuuta Tampereella. Maaseudun naiset ovat aina olleet kiinni ajassa ja hyödyntäneet maaseudun mahdollisuuksia. Kaisu Merilä liittyi itse maa- ja kotitalousnaisiin vuonna 1987, kun perhe muutti opiskelukaupunki Oulusta takaisin kotiseudulleen Utajärvelle. Anopin kannustuksella oli iso merkitys. Kirkonkylän maa- ja kotitalousnaisten kautta pääsin tutustumaan oman kylän ihmisiin ja sain kiinnostavaa tekemistä. Uudelle maaseutumatkailuyrittäjälle ja tuoreelle kauppatieteiden maisterille suuri asia oli myös maaja kotitalousnaisten käytännönläheinen yritysneuvonta, jota auttoi kehittämään yrityksen ydintoimintaa eteenpäin. Osallistuin koulutuksiin sekä ryhdyin tekemään omavalvontasuunnitelmaa ja laatujärjestelmää yrityksellemme. Myöhemmin olen hyödyntänyt täsmä- ja ajankohtaiskoulutuksia. Ne ovat olleet samalla myös vertaisryhmiä. Perinteistä jouluruokaa Merilän kartanossa eletään parhaillaan vilkkainta pikkujoulukautta, joka alkoi marraskuussa ja päättyy aivan joulunaluspäivinä. Kaisu Merilän apuna joulusesonkina on kolmesta viiteen työntekijää. Lähiseudun yritykset ja yhdistykset ovat varanneet pikkujouluruokailuja ja ohjelmaa yhtä vilkkaasti kuin aiempinakin vuosina. Kaksi vuosikymmentä Merilän 8 maaviesti 4/2012

9 ELLA KARTTIMO Meneillään on hyviä hankkeita, joiden avulla maaseudun yritykset voisivat kehittää toimintaansa. Tähän kannattaa tarttua ja sitoutua. kartanosta vastannut Kaisu Merilä kertoo, että perinteinen jouluateria on vuodesta toiseen pikkujoulujen pääasia, vaikka jouluinen ruokalista tarjoaa myös kasvis- ja muita vaihtoehtoja. Merilän kartanon itse paistettua kinkkua osataan jo odottaa. Tarjoamme mahdollisimman paikallisesti ja lähellä tuotettua ruokaa. Mieluummin vähän mutta hyvää. Juurekset ja kasvikset Merilän kartano hankkii oman kunnan juuresjalostamosta. Läheltä löytyy myös maidon- ja lihanjalostusta sekä mylly. Jos haluaa ostaa tilan pelloilla laiduntavien nautojen lihaa, se on mahdollista, kun liha kiertää ensin Espoon kautta. Myös sianlihan saanti on tällä hetkellä täysin kaupan varassa. Oulujokivarressa sijaitseva Merilän kartano haluaisi ruokalistalleen mahdollisimman paljon myös luonnonkalaa. Sitä ei jalosteta lähiseudulla. Kuusamossa tilanne on toinen, mutta järvikalan jalostajia mahtuisi maakuntaan varmasti useampikin. Vahvuudet näkyville Kaisu Merilä haluaisi osaltaan viedä eteenpäin Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueen elintarvikeyritysten ruokalaaksoajatusta Kalifornian piilaakson malliin. Omat vahvuudet pitää nostaa rohkeasti näkyville. Kun alueen elintarviketuottajat päättäisivät yhdessä julistautua ruokalaaksoksi, se edistäisi uusien yritysten perustamista ja voisi houkutella alueelle muita alan toimijoita. Matkailu- ja ruokapalveluyrityksen näkökulmasta suomalainen elintarviketuotanto tuntuu välillä turhan vaikealta. Keskittymisen sijaan toivoisi uusia näköaloja. On suuria ja keskittyneitä yksiköitä, kun pienet toimijat joutuvat ajamaan toimintaansa alas. Muualla kehitys on toisenlainen. Vastikään Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokoukseen osallistunut Kaisu Merilä kuunteli hanke-esittelyjä niin hoivapalveluiden ja ruokamatkailuverkostojen kehittämisestä kuin luomun ja lähiruoan mahdollisuuksistakin. Meneillään on paljon hyviä hankkeita, joiden avulla maaseudulla toimivat yritykset voisivat monella tavalla kehittää toimintaansa. Tukea on tarjolla myös niille, jotka pohtivat, voisiko mielessä liikkuvasta ideasta syntyä uusi yritys. Hanketarjontaan kannattaa tarttua. Maalaisjoulu kiinnostaa Maaseutumatkailuyrittäjälle joulun seutu on kiireistä aikaa ja vasta vuodenvaihde tarjoaa hetken hengähtää. Alkuvuosina Merilän kartano tarjosi asiakkaille joulun ajan täysihoitopaketteja. Kymmenen viime vuoden ajan joulun viettoon on saapunut virolaisryhmiä, joilla on oma ohjelmansa muualla. Tämä mahdollistaa sen, että aikaa jää myös omalle hengähtämiselle perheen ja suvun yhteiselle jouluaterialle. Kaisu Merilä tietää, että maalaisjoululle täysihoitopalveluineen olisi paljon kysyntää, mutta tarjontaa on vähän. Moni yrittäjä haluaa rauhoittua pikkujoulukauden jälkeen. Myös työntekijät toivovat tätä. 4/2012 maaviesti 9

10 maito Ruokinnan ohjauksen hyödyt on huomattu maitotiloilla Ruokinnan ohjausta on tehty maitotiloilla vuoden alusta lähtien. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uusiin palveluihin koko maassa. Hyödyt ovat olleet konkreettisia. Ruokinnan ohjaus on ProAgrian palvelu maitotiloille. Se yhdistää karjan ruokinnassa suunnittelun ja seurannan, mikä varmistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja sitä kautta kannattavan ruokinnan. Ruokinnan ohjauksella saadaan karjan ruokinta tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Kun säilörehun laatu vaihtelee ja ostorehut ovat kalliita, KarjaKompassiin sisältyvä ruokinnan optimointi laskee, mikä rehustus tuottaa taloudellisesti parhaan lopputuloksen. Asiakas saa puolueettoman ostorehujen tarvelaskelman ja hintavertailun käyttöönsä. Navettakäyntien karjahavainnot, eläinryhmäkohtaiset kuntoluokitukset ja nuorkarjan kasvun mittaukset ovat auttaneet asiakasta löytämään navetan sisällä kehittämiskohteet ja ehkäisseet ennalta mahdollisia tuotannon menetyksiä. Ruokinnan ohjaus -palvelut ovat räätälöitävissä tilan tarpeiden mukaan toiminta-, tuotto- tai kasvukokonaisuuksiksi. Kasvu-asiakkaille KarjaKompassin tuottoennuste antaa arvion karjan kehityssuunnasta sekä maitotulojen ja eläinmäärän kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Kuukausittaiset ennusteet ovat hyvä pohja budjetointiin, eläinten hankintaan ja karsintapäätöksiin. 10 maaviesti 4/2012 TUIJA HUHTAMÄKI Suunniteltuja tapaamisia Ruokinnan ohjaus yhdistettynä ennalta suunniteltuun tapaamiseen tuo lisähyötyä asiakkaalle. Merkittävä osa suunnitelmista ja laskelmista tehdään vastaisuudessa tilalta saatujen lähtötietojen perusteella toimistotyönä. Asiakastapaamisissa keskitytään tulosten analysointiin ja ruokinnan käytännön toteutukseen navetassa, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Ennakkovalmistelu ja lähtötietojen saaminen etukäteen asiakkaalta helpottavat keskittymistä keskusteluun ja tulosten tulkintaan eli sellaisiin asioihin, joita ei voida toimistolta käsin hoitaa. Kannustavaa palautetta Asiakkaiden palautteet ruokinnan ohjauksesta ovat olleet kannustavia koko maassa. Hyödyt ovat olleet konkreettisia. Pystymme laskemaan, mitä saavutettu hyöty on lehmää, karjaa ja vuotta kohden, jos ruokintaa ohjataan ja seurataan säännöllisesti, Virpi Huotari kertoo. Tilat ovat ottaneet uuden toimintatavan hyvin vastaan. Liikkeelle on lähdetty tavoitteista ja tuloksista, tehty suunnitelmat ja laskelmat toimistolla, seurattu ja oltu tiiviissä yhteydessä asiakkaaseen. Tuotosseuranta on uudessa palvelussa eriytetty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen ja asiantuntijan tekemä ruokinnan ohjaus omakseen. Tästä asiakkaat ovat pitäneet. Ruokinnan ohjauksesta on selvästi innostuttu ja ymmärretty sen tuottama hyöty. Lisää tuottoa navetasta Kannattavaa nurmituotantoa ProAgria on panostanut nurmentuotannon osaamiseen, jolla tuetaan maitotilojen tärkeintä tuloksenteon paikkaa. Parhaiten menestyvät maitotilat tuottavat hyvän ja laadukkaan nurmisadon, Säilörehuntuotanto on kotieläintilojen tärkein peltopuolen viljelyosa-alue. ProAgria Oulu tarjoaa palveluja nurmentuotantoon tilojen tarpeen mukaan, parantaen tilojen kilpailukykyä. Palveluratkaisut koostuvat kolmesta erilaisesta kokonaisuudesta: NurmiKasvu tiloille, jotka laajentavat tai ovat laajentaneet tuotantoa. NurmiTuotto tiloille, jotka haluavat tehostaa nykyistä rehuntuotantoa joko satotasoa kasvattamalla tai parantamalla rehunlaatua, ja siten parantaa tilan kilpailukykyä. Aktiivisesti kehittävälle yritykselle Valitun toiminnan ylläpitämiseen jonka korjuussa onnistutaan ja lisäksi nurmen tuotantokustannus on alhainen. Ensi vuonna ProAgrian karjatilojen asiakkailla on mahdollisuus kehittää nurmentuotantoa uusilla Nurmi-palvelukokonaisuuksilla. Nurmituotantopalveluja tilojen eri tarpeisiin NurmiToiminta nykyisillä resursseilla jatkava tila, joka haluaa ylläpitää nykytuotannon. Kasvu- ja Tuotto-palvelut sisältävät muun muassa nurmikäyntejä ja pienryhmätoimintaa. Toiminta-paketissa keskitytään lähinnä nurmen oikea-aikaiseen korjuuseen. Nurmituotannon palvelusopimuksia tehdään rajoitetusti vuodelle Lisätietoa nurmentuotannon palveluista: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, puh ,

11 Kun mittaa, osaa tehdä valintoja Ellei mittaa tuloksia, on vaikea tehdä valintoja. Ei eläimistä tiedä ulkonäön perusteella, mitä ne tuottavat, maitotilayrittäjä Ilkka Näpänkangas sanoo. Hän on valinnut karjansa ruokinnan suunnittelun ja seurannan tueksi Toimintapaketin palvelut. Maire Pikkarainen Kiimakalenterissa pitää käyttää värejä, Ilkka Näpänkangas sanoo. Siikalatvan Kestilässä sijaitsevan Näpänkankaan tilan parsinavetassa on 19 lypsävää. Tilan liki 30 peltohehtaaria ovat nurmituotannossa. Eläimet ovat vilja-puolitiivisteruokinnassa. Tilan tälle vuodelle asettamista tavoitteista yksi oli hiehojen poikimaiän alentaminen. Kehitystä on myös tapahtunut, sillä poikimaikä laski kaksi kuukautta ja on nyt 27,4 kuukautta. Muutos merkitsee tilalle yli 700 euron lisätuloa ensikkoa kohti. Myös siemennyksin määrä väheni seitsemällä viime vuodesta. Tunnusluvut kertovat, että myös tilan tavoite tuottaa hyvää ja laadukasta säilörehua on kehittynyt oikeaan suuntaan. Ilkka Näpänkangas arvostaa ProAgrian puolueetonta ruokinnan suunnittelu- ja seurantapalvelua. Käytössä ovat myös tuotosseurannan palvelut. Valitsemamme Toiminta-paketti vaatii karjan omistajalta aktiivista asioiden ylös kirjaamista, kun neuvojan käyntejä on harvemmin. Varsinkin EU-tukiasiat tuntuvat monimutkaisilta. Sanktiot mahdollisista virheistä voivat olla suuria. Tilasinkin taas ensi kevääksi neuvojan tukihakemusten täyttöön. Pienin askelin oikeaan suuntaan Vanhan parsinavetan parantaminen sekä eläimille että ihmisille mukavaksi tilaksi edullisilla ja toimivilla ratkaisuilla on yli-iiläisille Markus ja Elina Mikkolalle tärkeää. Asioita kehitetään pikku hiljaa positiivisella asenteella ja asiantuntijatiimin tuella. Uudessa tuotantorakennuksessa eläimet ovat saaneet säilörehunsa mattoruokkijalla 11 kertaa päivässä, täysrehun robotilta sekä täysrehun ja valkuaistiivisteen kahdesta väkirehukioskista. Kuluvan vuoden aikana tila onkin onnistunut parantamaan tunnuslukujaan kautta linjan. Tuotannon suunnittelu ja onnistumisten seuranta on antanut mukavasti säpinää arkipäivän työskentelyyn. Asiantuntijoiden käynnit ryhdittävät, piristävät ja pysäyttävät yhteiseen pohdintaan. Samalla saadaan ajankohtaista ja uusinta tutkimustietoa. Mukavaa on havaita myös asiantuntijoiden yhteistyö tilamme vahvuuksien ja parantamisalueiden kehittämiseksi. Kasvu-palvelukokonaisuuden valinneen Mikkolan tilan parsinavetassa on 38 lypsylehmää. Eläimet ruokitaan paalisäilörehulla ruokintapöydälle kahdesti päivässä. Täysrehusta ja valkuaistiivisteestä tehty väkirehu jaetaan sukkularuokkijalla kuudesti päivässä. Tilan yksi tavoite on karjan rehukustannusten alentaminen maitotuotoksesta ja eläinten terveydestä tinkimättä, mikä tukee samalla tilan hyvää kokonaistaloutta. Asiantuntijoiden kanssa työskentely on avannut näkemään ja Markus ja Elina Mikkola saavat hyvää mieltä arjen pienistä oivalluksista. ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Erityisesti ruokinnallinen osaaminen ja olosuhteiden vaikutus maidon tuotantotuloksiin ovat parantuneet vuoden aikana, Mikkolat sanovat. Pikkujuttujen oivaltaminen tuottaa tilan väelle hyvää mieltä, mistä he kiittävät mukavaa asiantuntijatiimiä, joka on mukana ideoimassa ja viemässä asioita oikeaan suuntaan. ProAgrian asiantuntijat huolehtivat myös Mikkolan tilan viljelysuunnittelusta, kirjanpitoja veroneuvonnasta sekä EUtukihausta. Mukavaa säpinää arkeen Haapavedellä 68 lehmän automaattilypsypihattoa hoitavat Hannu ja Aino Heinioja ovat innostuneita karja-asioiden syvällisestä opiskelusta yhdessä asiantuntijaverkostonsa kanssa. Ruokinnan ohjaus -vaihtoehdoista Kasvu-palvelun tilalleen valinneet Heiniojat asettivat kuluvan vuoden tavoitteiksi hyvän kokonaistaloudellisen tuloksen sekä rehukustannusten alentamisen maitotuotoksesta ja karjan terveydestä tinkimättä. Tärkeä askel oli myös eläinten siirtäminen sujuvasti parsinavetasta verhoseinäiseen ja kolmiriviseen automaattilypsypihattoon. Koko Heiniojan perhe Hannu (vasemmalla), Niilo, Veera, Aino ja Lauri viihtyy eläinten parissa. Ihmisten keskellä Yösyvän, joka lypsettiin karjan ensimmäisenä lehmänä uudessa pihatossa. Sen 12:n viime kuukauden tuotosnumerot ovat upeat: ,04-3,64 ja solut 29. Heiniojat käyttävät ProAgria palveluista myös tuotosseurantaa Liisa Lehikoinen ja maidon näytteenottopalvelua sekä Wisu-viljelysuunnittelua. 4/2012 maaviesti 11

12 maito Terveydenhallinta lisää tuottavuutta Mitkä ovat hedelmällisyyden, utareterveyden ja nuorkarjan tunnusluvut tilallasi? Oletko määrittänyt niille selkeät tavoitteet? Onnistuminen näillä osaalueilla on monen tekijän summa. ProAgrian uudet terveydenhallintapaketit auttavat syventämään osaamista ja parantamaan maidontuotannon kannattavuutta niiden kautta. Asiakastapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin, keskusteluun ja pohdintaan yhdessä tilan kanssa. Tilakohtainen arviointi kannattaa, sillä jokainen tila on yksilöllinen niin vahvuuksien kuin parantamisalueiden osalta. Hedelmällisyys ottaa huomioon lehmän koko tuotoskau- den aina poikimisesta seuraavaan poikimiseen. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi hyvään hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät ja toimintatavat sekä räätälöidään toimenpide-ehdotukset yhdessä tilan väen kanssa tavoitteiden mukaisesti. Utareterveys antaa tietoa, vaihtoehtoja ja työkaluja suunnitelmalliseen utareterveyden hallintaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi tärkeimmät utareterveyteen vaikuttavat osatekijät. Aktiivisella otteella pyritään vähentämään utareterveysongelmista aiheutuvia kustannuksia. Nuorkarja kartoittaa maidontuotantoon tarvittavien uudistuseläinten tarpeet kunkin ikävaiheen mukaisesti. Vastasyntyneen vasikan tarpeet ruokinnan ja olosuhteiden osalta ovat erilaiset kuin esimerkiksi juotolta vieroitetun. Panostus nuorkarjaan näkyy viiveellä, mutta se kannattaa: tulevaisuuden lypsylehmät ovat Ella Karttimo Asiakastapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin, keskusteluun ja pohdintaan yhdessä tilan kanssa. Virpi Kurkela (vasemmalla) terveydenhuoltokäynnillä Katri ja Tommi Keskikallion tilalla. kestävämpiä, terveempiä ja tuottavampia. Eläinterveyden hallintapalvelut Hedelmällisyys, Utareterveys ja Nuorkarja ovat vuoden kestäviä TILASEKOITUS helppo ja edullinen tilakohtainen ruokintaratkaisu! Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun. Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokinta parantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä! ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme. Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta. Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Puh. (08) tai maaviesti 4/2012 SR_PohjRehujauhatus_90x130.indd :53:22

13 VIRPI KURKELA kokonaisuuksia, jotka tehdään yhteistyössä tilan asiantuntijaverkoston kanssa. Eläinten terveydenhuollon esiselvityskäynnin tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa varsinaista eläinlääkärin tekemää terveydenhuoltokäyntiä. Asiantuntijan käynti ja kirjallinen raportointi kartoittaa tilan terveydenhuollon osaalueita kuten eläinten hyvinvointia ja olosuhteita. Lisätietoa: ProAgria Oulu, terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela, puh , Hevoshavaintoja! Hevoset antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemuksestaan ja käyttäytymisestään. Näiden signaalien havaitseminen ja tulkitseminen vaatii taitoa. Hevoshavaintoja-kirja kertoo, kuinka merkkejä voi hyödyntää käytännössä. Joulukuussa julkaistava Hevoshavaintoja-kirja opastaa aluksi, kuinka tehdä hevosesta havaintoja tarkasti ja objektiivisesti. Älä kiirehdi johtopäätösten tekemisessä, vaan kysy aina ensin itseltäsi kolme kysymystä: mitä näen, mistä se johtuu, mitä minun pitää tehdä? Esimerkiksi nuoleskeleva hevonen voi antaa tietoa ruokintarytmistä ja turvonneet jalat voivat kertoa liikunnan puutteesta. Voit hyödyntää tietoja toteuttaessasi korjaavia toimenpiteitä. Hevoshavaintojakirjan auttaa erottamaan havainnoimisen ja katselemisen. Selkeä ja havainnollinen käsikirja sopii kaikille hevosten kanssa toimiville aina harrastajista ammattilaisiin. Teoksen 350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoa tulkita hevosten antamia merkkejä käytännön tilanteiden avulla. Hevonen antaa merkkejä aina ja kaikkialla, joten ole valmis ottamaan niitä vastaan! Investoi maatilasi tulevaisuuteen - hanki varma ja nopea kuituyhteys! Lisätietoa uutuuskirjasta: ProAgria Keskusten liitto, puh , tai Kajaani: Pohjolankatu 20, Iisalmi: Pohjolankatu 5, Katso lisää: SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie Heinola puh. (03) /2012 maaviesti 13

14 Menestyksen mahdollisuuksia Tilipalveluja ja talousosaamista Säästä aikaa, helpota arkeasi ja pestaa kumppaniksesi ProAgrian vero- ja talousneuvonnan osaaja. Tilitoimisto- ja talouspalvelujamme ovat: kirjanpito kausiveroilmoitukset välitilinpäätös, lopullinen tilinpäätös verosuunnittelu ja veroilmoitus budjetointi palkanlaskenta ja siihen liittyvät vuosi-ilmoitukset maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat elinkeinosuunnitelmat sukupolvenvaihdokset yhtiöittämiset EU-tukineuvonta investoivan tilan palvelut Kysy lisää! ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, ProAgria Oulu, Antti Harjunen, maaviesti 4/2012

15 Havaintoja nurmikäynneiltä: Sadekesä paljasti ojitustarpeen Sääoloiltaan vaikea kesä ei näytä laskeneen viljelyintoa. Näin on voinut päätellä, kun on ajellut maakunnassa. Monessa paikassa on ojitusten parannustöitä tehty vielä viime viikkoinakin. Virheistä on opittu ja ongelmia korjattu seuraavaa satokautta varten. kasvi OLLI VALTONEN Ella Karttimo Kesän 2012 aikana ProAgria Oulun neuvojat tekivät noin 40 nurmineuvonnan tilakäyntiä. Valtaosa käynneistä ajoittui kesäkuulle ennen ensimmäisen rehun korjuuta. Osalla tiloista tilakäynti tehtiin vielä syyskuulla, jolloin tarkasteltiin nurmien uusimisen onnistumista. Mennyt kesä oli edellisiin vuosiin nähden haastava sääolojen vuoksi. Yksi erityispiirre olivat rankat sateet, jotka nostivat veden pelloille paikoin jopa viisi kertaa. Nurmien osalta pahin tuho sattui juuri ennen toisen sadon korjuuta, jolloin monin paikoin vesi peitti täysin nurmilohkot alleen. Vaikka myöhemmin vesi laski, tulvan mukana tulleet epäpuhtaudet estivät rehun korjuun. Satoerot tilojen välillä oli menneenä kesänä suuret. Muutamilla tiloilla voidaan puhua jopa huippusadosta, kun samaan aikaan naapureilla satotaso on ollut heikohko. Erot tilojen välillä selittyvät pitkälti pellon peruskunnolla. Toimiva ojitus yhdistettynä hyvään maanrakenteeseen takaavat onnistuneen viljelyn, satoi tai paistoi. Kolme viimeistä vuotta ovat tämän selkeästi näyttäneet. Mennyt kesä oli edellisiin vuosiin nähden haastava sääolojen vuoksi. Rankat sateet nostivat veden pelloille paikoin jopa viisi kertaa. Nurmikäyntimuistioiden perusteella noin 90 prosentille tiloista suositeltiin ojituksen parantamista. Ojituksissa parantamista Nurmikäyntimuistioiden perusteella noin 90 prosentille tiloista suositeltiin ojituksen parantamista. Lukema kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta pelloilla. Käytännössä jokaiselta tilalta löytyy lohkoja, joiden ojituksen parantamiseen olisi tarvetta. Nämä lohkot ovat valitettavasti usein vuokrapalasia lyhyellä vuokrasopimuksella, jolloin uudelleen ojitus ei ole järkevää. Toinen paheneva ongelma alkavat olla vanhat salaojalohkot. Salaojat toimivat keskimäärin 8-12 vuotta kohtuullisen hyvin, minkä jälkeen toimivuus alkaa pikku hiljaa hiipua. Monesti asian huomaa vasta sitten, kun märän jakson seurauksena viljely on lähes mahdotonta. Mikäli kuluneen kesän kaltaiset rankkasateet yleistyvät ilmastomuutoksen seurauksena, salaojituksen täydennykseen ja hoitoon pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Putkiston huuhtelu järjestelmällisesti tietyllä aikarytmillä on suositeltavaa, koska sadekesiä tulee tietyin väliajoin. Ojitushan on tehty sitä varten, että liika vesi lähtee pellosta pois, kun sitä tulee taivaalta tai pohjavesi on liian korkealla. Kuivina kesinä ongelmaa ei huomaa. Lannoituksen tarve suuri Märkyyden vuoksi usealla tilalla jäivät viime keväänä lietelannat levittämättä, samoin kuluvan syksyn aikana. Lannoitus perustuu nykyään hyvin pitkälti lietteeseen. Kun lannoitteita tilataan vain sen verran, mitä tarvitaan kahteen lannoituskertaan, lietteen pois jäänti keväällä on haaste lannoituksen onnistumiselle. Muutamilla tiloilla oli juuri näin käynyt. Lannoitteeksi oli käytetty varastossa olevaa salpietaria. Lannoitteita on nykyään aika mahdotonta saada hankittua lisää enää toukokuun loppupuolella. Näistä syistä tällaisilla lohkoilla menetettiin noin 40 prosenttia ensimmäisen sadon potentiaalisesta satomäärästä. Märän syksyn jälkeen olisi lannoitus pitänyt olla selkeästi korkeampi, koska maassa olleet ravinteet olivat liuenneet kasvien käyttöön edellisvuonna hyvin tehokkaasti. Ensi kevään osalta maksimimäärien käyttö nurmille on perusteltua, koska maassa ei ole enää kasveille käyttökelpoista ravinnetta runsaiden sateiden vuoksi. Suositeltavaa olisi käyttää moniravinteita tai ainakin NK-tyyppistä lannoitetta karjanlannan lisäksi. Rikat viihtyvät vanhoilla nurmilla Edellisvuoden kukkukirjon jälkeen odotettiin pahaa rikkakasvivuotta. Viileän alkukevään vuoksi nurmi pääsi rikoista niskanpäälle, eivätkä rikat vallanneet kasvustoa. Kasvustoista löytyi kuitenkin lähes koko kirjo, joka tosin oli jäänyt nurmen alle. Harvoiksi jääneissä ensimmäisen vuoden nurmissa oli paikoin runsaasti rikkaa, samoin neljännen vuoden ja sitä vanhemmissa nurmissa. Rikkojen lisääntymisen yhtenä syynä ovat liian vanhat nurmet, joilta timotei on jo kadonnut osittain. Harvahkoissa kasvustoissa on tilaa rikoille ja tilanne pahenee vuosi vuodelta. Mikäli aikoo säilyttää nurmen yli kolmevuotiaaksi, olisi hyvä tehdä täydennyskylvö viimeistään kolmannen vuoden keväällä. Kevään ruiskutusten osalta tuuliset kelit vaikuttivat torjunnan onnistumiseen. Nurmien osalta paras ruiskutusaika näyttäisikin olevan alkusyksystä, josta löytyy erittäin positiivisia tuloksia Ruukin ja Maaningan MTT:n kokeista. Kuitenkin pääpaino rikkojen torjunnassa pitäisi kohdistaa nurmen lopetukseen ja perustamiseen. Viljavuosina ruiskutuskustannus on selvästi halvempi kuin myöhemmin nurmista torjuttaessa. Huomioitavaa on, että rikkojen määrään vaikuttaa myös itse pellon peruskunto. Viljelykasvin kasvaessa heikosti rikoilla on tilaa kasvaa pellossa. Olli Valtonen vastaa ProAgria Oulun nurmineuvonnan palveluiden kehittämisestä. 4/2012 maaviesti 15

16 yritys Pasin pilke palaa kohisten Yrittäjä Pasi Suutari tietää, että puuhun ei nousta tyvi edellä. Pilkepalvelu Pasi Suutarin eli tuttavallisemmin Pasin pilkkeen perustaja on alansa rautainen ammattilainen. Kajaanissa toimiva oma yritys työllistää nyt ympärivuotisesti. Tältä mieheltä kannattaa kysyä, millainen on hyvä pilke. SARI LEINONEN Pasi Suutari Ehdottomasti kuiva, tasalaatuinen ja -mittainen. Niin että se sopii vaativankin asiakkaan tarpeisiin. Siinä ovat Pasin pilkkeen toiminnan perusajatukset. Laatu, toimitusvarmuus ja asiakas tärkein asia, jonka yrittäjä tarvitsee. Mutta kaikki lähti liikkeelle perusasioista, metsästä. Pilkkeen kuivaaminen on olennainen osa työvaiheita. Kristiina Rinnelaakso Pilkkeen teko on laadun jatkuvaa varmistusta. Metsä on aina ollut lähellä minua, Pasi Suutari pohtii tietään pilkeyrittäjäksi. Metsuripalveluja hän lähti tekemään sivutoimisesti vuonna Oma leipätyö oli kuljetusliikkeiden palveluksessa jo pitkältä ajalta. Silloin en ollut vielä valmis yrittäjäksi. Metsurin työt ajoittuivat samaan aikaan tärkeimmän harrastukseni, metsästyksen kanssa. Valinta ei ollut tuolloin edes vaikea. Metsurintyö sai jäädä. Oman metsätilan osto oli aikanaan vienyt Pasi Suutarin opiskelemaan metsätalouden perustutkintoa. Palkkatöiden lisäksi työsarkaa riittikin omassa metsässä. Työ oli palkitsevaa ja sen tuloksena alkoi syntyä pilkettä. Kun yksi pilkekone ei tuntunut tehokkaalta, tuli kuvioihin seuraava. Heräsi ajatus siitä, kannattaisiko polttopuuta tehdä muillekin. Masva-neuvonta tuli tarpeeseen Pasi Suutari kävi oman yrityksen perustamisen teemapäivillä vuonna 2010 ja sai alkuvaiheen neuvontaa elinkeinojohtaja Juha Heikkiseltä. ELY-keskuksesta ehdotettiin, että hänelle voisivat sopia Masvahankkeen neuvontapalvelut. Näin syntyi yhteys ProAgria Kainuun yritysneuvoja Soili Hypéniin. Se oli todella loistava juttu! Olen saanut apua päätöksentekoon, neuvoja kysymyksiin ja ison verkoston käyttööni. Suosittelen lämpimästi Masva-neuvontaa, Pasi toteaa. Hän huomasi, että yrittäjällä on suuri tietotarve asioista, joita on tyhmää lähteä yksin selvittämään. Omaa aikaa kun pitää jäädä ihan siihen varsinaiseen työhön. Tietoa on saatavilla. Esimer- 16 maaviesti 4/2012

17 Maili Vanhala Pilkealan realiteetit ovat suuri investointitarve ja se, että kesä on hiljaista aikaa pilkekaupalle. kiksi yrityksen ilmettä ja verkkosivuja varten kannattaa käyttää alan ihmisiä. Liikkeelle pikku askelin Pasin pilke lähti ensin liikkeelle jalat maassa, sivutoimisena yrityksenä. Kun palkkatyö ja yrittäjyys alkoivat syödä liikaa toisiaan, oli suurien päätöksien paikka. Pasi Suutarista tuli täyspäiväinen yrittäjä. Pilkealan realiteetit ovat suuri investointitarve ja se, että kesä on pilkekaupassa hiljaista aikaa. Pasi Suutari hoitaa kesäisin Metsähallituksen retkeilyalueita ja pystyy nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti. Kuvion rakentamiseen meni aikansa. Metsästys on tällä hetkellä saanut jäädä. Kun herään aamulla, on heti 100 lasissa, yrittäjä Pasi Suutari sanoo. Nyt ei ole ollut aikaa edes ajatella harrastuksia, mutta eletäänkin yrityksen alkuvuosia. Silloin muodostuvat rutiinit. Perheen Masva apua alkaville, tukea toimiville yrityksille tuki on ollut todella hyvä ja siitä saa voimia. Jokainen asiakas ja tilaus ovat tärkeitä. Pienin tilausmääräni on 1,5 kuutiota puuta. Pienuus ei ole ongelma, vaan se on sitä palvelua, pilkeyrittäjä kiteyttää. Sari Leinonen on Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ympäristöneuvoja. Lisätietoa: Onko yrityksessäsi kehittämisen tarpeita? Tai pyöritteletkö yritysideaa mielessäsi? MAS- VA eli Maaseutuyritysten asiakasvastaava -hanke on tarkoitettu avuksi sekä yritystoiminnan aloittamiseen ja pohdintaan että yrityksen kehittämisen eri vaiheisiin. On sitten kysymys koneista, kalustosta, rakentamisesta tai kehittämisestä siitä vain kysymään, mitä välineitä on saatavissa, kannustaa yritysneuvoja Soili Hypén. Ajatusten ei tarvitse olla vielä jäsentyneitä tai idean suuren suuri. Toisaalta muuttuvassa maailmassa oman yrityksen toimintatapoja ja liiketoimintasuunnitelmaa täytyy muistaa tarkastella ja kehittää. MASVAn tarkoitus on löytää etenemispolku varsinaisiin jatkotoimenpiteisiin kuten laskelmiin tai rahoitushakemuksiin. Alkuvaiheen MASVA-neuvontaa on mahdollista saada maksutta yksi päivä vuotta kohti. Tämän lisäksi asiakasvastaavat osaavat ohjata oikean asiantuntijan palvelun piiriin. Ota yhteyttä! ProAgria Kainuu Asiakasvastaava, yritysneuvoja Tarja Poikela, puh , Asiakasvastaava, yritysneuvoja Soili Hypén, puh , Asiakasvastaava, johtaja, suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen, puh , Hankevastaava Marjatta Pikkarainen, puh , ProAgria Oulu Projektipäällikkö, yritysneuvoja Mervi Koukka, Oulu, puh , Jukka Koutaniemi, Kuusamo, puh , Olli Nurkkala, Oulu, puh , Juhani Pihlajamaa, Nivala, puh , 4/2012 maaviesti 17

18 maito Parantaako investointisuunnitelmasi taloutta ja hyvinvointia? TIINA KARLSTRÖM Olitpa laajentamassa tai peruskorjaamassa nykyisiä tiloja, huolella tehty toteuttamissuunnitelma säästää rahaa ja työtunteja. Investoinnin tavoitteena on keventää työtä sekä parantaa ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Ennen kaikkea investoinnilla tavoitellaan taloudellisempaa tuotantoa. Ennen kuin ryhdytään laatimaan toteuttamissuunnitelman yksityiskohtia, on hyvä käydä läpi nykyisen tuotantosysteemin SWOT-analyysi eli vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Sen avulla arvioidaan nykyisiä tuotantotiloja, rahatilannetta ja johtamista. Vahvuuksilla ja heikkouksilla viitataan nykyisten tuotantotilojen kuntoon, taloustilanteeseen ja johtamiseen, sillä ne liittyvät vahvasti yritystoiminnan kannattavuuteen. Mahdollisuuksilla ja uhkilla tarkoitetaan ulkoisia tekijöitä ja sitä, kuinka ne vaikuttavat liiketoimintaan. Ulkopuolisia uhkia ovat esimerkiksi lainojen korot, rehun ja maidon hinta sekä sääolosuhteet. Näitä tekijöitä on lähes mahdotonta hallita, mutta riskit voi minimoida huolellisella etukäteissuunnittelulla. Talouden suunnittelua Uusia ideoita ja hankkeita mietittäessä ensimmäisenä mieleen tu- lee rahoitus. Aluksi määritetään hankkeen laajuus tai koko. Sen jälkeen arvioidaan mahdollisimman tarkasti tarvittavat luvat, maanrakennustyöt, rakennusmateriaalit, työvoima, karja, kalusto ja kaikki muut tekijät, jotka liittyvät hankkeen toteuttamiseen. Kulut arvioidaan mahdollisimman tarkasti ja loppusummaan lisätään vielä 15 prosenttia mahdollisten lisäkustannusten varalta. Näitä kuluja ovat muun muassa investointiin tarvittavat ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut ja vuokrat. Seuraavaksi lasketaan yhteen käytettävien varojen lähde ja käyttö sekä määritellään kassavirran ennuste. Näin varmistetaan, että Ella Karttimo Pienryhmäkoulutus tarjoaa mahdollisuuden käytännönläheiseen ajatusten ja kokemusten vaihtoon osallistujatiloilla asiantuntijoiden johdolla. hanke voidaan aloittaa. Kassavirran ennusteen avulla määritetään, paljonko lainaa täytyy ottaa, jotta kulut voidaan kattaa ennen kuin tuotanto on täysin toiminnassa. Erityisen tärkeää on suunnitella kolmen ensimmäisen vuoden eläinmäärä ja maidontuotanto, sillä lehmäkohtainen maitotuotos yleisesti laskee 1-1,5 vuotta aloituksen jälkeen ensikoiden suuren osuuden vuoksi. Lopuksi kassavirtaennusteeseen tulee yhdistää projektin pääoman sijoitus ja tulos. Jos investoinnista saatu tulos jää pienemmäksi kuin siihen sijoitettu raha, hanketta kannattaa vielä harkita uudelleen. Teknisiä valintoja Tekniikan näkökulmasta toteuttamiseen liittyvistä asioista käydään läpi muun muassa toiminnallisuus tuotantoeläinten näkökulmasta ja ihmistyövoiman tehokkuus. On tärkeää arvioida tilanjakoa eläimille, jotta parsissa on riittävästi makuutilaa ja ruokintapöydällä reilusti syöntitilaa. Ne ovat karjan terveyden, helppohoitoisuuden ja maidontuotannon onnistumisen avaintekijöitä. Ilmanvaihto ja valaistus täytyy ottaa huomioon kaikissa tuotannon vaiheissa. Rakennuspiirustusten aktiivinen arviointi on tarpeen, jotta voidaan arvioida rakennuksen eläin- ja ihmisliikennettä. Samaan aikaan arvioidaan myös rehulogistiikka ja lannankäsittely. Näin varmistetaan, että myös kaikki niihin liittyvät ympäristönäkökulmat täyttyvät. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi ja terveys sekä nuorkarjan ruokinta. Alkuperäinen teksti: Dr. Dan Little, Experts from the DairyNet Pipeline, Vol.4, Issue 35, June 2011; Progressive Dairyman sept 22, 2011 Is Your expansion feasible? Tarjolla käytännön havaintopäiviä Hollantilaisten karjaosaajien käytännön vinkkejä kestävän lehmän ympäristötekijöiden havainnointiin on taas tarjolla. Lähde mukaan antoisaan pienryhmätyöskentelyyn sinne, missä asiat oikeasti tapahtuvat eli navettaan. Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä havaintopäivää kohti, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Havaintopäivissä pääsee tutustumaan myös erilaisiin toiminnallisiin ratkaisuihin navetoissa. Lehmähavainto-päivät Päivärinta Markku ja Elina, Ylivieska: automaattilypsypihatto, erillisruokinta kioskeista. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Irma Huhtamäki, puh tai Tiina Karlström puh tiina Hyry, Kuivaniemi: lypsyasemapihatto (side-by-side), seosrehuruokinta, visiiripöydät. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Marjo Posio puh , marjo. tai Tiina Karlström puh , proagria.fi Karhumaa Jukka ja Sari, Ruukki Paavola: automaattilypsypihatto, seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sauli Kärenlampi puh , 18 maaviesti 4/2012

19 Investointia suunnittelevien tilojen pienryhmä-koulutuskokonaisuus Investointihavaintoja - kohti onnistunutta investointia 7 päivän pienryhmäkokonaisuus, kaksi asiantuntijaa/päivä - päivän kesto klo 10-15, kokoontuminen osallistujatiloilla - keskustelua aiheista asiantuntijoiden johdolla Hinta euroa/tila tai vaihtoehtoisesti muutamasta päivästä koottuna 350 euroa/päivä/tila Parasta pintaan! Katto- ja seinäpellit Kempeleestä. Soita heti! (08) Puh. (08) , Teppolantie 4, Kempele 1. Tavoitteiden ja voimavarojen kartoitus pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma (talous) - Sari Isotalus ja Tiina Karlström, ProAgria Oulu 2. Karjan hoidon strategiavalinnat nykytila-analyysi, ruokinta- ja lypsytekniikat, eläinten laatu ja määrä - Sirpa Luttinen, ProAgria Oulu - Antti Juntunen, FABA 3. Rehuntuotannon suunnittelu peltoviljelyn ja koneketjujen suunnittelu, navetan ja pellon välinen logistiikka - Olli Valtonen ja Juha Sohlo, ProAgria Oulu 4. Talouden suunnittelu talouslaskelmat ja rahoitushakemukset - Antti Harjunen ja Sari Isotalus, ProAgria Oulu 5. Rakentamisen suunnittelu tuotantorakennuksen toiminnallinen ja rakenteellinen suunnittelu, rakennushankkeen sopimukset, aikataulutus ja budjetointi - Tiina Karlström, ProAgria Oulu - Mikko Heikkinen, Maveplan 6. Investoinnin toteutus suunnitelman etenemisen tukeminen ja seuranta asiantuntijaverkostossa - Ari Hyvärinen Maveplan ja Sari Isotalus, ProAgria Oulu 7. Uuden tuotantoyksikön käynnistäminen navetan ja rehuntuotannon kokonaishallinta uudessa tuotantoyksikössä - Sari Isotalus ja Tiina Karlström, ProAgria Oulu Tiedustelut ja ilmoittautumiset. ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh , tai Tarja Paatero puh , Nivala Jorma, Kirsti ja Mikko mty, Merijärvi: automaattilypsy, seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Lehikoinen puh , tai Tarja Paatero puh , tarja. Nuorkarjahavainto-päivä Niskala Lauri ja Merja, Pudasjärvi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sanna Suomela puh , proagria.fi tai Tiina Karlström puh , proagria.fi 4/2012 maaviesti 19

20 Luo mahdollisuuksia Työ kuin työ, Lännen Centeristä löydät koneet ja lisälaitteet! MYYNTI ja ASENNUS, HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Muhos: Tapio Karihtala Soittamalla tai käymällä LAKKAPÄÄLLÄ kuulet tästä ylivoimaisesta merkistä lisää. lakkapaa.com Patentoitu paalin siirto UUTUUS Kompakti koko, käärintäkehä pystyasennossa Suomenkielinen käytönohjain TORNIO Varikonkatu 3 Puh ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh OULU Nuottasaarentie 4 Puh *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). Noukkimen piikit 5 rivissä 20 maaviesti 4/2012

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa! Maidontuotannon tulosseminaari 2016 ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa! Aineistot ja nauhoite löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/maito2016 SEMINAARIN OHJELMA 9:30 Kahvi 10:00 Tulosseminaarin avaus

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI Maatilarahoitus Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen SUONENJOKI 2 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI Tukiehdot pähkinänkuoressa Maatila Maatila niin suuri, että pelkästään maataloudesta nettotulo 25 000 euroa, alennettu

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Palveluhakemisto Kumppani kannattavaan kasvuun ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Asiakkaan menestyminen on meille tärkeää! ProAgria Kainuulla on pitkät perinteet maatilojen ja maaseutuneuvonnan

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot