Maaviesti. Ruokintaan. Kaisu Merilä. Lisää luomua. Leivo. kaupan hyllylle. onnistumisen iloa. järjestön näköalapaikalla. lahjaksi tai myyjäisiin!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Ruokintaan. Kaisu Merilä. Lisää luomua. Leivo. kaupan hyllylle. onnistumisen iloa. järjestön näköalapaikalla. lahjaksi tai myyjäisiin!"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4/2012 Lisää luomua kaupan hyllylle Ruokintaan onnistumisen iloa Kaisu Merilä järjestön näköalapaikalla Leivo lahjaksi tai myyjäisiin! Tuotannon suunnittelu ja onnistumisen seuranta ovat antaneet mukavasti säpinää arkipäivään. Asiantuntijoiden käynnit piristävät, ryhdittävät ja pysäyttävät yhteiseen pohdintaan. Sivu 11 4/2012 maaviesti 1

2 5/2012 Onko kenties maatilan sukupolvenvaihdos suunnitteilla? Maatilan sukupolvenvaihdos suunnitteilla? Nyt kaikki tärkeät pankki- ja vakuutuspalvelut edullisesti samassa paketissa Osuuspankista. Nyt saat kaikki tärkeät pankki- ja vakuutuspalvelut edul- Haluamme tukea omalta osaltamme nuoren viljelijän alkutaivalta. Siksi paketoimme keskeiset pankki- ja vakuutuspalvelummlisesti helpoksi samassa ja selkeäksi paketissa. kokonaisuudeksi, Tuemme Maatilan SPV-paketiksi. omalta osaltamme Maatilan nuoren SPV-paketti viljelijän pitää sisällään tilakaupan alkutaivalta Turvallisen ja lainan, siksi johon paketoimme kuuluvat lainan takaisinmaksuturva keskeiset pankki- ja vakuutuspalvelumme helpoksi ja selkeäksi ja korkosuojaus koron nousujen varalle. Siihen kuuluvat myös maatilan maksuliikepalvelut sekä vakuutusturva maatilan ja yrittäjän omaksi turvaksi. kokonaisuudeksi, Maatilan SPV-paketiksi. Kaikki tärkeät palvelut saat yhdellä kertaa käyttöösi Osuuspankista. Ja samalla monia etuja yrityksen alkutaipaleelle. Maatilan SPV-pakettiin sisältyvät edut tilanpidon jatkajalle Maatilan SPV-paketti pitää sisällään: tilakaupan Turvallisen Maksuliikepaketti lainan, Vahinkovakuutukset johon kuuluvat lainan Osuuspankista Pohjolasta takaisinmaksuturva ja korkosuojaus koron nousujen Maksuliikepalvelu-kokonaisuus ensimmäinen vuosi sähkötarkastus ilmaiseksi Maatilavakuutuksen ottajalle varalle. veloituksetta (Pohjolan etuasiakas). maatilan maksuliikepalvelut yritystili maatilalle ja sekä vakuutusturva käyttötili yksityistalouteen maatilan ja verkkopalvelu yrittäjän omaksi turvaksi. Turvallinen laina tilakaupan rahoitukseen Osuuspankista Yritysluoton takaisinmaksuturvaan 25 % alennus 1. vuoden vakuutusmaksusta. Korkosuojaus tilanhankintalainaan: korkoputki verkkotiliote e-laskupalvelu Päivitä samalla monet muut edut yrityksen alkutaipaleelle. Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus. Henkivakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus. Yhdessä Puhelut hyvä 010-numeroihin tulee. maksavat lanka puhelimesta 0,0828 e/puhelu +0,0595 e/min ja matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu +0,1704 e/min. Henkivakuutus OP-Henkivakuutuksesta Yrityksen ottama henkivakuutus maksutta vuodeksi, korvaus max Yritysluoton takaisinmaksuturvan myöntää OP-Pohjola-ryhmän yhteistyökumppani Genworth Financial, joka on markkinointinimi Englannissa rekisteröityjen osakeyhtiöiden Financial Insurance Company Limitedin ja Financial Assurance Company Limitedin Suomen sivuliikkeelle. Sen osoite on Hämeentie 19, PL 67, Helsinki. Yhtiöiden pääkonttori sijaitsee Englannissa osoitteessa Building 11, Chiswick Park, 566 Chiswick High Road, London W4 5XR. 2 maaviesti 4/2012

3 Maaviesti Sisältö 4/2012 Se mikä tekee pellon reheväksi ja metsän kasvavaksi ei kanna hedelmää vesistöissä. Sivu 30 Itse tehdyt leivonnaiset ovat myyjäisten myyntivaltteja ja mieluisia ruokalahjoja. Kajaanilainen Pasi Suutari sai pilkeyrittäjyydelleen apua, tietoa ja laajan verkoston Masvahankkeen kautta. 16 Tulevan kevään tuki-infot tarjoavat tietoa vuoden 2013 tukihausta ja painotuksista sekä tulevan ohjelmakauden valmistelusta. 23 Kristiina Rinnelaakso Taimi Mahosenaho Myllyn paras 8 KANNESSA Kaisu Merilä kannustaa yrityksiä sitoutumaan hankkeisiin. 10 OHJATTUA RUOKINTAA Uudet palvelut ruokinnan ohjaukseen kiinnostavat maitotiloja. 12 ELÄINTERVEYS HALLINTAAN Lypsykarjan terveys on monen asian summa. 15 AIHETTA OJITUKSIIN Toimiva ojitus ja hyvä maanrakenne auttavat sadekesänä. 16 PILKETTÄ JA PALOA Pasi Suutari pilkeyrittäjyys on palkitsevaa palvelutyötä. 18 INVESTOI JA ONNISTU! Hyvin suunniteltu investointi säästää rahaa ja työtunteja. 21 LISÄÄ LUOMUA Valtakunnallinen Lisää luomua -kiertue pysähtyy myös Lapissa. 22 LUOMULIHAA? Luomuun siirtyminen on monelle emolehmätilalle järkivalinta. 23 TUKI-INFOA Tietoa EU-tuista on tarjolla jälleen ensi keväänä ympäri maakuntaa. 24 VAUHTIA HEVOSALALLE HevosAgro-hanke luo edellytyksiä hevosalan kehittämiseen. RUOKAVERKOSTOJA Bothnia á la carte kannustaa monialaiseen yhteistyöhön. 26 VILJASTA VIRTAA Itse tehdyt leivonnaiset ovat joulumyyjäisten myyntivaltteja. 30 HUOLI VESISTÖISTÄ Myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöjä uhkaa rehevöityminen. 26 Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 27 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 4/2012 maaviesti 3

4 Maatilan paloturvallisuuden ammattilainen - pelastussuunnitelmat - Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät palovaroitin järjestelmät - rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto - poistumistie kyltit ps. tarkempaa infoa: Jo 40 vuotta Kinnusen Mylly on valmistanut korkealaatuisia rehuja alusta loppuun suomalaisin voimin. Raaka-aineensa se saa maan parhaista antimista: pääosin pohjoisen Suomen puhtailta viljelyksiltä. Murrontie Utajärvi p PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN Näytteenottoon perustuva laite Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä Akkuvarmennus 24 h Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla Alennusta vakuutusmaksuista PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Pääkonttori: Puh BL-Palontorjunta Oy Temrex Oy Fax (09) Kempeleentie 7 A, OULU p. (08) maaviesti 4/2012

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / / / TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Lähiruuan kysyntä kasvussa Joulukuu PÄÄKIRJOITUS Hallituksen lähiruokaohjelman pohjaksi tehdyn Lähiruokaselvityksen (2012) mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Viime vuosina kuluttajien kasvava kiinnostus ruokaan niin ruoan alkuperään, tuottajiin kuin tuotantotapoihinkin on luonut markkinaraon paikallisten pientuottajien ja jatkojalostajien tuotteille. Lähiruokainnostus näkyy myös Kainuussa. Sekä vähittäiskaupat että ammattikeittiöt ovat kiinnostuneita kainuulaisista tuotteista. Paikallisuus on merkittävä lisäarvo. Kainuulaisten lähiruokaaktiivisuus näkyy muun muassa lähiruokapiirin toimintana, useina lähiruokaravintoloina ympäri maakunnan ja pian myös lähiruokakauppana. Lähiruoalle on kysyntää. ProAgria Kainuu ja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset selvittivät kesällä 2012 Kainuun yksityisten ammattikeittiöiden tilannetta lähiruoan osalta. Selvityksestä kävi ilmi, että 90 prosenttia Kainuun yksityisistä ammattikeittiöistä käytti paikallisia tuotteita. Eniten käytettiin leipää, marjoja ja perunaa, vähiten paikallista lihaa. Yksityiset ammattikeittiöt haluaisivat hankkia paikallisilta tuottajilta ja jatkojalostajilta nykyistä enemmän tuoreita kasviksia, mehuja, sieniä, kalaa, kananmunia, maitotuotteita ja erityisesti lihaa lammasta, nautaa, sikaa, poroa ja riistaa. ProAgria Kainuu ja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset ovat aktiivisesti mukana auttamassa Kainuun elintarvikealan kehittymistä. Kokemukset osoittavat, että kuluttajat arvostavat entistä enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Selvitykset osoittavat, että paikallisille tuotteille on ostajia ammattikeittiöiden puolella. Keskustelut vähittäiskaupan kanssa ovat tuoneet ilmi, että paikallisille tuotteille on tilaa kaupan hyllyillä. Paikallisen ruoan arvostuksen kasvu ja kuluttajien halu tietää ruoan alkuperä eivät ole ohimenevä trendi. Suunta on edelleen kasvussa ja luo entistä parempia mahdollisuuksia myös tuottajille suoramyynnin lisäämiseen ja kehittämiseen. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu Nyt on aika... Plugi Oy huolehtia omasta hyvinvoinnista irtiottoja arjesta tarjoaa muun muassa Kainuun Apuva-hanke. poimia parhaat palat oman ProAgriakeskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten tulevista koulutuksista ja kursseista. laittaa kirjanpito kuntoon ja viimeistään laatia välitilinpäätös. hankkia viljan siemenet, sillä varsinkin aikaisista lajikkeista voi jälleen tulla pulaa. laittaa lohkokortit kuntoon ja suunnitella tulevaa kesää. Yrittäjä Kaisu Merilä luotsaa maa- ja kotitalousnaisia. ottaa vielä ennen talven tuloa jätevesiasiat haltuun ja pyytää neuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille Kuva: Ella Karttimo 4/2012 maaviesti 5

6 lyhyet Asiaa ja elämyksiä Farmarista Farmari rantautuu Seinäjoelle heinäkuuta. Keskelle kesää ajoittuvan Farmarin tapahtumapäivistä vain yksi sijoittuu viikonlopulle, sillä näyttely kestää nyt keskiviikosta lauantaihin. Farmari on ennen kaikkea ammattilaisten kohtaus- ja tiedonhankintapaikka. Lisäksi tapahtuma tarjoaa kaikelle kansalle mahdollisuuden perehtyä suomalaisen ruoan tuotantoon. Monille Farmari on ainoa tilaisuus tutustua tuotantoeläimiin ja suomalaiseen maaseutuun. Farmarin paikkamyynti näytteilleasettajille alkoi lokakuussa ja on edennyt hyvin. Näyttelyyn on tulossa nimekkäitä yrityksiä, jotka kiinnostavat ammattiväkeä. Koneet ja kotieläimet ovat Farmarissa kattavasti esillä. Farmari levittäytyy 17 hehtaarin alueelle Seinäjoen keskustan tuntumaan Areenan ja Urheilutalon ympäristöön, Ensi vuoden Farmari on järjestäjänsä eli ProAgria Etelä- Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely. Tulevaisuudessa Farmari järjestetään kahden vuoden välein. Lisätietoa: Rehun myyjä kohtaa ostajan Farmarin Pörssissä ProAgria Keskusten Liiton Farmarin pörssi on uusi valtakunnallinen verkkopalvelu, jonka tarkoitus on helpottaa tilojen välistä rehukauppaa. Palvelussa voi seurata rehuviljojen ja nurmikasvien kysyntää ja tarjontaa sekä tehdä omia osto- ja myynti-ilmoituksia. Kiinnostus ja tarve tilojen väliseen rehukauppaan on lisääntynyt viime vuosina, koska kustannukset ovat kohonneet. Tilat saavat molemminpuolista hyötyä, kun rehu voidaan toimittaa ilman välikäsiä lähelle, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Farmarin pörssin hakutoiminnot auttavat löytämään tarvittavat rehuerät nopeasti sijainnin, määrän tai laatutietojen mukaan. Muiden rehukauppiaiden ilmoitukset auttavat hinnoittelemaan omat rehuerät kilpailukykyisesti. Palvelun pohjana on ProAgria Kymenlaakson kehittämä luomuvalkuaisrehun markkinapaikka. Farmarin pörssi kattaa myös tavanomaisesti tuotetut rehuviljat ja nurmikasvit. Farmarin pörssiin on koottu kattavat ohjeet ja menettelytavat rehukaupan tekoon. Palvelu laajenee ensi vuonna rehuista myös muuhun tilojen väliseen kaupankäyntiin. Ympäristöongelma vai ihmisen tärkeä kumppani myös tulevaisuudessa? Tarja Paatero Edistääkö luomu maailman nälkää? Kainuussa on tehty töitä luomun eteen vuosikymmeniä. Tämän työn tuloksia juhlistetaan Luomu ja maailman nälkä -seminaarissa Sotkamossa Sokos Hotel Vuokatissa. Ensimmäinen ekoviljelyn kurssi pidettiin Suomussalmen Perangassa vuonna Nyt Kainuu on Manner-Suomen luomuin maakunta. Kainuussa peltoalasta on 23,2 prosenttia luomuviljelyn piirissä, kun koko maan keskiarvo on yhdeksän prosenttia. Olemme ylpeitä tästä. Haluamme kuitenkin tietää, olemmeko tehneet hyvää työtä. Onko ollut oikein edistää luomutuotantoa? Vai olemmeko edistäneet maailman nälkää? Näihin kysymyksiin haetaan Vuokatin seminaarissa vastauksia, kotieläinagronomi Helena Kämäräinen sanoo. Luomu ja maailman nälkä -seminaarissa esitelmöivät alan johtavat tutkijat Suomesta. Kahden päivän aikana asiantuntijat pohtivat muun muassa siitä, onko luomuruoka terveellisempää kuin tavanomainen. Vastauksia haetaan myös siihen, millainen on luomun tulevaisuus. Edistääkö luomutuotanto ilmastonmuutosta vai hillitseekö se sitä? Onko nauta tullut tiensä päähän ilmastomuutoksen edistäjänä vai pääseekö se pois pannasta? Seminaariin voi ilmoittautua saakka: fi tai puh Lisätietoa osoitteessa Seinäkalenteri juhl Palvelun hinta on 30 euroa vuodessa. Käyttöoikeuden voi ostaa osoitteesta www. farmarinporssi.fi. KM- ja KMVET-lehtien kestotilaajat saavat käyttäjätunnukset tilaajaetuna marraskuun lehtien liitteenä. 6 maaviesti 4/2012

7 Lapin kalatalouskeskus sai uudet verkkosivut Anna-Leena Inkerö Lapin kalatalouskeskus on saanut uudet verkkosivut, jotka ovat entistä käyttäjäystävällisemmät, helppolukuisemmat ja ulkoasultaan selkeät. Sivuston rakenne- ja ulkoasusuunnittelun on tehnyt rovaniemeläinen markkinointiviestintätoimisto Focus Flow. Sisältösuunnittelusta ovat vastanneet Lapin kalatalouskeskuksen Eero Liekonen ja Anna- Leena Inkerö. Etusivu tuo esille sivuston selkeän ja monipuolisen sisällön. Toiminnot ja sivuilta aukeavat linkit ovat mahdollisemman helppokäyttöiset. Sivuston päivitetään säännöllisesti ja seurataan kävijävirtoja. Uusia elementtejä ovat muun muassa Lähikalaa suoraan ammattikalastajalta ja Lapin kalakentän kalastusluvat -osiot. Nämä sivut palvelevat erityisesti kuluttajia, jotka haluavat ostaa kalaa suoraan lähialueen ammattikalastajalta sekä kalastajia, jotka hakevat tietoa Lapin yksityisten vesialueiden omistajien kalastusluvista ja luvanmyyntipaikoista. Lapin kalatalouskeskuksen verkkosivuja kehitetään kävijöiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kävijöiltä pyydetäänkin sisältöön liittyviä ideoita ja muutosehdotuksia. Palautetta voi antaa muun muassa Lapin kalatalouskeskuksen yhteystietosivulla löytyvällä lomakkeella. Uudet sivut löytyvät osoitteesta Anna-Leena Inkerö työskentelee suunnittelijana Lapin kalatalouskeskuksessa. avuoden kunniaksi Ensi vuosi on maa- ja kotitalousnaisten juhlavuosi. Maaja kotitalousnaisten Keskus sekä monet piirikeskukset ja yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuoden tunnuslause on Maa- ja kotitalousnaiset Aitojen asioiden puolesta. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on teettänyt juhlavuotensa kunniaksi oman nelivärikuvitetun seinäkalenterin. Se sisältää nimipäivät, juhlapyhät ja myös maa- ja kotitalousnaisten omia tapahtumia. Maa- ja kotitalousnaisten työstä maaseudun hyväksi kertova kalenteri on käytännöllinen lahja tai tuliainen. Sen myyntihinta on 10 euroa. Kalenteritilaukset ja -tiedustelut: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, puh. (08) , Maitotilayrittäjä Juhani Pitkärannalle nurmipalkinnon KoneAgrianäyttelyssä luovuttivat Laidunyhdistys ry:n säätiön hallituksen puheenjohtaja Leila Helaakoski (vasemmalla) ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan nurmiviljelyagrologi Sari Vallinhovi. Nurmipalkinto Pitkärannan tilalle Toinen valtakunnallinen nurmipalkinto on luovutettu Juhani Pitkärannan tilalle Seinäjoelta. Palkinnon avulla halutaan korostaa nurmiviljelyn ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen taloudenpidossa. Palkinnon suuruus on euroa. Tila valitaan ProViljelys-palveluja käyttävistä nurmitiloista. Tilat analysoivat säännöllisesti neuvojien kanssa kasvituotannon tuotantokustannuksia ja peltoprosesseja esimerkiksi laskelmista saatavien tunnuslukujen vertailutietoja sekä kasvusto- ja toimintatapahavaintoja yhdessä tarkastellen. Moni tila on samalla mukana vaihtamassa kokemuksia pienryhmissä tai nurmen satokerhoissa, joissa ProViljelys-palveluja analysoidaan ja kehitetään neuvojan kanssa. Mittareina palkintoa jaettaessa käytetään muun muassa säilörehun tuotantokustannusta, syönti-indeksiä ja analysoinnin tasoa, aktiivisuutta uuden tiedon hankkimisessa ja tilan ympäristöasioiden hoidon tasoa. Palkinnon jakaa Laidunyhdistys ry:n säätiö, jonka tehtävänä on tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä maassamme. Maatalouskalenteri työkalu ja tietopankki ProAgria Maatalouskalenteri on paitsi kalenteri myös laaja maatalousalan tietopankki ja ajanhallinnan työkalu. Pöytäkalenterin lisäksi siinä on Viljelymuistiinpanot-taskukalenteri lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemiseen. Kalenterissa on yli 90 sivua ammattitietoa johtamisesta, kasvintuotannosta, energiasta sekä kotieläin- ja metsätaloudesta nopeasti silmäiltävässä muodossa. Maatalouskalenterin A5-kokoisessa pöytäkalenterissa on 246 sivua. Kannet ovat mustaa, nahkaa jäljittelevää muovia. Kalenteripaketin hinta kustantajalta tilattaessa on 27 euroa. Pöytäkalenteri on saatavana myös keinonahkakansilla hintaan 40 euroa. Tilaukset: ProAgria Keskusten Liitto, puh , fi tai Käytännön Maamiehen kestotilaajat saavat Maatalouskalenterin tilaajaetuna marraskuussa. 4/2012 maaviesti 7

8 kannessa Ella Karttimo Perinteinen jouluateria on pikkujoulujen pääasia, Kaisu Merilä sanoo. Merilän kartanon keittiössä ruoka tehdään itse mahdollisimman lähellä tuotetuista ja luonnonmukaisista raaka-aineista. Kaisu Merilä kannustaa yrittäjiä hyötymään hankkeista Hoivapalveluja, ruokamatkailua, luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia Maa- ja kotitalousnaiset ovat vahvoja hanketoimijoita. Kaisu Merilä kannustaa yrittäjiä tarttumaan tilaisuuteen ja hyötymään tarjolla olevasta tuesta. Hän aloitti tammikuussa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajana. Vuosi näköalapaikalla on vahvistanut kuvaa toimeliaista maaseudun naisista sekä monimuotoisesta ja käytännönläheisestä toiminnasta eri puolilla maata. Avainasia onkin, miten kaikki nämä innostavat ideat ja vinkit saadaan tiedoksi muille toimintaansa suunnitteleville ja uudistaville maa- ja kotitalousnaisille. Ideapankin kehittäminen järjestön kotisivuille on yksi kanava saada toiminta näkyväksi ja kokemukset jaetuksi. Kaisu Merilä on saanut lomitettua valtakunnallisen puheenjohtajuuden sujuvasti maaseutumatkailuyrityksen arkeen. Kaksi kautta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksessa ehtivät tehdä Utajärven ja Helsingin väliset matkat tutuiksi. Pyrin hoitamaan asioita niin paljon kuin mahdollista etätyönä Merilän kartanosta. Ajassa kiinni 80 vuotta Edessä on juhlavuosi, sillä ensi vuonna maa- ja kotitalousnaiset, monet piirikeskukset ja yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Aitojen asioiden puolesta -merkkivuotta juhlistaa ja tekee näkyväksi muun muassa valtakunnallinen kansalaisjuhla, joka pidetään 16.marraskuuta Tampereella. Maaseudun naiset ovat aina olleet kiinni ajassa ja hyödyntäneet maaseudun mahdollisuuksia. Kaisu Merilä liittyi itse maa- ja kotitalousnaisiin vuonna 1987, kun perhe muutti opiskelukaupunki Oulusta takaisin kotiseudulleen Utajärvelle. Anopin kannustuksella oli iso merkitys. Kirkonkylän maa- ja kotitalousnaisten kautta pääsin tutustumaan oman kylän ihmisiin ja sain kiinnostavaa tekemistä. Uudelle maaseutumatkailuyrittäjälle ja tuoreelle kauppatieteiden maisterille suuri asia oli myös maaja kotitalousnaisten käytännönläheinen yritysneuvonta, jota auttoi kehittämään yrityksen ydintoimintaa eteenpäin. Osallistuin koulutuksiin sekä ryhdyin tekemään omavalvontasuunnitelmaa ja laatujärjestelmää yrityksellemme. Myöhemmin olen hyödyntänyt täsmä- ja ajankohtaiskoulutuksia. Ne ovat olleet samalla myös vertaisryhmiä. Perinteistä jouluruokaa Merilän kartanossa eletään parhaillaan vilkkainta pikkujoulukautta, joka alkoi marraskuussa ja päättyy aivan joulunaluspäivinä. Kaisu Merilän apuna joulusesonkina on kolmesta viiteen työntekijää. Lähiseudun yritykset ja yhdistykset ovat varanneet pikkujouluruokailuja ja ohjelmaa yhtä vilkkaasti kuin aiempinakin vuosina. Kaksi vuosikymmentä Merilän 8 maaviesti 4/2012

9 ELLA KARTTIMO Meneillään on hyviä hankkeita, joiden avulla maaseudun yritykset voisivat kehittää toimintaansa. Tähän kannattaa tarttua ja sitoutua. kartanosta vastannut Kaisu Merilä kertoo, että perinteinen jouluateria on vuodesta toiseen pikkujoulujen pääasia, vaikka jouluinen ruokalista tarjoaa myös kasvis- ja muita vaihtoehtoja. Merilän kartanon itse paistettua kinkkua osataan jo odottaa. Tarjoamme mahdollisimman paikallisesti ja lähellä tuotettua ruokaa. Mieluummin vähän mutta hyvää. Juurekset ja kasvikset Merilän kartano hankkii oman kunnan juuresjalostamosta. Läheltä löytyy myös maidon- ja lihanjalostusta sekä mylly. Jos haluaa ostaa tilan pelloilla laiduntavien nautojen lihaa, se on mahdollista, kun liha kiertää ensin Espoon kautta. Myös sianlihan saanti on tällä hetkellä täysin kaupan varassa. Oulujokivarressa sijaitseva Merilän kartano haluaisi ruokalistalleen mahdollisimman paljon myös luonnonkalaa. Sitä ei jalosteta lähiseudulla. Kuusamossa tilanne on toinen, mutta järvikalan jalostajia mahtuisi maakuntaan varmasti useampikin. Vahvuudet näkyville Kaisu Merilä haluaisi osaltaan viedä eteenpäin Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueen elintarvikeyritysten ruokalaaksoajatusta Kalifornian piilaakson malliin. Omat vahvuudet pitää nostaa rohkeasti näkyville. Kun alueen elintarviketuottajat päättäisivät yhdessä julistautua ruokalaaksoksi, se edistäisi uusien yritysten perustamista ja voisi houkutella alueelle muita alan toimijoita. Matkailu- ja ruokapalveluyrityksen näkökulmasta suomalainen elintarviketuotanto tuntuu välillä turhan vaikealta. Keskittymisen sijaan toivoisi uusia näköaloja. On suuria ja keskittyneitä yksiköitä, kun pienet toimijat joutuvat ajamaan toimintaansa alas. Muualla kehitys on toisenlainen. Vastikään Oulun Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokoukseen osallistunut Kaisu Merilä kuunteli hanke-esittelyjä niin hoivapalveluiden ja ruokamatkailuverkostojen kehittämisestä kuin luomun ja lähiruoan mahdollisuuksistakin. Meneillään on paljon hyviä hankkeita, joiden avulla maaseudulla toimivat yritykset voisivat monella tavalla kehittää toimintaansa. Tukea on tarjolla myös niille, jotka pohtivat, voisiko mielessä liikkuvasta ideasta syntyä uusi yritys. Hanketarjontaan kannattaa tarttua. Maalaisjoulu kiinnostaa Maaseutumatkailuyrittäjälle joulun seutu on kiireistä aikaa ja vasta vuodenvaihde tarjoaa hetken hengähtää. Alkuvuosina Merilän kartano tarjosi asiakkaille joulun ajan täysihoitopaketteja. Kymmenen viime vuoden ajan joulun viettoon on saapunut virolaisryhmiä, joilla on oma ohjelmansa muualla. Tämä mahdollistaa sen, että aikaa jää myös omalle hengähtämiselle perheen ja suvun yhteiselle jouluaterialle. Kaisu Merilä tietää, että maalaisjoululle täysihoitopalveluineen olisi paljon kysyntää, mutta tarjontaa on vähän. Moni yrittäjä haluaa rauhoittua pikkujoulukauden jälkeen. Myös työntekijät toivovat tätä. 4/2012 maaviesti 9

10 maito Ruokinnan ohjauksen hyödyt on huomattu maitotiloilla Ruokinnan ohjausta on tehty maitotiloilla vuoden alusta lähtien. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uusiin palveluihin koko maassa. Hyödyt ovat olleet konkreettisia. Ruokinnan ohjaus on ProAgrian palvelu maitotiloille. Se yhdistää karjan ruokinnassa suunnittelun ja seurannan, mikä varmistaa nopean reagoinnin muutoksiin ja sitä kautta kannattavan ruokinnan. Ruokinnan ohjauksella saadaan karjan ruokinta tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Kun säilörehun laatu vaihtelee ja ostorehut ovat kalliita, KarjaKompassiin sisältyvä ruokinnan optimointi laskee, mikä rehustus tuottaa taloudellisesti parhaan lopputuloksen. Asiakas saa puolueettoman ostorehujen tarvelaskelman ja hintavertailun käyttöönsä. Navettakäyntien karjahavainnot, eläinryhmäkohtaiset kuntoluokitukset ja nuorkarjan kasvun mittaukset ovat auttaneet asiakasta löytämään navetan sisällä kehittämiskohteet ja ehkäisseet ennalta mahdollisia tuotannon menetyksiä. Ruokinnan ohjaus -palvelut ovat räätälöitävissä tilan tarpeiden mukaan toiminta-, tuotto- tai kasvukokonaisuuksiksi. Kasvu-asiakkaille KarjaKompassin tuottoennuste antaa arvion karjan kehityssuunnasta sekä maitotulojen ja eläinmäärän kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Kuukausittaiset ennusteet ovat hyvä pohja budjetointiin, eläinten hankintaan ja karsintapäätöksiin. 10 maaviesti 4/2012 TUIJA HUHTAMÄKI Suunniteltuja tapaamisia Ruokinnan ohjaus yhdistettynä ennalta suunniteltuun tapaamiseen tuo lisähyötyä asiakkaalle. Merkittävä osa suunnitelmista ja laskelmista tehdään vastaisuudessa tilalta saatujen lähtötietojen perusteella toimistotyönä. Asiakastapaamisissa keskitytään tulosten analysointiin ja ruokinnan käytännön toteutukseen navetassa, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Ennakkovalmistelu ja lähtötietojen saaminen etukäteen asiakkaalta helpottavat keskittymistä keskusteluun ja tulosten tulkintaan eli sellaisiin asioihin, joita ei voida toimistolta käsin hoitaa. Kannustavaa palautetta Asiakkaiden palautteet ruokinnan ohjauksesta ovat olleet kannustavia koko maassa. Hyödyt ovat olleet konkreettisia. Pystymme laskemaan, mitä saavutettu hyöty on lehmää, karjaa ja vuotta kohden, jos ruokintaa ohjataan ja seurataan säännöllisesti, Virpi Huotari kertoo. Tilat ovat ottaneet uuden toimintatavan hyvin vastaan. Liikkeelle on lähdetty tavoitteista ja tuloksista, tehty suunnitelmat ja laskelmat toimistolla, seurattu ja oltu tiiviissä yhteydessä asiakkaaseen. Tuotosseuranta on uudessa palvelussa eriytetty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen ja asiantuntijan tekemä ruokinnan ohjaus omakseen. Tästä asiakkaat ovat pitäneet. Ruokinnan ohjauksesta on selvästi innostuttu ja ymmärretty sen tuottama hyöty. Lisää tuottoa navetasta Kannattavaa nurmituotantoa ProAgria on panostanut nurmentuotannon osaamiseen, jolla tuetaan maitotilojen tärkeintä tuloksenteon paikkaa. Parhaiten menestyvät maitotilat tuottavat hyvän ja laadukkaan nurmisadon, Säilörehuntuotanto on kotieläintilojen tärkein peltopuolen viljelyosa-alue. ProAgria Oulu tarjoaa palveluja nurmentuotantoon tilojen tarpeen mukaan, parantaen tilojen kilpailukykyä. Palveluratkaisut koostuvat kolmesta erilaisesta kokonaisuudesta: NurmiKasvu tiloille, jotka laajentavat tai ovat laajentaneet tuotantoa. NurmiTuotto tiloille, jotka haluavat tehostaa nykyistä rehuntuotantoa joko satotasoa kasvattamalla tai parantamalla rehunlaatua, ja siten parantaa tilan kilpailukykyä. Aktiivisesti kehittävälle yritykselle Valitun toiminnan ylläpitämiseen jonka korjuussa onnistutaan ja lisäksi nurmen tuotantokustannus on alhainen. Ensi vuonna ProAgrian karjatilojen asiakkailla on mahdollisuus kehittää nurmentuotantoa uusilla Nurmi-palvelukokonaisuuksilla. Nurmituotantopalveluja tilojen eri tarpeisiin NurmiToiminta nykyisillä resursseilla jatkava tila, joka haluaa ylläpitää nykytuotannon. Kasvu- ja Tuotto-palvelut sisältävät muun muassa nurmikäyntejä ja pienryhmätoimintaa. Toiminta-paketissa keskitytään lähinnä nurmen oikea-aikaiseen korjuuseen. Nurmituotannon palvelusopimuksia tehdään rajoitetusti vuodelle Lisätietoa nurmentuotannon palveluista: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, puh ,

11 Kun mittaa, osaa tehdä valintoja Ellei mittaa tuloksia, on vaikea tehdä valintoja. Ei eläimistä tiedä ulkonäön perusteella, mitä ne tuottavat, maitotilayrittäjä Ilkka Näpänkangas sanoo. Hän on valinnut karjansa ruokinnan suunnittelun ja seurannan tueksi Toimintapaketin palvelut. Maire Pikkarainen Kiimakalenterissa pitää käyttää värejä, Ilkka Näpänkangas sanoo. Siikalatvan Kestilässä sijaitsevan Näpänkankaan tilan parsinavetassa on 19 lypsävää. Tilan liki 30 peltohehtaaria ovat nurmituotannossa. Eläimet ovat vilja-puolitiivisteruokinnassa. Tilan tälle vuodelle asettamista tavoitteista yksi oli hiehojen poikimaiän alentaminen. Kehitystä on myös tapahtunut, sillä poikimaikä laski kaksi kuukautta ja on nyt 27,4 kuukautta. Muutos merkitsee tilalle yli 700 euron lisätuloa ensikkoa kohti. Myös siemennyksin määrä väheni seitsemällä viime vuodesta. Tunnusluvut kertovat, että myös tilan tavoite tuottaa hyvää ja laadukasta säilörehua on kehittynyt oikeaan suuntaan. Ilkka Näpänkangas arvostaa ProAgrian puolueetonta ruokinnan suunnittelu- ja seurantapalvelua. Käytössä ovat myös tuotosseurannan palvelut. Valitsemamme Toiminta-paketti vaatii karjan omistajalta aktiivista asioiden ylös kirjaamista, kun neuvojan käyntejä on harvemmin. Varsinkin EU-tukiasiat tuntuvat monimutkaisilta. Sanktiot mahdollisista virheistä voivat olla suuria. Tilasinkin taas ensi kevääksi neuvojan tukihakemusten täyttöön. Pienin askelin oikeaan suuntaan Vanhan parsinavetan parantaminen sekä eläimille että ihmisille mukavaksi tilaksi edullisilla ja toimivilla ratkaisuilla on yli-iiläisille Markus ja Elina Mikkolalle tärkeää. Asioita kehitetään pikku hiljaa positiivisella asenteella ja asiantuntijatiimin tuella. Uudessa tuotantorakennuksessa eläimet ovat saaneet säilörehunsa mattoruokkijalla 11 kertaa päivässä, täysrehun robotilta sekä täysrehun ja valkuaistiivisteen kahdesta väkirehukioskista. Kuluvan vuoden aikana tila onkin onnistunut parantamaan tunnuslukujaan kautta linjan. Tuotannon suunnittelu ja onnistumisten seuranta on antanut mukavasti säpinää arkipäivän työskentelyyn. Asiantuntijoiden käynnit ryhdittävät, piristävät ja pysäyttävät yhteiseen pohdintaan. Samalla saadaan ajankohtaista ja uusinta tutkimustietoa. Mukavaa on havaita myös asiantuntijoiden yhteistyö tilamme vahvuuksien ja parantamisalueiden kehittämiseksi. Kasvu-palvelukokonaisuuden valinneen Mikkolan tilan parsinavetassa on 38 lypsylehmää. Eläimet ruokitaan paalisäilörehulla ruokintapöydälle kahdesti päivässä. Täysrehusta ja valkuaistiivisteestä tehty väkirehu jaetaan sukkularuokkijalla kuudesti päivässä. Tilan yksi tavoite on karjan rehukustannusten alentaminen maitotuotoksesta ja eläinten terveydestä tinkimättä, mikä tukee samalla tilan hyvää kokonaistaloutta. Asiantuntijoiden kanssa työskentely on avannut näkemään ja Markus ja Elina Mikkola saavat hyvää mieltä arjen pienistä oivalluksista. ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Erityisesti ruokinnallinen osaaminen ja olosuhteiden vaikutus maidon tuotantotuloksiin ovat parantuneet vuoden aikana, Mikkolat sanovat. Pikkujuttujen oivaltaminen tuottaa tilan väelle hyvää mieltä, mistä he kiittävät mukavaa asiantuntijatiimiä, joka on mukana ideoimassa ja viemässä asioita oikeaan suuntaan. ProAgrian asiantuntijat huolehtivat myös Mikkolan tilan viljelysuunnittelusta, kirjanpitoja veroneuvonnasta sekä EUtukihausta. Mukavaa säpinää arkeen Haapavedellä 68 lehmän automaattilypsypihattoa hoitavat Hannu ja Aino Heinioja ovat innostuneita karja-asioiden syvällisestä opiskelusta yhdessä asiantuntijaverkostonsa kanssa. Ruokinnan ohjaus -vaihtoehdoista Kasvu-palvelun tilalleen valinneet Heiniojat asettivat kuluvan vuoden tavoitteiksi hyvän kokonaistaloudellisen tuloksen sekä rehukustannusten alentamisen maitotuotoksesta ja karjan terveydestä tinkimättä. Tärkeä askel oli myös eläinten siirtäminen sujuvasti parsinavetasta verhoseinäiseen ja kolmiriviseen automaattilypsypihattoon. Koko Heiniojan perhe Hannu (vasemmalla), Niilo, Veera, Aino ja Lauri viihtyy eläinten parissa. Ihmisten keskellä Yösyvän, joka lypsettiin karjan ensimmäisenä lehmänä uudessa pihatossa. Sen 12:n viime kuukauden tuotosnumerot ovat upeat: ,04-3,64 ja solut 29. Heiniojat käyttävät ProAgria palveluista myös tuotosseurantaa Liisa Lehikoinen ja maidon näytteenottopalvelua sekä Wisu-viljelysuunnittelua. 4/2012 maaviesti 11

12 maito Terveydenhallinta lisää tuottavuutta Mitkä ovat hedelmällisyyden, utareterveyden ja nuorkarjan tunnusluvut tilallasi? Oletko määrittänyt niille selkeät tavoitteet? Onnistuminen näillä osaalueilla on monen tekijän summa. ProAgrian uudet terveydenhallintapaketit auttavat syventämään osaamista ja parantamaan maidontuotannon kannattavuutta niiden kautta. Asiakastapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin, keskusteluun ja pohdintaan yhdessä tilan kanssa. Tilakohtainen arviointi kannattaa, sillä jokainen tila on yksilöllinen niin vahvuuksien kuin parantamisalueiden osalta. Hedelmällisyys ottaa huomioon lehmän koko tuotoskau- den aina poikimisesta seuraavaan poikimiseen. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi hyvään hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät ja toimintatavat sekä räätälöidään toimenpide-ehdotukset yhdessä tilan väen kanssa tavoitteiden mukaisesti. Utareterveys antaa tietoa, vaihtoehtoja ja työkaluja suunnitelmalliseen utareterveyden hallintaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa käydään läpi tärkeimmät utareterveyteen vaikuttavat osatekijät. Aktiivisella otteella pyritään vähentämään utareterveysongelmista aiheutuvia kustannuksia. Nuorkarja kartoittaa maidontuotantoon tarvittavien uudistuseläinten tarpeet kunkin ikävaiheen mukaisesti. Vastasyntyneen vasikan tarpeet ruokinnan ja olosuhteiden osalta ovat erilaiset kuin esimerkiksi juotolta vieroitetun. Panostus nuorkarjaan näkyy viiveellä, mutta se kannattaa: tulevaisuuden lypsylehmät ovat Ella Karttimo Asiakastapaamiset keskittyvät navettahavaintoihin, keskusteluun ja pohdintaan yhdessä tilan kanssa. Virpi Kurkela (vasemmalla) terveydenhuoltokäynnillä Katri ja Tommi Keskikallion tilalla. kestävämpiä, terveempiä ja tuottavampia. Eläinterveyden hallintapalvelut Hedelmällisyys, Utareterveys ja Nuorkarja ovat vuoden kestäviä TILASEKOITUS helppo ja edullinen tilakohtainen ruokintaratkaisu! Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun. Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokinta parantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä! ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme. Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta. Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Puh. (08) tai maaviesti 4/2012 SR_PohjRehujauhatus_90x130.indd :53:22

13 VIRPI KURKELA kokonaisuuksia, jotka tehdään yhteistyössä tilan asiantuntijaverkoston kanssa. Eläinten terveydenhuollon esiselvityskäynnin tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa varsinaista eläinlääkärin tekemää terveydenhuoltokäyntiä. Asiantuntijan käynti ja kirjallinen raportointi kartoittaa tilan terveydenhuollon osaalueita kuten eläinten hyvinvointia ja olosuhteita. Lisätietoa: ProAgria Oulu, terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela, puh , Hevoshavaintoja! Hevoset antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemuksestaan ja käyttäytymisestään. Näiden signaalien havaitseminen ja tulkitseminen vaatii taitoa. Hevoshavaintoja-kirja kertoo, kuinka merkkejä voi hyödyntää käytännössä. Joulukuussa julkaistava Hevoshavaintoja-kirja opastaa aluksi, kuinka tehdä hevosesta havaintoja tarkasti ja objektiivisesti. Älä kiirehdi johtopäätösten tekemisessä, vaan kysy aina ensin itseltäsi kolme kysymystä: mitä näen, mistä se johtuu, mitä minun pitää tehdä? Esimerkiksi nuoleskeleva hevonen voi antaa tietoa ruokintarytmistä ja turvonneet jalat voivat kertoa liikunnan puutteesta. Voit hyödyntää tietoja toteuttaessasi korjaavia toimenpiteitä. Hevoshavaintojakirjan auttaa erottamaan havainnoimisen ja katselemisen. Selkeä ja havainnollinen käsikirja sopii kaikille hevosten kanssa toimiville aina harrastajista ammattilaisiin. Teoksen 350 valokuvaa ja piirrosta kehittävät taitoa tulkita hevosten antamia merkkejä käytännön tilanteiden avulla. Hevonen antaa merkkejä aina ja kaikkialla, joten ole valmis ottamaan niitä vastaan! Investoi maatilasi tulevaisuuteen - hanki varma ja nopea kuituyhteys! Lisätietoa uutuuskirjasta: ProAgria Keskusten liitto, puh , tai Kajaani: Pohjolankatu 20, Iisalmi: Pohjolankatu 5, Katso lisää: SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie Heinola puh. (03) /2012 maaviesti 13

14 Menestyksen mahdollisuuksia Tilipalveluja ja talousosaamista Säästä aikaa, helpota arkeasi ja pestaa kumppaniksesi ProAgrian vero- ja talousneuvonnan osaaja. Tilitoimisto- ja talouspalvelujamme ovat: kirjanpito kausiveroilmoitukset välitilinpäätös, lopullinen tilinpäätös verosuunnittelu ja veroilmoitus budjetointi palkanlaskenta ja siihen liittyvät vuosi-ilmoitukset maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat elinkeinosuunnitelmat sukupolvenvaihdokset yhtiöittämiset EU-tukineuvonta investoivan tilan palvelut Kysy lisää! ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, ProAgria Oulu, Antti Harjunen, maaviesti 4/2012

15 Havaintoja nurmikäynneiltä: Sadekesä paljasti ojitustarpeen Sääoloiltaan vaikea kesä ei näytä laskeneen viljelyintoa. Näin on voinut päätellä, kun on ajellut maakunnassa. Monessa paikassa on ojitusten parannustöitä tehty vielä viime viikkoinakin. Virheistä on opittu ja ongelmia korjattu seuraavaa satokautta varten. kasvi OLLI VALTONEN Ella Karttimo Kesän 2012 aikana ProAgria Oulun neuvojat tekivät noin 40 nurmineuvonnan tilakäyntiä. Valtaosa käynneistä ajoittui kesäkuulle ennen ensimmäisen rehun korjuuta. Osalla tiloista tilakäynti tehtiin vielä syyskuulla, jolloin tarkasteltiin nurmien uusimisen onnistumista. Mennyt kesä oli edellisiin vuosiin nähden haastava sääolojen vuoksi. Yksi erityispiirre olivat rankat sateet, jotka nostivat veden pelloille paikoin jopa viisi kertaa. Nurmien osalta pahin tuho sattui juuri ennen toisen sadon korjuuta, jolloin monin paikoin vesi peitti täysin nurmilohkot alleen. Vaikka myöhemmin vesi laski, tulvan mukana tulleet epäpuhtaudet estivät rehun korjuun. Satoerot tilojen välillä oli menneenä kesänä suuret. Muutamilla tiloilla voidaan puhua jopa huippusadosta, kun samaan aikaan naapureilla satotaso on ollut heikohko. Erot tilojen välillä selittyvät pitkälti pellon peruskunnolla. Toimiva ojitus yhdistettynä hyvään maanrakenteeseen takaavat onnistuneen viljelyn, satoi tai paistoi. Kolme viimeistä vuotta ovat tämän selkeästi näyttäneet. Mennyt kesä oli edellisiin vuosiin nähden haastava sääolojen vuoksi. Rankat sateet nostivat veden pelloille paikoin jopa viisi kertaa. Nurmikäyntimuistioiden perusteella noin 90 prosentille tiloista suositeltiin ojituksen parantamista. Ojituksissa parantamista Nurmikäyntimuistioiden perusteella noin 90 prosentille tiloista suositeltiin ojituksen parantamista. Lukema kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta pelloilla. Käytännössä jokaiselta tilalta löytyy lohkoja, joiden ojituksen parantamiseen olisi tarvetta. Nämä lohkot ovat valitettavasti usein vuokrapalasia lyhyellä vuokrasopimuksella, jolloin uudelleen ojitus ei ole järkevää. Toinen paheneva ongelma alkavat olla vanhat salaojalohkot. Salaojat toimivat keskimäärin 8-12 vuotta kohtuullisen hyvin, minkä jälkeen toimivuus alkaa pikku hiljaa hiipua. Monesti asian huomaa vasta sitten, kun märän jakson seurauksena viljely on lähes mahdotonta. Mikäli kuluneen kesän kaltaiset rankkasateet yleistyvät ilmastomuutoksen seurauksena, salaojituksen täydennykseen ja hoitoon pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Putkiston huuhtelu järjestelmällisesti tietyllä aikarytmillä on suositeltavaa, koska sadekesiä tulee tietyin väliajoin. Ojitushan on tehty sitä varten, että liika vesi lähtee pellosta pois, kun sitä tulee taivaalta tai pohjavesi on liian korkealla. Kuivina kesinä ongelmaa ei huomaa. Lannoituksen tarve suuri Märkyyden vuoksi usealla tilalla jäivät viime keväänä lietelannat levittämättä, samoin kuluvan syksyn aikana. Lannoitus perustuu nykyään hyvin pitkälti lietteeseen. Kun lannoitteita tilataan vain sen verran, mitä tarvitaan kahteen lannoituskertaan, lietteen pois jäänti keväällä on haaste lannoituksen onnistumiselle. Muutamilla tiloilla oli juuri näin käynyt. Lannoitteeksi oli käytetty varastossa olevaa salpietaria. Lannoitteita on nykyään aika mahdotonta saada hankittua lisää enää toukokuun loppupuolella. Näistä syistä tällaisilla lohkoilla menetettiin noin 40 prosenttia ensimmäisen sadon potentiaalisesta satomäärästä. Märän syksyn jälkeen olisi lannoitus pitänyt olla selkeästi korkeampi, koska maassa olleet ravinteet olivat liuenneet kasvien käyttöön edellisvuonna hyvin tehokkaasti. Ensi kevään osalta maksimimäärien käyttö nurmille on perusteltua, koska maassa ei ole enää kasveille käyttökelpoista ravinnetta runsaiden sateiden vuoksi. Suositeltavaa olisi käyttää moniravinteita tai ainakin NK-tyyppistä lannoitetta karjanlannan lisäksi. Rikat viihtyvät vanhoilla nurmilla Edellisvuoden kukkukirjon jälkeen odotettiin pahaa rikkakasvivuotta. Viileän alkukevään vuoksi nurmi pääsi rikoista niskanpäälle, eivätkä rikat vallanneet kasvustoa. Kasvustoista löytyi kuitenkin lähes koko kirjo, joka tosin oli jäänyt nurmen alle. Harvoiksi jääneissä ensimmäisen vuoden nurmissa oli paikoin runsaasti rikkaa, samoin neljännen vuoden ja sitä vanhemmissa nurmissa. Rikkojen lisääntymisen yhtenä syynä ovat liian vanhat nurmet, joilta timotei on jo kadonnut osittain. Harvahkoissa kasvustoissa on tilaa rikoille ja tilanne pahenee vuosi vuodelta. Mikäli aikoo säilyttää nurmen yli kolmevuotiaaksi, olisi hyvä tehdä täydennyskylvö viimeistään kolmannen vuoden keväällä. Kevään ruiskutusten osalta tuuliset kelit vaikuttivat torjunnan onnistumiseen. Nurmien osalta paras ruiskutusaika näyttäisikin olevan alkusyksystä, josta löytyy erittäin positiivisia tuloksia Ruukin ja Maaningan MTT:n kokeista. Kuitenkin pääpaino rikkojen torjunnassa pitäisi kohdistaa nurmen lopetukseen ja perustamiseen. Viljavuosina ruiskutuskustannus on selvästi halvempi kuin myöhemmin nurmista torjuttaessa. Huomioitavaa on, että rikkojen määrään vaikuttaa myös itse pellon peruskunto. Viljelykasvin kasvaessa heikosti rikoilla on tilaa kasvaa pellossa. Olli Valtonen vastaa ProAgria Oulun nurmineuvonnan palveluiden kehittämisestä. 4/2012 maaviesti 15

16 yritys Pasin pilke palaa kohisten Yrittäjä Pasi Suutari tietää, että puuhun ei nousta tyvi edellä. Pilkepalvelu Pasi Suutarin eli tuttavallisemmin Pasin pilkkeen perustaja on alansa rautainen ammattilainen. Kajaanissa toimiva oma yritys työllistää nyt ympärivuotisesti. Tältä mieheltä kannattaa kysyä, millainen on hyvä pilke. SARI LEINONEN Pasi Suutari Ehdottomasti kuiva, tasalaatuinen ja -mittainen. Niin että se sopii vaativankin asiakkaan tarpeisiin. Siinä ovat Pasin pilkkeen toiminnan perusajatukset. Laatu, toimitusvarmuus ja asiakas tärkein asia, jonka yrittäjä tarvitsee. Mutta kaikki lähti liikkeelle perusasioista, metsästä. Pilkkeen kuivaaminen on olennainen osa työvaiheita. Kristiina Rinnelaakso Pilkkeen teko on laadun jatkuvaa varmistusta. Metsä on aina ollut lähellä minua, Pasi Suutari pohtii tietään pilkeyrittäjäksi. Metsuripalveluja hän lähti tekemään sivutoimisesti vuonna Oma leipätyö oli kuljetusliikkeiden palveluksessa jo pitkältä ajalta. Silloin en ollut vielä valmis yrittäjäksi. Metsurin työt ajoittuivat samaan aikaan tärkeimmän harrastukseni, metsästyksen kanssa. Valinta ei ollut tuolloin edes vaikea. Metsurintyö sai jäädä. Oman metsätilan osto oli aikanaan vienyt Pasi Suutarin opiskelemaan metsätalouden perustutkintoa. Palkkatöiden lisäksi työsarkaa riittikin omassa metsässä. Työ oli palkitsevaa ja sen tuloksena alkoi syntyä pilkettä. Kun yksi pilkekone ei tuntunut tehokkaalta, tuli kuvioihin seuraava. Heräsi ajatus siitä, kannattaisiko polttopuuta tehdä muillekin. Masva-neuvonta tuli tarpeeseen Pasi Suutari kävi oman yrityksen perustamisen teemapäivillä vuonna 2010 ja sai alkuvaiheen neuvontaa elinkeinojohtaja Juha Heikkiseltä. ELY-keskuksesta ehdotettiin, että hänelle voisivat sopia Masvahankkeen neuvontapalvelut. Näin syntyi yhteys ProAgria Kainuun yritysneuvoja Soili Hypéniin. Se oli todella loistava juttu! Olen saanut apua päätöksentekoon, neuvoja kysymyksiin ja ison verkoston käyttööni. Suosittelen lämpimästi Masva-neuvontaa, Pasi toteaa. Hän huomasi, että yrittäjällä on suuri tietotarve asioista, joita on tyhmää lähteä yksin selvittämään. Omaa aikaa kun pitää jäädä ihan siihen varsinaiseen työhön. Tietoa on saatavilla. Esimer- 16 maaviesti 4/2012

17 Maili Vanhala Pilkealan realiteetit ovat suuri investointitarve ja se, että kesä on hiljaista aikaa pilkekaupalle. kiksi yrityksen ilmettä ja verkkosivuja varten kannattaa käyttää alan ihmisiä. Liikkeelle pikku askelin Pasin pilke lähti ensin liikkeelle jalat maassa, sivutoimisena yrityksenä. Kun palkkatyö ja yrittäjyys alkoivat syödä liikaa toisiaan, oli suurien päätöksien paikka. Pasi Suutarista tuli täyspäiväinen yrittäjä. Pilkealan realiteetit ovat suuri investointitarve ja se, että kesä on pilkekaupassa hiljaista aikaa. Pasi Suutari hoitaa kesäisin Metsähallituksen retkeilyalueita ja pystyy nyt työllistämään itsensä ympärivuotisesti. Kuvion rakentamiseen meni aikansa. Metsästys on tällä hetkellä saanut jäädä. Kun herään aamulla, on heti 100 lasissa, yrittäjä Pasi Suutari sanoo. Nyt ei ole ollut aikaa edes ajatella harrastuksia, mutta eletäänkin yrityksen alkuvuosia. Silloin muodostuvat rutiinit. Perheen Masva apua alkaville, tukea toimiville yrityksille tuki on ollut todella hyvä ja siitä saa voimia. Jokainen asiakas ja tilaus ovat tärkeitä. Pienin tilausmääräni on 1,5 kuutiota puuta. Pienuus ei ole ongelma, vaan se on sitä palvelua, pilkeyrittäjä kiteyttää. Sari Leinonen on Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ympäristöneuvoja. Lisätietoa: Onko yrityksessäsi kehittämisen tarpeita? Tai pyöritteletkö yritysideaa mielessäsi? MAS- VA eli Maaseutuyritysten asiakasvastaava -hanke on tarkoitettu avuksi sekä yritystoiminnan aloittamiseen ja pohdintaan että yrityksen kehittämisen eri vaiheisiin. On sitten kysymys koneista, kalustosta, rakentamisesta tai kehittämisestä siitä vain kysymään, mitä välineitä on saatavissa, kannustaa yritysneuvoja Soili Hypén. Ajatusten ei tarvitse olla vielä jäsentyneitä tai idean suuren suuri. Toisaalta muuttuvassa maailmassa oman yrityksen toimintatapoja ja liiketoimintasuunnitelmaa täytyy muistaa tarkastella ja kehittää. MASVAn tarkoitus on löytää etenemispolku varsinaisiin jatkotoimenpiteisiin kuten laskelmiin tai rahoitushakemuksiin. Alkuvaiheen MASVA-neuvontaa on mahdollista saada maksutta yksi päivä vuotta kohti. Tämän lisäksi asiakasvastaavat osaavat ohjata oikean asiantuntijan palvelun piiriin. Ota yhteyttä! ProAgria Kainuu Asiakasvastaava, yritysneuvoja Tarja Poikela, puh , Asiakasvastaava, yritysneuvoja Soili Hypén, puh , Asiakasvastaava, johtaja, suunnitteluagronomi Osmo Tiikkainen, puh , Hankevastaava Marjatta Pikkarainen, puh , ProAgria Oulu Projektipäällikkö, yritysneuvoja Mervi Koukka, Oulu, puh , Jukka Koutaniemi, Kuusamo, puh , Olli Nurkkala, Oulu, puh , Juhani Pihlajamaa, Nivala, puh , 4/2012 maaviesti 17

18 maito Parantaako investointisuunnitelmasi taloutta ja hyvinvointia? TIINA KARLSTRÖM Olitpa laajentamassa tai peruskorjaamassa nykyisiä tiloja, huolella tehty toteuttamissuunnitelma säästää rahaa ja työtunteja. Investoinnin tavoitteena on keventää työtä sekä parantaa ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Ennen kaikkea investoinnilla tavoitellaan taloudellisempaa tuotantoa. Ennen kuin ryhdytään laatimaan toteuttamissuunnitelman yksityiskohtia, on hyvä käydä läpi nykyisen tuotantosysteemin SWOT-analyysi eli vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Sen avulla arvioidaan nykyisiä tuotantotiloja, rahatilannetta ja johtamista. Vahvuuksilla ja heikkouksilla viitataan nykyisten tuotantotilojen kuntoon, taloustilanteeseen ja johtamiseen, sillä ne liittyvät vahvasti yritystoiminnan kannattavuuteen. Mahdollisuuksilla ja uhkilla tarkoitetaan ulkoisia tekijöitä ja sitä, kuinka ne vaikuttavat liiketoimintaan. Ulkopuolisia uhkia ovat esimerkiksi lainojen korot, rehun ja maidon hinta sekä sääolosuhteet. Näitä tekijöitä on lähes mahdotonta hallita, mutta riskit voi minimoida huolellisella etukäteissuunnittelulla. Talouden suunnittelua Uusia ideoita ja hankkeita mietittäessä ensimmäisenä mieleen tu- lee rahoitus. Aluksi määritetään hankkeen laajuus tai koko. Sen jälkeen arvioidaan mahdollisimman tarkasti tarvittavat luvat, maanrakennustyöt, rakennusmateriaalit, työvoima, karja, kalusto ja kaikki muut tekijät, jotka liittyvät hankkeen toteuttamiseen. Kulut arvioidaan mahdollisimman tarkasti ja loppusummaan lisätään vielä 15 prosenttia mahdollisten lisäkustannusten varalta. Näitä kuluja ovat muun muassa investointiin tarvittavat ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut ja vuokrat. Seuraavaksi lasketaan yhteen käytettävien varojen lähde ja käyttö sekä määritellään kassavirran ennuste. Näin varmistetaan, että Ella Karttimo Pienryhmäkoulutus tarjoaa mahdollisuuden käytännönläheiseen ajatusten ja kokemusten vaihtoon osallistujatiloilla asiantuntijoiden johdolla. hanke voidaan aloittaa. Kassavirran ennusteen avulla määritetään, paljonko lainaa täytyy ottaa, jotta kulut voidaan kattaa ennen kuin tuotanto on täysin toiminnassa. Erityisen tärkeää on suunnitella kolmen ensimmäisen vuoden eläinmäärä ja maidontuotanto, sillä lehmäkohtainen maitotuotos yleisesti laskee 1-1,5 vuotta aloituksen jälkeen ensikoiden suuren osuuden vuoksi. Lopuksi kassavirtaennusteeseen tulee yhdistää projektin pääoman sijoitus ja tulos. Jos investoinnista saatu tulos jää pienemmäksi kuin siihen sijoitettu raha, hanketta kannattaa vielä harkita uudelleen. Teknisiä valintoja Tekniikan näkökulmasta toteuttamiseen liittyvistä asioista käydään läpi muun muassa toiminnallisuus tuotantoeläinten näkökulmasta ja ihmistyövoiman tehokkuus. On tärkeää arvioida tilanjakoa eläimille, jotta parsissa on riittävästi makuutilaa ja ruokintapöydällä reilusti syöntitilaa. Ne ovat karjan terveyden, helppohoitoisuuden ja maidontuotannon onnistumisen avaintekijöitä. Ilmanvaihto ja valaistus täytyy ottaa huomioon kaikissa tuotannon vaiheissa. Rakennuspiirustusten aktiivinen arviointi on tarpeen, jotta voidaan arvioida rakennuksen eläin- ja ihmisliikennettä. Samaan aikaan arvioidaan myös rehulogistiikka ja lannankäsittely. Näin varmistetaan, että myös kaikki niihin liittyvät ympäristönäkökulmat täyttyvät. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi ja terveys sekä nuorkarjan ruokinta. Alkuperäinen teksti: Dr. Dan Little, Experts from the DairyNet Pipeline, Vol.4, Issue 35, June 2011; Progressive Dairyman sept 22, 2011 Is Your expansion feasible? Tarjolla käytännön havaintopäiviä Hollantilaisten karjaosaajien käytännön vinkkejä kestävän lehmän ympäristötekijöiden havainnointiin on taas tarjolla. Lähde mukaan antoisaan pienryhmätyöskentelyyn sinne, missä asiat oikeasti tapahtuvat eli navettaan. Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä havaintopäivää kohti, joten ilmoittautua kannattaa nopeasti. Havaintopäivissä pääsee tutustumaan myös erilaisiin toiminnallisiin ratkaisuihin navetoissa. Lehmähavainto-päivät Päivärinta Markku ja Elina, Ylivieska: automaattilypsypihatto, erillisruokinta kioskeista. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Irma Huhtamäki, puh tai Tiina Karlström puh tiina Hyry, Kuivaniemi: lypsyasemapihatto (side-by-side), seosrehuruokinta, visiiripöydät. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Marjo Posio puh , marjo. tai Tiina Karlström puh , proagria.fi Karhumaa Jukka ja Sari, Ruukki Paavola: automaattilypsypihatto, seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sauli Kärenlampi puh , 18 maaviesti 4/2012

19 Investointia suunnittelevien tilojen pienryhmä-koulutuskokonaisuus Investointihavaintoja - kohti onnistunutta investointia 7 päivän pienryhmäkokonaisuus, kaksi asiantuntijaa/päivä - päivän kesto klo 10-15, kokoontuminen osallistujatiloilla - keskustelua aiheista asiantuntijoiden johdolla Hinta euroa/tila tai vaihtoehtoisesti muutamasta päivästä koottuna 350 euroa/päivä/tila Parasta pintaan! Katto- ja seinäpellit Kempeleestä. Soita heti! (08) Puh. (08) , Teppolantie 4, Kempele 1. Tavoitteiden ja voimavarojen kartoitus pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma (talous) - Sari Isotalus ja Tiina Karlström, ProAgria Oulu 2. Karjan hoidon strategiavalinnat nykytila-analyysi, ruokinta- ja lypsytekniikat, eläinten laatu ja määrä - Sirpa Luttinen, ProAgria Oulu - Antti Juntunen, FABA 3. Rehuntuotannon suunnittelu peltoviljelyn ja koneketjujen suunnittelu, navetan ja pellon välinen logistiikka - Olli Valtonen ja Juha Sohlo, ProAgria Oulu 4. Talouden suunnittelu talouslaskelmat ja rahoitushakemukset - Antti Harjunen ja Sari Isotalus, ProAgria Oulu 5. Rakentamisen suunnittelu tuotantorakennuksen toiminnallinen ja rakenteellinen suunnittelu, rakennushankkeen sopimukset, aikataulutus ja budjetointi - Tiina Karlström, ProAgria Oulu - Mikko Heikkinen, Maveplan 6. Investoinnin toteutus suunnitelman etenemisen tukeminen ja seuranta asiantuntijaverkostossa - Ari Hyvärinen Maveplan ja Sari Isotalus, ProAgria Oulu 7. Uuden tuotantoyksikön käynnistäminen navetan ja rehuntuotannon kokonaishallinta uudessa tuotantoyksikössä - Sari Isotalus ja Tiina Karlström, ProAgria Oulu Tiedustelut ja ilmoittautumiset. ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh , tai Tarja Paatero puh , Nivala Jorma, Kirsti ja Mikko mty, Merijärvi: automaattilypsy, seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Lehikoinen puh , tai Tarja Paatero puh , tarja. Nuorkarjahavainto-päivä Niskala Lauri ja Merja, Pudasjärvi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sanna Suomela puh , proagria.fi tai Tiina Karlström puh , proagria.fi 4/2012 maaviesti 19

20 Luo mahdollisuuksia Työ kuin työ, Lännen Centeristä löydät koneet ja lisälaitteet! MYYNTI ja ASENNUS, HUOLTO ja VARAOSAT Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Nivala: Kimmo Palovaara Muhos: Tapio Karihtala Soittamalla tai käymällä LAKKAPÄÄLLÄ kuulet tästä ylivoimaisesta merkistä lisää. lakkapaa.com Patentoitu paalin siirto UUTUUS Kompakti koko, käärintäkehä pystyasennossa Suomenkielinen käytönohjain TORNIO Varikonkatu 3 Puh ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh OULU Nuottasaarentie 4 Puh *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). Noukkimen piikit 5 rivissä 20 maaviesti 4/2012

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI Maatilarahoitus Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen SUONENJOKI 2 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI Tukiehdot pähkinänkuoressa Maatila Maatila niin suuri, että pelkästään maataloudesta nettotulo 25 000 euroa, alennettu

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18 Lähiruokapiiri Jämsään? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa 23.5.2011 klo 18 Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta?

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot