SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 277 1

2 Kansikuva: Teollisuuden Voima Oy; Kuva-arkisto 2

3 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Puhelin (02) Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Telefax (02) Satakunnan maakuntaohjelma Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Pori

4 Satakunnan maakuntaohjelma Sisällysluettelo JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Satakunnan tila ja kehitysnäkymät Toimijakyselyn tulokset Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen EU ohjelmien yhteensovittaminen PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Innovaatiot Osaaminen Kilpailukykyisen elin- ja toimintaympäristön kehittäminen Yhdyskuntarakenne ja liikenne Yhdyskuntarakenne Vesi- ja jätehuolto Tulvasuojelu Energia Liikenne Varuskunnat Luonto ja kulttuuriympäristö Kulttuuritoiminta Väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut Ympäristövaikutukset KÄRKIHANKKEET OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

5 JOHDANTO Vuoden 2003 alusta voimaan tullut alueiden kehittämislaki ja sitä täydentävä asetus toivat mukanaan huomattavia muutoksia ja uudistuksia kansalliseen aluepoliittiseen suunnittelujärjestelmään. Uusi suunnittelujärjestelmä on kolmiportainen. Valtioneuvosto asettaa toimikaudekseen alueiden kehittämistavoitteet, aluekehitysvaroista vastaavat yhdeksän ministeriötä laativat hallinnonaloilleen omat aluestrategiat ja maakuntien liitot laativat valtuustokausittain maakuntaohjelmat ja sitä toteuttavan, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelma perustuu osaltaan maakuntasuunnitelmaan ja se on laadittu laajassa yhteistyössä kuntien, seutuorganisaatioiden, eri ohjelma-organisaatioiden, valtion aluehallinnon sekä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Ensimmäinen maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, johon kootaan yhteen kehittämistyön keskeiset tavoitteet, painopisteet, merkittävimmät toimenpide-esitykset ja niiden toteuttamisresurssit. Ohjelma perustuu maakunnalliseen tahdonmuodostukseen ja laajaan yhteistyöhön. Maakuntaohjelman keskeinen tehtävä on yhteensovittaa maakuntaan kohdistuva muiden viranomaisten ja organisaatioiden laatima ohjelma- ja kehittämistyö niin että ne osaltaan toteuttavat maakuntaohjelmaa. Tälle laadintakierrokselle asetettiin seuraavat tavoitteet: päivittää maakunnan kehittämisvisio, tavoitteet ja painopisteet keskittyä harvempiin ja vaikuttavampiin toimenpiteisiin sovittaa yhteen ja linjata maakunnassa tehtävä muu ohjelmatyö maakuntastrategian mukaiseksi kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi valjastaa ohjelman laadintaan viraston ulkopuolisia asiantuntijoita kartoittaa maakunnan keskeisten toimijoiden omat näkemykset maakunnan tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuottaa aineistoa uusien rakennerahasto-ohjelmien laadinnalle hyödyntää nykyisen maakuntaohjelman arvioinnin tuloksia ja toimenpide-esityksiä uudessa maakuntaohjelmassa toteuttaa SOVA lain edellyttämä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi Maakuntaohjelmaan sisältyvät moninaiset hankkeet ja toimenpiteet pyritään toteuttamaan mm. vuosittain laadittavalla ohjelman toteuttamissuunnitelmalla. Aluekehityslain tarkistuksen perusteella toteuttamissuunnitelman merkitys, sitovuus ja sisältö tulevat muuttumaan ensi vuoden alusta. Maakunnan edunvalvonnan keskeiseksi välineeksi ja asiakirjaksi on muotoutumassa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, josta on tulossa maakunnan talousarvioesitys valtion talousarvioihin ja menokehyksiin sekä vuosittain maakuntavaltuustossa hyväksyttävä Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet asiakirja. Satakunnan maakuntaohjelma laadintatyö käynnistettiin virallisesti , jolloin maakuntahallitus asetti viraston sisäisen laadintaryhmän. Lisäksi virasto kutsui keskeisistä ohjelmatoimijoista ja eräistä asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän. Ohjelmaa on käsitelty sen eri vaiheissa kymmenkunta kertaa ryhmien yhteisissä kokouksissa, joissa on samalla käsitelty mm osaamiskeskusohjelmien ja aluekeskusohjelmien sekä Länsi-Suomen suuralueen Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien kulloistakin laadintatilannetta ja ohjelmasisältöä.. Ohjelmaluonnos käsiteltiin maakuntahallituksessa, jonka jälkeen siitä pyydettiin lausunnot kaikilta keskeisiltä satakuntalaisilta toimijoilta mennessä. 7

6 Lausuntojen perusteella muutettu ohjelmaversio käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa Ohjelmaa on käsitelty maakuntahallituksessa ja Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntaohjelman kokouksessaan Tämän jälkeen ohjelma ja siihen liittyvä ympäristöselostus on toimitettu mm sisäasiainministeriölle valtakunnallisten yhteenvetojen laatimista varten sekä Suomen ympäristökeskukselle. Maakuntaohjelmaan liittyy erillinen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (ns. SOVA-lak, 200/2005) mukainen ympäristöselostus, jossa on kuvattu maakuntaohjelman laadintaprosessi sekä ohjelman keskeiset vaikutukset. Aluekehittämisviranomaisten edustajista koostuva ympäristövaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) osallistui ohjelman arviointityöhön. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaan liittyvä SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely on lajissaan ensimmäinen Satakunnassa. Tavoitteena on, että maakuntaohjelman ympäristöselostusta hyödynnetään maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvistä hankkeista ja toimenpiteistä päätettäessä ja niihin liittyviä valintoja tehtäessä. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta kuuluu hankkeen toteuttajalle (SOVA-lain 2 ja 3 ). 8

7 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Satakunnan tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys Satakunnan tappiollinen väestökehitys on tällä vuosikymmenellä hidastunut edeltävään jaksoon verrattuna. Tähän on eniten vaikuttanut Porin myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa on jatkunut edellisen jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suuruinen väkiluvun pieneneminen Väkiluvun muutos ja Väkiluku Muutos Muutos % , , ,7 Aluejako Maakunnan alueellisten väestökehityserojen syveneminen on tulevan ohjelmakauden kannalta entistä haasteellisempi. Väestöltään taantunut alue, jossa muuttoalttiit ikäluokat ovat supistuneet pieneksi ei enää kasvata muuttotappiolukujaan. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kolmen seutukunnan väestökehitys ja väestöennuste vuoteen 2030 siten, että muutosta on verrattu vuoden 1980 väkimäärään alueella. Porin seutukunnan väestökehitys n vuodesta 2000 alkaen lähtenyt paremmalle kasvu-uralle kuin maakunnan keskimääräinen ja Rauman seutukunnan kehitys. Pohjois-Satakunnan suhteellisen voimakas väestön väheneminen alkoi jo 1980-luvulla ja näyttää ennusteen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Satakunnan väkiluku ja väestöennuste 1980 ja indeksivuosi 1980= PORIN SEUTUKUNTA RAUMAN SEUTUKUNTA POHJOIS-SATAKUNTA SATAKUNTA 9

8 Väestön ikärakenne; seutukunnat ja koko maa % % % Porin seutukunta 16,0 64,8 19,2 100 Rauman seutukunta 16,3 65,3 18,4 100 Pohjois-Satakunta 15,7 63,7 20,6 100 Satakunta 16,1 64,8 19,1 100 Koko maa 17,9 66,7 16,0 100 Seutukuntien ikärakenteessa erot lasten osuuksissa ovat melko pienet mutta maakunnan alle 15- vuotiaiden osuus on kuitenkin 1-2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden kohdalla maakunnan sisäiset erot ovat suuret ja ero maan keskimääräiseen on kolmesta jopa yli neljään prosenttiyksikköön ja ero tulee kasvamaan edelleen. Oheisessa taulukossa on kuvattu seutukuntien ikärakenne verrattuna koko maan ikärakenteeseen vuoden 2005 lopussa. Syntyneiden vähemmyys kuolleisuuteen verrattuna on Satakunnassa vuodesta 1996 lähtien on aiheuttanut luonnollisen väestömuutoksen negatiivisuuden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio on tällä vuosikymmenellä puolittunut 1990-luvun loppupuoleen verrattuna. Elinkeinot ja työpaikat Elinkeinorakenteessa alkutuotannon työpaikkojen osuus on ollut voimakkaassa laskussa viime vuosikymmeninä. Jalostussektori kasvoi vielä 90-luvun loppupuolella, mutta tulevaisuudessa teollisuustuotannon työpaikkojen arvioidaan voimistuen vähenevän rakennusalan työpaikkojen kuitenkin lisääntyessä. Alla olevassa asetelmassa on kuvattu maakunnan työpaikkatavoitteet pääsektoreittain vuoteen 2020 asti. Nettokasvua arvioidaan olevan ainoastaan palvelusektorilla Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostussektori Palvelusektori Yhteensä Työllisyys ja osaaminen Työllisyys on parantunut Satakunnassa kuten muuallakin. Työllisyyden koheneminen on ollut kuitenkin muuta maata hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2002 ja Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan työllisyys on tasaisesti parantunut lukuun ottamatta lievää hidastumista vuonna Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Alhaisen työttömyysasteen kuntia maakunnassa ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pohjois- Satakunnan kunnissa asuu suhteellisesti enemmän työttömiä. Siitä huolimatta, että Satakunta on jo nyt osittain yhtä työmarkkina-aluetta, heijastuu työllisyyden alue-eroissa paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla. 10

9 Työllisyysaste Satakunta, Länsi-Suomi, koko maa; työllisten prosenttiosuus vuotiaista % Satakunta Länsi-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta, Ylemmän korkekouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Satakunta 3,4 3,6 3,9 4,2 Koko maa 6,0 6,5 7,0 7,6 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt samaan tahtiin kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt parhaiten. Ylimmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisesti kohentunut ripeästikin ollen kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. Aluetalous *) KOKO MAA Länsi-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa *)ennakkotieto Satakunnan aluetuoteluvun (bkt) kasvu on hidastunut vuodesta 2002 lähtien. Vuotta 2004 koskevien ennakkotietojen mukaan Satakunnan aluetuoteluku kasvoi maakunnista kolmanneksi hitaimmin. Verrattuna Länsi-Suomen alueen viiteen maakuntaan Satakunta ylsi aluetuoteluvullaan vielä vuosina 2001 ja 2002 keskitason yläpuolelle. Vertailusta käy ilmi, että Satakunnan taantuma näyttää voimistuneen naapurimaakuntien lievään kasvuun verrattuna. 11

10 Seutukuntakohtaiset erot ovat aluetuoteluvussa ovat merkittävät. Rauman seutu pääomavaltaisen tuotannon dominoivana alueena on menestyvin ja Pohjois-Satakunta alhaisin verrattuna maan keskiarvoon. Seutukuntaisten erojen voidaan olettaa vielä syvenevän Olkiluodon investointien näkyessä aluetaloustunnusluvuissa. Oheisessa asetelmassa ilmenee viimeisimmän seutukuntaisen ennakkotilaston 2004 mukaiset vertailutiedot. Koko maa 100 Satakunta 87 Rauman seutu 107 Porin seutu 81 Pohjois-Satakunta 67 Ympäristön tila Satakunnan ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Vaikka yhdyskuntien laajeneminen on ollut pääosin maltillista, rantojen rakentamiseen kohdistuu suuria paineita ja odotuksia. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuriympäristö ovat keskeisiä maakunnan elinympäristön vahvuustekijöitä. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön vähenemiseen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Maakunnan menestyminen ja kilpailukyky edellyttävät myös hyvää ympäristöä. 1.2 Toimijakyselyn tulokset Maakuntaohjelman laadinnan perustaksi suoritettiin tammikuussa 2006 nettikysely, jonka kohteena oli 571 eri organisaatiota edustavaa vaikuttajaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 270. Vastaajia pyydettiin arvioimaan maakunnan nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ja luokittelemaan Satakunnan kilpailuetuja ja uusia keinoja maakunnan kehittämiseksi. Eri seutujen edustajien vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset, oleellisia poikkeamia ei löytynyt. Satakunnan kehityksen suurimmat uhat tulevan viiden vuoden aikana kohdistuvat laajan toimijakyselyn tulosten mukaan väestönkehitykseen. Kolme suurinta uhkaa ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen nostetaan huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm. yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetujen kärjessä ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore -teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat. Kilpailuetuina mainittiin myös jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, vientiteollisuuden huippuosaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. 12

11 1.3 Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen Länsi-Suomen Allianssin viisi maakuntaa sopivat loppuvuodesta 2005, että maakuntaohjelmien ulkopuolinen arviointi suoritetaan samanaikaisesti, yhtenäisellä arviointimenetelmällä ja saman arvioitsijan toimesta. Kilpailun perusteella arvioinnin suoritti Net Effect Oy. Arviointi suoritettiin nettikyselynä, haastatteluina, MYR:n arviointiseminaarina sekä keskeisten toimijatahojen workshoppina tammi-helmikuussa Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelma perustuu varsin systemaattiseen toimintaympäristö- ja kilpailukykyanalyysiin, mutta menee hanketasolla liian yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Ohjelma-asiakirja on nähty hieman jäsentymättömänä ja sekavana. Ohjelma-asiakirja on eräänlainen varmasti toteutuvien ja toteutumista odottavien hankkeiden kooste. Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelman toteutuminen on edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti vaikka jossain määrin virkamiesvetoisella toimintaotteella. Ohjelman alkuvaiheessa olisi kaivattu yhteistyökumppaneiden parempaa sitouttamista. Myönteisintä palautetta ohjelman toteuttamisesta saivat Porin yliopistokeskuksen toimintaa eteenpäin vievät moninaiset hankkeet, joista useimmat on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelman ohjelmavaroin. Muita hyvin toteutuneita ja merkittäviä hankkeita ovat mm. Prizztech Oy:n hallinnoima osaamiskeskusohjelma, Kehittämisyhdistys Satafoodin monet hankkeet, Tampereen teknillisen yliopiston Rauman elektroniikka- ja hydrauliikkahanke, Villilä Studiot hankekokonaisuus, Vuojoen kartano hanke sekä Jämin hiihtotunneli. Muihin maakuntiin verrattuna Satakunta on painottanut toimintaprofiilissa perusrakenteen kehittämistä ja ympäristön laadun turvaamista. Myös panostukset innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen ovat relevanssissa ja toteutuksessa korkealla. Sen sijaan kulttuurin monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen jäivät tuloksellisuudessa selvästi alemmaksi. Satakunnan maakuntaohjelmassa vuosille on esitetty viiden painopisteen alla yhteensä 93 nimettyä hanketta tai hankekokonaisuutta. Kuten ulkopuolinen arvioitsija on jo edellä todennut, on ohjelman toteuttaminen edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti. Nopean tarkastelun perusteella näyttäisi suurin osa hankkeista olevan joko toteutunut tai toteutumassa. Parhaiten näyttäisivät toteutuneen yrityselämän kehittämiseen sekä innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen liittyvät hankkeet. Osa väylähankkeista odottaa yhä toteuttamis- ja rahoituspäätöksiä. 13

12 2. VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET 2.1 Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut Ohessa on kuvattu vahvuus-mahdollisuusanalyysi, jonka avulla on määritelty Satakunnan kilpailuedut Nykyiset vahvuudet * merkittävä meriklusteri * ruokamaakunta ja elintarvikeklusteri * vientiteollisuuden huippuosaaminen * kilpailukykyiset satamat ja rannikkosijainti * energiayliomavaraisuus * monialainen korkeakoululaitos * monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta * rikas luonto- ja kulttuuriympäristö * turvallinen ja laadukas elinympäristö (mm. puhdas Selkämeri) * monipuolinen osaamis- ja innovaatioverkosto * korkeatasoinen audiovisuaalinen tuotanto * hyvä tekninen perusrakenne * edullinen yritys- ja asumismiljöö * viihtyisät ja vireät kylät, kansalaistoiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet * perusteollisuuden jatkuva uusiutuminen * yritystoiminnan klusteripohjainen kehittäminen * tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääntyvien varojen hyödyntäminen * kulttuuri- ja matkailuteollisuuden vahvistaminen * osaamis- ja innovaatioverkoston monipuolistuminen * seudullisten elinkeinoyhtiöiden roolin voimistuminen * rajat ylittävän ohjelman täysimittainen hyödyntäminen * Länsirannikon satamien yhteistyön monipuolistaminen * WFA:n ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja verkottuminen * profiloituminen turvalliseksi, viihtyisäksi ja eloisaksi asuinpaikaksi * paikallisen aktiivisuuden ja aloitteellisuuden hyödyntäminen Tiivistäen Satakunnan kilpailuedut ovat seuraavat: Satakunnan toimintaympäristöä voidaan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kilpailuetujen saamiseksi kehittää siten, että maakunta tukee entistä paremmin kasvuyritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä nykyisten uudistumista avainklustereissa. Samoin tärkeässä asemassa on tehokkaan innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja verkoston jatkuva kehittäminen. Satamat * maamme ulkomaankaupan kannalta merkittävät Porin ja Rauman satamat, Tahkoluodon syväväylä sekä Länsirannikon satamayhteistyö Telakka- ja offshore -osaaminen * huippuosaamista laivanrakennuksessa ja offshore teollisuudessa Energiaosaaminen * energiayliomavaraisuus, monipuolinen energiatarjonta ja ydinvoimaosaaminen 14

13 Vientiteollisuuden huippuosaaminen * huippuosaamista paperi-, sellu-, metalli- ja kemianteollisuudessa Elintarvikeosaaminen * alan kehittämis- ja tutkimustyö Satafoodissa, Pyhäjärvi-instituutissa ja elintarvikealan osaamiskeskusverkossa * kasvihuoneviljelyn osaamiskeskittymä * monipuolinen erikoistuotanto-osaaminen * elintarvikejalostusosaaminen Satakunnan korkeakoululaitos * Porin yliopistokeskuksesta on muodostunut viiden emoyliopiston yhteinen poikkitieteellinen yliopistokeskus; yhteistyöverkostossa mukana Rauman opettajankoulutuslaitos sekä maakunnan ammattikorkeakoulut: Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö * korkeakoululaitoksen erityisvahvuutena on selkeä profiloituminen alueen tarpeisiin Alueelliset osaamis- ja yritysverkostot * TTY:n älyvaateyksikkö Kankaanpäässä sekä elektroniikka- ja hydrauliikkayksiköt Raumalla, Kehittämisyhdistys Satafood Huittisissa, Pyhäjärvi-instituutti Eurassa, VTT:n innovatiivisen yritysten kehittämisyksikkö Porissa * osaamiskeskusohjelman ja Satakunnan ammattikorkeakoulun valtakunnallisesti palkittu aluevaikutusosaaminen * vientiyritysten huippututkimusyksiköt * poikkitieteelliset yrityslähtöiset ja tulevaisuusorientoituneet verkostot Viihtyisä ja edullinen asuin- ja elinympäristö * tonttien, kiinteistöjen ja asuntojen sekä palveluiden edullinen hintataso * monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö * vesistöt ja merenrannikko tarjoavat hyvät edellytykset mm. asumiseen, virkistykseen, kalastukseen ja matkailuun * kaksi maailmanperintökohdetta (Sammallahdenmäki ja Vanha Rauma), Yyteri, Puurijärven- Isonsuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot 2.2 Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet Maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen eri toimialojen ja elinkeinojen kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös maakunnan kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toiminta- ja yritysympäristö omiin vahvuustekijöihin perustuen. Viime vuosina laaditut monet alueiden kilpailukykyä ja kehitysnäkymiä mittaavat empiiriset tutkimukset osoittavat, että parhaiten pärjäävät alueet joilla on: * monipuoliset yliopistot ja teknologia- ja osaamiskeskukset * vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö * kasvu- ja kansainvälistyneitä yrityksiä ja yrityskeskittymiä * korkeasti koulutettua työvoimaa saatavilla * runsaasti ostopotentiaalia * hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet * korkeatasoiset palvelut ja viihtyisä ympäristö 15

14 Aluekehitys on pääosin jatkuvaa dynaamista prosessia, jossa liikkuvat erilaiset resurssivirrat. Satakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi pyritään maakuntaan ohjaamaan mm seuraavia resurssivirtoja: kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, osaavaa ja innovatiivista työvoimaa, uusia asukkaita ja ostovoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita, investointeja ja pääomaa. Satakunnan maakunta on väestöpohjaltaan seitsemänneksi suurin Suomen maakunnista, mikä asettaa omat reunaehtonsa alueen kehittämiselle. Aluekehitys- ja kilpailuetu analyysin perusteella on päädytty seuraavaan Satakunnan kehittämisen tulevaisuustarkasteluun: Visio Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia Satakunnan vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö ja mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatio- ja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Tavoitteet Ohjelmatyön avulla pyritään toteuttamaan maakunnan kehittämisvisio. Vision ja sitä toteuttavan strategian vaikuttavuuden kriteereitä/mittareita ovat: väestön elintason ja hyvinvoinnin nousu myönteinen väestökehitys aluetalouden kasvu yritysten kilpailukyvyn parantuminen yritysten lukumäärän kasvu työllisyysasteen nousu osaavan työvoiman riittävyys tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin nousu rakennetun ja luonnonympäristön tilan parantuminen ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinnan parantuminen sekä vastuullisen ja ekotehokkaan toimintatavan lisääminen alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kestävä käyttö Mittareiden toteutumista seurataan vuosittain aluekehityksen seurantaraportin avulla. Painopisteet Edellä kuvattujen analyysien sekä strategia- ja tavoitetarkastelujen perusteella on päädytty seuraaviin painopisteisiin, jotka ovat samalla samat kuin EU:n uudessa Länsi-Suomea koskevassa kasvu- ja kilpailukykytoimenpideohjelmassa: 1. Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen 2. Kilpailukykyinen toimintaympäristö 16

15 2.3 Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen Koko maakuntaohjelmamenettelyn keskeinen tavoite on sovittaa yhteen maakuntaan kohdistuvat eri tahojen laatimat ohjelmat, suunnitelmat ja moninaiset kehittämistoimet siten, että ne osaltaan ovat toteuttamassa maakuntastrategiaa. Valtioneuvoston toimikaudekseen hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ovat yleisellä tasolla tukemassa myös Satakunnan omien kehittämistavoitteiden toteuttamista. Samoin voidaan todeta myös aluekehitysmäärärahoista vastaavien ministeriöiden omista hallinalakohtaista aluestrategioista. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan määräaikaisia erityisohjelmia, jotka on sovitettava yhteen maakuntaohjelman kanssa. Erityisohjelmia ovat aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristoohjelma. Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa erityisohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella Nykyisellä ohjelmakaudella on Satakunnassa laadittu erityisohjelmista Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmat, Satakunnan osaamiskeskusohjelma (materiaaliteknologia ja etäteknologia), elintarviketalouden valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto, jossa Pyhäjärvi-instituutilla on tärkeä rooli sekä maaseutuohjelma. Satakunnan osaamiskeskusohjelman osaamisaloista ja osallistujista tehdään päätökset syksyllä Asian valmistelu on kuitenkin jo käynnissä. Sama tilanne on aluekeskusohjelmien laadinnassa. Satakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta on välttämätöntä, että molemmat ohjelmat nivelletään työn kuluessa maakuntaohjelmaan. Aikataulu antaa tähän ensi kerran hyvät mahdollisuudet, koska maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä vasta loppuvuodesta, suurin piirtein samalla aikataululla kuin alue- ja osaamiskeskusohjelmat. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat laatineet tai päivittäneet omat elinkeinopoliittiset strategiansa. Nämä on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon erityisesti maakuntaohjelman yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen luvussa. Keväällä 2006 valmistunut Lounais-Suomen ympäristöstrategia sekä vuoden 2006 aikana valmistuva Lounais-Suomen ympäristöohjelma ovat keskeisiä lähteitä, kun maakuntaohjelmassa määritellään ympäristöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Asiakirjojen laatimistyössä on otettu huomioon kuhunkin teemaan liittyvät VN:n vahvistamat kansalliset ohjelmat ja strategiat (esim. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia ja Strategiasta toimintapolitiikkaan - rakennusperinnön hoidon peruskivet sekä valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta rakennuspoliittisesta ohjelmasta 2003). Valtion toimintojen alueellistamisen tuloksena on Satakuntaan saatu hätäkeskuslaitos sekä tehty päätös valtiokonttorin palvelukeskuksen ( MMM hallinnonalalla ) sijoittamisesta. Valtion toimintojen sijoittamista Satakuntaan on perusteltua jatkaa. 17

16 2.4 EU ohjelmien yhteensovittaminen Satakunnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää että EU:n uuden rakennerahastokauden uudet ohjelmat ovat sopusoinnussa ja tukemassa maakuntaohjelman toteuttamista. Näin siksi, että suuri osa maakunnan ja maakuntaohjelman hankkeista toteutetaan EU osarahoituksen turvin. Länsi-Suomen allianssin toimesta uusi kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva EU:n toimenpideohjelma (Eakr) vuosille on tarkoitus sovittaa yhteen mahdollisimman tarkoin maakuntaohjelman kanssa. Koska kansalliset aluepoliittiset varat ja EU:n rakennerahastovarat näyttävät Satakunnan osalta selvästi supistuvan, on tärkeää kohdentaa molempien ohjelmien toimenpiteet maakunnan kehittämisen kannalta kriittisiin menestystekijöihin ja harvoihin painopisteisiin parhaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Koska sosiaalirahastoa varten luodaan työhallinnon toimesta oma valtakunnallinen toimenpideohjelma ja siihen liittyvät suuraluekohtaiset osiot, maakunnan edun mukaista on pyrkiä omassa hanketyössään hyödyntämään maksimaalisesti EU:n sosiaalirahaston avustukset. Maakuntaohjelmaan sisältyy useita samansuuntaisia toimenpidekokonaisuuksia, erityisesti osaamispääoman lisäämiseen ja osaamisrakenteiden kehittämiseen liittyen EU:n aluekehittämisohjelmista Satakuntaan kohdistuu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , jota Satakunnassa toteutetaan maakunnassa laaditussa Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyin painotuksin. Maaseutuohjelma on visio- ja strategiatasolla sopusoinnussa maakuntaohjelman kanssa ja on osaltaan voimakkaasti tukemassa Satakunnan kokonaisvaltaista kehittämistä, Uusi maaseudun kehittämisohjelma sisältää myös Leader tyyppisen toimintatavan,. jota toteuttavat paikalliset toimintaryhmät laatimiensa ohjelmien painotuksin. Satakunta on mukana raja-alueet ylittävässä Bothnia Atlantica- ohjelmassa, jonka rahoitusta voidaan hyödyntää rajat ylittävässä hankeyhteistyössä Merenkurkun molemmin puolin yhdeksän suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen maakunnan kesken. 18

17 3. PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 3.1 Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Nykytila ja lähtökohdat Seutukuntien ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka tukee yritysten ja elinkeinojen liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja tuottavuutta. Alueiden ja yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden, luovuuden ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Satakunta on yksi maamme teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Satakunnan teollisuuden toimialarakenne perustuu myös lähitulevaisuudessa metalli(teknologia-)teollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden varaan. Näiden yhteinen tuotanto tulee edustamaan vuoteen 2010 mennessä yli puolta Satakunnan teollisuuden arvosta. Kasvualoja ovat mm automaatio ja elektroniikka sekä sähköntuotanto ja jakelu. Bioenergian tuottamiseen kohdistuu maakunnassa voimakkaita odotuksia ja ko. tuotannolla on synergiaetuja mm. elintarviketuotantoon ja teollisuuteen. Satakunnan palveluelinkeinoissa kasvuodotukset kohdistuvat monipuolisesti yrityspalveluihin, yksityisiin sosiaalipalveluihin, kodin palveluihin, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajiin ja tietoliikenteeseen, tietointensiivisiin yrityspalveluihin sekä elämyspalveluihin ja kiinteistö- ja ympäristönhoitoon. Satakuntaa on viime vuosina kehitetty matkailumaakuntana, minkä johdosta kävijämäärät, yöpymisvuorokaudet sekä tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Satakunnassa on kansallisesti merkittäviä matkailu-, elämys- ja liikuntakohteita sekä tapahtumia, joiden kehittämisessä on hyödynnetty mm. maakunnan luontoa, kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä sekä monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa. Matkailun kehittämiseksi on viime vuosina voimakkaasti panostettu, erityisesti Jämin matkailumaailmaan. Kaikki kolme seutua ovat sisällyttäneet matkailun kehittämisen omiin painopisteisiinsä, joten on perusteltua odottaa matkailun aluetaloudellisen merkityksen kasvua. Kulttuuriteollisuuden ja luovan toiminnan merkitystä alueiden kehitykselle, kilpailukyvylle ja menestymiselle on viime aikoina kovasti korostettu. Luovuus, innovaatiot ja tuottavuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niistä on yhdessä tullut elinkeinoelämän kriittinen menestystekijä. Kulttuuriteollisuus on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Vaikka Satakunnassa kulttuuriteollisuuden merkitys on vielä varsin vähäinen, on sen kehittämiseen kiinnitettävä vakava huomio. Tavoitteet Satakunnan elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen perustavoitteena on yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen sekä uusien kasvuyritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Tarkoituksena on uusia ja monipuolistaa jatkuvasti yritys-, elinkeino- ja tuotantorakennetta lisäämällä tuottavuutta, hyödyntämällä tehokkaasti uusia teknologioita, parantamalla liiketoimintaosaamista, kaupallistamalla innovaatiota ja kouluttamalla ammattitaitoista työvoimaa. Erityisesti jatkossa on voimakkaasti panostettava kasvuyritysten käynnistämiseen ja tukemiseen sekä yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Myös yritystoimintaa edistävien innovaatioiden synnyttämiseen ja kaupallistamiseen on kiinnitettävä selvästi aikaisempaa enemmän huomiota. Samoin painopisteeksi on nostettava erityisryhmien (mm. akateemiset, maahanmuuttajat jne.) sekä nousevien toimialojen yritystoiminnan kehittäminen (mm. tietointensiiviset alat, elämystoiminta, hyvinvointiala). 19

18 Porin seudun visiona on kilpailukykyinen ja viihtyisä kasvukeskusalue. Tähän kiinnittyvän elinkeinostrategian päätavoitteena on puolestaan sijoittua kilpailukykytarkastelussa maamme 10 parhaimman seutukunnan joukkoon. Tähän päästään kehittämällä Porin seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Elinkeinostrategian ydinpainopisteitä ovat innovaatiotoiminta ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä täydentäviä painopisteitä kumppanuus, tulevaisuuden ennakointi sekä edunvalvonta ja markkinointi. Rauman seudun visiossa Rauman seutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue, jolla on laadukas kaupunki- ja maaseutuympäristö. Rauman seutu sijoittuu 15 menestyneimmän seudun joukkoon. Rauman seudulla yritystoiminnan kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja jatkuvaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Seudun nykyiset vahvuusalat kehittyvät edelleen, erityisen hyvä kasvuvaihe on meriteknillisessä yritystoiminnassa. Uusia nousevia mahdollisuuksia on nähtävissä seuraavilla toimialoilla: ydinvoimateknologiassa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa ympäristöosaamisessa, erityisesti vesistöjen puhdistuksessa ja juomavesiosaamisessa elintarviketeollisuudessa (mm. kemiallisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden rajapinnalla) hydrauliikan ja elektroniikan sovelluksissa tietointensiivisissä palveluissa Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian toimialakohtaisissa visioissa korostetaan kasvua ja kilpailukykyä, johtavaa asemaa koko maassa, edelläkävijyyttä, valtakunnallisuutta, markkinajohtavuutta ja poikkitieteellisyyttä. Valitut toimialat ovat seuraavat: kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus matkailu elintarviketuotanto hyvinvointi ja liikunta palvelut yrityksille Satakunnan teknologiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi automaatio-, informaatioteknologia- ja elektroniikka-alojen vahvistaminen niin, että ne tukevat uusien teknologiasovellusten avulla nykyisen toimialapohjan kilpailukyvyn kehittymistä. Maakunnan yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että koko maakunta kuuluu uudella ohjelmakaudella EU:n uusien Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien ja rajat ylittävän ohjelman (Botnia Atlantica) tukitoimien piiriin. Satakunnasta vain Pohjois-Satakunta on nimetty alueellisten valtiontukien kohteeksi. Yritysten kehittämisen ja kansainvälisen hankeyhteistyön kannalta tärkeitä EU:n tutkimuksen uutta 7. puiteohjelmaa ja muita komission hallinnoimia erillisohjelmia on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Kaikkien Satakunnan toimintaryhmien kuuluminen Leader toimintatavan piiriin parantaa mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoitumisen edistämistä. Uudella ohjelmakaudella Satakunnan tulee kuulua keskeisesti osaamiskeskusohjelmamenettelyn ja Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmamenettelyn piiriin. 20

19 Maakunnan teollisuus on vientivoittoisena hyvin suhdanneherkkää, joten on odotettavissa monenlaisia yritysjärjestelyitä ja pahimmillaan suuria irtisanomisia. Tällaisen kehityksen ennakoimiseksi on luotava riittävän tarkka ennakointimenetelmä ja kerättävä etukäteen ohjelmarahoitusta ongelmien ehkäisyyn ja lievittämiseen. Ensisijaista kriiseiltä suojautumista on tietenkin yritysten kilpailukyvyn ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Satakunnassa kannustetaan yrittäjämyönteisyyteen ja yrittäjyyteen. Maakunnan yritystoiminnan kotimaisiin ja kansainvälisiin logistiikkatarpeisiin on panostettava riittävästi liikenneyhteyksiä monipuolisesti kehittämällä ja palvelutasoa kohottamalla. Elinkeino- ja yritystoiminnan tulevien muutosten ennakointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja voimavaroja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet kohdennetaan eri ohjelmien ja eri rahoittajien yritysrahoitus ja toimenpiteet aakunnan avainklustereiden ja toimittajaverkostojen monipuoliseen kehittämiseen osaamiskeskusohjelmaan valittujen klustereiden ja aluekeskusohjelmien verkostojen mukaisesti tiivistetään ja kehitetään julkisten palveluorganisaatioiden kasvuyrityspalveluita edistetään yritysten liiketoimintaosaamista, tuottavuutta, kannattavuutta, kansainvälistymistä sekä verkostoitumista turvataan perusteollisuuden uusiutumis- ja kilpailukyky tuetaan aloittavien ja nuorten yritysten toimintaa ja erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä laaditaan pk-yritysten kasvuohjelmamalli luodaan uusia rahoitusvälineitä mm. elokuva-alan pääomasijoitusrahasto, aloittavan yrittäjän tukirahasto, otetaan käyttöön yritysseteli -menettely edistetään yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla ja aloilla yrittäjyyskoulutusohjelmien avulla tuetaan erityisryhmien sekä hyvinvointipalveluiden yrittäjyyttä turvataan yritysten osaavan työvoiman saanti eri koulutustasoja ja aloja kehittämällä ja ennakoimalla paremmin yritysten tulevia työvoimatarpeita hyödynnetään teollisuuden jätteitä ja lämpöä muussa yritystoiminnassa edistetään kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämistä perustetaan koko maakunnan kattava matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka toimii läheisessä yhteistyössä alan yritysten ja seudullisten matkailuorganisaatioiden kanssa päivitetään maakunnan matkailustrategia; tuetaan strategiassa hyväksyttyjä matkailun kehittämistoimenpiteitä markkinoidaan maakunnan vetovoimatekijöitä uusien yritysten, investointien ja osaajien saamiseksi Satakuntaan osallistutaan aktiivisesti Yritys-Suomi palvelujärjestelmän uudistukseen ja toimeenpanoon Satakunnan alueella. Ilmoittaudutaan myös hankkeeseen liittyviin mahdollisiin pilotteihin tai muihin kokeiluhankkeisiin Innovaatiot Nykytila ja lähtökohdat Viimeaikaisissa tutkimuksissa ja raporteissa on korostettu innovaatiotoiminnan jatkuvan kehittämisen oleellista merkitystä kasvuhakuisten yritysten ja toimialojen kilpailukyvylle ja sitä kautta myös alueiden kilpailukyvylle. Globaalissa, verkottuneessa ja tietointensiivisessä taloudessa menestyminen edellyttää yrityksiltä innovatiivisuutta ja jatkuvaa tuotteiden, tuotantoprosessien, palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä sekä yritysten kykyä hyödyntää yhteiskunnan tarjoamaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta, yrityspalveluita sekä osaavaa työvoimaa ja korkeakoulutasoista tutkimus- ja kehittämistyötä. 21

20 Vastuu yritysten kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa alueiden kilpailukyvyn keskeisiin elementteihin, kuten perusrakenteeseen, palvelurakenteeseen, mutta myös osaamis- ja innovaatioverkostoon ja sen rakenteisiin, osaavan työvoiman tarjontaan sekä rahoitusinstrumentteihin. Jos Satakunnan innovaatiotoimintaa mitataan tutkimus- ja tuotekehityspanosten määrällä, on se huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaakunnissa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Tekesin rahoitus Satakuntaan on kuitenkin ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin mitä alueen yrityskanta koko maasta edellyttäisi, mutta kokonaisuutena niin yritysten kuin korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden t&k-panostukset ovat Satakunnassa varsin vähäiset. Korkeakoulutoiminnan vähäisyys on varmaankin yksi selittävä tekijä. Satakunnassa kannattaneekin keskittyä enemmän sovellettuihin ja vähittäisiin innovaatioihin kuin radikaalimpaan ja paljon panostusta vaativaan innovaatiotoimintaan. Satakunnassa on kuitenkin viime vuosina panostettu voimakkaasti oman innovaatio- ja osaamisverkoston kehittämiseen ja tältä pohjalta on jatkossa myönteisiä tuloksia odotettavissa. Viidestä emokorkeakoulun laitoksesta koostuva Porin yliopistokeskus on kehittynyt ja laajentunut voimakkaasti. Samoin Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen roolia on vahvistettu ja kehitetty sen osaamis- ja oppimisympäristöä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut valtakunnallista tunnustusta elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan aluekehitysvaikuttavuudesta. Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä on syntynyt merkittäviä osaamiskeskittymiä: Tampereen teknillisen yliopiston yksiköt Raumalla (elektroniikka ja hydrauliikka) ja Kankaanpäässä (älyvaate), Teknillisen korkeakoulun ja Kehittämisyhdistys Satafoodin (elintarvikeala, bioteknologia) toiminta Huittisissa, Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin (elintarviketalous ja vesienhoito) toiminta Eurassa sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Satakunnan yksiköt Porissa ja Raumalla. Teknologiakeskus Prizztech Oy on kehittynyt myös voimakkaasti ja saanut valtakunnallista tunnustusta Satakunnan osaamiskeskusohjelman (materiaali- ja etäteknologia) toteuttamisesta. Prizztechin toimesta on luotu Raumalle Vesi-instituutti ja Porin seudulle magneettiteknologian tutkimusyksikkö. Ulvilassa on käynnistetty Offshore Technology Center. Kolme seudullista elinkeinoyhtiötä, Porin seudulla aloittavan yrittäjän palvelukeskus Enter sekä koko maakunnan kattava yrityshautomotoiminta ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Satakunnan maaseudun toimintaryhmät ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Tavoitteet Innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda Satakunnasta dynaaminen innovaatio- ja liiketoimintaympäristö, joka houkuttelee osaavaa ja luovaa työvoimaa, investointeja ja kasvuyrityksiä ja joka pystyy välittämään uutta teknologiaa ja synnyttämään uusia kaupallisesti menestyviä innovaatioita. Toimintaa rakennetaan olemassa olevan osaamisen ja liiketoiminnan päälle sovellettuja ja vähittäisiä innovaatioita ja osaamisen siirtoa painottaen. Satakuntalaisten innovaatiopalveluiden (koulutus, neuvonta, kansainvälistäminen) saatavuutta ja tehokkuutta parannetaan ja innovaatiotoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista edistetään. 22

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot