SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 277 1

2 Kansikuva: Teollisuuden Voima Oy; Kuva-arkisto 2

3 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, PORI Puhelin (02) Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Telefax (02) Satakunnan maakuntaohjelma Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN ISSN Pori

4 Satakunnan maakuntaohjelma Sisällysluettelo JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Satakunnan tila ja kehitysnäkymät Toimijakyselyn tulokset Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen EU ohjelmien yhteensovittaminen PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Innovaatiot Osaaminen Kilpailukykyisen elin- ja toimintaympäristön kehittäminen Yhdyskuntarakenne ja liikenne Yhdyskuntarakenne Vesi- ja jätehuolto Tulvasuojelu Energia Liikenne Varuskunnat Luonto ja kulttuuriympäristö Kulttuuritoiminta Väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut Ympäristövaikutukset KÄRKIHANKKEET OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

5 JOHDANTO Vuoden 2003 alusta voimaan tullut alueiden kehittämislaki ja sitä täydentävä asetus toivat mukanaan huomattavia muutoksia ja uudistuksia kansalliseen aluepoliittiseen suunnittelujärjestelmään. Uusi suunnittelujärjestelmä on kolmiportainen. Valtioneuvosto asettaa toimikaudekseen alueiden kehittämistavoitteet, aluekehitysvaroista vastaavat yhdeksän ministeriötä laativat hallinnonaloilleen omat aluestrategiat ja maakuntien liitot laativat valtuustokausittain maakuntaohjelmat ja sitä toteuttavan, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelma perustuu osaltaan maakuntasuunnitelmaan ja se on laadittu laajassa yhteistyössä kuntien, seutuorganisaatioiden, eri ohjelma-organisaatioiden, valtion aluehallinnon sekä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Ensimmäinen maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, johon kootaan yhteen kehittämistyön keskeiset tavoitteet, painopisteet, merkittävimmät toimenpide-esitykset ja niiden toteuttamisresurssit. Ohjelma perustuu maakunnalliseen tahdonmuodostukseen ja laajaan yhteistyöhön. Maakuntaohjelman keskeinen tehtävä on yhteensovittaa maakuntaan kohdistuva muiden viranomaisten ja organisaatioiden laatima ohjelma- ja kehittämistyö niin että ne osaltaan toteuttavat maakuntaohjelmaa. Tälle laadintakierrokselle asetettiin seuraavat tavoitteet: päivittää maakunnan kehittämisvisio, tavoitteet ja painopisteet keskittyä harvempiin ja vaikuttavampiin toimenpiteisiin sovittaa yhteen ja linjata maakunnassa tehtävä muu ohjelmatyö maakuntastrategian mukaiseksi kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi valjastaa ohjelman laadintaan viraston ulkopuolisia asiantuntijoita kartoittaa maakunnan keskeisten toimijoiden omat näkemykset maakunnan tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuottaa aineistoa uusien rakennerahasto-ohjelmien laadinnalle hyödyntää nykyisen maakuntaohjelman arvioinnin tuloksia ja toimenpide-esityksiä uudessa maakuntaohjelmassa toteuttaa SOVA lain edellyttämä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi Maakuntaohjelmaan sisältyvät moninaiset hankkeet ja toimenpiteet pyritään toteuttamaan mm. vuosittain laadittavalla ohjelman toteuttamissuunnitelmalla. Aluekehityslain tarkistuksen perusteella toteuttamissuunnitelman merkitys, sitovuus ja sisältö tulevat muuttumaan ensi vuoden alusta. Maakunnan edunvalvonnan keskeiseksi välineeksi ja asiakirjaksi on muotoutumassa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, josta on tulossa maakunnan talousarvioesitys valtion talousarvioihin ja menokehyksiin sekä vuosittain maakuntavaltuustossa hyväksyttävä Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet asiakirja. Satakunnan maakuntaohjelma laadintatyö käynnistettiin virallisesti , jolloin maakuntahallitus asetti viraston sisäisen laadintaryhmän. Lisäksi virasto kutsui keskeisistä ohjelmatoimijoista ja eräistä asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän. Ohjelmaa on käsitelty sen eri vaiheissa kymmenkunta kertaa ryhmien yhteisissä kokouksissa, joissa on samalla käsitelty mm osaamiskeskusohjelmien ja aluekeskusohjelmien sekä Länsi-Suomen suuralueen Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien kulloistakin laadintatilannetta ja ohjelmasisältöä.. Ohjelmaluonnos käsiteltiin maakuntahallituksessa, jonka jälkeen siitä pyydettiin lausunnot kaikilta keskeisiltä satakuntalaisilta toimijoilta mennessä. 7

6 Lausuntojen perusteella muutettu ohjelmaversio käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa Ohjelmaa on käsitelty maakuntahallituksessa ja Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntaohjelman kokouksessaan Tämän jälkeen ohjelma ja siihen liittyvä ympäristöselostus on toimitettu mm sisäasiainministeriölle valtakunnallisten yhteenvetojen laatimista varten sekä Suomen ympäristökeskukselle. Maakuntaohjelmaan liittyy erillinen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (ns. SOVA-lak, 200/2005) mukainen ympäristöselostus, jossa on kuvattu maakuntaohjelman laadintaprosessi sekä ohjelman keskeiset vaikutukset. Aluekehittämisviranomaisten edustajista koostuva ympäristövaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä) osallistui ohjelman arviointityöhön. Satakunnan maakuntaohjelman laadintaan liittyvä SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely on lajissaan ensimmäinen Satakunnassa. Tavoitteena on, että maakuntaohjelman ympäristöselostusta hyödynnetään maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvistä hankkeista ja toimenpiteistä päätettäessä ja niihin liittyviä valintoja tehtäessä. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta kuuluu hankkeen toteuttajalle (SOVA-lain 2 ja 3 ). 8

7 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Satakunnan tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys Satakunnan tappiollinen väestökehitys on tällä vuosikymmenellä hidastunut edeltävään jaksoon verrattuna. Tähän on eniten vaikuttanut Porin myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa on jatkunut edellisen jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suuruinen väkiluvun pieneneminen Väkiluvun muutos ja Väkiluku Muutos Muutos % , , ,7 Aluejako Maakunnan alueellisten väestökehityserojen syveneminen on tulevan ohjelmakauden kannalta entistä haasteellisempi. Väestöltään taantunut alue, jossa muuttoalttiit ikäluokat ovat supistuneet pieneksi ei enää kasvata muuttotappiolukujaan. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kolmen seutukunnan väestökehitys ja väestöennuste vuoteen 2030 siten, että muutosta on verrattu vuoden 1980 väkimäärään alueella. Porin seutukunnan väestökehitys n vuodesta 2000 alkaen lähtenyt paremmalle kasvu-uralle kuin maakunnan keskimääräinen ja Rauman seutukunnan kehitys. Pohjois-Satakunnan suhteellisen voimakas väestön väheneminen alkoi jo 1980-luvulla ja näyttää ennusteen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Satakunnan väkiluku ja väestöennuste 1980 ja indeksivuosi 1980= PORIN SEUTUKUNTA RAUMAN SEUTUKUNTA POHJOIS-SATAKUNTA SATAKUNTA 9

8 Väestön ikärakenne; seutukunnat ja koko maa % % % Porin seutukunta 16,0 64,8 19,2 100 Rauman seutukunta 16,3 65,3 18,4 100 Pohjois-Satakunta 15,7 63,7 20,6 100 Satakunta 16,1 64,8 19,1 100 Koko maa 17,9 66,7 16,0 100 Seutukuntien ikärakenteessa erot lasten osuuksissa ovat melko pienet mutta maakunnan alle 15- vuotiaiden osuus on kuitenkin 1-2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden kohdalla maakunnan sisäiset erot ovat suuret ja ero maan keskimääräiseen on kolmesta jopa yli neljään prosenttiyksikköön ja ero tulee kasvamaan edelleen. Oheisessa taulukossa on kuvattu seutukuntien ikärakenne verrattuna koko maan ikärakenteeseen vuoden 2005 lopussa. Syntyneiden vähemmyys kuolleisuuteen verrattuna on Satakunnassa vuodesta 1996 lähtien on aiheuttanut luonnollisen väestömuutoksen negatiivisuuden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio on tällä vuosikymmenellä puolittunut 1990-luvun loppupuoleen verrattuna. Elinkeinot ja työpaikat Elinkeinorakenteessa alkutuotannon työpaikkojen osuus on ollut voimakkaassa laskussa viime vuosikymmeninä. Jalostussektori kasvoi vielä 90-luvun loppupuolella, mutta tulevaisuudessa teollisuustuotannon työpaikkojen arvioidaan voimistuen vähenevän rakennusalan työpaikkojen kuitenkin lisääntyessä. Alla olevassa asetelmassa on kuvattu maakunnan työpaikkatavoitteet pääsektoreittain vuoteen 2020 asti. Nettokasvua arvioidaan olevan ainoastaan palvelusektorilla Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostussektori Palvelusektori Yhteensä Työllisyys ja osaaminen Työllisyys on parantunut Satakunnassa kuten muuallakin. Työllisyyden koheneminen on ollut kuitenkin muuta maata hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2002 ja Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan työllisyys on tasaisesti parantunut lukuun ottamatta lievää hidastumista vuonna Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Alhaisen työttömyysasteen kuntia maakunnassa ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pohjois- Satakunnan kunnissa asuu suhteellisesti enemmän työttömiä. Siitä huolimatta, että Satakunta on jo nyt osittain yhtä työmarkkina-aluetta, heijastuu työllisyyden alue-eroissa paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla. 10

9 Työllisyysaste Satakunta, Länsi-Suomi, koko maa; työllisten prosenttiosuus vuotiaista % Satakunta Länsi-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta, Ylemmän korkekouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Satakunta 3,4 3,6 3,9 4,2 Koko maa 6,0 6,5 7,0 7,6 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt samaan tahtiin kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt parhaiten. Ylimmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisesti kohentunut ripeästikin ollen kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. Aluetalous *) KOKO MAA Länsi-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa *)ennakkotieto Satakunnan aluetuoteluvun (bkt) kasvu on hidastunut vuodesta 2002 lähtien. Vuotta 2004 koskevien ennakkotietojen mukaan Satakunnan aluetuoteluku kasvoi maakunnista kolmanneksi hitaimmin. Verrattuna Länsi-Suomen alueen viiteen maakuntaan Satakunta ylsi aluetuoteluvullaan vielä vuosina 2001 ja 2002 keskitason yläpuolelle. Vertailusta käy ilmi, että Satakunnan taantuma näyttää voimistuneen naapurimaakuntien lievään kasvuun verrattuna. 11

10 Seutukuntakohtaiset erot ovat aluetuoteluvussa ovat merkittävät. Rauman seutu pääomavaltaisen tuotannon dominoivana alueena on menestyvin ja Pohjois-Satakunta alhaisin verrattuna maan keskiarvoon. Seutukuntaisten erojen voidaan olettaa vielä syvenevän Olkiluodon investointien näkyessä aluetaloustunnusluvuissa. Oheisessa asetelmassa ilmenee viimeisimmän seutukuntaisen ennakkotilaston 2004 mukaiset vertailutiedot. Koko maa 100 Satakunta 87 Rauman seutu 107 Porin seutu 81 Pohjois-Satakunta 67 Ympäristön tila Satakunnan ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu, riittävästi käyttökelpoista raakavettä sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Vaikka yhdyskuntien laajeneminen on ollut pääosin maltillista, rantojen rakentamiseen kohdistuu suuria paineita ja odotuksia. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt. Monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuriympäristö ovat keskeisiä maakunnan elinympäristön vahvuustekijöitä. Pellot ja metsät ovat hyväkasvuisia ja tuottavat raaka-ainetta maakunnan elintarvike- ja metsäteollisuudelle ja energiantuotantoon. Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön vähenemiseen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Maakunnan menestyminen ja kilpailukyky edellyttävät myös hyvää ympäristöä. 1.2 Toimijakyselyn tulokset Maakuntaohjelman laadinnan perustaksi suoritettiin tammikuussa 2006 nettikysely, jonka kohteena oli 571 eri organisaatiota edustavaa vaikuttajaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 270. Vastaajia pyydettiin arvioimaan maakunnan nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ja luokittelemaan Satakunnan kilpailuetuja ja uusia keinoja maakunnan kehittämiseksi. Eri seutujen edustajien vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset, oleellisia poikkeamia ei löytynyt. Satakunnan kehityksen suurimmat uhat tulevan viiden vuoden aikana kohdistuvat laajan toimijakyselyn tulosten mukaan väestönkehitykseen. Kolme suurinta uhkaa ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen nostetaan huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm. yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetujen kärjessä ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore -teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat. Kilpailuetuina mainittiin myös jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, vientiteollisuuden huippuosaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. 12

11 1.3 Edellisen ohjelman arvioinnin tulokset ja ohjelman toteutuminen Länsi-Suomen Allianssin viisi maakuntaa sopivat loppuvuodesta 2005, että maakuntaohjelmien ulkopuolinen arviointi suoritetaan samanaikaisesti, yhtenäisellä arviointimenetelmällä ja saman arvioitsijan toimesta. Kilpailun perusteella arvioinnin suoritti Net Effect Oy. Arviointi suoritettiin nettikyselynä, haastatteluina, MYR:n arviointiseminaarina sekä keskeisten toimijatahojen workshoppina tammi-helmikuussa Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelma perustuu varsin systemaattiseen toimintaympäristö- ja kilpailukykyanalyysiin, mutta menee hanketasolla liian yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Ohjelma-asiakirja on nähty hieman jäsentymättömänä ja sekavana. Ohjelma-asiakirja on eräänlainen varmasti toteutuvien ja toteutumista odottavien hankkeiden kooste. Arvioitsijan mielestä Satakunnan maakuntaohjelman toteutuminen on edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti vaikka jossain määrin virkamiesvetoisella toimintaotteella. Ohjelman alkuvaiheessa olisi kaivattu yhteistyökumppaneiden parempaa sitouttamista. Myönteisintä palautetta ohjelman toteuttamisesta saivat Porin yliopistokeskuksen toimintaa eteenpäin vievät moninaiset hankkeet, joista useimmat on rahoitettu Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelman ohjelmavaroin. Muita hyvin toteutuneita ja merkittäviä hankkeita ovat mm. Prizztech Oy:n hallinnoima osaamiskeskusohjelma, Kehittämisyhdistys Satafoodin monet hankkeet, Tampereen teknillisen yliopiston Rauman elektroniikka- ja hydrauliikkahanke, Villilä Studiot hankekokonaisuus, Vuojoen kartano hanke sekä Jämin hiihtotunneli. Muihin maakuntiin verrattuna Satakunta on painottanut toimintaprofiilissa perusrakenteen kehittämistä ja ympäristön laadun turvaamista. Myös panostukset innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen ovat relevanssissa ja toteutuksessa korkealla. Sen sijaan kulttuurin monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen jäivät tuloksellisuudessa selvästi alemmaksi. Satakunnan maakuntaohjelmassa vuosille on esitetty viiden painopisteen alla yhteensä 93 nimettyä hanketta tai hankekokonaisuutta. Kuten ulkopuolinen arvioitsija on jo edellä todennut, on ohjelman toteuttaminen edennyt varsin hyvin suunnitelmien mukaisesti. Nopean tarkastelun perusteella näyttäisi suurin osa hankkeista olevan joko toteutunut tai toteutumassa. Parhaiten näyttäisivät toteutuneen yrityselämän kehittämiseen sekä innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistamiseen liittyvät hankkeet. Osa väylähankkeista odottaa yhä toteuttamis- ja rahoituspäätöksiä. 13

12 2. VISIO, STRATEGIA JA TAVOITTEET 2.1 Vahvuus- mahdollisuus -analyysi ja kilpailuedut Ohessa on kuvattu vahvuus-mahdollisuusanalyysi, jonka avulla on määritelty Satakunnan kilpailuedut Nykyiset vahvuudet * merkittävä meriklusteri * ruokamaakunta ja elintarvikeklusteri * vientiteollisuuden huippuosaaminen * kilpailukykyiset satamat ja rannikkosijainti * energiayliomavaraisuus * monialainen korkeakoululaitos * monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta * rikas luonto- ja kulttuuriympäristö * turvallinen ja laadukas elinympäristö (mm. puhdas Selkämeri) * monipuolinen osaamis- ja innovaatioverkosto * korkeatasoinen audiovisuaalinen tuotanto * hyvä tekninen perusrakenne * edullinen yritys- ja asumismiljöö * viihtyisät ja vireät kylät, kansalaistoiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet * perusteollisuuden jatkuva uusiutuminen * yritystoiminnan klusteripohjainen kehittäminen * tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääntyvien varojen hyödyntäminen * kulttuuri- ja matkailuteollisuuden vahvistaminen * osaamis- ja innovaatioverkoston monipuolistuminen * seudullisten elinkeinoyhtiöiden roolin voimistuminen * rajat ylittävän ohjelman täysimittainen hyödyntäminen * Länsirannikon satamien yhteistyön monipuolistaminen * WFA:n ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja verkottuminen * profiloituminen turvalliseksi, viihtyisäksi ja eloisaksi asuinpaikaksi * paikallisen aktiivisuuden ja aloitteellisuuden hyödyntäminen Tiivistäen Satakunnan kilpailuedut ovat seuraavat: Satakunnan toimintaympäristöä voidaan kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kilpailuetujen saamiseksi kehittää siten, että maakunta tukee entistä paremmin kasvuyritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä nykyisten uudistumista avainklustereissa. Samoin tärkeässä asemassa on tehokkaan innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja verkoston jatkuva kehittäminen. Satamat * maamme ulkomaankaupan kannalta merkittävät Porin ja Rauman satamat, Tahkoluodon syväväylä sekä Länsirannikon satamayhteistyö Telakka- ja offshore -osaaminen * huippuosaamista laivanrakennuksessa ja offshore teollisuudessa Energiaosaaminen * energiayliomavaraisuus, monipuolinen energiatarjonta ja ydinvoimaosaaminen 14

13 Vientiteollisuuden huippuosaaminen * huippuosaamista paperi-, sellu-, metalli- ja kemianteollisuudessa Elintarvikeosaaminen * alan kehittämis- ja tutkimustyö Satafoodissa, Pyhäjärvi-instituutissa ja elintarvikealan osaamiskeskusverkossa * kasvihuoneviljelyn osaamiskeskittymä * monipuolinen erikoistuotanto-osaaminen * elintarvikejalostusosaaminen Satakunnan korkeakoululaitos * Porin yliopistokeskuksesta on muodostunut viiden emoyliopiston yhteinen poikkitieteellinen yliopistokeskus; yhteistyöverkostossa mukana Rauman opettajankoulutuslaitos sekä maakunnan ammattikorkeakoulut: Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö * korkeakoululaitoksen erityisvahvuutena on selkeä profiloituminen alueen tarpeisiin Alueelliset osaamis- ja yritysverkostot * TTY:n älyvaateyksikkö Kankaanpäässä sekä elektroniikka- ja hydrauliikkayksiköt Raumalla, Kehittämisyhdistys Satafood Huittisissa, Pyhäjärvi-instituutti Eurassa, VTT:n innovatiivisen yritysten kehittämisyksikkö Porissa * osaamiskeskusohjelman ja Satakunnan ammattikorkeakoulun valtakunnallisesti palkittu aluevaikutusosaaminen * vientiyritysten huippututkimusyksiköt * poikkitieteelliset yrityslähtöiset ja tulevaisuusorientoituneet verkostot Viihtyisä ja edullinen asuin- ja elinympäristö * tonttien, kiinteistöjen ja asuntojen sekä palveluiden edullinen hintataso * monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö * vesistöt ja merenrannikko tarjoavat hyvät edellytykset mm. asumiseen, virkistykseen, kalastukseen ja matkailuun * kaksi maailmanperintökohdetta (Sammallahdenmäki ja Vanha Rauma), Yyteri, Puurijärven- Isonsuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot 2.2 Visio, tavoitteet, strategia ja painopisteet Maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen eri toimialojen ja elinkeinojen kilpailukyvystä ja menestyksestä, mutta myös maakunnan kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toiminta- ja yritysympäristö omiin vahvuustekijöihin perustuen. Viime vuosina laaditut monet alueiden kilpailukykyä ja kehitysnäkymiä mittaavat empiiriset tutkimukset osoittavat, että parhaiten pärjäävät alueet joilla on: * monipuoliset yliopistot ja teknologia- ja osaamiskeskukset * vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö * kasvu- ja kansainvälistyneitä yrityksiä ja yrityskeskittymiä * korkeasti koulutettua työvoimaa saatavilla * runsaasti ostopotentiaalia * hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet * korkeatasoiset palvelut ja viihtyisä ympäristö 15

14 Aluekehitys on pääosin jatkuvaa dynaamista prosessia, jossa liikkuvat erilaiset resurssivirrat. Satakunnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi pyritään maakuntaan ohjaamaan mm seuraavia resurssivirtoja: kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, osaavaa ja innovatiivista työvoimaa, uusia asukkaita ja ostovoimaa, opiskelijoita ja matkailijoita, investointeja ja pääomaa. Satakunnan maakunta on väestöpohjaltaan seitsemänneksi suurin Suomen maakunnista, mikä asettaa omat reunaehtonsa alueen kehittämiselle. Aluekehitys- ja kilpailuetu analyysin perusteella on päädytty seuraavaan Satakunnan kehittämisen tulevaisuustarkasteluun: Visio Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia Satakunnan vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö ja mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatio- ja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Tavoitteet Ohjelmatyön avulla pyritään toteuttamaan maakunnan kehittämisvisio. Vision ja sitä toteuttavan strategian vaikuttavuuden kriteereitä/mittareita ovat: väestön elintason ja hyvinvoinnin nousu myönteinen väestökehitys aluetalouden kasvu yritysten kilpailukyvyn parantuminen yritysten lukumäärän kasvu työllisyysasteen nousu osaavan työvoiman riittävyys tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymin nousu rakennetun ja luonnonympäristön tilan parantuminen ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinnan parantuminen sekä vastuullisen ja ekotehokkaan toimintatavan lisääminen alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kestävä käyttö Mittareiden toteutumista seurataan vuosittain aluekehityksen seurantaraportin avulla. Painopisteet Edellä kuvattujen analyysien sekä strategia- ja tavoitetarkastelujen perusteella on päädytty seuraaviin painopisteisiin, jotka ovat samalla samat kuin EU:n uudessa Länsi-Suomea koskevassa kasvu- ja kilpailukykytoimenpideohjelmassa: 1. Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen 2. Kilpailukykyinen toimintaympäristö 16

15 2.3 Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien yhteensovittaminen Koko maakuntaohjelmamenettelyn keskeinen tavoite on sovittaa yhteen maakuntaan kohdistuvat eri tahojen laatimat ohjelmat, suunnitelmat ja moninaiset kehittämistoimet siten, että ne osaltaan ovat toteuttamassa maakuntastrategiaa. Valtioneuvoston toimikaudekseen hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ovat yleisellä tasolla tukemassa myös Satakunnan omien kehittämistavoitteiden toteuttamista. Samoin voidaan todeta myös aluekehitysmäärärahoista vastaavien ministeriöiden omista hallinalakohtaista aluestrategioista. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan määräaikaisia erityisohjelmia, jotka on sovitettava yhteen maakuntaohjelman kanssa. Erityisohjelmia ovat aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristoohjelma. Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa erityisohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella Nykyisellä ohjelmakaudella on Satakunnassa laadittu erityisohjelmista Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmat, Satakunnan osaamiskeskusohjelma (materiaaliteknologia ja etäteknologia), elintarviketalouden valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto, jossa Pyhäjärvi-instituutilla on tärkeä rooli sekä maaseutuohjelma. Satakunnan osaamiskeskusohjelman osaamisaloista ja osallistujista tehdään päätökset syksyllä Asian valmistelu on kuitenkin jo käynnissä. Sama tilanne on aluekeskusohjelmien laadinnassa. Satakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta on välttämätöntä, että molemmat ohjelmat nivelletään työn kuluessa maakuntaohjelmaan. Aikataulu antaa tähän ensi kerran hyvät mahdollisuudet, koska maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä vasta loppuvuodesta, suurin piirtein samalla aikataululla kuin alue- ja osaamiskeskusohjelmat. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat laatineet tai päivittäneet omat elinkeinopoliittiset strategiansa. Nämä on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon erityisesti maakuntaohjelman yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen luvussa. Keväällä 2006 valmistunut Lounais-Suomen ympäristöstrategia sekä vuoden 2006 aikana valmistuva Lounais-Suomen ympäristöohjelma ovat keskeisiä lähteitä, kun maakuntaohjelmassa määritellään ympäristöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Asiakirjojen laatimistyössä on otettu huomioon kuhunkin teemaan liittyvät VN:n vahvistamat kansalliset ohjelmat ja strategiat (esim. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia ja Strategiasta toimintapolitiikkaan - rakennusperinnön hoidon peruskivet sekä valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta rakennuspoliittisesta ohjelmasta 2003). Valtion toimintojen alueellistamisen tuloksena on Satakuntaan saatu hätäkeskuslaitos sekä tehty päätös valtiokonttorin palvelukeskuksen ( MMM hallinnonalalla ) sijoittamisesta. Valtion toimintojen sijoittamista Satakuntaan on perusteltua jatkaa. 17

16 2.4 EU ohjelmien yhteensovittaminen Satakunnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää että EU:n uuden rakennerahastokauden uudet ohjelmat ovat sopusoinnussa ja tukemassa maakuntaohjelman toteuttamista. Näin siksi, että suuri osa maakunnan ja maakuntaohjelman hankkeista toteutetaan EU osarahoituksen turvin. Länsi-Suomen allianssin toimesta uusi kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva EU:n toimenpideohjelma (Eakr) vuosille on tarkoitus sovittaa yhteen mahdollisimman tarkoin maakuntaohjelman kanssa. Koska kansalliset aluepoliittiset varat ja EU:n rakennerahastovarat näyttävät Satakunnan osalta selvästi supistuvan, on tärkeää kohdentaa molempien ohjelmien toimenpiteet maakunnan kehittämisen kannalta kriittisiin menestystekijöihin ja harvoihin painopisteisiin parhaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Koska sosiaalirahastoa varten luodaan työhallinnon toimesta oma valtakunnallinen toimenpideohjelma ja siihen liittyvät suuraluekohtaiset osiot, maakunnan edun mukaista on pyrkiä omassa hanketyössään hyödyntämään maksimaalisesti EU:n sosiaalirahaston avustukset. Maakuntaohjelmaan sisältyy useita samansuuntaisia toimenpidekokonaisuuksia, erityisesti osaamispääoman lisäämiseen ja osaamisrakenteiden kehittämiseen liittyen EU:n aluekehittämisohjelmista Satakuntaan kohdistuu myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , jota Satakunnassa toteutetaan maakunnassa laaditussa Satakunnan maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyin painotuksin. Maaseutuohjelma on visio- ja strategiatasolla sopusoinnussa maakuntaohjelman kanssa ja on osaltaan voimakkaasti tukemassa Satakunnan kokonaisvaltaista kehittämistä, Uusi maaseudun kehittämisohjelma sisältää myös Leader tyyppisen toimintatavan,. jota toteuttavat paikalliset toimintaryhmät laatimiensa ohjelmien painotuksin. Satakunta on mukana raja-alueet ylittävässä Bothnia Atlantica- ohjelmassa, jonka rahoitusta voidaan hyödyntää rajat ylittävässä hankeyhteistyössä Merenkurkun molemmin puolin yhdeksän suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen maakunnan kesken. 18

17 3. PAINOPISTEET JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 3.1 Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Nykytila ja lähtökohdat Seutukuntien ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka tukee yritysten ja elinkeinojen liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja tuottavuutta. Alueiden ja yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden, luovuuden ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Satakunta on yksi maamme teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Satakunnan teollisuuden toimialarakenne perustuu myös lähitulevaisuudessa metalli(teknologia-)teollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden varaan. Näiden yhteinen tuotanto tulee edustamaan vuoteen 2010 mennessä yli puolta Satakunnan teollisuuden arvosta. Kasvualoja ovat mm automaatio ja elektroniikka sekä sähköntuotanto ja jakelu. Bioenergian tuottamiseen kohdistuu maakunnassa voimakkaita odotuksia ja ko. tuotannolla on synergiaetuja mm. elintarviketuotantoon ja teollisuuteen. Satakunnan palveluelinkeinoissa kasvuodotukset kohdistuvat monipuolisesti yrityspalveluihin, yksityisiin sosiaalipalveluihin, kodin palveluihin, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajiin ja tietoliikenteeseen, tietointensiivisiin yrityspalveluihin sekä elämyspalveluihin ja kiinteistö- ja ympäristönhoitoon. Satakuntaa on viime vuosina kehitetty matkailumaakuntana, minkä johdosta kävijämäärät, yöpymisvuorokaudet sekä tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Satakunnassa on kansallisesti merkittäviä matkailu-, elämys- ja liikuntakohteita sekä tapahtumia, joiden kehittämisessä on hyödynnetty mm. maakunnan luontoa, kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä sekä monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa. Matkailun kehittämiseksi on viime vuosina voimakkaasti panostettu, erityisesti Jämin matkailumaailmaan. Kaikki kolme seutua ovat sisällyttäneet matkailun kehittämisen omiin painopisteisiinsä, joten on perusteltua odottaa matkailun aluetaloudellisen merkityksen kasvua. Kulttuuriteollisuuden ja luovan toiminnan merkitystä alueiden kehitykselle, kilpailukyvylle ja menestymiselle on viime aikoina kovasti korostettu. Luovuus, innovaatiot ja tuottavuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niistä on yhdessä tullut elinkeinoelämän kriittinen menestystekijä. Kulttuuriteollisuus on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Vaikka Satakunnassa kulttuuriteollisuuden merkitys on vielä varsin vähäinen, on sen kehittämiseen kiinnitettävä vakava huomio. Tavoitteet Satakunnan elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen perustavoitteena on yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen sekä uusien kasvuyritysten perustaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Tarkoituksena on uusia ja monipuolistaa jatkuvasti yritys-, elinkeino- ja tuotantorakennetta lisäämällä tuottavuutta, hyödyntämällä tehokkaasti uusia teknologioita, parantamalla liiketoimintaosaamista, kaupallistamalla innovaatiota ja kouluttamalla ammattitaitoista työvoimaa. Erityisesti jatkossa on voimakkaasti panostettava kasvuyritysten käynnistämiseen ja tukemiseen sekä yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Myös yritystoimintaa edistävien innovaatioiden synnyttämiseen ja kaupallistamiseen on kiinnitettävä selvästi aikaisempaa enemmän huomiota. Samoin painopisteeksi on nostettava erityisryhmien (mm. akateemiset, maahanmuuttajat jne.) sekä nousevien toimialojen yritystoiminnan kehittäminen (mm. tietointensiiviset alat, elämystoiminta, hyvinvointiala). 19

18 Porin seudun visiona on kilpailukykyinen ja viihtyisä kasvukeskusalue. Tähän kiinnittyvän elinkeinostrategian päätavoitteena on puolestaan sijoittua kilpailukykytarkastelussa maamme 10 parhaimman seutukunnan joukkoon. Tähän päästään kehittämällä Porin seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Elinkeinostrategian ydinpainopisteitä ovat innovaatiotoiminta ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä täydentäviä painopisteitä kumppanuus, tulevaisuuden ennakointi sekä edunvalvonta ja markkinointi. Rauman seudun visiossa Rauman seutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue, jolla on laadukas kaupunki- ja maaseutuympäristö. Rauman seutu sijoittuu 15 menestyneimmän seudun joukkoon. Rauman seudulla yritystoiminnan kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja jatkuvaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Seudun nykyiset vahvuusalat kehittyvät edelleen, erityisen hyvä kasvuvaihe on meriteknillisessä yritystoiminnassa. Uusia nousevia mahdollisuuksia on nähtävissä seuraavilla toimialoilla: ydinvoimateknologiassa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa ympäristöosaamisessa, erityisesti vesistöjen puhdistuksessa ja juomavesiosaamisessa elintarviketeollisuudessa (mm. kemiallisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden rajapinnalla) hydrauliikan ja elektroniikan sovelluksissa tietointensiivisissä palveluissa Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian toimialakohtaisissa visioissa korostetaan kasvua ja kilpailukykyä, johtavaa asemaa koko maassa, edelläkävijyyttä, valtakunnallisuutta, markkinajohtavuutta ja poikkitieteellisyyttä. Valitut toimialat ovat seuraavat: kone- ja laitevalmistus puutuoteteollisuus matkailu elintarviketuotanto hyvinvointi ja liikunta palvelut yrityksille Satakunnan teknologiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi automaatio-, informaatioteknologia- ja elektroniikka-alojen vahvistaminen niin, että ne tukevat uusien teknologiasovellusten avulla nykyisen toimialapohjan kilpailukyvyn kehittymistä. Maakunnan yritystoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että koko maakunta kuuluu uudella ohjelmakaudella EU:n uusien Eakr- ja Esr toimenpideohjelmien ja rajat ylittävän ohjelman (Botnia Atlantica) tukitoimien piiriin. Satakunnasta vain Pohjois-Satakunta on nimetty alueellisten valtiontukien kohteeksi. Yritysten kehittämisen ja kansainvälisen hankeyhteistyön kannalta tärkeitä EU:n tutkimuksen uutta 7. puiteohjelmaa ja muita komission hallinnoimia erillisohjelmia on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Kaikkien Satakunnan toimintaryhmien kuuluminen Leader toimintatavan piiriin parantaa mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoitumisen edistämistä. Uudella ohjelmakaudella Satakunnan tulee kuulua keskeisesti osaamiskeskusohjelmamenettelyn ja Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmamenettelyn piiriin. 20

19 Maakunnan teollisuus on vientivoittoisena hyvin suhdanneherkkää, joten on odotettavissa monenlaisia yritysjärjestelyitä ja pahimmillaan suuria irtisanomisia. Tällaisen kehityksen ennakoimiseksi on luotava riittävän tarkka ennakointimenetelmä ja kerättävä etukäteen ohjelmarahoitusta ongelmien ehkäisyyn ja lievittämiseen. Ensisijaista kriiseiltä suojautumista on tietenkin yritysten kilpailukyvyn ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Satakunnassa kannustetaan yrittäjämyönteisyyteen ja yrittäjyyteen. Maakunnan yritystoiminnan kotimaisiin ja kansainvälisiin logistiikkatarpeisiin on panostettava riittävästi liikenneyhteyksiä monipuolisesti kehittämällä ja palvelutasoa kohottamalla. Elinkeino- ja yritystoiminnan tulevien muutosten ennakointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja voimavaroja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet kohdennetaan eri ohjelmien ja eri rahoittajien yritysrahoitus ja toimenpiteet aakunnan avainklustereiden ja toimittajaverkostojen monipuoliseen kehittämiseen osaamiskeskusohjelmaan valittujen klustereiden ja aluekeskusohjelmien verkostojen mukaisesti tiivistetään ja kehitetään julkisten palveluorganisaatioiden kasvuyrityspalveluita edistetään yritysten liiketoimintaosaamista, tuottavuutta, kannattavuutta, kansainvälistymistä sekä verkostoitumista turvataan perusteollisuuden uusiutumis- ja kilpailukyky tuetaan aloittavien ja nuorten yritysten toimintaa ja erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä laaditaan pk-yritysten kasvuohjelmamalli luodaan uusia rahoitusvälineitä mm. elokuva-alan pääomasijoitusrahasto, aloittavan yrittäjän tukirahasto, otetaan käyttöön yritysseteli -menettely edistetään yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla ja aloilla yrittäjyyskoulutusohjelmien avulla tuetaan erityisryhmien sekä hyvinvointipalveluiden yrittäjyyttä turvataan yritysten osaavan työvoiman saanti eri koulutustasoja ja aloja kehittämällä ja ennakoimalla paremmin yritysten tulevia työvoimatarpeita hyödynnetään teollisuuden jätteitä ja lämpöä muussa yritystoiminnassa edistetään kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämistä perustetaan koko maakunnan kattava matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka toimii läheisessä yhteistyössä alan yritysten ja seudullisten matkailuorganisaatioiden kanssa päivitetään maakunnan matkailustrategia; tuetaan strategiassa hyväksyttyjä matkailun kehittämistoimenpiteitä markkinoidaan maakunnan vetovoimatekijöitä uusien yritysten, investointien ja osaajien saamiseksi Satakuntaan osallistutaan aktiivisesti Yritys-Suomi palvelujärjestelmän uudistukseen ja toimeenpanoon Satakunnan alueella. Ilmoittaudutaan myös hankkeeseen liittyviin mahdollisiin pilotteihin tai muihin kokeiluhankkeisiin Innovaatiot Nykytila ja lähtökohdat Viimeaikaisissa tutkimuksissa ja raporteissa on korostettu innovaatiotoiminnan jatkuvan kehittämisen oleellista merkitystä kasvuhakuisten yritysten ja toimialojen kilpailukyvylle ja sitä kautta myös alueiden kilpailukyvylle. Globaalissa, verkottuneessa ja tietointensiivisessä taloudessa menestyminen edellyttää yrityksiltä innovatiivisuutta ja jatkuvaa tuotteiden, tuotantoprosessien, palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä sekä yritysten kykyä hyödyntää yhteiskunnan tarjoamaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta, yrityspalveluita sekä osaavaa työvoimaa ja korkeakoulutasoista tutkimus- ja kehittämistyötä. 21

20 Vastuu yritysten kilpailukyvystä ja sen kehittämisestä on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Julkisen sektorin toimin voidaan vaikuttaa alueiden kilpailukyvyn keskeisiin elementteihin, kuten perusrakenteeseen, palvelurakenteeseen, mutta myös osaamis- ja innovaatioverkostoon ja sen rakenteisiin, osaavan työvoiman tarjontaan sekä rahoitusinstrumentteihin. Jos Satakunnan innovaatiotoimintaa mitataan tutkimus- ja tuotekehityspanosten määrällä, on se huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaakunnissa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Tekesin rahoitus Satakuntaan on kuitenkin ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin mitä alueen yrityskanta koko maasta edellyttäisi, mutta kokonaisuutena niin yritysten kuin korkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden t&k-panostukset ovat Satakunnassa varsin vähäiset. Korkeakoulutoiminnan vähäisyys on varmaankin yksi selittävä tekijä. Satakunnassa kannattaneekin keskittyä enemmän sovellettuihin ja vähittäisiin innovaatioihin kuin radikaalimpaan ja paljon panostusta vaativaan innovaatiotoimintaan. Satakunnassa on kuitenkin viime vuosina panostettu voimakkaasti oman innovaatio- ja osaamisverkoston kehittämiseen ja tältä pohjalta on jatkossa myönteisiä tuloksia odotettavissa. Viidestä emokorkeakoulun laitoksesta koostuva Porin yliopistokeskus on kehittynyt ja laajentunut voimakkaasti. Samoin Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen roolia on vahvistettu ja kehitetty sen osaamis- ja oppimisympäristöä. Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut valtakunnallista tunnustusta elinkeinoelämää palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan aluekehitysvaikuttavuudesta. Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä on syntynyt merkittäviä osaamiskeskittymiä: Tampereen teknillisen yliopiston yksiköt Raumalla (elektroniikka ja hydrauliikka) ja Kankaanpäässä (älyvaate), Teknillisen korkeakoulun ja Kehittämisyhdistys Satafoodin (elintarvikeala, bioteknologia) toiminta Huittisissa, Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin (elintarviketalous ja vesienhoito) toiminta Eurassa sekä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Satakunnan yksiköt Porissa ja Raumalla. Teknologiakeskus Prizztech Oy on kehittynyt myös voimakkaasti ja saanut valtakunnallista tunnustusta Satakunnan osaamiskeskusohjelman (materiaali- ja etäteknologia) toteuttamisesta. Prizztechin toimesta on luotu Raumalle Vesi-instituutti ja Porin seudulle magneettiteknologian tutkimusyksikkö. Ulvilassa on käynnistetty Offshore Technology Center. Kolme seudullista elinkeinoyhtiötä, Porin seudulla aloittavan yrittäjän palvelukeskus Enter sekä koko maakunnan kattava yrityshautomotoiminta ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Satakunnan maaseudun toimintaryhmät ovat osaltaan myötävaikuttamassa yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen. Tavoitteet Innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda Satakunnasta dynaaminen innovaatio- ja liiketoimintaympäristö, joka houkuttelee osaavaa ja luovaa työvoimaa, investointeja ja kasvuyrityksiä ja joka pystyy välittämään uutta teknologiaa ja synnyttämään uusia kaupallisesti menestyviä innovaatioita. Toimintaa rakennetaan olemassa olevan osaamisen ja liiketoiminnan päälle sovellettuja ja vähittäisiä innovaatioita ja osaamisen siirtoa painottaen. Satakuntalaisten innovaatiopalveluiden (koulutus, neuvonta, kansainvälistäminen) saatavuutta ja tehokkuutta parannetaan ja innovaatiotoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista edistetään. 22

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot