Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma 1"

Transkriptio

1

2

3 Alkusanat Sappee on yksi eteläisen Suomen suosituimpia hiihtokeskuksia, jonka kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Kilpailu hiihtokeskusten kesken on kuitenkin kiihtymässä ja siinä mukana pysyminen edellyttää pitkälle tähtääviä suunnitelmia, jotka varmistavat menestyksen myös jatkossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt matkailun hanketyön tuloksellisuutta Suomessa. Selvityksen tuloksena ministeriö suosittelee matkailun julkiselle rahoitustuelle kolmea strategista painopistealuetta: matkailukeskusten kehittäminen, teemapohjaiset kehittämisohjelmat sekä profiilitapahtumien ja -kohteiden sekä matkailun yhteistyöprosessien kehittäminen. Työn tuloksena muodostettiin Sappeen matkailualueen visio vuodelle 2015 Alueen kehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteet Konkreettisia tuotekehitys- ja investointihankkeita sisältävä toimenpideohjelma Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma Hankkeen vaikutusten arviointi Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja hankkeet perustuvat visioon ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin sekä odotettavissa oleviin matkailukysynnän muutoksiin. Työn tavoitteena oli mahdollistaa Sappeen palvelutarjonnan monipuolistaminen siten, että matkailijoiden viipymä alueella pitenee ja kysynnän kausivaihtelut pienenevät. Pyrkimyksenä oli edelleen kehittää Sappeen talvimatkailuaktiviteetteja sekä toisaalta vahvistaa suosiota myös ympärivuotisena matkailukeskuksena. Suunnitteluprosessissa pyrittiin ottamaan huomioon alueen matkailuyrittäjien, matkailijoiden, alueen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, maanomistajien ja kuntien tarpeet mahdollisimman kattavasti. Työn aikana haastateltiin useita sidosryhmiä sekä järjestettiin kehittämisseminaari, johon osallistui alueen yrittäjiä, virkamiehiä ja muita toimijoita. Hankkeen tuloksena valmistunut Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma on työkalu alueen edelleen kehittämiseen. Se mahdollistaa vastaisuudessa tapahtuvan yksityiskohtaisen hankesuunnittelun ja on ohjenuorana Sappeen maankäytön suunnittelulle. Hankkeen rahoittivat Pirkanmaan liitto (maakunnan kehittämisraha), Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan kunnat sekä Deltarec Oy. Hanketta hallinnoi Pälkäneen kunta ja sitä ohjasi kuntien edustajista, yrittäjistä ja rahoittajista muodostetut työ- ja ohjausryhmät. Suunnittelukeskus Oy:stä työhön osallistuivat Heli Kotilainen, Pauli Santala, Timo Leskinen ja Jari Kärkkäinen. Golfin erillisselvityksestä vastasivat Timo Harju-Autti ja Jari Rasinkangas. Projekti toteutettiin ajalla syyskuu 2004 lokakuu Osa esitetyistä hankkeista on lähtenyt jo liikkeelle projektin kuluessa. Pälkäneellä

4 Tiivistelmä Sappee on yksi eteläisen Suomen suurimpia hiihtokeskuksia ja koko Suomen kymmenen suurimman keskuksen joukossa, kun verrataan hissilipun myyntiä ja laskettelupäiviä. Sappee sijaitsee Pälkäneen kunnassa valtatie 12 läheisyydessä. Tampereelle on matkaa 65 kilometriä ja pääkaupunkiseudulle 160 kilometriä. Sappeen alueeseen liittyy Laipanmaa, joka on Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä metsä-alueita. Laajat vesialueet ympäröivät keskusta. Sappeen palveluihin kuuluvat tällä hetkellä rinne-, majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut. Alueella on myös runsaasti rinnetoimintoihin liittyviä tapahtumia. Pääpaino on talven palvelutarjonnassa. Sappeen vahvuuksia ovat mm. sen sijainti lähellä suuria asutuskeskittymiä, vaihteleva ja monipuoliset rinteet, laajat metsä- ja vesistöalueet aivan keskuksen tuntumassa sekä seudun muu matkailutarjonta. Mahdollisuuksia luovat mm. Tampereen läheisyys ja siellä erityisesti kokous- ja kongressimatkailu, lentoliikenteen tarjonnan monipuolistumisen myötä tulevat ulkomaiset matkailijat, keskuksen kytkeminen tiiviiseen yhteistyöhön alueen muun palvelutarjonnan kanssa sekä ympärivuotisen toiminnan tuoma monipuolisuus. Sappeen visio vuoteen 2015 Sappee on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus sekä monipuolinen ympärivuotinen matkailukeskus, joka tarjoaa luontoon ja liikuntaan perustuvia palveluja verkottuneena muiden toimijoiden kanssa. Sappee tarjoaa lähellä olevan vaihtoehdon eteläsuomaisille perheille viettää vapaa-aikaa. Toinen merkittävä kohderyhmä ovat kokous- ja yritysvieraat. Suuri osa asiakkaista on päiväkävijöitä. Kansainväliset vieraat tulevat enimmäkseen Venäjältä, Baltiasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Vaikka keskus on ympärivuotinen, on toiminnan selkeä painopiste talven toiminnassa. Luonto, liikunta ja hyvinvointi ovat avainsanat, joiden ympärille palvelut keskittyvät. Monipuolista majoitusta on tarjolla runsaasti. Tapahtumia on ympäri vuoden. Yhdyskuntarakenne on tiivis ja matala, kuitenkin niin, että luonto on koko ajan läsnä tarjoten suojaa ja yksityisyyttä. Sappeen luonnetta kuvaavat parhaiten sanat aitous, turvallisuus, aktiivisuus, monipuolisuus, laatu ja luonnonläheisyys. Sappee on verkottunut tehokkaasti Pirkanmaan matkailuklusteriin. Se toimii alueellisena veturina kytkien seudun palvelujen tarjoajat mukaan omaan tarjontaansa. Sappeen pitkän tähtäimen tavoitteet: 1) Matkailutulon kasvattaminen miljoonaan euroon. 2) Laadun kohottaminen 3) Tunnettavuuden nostaminen 4) Selkeän imagon luominen 5) Sappeesta Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus 6) Lumettoman ajan vetovoiman kasvattaminen 7) Palvelutarjonnan monipuolistaminen 8) Verkottuminen seudun ja Tampereen palvelutarjonnan kanssa 9) Kokous- ja yritysvieraiden määrän lisääminen 10) Kansainvälisten vierailijoiden osuuden kasvattaminen 11) Tiivis yhdyskuntarakenne

5 Mitoitus ja maankäyttö Sappeelle odotetaan vuonna 2015 vuosittain noin kävijää. Vuodepaikkoja on tavoitevuonna noin Tämä tarkoittaa keskimäärin 20 mökin rakentamista vuodessa. Uusi asiakaspaikan ravintola on valmistumassa loppuvuodesta Uusia rinteitä ja hissejä rakennetaan niin että rinteillä kävijöitä on vajaa päivässä (huippu noin kävijää). Tiestö ja reitistöt rakennetaan palvelemaan kasvavia matkailijamääriä. Palvelut keskittyvät Sappeenvuoren laelle ja majoitusyksiköt muodostavat kylämäisiä kokonaisuuksia. Rinnetoimintojen laajentumiselle varataan riittävästi alueita. Mahdollinen golf-kenttä sijoitetaan vuoren eteläpuolelle. Nykyisissä ja tekeillä olevissa asemakaavoissa on riittävästi rakennuspaikkoja ja rakennusoikeutta vuoteen 2015 asti. Toimenpiteet vision toteuttamiseksi Kehittämisohjelmassa on esitetty toiminnan kehittämiseksi joukko tuotekehityshankkeita, joista keskeisimpiä ovat Sappeen kehittämisryhmän perustaminen, Sappeen tapahtumakalenterin systemaattinen toteutus, imago- ja markkinointisuunnitelman laatiminen, Laipanmaan metsäalueen kehittämis- ja investointisuunnitelma sekä lasten ja lapsiperheiden huomioiminen kaikessa toiminnassa. Investointihankkeita esitetään toteutettavaksi yhteensä noin miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Tärkeimpiä ovat investoinnit rinnetoimintaan, ravintolatoiminnan ja Caravan alueen kehittäminen sekä ohjelmapalvelutalon ja ratsastuskeskuksen rakentaminen. Investoinnit keskittyvät lumettoman ajan palvelutarjonnan parantamiseen. Hankkeen vaikutuksia ja kehityksen seuranta Tavoitekävijämäärän toteutuessa vuosittaisen matkailutulon työllistävä kokonaisvaikutus alueelle on noin 270 henkilötyövuotta. Investointien työllisyysvaikutukset 10 vuodessa ovat yhteensä noin 640 henkilötyövuotta, joista alueelle välittömästi kohdistuvia on 360. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat pääsääntöisesti normaalia talousmetsää ja tiedossa olevat arvokkaat luontoalueet säilytetään rakentamattomina. Alueen jätevedet hoidetaan keskitetysti. Maisemallisesti merkittävin vaikutus on rinnealueiden laajenemisella. Sappeen kehittymistä suositellaan systemaattisesti seurattavan vuosittain. Hankkeen yhteydessä laadittiin järjestelmä, jota voi seurannassa hyödyntää. Paitsi mitattavia vaikutuksia lähialueelle, on Sappeen matkailukeskuksen kehittämisellä laajoja vaikutuksia koko Pirkanmaan matkailulle. Tavoitteena on tehdä Sappeesta Pirkanmaan monipuolisin perhematkailukohde, joka toimii tiiviissä yhteistyössä niin lähikuntien, Tampereen kuin koko maakunnan matkailutarjonnan kanssa. Matkailun kehittäminen parantaa paikallisten ihmisten virkistysmahdollisuuksia. Latujen ja reitistöjen rakentaminen, rantojen kunnostus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tukevat vakituisten asukkaiden viihtyvyyttä ja lisäävät kuntien vetovoimaa potentiaalisten uusien asukkaiden silmissä.

6 Sisältö 1 Sappee nyt Toimintaympäristö Matkailun trendit Kysyntä Sappeen toimintojen nykytila Palvelutarjonta ja käyttäjäryhmtä Maankäyttö Infrastruktuuri Liikennejärjestelmä ja pysäköinti Nelikenttäanalyysi 19 2 Strategia Sappeen kehityskuvat Sappeen visio Pitkän tähtäimen tavoitteet 23 3 Mitoitus Mitoitusvaihtoehdot Riskit vaihtoehdoissa Palvelujen mitoitus 31 4 Toimenpideohjelma Ensisijaiset hankkeet Tuotekehityshankkeet Investointihankkeet Alustava selvitys golf-kentän toteuttamiseksi 44 5 Sappeen maankäyttö Kasvusuunta-alueiden tarkastelu Maankäytön yleissuunnitelma 46 6 Hankkeen vaikutuksia Matkailutulo ja -työllisyys Luonnonympäristö ja maisema 49 7 Rahoitusmahdollisuuksia 51 8 Seurantajärjestelmä 58 Liite 1 Sappeen asiakaskysely Liite 2 Kilpailija-analyysi 62 Liite 3 Lähteet 69

7 1 Sappee nyt 1.1 Toimintaympäristö Sappee sijaitsee Pälkäneen kunnassa Kaakkois-Pirkanmaalla valtatie 12 (Tampere-Lahti) läheisyydessä. Etäisyys Tampereelle on 65 kilometriä, Hämeenlinnaan 50 kilometriä ja pääkaupunkiseudulle noin 160 kilometriä. Sappeen alueeseen liittyy Laipanmaa, joka Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä metsäalueita, sen pinta-ala on n hehtaaria. Laipanmaa on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta - se ei siis ole nimetty luonnonsuojelukohde. Tunnetuimpia Pälkäneen matkailukohteita on Rönnvikin viinitila, jossa vuosittain vierailee noin kävijää. Viinituotteiden lisäksi Rönnvik tarjoaa tilakierroksia, viininmaistajaisia, ravintolapalveluita tilauksesta sekä kahvilapalveluita viinitilan ollessa avoinna. Muualla kuin Sappeella matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä on mm. Hotelli Aapiskukko, joka sijaitsee Pälkäneen keskustan läheisyydessä. Majoituspalveluita tarjoaa myös Villa Amanda Sahalahdella, Hotelli Urku Kangasalla, Hotelli Waltikka Valkeakoskella sekä Tampereen hotellit. Sappeen läheisyydessä on tarjolla myös bed&breakfast -tyyppistä majoitusta sekä mökkimajoitusta. Kesäaikana Aitoon kotitalousoppilaitos tarjoaa majoituspalveluja. Sappee osana Pirkanmaan matkailua Pirkanmaalla matkailun kehittämistä ohjaa matkailustrategia, jonka painopistealueina ovat perhematkailu, kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailu sekä kulttuurimatkailu. Pirkanmaan matkailutulon on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: Perhematkailu 30 % Työmatkailu / yritysasiakkaat 27 % Kulttuurimatkailu 23 % Kokous-/kongressi-/messumatkailu 20 % Vuonna 2003 Pirkanmaalla oli rekisteröityjä majoitusvuorokausia 1,2 miljoonaa, joista kotimaisten matkailijoiden osuus oli 85 %. Majoitusvuorokausilla mitattuna matkailu Pirkanmaalla on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin. Kävijämäärätilastot kertovat että Pirkanmaan matkailu perustuu vahvasti Tampereen kaupungin tarjontaan. 1 Sappeen asema Pirkanmaan matkailutarjonnassa on merkittävä. Sappeen nykyinen matkailutarjonta sopii sekä perhe- että kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailusegmenteille. Kävijämäärillä mitattuna Sappee on vetovoimaisin kohde maakunnassa heti Tampereen kohteiden, Kylpylähotelli Rantasipi Edenin ja Nuutajärven lasikylän jälkeen 2. 1 Pirkanmaan TE-keskus (2004). Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi. 2 Matkailun edistämiskeskus (2004). Matkakohteiden kävijämäärät. 8

8 Sappee Suomen hiihtokeskusten joukossa Suomen hiihtokeskuksien joukossa Sappee on yksi kymmenestä suurimmasta keskuksesta kävijämäärällä mitattuna. Vuonna 2004 Eteläisessä Suomessa vain Himos ( kävijää) ja Messilä ( kävijää) ovat suurempia kuin Sappee ( kävijää). Pirkanmaan alueella sijaitseva toinen hiihtokeskus on Ellivuori ( kävijää). Hissilippumyynnillä mitattuna Sappee on Suomen yhdeksänneksi suurin keskus. 20 suurimman keskuksen hissilipunmyynti (1 000 euroa). (Lähde: Suomen hiihtokeskusyhdistys 2005) 9

9 1.1.1 Matkailun trendit Seuraavassa lyhyesti matkailun trendejä, jotka vaikuttavat myös Sappeen tulevaisuuteen. Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja. Vuoteen 2020 mennessä on ennustettu matkailijoiden määrän kolminkertaistuvan (1,5 miljardiin) ja matkailutulon määrän viisinkertaistuvan (21 mrd. ). 3 Kestävä kehitys. Kestävän kehityksen periaatteet muuttuvat lisäarvosta perusedellytykseksi. Matkanjärjestäjät vaativat tuottajilta ympäristön huomioivia tuotteita. Matkailuteollisuudesta elämysteollisuuteen. Painopiste siirtyy palvelujen tuottamisesta kohti yksilöllisempien elämysten tuottamista asiakkaalle. Virtuaalitodellisuus suunnannäyttäjänä. Virtuaalisuuden ja teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia voidaan käyttää mm. virtuaalimatkailun eri keinojen lisäämiseen (simulaattorit, liikkeisiin reagoivat ohjelmat) sekä markkinointiin. Varttuneempi väestö yhä tärkeämmäksi asiakasryhmäksi. 55+ ikäisiltä ovat lapset muuttaneet kotoa, asunto ja auto on maksettu ja tulot ovat työuran huipussa. Tämä ryhmä on myös tottunut kuluttamaan ja vaatimaan laatua. Imagon merkitys kasvaa, matkakohde on muotituote. Imagoa hiomalla kohteet lisäävät vetovoimaansa ja erottautuvat kilpailijoistaan. Lyhyet lomat yleistyvät. Asiakkaille, joilla on vähän aikaa, mutta paljon rahaa, on pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman paljon elämyksiä tiiviissä ajassa. Kokousmatkailu lisääntyy. Korkeatasoiset kokoustilat yhdessä luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kanssa kiinnostavat monia kokousjärjestäjiä ja heidän asiakkaitaan. Luonto- ja kulttuurimatkailu kasvavat. Molempien harrastajakunta muodostuu sekä harvoista syvällisesti asiaan perehtyneistä että suuresta yleisöstä. Terveys- ja hyvinvointi palveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti asennemuutosten ja väestön ikääntymisen myötä. Teemamatkat lisääntyvät. Teemamatkailussa matkojen motivaationa on kiinnostus johonkin rajattuun aiheeseen. Esimerkkejä ovat Disneyland ja Muumimaailma. Suomeen suuntautuvien teemamatkojen määrä kasvaa (esim. joulu). Paikallinen kulttuurihistoria tarjoaa mahdollisuuksia tuotekehittelyyn esim. tarinat ja erilaiset tapahtumat. Terrorismin uhka muuttaa ihmisten matkakäyttäytymistä kansainvälisen matkailun osalta. Suomen kannalta uhkakuvana on matkailijoiden jättäytyminen kokonaan pois kansainvälisestä matkailusta. Mahdollisuuksia tarjoaa taas Suomen turvallinen maine sekä kotimaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen. 3 Tourism Highlights. Edition World Tourism Organisation. 10

10 Trendit Sappeen näkökulmasta: Kestävä kehitys on mahdollisuus, joka voidaan ottaa ohjenuoraksi koko Sappeen kehittämisessä. Lyhyiden lomien yleistyminen on Sappeen sijainti huomioiden merkittävä mahdollisuus. Haasteena on imagon merkityksen kasvu. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu tukevat jo nykyistä Sappeen palvelutarjontaa. Hyvät kokoustilat ja monipuolinen oheisohjelma voivat olla Sappeen tulevaisuuden vahvuuksia. Teemamatkailussa on rajattomasti mahdollisuuksia: historia, vuodenajat, eri liikuntalajit, tapahtumat jne Kysyntä Sappeen palvelutarjonta koostuu täällä hetkellä hiihtokeskustoiminnasta, ohjelmapalveluista, mökkimajoituksesta sekä vaunupaikoista, joiden kysyntää ja asiakasryhmiä on kuvattu alla. Hiihtokeskustoiminta Suomessa on noin 101 hiihtokeskusta, joista viidennes on luokiteltu valtakunnallisiksi matkailukeskuksiksi. Hissilippumyynti on 1990-luvun alun jälkeen ollut voimakkaassa kasvussa. Hissilippumyynti oli Suomessa kaudella 2004/2005 yhteensä 46 miljoonaa euroa. Hiihtokeskusten aikaansaama matkailutulo (koko matkan aikana tapahtuva kulutus huomioiden) oli kaudella 2003/2004 noin 443 miljoonaa euroa. 4 Hiihtokeskusten laskettelijamäärä kaudella 2004/05 oli noin 1 miljoona henkilöä ja laskettelupäiviä kertyi yli 2,7 miljoonaa. Ulkomaalaisia laskettelijoita oli noin Harrastajien määrä on lähtenyt uuteen pienoiseen nousuun, kun kasvavat ikäluokat ovat löytäneet lumilautailun kautta rinteet. Hiihtokeskukset ovat vakiinnuttaneet taloudellista tilaansa ja niiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Hiihtokeskuskapasiteettia on poistunut markkinoilta pienistä yksiköistä pääosin 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Matkailukeskukset muodostavat Suomen matkailutarjonnasta keskeisen osan. Jatkossa kehittämisen painopiste siirtyy majoituskapasiteetin voimakkaasta lisäämisestä ja loma-asuntojen rakentamisesta matkailukeskusten toiminnalliseen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä ympäristöä parantaviin hankkeisiin. Ulkomaalaisten osuus laskettelijoista on vielä vähäinen, joskin määrä on kasvussa. Viime vuosina kasvua on syntynyt mm. Venäjältä, Britanniasta ja Baltian maista. 4 Suomen hiihtokeskusyhdistys ry, Hiihtokeskustutkimus

11 Maastohiihtäjiä on Suomessa noin miljoona ja määrä on kasvussa. Hiihtokeskusten hissilipunmyynti on ollut tasaisessa kasvussa (milj. euroa). (Suomen hiihtokeskusyhdistys 2005). Ohjelmapalvelut Ohjelmapalveluyritysten kokonaisliikevaihto Suomessa vuonna 2002 oli noin 39,4 miljoonaa euroa (ei sis. ns. safaritoimintaa 5 ). Alan kärkiyritysten kilpailukyky on vahva ja pienten ohjelmapalveluyritysten tulisikin pyrkiä verkostoitumaan alueen kärkiyritysten kanssa. Viime vuosien ns. IT-kuplan puhkeaminen on vaikeuttanut monien ohjelmapalveluyritysten toimintaa, koska suuri osa asiakkaita oli IT-alan yrityksiä. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on pienentynyt noin 2 %. 6 Ohjelmapalveluiden toimialaan luettavien urheilutoiminnan yritysten (mm. golf, liikuntahallit) liikevaihto oli vuonna miljoonaan euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 20 %. 7 Vesistöjen merkitys matkailumarkkinoinnissa on kasvava sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Esimerkiksi melonta on kasvattanut harrastajamääriään viime vuosina. Luontoaktiviteettien kysyntänäkymät ovat hyvät. Matkailijat arvostavat puhdasta luontoa, saasteettomuutta ja turvallisuutta. Trendejä ovat edelleen erilaiset seikkailuaktiviteetit sekä nousevana suuntauksena erilaiset hyvinvointiin liittyvät matkailutuotteet. Tulevaisuuden tuotteista kasvua ennustetaan myös incentive-tuotteille ja kalastusmatkailupalveluille. Eri vuodenajat mahdollistavat monipuolisen, myös sesonkien ulkopuolisten, tuotteiden kehittämisen, mikä lisää matkailukysyntää Suomeen ja Suomessa. Väestö- ja matkailijarakenteen ikääntymisen tuomat vaatimukset tarjottaville ohjelmallisille palveluille ovat haaste tuotekehitykselle. Ikääntyvä väestö on yhä laatutietoisempaa, terveempää ja hyvätulisempaa. MEKin Suomen kesä markkinointiviestintästrategian mukaan Suomen kesä on valikoidulle kohderyhmälle ensimmäinen vaihtoehto ainutlaatuisen virkistävän kokemuksen saavuttamiseen. Nykyinen Euroopasta tulevat asiakkaat ovat tyypillisesti yli 40-vuotiaita pariskuntia, jotka matkustavat ilman lapsia ja ovat varsin hyvin toimeentulevia, koulutettuja ja paljon matkustaneita. Toisena ryhmänä ovat ilman lapsia matkustavat vuotiaat parit, henkilöt, jotka etsivät aina uutta ja erilaista. Venäjältä odotetaan kesällä pääasiassa lapsiperheitä tai useita perheitä, jotka arvostavat yhdessäoloa. 12

12 Aktiviteetteja Suomessa lomansa aikana harrastaa joka viides ulkomaalainen. Suosituimpia kesäaktiviteetteja ovat kalastus, vaellus ja pyöräily. Mökkimajoitus Mökkimajoituksen suosio Suomessa on kasvanut viime vuosina, mutta vieläkin vuodepaikkojen käyttöaste vuositasolla on alhainen. Esimerkiksi kesän 2003 käyttöasteet ovat parempia kuin edellisinä vastaavina ajankohtina verrattuna, mutta siltikin heinäkuun 2003 käyttöaste oli vain 54 %. Talvikaudella hiihtokeskuksien yhteydessä olevien mökkien käyttöaste on huomattavasti parempi. Lähes kolme neljännestä asiakkaista on kotimaisia, oman maakunnan ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Paikallisten ja maakunnallisten asiakkaiden osuus on pieni. Kotimainen asiakas on omalla autolla liikkuva lapsiperhe, mutta myös erilaiset ystävä- ja harrasteryhmät ovat merkittäviä asiakasryhmiä. Ulkomaiset asiakkaat ovat enimmäkseen lapsettomia pareja, tuttavaryhmiä ja lapsiperheitä. Lähes puolet (42 %) ulkomaalaisvieraista tuli Venäjältä. Seuraavaksi eniten oli saksalaismatkailijoita ja kolmanneksi eniten virolaisia. Lomaosakeliiketoiminta on kasvussa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen Viikko-osake Yhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2003 Suomessa myytiin yli viikko-osaketta. Kauppojen yhteisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli runsaat 20 prosenttia. Suomessa viikko-osakkeen omistaa suomalaista. Selvitysten mukaan viikko-osakkeen ostaneista 41 prosenttia on yli 54-vuotiaita, 33 prosenttia kuuluu ikäryhmään vuotta ja 26 prosenttia ikähaarukkaan vuotta. Kehitystrendinä on, että viikko-osakkeen omistajien keski-ikä laskee koko ajan. Viikko-osakekohteiden menestys edellyttää kolmea asiaa. Oman ympärivuotisen laadukkaan palvelutarjonnan ja korkeatasoisten vapaa-ajan huoneistojen lisäksi lomakeskuksen ympäristön pitää miellyttää. Viikko-osakekohteilla täytyy olla muutakin kuin vain kesä- ja talvisesonki. Kiinnostavuutta täytyy löytyä kaikille vuodenajoille. Menestyäkseen viikko-osakelomakeskukset ovat parantaneet sisätiloihin rakennettua harrastepalvelu- ja ohjelmatarjontaansa. Yritykset ja yhteisöt ovat viikko-osakepuolella uusi, merkittävä asiakasryhmä. Yritysten suunnalla on tapahtunut selkeä asennemuutos. Yritykset ja yhteisöt ovat todenneet, että omat lomakylät ja -mökit ovat hankalia ja kalliita ylläpitää. Mm. isot konsernit ovat voineet vapauttaa omistamistaan lomakylistä huomattavasti enemmän pääomia kuin mitä ovat sijoittaneet hankkimiinsa uusiin viikko-osakkeisiin. Konsernin työntekijöiden kannalta palveluvalikoima on tullut aikaisempaa huomattavasti laajemmaksi. Lomakohteet ovat paljon tasokkaampia, mutta silti työntekijät eivät maksa käyttämistään lomaviikosta sen enempää kuin aikaisemminkaan. 13

13 Pysyvä vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asukkaat käyttävät lomaillessaan omalla mökillään seudun palveluja, myös matkailupalveluja. Sappeeta ympäröivissä kunnissa on erittäin paljon vapaa-ajan asuntoja ja muualta tulleita mökkiläisiä. Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asunnot Luopioinen Kuhmalahti 944 Pälkäne Kangasala Yhteensä Tilastokeskuksen tekemän Kesämökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asunto on jonkun mökkitalouteen kuuluvan käytössä keskimäärin 72 vuorokautta vuoden aikana. 8 Tästä suoraan seudun mökkimäärään suhteutettuna Sappeen lähikunnissa viettää vähintään yksi ihminen noin yöpymisvuorokautta vuosittain vapaa-aikaansa kesämökillä. Kun mökillä ollaan harvoin yksin ja mökkejä käyttää usein myös muut kuin omistajatalouksiin kuuluvat, esim. lapset, voi luvun arvioida helposti olevan jopa kaksinkertainen. Näin päätellen Sappeen lähikunnissa on vuosittain reilu miljoona yöpymisvuorokautta vapaa-ajan asunnoilla. Caravan-matkailu Leirintäalueiden asiakasmäärä on vakiintunut noin 2 miljoonaan yöpymisvuorokauteen vuodessa. Vuonna 2004 yöpymisvuorokausia kertyi 2,095 miljoonaa 9. Matkailuajoneuvoja Suomessa on yli SF-Caravan ry:ssä on jäseniä Hieman yli puolet karavaanareista on lapsiperheitä. Kolmasosa on perheitä, joiden lapset ovat jo lähteneet kotoa, ja loput ovat lapsettomia perheitä tai yksineläjiä. Kesämökkinä vaunuaan käyttää kaksi viidestä. Joka kolmas hyödyntää vaunuaan tukikohtana retkeiltäessä tai patikoitaessa. Neljäsosalle matkailuvaunu toimii laskettelumatkan tukikohtana. Saman verran on niitä, jotka asuvat matkailuajoneuvossa kalastusmatkoillaan. Maastohiihdon tukikohtana auto tai vaunu oli joka viidennellä. Lähes kaksi kolmesta (60 %) karavaanarista käyttää vaunuja myös talviaikaan. Talvella tapahtuvat yöpymiset perustuvat pitkälti kausipaikoilla pidettäviin vaunupaikkoihin, ja liikkuminen on vähäistä. Talvipaikat vetävät, jos lähellä on aktiviteetteja (esimerkiksi hiihto, pilkki, laskettelu, moottorikelkkailu, viihdepalvelut). Laskettelumahdollisuuksien lisäksi karavaanarit hakeutuvat talvikohteisiin, joissa on mahdollisuus talvikalastaa, hiihtää tai moottorikelkkailla. Pilkkiminen on vakiinnuttanut paikkansa karavaanareiden suosimana lajina. Usein talvikohteena ovat myös SF-Caravanin jäsenyhdistysalueet. Karavaanareiden lumikauden markkinat ovat kooltaan huomattavasti kesämarkkinoita pienemmät, karkeasti arvioituna vain noin 8 % siitä Väestörekisterikeskus (2005). 8 Tilastokeskus (2004). Mökkibarometri Tilastokeskus (2005) Matkailutilasto Ympäristöministeriö, Suomen leirintämatkailun nykytila ja kehittämisnäkymät (2003) 14

14 Suomalaisten liikuntatottumukset Liikuntatottumukset muuttuvat väestörakenteen muutosten myötä. Hiihdon ja laskettelun harrastajien määrä muihin lajeihin verrattuna on edelleen suuri, vaikka lumilautailun suhteellinen kasvu onkin voimakasta. Taloustutkimuksen Suomi Tänään -tutkimuksen mukaan 37 % suomalaisista vuotiaista harrastaa maastohiihtoa vähintään kerran kaudessa. Laskettelua harrastaa 15 % samasta kohderyhmästä. Laskettelutavoista yleisintä tavallista laskettelua harrasti vähintään kerran kaudessa 78 % laskettelevista vuotiaista suomalaisista. Lumilautailua harrasti 27 %. Tutkimuksen mukaan laskettelun ja lumilautailun harrastaminen on pysynyt samalla tasolla. Kasvua molempien lajien osalta edelliseen tutkimukseen verrattuna on 2 % -yksikköä 11. Alppihiihto, lumilautailu ja freestyle ovat suomalaisten eri harrastelajien arvostuksessa korkealla. Eri lajien mielikuvia kysyttäessä nämä lajit ovat eniten arvostettuja. Urheilulajien mielikuvat (Taloustutkimus Oy. Suomi tänään 4/2004. Urheilulajien arvo- ja asennetutkimus) 11 SHKY, Suomi Tänään

15 Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan johdonmukaisesti vuodesta 1994 asti potentiaalisia harrastajia lisänneet lajit ovat golf, melonta, pyöräily, ratsastus, salibandy, seinä- ja vuorikiipeily, soutu ja tanssi. Eniten harrastajia vuosina 1997/ lisänneet lajit 12 Laji Muutos Suhteellinen muutos Rullaluistelu (+ 355 %) Salibandy (+ 18 %) Kuntosaliharjoittelu (+ 5 %) Voimistelu (+ 8 %) Ratsastus (+ 44 %) Jalkapallo (+ 14 %) Tanssi (+ 26 %) Lumilautailu (+119 %) Suunnistus (+ 25 %) Moottoripyöräily (+170 %) Hiihto (+ 1 %) Golf (+ 15 %) Jääkiekko (+ 8 %) Rullalautailu (+ 171 %) Melonta (+ 42 %) Kysyntä Sappeen näkökulmasta Kilpailu hiihtokeskustoiminnassa on kovaa. Suuret ja monipuoliset keskukset pärjäävät parhaiten. Kehittämisen painopiste on toimintojen, infrastruktuurin ja ympäristön parannushankkeissa. Hiihtokeskukset ovat muuttumassa ympärivuotisiksi ja monipuolisiksi matkailukeskuksiksi, jotka tarjoavat laskettelun rinnalla runsaasti muita liikuntalajeja ja palveluja. Ohjelmapalvelujen kysynnän kasvu on taittunut. Kysyntää on erityisesti luontokokemukseen ja vesistöihin liittyville palveluille. Seikkailutuotteiden rinnalle ovat nousseet hyvinvointiin liittyvät palvelut. Sappeella on mahdollisuus tarjota erityisesti luontoon ja vesistöihin liittyviä palveluja. Mökkimajoituksen suosio on kasvanut, vaikka käyttöasteet ovat edelleenkin suhteellisen alhaiset. Kotimainen asiakas on tyypillisesti autolla liikkuva lapsiperhe. Lomaosakeliiketoiminta on kasvussa, erityisesti yritykset ja yhteisöt ovat siitä kiinnostuneita. Seudun vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä Sappeen matkailupalveluille. Suomalaisten liikuntatottumukset muuttuvat. Kasvulajeja ovat mm, hiihto, rullaluistelu- ja lautailu, lumilautailu, golf, ratsastus, seinä- ja vuorikiipeily, melonta, suunnistus ja tanssi. Näiden mahdollisuuksia Sappeella on tutkittava. 12 SLU, Suuri kansallinen liikuntatutkimus (2002) 16

16 1.2 Sappeen toimintojen nykytila Palvelutarjonta ja käyttäjäryhmät Sappeen majoitustarjonta koostuu vuokramökeistä, lomahuoneistoista hirsirakenteisissa rivitaloissa sekä vaunupaikoista. Kaudella mökeissä ja loma-huoneistoissa kertyi noin majoitusvuorokautta ja vaunualueella noin majoitusvuorokautta. Kaudella Sappeen rinteissä kertyi laskettelupäivää. Edelliseen kauteen verrattuna kasvua on ollut 3 %. Kuuden viimeisen kauden aikana laskettelupäivät ovat kasvaneet yhteensä 19 %. Vilkkaimpina kuukausina laskettelupäiviä kertyy keskimäärin Sappeen kävijät tulevat pääosin alueelta Helsinki-Turku-Tampere alueelta, joista suurin osa Tampereen seudulta. Ohjelmapalveluyritysten asiakkaat ovat pääosin yritysasiakkaita. Ohjelmapalveluyritysten asiakkaista noin % tulee ulkomailta Maankäyttö Maakuntakaava Maakuntakaavaehdotuksessa Sappeenvuoren ja kylän sekä Aitoon kotitalousoppilaitoksen alueet on rajattu matkailun kehittämisen kohdealueeksi (MV). Sappeenvuori ja Iso ja Vähä Arajärven välinen alue on osoitettu maakunnallisesti tärkeäksi matkailupalveluiden alueeksi (RM) sekä Aitoon kotitalousoppilaitos on palveluiden ja hallinnon alueeksi (P). Yleiskaava Sappeen kylä- ja matkailualueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa Pälkäneen kunnan alueella. Yleiskaavaprosessi on edelleen kesken. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu nykyiset rinnealueet urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Rinnealueisiin ei ole esitetty laajennuksia. Matkailupalveluiden aluetta on esitetty laajennettavaksi Sappeenvuoren päälle. Uutta loma-asutusta esitetään lähinnä Iso Arajärven koillispuolelle, Vähä Arajärven eteläpuolelle sekä Aitoon kotitalousoppilaitoksen lähelle yleisen tien varrelle sekä tien ja rannan väliin. Asemakaava Alueelle on laadittu 7 erillistä asemakaavaa, joista yksi Aitoon kotitalousoppilaitoksen alueelle. Matkailualueita koskevissa kaavoissa on loma-asunnon rakennuspaikkoja yhteensä 260 kpl, jossa rakennusoikeutta on osoitettu k-m². Matkailupalveluiden aluetta kaavoissa on yhteensä k-m². Lisäksi Sappeenvuoren päälle ja hissin ala-aseman viereen on osoitettu matkailuvaunuille aluetta 4 ha. Asemakaavat ovat Sappeen lakialuetta ja kotitalousoppilaitosta lukuun ottamatta lähes toteutumattomia. Kesällä 2006 hyväksytyssä asemakaavassa Sappeen päälle on osoitettu uutta vaunualuetta noin 5 ha ja loma-asunnon rakennuspaikkoja noin 35 kpl. Rakennusoikeutta uudella alueella on noin 17

17 4 100 k-m². Toinen uusi asemakaava on vireillä hissien ala-aseman lähelle. Kaavassa on osoitettu 15 uutta lomarakennuspaikkaa ja k-m². Yhdyskuntarakenne Sappeen hiihtokeskus on alkanut rakentua ennestään rakentumattomalle neitseelliselle alueelle. Rinteiden alapäässä on ollut hiukan vanhaa asutusta. Sappeen vanha kylä sijoittuu Sappeenvuoren länsipuolelle. Omarantainen loma-asutus on hyvin runsasta kaikkien lähijärvien rannoilla. Sappeenvuoren päälle on rinne- ja ravintolapalveluiden yhteyteen alkanut rakentua loma-asutusta sekä matkailuvaunupaikkoja. Muutamia loma-asuntoa on rakennettu myös Sappeenvuoren etelään viettävälle rinteelle. Samoin muutamia yksittäisiä mökkejä on hissien ala-asemien läheisyydessä. Kaavoituksen suuntaaminen sekä Sappeenvuoren päälle ja alle on omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta ja palveluja sekä lisäämään toteuttamiskustannuksia. Kunnallistekniikan toteuttaminen on maanomistajien asia. Maanomistus Alueen maanomistus on melko hajanaista. Ydinalueen maanomistus on rinne-yhtiön hallussa. UPM-Kymmene Oyj:n omistus sijoittuu rinnealueiden luoteis-puolelle. Pälkäneen kunta omistaa maata Pälkäneveden ja yleisen tien välissä olevalla alueella. Muutoin alueet ovat yksityishenkilöiden hallussa. Maanomistusolojen hajanaisuus ei ole juurikaan haitannut alueen kehitystä Infrastruktuuri Mäen päälle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, johon alueen rakennukset on liitetty. Jätevedet johdetaan kuntien rajalla Aitoon kotitalousoppilaitoksen lähellä olevalle puhdistamolle. Puhdistamon asukasvastikeluku on 400 henkilöä. Vesihuoltolinja seuraa yläosassa mäenpäälle menevää tietä, minkä jälkeen se erkanee länteen ja laskeutuu kuntien rajaa pitkin puhdistamolle Liikennejärjestelmä ja pysäköinti Pääosa alueelle tulevasta liikenteestä ohjautuu hiekkapintaiselle Sappeenvuorentielle, joka erkanee Luopioinen - Sahalahti tieltä. Onnettomuustilanteessa vain yksi olemassa oleva yhteys on liikenteellisesti ongelmallinen, koska se voidaan joutua sulkemaan. Hissien ala- ja yläasemien välinen yhteys on noin 7 km. Tie kulkee Iso Arajärven länsipuolelta Sappeen kylän kautta. Sappeenvuorella oleva katuverkko rakentuu kokoojatielenkkeihin, mikä varmistaa liikenteen toimivuuden. Pysäköintialueet on sijoitettu huolto- ja ravintolarakennusten yhteyteen aivan mäen päälle. Autopaikkoja alueella on yhteensä 350 kappaletta. 18

18 1.2.5 Nelikenttäanalyysi Seuraavaan on koottu Sappeen kehittämisen kannalta keskeisiä näkökulmia. VAHVUUDET HEIKKOUDET Ohjelmapalveluyritykset Seudun matkailutarjonta Kylien palvelutarjonta Sijainti Luonto Vesistö Vaihteleva rinne Rauhallisuus Turvallisuus Hyvä yhteistyö Sappeen tuntemattomuus Majoituspalvelujen vähäisyys Huono tieyhteys Murtomaahiihtoladut Vesihuoltoverkon keskeneräisyys Lumettoman ajan tuotteiden vähäisyys UHKAT MAHDOLLISUUDET Golfin ylitarjonta Halvat lennot vievät ihmiset ulkomaille Ilmaston lämpeneminen Yhdyskuntarakenteen hajoaminen Lumettoman ajan vetovoiman puute Aitoon kotitalousoppilaitoksen palvelut ja infra Laipan erämaa-alue Tampereen kokous- ja kongressimatkailu Ulkomaiset matkailijat (virolaiset, latvialaiset, venäläiset, saksalaiset, englantilaiset/halvat lennot) Ympärivuotisuus Verkostoituminen Järvet (kalastus, veneily) Golf Ratsastus Markkinointi Tapahtumat ja ravintolapalvelut Kokoukset Yksityiset investoijat Sappeen ala-asema 19

19 2 Strategia 2.1 Sappeen kehityskuvat Seuraavassa esitetään kaksi painotuksiltaan erilaista kehityskuvaa Sappeen vision pohjaksi. Kehityskuvien tehtävänä on esittää erilaisia tulevaisuuden toteutumisen mahdollisuuksia ja herättää ajatuksia, eikä niitä ole tarkoitusta toteuttaa sellaisenaan. Niistä on saatu aineksia Sappeen vision muodostamiselle (kts. luku 4.2). KEHITYSKUVAT Sappeen toimintaympäristö Sappeen nykytila Visio matkailun kehityksestä Perheiden Sappee Business Sappee SAPPEE VISIO 2015 ympärivuotisuus Perheiden Sappee Sappee on vetovoimainen matkailukohde, jonka avainsanoja ovat laatu, luonnonläheisyys, turvallisuus ja monipuoliset aktiviteetit. Kotimaiset perheet ovat Sappeen pääkohderyhmä. Toinen merkittävä kävijäryhmä on varttuneempi väki, joka arvostaa laatua ja harrastusmahdollisuuksia sekä rauhallista ympäristöä. Asiakkaat tulevat lähinnä Helsinki-Turku-Tampere kolmiosta. Pietarin seudulta ja Baltiasta käy perhematkailijoita Sappeella. Lautailijat ja muut vapaampien tyylien laskijat ovat tärkeä kävijäjoukko. Heitä tulee koko Suomesta ja Pohjois-Euroopasta. Sappeen tarjonnassa eri-ikäiset lautailijat on huomioitu mm. turvallisuustekijöiden suhteen. Alaikäisetkin ovat tervetulleita myös omatoimisesti, vaikka suurin osa heistä kulkee vielä perheen mukana. Päiväkävijät muodostavat tärkeän osan asiakaskunnasta. Päiväkävijöitä ovat mm. Tampereen seudun nuoret lautailijat ja laskettelijat sekä seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat. 20

20 Ravintoloiden tarjonta on suhteellisen edullista ja nettikahvila löytyy tarjonnasta. Myös tasokkaalle ruokaravintolalle riittää kysyntää. Sappeella on iltaisin varhaisnuorille (alle 18 v.) tekemistä: tapahtumia, konsertteja, elokuvia, pelaamista, kilpailuja, välinevalmistajien tapahtumia, limpparidiskoja jne. Rullalautailu on kesän yksi kärkilaji, jolle on rakennettu mittavat puitteet. Alueella on Suomen tunnetuin seikkailumetsä, jossa järjestetään erilaisia survival- ja seikkailu- ja roolipelitapahtumia. Perheen pienimmille on oma satumetsä. Pääasiallinen majoitusmuoto on mökkimajoitus, jossa tarjonta on tason ja koon suhteen monipuolista. Myös karavaaneille löytyy tilaa ja hyvät palvelut. Sappeelle on säännölliset ja hyvät bussiyhteydet Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Palvelut ovat suunnattu perheiden tarpeita ajatellen. Aktiivista tekemistä pitää olla vanhemmille sekä eri-ikäisille lapsille ja varhaisnuorisolle. Samoja palveluja käyttää pääosin myös varttuneempi asiakaskunta. Yhdyskuntarakenne tukee jalan liikkumista eli palvelut on keskitetty. Majoitus on sijoitettu maastoon lähelle palveluja, mutta hieman myös yksityisyyttä tarjoten. Business ja kansainvälinen Sappee Sappee on tunnettu matkailukeskus, jonka avainsanoja ovat tasokkuus, kansainvälisyys, räätälöidyt palvelut sekä erämaisuus yhdistettynä tiiviiseen ja monipuoliseen keskukseen. Yritysten asiakkaat ja työntekijät ovat pääkohderyhmä. Myös julkinen sektori on yhä kansainvälisempi ja järjestää EU:hun sekä tiedeyhteisöjen toimintaan liittyviä asiantuntijatapaamisia ja kongresseja Tampereella. Sappee on osa Pirkanmaan kokousmatkailuverkostoa, jossa sen rooli on vapaamuotoisten ideakokousten ja oheisohjelmien järjestäminen. Asiakkaat tulevat lähinnä Tampere Hämeenlinna akselilta sekä ulkomailta. Lapsettomat pariskunnat ja sinkut, jotka ovat valmiita maksamaan laadusta, ovat myös Sappeen vakioasiakkaita. Kansainväliset ryhmämatkalaiset ovat lähinnä perheitä Venäjältä, Baltiasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Suorat lentoyhteydet Euroopasta Tampereelle toimivat ympäri vuoden. Ohjelmapalvelut ovat monipuoliset ja tasokkaat ja ne ovat keskittyneet Laipan erämaa-alueelle. Tilausravintolat ja catering-palvelut ovat kehittyneitä. Kokoustiloja ja palveluja on tarjolla eri tarpeisiin. Majoitus on osin mökkimajoitusta ja osin isompiin yksiköihin keskittynyttä (20-30 henkeä). Pienehkölle hotellille voi olla kysyntää. Yritysten erilaiset loma-osakejärjestelmät ovat yleisiä. Vaihtoehdon edellytys on korkea, kansainvälinen laatutaso. Henkilöstön täytyy olla kielitaitoista ja perillä eri maiden kulttuurista ja tavoista. 21

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry Hiihto- ja laskettelututkimus 2011 Tutkimuksen perusosa TNS Gallup Oy Stakeholder Management Sirkka Paronen Heini Manninen Projekti 220101179 1 Sisältö Johdanto, tutkimuksen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

ALUEELLINEN VETOVOIMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Pertunmaan kunnan strategia

Pertunmaan kunnan strategia Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Masterplan. Ympärivuotisuus. Visio 2015. Strategiset päätavoitteet. Kehittämissuunnitelmat

Masterplan. Ympärivuotisuus. Visio 2015. Strategiset päätavoitteet. Kehittämissuunnitelmat Paljakkamasterplan Masterplan Visio 2015 Paljakka on vuonna 2015 ympärivuotinen, noin 1600 vuodepaikan matkailukohde. Paljakassa lomailijat keskittyvät lasketteluun ja luonnossa liikkumiseen. Strategiset

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot