Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma 1"

Transkriptio

1

2

3 Alkusanat Sappee on yksi eteläisen Suomen suosituimpia hiihtokeskuksia, jonka kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Kilpailu hiihtokeskusten kesken on kuitenkin kiihtymässä ja siinä mukana pysyminen edellyttää pitkälle tähtääviä suunnitelmia, jotka varmistavat menestyksen myös jatkossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt matkailun hanketyön tuloksellisuutta Suomessa. Selvityksen tuloksena ministeriö suosittelee matkailun julkiselle rahoitustuelle kolmea strategista painopistealuetta: matkailukeskusten kehittäminen, teemapohjaiset kehittämisohjelmat sekä profiilitapahtumien ja -kohteiden sekä matkailun yhteistyöprosessien kehittäminen. Työn tuloksena muodostettiin Sappeen matkailualueen visio vuodelle 2015 Alueen kehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteet Konkreettisia tuotekehitys- ja investointihankkeita sisältävä toimenpideohjelma Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma Hankkeen vaikutusten arviointi Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja hankkeet perustuvat visioon ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin sekä odotettavissa oleviin matkailukysynnän muutoksiin. Työn tavoitteena oli mahdollistaa Sappeen palvelutarjonnan monipuolistaminen siten, että matkailijoiden viipymä alueella pitenee ja kysynnän kausivaihtelut pienenevät. Pyrkimyksenä oli edelleen kehittää Sappeen talvimatkailuaktiviteetteja sekä toisaalta vahvistaa suosiota myös ympärivuotisena matkailukeskuksena. Suunnitteluprosessissa pyrittiin ottamaan huomioon alueen matkailuyrittäjien, matkailijoiden, alueen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, maanomistajien ja kuntien tarpeet mahdollisimman kattavasti. Työn aikana haastateltiin useita sidosryhmiä sekä järjestettiin kehittämisseminaari, johon osallistui alueen yrittäjiä, virkamiehiä ja muita toimijoita. Hankkeen tuloksena valmistunut Sappeen matkailualueen kehittämissuunnitelma on työkalu alueen edelleen kehittämiseen. Se mahdollistaa vastaisuudessa tapahtuvan yksityiskohtaisen hankesuunnittelun ja on ohjenuorana Sappeen maankäytön suunnittelulle. Hankkeen rahoittivat Pirkanmaan liitto (maakunnan kehittämisraha), Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan kunnat sekä Deltarec Oy. Hanketta hallinnoi Pälkäneen kunta ja sitä ohjasi kuntien edustajista, yrittäjistä ja rahoittajista muodostetut työ- ja ohjausryhmät. Suunnittelukeskus Oy:stä työhön osallistuivat Heli Kotilainen, Pauli Santala, Timo Leskinen ja Jari Kärkkäinen. Golfin erillisselvityksestä vastasivat Timo Harju-Autti ja Jari Rasinkangas. Projekti toteutettiin ajalla syyskuu 2004 lokakuu Osa esitetyistä hankkeista on lähtenyt jo liikkeelle projektin kuluessa. Pälkäneellä

4 Tiivistelmä Sappee on yksi eteläisen Suomen suurimpia hiihtokeskuksia ja koko Suomen kymmenen suurimman keskuksen joukossa, kun verrataan hissilipun myyntiä ja laskettelupäiviä. Sappee sijaitsee Pälkäneen kunnassa valtatie 12 läheisyydessä. Tampereelle on matkaa 65 kilometriä ja pääkaupunkiseudulle 160 kilometriä. Sappeen alueeseen liittyy Laipanmaa, joka on Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä metsä-alueita. Laajat vesialueet ympäröivät keskusta. Sappeen palveluihin kuuluvat tällä hetkellä rinne-, majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelut. Alueella on myös runsaasti rinnetoimintoihin liittyviä tapahtumia. Pääpaino on talven palvelutarjonnassa. Sappeen vahvuuksia ovat mm. sen sijainti lähellä suuria asutuskeskittymiä, vaihteleva ja monipuoliset rinteet, laajat metsä- ja vesistöalueet aivan keskuksen tuntumassa sekä seudun muu matkailutarjonta. Mahdollisuuksia luovat mm. Tampereen läheisyys ja siellä erityisesti kokous- ja kongressimatkailu, lentoliikenteen tarjonnan monipuolistumisen myötä tulevat ulkomaiset matkailijat, keskuksen kytkeminen tiiviiseen yhteistyöhön alueen muun palvelutarjonnan kanssa sekä ympärivuotisen toiminnan tuoma monipuolisuus. Sappeen visio vuoteen 2015 Sappee on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus sekä monipuolinen ympärivuotinen matkailukeskus, joka tarjoaa luontoon ja liikuntaan perustuvia palveluja verkottuneena muiden toimijoiden kanssa. Sappee tarjoaa lähellä olevan vaihtoehdon eteläsuomaisille perheille viettää vapaa-aikaa. Toinen merkittävä kohderyhmä ovat kokous- ja yritysvieraat. Suuri osa asiakkaista on päiväkävijöitä. Kansainväliset vieraat tulevat enimmäkseen Venäjältä, Baltiasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Vaikka keskus on ympärivuotinen, on toiminnan selkeä painopiste talven toiminnassa. Luonto, liikunta ja hyvinvointi ovat avainsanat, joiden ympärille palvelut keskittyvät. Monipuolista majoitusta on tarjolla runsaasti. Tapahtumia on ympäri vuoden. Yhdyskuntarakenne on tiivis ja matala, kuitenkin niin, että luonto on koko ajan läsnä tarjoten suojaa ja yksityisyyttä. Sappeen luonnetta kuvaavat parhaiten sanat aitous, turvallisuus, aktiivisuus, monipuolisuus, laatu ja luonnonläheisyys. Sappee on verkottunut tehokkaasti Pirkanmaan matkailuklusteriin. Se toimii alueellisena veturina kytkien seudun palvelujen tarjoajat mukaan omaan tarjontaansa. Sappeen pitkän tähtäimen tavoitteet: 1) Matkailutulon kasvattaminen miljoonaan euroon. 2) Laadun kohottaminen 3) Tunnettavuuden nostaminen 4) Selkeän imagon luominen 5) Sappeesta Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus 6) Lumettoman ajan vetovoiman kasvattaminen 7) Palvelutarjonnan monipuolistaminen 8) Verkottuminen seudun ja Tampereen palvelutarjonnan kanssa 9) Kokous- ja yritysvieraiden määrän lisääminen 10) Kansainvälisten vierailijoiden osuuden kasvattaminen 11) Tiivis yhdyskuntarakenne

5 Mitoitus ja maankäyttö Sappeelle odotetaan vuonna 2015 vuosittain noin kävijää. Vuodepaikkoja on tavoitevuonna noin Tämä tarkoittaa keskimäärin 20 mökin rakentamista vuodessa. Uusi asiakaspaikan ravintola on valmistumassa loppuvuodesta Uusia rinteitä ja hissejä rakennetaan niin että rinteillä kävijöitä on vajaa päivässä (huippu noin kävijää). Tiestö ja reitistöt rakennetaan palvelemaan kasvavia matkailijamääriä. Palvelut keskittyvät Sappeenvuoren laelle ja majoitusyksiköt muodostavat kylämäisiä kokonaisuuksia. Rinnetoimintojen laajentumiselle varataan riittävästi alueita. Mahdollinen golf-kenttä sijoitetaan vuoren eteläpuolelle. Nykyisissä ja tekeillä olevissa asemakaavoissa on riittävästi rakennuspaikkoja ja rakennusoikeutta vuoteen 2015 asti. Toimenpiteet vision toteuttamiseksi Kehittämisohjelmassa on esitetty toiminnan kehittämiseksi joukko tuotekehityshankkeita, joista keskeisimpiä ovat Sappeen kehittämisryhmän perustaminen, Sappeen tapahtumakalenterin systemaattinen toteutus, imago- ja markkinointisuunnitelman laatiminen, Laipanmaan metsäalueen kehittämis- ja investointisuunnitelma sekä lasten ja lapsiperheiden huomioiminen kaikessa toiminnassa. Investointihankkeita esitetään toteutettavaksi yhteensä noin miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Tärkeimpiä ovat investoinnit rinnetoimintaan, ravintolatoiminnan ja Caravan alueen kehittäminen sekä ohjelmapalvelutalon ja ratsastuskeskuksen rakentaminen. Investoinnit keskittyvät lumettoman ajan palvelutarjonnan parantamiseen. Hankkeen vaikutuksia ja kehityksen seuranta Tavoitekävijämäärän toteutuessa vuosittaisen matkailutulon työllistävä kokonaisvaikutus alueelle on noin 270 henkilötyövuotta. Investointien työllisyysvaikutukset 10 vuodessa ovat yhteensä noin 640 henkilötyövuotta, joista alueelle välittömästi kohdistuvia on 360. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat pääsääntöisesti normaalia talousmetsää ja tiedossa olevat arvokkaat luontoalueet säilytetään rakentamattomina. Alueen jätevedet hoidetaan keskitetysti. Maisemallisesti merkittävin vaikutus on rinnealueiden laajenemisella. Sappeen kehittymistä suositellaan systemaattisesti seurattavan vuosittain. Hankkeen yhteydessä laadittiin järjestelmä, jota voi seurannassa hyödyntää. Paitsi mitattavia vaikutuksia lähialueelle, on Sappeen matkailukeskuksen kehittämisellä laajoja vaikutuksia koko Pirkanmaan matkailulle. Tavoitteena on tehdä Sappeesta Pirkanmaan monipuolisin perhematkailukohde, joka toimii tiiviissä yhteistyössä niin lähikuntien, Tampereen kuin koko maakunnan matkailutarjonnan kanssa. Matkailun kehittäminen parantaa paikallisten ihmisten virkistysmahdollisuuksia. Latujen ja reitistöjen rakentaminen, rantojen kunnostus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tukevat vakituisten asukkaiden viihtyvyyttä ja lisäävät kuntien vetovoimaa potentiaalisten uusien asukkaiden silmissä.

6 Sisältö 1 Sappee nyt Toimintaympäristö Matkailun trendit Kysyntä Sappeen toimintojen nykytila Palvelutarjonta ja käyttäjäryhmtä Maankäyttö Infrastruktuuri Liikennejärjestelmä ja pysäköinti Nelikenttäanalyysi 19 2 Strategia Sappeen kehityskuvat Sappeen visio Pitkän tähtäimen tavoitteet 23 3 Mitoitus Mitoitusvaihtoehdot Riskit vaihtoehdoissa Palvelujen mitoitus 31 4 Toimenpideohjelma Ensisijaiset hankkeet Tuotekehityshankkeet Investointihankkeet Alustava selvitys golf-kentän toteuttamiseksi 44 5 Sappeen maankäyttö Kasvusuunta-alueiden tarkastelu Maankäytön yleissuunnitelma 46 6 Hankkeen vaikutuksia Matkailutulo ja -työllisyys Luonnonympäristö ja maisema 49 7 Rahoitusmahdollisuuksia 51 8 Seurantajärjestelmä 58 Liite 1 Sappeen asiakaskysely Liite 2 Kilpailija-analyysi 62 Liite 3 Lähteet 69

7 1 Sappee nyt 1.1 Toimintaympäristö Sappee sijaitsee Pälkäneen kunnassa Kaakkois-Pirkanmaalla valtatie 12 (Tampere-Lahti) läheisyydessä. Etäisyys Tampereelle on 65 kilometriä, Hämeenlinnaan 50 kilometriä ja pääkaupunkiseudulle noin 160 kilometriä. Sappeen alueeseen liittyy Laipanmaa, joka Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä metsäalueita, sen pinta-ala on n hehtaaria. Laipanmaa on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta - se ei siis ole nimetty luonnonsuojelukohde. Tunnetuimpia Pälkäneen matkailukohteita on Rönnvikin viinitila, jossa vuosittain vierailee noin kävijää. Viinituotteiden lisäksi Rönnvik tarjoaa tilakierroksia, viininmaistajaisia, ravintolapalveluita tilauksesta sekä kahvilapalveluita viinitilan ollessa avoinna. Muualla kuin Sappeella matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä on mm. Hotelli Aapiskukko, joka sijaitsee Pälkäneen keskustan läheisyydessä. Majoituspalveluita tarjoaa myös Villa Amanda Sahalahdella, Hotelli Urku Kangasalla, Hotelli Waltikka Valkeakoskella sekä Tampereen hotellit. Sappeen läheisyydessä on tarjolla myös bed&breakfast -tyyppistä majoitusta sekä mökkimajoitusta. Kesäaikana Aitoon kotitalousoppilaitos tarjoaa majoituspalveluja. Sappee osana Pirkanmaan matkailua Pirkanmaalla matkailun kehittämistä ohjaa matkailustrategia, jonka painopistealueina ovat perhematkailu, kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailu sekä kulttuurimatkailu. Pirkanmaan matkailutulon on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: Perhematkailu 30 % Työmatkailu / yritysasiakkaat 27 % Kulttuurimatkailu 23 % Kokous-/kongressi-/messumatkailu 20 % Vuonna 2003 Pirkanmaalla oli rekisteröityjä majoitusvuorokausia 1,2 miljoonaa, joista kotimaisten matkailijoiden osuus oli 85 %. Majoitusvuorokausilla mitattuna matkailu Pirkanmaalla on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin. Kävijämäärätilastot kertovat että Pirkanmaan matkailu perustuu vahvasti Tampereen kaupungin tarjontaan. 1 Sappeen asema Pirkanmaan matkailutarjonnassa on merkittävä. Sappeen nykyinen matkailutarjonta sopii sekä perhe- että kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailusegmenteille. Kävijämäärillä mitattuna Sappee on vetovoimaisin kohde maakunnassa heti Tampereen kohteiden, Kylpylähotelli Rantasipi Edenin ja Nuutajärven lasikylän jälkeen 2. 1 Pirkanmaan TE-keskus (2004). Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi. 2 Matkailun edistämiskeskus (2004). Matkakohteiden kävijämäärät. 8

8 Sappee Suomen hiihtokeskusten joukossa Suomen hiihtokeskuksien joukossa Sappee on yksi kymmenestä suurimmasta keskuksesta kävijämäärällä mitattuna. Vuonna 2004 Eteläisessä Suomessa vain Himos ( kävijää) ja Messilä ( kävijää) ovat suurempia kuin Sappee ( kävijää). Pirkanmaan alueella sijaitseva toinen hiihtokeskus on Ellivuori ( kävijää). Hissilippumyynnillä mitattuna Sappee on Suomen yhdeksänneksi suurin keskus. 20 suurimman keskuksen hissilipunmyynti (1 000 euroa). (Lähde: Suomen hiihtokeskusyhdistys 2005) 9

9 1.1.1 Matkailun trendit Seuraavassa lyhyesti matkailun trendejä, jotka vaikuttavat myös Sappeen tulevaisuuteen. Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja. Vuoteen 2020 mennessä on ennustettu matkailijoiden määrän kolminkertaistuvan (1,5 miljardiin) ja matkailutulon määrän viisinkertaistuvan (21 mrd. ). 3 Kestävä kehitys. Kestävän kehityksen periaatteet muuttuvat lisäarvosta perusedellytykseksi. Matkanjärjestäjät vaativat tuottajilta ympäristön huomioivia tuotteita. Matkailuteollisuudesta elämysteollisuuteen. Painopiste siirtyy palvelujen tuottamisesta kohti yksilöllisempien elämysten tuottamista asiakkaalle. Virtuaalitodellisuus suunnannäyttäjänä. Virtuaalisuuden ja teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia voidaan käyttää mm. virtuaalimatkailun eri keinojen lisäämiseen (simulaattorit, liikkeisiin reagoivat ohjelmat) sekä markkinointiin. Varttuneempi väestö yhä tärkeämmäksi asiakasryhmäksi. 55+ ikäisiltä ovat lapset muuttaneet kotoa, asunto ja auto on maksettu ja tulot ovat työuran huipussa. Tämä ryhmä on myös tottunut kuluttamaan ja vaatimaan laatua. Imagon merkitys kasvaa, matkakohde on muotituote. Imagoa hiomalla kohteet lisäävät vetovoimaansa ja erottautuvat kilpailijoistaan. Lyhyet lomat yleistyvät. Asiakkaille, joilla on vähän aikaa, mutta paljon rahaa, on pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman paljon elämyksiä tiiviissä ajassa. Kokousmatkailu lisääntyy. Korkeatasoiset kokoustilat yhdessä luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kanssa kiinnostavat monia kokousjärjestäjiä ja heidän asiakkaitaan. Luonto- ja kulttuurimatkailu kasvavat. Molempien harrastajakunta muodostuu sekä harvoista syvällisesti asiaan perehtyneistä että suuresta yleisöstä. Terveys- ja hyvinvointi palveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti asennemuutosten ja väestön ikääntymisen myötä. Teemamatkat lisääntyvät. Teemamatkailussa matkojen motivaationa on kiinnostus johonkin rajattuun aiheeseen. Esimerkkejä ovat Disneyland ja Muumimaailma. Suomeen suuntautuvien teemamatkojen määrä kasvaa (esim. joulu). Paikallinen kulttuurihistoria tarjoaa mahdollisuuksia tuotekehittelyyn esim. tarinat ja erilaiset tapahtumat. Terrorismin uhka muuttaa ihmisten matkakäyttäytymistä kansainvälisen matkailun osalta. Suomen kannalta uhkakuvana on matkailijoiden jättäytyminen kokonaan pois kansainvälisestä matkailusta. Mahdollisuuksia tarjoaa taas Suomen turvallinen maine sekä kotimaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen. 3 Tourism Highlights. Edition World Tourism Organisation. 10

10 Trendit Sappeen näkökulmasta: Kestävä kehitys on mahdollisuus, joka voidaan ottaa ohjenuoraksi koko Sappeen kehittämisessä. Lyhyiden lomien yleistyminen on Sappeen sijainti huomioiden merkittävä mahdollisuus. Haasteena on imagon merkityksen kasvu. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu tukevat jo nykyistä Sappeen palvelutarjontaa. Hyvät kokoustilat ja monipuolinen oheisohjelma voivat olla Sappeen tulevaisuuden vahvuuksia. Teemamatkailussa on rajattomasti mahdollisuuksia: historia, vuodenajat, eri liikuntalajit, tapahtumat jne Kysyntä Sappeen palvelutarjonta koostuu täällä hetkellä hiihtokeskustoiminnasta, ohjelmapalveluista, mökkimajoituksesta sekä vaunupaikoista, joiden kysyntää ja asiakasryhmiä on kuvattu alla. Hiihtokeskustoiminta Suomessa on noin 101 hiihtokeskusta, joista viidennes on luokiteltu valtakunnallisiksi matkailukeskuksiksi. Hissilippumyynti on 1990-luvun alun jälkeen ollut voimakkaassa kasvussa. Hissilippumyynti oli Suomessa kaudella 2004/2005 yhteensä 46 miljoonaa euroa. Hiihtokeskusten aikaansaama matkailutulo (koko matkan aikana tapahtuva kulutus huomioiden) oli kaudella 2003/2004 noin 443 miljoonaa euroa. 4 Hiihtokeskusten laskettelijamäärä kaudella 2004/05 oli noin 1 miljoona henkilöä ja laskettelupäiviä kertyi yli 2,7 miljoonaa. Ulkomaalaisia laskettelijoita oli noin Harrastajien määrä on lähtenyt uuteen pienoiseen nousuun, kun kasvavat ikäluokat ovat löytäneet lumilautailun kautta rinteet. Hiihtokeskukset ovat vakiinnuttaneet taloudellista tilaansa ja niiden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Hiihtokeskuskapasiteettia on poistunut markkinoilta pienistä yksiköistä pääosin 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Matkailukeskukset muodostavat Suomen matkailutarjonnasta keskeisen osan. Jatkossa kehittämisen painopiste siirtyy majoituskapasiteetin voimakkaasta lisäämisestä ja loma-asuntojen rakentamisesta matkailukeskusten toiminnalliseen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä ympäristöä parantaviin hankkeisiin. Ulkomaalaisten osuus laskettelijoista on vielä vähäinen, joskin määrä on kasvussa. Viime vuosina kasvua on syntynyt mm. Venäjältä, Britanniasta ja Baltian maista. 4 Suomen hiihtokeskusyhdistys ry, Hiihtokeskustutkimus

11 Maastohiihtäjiä on Suomessa noin miljoona ja määrä on kasvussa. Hiihtokeskusten hissilipunmyynti on ollut tasaisessa kasvussa (milj. euroa). (Suomen hiihtokeskusyhdistys 2005). Ohjelmapalvelut Ohjelmapalveluyritysten kokonaisliikevaihto Suomessa vuonna 2002 oli noin 39,4 miljoonaa euroa (ei sis. ns. safaritoimintaa 5 ). Alan kärkiyritysten kilpailukyky on vahva ja pienten ohjelmapalveluyritysten tulisikin pyrkiä verkostoitumaan alueen kärkiyritysten kanssa. Viime vuosien ns. IT-kuplan puhkeaminen on vaikeuttanut monien ohjelmapalveluyritysten toimintaa, koska suuri osa asiakkaita oli IT-alan yrityksiä. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on pienentynyt noin 2 %. 6 Ohjelmapalveluiden toimialaan luettavien urheilutoiminnan yritysten (mm. golf, liikuntahallit) liikevaihto oli vuonna miljoonaan euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 20 %. 7 Vesistöjen merkitys matkailumarkkinoinnissa on kasvava sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Esimerkiksi melonta on kasvattanut harrastajamääriään viime vuosina. Luontoaktiviteettien kysyntänäkymät ovat hyvät. Matkailijat arvostavat puhdasta luontoa, saasteettomuutta ja turvallisuutta. Trendejä ovat edelleen erilaiset seikkailuaktiviteetit sekä nousevana suuntauksena erilaiset hyvinvointiin liittyvät matkailutuotteet. Tulevaisuuden tuotteista kasvua ennustetaan myös incentive-tuotteille ja kalastusmatkailupalveluille. Eri vuodenajat mahdollistavat monipuolisen, myös sesonkien ulkopuolisten, tuotteiden kehittämisen, mikä lisää matkailukysyntää Suomeen ja Suomessa. Väestö- ja matkailijarakenteen ikääntymisen tuomat vaatimukset tarjottaville ohjelmallisille palveluille ovat haaste tuotekehitykselle. Ikääntyvä väestö on yhä laatutietoisempaa, terveempää ja hyvätulisempaa. MEKin Suomen kesä markkinointiviestintästrategian mukaan Suomen kesä on valikoidulle kohderyhmälle ensimmäinen vaihtoehto ainutlaatuisen virkistävän kokemuksen saavuttamiseen. Nykyinen Euroopasta tulevat asiakkaat ovat tyypillisesti yli 40-vuotiaita pariskuntia, jotka matkustavat ilman lapsia ja ovat varsin hyvin toimeentulevia, koulutettuja ja paljon matkustaneita. Toisena ryhmänä ovat ilman lapsia matkustavat vuotiaat parit, henkilöt, jotka etsivät aina uutta ja erilaista. Venäjältä odotetaan kesällä pääasiassa lapsiperheitä tai useita perheitä, jotka arvostavat yhdessäoloa. 12

12 Aktiviteetteja Suomessa lomansa aikana harrastaa joka viides ulkomaalainen. Suosituimpia kesäaktiviteetteja ovat kalastus, vaellus ja pyöräily. Mökkimajoitus Mökkimajoituksen suosio Suomessa on kasvanut viime vuosina, mutta vieläkin vuodepaikkojen käyttöaste vuositasolla on alhainen. Esimerkiksi kesän 2003 käyttöasteet ovat parempia kuin edellisinä vastaavina ajankohtina verrattuna, mutta siltikin heinäkuun 2003 käyttöaste oli vain 54 %. Talvikaudella hiihtokeskuksien yhteydessä olevien mökkien käyttöaste on huomattavasti parempi. Lähes kolme neljännestä asiakkaista on kotimaisia, oman maakunnan ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Paikallisten ja maakunnallisten asiakkaiden osuus on pieni. Kotimainen asiakas on omalla autolla liikkuva lapsiperhe, mutta myös erilaiset ystävä- ja harrasteryhmät ovat merkittäviä asiakasryhmiä. Ulkomaiset asiakkaat ovat enimmäkseen lapsettomia pareja, tuttavaryhmiä ja lapsiperheitä. Lähes puolet (42 %) ulkomaalaisvieraista tuli Venäjältä. Seuraavaksi eniten oli saksalaismatkailijoita ja kolmanneksi eniten virolaisia. Lomaosakeliiketoiminta on kasvussa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen Viikko-osake Yhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2003 Suomessa myytiin yli viikko-osaketta. Kauppojen yhteisarvo oli lähes 30 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli runsaat 20 prosenttia. Suomessa viikko-osakkeen omistaa suomalaista. Selvitysten mukaan viikko-osakkeen ostaneista 41 prosenttia on yli 54-vuotiaita, 33 prosenttia kuuluu ikäryhmään vuotta ja 26 prosenttia ikähaarukkaan vuotta. Kehitystrendinä on, että viikko-osakkeen omistajien keski-ikä laskee koko ajan. Viikko-osakekohteiden menestys edellyttää kolmea asiaa. Oman ympärivuotisen laadukkaan palvelutarjonnan ja korkeatasoisten vapaa-ajan huoneistojen lisäksi lomakeskuksen ympäristön pitää miellyttää. Viikko-osakekohteilla täytyy olla muutakin kuin vain kesä- ja talvisesonki. Kiinnostavuutta täytyy löytyä kaikille vuodenajoille. Menestyäkseen viikko-osakelomakeskukset ovat parantaneet sisätiloihin rakennettua harrastepalvelu- ja ohjelmatarjontaansa. Yritykset ja yhteisöt ovat viikko-osakepuolella uusi, merkittävä asiakasryhmä. Yritysten suunnalla on tapahtunut selkeä asennemuutos. Yritykset ja yhteisöt ovat todenneet, että omat lomakylät ja -mökit ovat hankalia ja kalliita ylläpitää. Mm. isot konsernit ovat voineet vapauttaa omistamistaan lomakylistä huomattavasti enemmän pääomia kuin mitä ovat sijoittaneet hankkimiinsa uusiin viikko-osakkeisiin. Konsernin työntekijöiden kannalta palveluvalikoima on tullut aikaisempaa huomattavasti laajemmaksi. Lomakohteet ovat paljon tasokkaampia, mutta silti työntekijät eivät maksa käyttämistään lomaviikosta sen enempää kuin aikaisemminkaan. 13

13 Pysyvä vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asukkaat käyttävät lomaillessaan omalla mökillään seudun palveluja, myös matkailupalveluja. Sappeeta ympäröivissä kunnissa on erittäin paljon vapaa-ajan asuntoja ja muualta tulleita mökkiläisiä. Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asunnot Luopioinen Kuhmalahti 944 Pälkäne Kangasala Yhteensä Tilastokeskuksen tekemän Kesämökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asunto on jonkun mökkitalouteen kuuluvan käytössä keskimäärin 72 vuorokautta vuoden aikana. 8 Tästä suoraan seudun mökkimäärään suhteutettuna Sappeen lähikunnissa viettää vähintään yksi ihminen noin yöpymisvuorokautta vuosittain vapaa-aikaansa kesämökillä. Kun mökillä ollaan harvoin yksin ja mökkejä käyttää usein myös muut kuin omistajatalouksiin kuuluvat, esim. lapset, voi luvun arvioida helposti olevan jopa kaksinkertainen. Näin päätellen Sappeen lähikunnissa on vuosittain reilu miljoona yöpymisvuorokautta vapaa-ajan asunnoilla. Caravan-matkailu Leirintäalueiden asiakasmäärä on vakiintunut noin 2 miljoonaan yöpymisvuorokauteen vuodessa. Vuonna 2004 yöpymisvuorokausia kertyi 2,095 miljoonaa 9. Matkailuajoneuvoja Suomessa on yli SF-Caravan ry:ssä on jäseniä Hieman yli puolet karavaanareista on lapsiperheitä. Kolmasosa on perheitä, joiden lapset ovat jo lähteneet kotoa, ja loput ovat lapsettomia perheitä tai yksineläjiä. Kesämökkinä vaunuaan käyttää kaksi viidestä. Joka kolmas hyödyntää vaunuaan tukikohtana retkeiltäessä tai patikoitaessa. Neljäsosalle matkailuvaunu toimii laskettelumatkan tukikohtana. Saman verran on niitä, jotka asuvat matkailuajoneuvossa kalastusmatkoillaan. Maastohiihdon tukikohtana auto tai vaunu oli joka viidennellä. Lähes kaksi kolmesta (60 %) karavaanarista käyttää vaunuja myös talviaikaan. Talvella tapahtuvat yöpymiset perustuvat pitkälti kausipaikoilla pidettäviin vaunupaikkoihin, ja liikkuminen on vähäistä. Talvipaikat vetävät, jos lähellä on aktiviteetteja (esimerkiksi hiihto, pilkki, laskettelu, moottorikelkkailu, viihdepalvelut). Laskettelumahdollisuuksien lisäksi karavaanarit hakeutuvat talvikohteisiin, joissa on mahdollisuus talvikalastaa, hiihtää tai moottorikelkkailla. Pilkkiminen on vakiinnuttanut paikkansa karavaanareiden suosimana lajina. Usein talvikohteena ovat myös SF-Caravanin jäsenyhdistysalueet. Karavaanareiden lumikauden markkinat ovat kooltaan huomattavasti kesämarkkinoita pienemmät, karkeasti arvioituna vain noin 8 % siitä Väestörekisterikeskus (2005). 8 Tilastokeskus (2004). Mökkibarometri Tilastokeskus (2005) Matkailutilasto Ympäristöministeriö, Suomen leirintämatkailun nykytila ja kehittämisnäkymät (2003) 14

14 Suomalaisten liikuntatottumukset Liikuntatottumukset muuttuvat väestörakenteen muutosten myötä. Hiihdon ja laskettelun harrastajien määrä muihin lajeihin verrattuna on edelleen suuri, vaikka lumilautailun suhteellinen kasvu onkin voimakasta. Taloustutkimuksen Suomi Tänään -tutkimuksen mukaan 37 % suomalaisista vuotiaista harrastaa maastohiihtoa vähintään kerran kaudessa. Laskettelua harrastaa 15 % samasta kohderyhmästä. Laskettelutavoista yleisintä tavallista laskettelua harrasti vähintään kerran kaudessa 78 % laskettelevista vuotiaista suomalaisista. Lumilautailua harrasti 27 %. Tutkimuksen mukaan laskettelun ja lumilautailun harrastaminen on pysynyt samalla tasolla. Kasvua molempien lajien osalta edelliseen tutkimukseen verrattuna on 2 % -yksikköä 11. Alppihiihto, lumilautailu ja freestyle ovat suomalaisten eri harrastelajien arvostuksessa korkealla. Eri lajien mielikuvia kysyttäessä nämä lajit ovat eniten arvostettuja. Urheilulajien mielikuvat (Taloustutkimus Oy. Suomi tänään 4/2004. Urheilulajien arvo- ja asennetutkimus) 11 SHKY, Suomi Tänään

15 Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan johdonmukaisesti vuodesta 1994 asti potentiaalisia harrastajia lisänneet lajit ovat golf, melonta, pyöräily, ratsastus, salibandy, seinä- ja vuorikiipeily, soutu ja tanssi. Eniten harrastajia vuosina 1997/ lisänneet lajit 12 Laji Muutos Suhteellinen muutos Rullaluistelu (+ 355 %) Salibandy (+ 18 %) Kuntosaliharjoittelu (+ 5 %) Voimistelu (+ 8 %) Ratsastus (+ 44 %) Jalkapallo (+ 14 %) Tanssi (+ 26 %) Lumilautailu (+119 %) Suunnistus (+ 25 %) Moottoripyöräily (+170 %) Hiihto (+ 1 %) Golf (+ 15 %) Jääkiekko (+ 8 %) Rullalautailu (+ 171 %) Melonta (+ 42 %) Kysyntä Sappeen näkökulmasta Kilpailu hiihtokeskustoiminnassa on kovaa. Suuret ja monipuoliset keskukset pärjäävät parhaiten. Kehittämisen painopiste on toimintojen, infrastruktuurin ja ympäristön parannushankkeissa. Hiihtokeskukset ovat muuttumassa ympärivuotisiksi ja monipuolisiksi matkailukeskuksiksi, jotka tarjoavat laskettelun rinnalla runsaasti muita liikuntalajeja ja palveluja. Ohjelmapalvelujen kysynnän kasvu on taittunut. Kysyntää on erityisesti luontokokemukseen ja vesistöihin liittyville palveluille. Seikkailutuotteiden rinnalle ovat nousseet hyvinvointiin liittyvät palvelut. Sappeella on mahdollisuus tarjota erityisesti luontoon ja vesistöihin liittyviä palveluja. Mökkimajoituksen suosio on kasvanut, vaikka käyttöasteet ovat edelleenkin suhteellisen alhaiset. Kotimainen asiakas on tyypillisesti autolla liikkuva lapsiperhe. Lomaosakeliiketoiminta on kasvussa, erityisesti yritykset ja yhteisöt ovat siitä kiinnostuneita. Seudun vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä Sappeen matkailupalveluille. Suomalaisten liikuntatottumukset muuttuvat. Kasvulajeja ovat mm, hiihto, rullaluistelu- ja lautailu, lumilautailu, golf, ratsastus, seinä- ja vuorikiipeily, melonta, suunnistus ja tanssi. Näiden mahdollisuuksia Sappeella on tutkittava. 12 SLU, Suuri kansallinen liikuntatutkimus (2002) 16

16 1.2 Sappeen toimintojen nykytila Palvelutarjonta ja käyttäjäryhmät Sappeen majoitustarjonta koostuu vuokramökeistä, lomahuoneistoista hirsirakenteisissa rivitaloissa sekä vaunupaikoista. Kaudella mökeissä ja loma-huoneistoissa kertyi noin majoitusvuorokautta ja vaunualueella noin majoitusvuorokautta. Kaudella Sappeen rinteissä kertyi laskettelupäivää. Edelliseen kauteen verrattuna kasvua on ollut 3 %. Kuuden viimeisen kauden aikana laskettelupäivät ovat kasvaneet yhteensä 19 %. Vilkkaimpina kuukausina laskettelupäiviä kertyy keskimäärin Sappeen kävijät tulevat pääosin alueelta Helsinki-Turku-Tampere alueelta, joista suurin osa Tampereen seudulta. Ohjelmapalveluyritysten asiakkaat ovat pääosin yritysasiakkaita. Ohjelmapalveluyritysten asiakkaista noin % tulee ulkomailta Maankäyttö Maakuntakaava Maakuntakaavaehdotuksessa Sappeenvuoren ja kylän sekä Aitoon kotitalousoppilaitoksen alueet on rajattu matkailun kehittämisen kohdealueeksi (MV). Sappeenvuori ja Iso ja Vähä Arajärven välinen alue on osoitettu maakunnallisesti tärkeäksi matkailupalveluiden alueeksi (RM) sekä Aitoon kotitalousoppilaitos on palveluiden ja hallinnon alueeksi (P). Yleiskaava Sappeen kylä- ja matkailualueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa Pälkäneen kunnan alueella. Yleiskaavaprosessi on edelleen kesken. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu nykyiset rinnealueet urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Rinnealueisiin ei ole esitetty laajennuksia. Matkailupalveluiden aluetta on esitetty laajennettavaksi Sappeenvuoren päälle. Uutta loma-asutusta esitetään lähinnä Iso Arajärven koillispuolelle, Vähä Arajärven eteläpuolelle sekä Aitoon kotitalousoppilaitoksen lähelle yleisen tien varrelle sekä tien ja rannan väliin. Asemakaava Alueelle on laadittu 7 erillistä asemakaavaa, joista yksi Aitoon kotitalousoppilaitoksen alueelle. Matkailualueita koskevissa kaavoissa on loma-asunnon rakennuspaikkoja yhteensä 260 kpl, jossa rakennusoikeutta on osoitettu k-m². Matkailupalveluiden aluetta kaavoissa on yhteensä k-m². Lisäksi Sappeenvuoren päälle ja hissin ala-aseman viereen on osoitettu matkailuvaunuille aluetta 4 ha. Asemakaavat ovat Sappeen lakialuetta ja kotitalousoppilaitosta lukuun ottamatta lähes toteutumattomia. Kesällä 2006 hyväksytyssä asemakaavassa Sappeen päälle on osoitettu uutta vaunualuetta noin 5 ha ja loma-asunnon rakennuspaikkoja noin 35 kpl. Rakennusoikeutta uudella alueella on noin 17

17 4 100 k-m². Toinen uusi asemakaava on vireillä hissien ala-aseman lähelle. Kaavassa on osoitettu 15 uutta lomarakennuspaikkaa ja k-m². Yhdyskuntarakenne Sappeen hiihtokeskus on alkanut rakentua ennestään rakentumattomalle neitseelliselle alueelle. Rinteiden alapäässä on ollut hiukan vanhaa asutusta. Sappeen vanha kylä sijoittuu Sappeenvuoren länsipuolelle. Omarantainen loma-asutus on hyvin runsasta kaikkien lähijärvien rannoilla. Sappeenvuoren päälle on rinne- ja ravintolapalveluiden yhteyteen alkanut rakentua loma-asutusta sekä matkailuvaunupaikkoja. Muutamia loma-asuntoa on rakennettu myös Sappeenvuoren etelään viettävälle rinteelle. Samoin muutamia yksittäisiä mökkejä on hissien ala-asemien läheisyydessä. Kaavoituksen suuntaaminen sekä Sappeenvuoren päälle ja alle on omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta ja palveluja sekä lisäämään toteuttamiskustannuksia. Kunnallistekniikan toteuttaminen on maanomistajien asia. Maanomistus Alueen maanomistus on melko hajanaista. Ydinalueen maanomistus on rinne-yhtiön hallussa. UPM-Kymmene Oyj:n omistus sijoittuu rinnealueiden luoteis-puolelle. Pälkäneen kunta omistaa maata Pälkäneveden ja yleisen tien välissä olevalla alueella. Muutoin alueet ovat yksityishenkilöiden hallussa. Maanomistusolojen hajanaisuus ei ole juurikaan haitannut alueen kehitystä Infrastruktuuri Mäen päälle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, johon alueen rakennukset on liitetty. Jätevedet johdetaan kuntien rajalla Aitoon kotitalousoppilaitoksen lähellä olevalle puhdistamolle. Puhdistamon asukasvastikeluku on 400 henkilöä. Vesihuoltolinja seuraa yläosassa mäenpäälle menevää tietä, minkä jälkeen se erkanee länteen ja laskeutuu kuntien rajaa pitkin puhdistamolle Liikennejärjestelmä ja pysäköinti Pääosa alueelle tulevasta liikenteestä ohjautuu hiekkapintaiselle Sappeenvuorentielle, joka erkanee Luopioinen - Sahalahti tieltä. Onnettomuustilanteessa vain yksi olemassa oleva yhteys on liikenteellisesti ongelmallinen, koska se voidaan joutua sulkemaan. Hissien ala- ja yläasemien välinen yhteys on noin 7 km. Tie kulkee Iso Arajärven länsipuolelta Sappeen kylän kautta. Sappeenvuorella oleva katuverkko rakentuu kokoojatielenkkeihin, mikä varmistaa liikenteen toimivuuden. Pysäköintialueet on sijoitettu huolto- ja ravintolarakennusten yhteyteen aivan mäen päälle. Autopaikkoja alueella on yhteensä 350 kappaletta. 18

18 1.2.5 Nelikenttäanalyysi Seuraavaan on koottu Sappeen kehittämisen kannalta keskeisiä näkökulmia. VAHVUUDET HEIKKOUDET Ohjelmapalveluyritykset Seudun matkailutarjonta Kylien palvelutarjonta Sijainti Luonto Vesistö Vaihteleva rinne Rauhallisuus Turvallisuus Hyvä yhteistyö Sappeen tuntemattomuus Majoituspalvelujen vähäisyys Huono tieyhteys Murtomaahiihtoladut Vesihuoltoverkon keskeneräisyys Lumettoman ajan tuotteiden vähäisyys UHKAT MAHDOLLISUUDET Golfin ylitarjonta Halvat lennot vievät ihmiset ulkomaille Ilmaston lämpeneminen Yhdyskuntarakenteen hajoaminen Lumettoman ajan vetovoiman puute Aitoon kotitalousoppilaitoksen palvelut ja infra Laipan erämaa-alue Tampereen kokous- ja kongressimatkailu Ulkomaiset matkailijat (virolaiset, latvialaiset, venäläiset, saksalaiset, englantilaiset/halvat lennot) Ympärivuotisuus Verkostoituminen Järvet (kalastus, veneily) Golf Ratsastus Markkinointi Tapahtumat ja ravintolapalvelut Kokoukset Yksityiset investoijat Sappeen ala-asema 19

19 2 Strategia 2.1 Sappeen kehityskuvat Seuraavassa esitetään kaksi painotuksiltaan erilaista kehityskuvaa Sappeen vision pohjaksi. Kehityskuvien tehtävänä on esittää erilaisia tulevaisuuden toteutumisen mahdollisuuksia ja herättää ajatuksia, eikä niitä ole tarkoitusta toteuttaa sellaisenaan. Niistä on saatu aineksia Sappeen vision muodostamiselle (kts. luku 4.2). KEHITYSKUVAT Sappeen toimintaympäristö Sappeen nykytila Visio matkailun kehityksestä Perheiden Sappee Business Sappee SAPPEE VISIO 2015 ympärivuotisuus Perheiden Sappee Sappee on vetovoimainen matkailukohde, jonka avainsanoja ovat laatu, luonnonläheisyys, turvallisuus ja monipuoliset aktiviteetit. Kotimaiset perheet ovat Sappeen pääkohderyhmä. Toinen merkittävä kävijäryhmä on varttuneempi väki, joka arvostaa laatua ja harrastusmahdollisuuksia sekä rauhallista ympäristöä. Asiakkaat tulevat lähinnä Helsinki-Turku-Tampere kolmiosta. Pietarin seudulta ja Baltiasta käy perhematkailijoita Sappeella. Lautailijat ja muut vapaampien tyylien laskijat ovat tärkeä kävijäjoukko. Heitä tulee koko Suomesta ja Pohjois-Euroopasta. Sappeen tarjonnassa eri-ikäiset lautailijat on huomioitu mm. turvallisuustekijöiden suhteen. Alaikäisetkin ovat tervetulleita myös omatoimisesti, vaikka suurin osa heistä kulkee vielä perheen mukana. Päiväkävijät muodostavat tärkeän osan asiakaskunnasta. Päiväkävijöitä ovat mm. Tampereen seudun nuoret lautailijat ja laskettelijat sekä seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat. 20

20 Ravintoloiden tarjonta on suhteellisen edullista ja nettikahvila löytyy tarjonnasta. Myös tasokkaalle ruokaravintolalle riittää kysyntää. Sappeella on iltaisin varhaisnuorille (alle 18 v.) tekemistä: tapahtumia, konsertteja, elokuvia, pelaamista, kilpailuja, välinevalmistajien tapahtumia, limpparidiskoja jne. Rullalautailu on kesän yksi kärkilaji, jolle on rakennettu mittavat puitteet. Alueella on Suomen tunnetuin seikkailumetsä, jossa järjestetään erilaisia survival- ja seikkailu- ja roolipelitapahtumia. Perheen pienimmille on oma satumetsä. Pääasiallinen majoitusmuoto on mökkimajoitus, jossa tarjonta on tason ja koon suhteen monipuolista. Myös karavaaneille löytyy tilaa ja hyvät palvelut. Sappeelle on säännölliset ja hyvät bussiyhteydet Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Palvelut ovat suunnattu perheiden tarpeita ajatellen. Aktiivista tekemistä pitää olla vanhemmille sekä eri-ikäisille lapsille ja varhaisnuorisolle. Samoja palveluja käyttää pääosin myös varttuneempi asiakaskunta. Yhdyskuntarakenne tukee jalan liikkumista eli palvelut on keskitetty. Majoitus on sijoitettu maastoon lähelle palveluja, mutta hieman myös yksityisyyttä tarjoten. Business ja kansainvälinen Sappee Sappee on tunnettu matkailukeskus, jonka avainsanoja ovat tasokkuus, kansainvälisyys, räätälöidyt palvelut sekä erämaisuus yhdistettynä tiiviiseen ja monipuoliseen keskukseen. Yritysten asiakkaat ja työntekijät ovat pääkohderyhmä. Myös julkinen sektori on yhä kansainvälisempi ja järjestää EU:hun sekä tiedeyhteisöjen toimintaan liittyviä asiantuntijatapaamisia ja kongresseja Tampereella. Sappee on osa Pirkanmaan kokousmatkailuverkostoa, jossa sen rooli on vapaamuotoisten ideakokousten ja oheisohjelmien järjestäminen. Asiakkaat tulevat lähinnä Tampere Hämeenlinna akselilta sekä ulkomailta. Lapsettomat pariskunnat ja sinkut, jotka ovat valmiita maksamaan laadusta, ovat myös Sappeen vakioasiakkaita. Kansainväliset ryhmämatkalaiset ovat lähinnä perheitä Venäjältä, Baltiasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. Suorat lentoyhteydet Euroopasta Tampereelle toimivat ympäri vuoden. Ohjelmapalvelut ovat monipuoliset ja tasokkaat ja ne ovat keskittyneet Laipan erämaa-alueelle. Tilausravintolat ja catering-palvelut ovat kehittyneitä. Kokoustiloja ja palveluja on tarjolla eri tarpeisiin. Majoitus on osin mökkimajoitusta ja osin isompiin yksiköihin keskittynyttä (20-30 henkeä). Pienehkölle hotellille voi olla kysyntää. Yritysten erilaiset loma-osakejärjestelmät ovat yleisiä. Vaihtoehdon edellytys on korkea, kansainvälinen laatutaso. Henkilöstön täytyy olla kielitaitoista ja perillä eri maiden kulttuurista ja tavoista. 21

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

VARSINAIS-SUOMI. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos VARSINAIS-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 212 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot...3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...4

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

PIRKANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos PIRKANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2013 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo PIRKANMAA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos POHJANMAA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos

ETELÄ-SAVO. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos ETELÄ-SAVO Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 2012 Itä-Suomen Yliopisto, matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo ETELÄ-SAVO... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

PÄIJÄT-HÄME. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos PÄIJÄT-HÄME Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Sisältö 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut...

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Prime-Group. Ylä-Savon matkailututkimus Kevät 2012. prime group 31.7.2012 THE GLOBAL LEADER IN BUSINESS MENTORING

Prime-Group. Ylä-Savon matkailututkimus Kevät 2012. prime group 31.7.2012 THE GLOBAL LEADER IN BUSINESS MENTORING Prime-Group 1 Ylä-Savon matkailututkimus Kevät 2012 THE GLOBAL LEADER IN BUSINESS MENTORING 1. Kuinka tärkeänä pidät seuraavia osa-alueita matkailuliiketoiminnallesi? 2 Muut palvelut, mitkä Aktiviteetti-

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot