Väestöliitto 2/08. Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus. Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestöliitto 2/08. Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus. Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!"

Transkriptio

1 Väestöliitto 2/08 Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!

2 PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila TOIMITUSSIHTEERI Paula Alkio ULKOASU JA TAITTO Innocorp Oy/Päivi Kiljunen TOIMITUSNEUVOSTO Paula Alkio Kirsikka Bonsdorff Ida Hakola Helena Hiila Elina Korhonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) KANSIKUVA Timo Santala KUSTANTAJA Väestöliitto ry. PAINOPAIKKA Edita Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kaarina Happo, (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Toinen vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraavassa numerossa aiheena arjen sujuminen. päätoimittajalta Luotetaan nuoriin Berliini on yksi maanosamme mielenkiintoisimmista pääkaupungeista. Siellä ovat Euroopan lähihistorian suuret käänteet vielä aistittavissa jokapäiväisessä elämässä. Tutustuin UFA-Fabrikiin, Berliinin esikaupungissa sijaitsevaan laajaan kompleksiin. Se on entinen Saksan Hollywood, natsien aikoinaan perustama filmikaupunki, joka jäi muutama vuosikymmen sitten tyhjäksi ja pääsi rappeutumaan. Nyt UFA-Fabrik on 30 perheen asuinyhteisö ja yli sadan ihmisen työpaikka. Se ylläpitää hotellia, ravintolaa, koulua ja lastentarhaa. Vanhainkoti on suunnitteilla. UFA on myös kulttuurikeskus, jolla teatteri, sirkuskoulu, siellä tanssitaan ja musisoidaan. Se toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kierrättämällä kaiken mahdollisen. Se jopa myy sähköä valtakunnan verkkoon ja ostaa sitä takaisin halvemmalla. Leipomo ja ravintola pyrkivät olemaan mahdollisimman omavaraisia. Perustajien oma käsitys hyvästä elämästä ohjaa koko toimintaa, mutta se haluaa myös palvella ympäröivää yhteisöä. Tulot menevät yhteiseen kassaan, josta myös menot kustannetaan. Elämänmuoto ei varmasti sovi kaikille, mutta joillekin vain tällainen elämäntapa on sopiva. Paikan perusti 30 vuotta sitten nuorten talonvaltaajien ryhmä. Porukka etsi ensin laillisia tiloja toteuttaakseen unelmiaan vaihtoehtoisesta elämästä. Kun tämä ei onnistunut, he valtasivat tyhjäksi jääneen ja rappeutumassa olevan filmitehtaan. Myöhemmin toki on sovittu kaupungin kanssa laillisista järjestelyistä, vuokrista, sähköstä ja vedestä. Tänään UFA on säntillinen veronmaksaja. Suomessakin ilmaantuu säännöllisin väliajoin talonvaltaajia, jotka haluavat ottaa käyttöön hylättyjä kiinteistöjä. Yhtä säännöllisesti heidät häädetään poliisivoimin. Kaikista valtauksista ei varmaankaan kehittyisi UFA-Fabrikin kaltaisia keitaita, mutta miksi emme anna nuorten edes yrittää. Nuorisotalot ja -ohjaajat tekevät arvokasta työtä. Kaikki eivät kuitenkaan halua olla ohjauksessa, vaan nimenomaan tehdä itse. On hienoa, että Helsingin kaupunki on päättänyt antaa nuorille mahdollisuuden toimia omin ehdoin entisen Virus-teatterin tiloissa. Ehkä yritys menee pieleen. Tai ehkä siitä muodostuu Helsingin UFA, jota käydään ihmettelemässä ulkomailta asti Tämä numero keskittyy nuoriin. On hyvä muistaa, että kaikki nuoret eivät kehity samaa tahtia, kuten Georg Henrik Wrede lehdessämme toteaa. Eivätkä kaikki nuoret ole samanlaisia. Jo pukeutumisellaan he haluavat erottautua muista. Nuorten ei tarvitsekaan vielä olla valmiita. Annetaan nuorille tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä omaan tahtiinsa ja toteuttaa unelmiaan. Osalla nuorista menee huonosti, tuetaan heitä. Se kannattaa, koska syrjäytymisen kierre voidaan katkaista jos vain meillä aikuisilla riittää tahtoa. Nuoruus on hienoa aikaa. Annetaan nuorten olla nuoria ja ollaan me vanhemmat, työntekijät ja opettajat aikuisia! Perhe ja Pari- lehti toivottaa kaikille lukijoilleen iloista kevätmieltä ja aurinkoista kesää! Helena Hiila 2 pari & perhe 2/2008

3 pari & perhe 2/ Nuoret ovat usein resurssirikkaita 20 Pääkaupungin turvakodissa vahvistetaan lapsen selviytymiskeinoja 4 Nuoret pois syrjäytymisen uralta 6 Raisa Cacciatoren Aggression portaat palkittiin 8 Nähääx Kompassilla? Perjantai-ilta Katuluotsin matkassa 11 Kolumni: Taidan olla hetero 12 Miten voit, lukiolainen? Tarviiko tässä paahtaa koko aikaa? 14 Haavojen paikkailusta sielunhoitoon Päivä kouluterveydenhoitajana 16 Kavereita ollaan tyyleistä huolimatta! Mitä eri nuorisotyylit edustavat? 18 Hyvä itsetunto ehkäisee riskejä 20 Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus 22 Väkivaltaa vastaan asenteiden muutoksella Pikkulapsiperheet riskiryhmänä 23 Kättä päälle Kotirauhaa 24 Äitiä ikävä Ponnistus maailman äitien puolesta 26 Kulttuurieroista ehjään elämään Maahanmuuttajatytöt elävät kulttuurillisten ristipaineiden alla 28 Apua seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneille nuorille Keitä ovat fruittarit ja hopparit? Mitä ovat sleaze-rock, j-rock, gootti, lolita, hevari? s. 16 pari & perhe 2/2008 3

4 TEKSTI Tiina Kirkas KUVA Antero Aaltonen Nuoret pois syrjäytymisen uralta Nuori syrjäytyy, jos hän ei edes halutessaan saa kiinni työstä ja toimeentulosta. 4 pari & perhe 2/2008

5 Nuorten syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, eikä ikääntyvällä Suomella ole siihen varaa. Kaikki nuoret tarvitaankin tuottavaan työhön veroja maksamaan, jotta hyvinvointivaltion palvelut pyörivät myös väestön eläköityessä. Silti kyse ei ole vain rahasta vaan myös nuorten oikeudesta hyvään elämään. Lasten ja nuorten hyvinvointi on itseisarvo, johon teiskunnan on sitouduttava, hallituksen lasten, nuorten n ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede tiivistää. yh- Siksi myös politiikkaohjelmassa painotetaan lapsilähtöisen yhteiskunnan ja hyvinvoivan perheen lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Valtion talousarvioon varatuilla atuilla 15,5 miljoonalla eurolla on määrä kannustaa nuoret opiskelemaan, työllistymään ja osallistumaan suomalaiseen yhteis- kuntaan. Tarkoituksena on muun muassa etsiä koulutuksen ja työelä- män ulkopuolisia nuoria työpajatoimintaan, jossa he saavat avat kea opiskelu- ja työtaipaleelleen. Toimintapatteristoon kuuluvat lisäksi työssä oppiminen, osatutkinnot ja elämänhallintaan har- tujaantuminen. Politiikkaohjelma pyrkii myös kokoamaan eri viranomaisilta lapsi- ja nuorisotietoa päätöksenteon tueksi sekä kehittämään lasten hyvinvoinnin seurantajärjestelmää. Lähtökohtana a on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Georg Henrik Wrede Kuka kuuluu joukkoon? Nuoret eivät kuitenkaan helposti taivu sen enempää tilastoihin t ihi Siksi i on ensin kysyttävä, ä mitä nuori tekee ja vasta sitten pohdit- kuin toimintasuunnitelmiin, sillä he eivät ole lähtökohtaisesti yhtenäinen ryhmä. ovat kumpikin nuoria mutta tarvitsevat erilaisia tukitoimia. tava toimenpiteet. Esimerkiksi 15-vuotias tyttö ja 24-vuotias mies Esimerkiksi nuorisolaissa kaikki alle 29-vuotiaat ovat nuoria, kun taas muutoin laki määrittelee alle 18-vuotiaat lapsiksi. Toisaalta rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana ja oppivelvollisuus päättyy Nuori voi myös tahtomattaan leimautua syrjäytyneeksi, vaikka Nuorena saatava myös möhliä 16-vuotiaana. Työvoimaviranomaisille nuori on alle 25-vuotias. hän on tietoisesti valinnut elämäntapansa. Esimerkkinä Georg Myös syrjäytymisen käsite on hankala. Henrik Wrede mainitsee roskiksista ruokansa keräävät nuoret. Georg Henrik Wrede tukeutuukin joukko-oppiin ja hahmottaa ihmisille erilaisia ryhmiä, joihin kuulumista yhteiskunnassa pi- he voivat halutessaan ryhtyä elämään muiden tavoin. Syrjäytymi- Vaihtoehtoisesti elävät nuoret ovat usein resurssirikkaita, ja detään suotavana. Sellaisia ovat muiden muassa koti, koulu, työ, nen sen sijaan on oman tahdon vastaista: nuori on halunnut päästä mukaan yhteiskuntaan mutta ei ole syystä tai toisesta siinä on- perhe ja järjestötoiminta. Mitä harvempaan nuori niistä kuuluu, sitä suurempi on riski, nistunut. että löydämme hänet syrjäytyneiden joukosta. Wrede korostaakin hyvinvointivaltion lupausta tarjota erityisesti lapsille tasavertaiset mahdollisuudet, joista he voivat lähtö- Syrjäytymisen riskitekijöistä hän nimeää lastensuojelutaustan, oman tai kodin päihteiden käytön, köyhyyden, kouluttamattomuuden ja rasismin. Kaikki eivät kehity samaa tahtia, ja esimerkiksi työpajatoiminkohdistaan riippumatta ponnistaa elämässään eteenpäin. Silti joukko-oppikin antaa vain osviittaa, eikä opiskelu- ja työllisyystilastojen ulkopuolelle rajautuminen välttämättä tiedä ongel- Osalle nuorista myös nykymaailman monet mahdollisuudet nassa nuorella on aikaa miettiä tulevaisuuttaan. mia. Keskeytyneet opinnot tai huostaanotto eivät myöskään vääjäämättä syrjäytä nuorta yhteiskunnasta. sempia ikävyyksiä kuin nuori on osannut aavistaa. Wrede viittaa ovat liikaa, ja nuoruuden möhläykset voivat tuottaa pitkäaikai- Sehän tarkoittaisi sitä, ettei lastensuojelulla ole merkitystä. pikalainoihin, jotka ovat vieneet monen nuoren luottokelpoisuuden vuosiksi eteenpäin. Wrede varoittaakin keskittymästä liikaa lukuihin ja keskiarvoihin. Nuoruuden olemukseen kuuluu elämän tilanteiden vaihtelu. Nuori voi esimerkiksi viettää välivuottaan ja pohtia elämälleen pitäisi saada möhliä edes nuorina. He tarvitsevat elämänhallintataitoja, vaikka toisaalta kaikkien suuntaa. Ongelmia syntyy sen jälkeen, kun välivuosi venähtää, Wrede muistuttaakin, että nuoruus on kaikesta huolimatta hienoa ja mukavaa aikaa. eikä nuoresta ole enää opiskelemaan tai hakemaan töitä, hän toteaa. Siksihän keski-ikäiset hinkuvat takaisin nuoriksi. pari & perhe 2/2008 5

6 KUVA Joona Louhi Terveyden Pylväs lastenpsykiatri Raisa Cacciatorelle Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) palkitsi vuoden 2008 parhaana terveysaineistona Raisa Cacciatoren kirjan Aggression portaat. Terveyden Pylväällä ja kunniakirjalla palkittu vuoden paras terveysaineisto tarjoaa keinoja aggression hallinnan opettamiseen ja oppimisiin. Aggression portaat tuo opettajien käyttöön positiivisen tavan nähdä lapsen ja nuoren itsenäistyminen, uhma ja haastavat tunteet. Erityisen kiitettävää aineistossa on juuri tunteiden hallinnan peilaaminen lapsen eri ikäkausien kehitysvaiheisiin. Hyvin jäsennetty opetuspaketti tarjoaa monipuolisesti tietoa ja välineitä haastavien ja vaikeidenkin tunteiden hallinnan oppimiseen. Se on mahtava paketti käytettäväksi koulussa, vanhempainilloissa ja laajemminkin nuorisotyössä sopiva kaikille kasvattajille, sanoi Tekryn toiminnanjohtaja Mika Pyykkö palkitessaan voittajan. Aggression portaat on Väestöliiton ja Opetushallituksen yhteistyöjulkaisu. Aggression portaissa esitetty aggression hallinnan oppiminen on perustana myös Väestöliiton uudessa pienten lasten vanhemmille tarkoitetussa Raisa Cacciatoren Kiukkukirjassa. 6 pari & perhe 2/2008 1/2008

7 Järki ja tunteet Cacciatore, Raisa 2008: Kiukkukirja. Aggressiokasvattajan käsikirja - vauvasta kouluikään. Toim. Vuokko Hurme. Helsinki. Väestöliitto. 103 s. Kuvitus ja taitto: Otto Paakkanen Kiukkukirjan sanoma on yksinkertaisuudessaan puhutteleva: kaikilla ihmisillä ja etenkin lapsilla on voimakkaita tunteita, joiden kanssa voi oppia elämään. Suurissa tunteissa, edes vihassa tai raivossa ei ole mitään pahaa, kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käytökseen. Myös mitätöinti, kiusaaminen ja kurittaminen ovat väkivaltaa. Kiukkukirja tarjoaa neuvoja lapsen kiukun ja vanhemman omien tunteiden käsittelemiseen. Kirjassa käydään läpi aggression tunnetta sekä voimavarana että riskinä ja keskitytään erityisesti aikuisen kykyyn ottaa vastaan lapsen vihanpurkaukset. Vanhemman vastuulla on myös lapsen tuleva kyky toimia väkivallattomasti. Kirja onnistuu esittämään asian niin, että se ei syyllistä, vaan rohkaisee lukijaa. Lisäksi siinä esitellään aggression portaat, eli alle kouluikäisen lapsen tyypillisiä aggressiokasvun vaiheita. Kirjassa muistutetaan kasvattajia toimimaan nimenomaan lapsen iän asettamilla ehdoilla - kaksivuotiaan kanssa ei kannata väitellä, mutta kuusivuotias on jo halutessaan taitava neuvottelija. Pieneen kirjaan on mahtunut paljon asiaa. Se luo uskoa parempaan arkeen lupaamalla, että rakentavaa riitelyä voi opetella vielä aikuisenakin. Esitystapa on maanläheinen, eikä lukijaa rasiteta liiallisella teoretisoinnilla. Lähdeluettelo onkin lyhyt, eikä siihen sisälly esimerkiksi uusinta temperamenttien tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjassa esiintyy paikoitellen toistoa. Tekstin luettavuutta olisi voinut vielä parantaa. Myös tietoiskut olisi voinut taittaa selkeämmin tekstistä erottuviksi osioiksi. Kirja antaa pienen lapsen vanhemmalle paljon ajattelemisen aihetta ja apua sekä omien, että lapsen tunteiden kanssa elämiseen. Kasvatustyön kulmakivet, rajat ja rakkaus, järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä, vaikka arjessa niiden yhdistäminen on joskus vaikeaa. Kirjan rakentava asenne sekä tunteiden ja väkivallan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien huomioiminen ansaitsevat erityiskiitoksen. Mari Hatakka, FL Folkloristiikka, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Kiukkukirjaa voi tilata Väestöliitosta: Hinta 24 euroa + toimituskulut. Onnea aikuisuuden kynnyksellä Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla toimiva nuorten vastaanotto, Nuorten Avoimet Ovet, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi Nuorten Avoimet Ovet on tuottanut kirjan Puhutaan seksuaalisuudesta nuori vastaanotolla. Syntymäpäiviä juhlistetaan myös nuorille suunnatulla tapahtumalla, joka järjestetään Väestöliitossa elokuussa taiteiden yönä sekä ammattilaisten kutsuseminaarilla 12. syyskuuta. pari & perhe 2/2008 7

8 TEKSTI ja KUVAT Ida Hakola Nähääx Kompassilla? Miten taittuu perjantai-ilta Katuluotsin matkassa? Helsingin asematunnelissa on perjantai-iltana meno päällä. Ihmisiä virtaa metrohallin läpi kohti illanviettoa ja nuorisojoukot tapaavat toisiaan. Välillä joku hoipertelee kohti liukuportaita. Kompassitori täyttyy nuorista. Meillä on noin 210 asiakasnuorta keskusta-alueella, joista törmätään keskimäärin 40 50:een päivittäin, toteaa nuoriso-ohjaaja Jari Miettinen ja hörppää kahvia mäkkärin muovikupposesta. Kello on kahdeksan ja kompassitorin ympäristö on vielä verrattain rauhallinen. Muutama vuotias tyttö käy jututtamassa luotsikaksikkoa ja nuoresta iästään huolimatta heillä näyttää olevan homma hyvin hallussa. Suurin osa on tavallisia nuoria, joilla ei ole mitään ongelmia. Lähinnä jutellaan ja kysellään kuulumisia. Monet tulevat myös kertomaan onnistumisistaan kokeissa tai muuten vain kertomaan illan kulusta, kertoo Miettisen kanssa partioiva sosiaaliohjaajaharjoittelija Riikka Pirilä. Luotsi tarkkailee tilannetta Pirilä ja Miettinen työskentelevät Helsingin kaupungin etsivää nuorisotyötä tekevässä yksikössä nimeltä Katuluotsi. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on luoda kontakteja Helsingin keskusta-alueella jatkuvasti aikaansa viettäviin nuoriin ja ohjata apua tarvitsevat eteenpäin. Toiminnasta vastaavat nuorisoasiainkeskus ja sosiaali-virasto. Etsivän nuorisotyön keskeinen tehtävä on havaita kadulta nuoria, jotka eivät itse osaa hakea apua ja ohjata heidät saamaan apua. Ongelmaisia löytyy lähinnä niistä, jotka eivät ainoastaan tapaa kavereita asematunnelissa, vaan oleskelevat siellä kuin olohuoneessaan ilman parempaakaan paikkaa minne mennä, selittää Katuluotsin toiminnanjohtaja Hanna- Kaisa Lähde. Katuluotsit partioivat lähinnä aseman seudulla sekä kesäisin Kaisaniemen puistossa. Kohderyhmään kuuluvat vuotiaat nuoret, vaikka apua tarvitsevat myös vanhemmat nuoret aina 24 ikävuoteen saakka. Vuosittain etsiväjoukot aikaansaavat noin kontaktia nuorten kanssa. 8 pari & perhe 2/2008

9 Työ on paljolti myös asennekasvatusta, jossa kuunnellaan ja jutellaan. Monilla nuorilla on aikuisen nälkä, ja heille tuntuu olevan helpottavaa keskustella vaikeista asioista aikuisen kanssa, joka ei suoralta kädeltä tuomitse heitä, Lähde toteaa. Aikuista tukea nuoren omassa ympäristössä Katuluotsin työ vaatii ajoittain paitsi rohkeutta, myös psykologista silmää. Ihmiset reagoivat yleensä ihan hyvin, kun mennään juttelemaan. Välillä tulee toki vastaan tilanteita, joissa nuoret kysyvät, että ollaanko me jotain sossuja vai, Miettinen hymähtää. Täytyy olla itse helposti lähestyttävä ja ulospäin suuntautunut, Pirilä tuumii. Pääsääntöisesti katuluotsit tarkkailevat tilanteita ja ovat paikalla lähinnä henkisenä tukena. Joskus nuorisotyöntekijät joutuvat myös puuttumaan tapahtumakulkuihin. Joskus nähdään tilanteita, joihin täytyy puuttua. Kerrankin pideltiin vyötäröltä kiinni yhtä tyttöä, joka oli hyppäämässä tuosta kaiteelta, Miettinen muistelee ja osoittaa Kompassitoria ympäröivää aitaa. Ongelmat kasautuvat Etsivä nuorisotyötä on tehty 15 vuotta. Lähteen mukaan nuorten ongelmat ovat kasautuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään on lähestulkoon itsestään selvää, että ongelmaisella nuorella on pari kolmekin ongelmatyyppiä. Juopottelu, riitely, itsensä vahingoittaminen, pelkotilat, nuoret tytöt vanhempien miesten seurassa, Lähde luettelee yleisimpiä. Viime aikoina media on kertonut, miten nuoret tytöt vaihtavat seksiä kaljaan vanhempien miesten kanssa. Lähteen mielestä tilannetta hankaloittaa molempien osapuolten ymmärtämättömyys tilanteen vakavuudesta. Kumpikaan osapuoli ei tiedä toteuttavansa yhtä ihmiskaupan muotoa. Luotsit Pirilä ja Miettinen eivät kuitenkaan laittaisi ongelmalle liikaa painoarvoa. Ei sitä paljoa täällä näy. Jos nähdään, niin sitten puutumme asiaan jotenkin. Tällaiset tilanteet tulee hoitaa tosi varoen ja tilanteeseen sopivin keinoin. Joskus muistutetaan kaljan ostajia lainsäädännöstä ja rangaistuksista, joita alaikäiselle trokaamisesta saa. Välillä vinkkaillaan myös lähikauppiaille tietyistä vakiasiakkaista, jotka hakevat kahdeksatta mäyräkoiraa päivän aikana, kertoo Miettinen. Nuorten yleisimmät puheenaiheet: 1 Päihteet 2 Seksuaalisuus 3 Väkivalta 4 Perhe 5 Koulu Luotsi kartoittaa myös nettiä Katuluotsi toimii myös internetin IRC- Galleriassa. Netti on tärkeä uusi foorumi, jossa nuoret viettävät paljon aikaansa ja saattavat myös kertoa avoimemmin murheistaan kuin kasvokkain. Tärkeintä on, että pääsemme nuorten kanssa samaan viitekehykseen. Päivän kohtaamisista tehdään raportit, joten meillä alkaa olla suuri arkisto suomalaisista nuorista. Tilastojen perusteella voidaan jopa ennakoida, kenellä on suunta kohti rikollista tulevaisuutta. Tässä vaiheessa nuori ehtii kuitenkin vielä mään tärkeitä päätöksiä, jos hänen kanssaan keskustelee asioista, Lähde pohtii. On tosi hienoa, kun huomaa, että nuori itse tajuaa jon- tekekin asian josta olemme puhuneet. Yleensä meidän apu johtaa pitkäaikaisiin tuloksiin, Miettinen tuumii. Parasta tässä työssä on varmaan se, kun saavuttaa a luottamuksen. Vaikka välillä ä näkee rankkojakin juttuja niin in enimmäkseen näistä työpäivistä jää hyvä mieli, Pirilä hymyilee. Ikuisesti riittämättömät t resurssit Resurssipula on ollut valitettavan tavan trendikäs sana nuorisotyön sa jo vuosikymmeniä. Katuluotsin uotsin paris- toimintaa pidetään yllä hämmentä-mentävän pienellä porukalla ottaen huomioon Helsingin kokoisen kaupungin tarpeet. Meitä on yhteensä neljä. Yksi taa enimmäkseen hallinnollisia ia hoi- asioita, ja muut ovat kentällä. Esimerkiksi Turussa on käytössä kaksinkertainen määrä ihmisiä, Lähde ihmettelee. Ihannetapauksessa nuori saadaan hakeutumaan jatkoapuun. Etsintä ei hyödytä, jos ei ole tarjota palvelua, jossa nuorta autetaan eteenpäin. Suomesta puuttuu matalakynnyksisiä palvelupisteitä, johon vasta ongelmien alkuvaiheessa olevia nuoria voisi ohjata, Lähde harmittelee. Perjantai-ilta etenee tällä kertaa rauhallisesti, ja ilmassa vallinneet puheet nuorten joukkotappelusta osoittautuvat huhuiksi. pari & perhe 2/2008 9

10 Murkun kanssa Väestöliiton -palvelu on ensimmäinen murrosikäisten vanhemmille suunnattu nettisivusto, jossa on kootusti tietoa murrosiän kysymyksistä. Koulut voivat maksuttomasti tilata Murkun kanssa -kortteja jaettavaksi vanhempaintilaisuuksissa (linkki -etusivulta). Suuri osa sivuston kysymys-vastauspalveluun tulleista kysymyksistä käsittelee nuorten seurustelua tai seksuaalisuutta. Toinen aihekokonaisuus on eronneiden vanhempien tarve keskustella ja määrittää uudelleen ehkä vuosia sitten sopimansa käytännöt lapsen tapaamisista ja lapsen asioiden yhteisestä hoitamisesta. Murrosiässä vanhat käytännöt eivät enää ehkä toimikaan. Nuori saattaa itse haluta olla enemmän toisen vanhemman luona tai yrittää venyttää pelisääntöjä vetoamalla siihen, että toinen vanhempi antaa luvan. Tällöin kannattaa käydä vanhemmuuden uudelleen arviointikeskustelu aikuisten kesken ja myös yhdessä jälkikasvun kanssa. KOKEMUSTEN JAKAMINEN ON ARVOKASTA, JA TÄRKEÄÄ ON MYÖS HUOMATA MITEN RIKASTA ELÄMÄÄ MEISTÄ JOKAINEN ELÄÄ. Palkintoraadin puheenjohtaja ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Ringa Junnila HYVÄ ME! KIRJOITUS- JA VALOKUVAKILPAILU Osallistu Väestöliiton Perheverkon kirjoitus- ja valokuvakilpailuun! Lähetä meille omia ja perheesi kokemuksia vammaisuudesta ja pitkäaikaissairaudesta. Kerro tarinasi kuvin tai sanoin. Parhaat työt palkitaan raha- ja tuotepalkinnoilla ja kootaan kirjaksi. Erilainen perheeni voimavarani, rikkauteni. Mistä saan voimaa arkeen? Elämää ilman esteitä. Hyvä, meidän perhe! Kilpailun osallistumisohjeet osoitteessa Lisätietoja: Minna Oulasmaa (09) pari & perhe 2/2008

11 Taidan olla hetero Anders Huldén Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry. Nuorimies istuu kouluterkkarin luona onnellisena, mutta punaisin poskin. Hän on juuri jakanut ensimmäistä kertaa iloisen uutisensa aikuiselle ihmiselle. Suhteet vanhempiin ovat kohdallaan, mutta kotona ei kuitenkaan puhuta ihan kaikesta. Terkkari katsoo häntä äidillisin silmin. Todella kiva kuulla, että olet löytänyt tällaisen... ystävän. Sarihan kuulostaa oikein mukavalta tytöltä! Muistathan kuitenkin, että seksiin ei tarvitse ryhtyä vain siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin harrastavan sitä. Seksi on vain osa rakkauden eri ulottuvuuksista, eikä siinä kannata hosua. Vasta, kun kumpikin osapuoli on siihen valmis, lausuu terkkari koputtaen kynällään kirjoituspöytää. Miehen ja naisen välisestä seksistä en tiedä kovin paljon, mutta kirjastosta saattaa löytyä ihan järkeviäkin kirjoja. Netissä pitää olla varovaisempi. Googlettamalla sana straight saattaa tulla vastaan mitä järkyttävintä roskaa, terkkari huokaa. Tuota... siitä, mitä mainitsit vanhemmille kertomisesta sinun ja sen Sarin suhteesta. Mietin, että olisi kuitenkin hyvä odottaa vielä vähän, ellet sitten tunne että on aivan pakko kertoa. Niin no, hehän ovat vähän vanhanaikaisia, nuorimies myöntää. Saattavat olla sitä mieltä, että olen vielä liian nuori seurustelemaan. Ajattelin ehkä enemmän tätä, mitenköhän sen sanoisin... taipumustasi. Eli kun nuori ihminen kasvaa niin on aivan luonnollista, että hän saattaa tuntea seksuaalista vetoa vastakkaiseen sukupuoleen. Se on ihan normaalia! Ei ollenkaan vaarallista! Jotkut ihmiset ovat homoja ja jotkut kasvavat heteroksi. Terkkari kokoaa hermostuneena kalenterinsa ja pöydällä lojuvia A4:sia pinoon ja huomaa käsihien jättävän tahroja tupakan haitoista kertoviin monisteisiin. Hän tarttuu Allergiakeskuksen mainosviivoittimeen molemmin käsin. Miksi juuri tänään? Niin...? nuorimies kysyy epäröivästi. Siis...useimmat nuoret kyseenalaistavat joskus seksuaalisen suuntautumisensa, mutta kasvavat sitten loppujen lopuksi tavallisiksi homoiksi ja lesboiksi. Useammalla kuin luuletkaan, on seksuaalinen ko- kemus vastakkaisen sukupuolen kanssa, vaikka harva kehtaa myöntää. Haluan vain todeta, että yleensä tämä on ohimenevä vaihe. Tapaat vielä jonkun komean pojan! Mutta minähän olen aina ihastunut tyttöihin, nuorimies väittää vastaan ja tuntee olonsa entistä epävarmemmaksi. Onhan hän miettinyt tätä heterojuttua miltei päivittäin, siitä lähtien kun eräänä kesäisenä aamuna saaressa kaksitoistavuotiaana heräsi hämmentyneenä ihanasta, mutta samalla pelottavasta unestaan mökkinaapurin Emmasta. Joo joo, sanoo terkkari jännittyneeseen äänensävyyn. Viivoitin katkeaa kolmeen osaan. Sanon vain, että ei ole syytä kiirehtiä! Olisihan turha huolestuttaa vanhempiasi jos muutaman kuukauden päästä huomaat, että olet sittenkin homo. Ei heteroudessa ole mitään vikaa, tunnen monia heteroseksuelleja, ja he ovat kaikin puolin mukavia. Mutta heteroseksiin liittyy tiettyjä riskejä; hyvä luoja, kaikenlaisia tauteja on liikkeellä! Heteromiehet sitä paitsi johtavat tilastoja väkivallan uhriksi joutumisessa. Näitäkin puolia kannattaa miettiä tarkkaan! Maailma on muuttumassa mutta ei heterojen elämä ole vieläkään ruusuilla tanssimista. Oikeassa maailmassa heterot ovat tavallisempia kuin homot, lesbot ja bi-ihmiset, joiden lasketaan yleensä kuuluvan seksuaalivähemmistöön. Vähemmistöön kuuluva nuori on usein näkymätön tai kohtaa lähipiirissään hämmennystä, ennakkoluuloja ja kaavamaista ajattelua. Tavallisempi ei kuitenkaan tarkoita normaalimpaa tai toivotumpaa. Onnellinen on ihminen, joka kokee pystyvänsä elämään omana itsenään, ja saa siinä ympäristön vahvistuksen ja tuen. Leikkimällä ajatuksella, että asiat olisivat toisin, voi oppia tunnistamaan omat normatiiviset ajattelumallit ja loppupelissä oleellisimmat asiat. Näin voi lähimmäisenä ja ammattilaisena kehittää omia lähestymistapojaan moninaisuutta kohtaan siten, että kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Aina voi myös kohteliaasti kysellä, jos jokin asia jää ihmetyttämään. pari & perhe 2/

12 Shutterstock TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen Miten voit, lukiolainen? Nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä riittää aprikointia. Päihteitä käytetään ja mieli on maassa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus koosti Stakesin Kouluterveyskyselyihin perustuvan tutkimuksen, jossa kartoitettiin lukiolaisten hyvinvointia. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin synkkä. Suurin osa lukiolaisista voi hyvin. Mitään erityisen huolestuttavia ja isoja asioita ei ole. Lähinnä koulutyö koetaan aikalailla suureksi ja työmäärää pidetään liiallisena, summaa Stakesin erikoistutkija Minna Pietikäinen hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Oireita piisaa Yleispositiivisista tuloksista huolimatta lukiolaiset oireilevat. Niska-hartiavaivat, päänsärky sekä uupumus nousivat fyysisistä oireista yleisimmiksi. Psyykkisistä oireista kärsivät erityisesti tytöt, joiden masentuneisuus on poikia yleisempää. Tytöt patoavat helpommin pahaa oloaan, kun taas pojilla se saattaa näkyä esimerkiksi aggressiivisena käytöksenä tai muuna oireiluna. Kiltti, hiljainen tyttö saattaa vaikuttaa luokassa helposti opettajan näkökulmasta harmittomalta. Opettajien pitäisikin oppia tunnistamaan herkemmin masennusoireiden ilmenemistä. Runsasta oireilua lukuun ottamatta Pietikäinen kokee lukiolaisten tilanteen melko hyväksi. Sen sijaan seuraavan sukupolven hyvinvointi huolestuttaa. Yläastelaisilla menee taas aika moni asia huonosti ja hehän ovat myös tulevaisuuden lukiolaisia. Oireilun lisääntyessä parasta lääkettä lukiolaiselle olisi joustava pääsy kouluterveydenhoitajan puheille. Tällä hetkellä koulu- terveydenhoitoon annetuissa resursseissa ei kuitenkaan ole huomioitu lisääntynyttä masennusoireilua. Masentuneisuuteenkin pitäisi alkaa suhtautua oireena toisten joukossa. Sitä on olemassa ja siitä pitäisi puhua. Se on arkipäiväistä, aivan kuten esimerkiksi päänsärky, Pietikäinen pohtii. Päihteiden käyttö vähentynyt Kouluterveyskyselyissä on näkynyt selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana eräs positiivinen kehitys: Lukiolaisten päihteiden käyttö on vähentynyt. Tupakointi ja alkoholikokeilut ovat vähentyneet myös yläasteilla. Lukiolaisilla on käynnissä erittäin positiivinen trendi, joka näkyy raittiuden lisääntymisenä. Tutkimuksen mukaan raittiita nuoria on kaiken kaikkiaan 20 prosenttia, jotka siis eivät joko käytä ollenkaan alkoholia tai sitten juovat, mutta ilman pyrkimystä humalaan. Ei ole realistista odottaa, että päihteitä alettaisiin käyttää vasta täysi-ikäisenä, mutta vaikuttaa siltä, että nuoret tosiaan ovat alkaneet pohtia alkoholin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Pietikäinen pohtii yhteiskunnan tahdin kiihtymisen siirtyvän vanhemmilta suoraan nuorempiin. Näin ollen myös nuoret altistuvat stressiin ja masennukseen altistavalle painekäytökselle. Yhteiskunnan vaikutuksen näkee parhaiten siitä, että oireita ylipäätään on. Jos työssäkäyvillä aikuisilla paineet lisääntyvät, niin toki tämä heijastuu myös nuoriin. Paineisuutta tai yhteiskuntakehitykseen liittyviä kysymyksiä ei tosin ole suoraan mitattu Kouluterveyskyselyssä. 12 pari & perhe 2/2008

13 Välillä tuntuu, että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa Isamaria Räsänen on 18-vuotias Joensuun normaalikoulun lukiolainen. Toinen lukiovuosi alkaa olla takana ja tyttö huokaisee syvään pohtiessaan koulun kuormittavuutta. Jos verrataan vaikka yläasteeseen, niin on tämä huomattavasti raskaampaa. Joka jaksossa on tuntia opetusta ja koeviikolla on kuudesta seitsemään koetta. Varsinkin viime syksynä oli tosi raskasta ja välillä tuntuu, että ei tätä jaksa. Olen ollut aina tosi tunnollinen. Haluan tehdä asiat ajallaan ja mahdollisimman hyvin. Erilaisia tehtäviä on kuitenkin paljon ja välillä tulee olo, että ei pysty repeämään kaikkeen, Räsänen pohtii omaa koulutaakkaansa. Harrastusten tulisi tasapainottaa koulunkäyntiä, mutta koulun ulkopuoliset harrasteet saattavat lisätä ajankäytöllisiä ongelmia. Jos haluaa menestyä jossain harrastuksessa, niin sitten lukio on melkein pakko tehdä neljässä vuodessa. Tunnen aika paljon muodostelmaluistelijoita ja niillä treenimääril- lä lukion suorittaminen kolmeen vuoteen tuntuu mahdottomalta. Lukion venyttämistä ei kuitenkaan suositella ainakaan meidän koulussa. Kolmessa vuodessa tulisi valmistua. Tiukat kurssivaatimukset stressaavat Stakesin ja Otuksen yhteistutkimuksessa mainittiin erityisesti niskahartiaongelmat sekä väsymys. Räsänen myöntää, että esiinnousseet fyysiset ja mielialan laskuun liittyneet psyykkiset oireet ovat olleet nähtävillä myös hänen omassa kaveripiirissä. Väsymystä valittaa tosi moni ja päänsärkyäkin on jonkin verran. Ei ole aikaa nukkua kun hommia on niin paljon. Mutta mistä hoppu sitten johtuu? Suurin osa kiireestä syntyy laajojen kurssivaatimusten vuoksi. Jokainen koulupäivä pitää käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi, muuten opettajille tulee kiire käydä kaikki vaadittavat asiat läpi. Olisi kieltämättä ihan kivaa, jos välillä pidettäisiin joitain vähän rennompiakin päiviä. Koeviikon jälkeen on käynyt monesti mielessä, että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa. Jos Räsänen saisi muuttaa kouluvaatimuksia, hän karsisi pakollisten kurssien määrää ja keskittäisi voimavaroja vapaasti valittaviin aineisiin. Silloin voisi paneutua vähän paremmin niihin n asioihin, jotka kiinnostavat. t. Olen itse haali-alinut paljon his- torian kursseja ja laajoja kieliopintoja sillä tiedän että ne kiinnosta-nostavat myös tulevaisuudessa. Riikka Malin Isamaria Räsänen pari & perhe 2/

14 TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen Päivä kouluterveydenhoitajana Haavojen paikkailusta sielunhoitoon Jokainen varmaan muistaa nuoruutensa kouluterveydenhoitajan. Yhdet muistelevat lämmöllä ymmärtäväistä kuuntelijaa toiset taas saavat vilun väristyksiä ajatellessaan entistä piikittäjäänsä. Toimituksemme kävi pureutumassa terkkarin mielenmaisemaan Niina Hyrskeen vastaanotolla. Kouluterveydenhoitajan päivä starttaa aamulla kello kahdeksan. Aamupäivä kuluu terveystarkastuksia tehden ja välitunneilla ovet ovat auki. Välillä nuoret hakevat särkylääkettä, toisinaan terkkaria tavataan tärkeidenkin kysymysten lomassa. Pyrin pitämään ovia mahdollisimman usein avoinna, jotta lähestyminen olisi helppoa. Ja laastarin hakijoita riittikin syksyllä aloittaessani työt täällä. Oppilaat halusivat tulla tarkistamaan, että minkälainen tyyppi täällä istuu, Herttoniemen yläasteen ja lukion kouluterveydenhoitaja Niina Hyrske lausahtaa. Satojen nuorten terveysvastaava Kouluterveydenhoitajan rutiinit eivät ole juurikaan muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Oppilailta mitataan painoa ja pituutta, heidän näköä ja kuuloa tarkastetaan sekä kasvukäyrääkin seurataan aktiivisesti. Entistä voimakkaammin työhön 14 pari & perhe 2/2008

15 kuuluvat myös henkiseen hyvinvointiin ja masennukseen liittyvät seikat. On rokottamista, terveysneuvontaa ja mielialakontrolleja. Lyhykäisyydessään pyrimme tukemaan ja motivoimaan nuorta aktiiviseen omasta itsestä huolehtimiseen. Hyrske kokee olevansa oppilaille sekä käytännön terveysasioista huolehtija että henkinen tukipilari. Ja pilarointia riittää. 30-vuotias terveydenhoitaja toimii neljänä päivänä viikossa Herttoniemessä, missä hoidettavana on peräti 650 nuorta ja viidennen päivän Santahaminan ala-asteella, missä on 110 oppilasta päälle. Laskutoimitukseen ei tarvita pitkää matematiikkaa, potilasmäärät ovat hurjia. Onhan tässä sarkaa yhdelle ihmiselle, ja työtä riittää enenevästi eri aloilla, erityisesti sosiaalipuolella. Oppilasmääriä on kuitenkin jo hieman vähennetty hoitajakohtaisesti ja johto on meidän puolellamme hyvin meidän toivomuksia kuunnellaan, Hyrske toteaa. Hyrskeen mukaan perheiden ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina. Vaikka ongelma havaittaisiinkin, voi olla vaikeaa saada parannusprosessi käyntiin. Siinä tuntee itsensä aika voimattomaksi, kun saa nuoren kohtaamaan ongelmansa, ja sitten pitäisi vielä jaksaa odotella apua. Masentuneiden tai itsetuhoisten nuorten seisottaminen jonoissa huolestuttaa. Ruuhkaa on ollut erityisesti nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Miten nuoret sitten voivat? Suurin osa nykynuorista voi Hyrskeen mukaan hyvin, vaikka koulumaailma on vaativa. Monella riittää päänvaivaa harrastusten ja koulutyön yhdistämisestä. Jonkun verran on masennusta ja syömishäiriöitä. Yleisimmät ongelmat liittyvät nuorten itsestään huolehtimiseen arjessa. Syödään huonosti, nukutaan liian vähän ja käytetään päihteitä. Myös yhteiskunta asettaa paineita nuorille. Nuorilla on tietynlaisia nais- ja miesihanteita. Olen yrittänyt kertoa, että ei ole normaalia olla ihan langanlaiha. Kuitenkin joka puolella vaaditaan jonkin sortin suorittamista. Puhutaan paljon hyvinvoinnista, mutta silti vaaditaan äärimmäistä tehokkuutta. Sama pätee tietysti joka puolella yhteiskunnassa. Terveydenhoitajan vastaanotolla riittää potilastapauksia aasta ööhön. Hyrskeen mukaan työn laajamittaisuus on juuri sen suola. Välillä on rakkula varpaassa, toisinaan poikaystävä on jättänyt. Joku tulee tapaturman yhteydessä kun merkiksi sormi on kipeä. Siinä samalla esille voi sitten nousta muitakin esi- asioita. Hengenheimolainen nen vai opettajakuntaa? aa? En ole opettaja, tai sillä tavalla koulun henkilökuntaa. Minuun suhtaudutaan ihan omana erilliosenä terveydenhuoltoon liittyvänä osasena, pohtii Hyrske oppilaiden tapaa luokitella hänet suhteessa opettajiin. Mutta luottavatko ja uskoutuvatko nuoret kouluterveydenhoitajalleen vai vastaanottaako tämä siloteltuja totuuksia viikonloppuna nautituista alkoholiannoksista? Riippuu tietysti nuoresta. Jos ollaan jo hyvin tuttuja, niin kyllä sitten kerrotaan. Kyllä minulla on aika paljon vakiopotilaitakin, jotka tulevat puhumaan voinnistaan. Tupakoinnista kerrotaan aika helposti, varmastikin suurin osa jää kuitenkin kertomatta. Toisille pelkkä terveystarkastukseen tuleminen ja paidan pois riisuminen on vaikeaa. Hyrskeen mukaan harva nuori käy puhumassa seksistä tai ehkäisystä. Herttoniemen koulussa on vähän maahanmuuttajia, suurin osa ulkomaalaistaustaisista on asunut pitkään Suomessa tai syntynyt täällä. Niinpä Hyrske ei juuri törmää monikulttuurisuuteen liittyviin ongelmiin. Tiesitkö että.. 1 Ida Hakola Seksitauteja on ollut aina, tautikirjo on vaan muuttunut vuosikymmenten saatossa. 2 Vuonna 1945 Suomessa diagnosoitiin tippuritapausta, 1970-luvun puolivälissä tippuria todettiin vuosittain noin Nyt tippuri on Suomessa melko harvinainen. Vuonna 2007 todettiin 191 tapausta, joista viisi oli alle 20-vuotiailla. 3 Kuppa on nykyään myös harvinainen. Tartunnan saa yleensä matkamuistona ulkomailta. Vuonna 2007 kuppatapauksia diagnosoitiin 176, joista kaksi alle 20-vuotiailla. Niina Hyrske Puhe kääntyy erilaisiin luottamustekijöihin ja tapoihin olla nuorten kanssa. Hyrskeen mukaan kouluterveydenhoitajan tärkein työväline on oma persoona. Miten saavuttaa nuoren luottamus ja säilyttää se. Kuuntelen nuoria ja sen, mitä heillä on sanottavaa. Kaikkeen ei aina tarvitse edes olla vastausta. Sitten voidaan alkaa yhdessä selvittämään asioita. Työ on pitkälti vain kannattelua. Välillä siitä syntyy riittämättömyyden tunne, että haluaisi tehdä enemmän. 4 Klamydiaa diagnosoitiin vuonna 2007 yli tapausta, joista oli alle 20-vuotiailla. 5 Hiv-tartuntojen määrä oli Suomessa huipussaan vuonna 2000, jolloin todettiin yli 200 tartuntaa. Vuonna 2007 uusia hiv-tartuntoja oli 130. pari & perhe 2/

16 TEKSTI Ilona Hiila KUVAT Timo Santala Kavereita ollaan, tyyleistä huolimatta! Vanhempia saattaa joskus ihmetyttää kun lapsi pukeutuu mustaan tai housut näyttävät useita kokoja liian isoilta. Nuorille vaatteet ovat tapa ilmaista itseään, mutta liian vakavasti pukeutumista ei oteta. Helsingin Kampin kauppakeskuksesta on tullut nuorison kohtaamispaikka. Eri tyyliset nuoret näyttävät ensi vilkaisulla liikkuvan vain omissa piireissään, mutta nuoret itse vakuuttavat, ettei ystäviä valita tyylien mukaan. Mitä eri nuorisotyylit edustavat? Rokkari Rokkari-tyylin tunnistaa usein tummista vaatteista ja kampaamattomista hiuksista. Tyylin sisällä on kuitenkin paljon alalajeja, jotka eroavat suuresti toisistaan. Helsinkiläiset sleaze rock-tyylin edustajat Leevi Valjakka, Karoliina Wickholm, Erik Ralli sekä Alexander Stjernvall kertovat musiikin vaikuttavan myös pukeutumistyyleihin. Esimerkiksi me sleaze-rokkarit kuuntelemme paljon 1980-luvun musiikkia ja vaikutteita pukeutumiseen haetaan ajan bändeiltä, Valjakkala kertoo. Nuorten mielestä pukeutumistyyleillä erotutaan joukosta, ja pahinta, mitä voisi tyylillään edustaa on tavis. Riitaa ei eri tyylisuuntien edustajien kanssa kuitenkaan synny, mutta vanhemmat ovat ihmetelleet nuorten hiustyyliä. Tukka pitäisi kuulemma kammata, mutta kampaamme sitä ehkä väärään suuntaan, nuoret sanovat yhteen ääneen. Toista rokkari-tyyliä edustavat Enni Lehto ja Maria Kuittinen. 17- ja 18-vuotiaat tytöt kertovat pukeutuvansa j-rock-tyyliin. J- rockilla tarkoitetaan Japanista tulevia yhtyeitä, ja myös vaikutteita pukeutumiseen haetaan sieltä. Lehto ja Kuittinen kertovat saavansa joskus pitkiä katseita kaupoissa, mutta vakuuttavat olevansa ihan tavallisia nuoria. Joskus luullaan, että erikoiset vaatteet ovat rikollisen merkki. Olemme kuitenkin kyllästyneitä selittelemään omaa tyyliämme, tytöt sanovat. Rokkarityylin alalajeja: Sleaze rock, j-rock, gootti, lolita, emo, hevari, metalli, punkkari. Roy Kinnunen, Tigmo Avdo ja Veikko Pylkkänen. Tunnuspiirteet: Tummat vaatteet, bändipaidat, tumma silmämeikki (myös pojilla), niitit, hakaneulat, mekot ja korsetit. Tavis Tavis-tyyli on luonnollisesti tavallinen. Vaatteet ovat usein hillittyjä ja nuoret suosivat vuosikymmenienkin jälkeen farkkuja. Tavis-tyyliin pukeutuvat nuoret eivät halua erottautua joukosta, vaikka vaat- 16 pari & perhe 2/2008

17 Vilma Salovaara, Natalie Binda. Samu Rantakallio, Ruhan Ali. teisiin kiinnitetään paljon huomiota. 13-vuotiaat Natalie Binda sekä Vilma Salovaara kertovat edustavansa tavallista nuorisomuotia. Yritän pukeutua rennosti, mutta joskus on kiva laittaa vähän hienostuneemmat vaatteet päälle. Mitään räikeätä tai virkattua en laittaisi päälleni, Salovaara kertoo. Tytöt eivät valitse ystäviään tyylien mukaan, vaan kaveripiiristä löytyy monien tyylien edustajia. Vanhemmat ovat tyytyväisiä tyttö- jen hillittyyn tyyliin. Joskus äiti on sanonut, että käytän liikaa meikkiä, Binda pal- jastaa. Tunnuspiirteet: Farkut, lenkkarit ja hillityt värit. Suositaan myös sporttisempia vaatteita. Fruittari Fruittari on poikien vaatetyyli, jossa vaatetukseen kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Pissis-tyyli on tyttöjen vastine fruitta- reille ja pissiksen tunnistaa pillifarkuista, korkokengistä ja vah- vasta kasvomeikistä. Vaikka termit olivat vielä 10 vuotta sitten negatiivisia, on niiden merkitys on käännetty fruittari- ja pissisryhmissä kuvaamaan positiivisesti omaa tyyliä. Helsinkiläiset Ru- han Ali ja Samu Rantakallio valaisevat fruittari-tyylin ominaispiir- teitä. Fruittarit käyttävät paljon merkkivaatteita. Pillifarkut, eli lahkeista kapeat housut, kuuluvat fruittari-tyyliin. Fruittarit myös kiinnittävät paljon huomiota hiustyyliin, sen pitää olla näyttävä, pojat kertovat. Housut hankitaan ainakin muutama numero liian isoina ja paidatkin ovat XXL-kokoa, Kinnunen kuvailee. Musiikki liittyy myös hoppareiden tyyliin ja suomalaiset hip hop-artistit ovat suosiossa. Yhtyeet kuten Kapasiteettiyksikkö inspiroivat nuoria heidän omissa harrastuksissaan, ja pojat kertovat tekevänsä myös itse rap-musiikia, joka kuuluu olennaisesti hip hop-kulttuuriin. Kinnunen ja Pylkkänen molemmat vakuuttavat, ettei ystäviä valita tyylin perusteella. Poikien mukaan he ovat ainoita ystäväpiiristään, jotka pukeutuvat täysin hoppari-tyyliin. Todiste tyylien välisestä ystävyydestä saadaan, kun kuvaustilanteessa poikien kanssa valokuvaan tulee fashion-tyyliä edustava ystävä Tigmo Avdo. Fashion-tyylin edustaja seuraa nimensä mukaisesti muotia, mutta Avdo vakuuttaa poikien tapaan, ettei vaatteiden perusteella valita kavereita. Tunnuspiirteet: Leveät housut, leveät paidat, suoralippainen lippalakki, merkkivaatteet kuten Kani ja Urban Classics. Tunnuspiireet: Kapeat farkut, laitettu hiustyyli, merkkivaatteet, korkokengät (tytöillä), merkkilaukut. Shutterstock Hoppari Roy Kinnunen ja Veikko Pylkkänen edustavat sanojensa mukaan hip hop-tyyliä eli ovat hoppareita. Hoppari-tyyliin kuuluu olennaisena osana isot vaatteet. pari & perhe 2/

18 Helena Tuomaala/Kuvaliiteri TEKSTI Tuulia Aho Kun nuori tuntee olevansa arvokas ja tarpeellinen, hän haluaa myös suojata itseään. Seksuaalikasvatus on tärkeä keino tukea nuoren itsetunnon kehittymistä ja edistää elämänhallintaa. Hyvä itsetunto ehkäisee riskejä Jo pienelle lapselle voi opettaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita, kuten omasta kehosta huolehtimista ja omien rajojen suojelemista. Lapsen itsetuntoa on vahvistettava pienestä pitäen ja se onkin kaiken hyvinvoinnin perusta. Aikuisen läsnäolo, huolenpito ja kiinnostus ovat avainasemassa. Oikean tiedon ja hyvän itsetunnon avulla voidaan parhaiten ennalta ehkäistä myös erilaista riskikäyttäytymistä nuoruudessa. ytensä ylläpitämiseksi. Itsetunto on kaiken muunkin terveyden ja hyvinvoinnin edellytys ja kaiken riskikäyttäytymisen paras ennalta ehkäisijä. Stakesin kouluterveyskyselyistä ja muista nuorten hyvinvointia mittaavista tutkimuksista voidaan havaita eri elämähallinnan alueiden liittyvän vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi tarkastelemalla pelkästään kouluruokailua havaitaan, että ne nuoret, jotka jättävät kouluaterian väliin, tupakoivat ja käyttävät alkoholia muita enemmän. He ovat muita useammin ylipainoisia, viihtyvät huonosti koulussa ja heillä on alttius tulla koulukiusatuksi. Nämä nuoret osallistuvat myös huonommin oppitunneille ja heillä on heikompi itsetunto. Tampereen yliopiston yleislääketieteen ja geriatrian professori Elise Kosusen Itsetunto on kaiken riskikäyttäytymisen paras ennalta ehkäisijä. Seksuaaliterveys osana kokonaishyvinvointia Seksuaaliterveys on luonnollinen osa ihmisen hyvinvointia. Nuorten seksuaaliterveyttä on jo vuosikymmenten ajan tutkittu ja mitattu erilaisin indikaattorein. Näitä ovat esimerkiksi ehkäisyn käyttö, seksin aloittamisikä, seksitaudit, raskaudet ja raskauden keskeytykset. Kuitenkin paras seksuaaliterveyden perusta on hyvä itsetunto ja itsensä arvostus. Jos nuori ei arvosta itseään, hänellä ei ole syytä huolehtia itsestään ja etsiä tietoa ja tukea seksuaalitervemukaan riskit kumuloituvat helposti juuri tilanteissa, joissa nuorella on huono itsetunto, eikä hän koe itseään hyväksytyksi. Tällöin nuori saattaa hakea oikotietä aikuisuuteen. Kosusen mukaan ne nuoret, joilla on ollut aikaisia seksikokemuksia, käyttävät päihteitä enemmän kuin muut. Stakesin Kouluterveyskyselyssä taas todetaan, että varhaisella iällä aloitettu seksielämä on yhteydessä masentuneisuuteen. Kaikki ihmisen hyvinvoinnin alueet liittyvät toisiinsa. Ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen kokonaisuus, ja hänet on myös kohdattava ja kasvatettava sellaisena. Vahvistamalla yhtä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan aluetta, vahvistetaan myös muita. Keskiössä on ihmisen itsetunto, kokemus hyväksytyksi tulemisesta ja sitä kautta halusta ja kyvystä oman elämän hallintaan. Seksuaalikasvatus on elämänhallinnan edellytysten ja taitojen lisäämistä siinä missä kaikki muukin terveys- ja elämäntaitokasvatus. Lisätetoja: 18 pari & perhe 2/2008

19 TEKSTI Maaret Kallio PIIRROS Otto Paakkanen Ei aina tarvitse olla kiltti ja totella Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun tiedostaminen, tunnistaminen sekä tunnustaminen auttavat sen ennaltaehkäisyssä. Lasta ja nuorta voi opettaa sekä suojelemaan itseään että tunnistamaan aikuisen tai vertaisryhmän jäsenen hyväksikäyttävää toimintaa. Jo pienelle lapselle on hyvä opettaa, että vähintäänkin uimapuvun alle jäävät alueet kuuluvat yksin hänelle, ja toiset saavat koskettaa niitä vain hänen luvallaan. Turvataitojen päätavoite on vahvistaa lasta toimimaan hämmentävissä tilanteissa itsensä suojelemiseksi sekä hakeutumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvallisen aikuisen luo. Näiden taitojen opettaminen ei kuitenkaan koskaan vastuuta lasta tilanteesta tai vähennä väärinkäyttävän aikuisen vastuuta. Lapset tarvitsevat yksinkertaisia toimintamalleja siitä, miten voi pitää puoliaan ja tiedostaa erilaisia vaaratilanteita. Lapsen ja nuoren on tärkeää kokea oma itsensä niin arvokkaaksi, että itsen puolustaminen ja avun ääreen hakeutuminen on aina ensisijaista. Tärkeää on myös ymmärtää, ettei aina tarvitse olla kiltti ja totella aikuistakaan. Hätäpaikan tullen saa huutaa, purra ja potkia! Kolmivaiheisissa turvaohjeissa ensimmäisenä on: Sano EI. Yhdessä voi harjoitella miten EI sanotaan kuuluvasti ja jämäkästi. Toinen sääntö on Poistu paikalta vikkelästi ja varmasti. Selittelemään ei tarvitse jäädä. Kolmantena on Kerro heti turvalliselle aikuiselle. Lapsen ja nuoren kanssa voi etukäteen pohtia turvallisia aikuisia mahdollisimman monesta paikasta. Turvataitoja voidaan opettaa lapselle päiväkodista lähtien. Opettajina voivat olla omat vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai opettajat. Kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja ja sosionomi. Hän työskentelee Väestöliiton NUSKAkohtaamisprojektissa. Osaatko ottaa nuoren kanssa puheeksi seksin? Löytyvätkö oikeat sanat? Syntyykö luottamus? Puhutaan seksuaalisuudesta nuori vastaanotolla -kirjasta löydät vastauksia sia juuri näihin kysymyksiin. Murrosikä ja varhaisaikuisuus ovat nuorelle haasteellinen ajanjakso. Kehon ja mielen myllerrys muuttavat nuoren näkökulman seksuaalisuuteen yllättäen henkilökohtaiseksi. Seksuaalisen identiteetin muodostaminen ja oman kehon hyväksyminen ovat uusia ja haastavia asioita. Nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että aikuinen kannattelee ja tukee nuoren kasvua. Puhutaan seksuaalisuudesta -kirjassa esitellään Väestöliiton Nuorten Avoimissa Ovissa kehitetty nuoren itsetuntoa ja kehitystä tukeva kohtaamismalli, joka toimii myös tehokkaana työkaluna nuoren seksuaaliterveyden sekä hänen yleisen hyvinvointinsa seuraamisessa ja edistämisessä. Kirja tarjoaa käyttökelpoisia välineitä nuoren seksuaalisuuden ammatilliseen kohtaamiseen. Se an- taa niin nuorten parissa työskenteleville kuin vanhemmillekin uusia näkökulmia ja ideoita oman kasvatustyönsä tueksi. Lisäksi kirjassa esitellään perusterveydenhuoltoon soveltuvia hyväksi koettuja hoitokäytäntöjä. Hinta 24 euroa + toimituskulut. Tilaukset: tai pari & perhe 2/

20 TEKSTI Tiina Kirkas Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus Turvakodissa lapsi ei ole enää avuton väkivallan uhri vaan aktiivinen toimija. 20 pari & perhe 2/2008

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot