Väestöliitto 2/08. Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus. Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestöliitto 2/08. Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus. Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!"

Transkriptio

1 Väestöliitto 2/08 Nähääx Kompassilla? Miten lukiolainen jaksaa? Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus Hyvä itsetunto suojaa kolhuilta!

2 PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila TOIMITUSSIHTEERI Paula Alkio ULKOASU JA TAITTO Innocorp Oy/Päivi Kiljunen TOIMITUSNEUVOSTO Paula Alkio Kirsikka Bonsdorff Ida Hakola Helena Hiila Elina Korhonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) KANSIKUVA Timo Santala KUSTANTAJA Väestöliitto ry. PAINOPAIKKA Edita Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kaarina Happo, (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Toinen vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraavassa numerossa aiheena arjen sujuminen. päätoimittajalta Luotetaan nuoriin Berliini on yksi maanosamme mielenkiintoisimmista pääkaupungeista. Siellä ovat Euroopan lähihistorian suuret käänteet vielä aistittavissa jokapäiväisessä elämässä. Tutustuin UFA-Fabrikiin, Berliinin esikaupungissa sijaitsevaan laajaan kompleksiin. Se on entinen Saksan Hollywood, natsien aikoinaan perustama filmikaupunki, joka jäi muutama vuosikymmen sitten tyhjäksi ja pääsi rappeutumaan. Nyt UFA-Fabrik on 30 perheen asuinyhteisö ja yli sadan ihmisen työpaikka. Se ylläpitää hotellia, ravintolaa, koulua ja lastentarhaa. Vanhainkoti on suunnitteilla. UFA on myös kulttuurikeskus, jolla teatteri, sirkuskoulu, siellä tanssitaan ja musisoidaan. Se toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kierrättämällä kaiken mahdollisen. Se jopa myy sähköä valtakunnan verkkoon ja ostaa sitä takaisin halvemmalla. Leipomo ja ravintola pyrkivät olemaan mahdollisimman omavaraisia. Perustajien oma käsitys hyvästä elämästä ohjaa koko toimintaa, mutta se haluaa myös palvella ympäröivää yhteisöä. Tulot menevät yhteiseen kassaan, josta myös menot kustannetaan. Elämänmuoto ei varmasti sovi kaikille, mutta joillekin vain tällainen elämäntapa on sopiva. Paikan perusti 30 vuotta sitten nuorten talonvaltaajien ryhmä. Porukka etsi ensin laillisia tiloja toteuttaakseen unelmiaan vaihtoehtoisesta elämästä. Kun tämä ei onnistunut, he valtasivat tyhjäksi jääneen ja rappeutumassa olevan filmitehtaan. Myöhemmin toki on sovittu kaupungin kanssa laillisista järjestelyistä, vuokrista, sähköstä ja vedestä. Tänään UFA on säntillinen veronmaksaja. Suomessakin ilmaantuu säännöllisin väliajoin talonvaltaajia, jotka haluavat ottaa käyttöön hylättyjä kiinteistöjä. Yhtä säännöllisesti heidät häädetään poliisivoimin. Kaikista valtauksista ei varmaankaan kehittyisi UFA-Fabrikin kaltaisia keitaita, mutta miksi emme anna nuorten edes yrittää. Nuorisotalot ja -ohjaajat tekevät arvokasta työtä. Kaikki eivät kuitenkaan halua olla ohjauksessa, vaan nimenomaan tehdä itse. On hienoa, että Helsingin kaupunki on päättänyt antaa nuorille mahdollisuuden toimia omin ehdoin entisen Virus-teatterin tiloissa. Ehkä yritys menee pieleen. Tai ehkä siitä muodostuu Helsingin UFA, jota käydään ihmettelemässä ulkomailta asti Tämä numero keskittyy nuoriin. On hyvä muistaa, että kaikki nuoret eivät kehity samaa tahtia, kuten Georg Henrik Wrede lehdessämme toteaa. Eivätkä kaikki nuoret ole samanlaisia. Jo pukeutumisellaan he haluavat erottautua muista. Nuorten ei tarvitsekaan vielä olla valmiita. Annetaan nuorille tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä omaan tahtiinsa ja toteuttaa unelmiaan. Osalla nuorista menee huonosti, tuetaan heitä. Se kannattaa, koska syrjäytymisen kierre voidaan katkaista jos vain meillä aikuisilla riittää tahtoa. Nuoruus on hienoa aikaa. Annetaan nuorten olla nuoria ja ollaan me vanhemmat, työntekijät ja opettajat aikuisia! Perhe ja Pari- lehti toivottaa kaikille lukijoilleen iloista kevätmieltä ja aurinkoista kesää! Helena Hiila 2 pari & perhe 2/2008

3 pari & perhe 2/ Nuoret ovat usein resurssirikkaita 20 Pääkaupungin turvakodissa vahvistetaan lapsen selviytymiskeinoja 4 Nuoret pois syrjäytymisen uralta 6 Raisa Cacciatoren Aggression portaat palkittiin 8 Nähääx Kompassilla? Perjantai-ilta Katuluotsin matkassa 11 Kolumni: Taidan olla hetero 12 Miten voit, lukiolainen? Tarviiko tässä paahtaa koko aikaa? 14 Haavojen paikkailusta sielunhoitoon Päivä kouluterveydenhoitajana 16 Kavereita ollaan tyyleistä huolimatta! Mitä eri nuorisotyylit edustavat? 18 Hyvä itsetunto ehkäisee riskejä 20 Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus 22 Väkivaltaa vastaan asenteiden muutoksella Pikkulapsiperheet riskiryhmänä 23 Kättä päälle Kotirauhaa 24 Äitiä ikävä Ponnistus maailman äitien puolesta 26 Kulttuurieroista ehjään elämään Maahanmuuttajatytöt elävät kulttuurillisten ristipaineiden alla 28 Apua seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneille nuorille Keitä ovat fruittarit ja hopparit? Mitä ovat sleaze-rock, j-rock, gootti, lolita, hevari? s. 16 pari & perhe 2/2008 3

4 TEKSTI Tiina Kirkas KUVA Antero Aaltonen Nuoret pois syrjäytymisen uralta Nuori syrjäytyy, jos hän ei edes halutessaan saa kiinni työstä ja toimeentulosta. 4 pari & perhe 2/2008

5 Nuorten syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, eikä ikääntyvällä Suomella ole siihen varaa. Kaikki nuoret tarvitaankin tuottavaan työhön veroja maksamaan, jotta hyvinvointivaltion palvelut pyörivät myös väestön eläköityessä. Silti kyse ei ole vain rahasta vaan myös nuorten oikeudesta hyvään elämään. Lasten ja nuorten hyvinvointi on itseisarvo, johon teiskunnan on sitouduttava, hallituksen lasten, nuorten n ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede tiivistää. yh- Siksi myös politiikkaohjelmassa painotetaan lapsilähtöisen yhteiskunnan ja hyvinvoivan perheen lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Valtion talousarvioon varatuilla atuilla 15,5 miljoonalla eurolla on määrä kannustaa nuoret opiskelemaan, työllistymään ja osallistumaan suomalaiseen yhteis- kuntaan. Tarkoituksena on muun muassa etsiä koulutuksen ja työelä- män ulkopuolisia nuoria työpajatoimintaan, jossa he saavat avat kea opiskelu- ja työtaipaleelleen. Toimintapatteristoon kuuluvat lisäksi työssä oppiminen, osatutkinnot ja elämänhallintaan har- tujaantuminen. Politiikkaohjelma pyrkii myös kokoamaan eri viranomaisilta lapsi- ja nuorisotietoa päätöksenteon tueksi sekä kehittämään lasten hyvinvoinnin seurantajärjestelmää. Lähtökohtana a on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Georg Henrik Wrede Kuka kuuluu joukkoon? Nuoret eivät kuitenkaan helposti taivu sen enempää tilastoihin t ihi Siksi i on ensin kysyttävä, ä mitä nuori tekee ja vasta sitten pohdit- kuin toimintasuunnitelmiin, sillä he eivät ole lähtökohtaisesti yhtenäinen ryhmä. ovat kumpikin nuoria mutta tarvitsevat erilaisia tukitoimia. tava toimenpiteet. Esimerkiksi 15-vuotias tyttö ja 24-vuotias mies Esimerkiksi nuorisolaissa kaikki alle 29-vuotiaat ovat nuoria, kun taas muutoin laki määrittelee alle 18-vuotiaat lapsiksi. Toisaalta rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana ja oppivelvollisuus päättyy Nuori voi myös tahtomattaan leimautua syrjäytyneeksi, vaikka Nuorena saatava myös möhliä 16-vuotiaana. Työvoimaviranomaisille nuori on alle 25-vuotias. hän on tietoisesti valinnut elämäntapansa. Esimerkkinä Georg Myös syrjäytymisen käsite on hankala. Henrik Wrede mainitsee roskiksista ruokansa keräävät nuoret. Georg Henrik Wrede tukeutuukin joukko-oppiin ja hahmottaa ihmisille erilaisia ryhmiä, joihin kuulumista yhteiskunnassa pi- he voivat halutessaan ryhtyä elämään muiden tavoin. Syrjäytymi- Vaihtoehtoisesti elävät nuoret ovat usein resurssirikkaita, ja detään suotavana. Sellaisia ovat muiden muassa koti, koulu, työ, nen sen sijaan on oman tahdon vastaista: nuori on halunnut päästä mukaan yhteiskuntaan mutta ei ole syystä tai toisesta siinä on- perhe ja järjestötoiminta. Mitä harvempaan nuori niistä kuuluu, sitä suurempi on riski, nistunut. että löydämme hänet syrjäytyneiden joukosta. Wrede korostaakin hyvinvointivaltion lupausta tarjota erityisesti lapsille tasavertaiset mahdollisuudet, joista he voivat lähtö- Syrjäytymisen riskitekijöistä hän nimeää lastensuojelutaustan, oman tai kodin päihteiden käytön, köyhyyden, kouluttamattomuuden ja rasismin. Kaikki eivät kehity samaa tahtia, ja esimerkiksi työpajatoiminkohdistaan riippumatta ponnistaa elämässään eteenpäin. Silti joukko-oppikin antaa vain osviittaa, eikä opiskelu- ja työllisyystilastojen ulkopuolelle rajautuminen välttämättä tiedä ongel- Osalle nuorista myös nykymaailman monet mahdollisuudet nassa nuorella on aikaa miettiä tulevaisuuttaan. mia. Keskeytyneet opinnot tai huostaanotto eivät myöskään vääjäämättä syrjäytä nuorta yhteiskunnasta. sempia ikävyyksiä kuin nuori on osannut aavistaa. Wrede viittaa ovat liikaa, ja nuoruuden möhläykset voivat tuottaa pitkäaikai- Sehän tarkoittaisi sitä, ettei lastensuojelulla ole merkitystä. pikalainoihin, jotka ovat vieneet monen nuoren luottokelpoisuuden vuosiksi eteenpäin. Wrede varoittaakin keskittymästä liikaa lukuihin ja keskiarvoihin. Nuoruuden olemukseen kuuluu elämän tilanteiden vaihtelu. Nuori voi esimerkiksi viettää välivuottaan ja pohtia elämälleen pitäisi saada möhliä edes nuorina. He tarvitsevat elämänhallintataitoja, vaikka toisaalta kaikkien suuntaa. Ongelmia syntyy sen jälkeen, kun välivuosi venähtää, Wrede muistuttaakin, että nuoruus on kaikesta huolimatta hienoa ja mukavaa aikaa. eikä nuoresta ole enää opiskelemaan tai hakemaan töitä, hän toteaa. Siksihän keski-ikäiset hinkuvat takaisin nuoriksi. pari & perhe 2/2008 5

6 KUVA Joona Louhi Terveyden Pylväs lastenpsykiatri Raisa Cacciatorelle Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) palkitsi vuoden 2008 parhaana terveysaineistona Raisa Cacciatoren kirjan Aggression portaat. Terveyden Pylväällä ja kunniakirjalla palkittu vuoden paras terveysaineisto tarjoaa keinoja aggression hallinnan opettamiseen ja oppimisiin. Aggression portaat tuo opettajien käyttöön positiivisen tavan nähdä lapsen ja nuoren itsenäistyminen, uhma ja haastavat tunteet. Erityisen kiitettävää aineistossa on juuri tunteiden hallinnan peilaaminen lapsen eri ikäkausien kehitysvaiheisiin. Hyvin jäsennetty opetuspaketti tarjoaa monipuolisesti tietoa ja välineitä haastavien ja vaikeidenkin tunteiden hallinnan oppimiseen. Se on mahtava paketti käytettäväksi koulussa, vanhempainilloissa ja laajemminkin nuorisotyössä sopiva kaikille kasvattajille, sanoi Tekryn toiminnanjohtaja Mika Pyykkö palkitessaan voittajan. Aggression portaat on Väestöliiton ja Opetushallituksen yhteistyöjulkaisu. Aggression portaissa esitetty aggression hallinnan oppiminen on perustana myös Väestöliiton uudessa pienten lasten vanhemmille tarkoitetussa Raisa Cacciatoren Kiukkukirjassa. 6 pari & perhe 2/2008 1/2008

7 Järki ja tunteet Cacciatore, Raisa 2008: Kiukkukirja. Aggressiokasvattajan käsikirja - vauvasta kouluikään. Toim. Vuokko Hurme. Helsinki. Väestöliitto. 103 s. Kuvitus ja taitto: Otto Paakkanen Kiukkukirjan sanoma on yksinkertaisuudessaan puhutteleva: kaikilla ihmisillä ja etenkin lapsilla on voimakkaita tunteita, joiden kanssa voi oppia elämään. Suurissa tunteissa, edes vihassa tai raivossa ei ole mitään pahaa, kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käytökseen. Myös mitätöinti, kiusaaminen ja kurittaminen ovat väkivaltaa. Kiukkukirja tarjoaa neuvoja lapsen kiukun ja vanhemman omien tunteiden käsittelemiseen. Kirjassa käydään läpi aggression tunnetta sekä voimavarana että riskinä ja keskitytään erityisesti aikuisen kykyyn ottaa vastaan lapsen vihanpurkaukset. Vanhemman vastuulla on myös lapsen tuleva kyky toimia väkivallattomasti. Kirja onnistuu esittämään asian niin, että se ei syyllistä, vaan rohkaisee lukijaa. Lisäksi siinä esitellään aggression portaat, eli alle kouluikäisen lapsen tyypillisiä aggressiokasvun vaiheita. Kirjassa muistutetaan kasvattajia toimimaan nimenomaan lapsen iän asettamilla ehdoilla - kaksivuotiaan kanssa ei kannata väitellä, mutta kuusivuotias on jo halutessaan taitava neuvottelija. Pieneen kirjaan on mahtunut paljon asiaa. Se luo uskoa parempaan arkeen lupaamalla, että rakentavaa riitelyä voi opetella vielä aikuisenakin. Esitystapa on maanläheinen, eikä lukijaa rasiteta liiallisella teoretisoinnilla. Lähdeluettelo onkin lyhyt, eikä siihen sisälly esimerkiksi uusinta temperamenttien tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjassa esiintyy paikoitellen toistoa. Tekstin luettavuutta olisi voinut vielä parantaa. Myös tietoiskut olisi voinut taittaa selkeämmin tekstistä erottuviksi osioiksi. Kirja antaa pienen lapsen vanhemmalle paljon ajattelemisen aihetta ja apua sekä omien, että lapsen tunteiden kanssa elämiseen. Kasvatustyön kulmakivet, rajat ja rakkaus, järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä, vaikka arjessa niiden yhdistäminen on joskus vaikeaa. Kirjan rakentava asenne sekä tunteiden ja väkivallan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien huomioiminen ansaitsevat erityiskiitoksen. Mari Hatakka, FL Folkloristiikka, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Kiukkukirjaa voi tilata Väestöliitosta: Hinta 24 euroa + toimituskulut. Onnea aikuisuuden kynnyksellä Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla toimiva nuorten vastaanotto, Nuorten Avoimet Ovet, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi Nuorten Avoimet Ovet on tuottanut kirjan Puhutaan seksuaalisuudesta nuori vastaanotolla. Syntymäpäiviä juhlistetaan myös nuorille suunnatulla tapahtumalla, joka järjestetään Väestöliitossa elokuussa taiteiden yönä sekä ammattilaisten kutsuseminaarilla 12. syyskuuta. pari & perhe 2/2008 7

8 TEKSTI ja KUVAT Ida Hakola Nähääx Kompassilla? Miten taittuu perjantai-ilta Katuluotsin matkassa? Helsingin asematunnelissa on perjantai-iltana meno päällä. Ihmisiä virtaa metrohallin läpi kohti illanviettoa ja nuorisojoukot tapaavat toisiaan. Välillä joku hoipertelee kohti liukuportaita. Kompassitori täyttyy nuorista. Meillä on noin 210 asiakasnuorta keskusta-alueella, joista törmätään keskimäärin 40 50:een päivittäin, toteaa nuoriso-ohjaaja Jari Miettinen ja hörppää kahvia mäkkärin muovikupposesta. Kello on kahdeksan ja kompassitorin ympäristö on vielä verrattain rauhallinen. Muutama vuotias tyttö käy jututtamassa luotsikaksikkoa ja nuoresta iästään huolimatta heillä näyttää olevan homma hyvin hallussa. Suurin osa on tavallisia nuoria, joilla ei ole mitään ongelmia. Lähinnä jutellaan ja kysellään kuulumisia. Monet tulevat myös kertomaan onnistumisistaan kokeissa tai muuten vain kertomaan illan kulusta, kertoo Miettisen kanssa partioiva sosiaaliohjaajaharjoittelija Riikka Pirilä. Luotsi tarkkailee tilannetta Pirilä ja Miettinen työskentelevät Helsingin kaupungin etsivää nuorisotyötä tekevässä yksikössä nimeltä Katuluotsi. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on luoda kontakteja Helsingin keskusta-alueella jatkuvasti aikaansa viettäviin nuoriin ja ohjata apua tarvitsevat eteenpäin. Toiminnasta vastaavat nuorisoasiainkeskus ja sosiaali-virasto. Etsivän nuorisotyön keskeinen tehtävä on havaita kadulta nuoria, jotka eivät itse osaa hakea apua ja ohjata heidät saamaan apua. Ongelmaisia löytyy lähinnä niistä, jotka eivät ainoastaan tapaa kavereita asematunnelissa, vaan oleskelevat siellä kuin olohuoneessaan ilman parempaakaan paikkaa minne mennä, selittää Katuluotsin toiminnanjohtaja Hanna- Kaisa Lähde. Katuluotsit partioivat lähinnä aseman seudulla sekä kesäisin Kaisaniemen puistossa. Kohderyhmään kuuluvat vuotiaat nuoret, vaikka apua tarvitsevat myös vanhemmat nuoret aina 24 ikävuoteen saakka. Vuosittain etsiväjoukot aikaansaavat noin kontaktia nuorten kanssa. 8 pari & perhe 2/2008

9 Työ on paljolti myös asennekasvatusta, jossa kuunnellaan ja jutellaan. Monilla nuorilla on aikuisen nälkä, ja heille tuntuu olevan helpottavaa keskustella vaikeista asioista aikuisen kanssa, joka ei suoralta kädeltä tuomitse heitä, Lähde toteaa. Aikuista tukea nuoren omassa ympäristössä Katuluotsin työ vaatii ajoittain paitsi rohkeutta, myös psykologista silmää. Ihmiset reagoivat yleensä ihan hyvin, kun mennään juttelemaan. Välillä tulee toki vastaan tilanteita, joissa nuoret kysyvät, että ollaanko me jotain sossuja vai, Miettinen hymähtää. Täytyy olla itse helposti lähestyttävä ja ulospäin suuntautunut, Pirilä tuumii. Pääsääntöisesti katuluotsit tarkkailevat tilanteita ja ovat paikalla lähinnä henkisenä tukena. Joskus nuorisotyöntekijät joutuvat myös puuttumaan tapahtumakulkuihin. Joskus nähdään tilanteita, joihin täytyy puuttua. Kerrankin pideltiin vyötäröltä kiinni yhtä tyttöä, joka oli hyppäämässä tuosta kaiteelta, Miettinen muistelee ja osoittaa Kompassitoria ympäröivää aitaa. Ongelmat kasautuvat Etsivä nuorisotyötä on tehty 15 vuotta. Lähteen mukaan nuorten ongelmat ovat kasautuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään on lähestulkoon itsestään selvää, että ongelmaisella nuorella on pari kolmekin ongelmatyyppiä. Juopottelu, riitely, itsensä vahingoittaminen, pelkotilat, nuoret tytöt vanhempien miesten seurassa, Lähde luettelee yleisimpiä. Viime aikoina media on kertonut, miten nuoret tytöt vaihtavat seksiä kaljaan vanhempien miesten kanssa. Lähteen mielestä tilannetta hankaloittaa molempien osapuolten ymmärtämättömyys tilanteen vakavuudesta. Kumpikaan osapuoli ei tiedä toteuttavansa yhtä ihmiskaupan muotoa. Luotsit Pirilä ja Miettinen eivät kuitenkaan laittaisi ongelmalle liikaa painoarvoa. Ei sitä paljoa täällä näy. Jos nähdään, niin sitten puutumme asiaan jotenkin. Tällaiset tilanteet tulee hoitaa tosi varoen ja tilanteeseen sopivin keinoin. Joskus muistutetaan kaljan ostajia lainsäädännöstä ja rangaistuksista, joita alaikäiselle trokaamisesta saa. Välillä vinkkaillaan myös lähikauppiaille tietyistä vakiasiakkaista, jotka hakevat kahdeksatta mäyräkoiraa päivän aikana, kertoo Miettinen. Nuorten yleisimmät puheenaiheet: 1 Päihteet 2 Seksuaalisuus 3 Väkivalta 4 Perhe 5 Koulu Luotsi kartoittaa myös nettiä Katuluotsi toimii myös internetin IRC- Galleriassa. Netti on tärkeä uusi foorumi, jossa nuoret viettävät paljon aikaansa ja saattavat myös kertoa avoimemmin murheistaan kuin kasvokkain. Tärkeintä on, että pääsemme nuorten kanssa samaan viitekehykseen. Päivän kohtaamisista tehdään raportit, joten meillä alkaa olla suuri arkisto suomalaisista nuorista. Tilastojen perusteella voidaan jopa ennakoida, kenellä on suunta kohti rikollista tulevaisuutta. Tässä vaiheessa nuori ehtii kuitenkin vielä mään tärkeitä päätöksiä, jos hänen kanssaan keskustelee asioista, Lähde pohtii. On tosi hienoa, kun huomaa, että nuori itse tajuaa jon- tekekin asian josta olemme puhuneet. Yleensä meidän apu johtaa pitkäaikaisiin tuloksiin, Miettinen tuumii. Parasta tässä työssä on varmaan se, kun saavuttaa a luottamuksen. Vaikka välillä ä näkee rankkojakin juttuja niin in enimmäkseen näistä työpäivistä jää hyvä mieli, Pirilä hymyilee. Ikuisesti riittämättömät t resurssit Resurssipula on ollut valitettavan tavan trendikäs sana nuorisotyön sa jo vuosikymmeniä. Katuluotsin uotsin paris- toimintaa pidetään yllä hämmentä-mentävän pienellä porukalla ottaen huomioon Helsingin kokoisen kaupungin tarpeet. Meitä on yhteensä neljä. Yksi taa enimmäkseen hallinnollisia ia hoi- asioita, ja muut ovat kentällä. Esimerkiksi Turussa on käytössä kaksinkertainen määrä ihmisiä, Lähde ihmettelee. Ihannetapauksessa nuori saadaan hakeutumaan jatkoapuun. Etsintä ei hyödytä, jos ei ole tarjota palvelua, jossa nuorta autetaan eteenpäin. Suomesta puuttuu matalakynnyksisiä palvelupisteitä, johon vasta ongelmien alkuvaiheessa olevia nuoria voisi ohjata, Lähde harmittelee. Perjantai-ilta etenee tällä kertaa rauhallisesti, ja ilmassa vallinneet puheet nuorten joukkotappelusta osoittautuvat huhuiksi. pari & perhe 2/2008 9

10 Murkun kanssa Väestöliiton -palvelu on ensimmäinen murrosikäisten vanhemmille suunnattu nettisivusto, jossa on kootusti tietoa murrosiän kysymyksistä. Koulut voivat maksuttomasti tilata Murkun kanssa -kortteja jaettavaksi vanhempaintilaisuuksissa (linkki -etusivulta). Suuri osa sivuston kysymys-vastauspalveluun tulleista kysymyksistä käsittelee nuorten seurustelua tai seksuaalisuutta. Toinen aihekokonaisuus on eronneiden vanhempien tarve keskustella ja määrittää uudelleen ehkä vuosia sitten sopimansa käytännöt lapsen tapaamisista ja lapsen asioiden yhteisestä hoitamisesta. Murrosiässä vanhat käytännöt eivät enää ehkä toimikaan. Nuori saattaa itse haluta olla enemmän toisen vanhemman luona tai yrittää venyttää pelisääntöjä vetoamalla siihen, että toinen vanhempi antaa luvan. Tällöin kannattaa käydä vanhemmuuden uudelleen arviointikeskustelu aikuisten kesken ja myös yhdessä jälkikasvun kanssa. KOKEMUSTEN JAKAMINEN ON ARVOKASTA, JA TÄRKEÄÄ ON MYÖS HUOMATA MITEN RIKASTA ELÄMÄÄ MEISTÄ JOKAINEN ELÄÄ. Palkintoraadin puheenjohtaja ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Ringa Junnila HYVÄ ME! KIRJOITUS- JA VALOKUVAKILPAILU Osallistu Väestöliiton Perheverkon kirjoitus- ja valokuvakilpailuun! Lähetä meille omia ja perheesi kokemuksia vammaisuudesta ja pitkäaikaissairaudesta. Kerro tarinasi kuvin tai sanoin. Parhaat työt palkitaan raha- ja tuotepalkinnoilla ja kootaan kirjaksi. Erilainen perheeni voimavarani, rikkauteni. Mistä saan voimaa arkeen? Elämää ilman esteitä. Hyvä, meidän perhe! Kilpailun osallistumisohjeet osoitteessa Lisätietoja: Minna Oulasmaa (09) pari & perhe 2/2008

11 Taidan olla hetero Anders Huldén Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry. Nuorimies istuu kouluterkkarin luona onnellisena, mutta punaisin poskin. Hän on juuri jakanut ensimmäistä kertaa iloisen uutisensa aikuiselle ihmiselle. Suhteet vanhempiin ovat kohdallaan, mutta kotona ei kuitenkaan puhuta ihan kaikesta. Terkkari katsoo häntä äidillisin silmin. Todella kiva kuulla, että olet löytänyt tällaisen... ystävän. Sarihan kuulostaa oikein mukavalta tytöltä! Muistathan kuitenkin, että seksiin ei tarvitse ryhtyä vain siksi, että kuvittelee kaikkien muidenkin harrastavan sitä. Seksi on vain osa rakkauden eri ulottuvuuksista, eikä siinä kannata hosua. Vasta, kun kumpikin osapuoli on siihen valmis, lausuu terkkari koputtaen kynällään kirjoituspöytää. Miehen ja naisen välisestä seksistä en tiedä kovin paljon, mutta kirjastosta saattaa löytyä ihan järkeviäkin kirjoja. Netissä pitää olla varovaisempi. Googlettamalla sana straight saattaa tulla vastaan mitä järkyttävintä roskaa, terkkari huokaa. Tuota... siitä, mitä mainitsit vanhemmille kertomisesta sinun ja sen Sarin suhteesta. Mietin, että olisi kuitenkin hyvä odottaa vielä vähän, ellet sitten tunne että on aivan pakko kertoa. Niin no, hehän ovat vähän vanhanaikaisia, nuorimies myöntää. Saattavat olla sitä mieltä, että olen vielä liian nuori seurustelemaan. Ajattelin ehkä enemmän tätä, mitenköhän sen sanoisin... taipumustasi. Eli kun nuori ihminen kasvaa niin on aivan luonnollista, että hän saattaa tuntea seksuaalista vetoa vastakkaiseen sukupuoleen. Se on ihan normaalia! Ei ollenkaan vaarallista! Jotkut ihmiset ovat homoja ja jotkut kasvavat heteroksi. Terkkari kokoaa hermostuneena kalenterinsa ja pöydällä lojuvia A4:sia pinoon ja huomaa käsihien jättävän tahroja tupakan haitoista kertoviin monisteisiin. Hän tarttuu Allergiakeskuksen mainosviivoittimeen molemmin käsin. Miksi juuri tänään? Niin...? nuorimies kysyy epäröivästi. Siis...useimmat nuoret kyseenalaistavat joskus seksuaalisen suuntautumisensa, mutta kasvavat sitten loppujen lopuksi tavallisiksi homoiksi ja lesboiksi. Useammalla kuin luuletkaan, on seksuaalinen ko- kemus vastakkaisen sukupuolen kanssa, vaikka harva kehtaa myöntää. Haluan vain todeta, että yleensä tämä on ohimenevä vaihe. Tapaat vielä jonkun komean pojan! Mutta minähän olen aina ihastunut tyttöihin, nuorimies väittää vastaan ja tuntee olonsa entistä epävarmemmaksi. Onhan hän miettinyt tätä heterojuttua miltei päivittäin, siitä lähtien kun eräänä kesäisenä aamuna saaressa kaksitoistavuotiaana heräsi hämmentyneenä ihanasta, mutta samalla pelottavasta unestaan mökkinaapurin Emmasta. Joo joo, sanoo terkkari jännittyneeseen äänensävyyn. Viivoitin katkeaa kolmeen osaan. Sanon vain, että ei ole syytä kiirehtiä! Olisihan turha huolestuttaa vanhempiasi jos muutaman kuukauden päästä huomaat, että olet sittenkin homo. Ei heteroudessa ole mitään vikaa, tunnen monia heteroseksuelleja, ja he ovat kaikin puolin mukavia. Mutta heteroseksiin liittyy tiettyjä riskejä; hyvä luoja, kaikenlaisia tauteja on liikkeellä! Heteromiehet sitä paitsi johtavat tilastoja väkivallan uhriksi joutumisessa. Näitäkin puolia kannattaa miettiä tarkkaan! Maailma on muuttumassa mutta ei heterojen elämä ole vieläkään ruusuilla tanssimista. Oikeassa maailmassa heterot ovat tavallisempia kuin homot, lesbot ja bi-ihmiset, joiden lasketaan yleensä kuuluvan seksuaalivähemmistöön. Vähemmistöön kuuluva nuori on usein näkymätön tai kohtaa lähipiirissään hämmennystä, ennakkoluuloja ja kaavamaista ajattelua. Tavallisempi ei kuitenkaan tarkoita normaalimpaa tai toivotumpaa. Onnellinen on ihminen, joka kokee pystyvänsä elämään omana itsenään, ja saa siinä ympäristön vahvistuksen ja tuen. Leikkimällä ajatuksella, että asiat olisivat toisin, voi oppia tunnistamaan omat normatiiviset ajattelumallit ja loppupelissä oleellisimmat asiat. Näin voi lähimmäisenä ja ammattilaisena kehittää omia lähestymistapojaan moninaisuutta kohtaan siten, että kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Aina voi myös kohteliaasti kysellä, jos jokin asia jää ihmetyttämään. pari & perhe 2/

12 Shutterstock TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen Miten voit, lukiolainen? Nuorten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä riittää aprikointia. Päihteitä käytetään ja mieli on maassa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus koosti Stakesin Kouluterveyskyselyihin perustuvan tutkimuksen, jossa kartoitettiin lukiolaisten hyvinvointia. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin synkkä. Suurin osa lukiolaisista voi hyvin. Mitään erityisen huolestuttavia ja isoja asioita ei ole. Lähinnä koulutyö koetaan aikalailla suureksi ja työmäärää pidetään liiallisena, summaa Stakesin erikoistutkija Minna Pietikäinen hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Oireita piisaa Yleispositiivisista tuloksista huolimatta lukiolaiset oireilevat. Niska-hartiavaivat, päänsärky sekä uupumus nousivat fyysisistä oireista yleisimmiksi. Psyykkisistä oireista kärsivät erityisesti tytöt, joiden masentuneisuus on poikia yleisempää. Tytöt patoavat helpommin pahaa oloaan, kun taas pojilla se saattaa näkyä esimerkiksi aggressiivisena käytöksenä tai muuna oireiluna. Kiltti, hiljainen tyttö saattaa vaikuttaa luokassa helposti opettajan näkökulmasta harmittomalta. Opettajien pitäisikin oppia tunnistamaan herkemmin masennusoireiden ilmenemistä. Runsasta oireilua lukuun ottamatta Pietikäinen kokee lukiolaisten tilanteen melko hyväksi. Sen sijaan seuraavan sukupolven hyvinvointi huolestuttaa. Yläastelaisilla menee taas aika moni asia huonosti ja hehän ovat myös tulevaisuuden lukiolaisia. Oireilun lisääntyessä parasta lääkettä lukiolaiselle olisi joustava pääsy kouluterveydenhoitajan puheille. Tällä hetkellä koulu- terveydenhoitoon annetuissa resursseissa ei kuitenkaan ole huomioitu lisääntynyttä masennusoireilua. Masentuneisuuteenkin pitäisi alkaa suhtautua oireena toisten joukossa. Sitä on olemassa ja siitä pitäisi puhua. Se on arkipäiväistä, aivan kuten esimerkiksi päänsärky, Pietikäinen pohtii. Päihteiden käyttö vähentynyt Kouluterveyskyselyissä on näkynyt selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana eräs positiivinen kehitys: Lukiolaisten päihteiden käyttö on vähentynyt. Tupakointi ja alkoholikokeilut ovat vähentyneet myös yläasteilla. Lukiolaisilla on käynnissä erittäin positiivinen trendi, joka näkyy raittiuden lisääntymisenä. Tutkimuksen mukaan raittiita nuoria on kaiken kaikkiaan 20 prosenttia, jotka siis eivät joko käytä ollenkaan alkoholia tai sitten juovat, mutta ilman pyrkimystä humalaan. Ei ole realistista odottaa, että päihteitä alettaisiin käyttää vasta täysi-ikäisenä, mutta vaikuttaa siltä, että nuoret tosiaan ovat alkaneet pohtia alkoholin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Pietikäinen pohtii yhteiskunnan tahdin kiihtymisen siirtyvän vanhemmilta suoraan nuorempiin. Näin ollen myös nuoret altistuvat stressiin ja masennukseen altistavalle painekäytökselle. Yhteiskunnan vaikutuksen näkee parhaiten siitä, että oireita ylipäätään on. Jos työssäkäyvillä aikuisilla paineet lisääntyvät, niin toki tämä heijastuu myös nuoriin. Paineisuutta tai yhteiskuntakehitykseen liittyviä kysymyksiä ei tosin ole suoraan mitattu Kouluterveyskyselyssä. 12 pari & perhe 2/2008

13 Välillä tuntuu, että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa Isamaria Räsänen on 18-vuotias Joensuun normaalikoulun lukiolainen. Toinen lukiovuosi alkaa olla takana ja tyttö huokaisee syvään pohtiessaan koulun kuormittavuutta. Jos verrataan vaikka yläasteeseen, niin on tämä huomattavasti raskaampaa. Joka jaksossa on tuntia opetusta ja koeviikolla on kuudesta seitsemään koetta. Varsinkin viime syksynä oli tosi raskasta ja välillä tuntuu, että ei tätä jaksa. Olen ollut aina tosi tunnollinen. Haluan tehdä asiat ajallaan ja mahdollisimman hyvin. Erilaisia tehtäviä on kuitenkin paljon ja välillä tulee olo, että ei pysty repeämään kaikkeen, Räsänen pohtii omaa koulutaakkaansa. Harrastusten tulisi tasapainottaa koulunkäyntiä, mutta koulun ulkopuoliset harrasteet saattavat lisätä ajankäytöllisiä ongelmia. Jos haluaa menestyä jossain harrastuksessa, niin sitten lukio on melkein pakko tehdä neljässä vuodessa. Tunnen aika paljon muodostelmaluistelijoita ja niillä treenimääril- lä lukion suorittaminen kolmeen vuoteen tuntuu mahdottomalta. Lukion venyttämistä ei kuitenkaan suositella ainakaan meidän koulussa. Kolmessa vuodessa tulisi valmistua. Tiukat kurssivaatimukset stressaavat Stakesin ja Otuksen yhteistutkimuksessa mainittiin erityisesti niskahartiaongelmat sekä väsymys. Räsänen myöntää, että esiinnousseet fyysiset ja mielialan laskuun liittyneet psyykkiset oireet ovat olleet nähtävillä myös hänen omassa kaveripiirissä. Väsymystä valittaa tosi moni ja päänsärkyäkin on jonkin verran. Ei ole aikaa nukkua kun hommia on niin paljon. Mutta mistä hoppu sitten johtuu? Suurin osa kiireestä syntyy laajojen kurssivaatimusten vuoksi. Jokainen koulupäivä pitää käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi, muuten opettajille tulee kiire käydä kaikki vaadittavat asiat läpi. Olisi kieltämättä ihan kivaa, jos välillä pidettäisiin joitain vähän rennompiakin päiviä. Koeviikon jälkeen on käynyt monesti mielessä, että tarviiko tässä paahtaa koko aikaa. Jos Räsänen saisi muuttaa kouluvaatimuksia, hän karsisi pakollisten kurssien määrää ja keskittäisi voimavaroja vapaasti valittaviin aineisiin. Silloin voisi paneutua vähän paremmin niihin n asioihin, jotka kiinnostavat. t. Olen itse haali-alinut paljon his- torian kursseja ja laajoja kieliopintoja sillä tiedän että ne kiinnosta-nostavat myös tulevaisuudessa. Riikka Malin Isamaria Räsänen pari & perhe 2/

14 TEKSTI Ida Hakola KUVA Antero Aaltonen Päivä kouluterveydenhoitajana Haavojen paikkailusta sielunhoitoon Jokainen varmaan muistaa nuoruutensa kouluterveydenhoitajan. Yhdet muistelevat lämmöllä ymmärtäväistä kuuntelijaa toiset taas saavat vilun väristyksiä ajatellessaan entistä piikittäjäänsä. Toimituksemme kävi pureutumassa terkkarin mielenmaisemaan Niina Hyrskeen vastaanotolla. Kouluterveydenhoitajan päivä starttaa aamulla kello kahdeksan. Aamupäivä kuluu terveystarkastuksia tehden ja välitunneilla ovet ovat auki. Välillä nuoret hakevat särkylääkettä, toisinaan terkkaria tavataan tärkeidenkin kysymysten lomassa. Pyrin pitämään ovia mahdollisimman usein avoinna, jotta lähestyminen olisi helppoa. Ja laastarin hakijoita riittikin syksyllä aloittaessani työt täällä. Oppilaat halusivat tulla tarkistamaan, että minkälainen tyyppi täällä istuu, Herttoniemen yläasteen ja lukion kouluterveydenhoitaja Niina Hyrske lausahtaa. Satojen nuorten terveysvastaava Kouluterveydenhoitajan rutiinit eivät ole juurikaan muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Oppilailta mitataan painoa ja pituutta, heidän näköä ja kuuloa tarkastetaan sekä kasvukäyrääkin seurataan aktiivisesti. Entistä voimakkaammin työhön 14 pari & perhe 2/2008

15 kuuluvat myös henkiseen hyvinvointiin ja masennukseen liittyvät seikat. On rokottamista, terveysneuvontaa ja mielialakontrolleja. Lyhykäisyydessään pyrimme tukemaan ja motivoimaan nuorta aktiiviseen omasta itsestä huolehtimiseen. Hyrske kokee olevansa oppilaille sekä käytännön terveysasioista huolehtija että henkinen tukipilari. Ja pilarointia riittää. 30-vuotias terveydenhoitaja toimii neljänä päivänä viikossa Herttoniemessä, missä hoidettavana on peräti 650 nuorta ja viidennen päivän Santahaminan ala-asteella, missä on 110 oppilasta päälle. Laskutoimitukseen ei tarvita pitkää matematiikkaa, potilasmäärät ovat hurjia. Onhan tässä sarkaa yhdelle ihmiselle, ja työtä riittää enenevästi eri aloilla, erityisesti sosiaalipuolella. Oppilasmääriä on kuitenkin jo hieman vähennetty hoitajakohtaisesti ja johto on meidän puolellamme hyvin meidän toivomuksia kuunnellaan, Hyrske toteaa. Hyrskeen mukaan perheiden ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina. Vaikka ongelma havaittaisiinkin, voi olla vaikeaa saada parannusprosessi käyntiin. Siinä tuntee itsensä aika voimattomaksi, kun saa nuoren kohtaamaan ongelmansa, ja sitten pitäisi vielä jaksaa odotella apua. Masentuneiden tai itsetuhoisten nuorten seisottaminen jonoissa huolestuttaa. Ruuhkaa on ollut erityisesti nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Miten nuoret sitten voivat? Suurin osa nykynuorista voi Hyrskeen mukaan hyvin, vaikka koulumaailma on vaativa. Monella riittää päänvaivaa harrastusten ja koulutyön yhdistämisestä. Jonkun verran on masennusta ja syömishäiriöitä. Yleisimmät ongelmat liittyvät nuorten itsestään huolehtimiseen arjessa. Syödään huonosti, nukutaan liian vähän ja käytetään päihteitä. Myös yhteiskunta asettaa paineita nuorille. Nuorilla on tietynlaisia nais- ja miesihanteita. Olen yrittänyt kertoa, että ei ole normaalia olla ihan langanlaiha. Kuitenkin joka puolella vaaditaan jonkin sortin suorittamista. Puhutaan paljon hyvinvoinnista, mutta silti vaaditaan äärimmäistä tehokkuutta. Sama pätee tietysti joka puolella yhteiskunnassa. Terveydenhoitajan vastaanotolla riittää potilastapauksia aasta ööhön. Hyrskeen mukaan työn laajamittaisuus on juuri sen suola. Välillä on rakkula varpaassa, toisinaan poikaystävä on jättänyt. Joku tulee tapaturman yhteydessä kun merkiksi sormi on kipeä. Siinä samalla esille voi sitten nousta muitakin esi- asioita. Hengenheimolainen nen vai opettajakuntaa? aa? En ole opettaja, tai sillä tavalla koulun henkilökuntaa. Minuun suhtaudutaan ihan omana erilliosenä terveydenhuoltoon liittyvänä osasena, pohtii Hyrske oppilaiden tapaa luokitella hänet suhteessa opettajiin. Mutta luottavatko ja uskoutuvatko nuoret kouluterveydenhoitajalleen vai vastaanottaako tämä siloteltuja totuuksia viikonloppuna nautituista alkoholiannoksista? Riippuu tietysti nuoresta. Jos ollaan jo hyvin tuttuja, niin kyllä sitten kerrotaan. Kyllä minulla on aika paljon vakiopotilaitakin, jotka tulevat puhumaan voinnistaan. Tupakoinnista kerrotaan aika helposti, varmastikin suurin osa jää kuitenkin kertomatta. Toisille pelkkä terveystarkastukseen tuleminen ja paidan pois riisuminen on vaikeaa. Hyrskeen mukaan harva nuori käy puhumassa seksistä tai ehkäisystä. Herttoniemen koulussa on vähän maahanmuuttajia, suurin osa ulkomaalaistaustaisista on asunut pitkään Suomessa tai syntynyt täällä. Niinpä Hyrske ei juuri törmää monikulttuurisuuteen liittyviin ongelmiin. Tiesitkö että.. 1 Ida Hakola Seksitauteja on ollut aina, tautikirjo on vaan muuttunut vuosikymmenten saatossa. 2 Vuonna 1945 Suomessa diagnosoitiin tippuritapausta, 1970-luvun puolivälissä tippuria todettiin vuosittain noin Nyt tippuri on Suomessa melko harvinainen. Vuonna 2007 todettiin 191 tapausta, joista viisi oli alle 20-vuotiailla. 3 Kuppa on nykyään myös harvinainen. Tartunnan saa yleensä matkamuistona ulkomailta. Vuonna 2007 kuppatapauksia diagnosoitiin 176, joista kaksi alle 20-vuotiailla. Niina Hyrske Puhe kääntyy erilaisiin luottamustekijöihin ja tapoihin olla nuorten kanssa. Hyrskeen mukaan kouluterveydenhoitajan tärkein työväline on oma persoona. Miten saavuttaa nuoren luottamus ja säilyttää se. Kuuntelen nuoria ja sen, mitä heillä on sanottavaa. Kaikkeen ei aina tarvitse edes olla vastausta. Sitten voidaan alkaa yhdessä selvittämään asioita. Työ on pitkälti vain kannattelua. Välillä siitä syntyy riittämättömyyden tunne, että haluaisi tehdä enemmän. 4 Klamydiaa diagnosoitiin vuonna 2007 yli tapausta, joista oli alle 20-vuotiailla. 5 Hiv-tartuntojen määrä oli Suomessa huipussaan vuonna 2000, jolloin todettiin yli 200 tartuntaa. Vuonna 2007 uusia hiv-tartuntoja oli 130. pari & perhe 2/

16 TEKSTI Ilona Hiila KUVAT Timo Santala Kavereita ollaan, tyyleistä huolimatta! Vanhempia saattaa joskus ihmetyttää kun lapsi pukeutuu mustaan tai housut näyttävät useita kokoja liian isoilta. Nuorille vaatteet ovat tapa ilmaista itseään, mutta liian vakavasti pukeutumista ei oteta. Helsingin Kampin kauppakeskuksesta on tullut nuorison kohtaamispaikka. Eri tyyliset nuoret näyttävät ensi vilkaisulla liikkuvan vain omissa piireissään, mutta nuoret itse vakuuttavat, ettei ystäviä valita tyylien mukaan. Mitä eri nuorisotyylit edustavat? Rokkari Rokkari-tyylin tunnistaa usein tummista vaatteista ja kampaamattomista hiuksista. Tyylin sisällä on kuitenkin paljon alalajeja, jotka eroavat suuresti toisistaan. Helsinkiläiset sleaze rock-tyylin edustajat Leevi Valjakka, Karoliina Wickholm, Erik Ralli sekä Alexander Stjernvall kertovat musiikin vaikuttavan myös pukeutumistyyleihin. Esimerkiksi me sleaze-rokkarit kuuntelemme paljon 1980-luvun musiikkia ja vaikutteita pukeutumiseen haetaan ajan bändeiltä, Valjakkala kertoo. Nuorten mielestä pukeutumistyyleillä erotutaan joukosta, ja pahinta, mitä voisi tyylillään edustaa on tavis. Riitaa ei eri tyylisuuntien edustajien kanssa kuitenkaan synny, mutta vanhemmat ovat ihmetelleet nuorten hiustyyliä. Tukka pitäisi kuulemma kammata, mutta kampaamme sitä ehkä väärään suuntaan, nuoret sanovat yhteen ääneen. Toista rokkari-tyyliä edustavat Enni Lehto ja Maria Kuittinen. 17- ja 18-vuotiaat tytöt kertovat pukeutuvansa j-rock-tyyliin. J- rockilla tarkoitetaan Japanista tulevia yhtyeitä, ja myös vaikutteita pukeutumiseen haetaan sieltä. Lehto ja Kuittinen kertovat saavansa joskus pitkiä katseita kaupoissa, mutta vakuuttavat olevansa ihan tavallisia nuoria. Joskus luullaan, että erikoiset vaatteet ovat rikollisen merkki. Olemme kuitenkin kyllästyneitä selittelemään omaa tyyliämme, tytöt sanovat. Rokkarityylin alalajeja: Sleaze rock, j-rock, gootti, lolita, emo, hevari, metalli, punkkari. Roy Kinnunen, Tigmo Avdo ja Veikko Pylkkänen. Tunnuspiirteet: Tummat vaatteet, bändipaidat, tumma silmämeikki (myös pojilla), niitit, hakaneulat, mekot ja korsetit. Tavis Tavis-tyyli on luonnollisesti tavallinen. Vaatteet ovat usein hillittyjä ja nuoret suosivat vuosikymmenienkin jälkeen farkkuja. Tavis-tyyliin pukeutuvat nuoret eivät halua erottautua joukosta, vaikka vaat- 16 pari & perhe 2/2008

17 Vilma Salovaara, Natalie Binda. Samu Rantakallio, Ruhan Ali. teisiin kiinnitetään paljon huomiota. 13-vuotiaat Natalie Binda sekä Vilma Salovaara kertovat edustavansa tavallista nuorisomuotia. Yritän pukeutua rennosti, mutta joskus on kiva laittaa vähän hienostuneemmat vaatteet päälle. Mitään räikeätä tai virkattua en laittaisi päälleni, Salovaara kertoo. Tytöt eivät valitse ystäviään tyylien mukaan, vaan kaveripiiristä löytyy monien tyylien edustajia. Vanhemmat ovat tyytyväisiä tyttö- jen hillittyyn tyyliin. Joskus äiti on sanonut, että käytän liikaa meikkiä, Binda pal- jastaa. Tunnuspiirteet: Farkut, lenkkarit ja hillityt värit. Suositaan myös sporttisempia vaatteita. Fruittari Fruittari on poikien vaatetyyli, jossa vaatetukseen kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Pissis-tyyli on tyttöjen vastine fruitta- reille ja pissiksen tunnistaa pillifarkuista, korkokengistä ja vah- vasta kasvomeikistä. Vaikka termit olivat vielä 10 vuotta sitten negatiivisia, on niiden merkitys on käännetty fruittari- ja pissisryhmissä kuvaamaan positiivisesti omaa tyyliä. Helsinkiläiset Ru- han Ali ja Samu Rantakallio valaisevat fruittari-tyylin ominaispiir- teitä. Fruittarit käyttävät paljon merkkivaatteita. Pillifarkut, eli lahkeista kapeat housut, kuuluvat fruittari-tyyliin. Fruittarit myös kiinnittävät paljon huomiota hiustyyliin, sen pitää olla näyttävä, pojat kertovat. Housut hankitaan ainakin muutama numero liian isoina ja paidatkin ovat XXL-kokoa, Kinnunen kuvailee. Musiikki liittyy myös hoppareiden tyyliin ja suomalaiset hip hop-artistit ovat suosiossa. Yhtyeet kuten Kapasiteettiyksikkö inspiroivat nuoria heidän omissa harrastuksissaan, ja pojat kertovat tekevänsä myös itse rap-musiikia, joka kuuluu olennaisesti hip hop-kulttuuriin. Kinnunen ja Pylkkänen molemmat vakuuttavat, ettei ystäviä valita tyylin perusteella. Poikien mukaan he ovat ainoita ystäväpiiristään, jotka pukeutuvat täysin hoppari-tyyliin. Todiste tyylien välisestä ystävyydestä saadaan, kun kuvaustilanteessa poikien kanssa valokuvaan tulee fashion-tyyliä edustava ystävä Tigmo Avdo. Fashion-tyylin edustaja seuraa nimensä mukaisesti muotia, mutta Avdo vakuuttaa poikien tapaan, ettei vaatteiden perusteella valita kavereita. Tunnuspiirteet: Leveät housut, leveät paidat, suoralippainen lippalakki, merkkivaatteet kuten Kani ja Urban Classics. Tunnuspiireet: Kapeat farkut, laitettu hiustyyli, merkkivaatteet, korkokengät (tytöillä), merkkilaukut. Shutterstock Hoppari Roy Kinnunen ja Veikko Pylkkänen edustavat sanojensa mukaan hip hop-tyyliä eli ovat hoppareita. Hoppari-tyyliin kuuluu olennaisena osana isot vaatteet. pari & perhe 2/

18 Helena Tuomaala/Kuvaliiteri TEKSTI Tuulia Aho Kun nuori tuntee olevansa arvokas ja tarpeellinen, hän haluaa myös suojata itseään. Seksuaalikasvatus on tärkeä keino tukea nuoren itsetunnon kehittymistä ja edistää elämänhallintaa. Hyvä itsetunto ehkäisee riskejä Jo pienelle lapselle voi opettaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita, kuten omasta kehosta huolehtimista ja omien rajojen suojelemista. Lapsen itsetuntoa on vahvistettava pienestä pitäen ja se onkin kaiken hyvinvoinnin perusta. Aikuisen läsnäolo, huolenpito ja kiinnostus ovat avainasemassa. Oikean tiedon ja hyvän itsetunnon avulla voidaan parhaiten ennalta ehkäistä myös erilaista riskikäyttäytymistä nuoruudessa. ytensä ylläpitämiseksi. Itsetunto on kaiken muunkin terveyden ja hyvinvoinnin edellytys ja kaiken riskikäyttäytymisen paras ennalta ehkäisijä. Stakesin kouluterveyskyselyistä ja muista nuorten hyvinvointia mittaavista tutkimuksista voidaan havaita eri elämähallinnan alueiden liittyvän vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi tarkastelemalla pelkästään kouluruokailua havaitaan, että ne nuoret, jotka jättävät kouluaterian väliin, tupakoivat ja käyttävät alkoholia muita enemmän. He ovat muita useammin ylipainoisia, viihtyvät huonosti koulussa ja heillä on alttius tulla koulukiusatuksi. Nämä nuoret osallistuvat myös huonommin oppitunneille ja heillä on heikompi itsetunto. Tampereen yliopiston yleislääketieteen ja geriatrian professori Elise Kosusen Itsetunto on kaiken riskikäyttäytymisen paras ennalta ehkäisijä. Seksuaaliterveys osana kokonaishyvinvointia Seksuaaliterveys on luonnollinen osa ihmisen hyvinvointia. Nuorten seksuaaliterveyttä on jo vuosikymmenten ajan tutkittu ja mitattu erilaisin indikaattorein. Näitä ovat esimerkiksi ehkäisyn käyttö, seksin aloittamisikä, seksitaudit, raskaudet ja raskauden keskeytykset. Kuitenkin paras seksuaaliterveyden perusta on hyvä itsetunto ja itsensä arvostus. Jos nuori ei arvosta itseään, hänellä ei ole syytä huolehtia itsestään ja etsiä tietoa ja tukea seksuaalitervemukaan riskit kumuloituvat helposti juuri tilanteissa, joissa nuorella on huono itsetunto, eikä hän koe itseään hyväksytyksi. Tällöin nuori saattaa hakea oikotietä aikuisuuteen. Kosusen mukaan ne nuoret, joilla on ollut aikaisia seksikokemuksia, käyttävät päihteitä enemmän kuin muut. Stakesin Kouluterveyskyselyssä taas todetaan, että varhaisella iällä aloitettu seksielämä on yhteydessä masentuneisuuteen. Kaikki ihmisen hyvinvoinnin alueet liittyvät toisiinsa. Ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen kokonaisuus, ja hänet on myös kohdattava ja kasvatettava sellaisena. Vahvistamalla yhtä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan aluetta, vahvistetaan myös muita. Keskiössä on ihmisen itsetunto, kokemus hyväksytyksi tulemisesta ja sitä kautta halusta ja kyvystä oman elämän hallintaan. Seksuaalikasvatus on elämänhallinnan edellytysten ja taitojen lisäämistä siinä missä kaikki muukin terveys- ja elämäntaitokasvatus. Lisätetoja: 18 pari & perhe 2/2008

19 TEKSTI Maaret Kallio PIIRROS Otto Paakkanen Ei aina tarvitse olla kiltti ja totella Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun tiedostaminen, tunnistaminen sekä tunnustaminen auttavat sen ennaltaehkäisyssä. Lasta ja nuorta voi opettaa sekä suojelemaan itseään että tunnistamaan aikuisen tai vertaisryhmän jäsenen hyväksikäyttävää toimintaa. Jo pienelle lapselle on hyvä opettaa, että vähintäänkin uimapuvun alle jäävät alueet kuuluvat yksin hänelle, ja toiset saavat koskettaa niitä vain hänen luvallaan. Turvataitojen päätavoite on vahvistaa lasta toimimaan hämmentävissä tilanteissa itsensä suojelemiseksi sekä hakeutumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvallisen aikuisen luo. Näiden taitojen opettaminen ei kuitenkaan koskaan vastuuta lasta tilanteesta tai vähennä väärinkäyttävän aikuisen vastuuta. Lapset tarvitsevat yksinkertaisia toimintamalleja siitä, miten voi pitää puoliaan ja tiedostaa erilaisia vaaratilanteita. Lapsen ja nuoren on tärkeää kokea oma itsensä niin arvokkaaksi, että itsen puolustaminen ja avun ääreen hakeutuminen on aina ensisijaista. Tärkeää on myös ymmärtää, ettei aina tarvitse olla kiltti ja totella aikuistakaan. Hätäpaikan tullen saa huutaa, purra ja potkia! Kolmivaiheisissa turvaohjeissa ensimmäisenä on: Sano EI. Yhdessä voi harjoitella miten EI sanotaan kuuluvasti ja jämäkästi. Toinen sääntö on Poistu paikalta vikkelästi ja varmasti. Selittelemään ei tarvitse jäädä. Kolmantena on Kerro heti turvalliselle aikuiselle. Lapsen ja nuoren kanssa voi etukäteen pohtia turvallisia aikuisia mahdollisimman monesta paikasta. Turvataitoja voidaan opettaa lapselle päiväkodista lähtien. Opettajina voivat olla omat vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai opettajat. Kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja ja sosionomi. Hän työskentelee Väestöliiton NUSKAkohtaamisprojektissa. Osaatko ottaa nuoren kanssa puheeksi seksin? Löytyvätkö oikeat sanat? Syntyykö luottamus? Puhutaan seksuaalisuudesta nuori vastaanotolla -kirjasta löydät vastauksia sia juuri näihin kysymyksiin. Murrosikä ja varhaisaikuisuus ovat nuorelle haasteellinen ajanjakso. Kehon ja mielen myllerrys muuttavat nuoren näkökulman seksuaalisuuteen yllättäen henkilökohtaiseksi. Seksuaalisen identiteetin muodostaminen ja oman kehon hyväksyminen ovat uusia ja haastavia asioita. Nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että aikuinen kannattelee ja tukee nuoren kasvua. Puhutaan seksuaalisuudesta -kirjassa esitellään Väestöliiton Nuorten Avoimissa Ovissa kehitetty nuoren itsetuntoa ja kehitystä tukeva kohtaamismalli, joka toimii myös tehokkaana työkaluna nuoren seksuaaliterveyden sekä hänen yleisen hyvinvointinsa seuraamisessa ja edistämisessä. Kirja tarjoaa käyttökelpoisia välineitä nuoren seksuaalisuuden ammatilliseen kohtaamiseen. Se an- taa niin nuorten parissa työskenteleville kuin vanhemmillekin uusia näkökulmia ja ideoita oman kasvatustyönsä tueksi. Lisäksi kirjassa esitellään perusterveydenhuoltoon soveltuvia hyväksi koettuja hoitokäytäntöjä. Hinta 24 euroa + toimituskulut. Tilaukset: tai pari & perhe 2/

20 TEKSTI Tiina Kirkas Elämä ilman pelkoa on lapsen oikeus Turvakodissa lapsi ei ole enää avuton väkivallan uhri vaan aktiivinen toimija. 20 pari & perhe 2/2008

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot