Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on"

Transkriptio

1 Rejlerskonsernin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu lehti numero 9 kevät 2011 Taikuutta, tekniikkaa, mekaniikkaa Taikuri Axel Adlercreutz on illuusion mestari sivu 12 SUOMEN TEOLLISUUS NOUSUSSA Taantuman jälkeinen rakennemuutos sivu 4 Energiatehokkaita lentokenttiä sivu 8 Todellisuus on keksintöjen äiti sivu 20 Pakina: Märta Tikkanen sivu 11

2 pääkirjoitus SISÄLLYS GENERATED IDEAS NRO 9 KEVÄT 2011 Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on PETER REJLER TJ JA KONSERNIJOHTAJA oli Rejlersille hyvä vuosi. Saimme useita suuria ja laajoja toimeksiantoja, teimme onnistuneita rekrytointeja ja hankintoja ja kannattavuutemme koheni. vähintään työntekijää ja vähintään miljardin kruunun liikevaihto vuonna Me myös teimme sen! Saavutimme tavoitteen panostamalla ydinosaamiseemme ja pitämällä mielessä yrityksen vahvan arvopohjan. Nykyhetkellä Rejlers toimii yhdyskuntarakentamisen vahvana moottorina. Merkittävimpiä ja kiinnostavimpia infrastruktuuritoimeksiantojamme ovat Malmön kaupunkirata, Espoon metro, Norjan hätäverkko, Tukholman kaupunkitunneli, Göteborgin ruuhkamaksuprojekti, Tukholman poikittaisrata ja TeliaSoneran toimitilojen infrastruktuurin koordinointi sekä Ruotsissa että Suomessa. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että teollisuus on kansainvälisen hyvinvoinnin tukipylväs. Uskallan väittää, että harvalla maalla maailmassa on sama taitotaso kuin Ruotsin ja Suomen teollisuudella. Tuotanto on täällä tehokasta ja erittäin korkealaatuista. Insinööriemme tiedot ja taidot ovat maailman huippua. Nyt tulevaisuusvisiomme on : Vuonna 2015 meillä on vähintään 2015 työntekijää ja vähintään 2015 miljoonan kruunun liikevaihto. Rejlersillä vallitsee vahva yhteishenki ja vastuullisuus 24 tuntia vuorokaudessa. Menestyksemme perustuu sitoutuneisuuteen, tietotaitoon ja pätevyyteen. Tunnen olevani etuoikeutettu voidessani johtaa Rejlersiä! 4 Suomen markkinat Suomessa on ollut viime vuosina hankala taantuma mutta suunta on nyt muuttunut. 8 Energiatehokkaita lentokenttiä Finavia varmistaa, että lentokentällä käyvillä on viihtyisä ympäristö. 11 Pakina: Märta Tikkanen Monitahoinen suhtautuminen tekniikkaan. 12 Taikuri taitaa tekniikan Uteliaisuus on ominaista sekä insinöörille että taikurille. 14 Uusiutuvaa energiaa The Switch panostaa tulevaisuuden energialähteisiin. 16 Energian kierrätys iqr Solutions muuntaa jätteet energiaksi. 19 Kohti v. 2015! Rejlersin uudet yritysostot 20 Vaalitaan luovuutta Kilpailussa pärjääminen edellyttää hyviä uusia ideoita. 22 Muotokuva Matti Ruuskasella on lennokkaita suunnitelmia. 3 ja 23 Lyhyesti ja ytimekkäästi VALOKUVA: FINAVIA VALOKUVA: MARTIN EKELUND VALOKUVA: JACOB HÄRNQVIST REJLERS Suomen Rejlers tarjoaa konsulttipalveluja sähkötekniikan, automaation, mekaniikan, LVItekniikan, energian, ympäristötekniikan ja arkkitehtuurin aloilla ja lisäksi kokonaistoimituksia erityisesti suurille teollisuusasiakkaille sekä muille infrastruktuurin, rakennus- ja kiinteistöalan sekä energiantuotannon asiakasryhmille. Asiakkainamme ovat muun muassa: teollisuus, infrastruktuuri, energia sekä rakennus- ja kiinteistöala. Rejlersillä on kaikkiaan 31 toimistoa Ruotsissa, 14 Suomessa ja lisäksi Virossa, Norjassa ja Venäjällä. GENERATED IDEAS Generated Ideas -lehteä julkaisee Rejlerkoncernen-yhtymä. Generated Ideas julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Verkkosivut Toimittaja Weith Andersson Projektinjohtaja Ingrid Båvsjö, JG Communication Graafikko Erik Uppenberg, JG Communication Kansikuva Axel Adlercreutz Martin Ekelundin valokuvaamana Painopaikka Trycktrean, Gävle 2011 Repro Citat Ota yhteyttä toimitukseen, jos haluat saada lehden ruotsinkielisenä versiona: generated ideas numero 9 kevät 2011

3 lyhyesti ja ytimekkäästi Rejlers Vattenfallin päätoimittajaksi Vattenfall AB on solminut Rejlersin kanssa puitesopimuksen ydin-, vesi- ja tuulivoima-alan teknisten konsulttipalvelujen ostamisesta. Rejlers ylsi kolmannelle sijalle Ruotsin vuoden parhaiden työpaikkojen listalla. Valinnan teki amerikkalainen Great Place To Work -instituutti, joka mittaa työpaikkojen viihtyvyyttä useissa maissa eripuolilla Puitesopimus koskee kautta sisältäen option vuodelle Rejlersin valinta pääasialliseksi toimittajaksi merkitsee huomattavaa priorisointia. Suuri osa Rejlersin toimistoista pohjoisen Luulajasta etelän Malmöhön keskittyy Vatten fallin kanssa tehtävään työhön. Sopimus koskee yhtiöitä Ringhals ab, Forsmarks Kraftgrupp, Vattenfall ab, Vattenkraft, Vattenfall Vindkraft ab, Vattenfall Services Nordic ab ja Vattenfall r&d. Pronssia hyvien työpaikkojen listalla maailmaa. Sijoitukset listalla perustuvat yritysten henkilöstölle ja johdolle tehtyihin kyselytutkimuksiin. Rejlers sai tämän perusteella pronssia luokassa isot vähintään 250 hengen yritykset Tämä on insinöörien suosiman Linkedinverkoston nykyinen jäsenmäärä Ruotsissa. Uusi Rejlers-toimisto upeaan Varberg-taloon lähtien Rejlers ja sen 11 hengen vahvuinen tiimi on työskennellyt perinteikkäässä Varberg-talossa. Varbergiin päädyttiin, koska halusimme olla lähellä nykyisiä ja uusia asiakkaitamme ja laajentaa rekrytointimahdollisuuksiamme. Varbergin puhelinnumeromme on VALOKUVA: STEFAN NAIJ / PIX GALLERY Rejlers laajensi Venäjälle Kun Rejlers osti Lausamo Oy:n (ks. sivu 19), se sai kaupan mukana itselleen myös etätoimiston Venäjältä, sillä Lausamo on pääomistajana Moskovassa majaansa pitävässä Lausamo Projectissa ja on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta Lausamo Project toimii Moskovan alueella, mikä on todennäköisesti jatkossakin toiminnan ytimenä. Ensimmäiset projektimme Venäjällä olivat kaksi jäähallia ja uimahallikompleksi. Lisäksi olemme olleet mukana Stora Enson ja Saint-Gobainin kaltaisten suurten eurooppalaisten yhtiöiden projekteissa, kertoo johtaja Petri Ruokonen, kymmenen hengen toimiston ainoa ei-venäläinen. Tällä hetkellä Venäjän talous Petri Ruokonen on toipumassa talouskriisistä, pankit ovat kunnossa ja luototus toimii, kertoo Ruokonen. Vähittäiskaupan nousu antaa uskoa tulevaisuuteen, suuren maan suuri kuluttajamassa jaksaa vielä kiihdyttää talouden kasvua. Kauppaliike on mielestäni täällä vielä kehittymätöntä, joten sillä sektorilla uusia kiinteistöjä rakennettaneen lisää jatkossakin, Ruokonen sanoo. Rejlersin erikoisalojen asiakaskunta antaa meillekin mahdollisuuden solmia uusia yhteyksiä ja laajentaa verkostoamme, hän toteaa lopuksi. generated ideas numero 9 kevät

4 tulevaisuuden markkinat Vuonna 2008 iskenyt lama on nopeuttanut teknologiateollisuuden rakennemuutosta Suomessa. Nyt tulevaisuus näyttää taas lupaavalta. Suomen talous Vuoden 2008 finanssikriisi laukaisi Suomes- sakin laman, joka - melkeinpä kirjaimellisesti - pysäytti koko maan. Vuonna 2008 Suomen työttömyysaste oli 6.4 prosenttia. Sitä matalammalla se oli ollut edellisen kerran 1990-luvun alussa, ennen edellisen laman alkua. Vuon- na 2009 työttömiä oli enemmän, eli , 8.2 prosenttia työvoimasta ja vuonna 2010 vielä hieman enemmän, 8.4 prosenttia. Monen mittarin osalta Suomi on nyt päässyt takaisin lamaa edeltävälle tasolle. Lama iski suomalaisen teknologiateollisuuden kohdalla murrosaikaan, toteaa Teknologia- teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Teknologiateollisuus on alan etujärjestö, jonka tehtävänä on huolehtia teknologiateollisuuden menestymisen edellytyksistä. Meidän näkökulmastamme tarkasteltuna jäsenyrityksemme ovat nyt ohittaneet laman. Käynnissä on alan jatkuva rakennemuutos, pa- lasten uudelleenjärjestely ja näyttää siltä, että lama on nopeuttanut sen etenemistä, sanoo Turunen. Ei voida sanoa, että kriittinen aika Suomen teollisuuden kannalta olisi ohi. Lamasta on vain puhuttu niin paljon, että taustalla ollutta raken- 4 generated ideas numero nr 9 våren 9 kevät

5 detta är en vinjett vilkastuu Puumalan Suurella Nousjärvellä kirkastuu ja usva hälvenee. VALOKUVA: AARRE RINNE / ISTOCK nemuutosta ei ehkä ole ymmärretty, hän jatkaa. Ilman Turusen huomautusta rakennemuutos saattaisi jäädä huomaamatta, sillä tilauskannat ovat jälleen nousussa ja tulevaisuus näyttää siltä osin valoisalta, ainakin osalle yrityksistä. Meidän jäsenyritystemme uusien tilausten määrä nousi viime vuonna 13 prosenttia edelli- seen vuoteen verrattuna, ja liikevaihto kasvoi samassa ajassa 6 prosenttia. Kasvusuunta on hyvä ja pyrimme saamaan uusien tilausten määrän taantumaa edeltävälle tasolle, mutta siihen on vielä matkaa. Kumulatiivisesti tilaukset ovat yhä noin 40 prosenttia lamaa edeltä- vää tilannetta alempana, hän sanoo. Myyntisyklit ovat pidempiä kuin ennen, saadut tilaukset ovat kooltaan pienempiä ja toimitukset nopeampia, joten tilauskantaa ei ehdi luoda. Turusen mukaan suuret pörssiyritykset menestyvät jatkossakin. Pienemmille alihankki- jayrityksille tilanne näyttää tukalammalta. Suomessa teknologiateollisuuden sisällä kehitys on ollut vaihtelevaa. Isot, globaaliin muutokseen sopeutuneet pörssiyhtiöt menestyvät ja monet ovat ylittäneet lamaa edeltäneen ajan tunnusluvut. Sitten on iso joukko ali- hankkijayrityksiä, joiden osalta tilanne ei ole

6 tulevaisuuden markkinat parantunut, ja meidän yrityksistämme yli 95 prosenttia on EU-määritelmän mukaan pieniä ja keskisuuria, sanoo Turunen. Outotecillä, joka kuuluu maailman johtaviin mineraalien- ja metallienjalostusteknologian toimittajiin, suhtaudutaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Lamaa seurasi vuoden 2009 alasajo ja mekin luovuimme alihankinnasta suunnittelun osalta. Kesällä 2010 meillä ei ollut kovinkaan montaa konsulttia talossa, mutta nyt heitä on melkein 150 ja syksyn ja kuluneen talven aikana olemme nousseet työkuorman osalta melkein vuoden 2008 huipputasolle, sanoo Tuomo Sipilä, Vice President, Engineering. Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan tilauskannan keskiarvo on yhä noin 50 prosenttia pienempi kuin lamaa edeltävänä aikana. Jorma Turusen mukaan hajonta on valtava. Merkittävä selittäjä on se, että isot pörssiyhtiöt ovat joutuneet muuttamaan hankintapolitiikkaansa niin, että ne ostavat alihankintaa pienemmältä määrältä toimittajia, ja siten suuret toimittajat kasvavat entistäkin suuremmiksi. Tilanne on kaikkein vaikein yhden tai kahden komponentin alihankkijoilla, jotka ovat menettäneet asiakkaansa, Turunen sanoo. Meiltä ovat puuttuneet omia tuotteita vievät yritykset, ja se näkyy ongelmina nyt, kun ne muutamat isot joutuvat oman kilpailukykynsä vuoksi muuttamaan ostopolitiikkaansa, hän jatkaa. Turusen viestin kuulee myös Sipilän kommentista. Vaikka Outotecissäkin työkuorma on samalla tasolla kuin vuonna 2008, se sama työkuorma tehdään vähemmillä ihmisillä kuin kolme vuotta sitten. Outotec on teknologiatoimittaja, ja meille on tärkeää, että ydinosaaminen pysyy meillä talossa. Tarkoituksenamme ei ole kasvattaa omaa insinöörisuunnittelua samassa suhteessa suunnitteluvolyymin kanssa, mutta haluamme pitää laitekehityksen, laitteiden ylläpidon ja teknologioihimme liittyvän ydinsuunnittelun itsellämme, Sipilä sanoo. Keskitymme myös kehittämään globaalia osaamisverkostoamme vieläkin tehokkaammin. Tämän lisäksi meillä pitää olla myös kyky hallita paikallista alihankintaa, hän jatkaa. Siksi Outotec tarvitsee partnereita. Partneriverkosto on meille tärkeä. Suomalaisesta insinööritoimistoverkostosta on valikoitunut meille pitkäaikaisia partnereita ja niiden työmäärä tulee kasvamaan jatkossakin. Heidän pitää olla sitoutuneita pitkäaikaiseen yhteistyöhön, Sipilä toteaa. Lama ei ole ainoa syy Outotecin päätökseen vähentää alihankkijoidensa määrää. Päätös on pikemminkin strateginen, sillä nyt Jorma Turunen Tuomo Sipilä Outotec pystyy keskittymään omaan ydinosaamiseensa, kun taas partneri puolestaan tuo mukanaan oman alansa erityisosaamisen. Partnereiden määrän vaihtelu ja strategiat ovat Sipilän mukaan myös syklisiä. Tulevaisuuden suhteen sekä Turunen että Sipilä ovat hyvinkin luottavaisia, kunhan vain tiettyjä asioita tehdään, ja tehdään oikein. Uhkiakin on Suomen kustannuskilpailukyky on vuodesta 2007 lähtien huonontunut muihin euromaihin verrattuna. Työvoimakustannukset ovat korkeampia kuin kilpailijamaissa, koska ennen lamaa tehtiin kalliita palkkaratkaisuita. Myös tuottavuuden heikkeneminen on osa kilpailukyvyn alamäkeä, Turunen sanoo. Pitää lisäksi muistaa, että Suomessa on ollut kriisejä ennenkin, ja niistä on aina noustu. vientiteollisuus rahoittaa myös julkista taloutta ja vientiteollisuuden menestyksestä riippuu, pystytäänkö julkisen talouden alijäämää kuromaan umpeen vai ei, hän jatkaa. Tuomo Sipilä uskoo ainakin Outotecin vahvaan kasvuun. Uskon, että viiden vuoden päästä meidän suunnittelutyökuormamme lähes kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna, mutta oman henkilöstömme määrä ei kasva samassa suhteessa. Sen sijaan globaalin verkostomme hyödyntäminen ja alihankintamme kasvaa, ja me ulkoistamme suunnittelupaketteja yhä enemmän toimittajiemme ja partnereidemme tiloihin, toteaa Sipilä. Ja aina on olemassa se mahdollisuus, että 6 generated ideas numero 9 kevät 2011

7 tulevaisuuden markkinat syntyy uusi kasvualue, joka muuttaa kaiken. Tai, ainakin melkein kaiken. Turunen listaa nopeasti melkoisen määrän uudenlaisia teknologioita, joista kasvua saattaa syntyä. Mahdollisia kasvualueita ovat esimerkiksi kaivannaisteollisuus sekä uusiutuvien energioiden teollisuuden koko arvoketju, lähtien puun korjuuteknologioista ja tuotteista ja laitteista. Minä jaksan vielä uskoa myös aurinkovoimaan ja tuulivoimaan, vaikka pelkäänkin, että sen kohdalla kotimarkkinamahdollisuudet on jo menetetty. Kun näitä alueita yhdistellään, syntyy hyvin merkittäviä kokonaisuuksia. Lisäksi Suomessa on vesiosaamista. Me hallitsemme teollisuuden puhtaat prosessit, ja energiatehokkuuden. Terveysteknologian sovelluksetkin ovat vasta alkuvaiheessa, hän jatkaa. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä auttamaan Kaivannaisteollisuus on mahdollinen kasvualue Turusen mukaan. Teknologiateollisuus ry haluaisi Suomeenkin tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen, jollainen monista muista maista jo löytyy. t&k-verokannustin moninkertaistaisi toimintaansa uudistavien pk-yritysten määrän. Tätä kautta yritykset voisivat myös kehittää omia tuotteita ja kasvattaa suoran viennin määrää. Kansainvälistyminen on useille yrityksille tulevaisuudessa elinehto, Turunen sanoo. Tulevaisuus näyttää Turusesta hyvältä, kunhan alalle saadaan verokannustin, kun muut julkisen vallan päätökset ovat suotuisia ja jos yleiset kansantaloudelliset tekijät, globaalin talouden kehitys, ja alan merkittävä rakennemuutos pysyvät hallinnassa. Suomessa on ollut kriisejä ennenkin, ja niistä on aina noustu, kunhan vain ymmärretään, että on tarve tehdä muutoksia, hän toteaa. TEKSTI RISTO PAKARINEN VALOKUVA: ERIK HOLMSTEDT / PIXGALLERY Suomen Rejlers kasvaa kaikilla aloilla Kun toimitusjohtaja Seppo Sorri tuli Rejlersin palvelukseen vuonna 2005, lähes 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tuli teollisuusasiakasryhmästä. Yrityshankintojen ja rekrytointien sekä muiden muutosta tukevien strategisten päätösten myötä teollisuuden osuus liikevaihdosta on nyt hieman alle puolet. Rakentaminen ja Kiinteistöt-, Energia- ja Infra-asiakasryhmät ovat kasvaneet merkittävästi. Ajoissa aloitettu muutosprosessi oli Rejlersin onni. Suomen talous on nyt Sorrin mukaan positiivisessa vireessä, mutta laman kohtaaminen niin voimakkaasti yhteen asiakasryhmään tukeutuvana olisi ollut tukalaa. Meidän tilanteemme on parantunut viime aikoina, etenkin teollisuuden asiakasryhmässä, jossa koimme vaikeita aikoja. Nyt konepajateollisuus on vahvassa nousussa ja vaikeuksista on nousemassa myös laivateollisuus, Sorri sanoo. Monialainen osaamisrakenne suojelee huonoina aikoina. Vaikka meillä oli teollisuusyksikössä pahimmillaan 60 henkeä lomautettuna, jälki olisi ollut rumempaa, jos Teollisuuden osuus toiminnastamme olisi ollut vielä 80 prosenttia. Vaikka teollisuuden osuus on pienentynyt, se on edelleen kasvava sektori. Yritysostot rakentamisen ja kiinteistöjen sekä energian asiakasryhmissä ovat pienentäneet teollisuuden osuutta. Suomessa tarvitaan insinööriosaamista myös tulevaisuudessa ja eläkkeelle jäävien tietotaidon siirtäminen seuraaville sukupolville on iso haaste. Onnistuminen siinä edellyttää vakaata talouskasvua, jossa on mahdollisuutta investoida osaajiin. Me haluamme olla asiakkaillemme monipuolinen ja luotettava palveluntuottaja, joka pystyy ottamaan vastuun kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä asiakasryhmiemme balanssi on vieläkin parempi. Olemme tuolloin kasvaneet 350 työntekijästä noin 500:aan, ja meillä on myös toimiva, vahva yksikkö Venäjällä, vähintään Moskovassa josta ostimme äskettäin yhtiön ellei myös Pietarissa, hän päättää. generated ideas numero 9 kevät

8 Valoisa, ilmava ja energiapihi Energian säästäminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja seurantaa. Finavia on pyrkinyt jo vuosien ajan kehittämään energiatehokkuuttaan. Finavia hoitaa Suomessa yhteensä 25 lentoasemaa. Yhtiön tavoitteena on tarjota sekä matkustajille, lentoyhtiöille ja työntekijöille toimivat, turvalliset ja miellyttävät asiointi- ja työskentelyolosuhteet, joiden valaistus, lämmitys ja ilmastointi toimivat mahdollisimman hyvin. Sähkö-, vesi- ja lämmityslaskut muodostavat merkittävän osan yhtiön kiinteistä kuluista, ja Finavia tekeekin aktiivista kehitystyötä parantaakseen energiatehokkuuttaan. Tavoitteena on pienentää energiankulutusta vuosittain 3 6 prosenttia. Näin kertoo Finavian lentoasemaliiketoiminnan kiinteistöpäällikkö Juha Schreck. Energiatehokkuuden lisääminen on haastava tehtävä, sillä on paljon asioita, joihin Finavia ei pysty itse vaikuttamaan. Jos hiljaiseen aikaan kuluu energiaa lähes tai yhtä paljon kuin ruuhka-aikoihin, on syytä epäillä, että energiaa kuluu turhaan. VALOKUVA: FINAVIA Juha Schreck Erilaiset sääolosuhteet, esimerkiksi erittäin kylmät talvet tai lämpimät kesät, vaativat sekä lämmittämiseltä että ilmastoinnilta paljon. Riippumatta kentän matkustajamäärästä tai lentojen määrästä olosuhteet pidetään hyvinä, mikä edellyttää riittävää lämpöä, ilmastointia ja valaistusta. Omaa merkittävää osaansa sähkölaskussa näyttelevät myös kiitoteiden valot, joiden on toimittava aina moitteettomasti. Lisäksi esimerkiksi kansalliset ilmanvaihdon rakentamiseen liittyvät määräykset edellyttävät tiettyä kiinteistökohtaista ilmanvaihdon tasoa, joka ei ota tarpeeksi huomioon kiinteistössä työskentelevien tai asioivien henkilöiden määrää. Haasteista huolimatta Finavia on pystynyt vähentämään energiankulutustaan. Schreckin mukaan toimiva energiankulutuksen raportointi- ja seurantajärjestelmä on energiatehokkuuden parantamisen kannalta avainasemassa. Seuraamme lentokenttien sähkön, veden ja kaukolämmön kulutusta säännöllisesti kuukausittain ja kolmen kuukauden välein teemme energiankulutuksestamme isomman analyysin. Olennaista on seurata ja varmistaa, että kulutus noudattaa matkustajamääriä. Jos hiljaiseen aikaan kuluu energiaa lähes tai yhtä paljon kuin ruuhka-aikoihin, on syytä epäillä, että energiaa kuluu turhaan. Tähän reaaliaikainen seuranta- 8 generated ideas numero 9 kevät 2011

9 detta är en vinjett Riippumatta kentän matkustajamäärästä tai lentojen määrästä lentoaseman olosuhteet pidetään hyvinä, mikä edellyttää riittävää lämpöä, ilmastointia ja valaistusta. FFINAVIAN VERKOSTOSSA ON 25 LENTOKENTTÄÄ Finavia ylläpitää ja kehittää Suomessa 25 lentoaseman verkkoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Lentoasemaverkkoon kuuluu 18 siviililentoasemaa, 4 yhteistoimintalentoasemaa ja 3 sotilaslentoasemaa. Finavia ylläpitää lentoasemia, tarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä kouluttaa. Finavian asiakkaita ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, kotimainen ja maailmanlaajuisesti toimiva elinkeinoelämä sekä sotilasilmailu. Finavia-konsernin palveluksessa on noin henkilöä. Vuonna 2010 Finavian lentokenttien kautta kulki yhteensä 16,5 miljoonaa matkustajaa, ja kentille laskeutui yhteensä runsaat lentoa. Tavaraliikenteen määrä oli lähes tonnia. Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärä oli lähes 13 miljoonaa vuonna Vuorokaudessa kentältä lähtee 230 lentoa 120 eri kohteeseen. generated ideas numero 9 kevät

10 Helsinki-Vantaan lentokentältä lähtee 230 lentoa 120 eri kohteeseen vuorokaudessa. VALOKUVA: FINAVIA järjestelmä on erinomainen työkalu, Schreck sanoo. Schreckin mukaan Finavian energiakustannukset ovat vuodessa runsaat 11 miljoonaa euroa: sähkön osuus on noin 7 miljoonaa euroa, lämmityksen noin 3,5 miljoonaa euroa ja veden kulutuksen noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Olemme pystyneet tehostamaan energiankulutustamme, ja esimerkiksi viime vuonna lämmönkulutuksemme pieneni lähes 7 prosenttia, kun sääolosuhteet otetaan laskuissa huomioon. Ilmanvaihdon ja jäähdytyksen rooli energiankulutuksessa on isompi kuin yleisesti osataan ajatella: ilmanvaihtokoneiden moottorit kuluttavat paljon sähköä ja toisaalta riittävää ilmanvaihtoa on kompensoitava riittävällä lämmityksellä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on kiinteistöjen energiankulutuksen kannalta erittäin tärkeää; hiilidioksidiantureiden ansiosta ilmanvaihto vähenee automaattisesti yöaikaan ja lisääntyy ruuhka-aikoihin. Selvää säästöä Finavialle ovat tuoneet hiilidioksidiantureiden lisäksi sekä taajuusmuuttajat, joiden ansiosta sähkömoottorien tehoja voi lisätä ja vähentää portaattomasti että valaistuksen hämäräkytkimet. Tavoitteemme on järkevä ja tehokas toiminta, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, Schreck kiteyttää. Lausamo sähköistää talot TEKSTI TUULA WÄYRYNEN Rejlers-konserniin kuuluva insinööritoimisto Lausamo Oy suunnittelee vaativia sähköistysprojekteja. Esimerkkikohteisiin kuuluu muun muassa Finavian hallinnoima Helsinki- Vantaan lentokentän entinen kotimaan terminaali, nykyinen Terminaali 1 (Blue One -terminaali). Lausamo on laatinut T1-terminaalin valaistuksen, sähkönjakelun sekä tele- ja turvajärjestelmien suunnitelmat. Telejärjestelmiin sisältyvät esimerkiksi puhelin-, yleiskaapelointi-, antenni-, kello- ja kuulutusjärjestelmät. Lausamo on suunnitellut useita kohteita myös Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle, muun muassa kiitoratojen väliin rakennetun lentokoneiden jäänestokeskuksen ja yhteispelastusaseman. Lue lisää Lausamosta sivulla 19. RAPORTOINTITYÖKALU: Näin Rejlers voi pienentää energiankulutustasi Rejlers Energiapalvelut on jo yli kymmenen vuoden ajan toteuttanut energian- ja veden etämittaus-palveluita energia-, teollisuus- ja kiinteistöyhtiöille ja Finavia on käyttänyt Rejlersin energiamittaus- ja raportointipalveluita jo yli 8 vuotta Rejlersin toimittamissa energiatehokkuusratkaisuissa yhdistyvät asiantuntijapalvelut sekä järjestelmällinen energiakulutuksen etämittaus ja raportointi. Energia- ja kuntotarkastusten avulla voidaan selvittää energiankulutuksen lähtötilanne, jonka perusteella pystytään arvioimaan, miten energiankäyttöä voitaisiin tehostaa. Energianmittauksella ja raportointityökaluilla voidaan kiinteistö siirtää energiankäytön automatisoituun ja jatkuvaan seurantaan. 10 generated ideas numero 9 kevät 2011

11 tekniikka ja minä Suomenruotsalainen kirjailija Märta Tikkanen kertoo meille oman näkemyksensä tekniikasta ja sen kiemuroista. Hänelle insinöörien maailma ei ole kovin tuttu, mutta silti merkittävä. Märta Tikkanen on kirjoittanut 15 kirjaa ja on yksi Pohjoismaiden luetuimpia kirjailijoita. Hänen uusin kirjansa Emma ja Uno Rakkautta totta kai, ilmestyi viime vuonna. Soitan tekniikkataiturille Jo ensimmäinen assosiaationi liittyy mahdottomuuteen. Olin saanut 4-vuotislahjaksi uudet punaiset kengät, jotka pienine nappeineen olivat uskomattoman ihanat. Niistä oli pidettävä hyvä huoli, ja siten ne piti asettaa illan tullen laatikkoonsa. Mutta miten ihmeessä ne mahtuisivat? Käänsin ja kiersin kumpaakin paikalleen yhä uudelleen kaikissa mahdollisissa asennoissa. Se oli kuin riivattua. Ne eivät kerta kaikkiaan mahtuneet hienoon, silkkipaperilla vuorattuun laatikkoonsa. Sitä itkua ja hammasten kiristystä! Kunnes vihdoin opin: kärki kantapäätä päin, ja päinvastoin. Yhtälö toimi hyvin ja virheettömästi jatkossakin. Onkohan oikeastaan kyse tekniikasta? Yhtä vähän kuin ulospääsyn löytäminen tavaratalosta. Opin selviytymään: jos tulen sisään sukkien ja huulipunan välistä, niin ulos pääsee samaa tietä. Muuten olen eksyksissä ikuisesti. Sama pätee rullakaihtimiin, saan ne aina räplättämään. Samoin suihkuhanat oikuttelevat itsepintaisesti yrittäessäni ottaa aamusuihkua. Ja lukot. Ne eivät kerta kaikkiaan aukea. Lukossa ovat ja pysyvät, vaikka olisi kuinka kiire. Puhumattakaan vessoista. Muistan ikuisesti, kuinka kerran Chicagossa pikkutunneilla taputtelin pönttöä sieltä täältä, mutta eipä löytynyt nuppia lattialta, seinältä eikä katosta missä ihmeessä se on? Jaaha, joku kuuluu tulevan, nyt se selviää. Juupa juu, jo kohisee ja kuohuu. Siispä huudahdan: how do you mitä ihmeessä on huuhdella englanniksi??? How do you shhhschssss?? Pam. Askeleet etääntyvät. Silloin annan periksi ja päätän painua matkoihini, mitä tässä muuta ovi auki ja ulos. Takaa kuuluvasta suhinasta ei voi erehtyä. Siis pelkkä oven avaus riitti. Just joo. Taistot kännyköiden ja tietokoneiden kanssa jätetään tämän ulkopuolelle. En edes viitsi luetella niitä. Sama pätee autoon. Tiedän, mistä pitää vääntää ja polkea, painaa ja tökätä. Mutta ei aavistustakaan miksi. Siispä soitan tekniikkataiturille. Hän saa elantonsa minun kaltaisteni ansiosta. Siitä olemme kumpikin iloisia. VALOKUVA: STEFAN BREMER generated ideas numero 9 kevät

12 detta är en vinjett 12 generated ideas numero 9 kevät 2011

13 detta är en vinjett Taianomaista tekniikkaa Mitä yhteistä on insinöörillä ja taikurilla? Taikuri Axel Adlercreutzin mielestä paljon. Esimerkiksi ongelmien ratkaiseminen ja halu selvittää tietyn rakenteen toiminta. Kyse on tekniikasta, josta tulee maagista. Axel Adlercreutz säilyttää rekvisiittaansa 50-luvun lähiön studiossa Tukholmassa. Täällä riittää tavaraa kaikkea lentävästä pöydästä hyppäävään kolikkoon. Taikuus koostuu kolmesta osasta. Sormi- näppäryydestä, psykologiasta ja mekaniikasta, hän sanoo ja taikoo korvastani kolikon ja oman kumitossunsa. Axel sai taikurinlaatikon ollessaan 8-vuotias. Kyllästyttyään siihen hän tilasi yhdysvalloista hienompia välineitä ja jatkoi harjoittelua. Siten hän olikin valmis esiintymään jo nuorena taiko- en itsensä 15-vuotiaana Svensk Magisk Cirkel -toimialajärjestön jäseneksi. Sittemmin hän on treenannut, kilpaillut ja kehittänyt taitojaan opiskellen samalla Tukholman näytelmätaiteen korkeakoulussa. Haastatteluhetkellä hän oli palannut juuri Ruandasta, jossa hän taikoi Klovnit ilman rajo- ja -järjestön esityksissä. AXEL ADLERCREUTZ Ikä: 25 vuotta Asuu: Kerrostalossa Tukholmassa Nykyisin: Ruotsin taikureiden Svensk Magisk Cirkel -toimialajärjestön puheenjohtaja. Unelma: Suuret illuusiot, näyttämötehosteet ja tehdä ruotsalaisista taikatempuista kulttuuria. Se oli mahtavaa, ja esityksistäni pidettiin. Taikurin arkipäivään kuuluu paljon harjoitte- lua, toistoa ja kärsivällisyyttä. Lisäksi on oltava utelias ja säilytettävä lapsenmielisyytensä, hän sanoo ja ottaa esiin joitakin omia keksintöjään, esimerkiksi ilmassa itses- tään lentelevät pelikortit ja imupillin, joka taipuu ilman mitään näkyvää syytä. Monet taikurit ovat pohjimmiltaan keksijöi- tä. Osa rakentaa kaiken alusta alkaen, kun taas toiset ovat kehittäneet edelleen muiden ratkaisuja. Tarkoituksena on saada esitys näyttämään niin aidolta, että yleisö hämääntyy saa- den todistaa pieniä ja suurempiakin ihmeitä. Todellisuuden näyttäminen taikuudelta on taito, jonka ihminen on hallinnut aina. Silti ranskalaista Robert Houdinia pidetään modernin tai- kuuden isänä. Kelloseppänä toimineen Houdinin esitys koostui 1840-luvulla suureksi osaksi auto- maateista ts. mekaanisista, liikkuvista ja elävän kaltaisista rakennelmista. Taikurialan trendit ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Silti nykyajan huipputekniikka puhelimineen, verkkoineen ja tietokoneineen on eri maailmassa kuin perintei- set taikatemput. Se, että on mahdollista soittaa puhelimella maapallon laidalta toiselle, on sinänsä ihme, mutta mystiikkaa ja magiikkaa on myös esineissä, joita tietokoneesta ei löydy, Adlercreutz naurahtaa ja näyttää, kuinka kolikko len- tää itsestään ilman halk. TEKSTI JILL KLACKENBERG VALOKUVA MARTIN EKELUND (KIITOS OSCARSTEATERNILLE)

14 Tuulivoiman merkitys energiantuotannossa on jo useissa maissa merkittävä. Seuraava isompi askel otetaan aurinkoenergian suuntaan ja pidemmällä tulevaisuudessa häämöttää aaltoenergia. Olipa uusiutuvan energian muoto mikä hyvänsä, on The Switchillä toimiva resepti valmiina. Aurinko, tuuli ja vesi 14 generated ideas numero 9 kevät 2011 VALOKUVA: STEPHEN STRATHDEE/ISTOCK

15 Alun perin suomalainen tuulivoimaloiden sähköjärjestelmiä kehittävä ja valmistava The Switch on syntynyt kolmen pienen tk-yrityksen yhteenliittymänä. Liiketoiminta-alueeksi valittiin uusiutuvan energian tuotannossa tarvittavat sähköjärjestelmät. Melko niche-alueelle yhtiö päätti keskittyä. Mutta kun The Switch perustettiin vuonna 2006, yhtiön perustajat tekivät neljä sittemmin oikeaksi osoittautunutta strategista Dag Sandås liiketoimintapäätöstä, kertoo The Switchin palveluksessa alusta alkaen työskennellyt talousjohtaja Dag Sandås. Yhtiö suuntasi liiketoimintansa heti kansainvälisille markkinoille ja erityisesti Kiinaan, jonka arvioitiin olevan yksi tulevaisuuden tuulienergian kasvumarkkinoista. Kokonaan uuden teknologian luominen eli kestomagneettiset generaattorit sekä täystehonmuokkaimet uusiutuvan energian tuotantoon oli toinen keskeinen linjaus. Lisäksi toiminnan alussa päätettiin, että emme pyri tekemään kaikkea itse, vaan rakennamme joustavan yhteistyöverkoston. Käytännössä me hoidamme omilla tehtaillamme tuotekehityksen ja valmistamme tuotteiden prototyypit ja nollasarjan itse. Tuotteiden massavalmistus toteutetaan yhteistyöverkostomme kautta, Sandås kuvailee. Neljäs strateginen päätös oli ottaa asiakkaat mahdollisimman paljon mukaan tuotteiden suunnitteluun. Joustava liiketoimintamalli, jonka mukaisesti voimme joko räätälöidä tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaan tai vaihtoehtoisesti tuottaa vakiotuotteita, on meille selkeä kilpailuetu. THE SWITCH Vuonna 2006 perustettu The Switch kehittää, valmistaa ja toimittaa magneettigeneraattoreita sekä tehonmuokkaimia tuuliturbiineihin sekä muihin uusiutuvan energian muotoihin, joita ovat esimerkiksi aurinko- ja aaltoenergia. Ensimmäisen toiminta vuoden liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa; vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli noin 135 miljoonaa euroa. Liikevoittoa yhtiö teki 12,5 %. Kun yhtiö perustettiin, työntekijöitä oli 22. Nykyisin yritys työllistää 280 henkeä. Pääosa yhtiön asiakkaista on Aasiassa, mutta The Switch toimittaa muun muassa generaattoreita tuulivoimaturbiinien valmistajille. Turbiinissa generaattori muuttaa mekaanisen liike-energian sähköksi. The Switch toimittaa generaattoreita ja tehonmuokkaimia tuulivoimaturbiinien valmistajille. Turbiinissa generaattori muuttaa mekaanisen liike-energian sähköksi ja tehonmuokkain muokkaa sähkön siirtoverkkoon sopivaksi. Yhtiön kehittämän teknologian ansiosta voimaloiden hyötysuhde on parantunut merkittävästi. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla ja Suomen tuotantolaitokset ovat Vaasassa ja Lappeenrannassa. Vaasassa valmistetaan tehonmuokkaimia ja yli 20 tonnin generaattoreita ja pienemmät tehdään Lappeenrannassa. Lisäksi yhtiöllä on tuotantoa Yhdysvalloissa Hudsonissa, jossa kehitetään aurinko- ja aaltoenergian ratkaisuja. Myös Kiinassa toimii pieni tuotantolaitos. Tällä hetkellä kolme maailman kymmenestä suurimmasta tuulivoimayrityksestä toimii Kiinassa, ja me teemme yhteistyötä näistä kahden kanssa. Kiinan lisäksi toimitamme tuotteita Koreaan ja Intiaan. Lisäksi tuotteitamme viedään myös Saksaan, Norjaan sekä usa:han, kertoo Sandås. Maaliskuussa 2011 The Switch tiedotti, että yhtiö siirtyy American Superconductor -konsernin omistukseen. Sandåsin mukaan yhtiössä pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi, tuotteita toimitetaan myös eri Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. Maaliskuussa 2011 yhtiö siirtyi amerikkalaisen, nasdaqissa listatun American Superconductor -konsernin (amsc) omistukseen Rejlers on toteuttanut The Switchille vuoden 2010 huhtikuusta alkaen useiden erikokoisten kestomagneettigeneraattoreiden mekaniikkasuunnittelun, lujuuslaskennan ja sarjatuotteistuksen. 6 mw:n generaattoriin Rejlers suunnitteli myös lämmönvaihtimen. mutta The Switchin myyminen amsc:lle oli arvioiden mukaan paras vaihtoehto sekä yhtiön että asiakkaiden kannalta. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä jo aiemmin amsc:n kanssa Euroopassa, minkä vuoksi yhtiöiden yhdistyminen tuntui mielekkäältä. Toimintamme eivät ole päällekkäisiä, vaan ne täydentävät toisiaan. Kokonaistarjontamme kasvaa ja pystymme palvelemaan kansainvälisiä asiakkaitamme entistä laajemmin, Sandås sanoo. The Switch -brändi säilytetään, ja myös yhtiön johto ja henkilöstö jatkavat entisissä tehtävissään. Sandås korostaakin henkilöstön merkitystä yhtiön onnistumisen taustalla. Henkilöstömme lisääntyminen viidessä vuodessa 22:sta 280 työntekijään on käytännössä merkinnyt sitä, että joka kuudes kuukausi tämä on ollut aivan uusi yritys. Tällainen kasvuvauhti vaatii henkilöstöltä erittäin paljon. Menestyksemme osoittaa, että olemme onnistuneet rekrytoimaan erittäin joustavia ja osaavia työntekijöitär. TEKSTI TUULA WÄYRYNEN Generaattori, ulompi roottori VALOKUVA: THE SWITCH VALOKUVA: THE SWITCH generated ideas numero 9 kevät

16 asiakastapaaminen Hake on uusi öljy Ruotsalainen iqr Solutions on ollut jo pitkään jätteistä valmistetun polttoaineen ja energian kierrätyksen kärkikastia. Nyt yritys tuo markkinoille uuden biopolttoaineen kaasutuslaitteen. Edessä on hieno tulevaisuus ja Rejlers on mukana matkassa. Tullessamme iqr:n Malmön myyntikonttoriin siellä vaikuttaa rauhalliselta. Etenkin toimitusjohtaja Daniel Karlström on itse rauhallisuus kattaessaan meille kahvipöydän tarjoiluineen, eikä muukaan henkilökunta vaikuta olevan erityisen kiireinen. Ulkomuoto kuitenkin pettää, sillä leppoisan pinnan alla on todella toimeliasta. Projekteja on paljon ja panokset suuria. Tällä hetkellä suurimman osan Karlströmin työajasta vie yrityksen uusi biopolttoaineiden kaasutuslaite. Se on saanut nimekseen iqr sfc -yksikkö, mikä tarkoittaa nokeamatonta palamista eli Soot Free Combustion, hän kertoo innostuneena. Monet teollisuuden toimijat haluavat vaihtaa öljyn ja kaasun biopolttoaineisiin, ja kiinnostus ratkaisuumme on suurta. Etuina ovat nopeat suuren ja pienen kuormituksen väliset vaihdot, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Menetelmämme on saanut suurta huomiota, vaikka olemme vasta julkaisuvaiheessa. Olemmekin jo myyneet kaasutuslaitteen Munkfors Energi -yhtiölle. Munkforsin kaasutusuunin polttoaine saadaan suureksi osaksi lähialueen metsien ylijäämäpuusta. He rakentavat parhaillaan uutta lämpövoimalaitosta. Jos kaikki sujuu hyvin, laitos käynnistetään syksyllä 2011, Karlström kertoo. Silti iqr:n valmistamat kaasutuslaitteet ovat vain osa yrityksen toimintaa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että yritys toteuttaa kierrätysmateriaalin hyödyntämisen kokonaisratkaisuja. Siten iqr toimittaa koneita kierrätysketjun kaikkiin vaiheisiin, aina jätteiden vastaanotosta ja lajittelusta pilkkomiseen ja polttoon. Kaasutuslaitteiden ohella yritys valmistaa ja myy siirrettäviä ja kiinteitä vasaramurskaimia. Siirrettävät järjestelmät ovat täysin varusteltuja, ja ne sekä murskaavat tuotteen haluttuun kokoon että erottavat siitä metallin. Tyypillisiä murskaimeen syötettäviä materiaaleja ovat kotitalous-, teollisuus-, rakennus- ja puujätteet, kierrätyspuu ja ratapölkyt. Ei siis ihme, että koneet ovat suuria. Murskaimet ja myllyt painavat tonnia ja käsittelevät jopa 100 tonnia jätettä tunnissa. Koneita on toimitettu kaikkialle maailmaan, ja vuosittain niillä murskataan tonnia jätettä. Lisäksi ne käyvät hyvin kaupaksi erityisesti Isoon-Britanniaan. Olemme myyneet sinne koneita useille keskeisille toimijoille. Skotlannissa mm. Tracey Timber on ostanut puuta kierrättävän Flexhammer 1800:n, ja Irlannissa on Flexhammer 2400, jonka osti a1-waste. Siirrettäviä yksiköitä sekä myydään että vuokrataan asiakkaan toiveiden mukaan. Karlström kuitenkin korostaa, että kehitys etenee kohti kiinteitä asemia. Se riippuu asiakkaan toiminnasta. Kuitenkin yhä suurempaan osaan lämpövoimaloista rakennetaan valmius kierrätyspolttoaineen esikäsittelylle. Siten alumiini ja magneettinen materiaali saadaan talteen, ennen kuin ne päätyvät tuhkaan. Määrät ovat laskennallisesti suuria. Tähän eivät iqr:n panokset kuitenkaan lopu. Myynnin ja valmistuksen ohella yrityksellä on omia polttoaineen käsittely- ja kierrätyslaitoksia. Meillä on Trollhättanissa kiinteä laitos, jonne tulee muun muassa ratapölkkyjä murskaukseen ja paloitteluun. Boråsissa käsittelemme lähialueen jätteitä. Useiden muiden innovatiivisten yritysten kaltaisesti iqr:n perustajana oli selkeä vision omaava yrittäjä. Tässä tapauksessa hän oli Thomas Karlström eli Danielin isä. Hän ja äitini perustivat yrityksen v nimellä Svenska Slipers. Ydintoimintana oli käytettyjen ratapölkkyjen koonti ja myynti eteenpäin. Suurin osa myytiin puutarhakäyttöön, mutta osa oli liian huonossa kunnossa. Seurauksena käynnistyi projekti, jossa tällainen materiaali kierrätettiin Etuina ovat nopeat suuren ja pienen kuormituksen väliset vaihdot, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. ympäristöystävällisesti. Tähän tarvittiin murskaimia ja myllyjä ja lisäksi tehokas menetelmä varsinaiseen polttoon. Merkittävä vuosi oli 2003, jolloin iqr osti Svenljungan kaukolämpölaitoksen hävittääkseen ratapölkkyjä itse. Oma lämpövoimala tarjosi ainutlaatuiset mahdollisuudet polttotekniikan kehittämiseen. Sitten Thomas Karlström kollegoineen totesi, että pölkkyjen hävittämiseen tarkoitetut koneet soveltuivat monien muidenkin materiaalien murskaukseen. Myös sellaisten, joita alan muut yritykset kaihtoivat. Joitakin esimerkkejä ovat akut ja pvc-ikkunat, joita on paljon Britanniassa. Meidän murskaimemme kestävät rouhimiskelvottomien kohteiden käsittelyä muiden koneita paremmin. Sellaiset usein rikkovat muiden heikommat koneet, mikä on kannaltamme selkeä etu. Lisäksi koneemme ovat käytössä pitkäikäisempiä, Karlström kertoo. 16 generated ideas numero 9 kevät 2011

17 VALOKUVA: JACOB HÄRNQVIST Hakkeesta saa energiaa. iqr:n toimitusjohtaja Daniel Karlström näkee yrityksen uudelle kaasutuslaitteelle suuria mahdollisuuksia. generated ideas numero 9 kevät

18 VALOKUVA: DANIEL KARLSTRÖM GRAFIIKKA: FILTERSUPPORT A/S 3d-havainnekuva esittää iqr:n kaasutuslaitetta tehonlähteenään käyttävää lämpövoimalaitosta. Kaasutuslaite on ympäröity punaisella. Munkforsin kaasutuslaite asennusvaiheessa. Uusien mahdollisuuksien myötä iqr alkoi käsitellä suuria määriä sekä teollisuus- että kotitalousjätettä. Yritys alkoi toimittaa Svenljungan lämpövoimalasta yksityisille kaukolämpöä ja teollisuudelle höyryä. Svenljunga Energin oston myötä iqr sai myös Borås Energilta urakan koko polttoaineen esikäsittelylaitoksen toimittamisesta. Toiminnan laajuus on vaikuttavaa: laitos käsittelee vuodessa kaikkiaan tonnia jätettä. Samoihin aikoihin Boråsin toimituksen kanssa iqr aloitti monivuotisen yhteistyönsä Rejlersin kanssa. Rejlersin osuus käsitti muun muassa automaatiojärjestelmän ja sitä ohjaavan tietokanta- ja raportointijärjestelmän ohjelmoinnit. Rejlers vastasi myös koeajosta, käyttöönotosta ja henkilöstön koulutuksesta. Vastasimme koko projektisuunnittelusta ja laadimme energiahuollon ja sähköasennusten suunnitelmat ja dokumentit. Samaa suunnittelua jatketaan nykyäänkin. Sittemmin Rejlers on osallistunut noin 10 suureen laitostoimitukseen Euroopassa, joissa toimeksiantoihin on sisältynyt muutakin kuin sähkö ja logiikkaohjaus. Yritys vastaa myös laitteidemme koneturvallisuudesta, riskianalyyseista ja ce-merkinnöistä. Yhteistyö toimii erinomaisesti, he ovat aina tavoitettavissa ja hallitsevat asiansa, Karlström kehuu. Rejlersin projektinjohtaja Magnus Jacobsson näkee yhteistyön pitkäaikaisena ja kiinnostavana haasteena. Itse hän vastaa sekä tekniikkaan että ympäristöön kuuluvista asioista. On luonnollisesti hienoa, että voimme toimia iqr Solutionsin kanssa ympäristön hyväksi, hän painottaa. Kun yrityksen kehitys on ollut niin dynaamista ja innovatiivista, on seuraava kysymys selkeä: mitä iqr Solutions aikoo seuraavaksi? Karlströmilla on vastaus valmiina. Huomaa, että tähän hän on vastannut ennenkin. Meillä on useita projekteja käynnissä sekä Ruotsissa että muissa maissa, joissa toimitamme käsittelylaitoksia yhteistyössä Rejlersin kanssa. Enempää hän ei nyt suostu kertomaan. Siitä kuullaan aikanaan. Ja silloin varmaan näkyvin otsikoin. TEKSTI JACOB HÄRNQVIST iqr Systemsin siirrettävä silppuri. Tällä muunnelmalla murskataan kooltaan n mm teollisuusjätettä. VALOKUVA: LO VISA KARLSTRÖM 18 generated ideas numero 9 kevät 2011

19 detta är en vinjett VALOKUVA: T. VESTERINEN Merikeskus Vellamon valaistustyöt teki Lausamo, yksi Rejlersin uusista yrityksistä. Rejlers kasvaa yritysostoilla Yritysostot ovat tärkeitä Rejlersin v tavoitteessa, jolloin henkilöstöä on vähintään 2015 ja liikevaihto vähintään 2015 miljoonaa kruunua. Vuoden 2010 lopussa Rejlers osti kolme uutta yritystä, jotka toimivat yrityksen ydinalueella eli sähkö- ja energia- alalla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Nykyisin Rejlersin henkilöstömäärä on ja liikevaihto noin miljardi kruunua. Saavuttaaksemme tavoitteen meidän tulee kasvaa itse noin 500 hengellä ja yhtä paljon yritysostoin, Rejlersin cfo Lars Solin toteaa. Se merkitsee, että yritys aikoo seuraavien viiden vuoden aikana hankkia omistukseensa useita yrityksiä, henkilöstömääräl- Lars Solin tään noin 400. Yksi Rejlersin kolmesta uusimmasta yrityksestä on suomalainen, v perustettu Lausamo Oy. Yritys tarjoaa konsulttipalveluja sähköön, automaatioon ja televiestintään rakentamisen asiakasryhmässä. Rejlersin Suomen tytäryhtiö Rejlers Oy osti Lausamo Oy:n osake-enemmistön 2010 ja lunasti loput osakkeet huhtikuussa Lausamo Oy:n nykyinen henkilöstömäärä on 45. Toimistomme sijaitsee Vantaalla ja yrityksemme maine Suomen markkinoilla on hyvä sekä markkina-asema pääkaupunkiseudulla vakaa, Lausamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenninen Timo Tenninen kertoo. Lausamo Oy:n hankinta vahvistaa Rejlersin palvelutarjontaa rakennus- ja kiinteistösektorilla Helsingin ohella muualla Suomessa. Meillä on myös tytäryhtiö Venäjällä, eli llc Lausamo Project, jonka toimisto sijaitsee Moskovassa, Tenninen jatkaa. Vuoden 2010 lopussa Rejlers osti norjalaisen apas Energiteknikk as. yhtiön. Yritys perustettiin v. 1988, ja sen toimintaan kuuluvat muun muassa kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta ja analysointi sekä Statoilin öljykattilalaitosten hallinnon hoito. Energia ja ympäristö ovat Rejlersille strateginen panostusalue. apas Energiteknikk hallitsee energiaan liittyvät asiat ja on siten arvokas lisäys alaa koskevissa tulevaisuuden suunnitelmissamme, Solin toteaa. Asiakkaamme pystyy seuraamaan energiankulutustaan Internet-pohjaisella 3rweb -analyysityökalulla, jonka apas Energiteknikk on kehittänyt, ja sen ohella co 2-päästöjään sekä kiinteistöjen jätteenkäsittelyä. Se merkitsee muun muassa uusia mahdollisuuksia seurata, mitä vaikutuksia eri ympäristötoimilla on. Kolmas uusista yritysostoista oli Per Schönbeck Elprojekt ab, jonka toimialana on konsultointi kiinteistö-, sähkö- ja automaatioalalla ja lisäksi ohjaus- ja säätötekniikka. Yritys toimii Länsi-Ruotsissa. Per Schönbeck Elprojekt ab perustettiin 1975, ja sen henkilöstömäärä on noin 30. Yrityksellä on toimistot mm. Varbergissa, Skövdessä ja Lidköpingissä. Asiakkaina ovat mm. Volvo, Ringhals, kunnat ja teollisuus. Seuraavat hankintakohteet sijaitsevat todennäköisesti ydinosaamisaloillamme Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Toisaalta voimme laajentaa palvelutarjontaamme energiantuotannossa, joista kiinnostavia ovat bioenergia ja tuulivoima, Solin kuvaa. TEKSTI KATARINA AHLFORT generated ideas numero 9 kevät

20 insinöörin arkipäivää Tulevaisuuden keksijät eivät työskentele vain kehittämisosas toilla. He ovat myös tehdassaleissa. Tai sitten kirjoituspöydän ääressä missä tahansa yrityksen toimipisteessä. Insinöörejä ei juurikaan pidetä innovaattoreina. Kuitenkin saan parhaat ideani usein omasta työstäni, Ruotsin insinööriliiton tj Terje Andersson kertoo. Insinööristä innovaattori ksi Nimen omaan insinöörit ovat ja 2000-lukujen merkittävien teknisten tuotteiden, esimerkiksi tietokoneiden, matkapuhelinten, sormitietokoneiden ja 3d-tulostinten taustalla. Ruotsi on edelleen merkittävä teollisuusmaa, mistä kiitos kuuluu nerokkaille insinööreille ja innovaattoreille, joita ovat mm. Gustaf de Laval (höyryturbiini), Gustaf Dalén (paineensäädin), Lars Magnus Ericsson (Ericssonin perustaja) ja Håkan Lans (tietokonehiiri). Meidän on kuitenkin panostettava koko ajan uusien kilpailuetujen luomiseen, koska vanhoilla meriiteillä ei maailmassa enää pärjätä. Tätä mieltä on Andersson, joka on vuosien ajan pyrkinyt edistämään ruotsalaisten insinöörien innovatiivisuutta. Ruotsin on säilytettävä kilpailukykynsä. Vielä 10 vuotta sitten ruotsalainen korkea laatu oli kansainvälisesti tunnettu käsite, mutta nykyisin laatutakuusta voidaan olla montaa mieltä. Nyt on panostettava nerokkaisiin innovaatioihin kaikki hyvät ajatukset ovat arvokkaita ja tarpeen! Vahvuutemme on avoin yrityskulttuuri, jossa koko henkilöstöllä on vaikutusvaltaa. Andersson huomauttaa, että Ruotsin tuotantoteollisuus ei ole koskaan voinut kilpailla hinnoilla, ja aikaisempi informaatioalan etumatka on Internetin vuoksi kurottu umpeen. Lisäksi ruotsalaiset insinöörit olivat aiemmin korkeammin koulutettuja kuin monien muiden maiden kollegansa, mutta Anderssonin mukaan Kiinassa ja Intiassa koulutetaan nykyisin yhtä monta insinööriä kuin koko eu:ssa yhteensä. Ruotsin teollisuus on elänyt vanhoilla meriiteillään. Nyt on aika luoda uutta. Anderssonin pääsanoma on, että alalla ei oivalleta, kuinka luovuutta voidaan vahvistaa työpaikoilla, eikä uusille ajatuksille anneta mahdollisuutta kehittyä innovaatioiksi. Ruotsissa on monia merkittäviä luovuutta ja innovatiivisuutta edistäviä etuja, joita on voitava hyödyntää tehokkaammin, hän korostaa. Vahvuuksiamme ovat avoin yrityskulttuuri ja organisaatiomme, joissa koko henkilöstöllä on vaikutusvaltaa. Lisäksi tie ideasta innovaatioksi on paljon lyhyempi työpaikalla kuin akateemisessa kammiossa, koska yrityksillä on jo tehokkaat prosessit ja vakiintuneet asiakassuhteet. Ruotsissa on noin neljä miljoonaa työnteki- Tuo ideasi esille! ANDERSSONIN VIHJEITÄ LUOVILLE INSINÖÖREILLE Innovaation luominen edellyttää, että tarjoat ideaasi rohkeasti. Jos pidät tietosi salassa, kehitysprosessi ei voi edetä. Jos sinulla työhösi liittyvä uudenlainen tuoteidea, voit hyödyntää sen kehittämises - sä ja toteuttamisessa työpaikan tukea ja verkostoja. Tuo ideasi esille. Testauta se muilla, käytävillä ja kahvihuoneessa. Kerro siitä esimiehellesi. Ideaa on jalostettava ja kehitettävä, jotta se voidaan toteuttaa. Prosessi etenee nopeammin, jos muutkin saavat kertoa siitä näkemyksensä ja lisäksi idea kehittyy tehokkaammin, jos siitä puhutaan heti alusta alkaen. Älä pelkää, että joku varastaisi ideasi työntekijän oikeudet keksintöönsä ovat lakisääteiset. Yksityisellä sektorilla on oikeudet takaava työehtosopimus. Insinööriliitossa on juristi, jolta saa tietyn idean suojaamista koskevia ohjeita. 20 generated ideas numero 9 kevät 2011

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Aspo listaa Leipurin. Toimitusjohtaja Aki Ojanen, Aspo Oyj. Pörssin Avoimet ovet 2.9.2014

Aspo listaa Leipurin. Toimitusjohtaja Aki Ojanen, Aspo Oyj. Pörssin Avoimet ovet 2.9.2014 Aspo listaa Leipurin Toimitusjohtaja Aki Ojanen, Aspo Oyj Pörssin Avoimet ovet 2.9.2014 Aspon strategia Aspo on monialayhtiö, joka omistaa, johtaa ja kehittää liiketoimintojaan ja muuttaa rakennettaan

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Havaintoja Cargotecista 18.3.2014 3 Markkina-asema Brändit Vahvuudet Asiakastyytyväisyys Tuotteet ja teknologia 18.3.2014 4 Taloudellinen

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Keskitymme 100-prosenttisesti kannattavaan kasvuun: tähtäimessä Pohjoismaiden ykkössija

Keskitymme 100-prosenttisesti kannattavaan kasvuun: tähtäimessä Pohjoismaiden ykkössija Keskitymme 100-prosenttisesti kannattavaan kasvuun: tähtäimessä Pohjoismaiden ykkössija 26.11.2014 Pörssi-ilta, Tampere Janne Martola, talousjohtaja, Innofactor Oyj *Kauppalehti, www.innofactor.fi Innofactor

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Se ei ole vain porakone

Se ei ole vain porakone Se ei ole vain porakone Me olemme Bosch. Rakennamme turvallisempaa ja kestävämpää kehitystä. Rakennamme ihmisläheisempää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta. Seuraavilta sivuilta löydät esimerkkiratkaisujamme

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Vaisala vuonna 2012 Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Taloudelliset mittarit Yleiskatsaus vuoteen 2012 Saadut tilaukset 264,7 (278,8) milj. euroa Liikevaihto 293,3 (273,6) milj. euroa Liiketulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot