Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on"

Transkriptio

1 Rejlerskonsernin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu lehti numero 9 kevät 2011 Taikuutta, tekniikkaa, mekaniikkaa Taikuri Axel Adlercreutz on illuusion mestari sivu 12 SUOMEN TEOLLISUUS NOUSUSSA Taantuman jälkeinen rakennemuutos sivu 4 Energiatehokkaita lentokenttiä sivu 8 Todellisuus on keksintöjen äiti sivu 20 Pakina: Märta Tikkanen sivu 11

2 pääkirjoitus SISÄLLYS GENERATED IDEAS NRO 9 KEVÄT 2011 Täysillä eteenpäin! 2010 Vuonna 2003 määritimme Rejlersille vision: meillä on PETER REJLER TJ JA KONSERNIJOHTAJA oli Rejlersille hyvä vuosi. Saimme useita suuria ja laajoja toimeksiantoja, teimme onnistuneita rekrytointeja ja hankintoja ja kannattavuutemme koheni. vähintään työntekijää ja vähintään miljardin kruunun liikevaihto vuonna Me myös teimme sen! Saavutimme tavoitteen panostamalla ydinosaamiseemme ja pitämällä mielessä yrityksen vahvan arvopohjan. Nykyhetkellä Rejlers toimii yhdyskuntarakentamisen vahvana moottorina. Merkittävimpiä ja kiinnostavimpia infrastruktuuritoimeksiantojamme ovat Malmön kaupunkirata, Espoon metro, Norjan hätäverkko, Tukholman kaupunkitunneli, Göteborgin ruuhkamaksuprojekti, Tukholman poikittaisrata ja TeliaSoneran toimitilojen infrastruktuurin koordinointi sekä Ruotsissa että Suomessa. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että teollisuus on kansainvälisen hyvinvoinnin tukipylväs. Uskallan väittää, että harvalla maalla maailmassa on sama taitotaso kuin Ruotsin ja Suomen teollisuudella. Tuotanto on täällä tehokasta ja erittäin korkealaatuista. Insinööriemme tiedot ja taidot ovat maailman huippua. Nyt tulevaisuusvisiomme on : Vuonna 2015 meillä on vähintään 2015 työntekijää ja vähintään 2015 miljoonan kruunun liikevaihto. Rejlersillä vallitsee vahva yhteishenki ja vastuullisuus 24 tuntia vuorokaudessa. Menestyksemme perustuu sitoutuneisuuteen, tietotaitoon ja pätevyyteen. Tunnen olevani etuoikeutettu voidessani johtaa Rejlersiä! 4 Suomen markkinat Suomessa on ollut viime vuosina hankala taantuma mutta suunta on nyt muuttunut. 8 Energiatehokkaita lentokenttiä Finavia varmistaa, että lentokentällä käyvillä on viihtyisä ympäristö. 11 Pakina: Märta Tikkanen Monitahoinen suhtautuminen tekniikkaan. 12 Taikuri taitaa tekniikan Uteliaisuus on ominaista sekä insinöörille että taikurille. 14 Uusiutuvaa energiaa The Switch panostaa tulevaisuuden energialähteisiin. 16 Energian kierrätys iqr Solutions muuntaa jätteet energiaksi. 19 Kohti v. 2015! Rejlersin uudet yritysostot 20 Vaalitaan luovuutta Kilpailussa pärjääminen edellyttää hyviä uusia ideoita. 22 Muotokuva Matti Ruuskasella on lennokkaita suunnitelmia. 3 ja 23 Lyhyesti ja ytimekkäästi VALOKUVA: FINAVIA VALOKUVA: MARTIN EKELUND VALOKUVA: JACOB HÄRNQVIST REJLERS Suomen Rejlers tarjoaa konsulttipalveluja sähkötekniikan, automaation, mekaniikan, LVItekniikan, energian, ympäristötekniikan ja arkkitehtuurin aloilla ja lisäksi kokonaistoimituksia erityisesti suurille teollisuusasiakkaille sekä muille infrastruktuurin, rakennus- ja kiinteistöalan sekä energiantuotannon asiakasryhmille. Asiakkainamme ovat muun muassa: teollisuus, infrastruktuuri, energia sekä rakennus- ja kiinteistöala. Rejlersillä on kaikkiaan 31 toimistoa Ruotsissa, 14 Suomessa ja lisäksi Virossa, Norjassa ja Venäjällä. GENERATED IDEAS Generated Ideas -lehteä julkaisee Rejlerkoncernen-yhtymä. Generated Ideas julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Verkkosivut Toimittaja Weith Andersson Projektinjohtaja Ingrid Båvsjö, JG Communication Graafikko Erik Uppenberg, JG Communication Kansikuva Axel Adlercreutz Martin Ekelundin valokuvaamana Painopaikka Trycktrean, Gävle 2011 Repro Citat Ota yhteyttä toimitukseen, jos haluat saada lehden ruotsinkielisenä versiona: generated ideas numero 9 kevät 2011

3 lyhyesti ja ytimekkäästi Rejlers Vattenfallin päätoimittajaksi Vattenfall AB on solminut Rejlersin kanssa puitesopimuksen ydin-, vesi- ja tuulivoima-alan teknisten konsulttipalvelujen ostamisesta. Rejlers ylsi kolmannelle sijalle Ruotsin vuoden parhaiden työpaikkojen listalla. Valinnan teki amerikkalainen Great Place To Work -instituutti, joka mittaa työpaikkojen viihtyvyyttä useissa maissa eripuolilla Puitesopimus koskee kautta sisältäen option vuodelle Rejlersin valinta pääasialliseksi toimittajaksi merkitsee huomattavaa priorisointia. Suuri osa Rejlersin toimistoista pohjoisen Luulajasta etelän Malmöhön keskittyy Vatten fallin kanssa tehtävään työhön. Sopimus koskee yhtiöitä Ringhals ab, Forsmarks Kraftgrupp, Vattenfall ab, Vattenkraft, Vattenfall Vindkraft ab, Vattenfall Services Nordic ab ja Vattenfall r&d. Pronssia hyvien työpaikkojen listalla maailmaa. Sijoitukset listalla perustuvat yritysten henkilöstölle ja johdolle tehtyihin kyselytutkimuksiin. Rejlers sai tämän perusteella pronssia luokassa isot vähintään 250 hengen yritykset Tämä on insinöörien suosiman Linkedinverkoston nykyinen jäsenmäärä Ruotsissa. Uusi Rejlers-toimisto upeaan Varberg-taloon lähtien Rejlers ja sen 11 hengen vahvuinen tiimi on työskennellyt perinteikkäässä Varberg-talossa. Varbergiin päädyttiin, koska halusimme olla lähellä nykyisiä ja uusia asiakkaitamme ja laajentaa rekrytointimahdollisuuksiamme. Varbergin puhelinnumeromme on VALOKUVA: STEFAN NAIJ / PIX GALLERY Rejlers laajensi Venäjälle Kun Rejlers osti Lausamo Oy:n (ks. sivu 19), se sai kaupan mukana itselleen myös etätoimiston Venäjältä, sillä Lausamo on pääomistajana Moskovassa majaansa pitävässä Lausamo Projectissa ja on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta Lausamo Project toimii Moskovan alueella, mikä on todennäköisesti jatkossakin toiminnan ytimenä. Ensimmäiset projektimme Venäjällä olivat kaksi jäähallia ja uimahallikompleksi. Lisäksi olemme olleet mukana Stora Enson ja Saint-Gobainin kaltaisten suurten eurooppalaisten yhtiöiden projekteissa, kertoo johtaja Petri Ruokonen, kymmenen hengen toimiston ainoa ei-venäläinen. Tällä hetkellä Venäjän talous Petri Ruokonen on toipumassa talouskriisistä, pankit ovat kunnossa ja luototus toimii, kertoo Ruokonen. Vähittäiskaupan nousu antaa uskoa tulevaisuuteen, suuren maan suuri kuluttajamassa jaksaa vielä kiihdyttää talouden kasvua. Kauppaliike on mielestäni täällä vielä kehittymätöntä, joten sillä sektorilla uusia kiinteistöjä rakennettaneen lisää jatkossakin, Ruokonen sanoo. Rejlersin erikoisalojen asiakaskunta antaa meillekin mahdollisuuden solmia uusia yhteyksiä ja laajentaa verkostoamme, hän toteaa lopuksi. generated ideas numero 9 kevät

4 tulevaisuuden markkinat Vuonna 2008 iskenyt lama on nopeuttanut teknologiateollisuuden rakennemuutosta Suomessa. Nyt tulevaisuus näyttää taas lupaavalta. Suomen talous Vuoden 2008 finanssikriisi laukaisi Suomes- sakin laman, joka - melkeinpä kirjaimellisesti - pysäytti koko maan. Vuonna 2008 Suomen työttömyysaste oli 6.4 prosenttia. Sitä matalammalla se oli ollut edellisen kerran 1990-luvun alussa, ennen edellisen laman alkua. Vuon- na 2009 työttömiä oli enemmän, eli , 8.2 prosenttia työvoimasta ja vuonna 2010 vielä hieman enemmän, 8.4 prosenttia. Monen mittarin osalta Suomi on nyt päässyt takaisin lamaa edeltävälle tasolle. Lama iski suomalaisen teknologiateollisuuden kohdalla murrosaikaan, toteaa Teknologia- teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Teknologiateollisuus on alan etujärjestö, jonka tehtävänä on huolehtia teknologiateollisuuden menestymisen edellytyksistä. Meidän näkökulmastamme tarkasteltuna jäsenyrityksemme ovat nyt ohittaneet laman. Käynnissä on alan jatkuva rakennemuutos, pa- lasten uudelleenjärjestely ja näyttää siltä, että lama on nopeuttanut sen etenemistä, sanoo Turunen. Ei voida sanoa, että kriittinen aika Suomen teollisuuden kannalta olisi ohi. Lamasta on vain puhuttu niin paljon, että taustalla ollutta raken- 4 generated ideas numero nr 9 våren 9 kevät

5 detta är en vinjett vilkastuu Puumalan Suurella Nousjärvellä kirkastuu ja usva hälvenee. VALOKUVA: AARRE RINNE / ISTOCK nemuutosta ei ehkä ole ymmärretty, hän jatkaa. Ilman Turusen huomautusta rakennemuutos saattaisi jäädä huomaamatta, sillä tilauskannat ovat jälleen nousussa ja tulevaisuus näyttää siltä osin valoisalta, ainakin osalle yrityksistä. Meidän jäsenyritystemme uusien tilausten määrä nousi viime vuonna 13 prosenttia edelli- seen vuoteen verrattuna, ja liikevaihto kasvoi samassa ajassa 6 prosenttia. Kasvusuunta on hyvä ja pyrimme saamaan uusien tilausten määrän taantumaa edeltävälle tasolle, mutta siihen on vielä matkaa. Kumulatiivisesti tilaukset ovat yhä noin 40 prosenttia lamaa edeltä- vää tilannetta alempana, hän sanoo. Myyntisyklit ovat pidempiä kuin ennen, saadut tilaukset ovat kooltaan pienempiä ja toimitukset nopeampia, joten tilauskantaa ei ehdi luoda. Turusen mukaan suuret pörssiyritykset menestyvät jatkossakin. Pienemmille alihankki- jayrityksille tilanne näyttää tukalammalta. Suomessa teknologiateollisuuden sisällä kehitys on ollut vaihtelevaa. Isot, globaaliin muutokseen sopeutuneet pörssiyhtiöt menestyvät ja monet ovat ylittäneet lamaa edeltäneen ajan tunnusluvut. Sitten on iso joukko ali- hankkijayrityksiä, joiden osalta tilanne ei ole

6 tulevaisuuden markkinat parantunut, ja meidän yrityksistämme yli 95 prosenttia on EU-määritelmän mukaan pieniä ja keskisuuria, sanoo Turunen. Outotecillä, joka kuuluu maailman johtaviin mineraalien- ja metallienjalostusteknologian toimittajiin, suhtaudutaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Lamaa seurasi vuoden 2009 alasajo ja mekin luovuimme alihankinnasta suunnittelun osalta. Kesällä 2010 meillä ei ollut kovinkaan montaa konsulttia talossa, mutta nyt heitä on melkein 150 ja syksyn ja kuluneen talven aikana olemme nousseet työkuorman osalta melkein vuoden 2008 huipputasolle, sanoo Tuomo Sipilä, Vice President, Engineering. Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan tilauskannan keskiarvo on yhä noin 50 prosenttia pienempi kuin lamaa edeltävänä aikana. Jorma Turusen mukaan hajonta on valtava. Merkittävä selittäjä on se, että isot pörssiyhtiöt ovat joutuneet muuttamaan hankintapolitiikkaansa niin, että ne ostavat alihankintaa pienemmältä määrältä toimittajia, ja siten suuret toimittajat kasvavat entistäkin suuremmiksi. Tilanne on kaikkein vaikein yhden tai kahden komponentin alihankkijoilla, jotka ovat menettäneet asiakkaansa, Turunen sanoo. Meiltä ovat puuttuneet omia tuotteita vievät yritykset, ja se näkyy ongelmina nyt, kun ne muutamat isot joutuvat oman kilpailukykynsä vuoksi muuttamaan ostopolitiikkaansa, hän jatkaa. Turusen viestin kuulee myös Sipilän kommentista. Vaikka Outotecissäkin työkuorma on samalla tasolla kuin vuonna 2008, se sama työkuorma tehdään vähemmillä ihmisillä kuin kolme vuotta sitten. Outotec on teknologiatoimittaja, ja meille on tärkeää, että ydinosaaminen pysyy meillä talossa. Tarkoituksenamme ei ole kasvattaa omaa insinöörisuunnittelua samassa suhteessa suunnitteluvolyymin kanssa, mutta haluamme pitää laitekehityksen, laitteiden ylläpidon ja teknologioihimme liittyvän ydinsuunnittelun itsellämme, Sipilä sanoo. Keskitymme myös kehittämään globaalia osaamisverkostoamme vieläkin tehokkaammin. Tämän lisäksi meillä pitää olla myös kyky hallita paikallista alihankintaa, hän jatkaa. Siksi Outotec tarvitsee partnereita. Partneriverkosto on meille tärkeä. Suomalaisesta insinööritoimistoverkostosta on valikoitunut meille pitkäaikaisia partnereita ja niiden työmäärä tulee kasvamaan jatkossakin. Heidän pitää olla sitoutuneita pitkäaikaiseen yhteistyöhön, Sipilä toteaa. Lama ei ole ainoa syy Outotecin päätökseen vähentää alihankkijoidensa määrää. Päätös on pikemminkin strateginen, sillä nyt Jorma Turunen Tuomo Sipilä Outotec pystyy keskittymään omaan ydinosaamiseensa, kun taas partneri puolestaan tuo mukanaan oman alansa erityisosaamisen. Partnereiden määrän vaihtelu ja strategiat ovat Sipilän mukaan myös syklisiä. Tulevaisuuden suhteen sekä Turunen että Sipilä ovat hyvinkin luottavaisia, kunhan vain tiettyjä asioita tehdään, ja tehdään oikein. Uhkiakin on Suomen kustannuskilpailukyky on vuodesta 2007 lähtien huonontunut muihin euromaihin verrattuna. Työvoimakustannukset ovat korkeampia kuin kilpailijamaissa, koska ennen lamaa tehtiin kalliita palkkaratkaisuita. Myös tuottavuuden heikkeneminen on osa kilpailukyvyn alamäkeä, Turunen sanoo. Pitää lisäksi muistaa, että Suomessa on ollut kriisejä ennenkin, ja niistä on aina noustu. vientiteollisuus rahoittaa myös julkista taloutta ja vientiteollisuuden menestyksestä riippuu, pystytäänkö julkisen talouden alijäämää kuromaan umpeen vai ei, hän jatkaa. Tuomo Sipilä uskoo ainakin Outotecin vahvaan kasvuun. Uskon, että viiden vuoden päästä meidän suunnittelutyökuormamme lähes kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna, mutta oman henkilöstömme määrä ei kasva samassa suhteessa. Sen sijaan globaalin verkostomme hyödyntäminen ja alihankintamme kasvaa, ja me ulkoistamme suunnittelupaketteja yhä enemmän toimittajiemme ja partnereidemme tiloihin, toteaa Sipilä. Ja aina on olemassa se mahdollisuus, että 6 generated ideas numero 9 kevät 2011

7 tulevaisuuden markkinat syntyy uusi kasvualue, joka muuttaa kaiken. Tai, ainakin melkein kaiken. Turunen listaa nopeasti melkoisen määrän uudenlaisia teknologioita, joista kasvua saattaa syntyä. Mahdollisia kasvualueita ovat esimerkiksi kaivannaisteollisuus sekä uusiutuvien energioiden teollisuuden koko arvoketju, lähtien puun korjuuteknologioista ja tuotteista ja laitteista. Minä jaksan vielä uskoa myös aurinkovoimaan ja tuulivoimaan, vaikka pelkäänkin, että sen kohdalla kotimarkkinamahdollisuudet on jo menetetty. Kun näitä alueita yhdistellään, syntyy hyvin merkittäviä kokonaisuuksia. Lisäksi Suomessa on vesiosaamista. Me hallitsemme teollisuuden puhtaat prosessit, ja energiatehokkuuden. Terveysteknologian sovelluksetkin ovat vasta alkuvaiheessa, hän jatkaa. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä auttamaan Kaivannaisteollisuus on mahdollinen kasvualue Turusen mukaan. Teknologiateollisuus ry haluaisi Suomeenkin tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen, jollainen monista muista maista jo löytyy. t&k-verokannustin moninkertaistaisi toimintaansa uudistavien pk-yritysten määrän. Tätä kautta yritykset voisivat myös kehittää omia tuotteita ja kasvattaa suoran viennin määrää. Kansainvälistyminen on useille yrityksille tulevaisuudessa elinehto, Turunen sanoo. Tulevaisuus näyttää Turusesta hyvältä, kunhan alalle saadaan verokannustin, kun muut julkisen vallan päätökset ovat suotuisia ja jos yleiset kansantaloudelliset tekijät, globaalin talouden kehitys, ja alan merkittävä rakennemuutos pysyvät hallinnassa. Suomessa on ollut kriisejä ennenkin, ja niistä on aina noustu, kunhan vain ymmärretään, että on tarve tehdä muutoksia, hän toteaa. TEKSTI RISTO PAKARINEN VALOKUVA: ERIK HOLMSTEDT / PIXGALLERY Suomen Rejlers kasvaa kaikilla aloilla Kun toimitusjohtaja Seppo Sorri tuli Rejlersin palvelukseen vuonna 2005, lähes 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tuli teollisuusasiakasryhmästä. Yrityshankintojen ja rekrytointien sekä muiden muutosta tukevien strategisten päätösten myötä teollisuuden osuus liikevaihdosta on nyt hieman alle puolet. Rakentaminen ja Kiinteistöt-, Energia- ja Infra-asiakasryhmät ovat kasvaneet merkittävästi. Ajoissa aloitettu muutosprosessi oli Rejlersin onni. Suomen talous on nyt Sorrin mukaan positiivisessa vireessä, mutta laman kohtaaminen niin voimakkaasti yhteen asiakasryhmään tukeutuvana olisi ollut tukalaa. Meidän tilanteemme on parantunut viime aikoina, etenkin teollisuuden asiakasryhmässä, jossa koimme vaikeita aikoja. Nyt konepajateollisuus on vahvassa nousussa ja vaikeuksista on nousemassa myös laivateollisuus, Sorri sanoo. Monialainen osaamisrakenne suojelee huonoina aikoina. Vaikka meillä oli teollisuusyksikössä pahimmillaan 60 henkeä lomautettuna, jälki olisi ollut rumempaa, jos Teollisuuden osuus toiminnastamme olisi ollut vielä 80 prosenttia. Vaikka teollisuuden osuus on pienentynyt, se on edelleen kasvava sektori. Yritysostot rakentamisen ja kiinteistöjen sekä energian asiakasryhmissä ovat pienentäneet teollisuuden osuutta. Suomessa tarvitaan insinööriosaamista myös tulevaisuudessa ja eläkkeelle jäävien tietotaidon siirtäminen seuraaville sukupolville on iso haaste. Onnistuminen siinä edellyttää vakaata talouskasvua, jossa on mahdollisuutta investoida osaajiin. Me haluamme olla asiakkaillemme monipuolinen ja luotettava palveluntuottaja, joka pystyy ottamaan vastuun kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että viiden vuoden päästä asiakasryhmiemme balanssi on vieläkin parempi. Olemme tuolloin kasvaneet 350 työntekijästä noin 500:aan, ja meillä on myös toimiva, vahva yksikkö Venäjällä, vähintään Moskovassa josta ostimme äskettäin yhtiön ellei myös Pietarissa, hän päättää. generated ideas numero 9 kevät

8 Valoisa, ilmava ja energiapihi Energian säästäminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja seurantaa. Finavia on pyrkinyt jo vuosien ajan kehittämään energiatehokkuuttaan. Finavia hoitaa Suomessa yhteensä 25 lentoasemaa. Yhtiön tavoitteena on tarjota sekä matkustajille, lentoyhtiöille ja työntekijöille toimivat, turvalliset ja miellyttävät asiointi- ja työskentelyolosuhteet, joiden valaistus, lämmitys ja ilmastointi toimivat mahdollisimman hyvin. Sähkö-, vesi- ja lämmityslaskut muodostavat merkittävän osan yhtiön kiinteistä kuluista, ja Finavia tekeekin aktiivista kehitystyötä parantaakseen energiatehokkuuttaan. Tavoitteena on pienentää energiankulutusta vuosittain 3 6 prosenttia. Näin kertoo Finavian lentoasemaliiketoiminnan kiinteistöpäällikkö Juha Schreck. Energiatehokkuuden lisääminen on haastava tehtävä, sillä on paljon asioita, joihin Finavia ei pysty itse vaikuttamaan. Jos hiljaiseen aikaan kuluu energiaa lähes tai yhtä paljon kuin ruuhka-aikoihin, on syytä epäillä, että energiaa kuluu turhaan. VALOKUVA: FINAVIA Juha Schreck Erilaiset sääolosuhteet, esimerkiksi erittäin kylmät talvet tai lämpimät kesät, vaativat sekä lämmittämiseltä että ilmastoinnilta paljon. Riippumatta kentän matkustajamäärästä tai lentojen määrästä olosuhteet pidetään hyvinä, mikä edellyttää riittävää lämpöä, ilmastointia ja valaistusta. Omaa merkittävää osaansa sähkölaskussa näyttelevät myös kiitoteiden valot, joiden on toimittava aina moitteettomasti. Lisäksi esimerkiksi kansalliset ilmanvaihdon rakentamiseen liittyvät määräykset edellyttävät tiettyä kiinteistökohtaista ilmanvaihdon tasoa, joka ei ota tarpeeksi huomioon kiinteistössä työskentelevien tai asioivien henkilöiden määrää. Haasteista huolimatta Finavia on pystynyt vähentämään energiankulutustaan. Schreckin mukaan toimiva energiankulutuksen raportointi- ja seurantajärjestelmä on energiatehokkuuden parantamisen kannalta avainasemassa. Seuraamme lentokenttien sähkön, veden ja kaukolämmön kulutusta säännöllisesti kuukausittain ja kolmen kuukauden välein teemme energiankulutuksestamme isomman analyysin. Olennaista on seurata ja varmistaa, että kulutus noudattaa matkustajamääriä. Jos hiljaiseen aikaan kuluu energiaa lähes tai yhtä paljon kuin ruuhka-aikoihin, on syytä epäillä, että energiaa kuluu turhaan. Tähän reaaliaikainen seuranta- 8 generated ideas numero 9 kevät 2011

9 detta är en vinjett Riippumatta kentän matkustajamäärästä tai lentojen määrästä lentoaseman olosuhteet pidetään hyvinä, mikä edellyttää riittävää lämpöä, ilmastointia ja valaistusta. FFINAVIAN VERKOSTOSSA ON 25 LENTOKENTTÄÄ Finavia ylläpitää ja kehittää Suomessa 25 lentoaseman verkkoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Lentoasemaverkkoon kuuluu 18 siviililentoasemaa, 4 yhteistoimintalentoasemaa ja 3 sotilaslentoasemaa. Finavia ylläpitää lentoasemia, tarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä kouluttaa. Finavian asiakkaita ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, kotimainen ja maailmanlaajuisesti toimiva elinkeinoelämä sekä sotilasilmailu. Finavia-konsernin palveluksessa on noin henkilöä. Vuonna 2010 Finavian lentokenttien kautta kulki yhteensä 16,5 miljoonaa matkustajaa, ja kentille laskeutui yhteensä runsaat lentoa. Tavaraliikenteen määrä oli lähes tonnia. Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärä oli lähes 13 miljoonaa vuonna Vuorokaudessa kentältä lähtee 230 lentoa 120 eri kohteeseen. generated ideas numero 9 kevät

10 Helsinki-Vantaan lentokentältä lähtee 230 lentoa 120 eri kohteeseen vuorokaudessa. VALOKUVA: FINAVIA järjestelmä on erinomainen työkalu, Schreck sanoo. Schreckin mukaan Finavian energiakustannukset ovat vuodessa runsaat 11 miljoonaa euroa: sähkön osuus on noin 7 miljoonaa euroa, lämmityksen noin 3,5 miljoonaa euroa ja veden kulutuksen noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Olemme pystyneet tehostamaan energiankulutustamme, ja esimerkiksi viime vuonna lämmönkulutuksemme pieneni lähes 7 prosenttia, kun sääolosuhteet otetaan laskuissa huomioon. Ilmanvaihdon ja jäähdytyksen rooli energiankulutuksessa on isompi kuin yleisesti osataan ajatella: ilmanvaihtokoneiden moottorit kuluttavat paljon sähköä ja toisaalta riittävää ilmanvaihtoa on kompensoitava riittävällä lämmityksellä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on kiinteistöjen energiankulutuksen kannalta erittäin tärkeää; hiilidioksidiantureiden ansiosta ilmanvaihto vähenee automaattisesti yöaikaan ja lisääntyy ruuhka-aikoihin. Selvää säästöä Finavialle ovat tuoneet hiilidioksidiantureiden lisäksi sekä taajuusmuuttajat, joiden ansiosta sähkömoottorien tehoja voi lisätä ja vähentää portaattomasti että valaistuksen hämäräkytkimet. Tavoitteemme on järkevä ja tehokas toiminta, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, Schreck kiteyttää. Lausamo sähköistää talot TEKSTI TUULA WÄYRYNEN Rejlers-konserniin kuuluva insinööritoimisto Lausamo Oy suunnittelee vaativia sähköistysprojekteja. Esimerkkikohteisiin kuuluu muun muassa Finavian hallinnoima Helsinki- Vantaan lentokentän entinen kotimaan terminaali, nykyinen Terminaali 1 (Blue One -terminaali). Lausamo on laatinut T1-terminaalin valaistuksen, sähkönjakelun sekä tele- ja turvajärjestelmien suunnitelmat. Telejärjestelmiin sisältyvät esimerkiksi puhelin-, yleiskaapelointi-, antenni-, kello- ja kuulutusjärjestelmät. Lausamo on suunnitellut useita kohteita myös Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle, muun muassa kiitoratojen väliin rakennetun lentokoneiden jäänestokeskuksen ja yhteispelastusaseman. Lue lisää Lausamosta sivulla 19. RAPORTOINTITYÖKALU: Näin Rejlers voi pienentää energiankulutustasi Rejlers Energiapalvelut on jo yli kymmenen vuoden ajan toteuttanut energian- ja veden etämittaus-palveluita energia-, teollisuus- ja kiinteistöyhtiöille ja Finavia on käyttänyt Rejlersin energiamittaus- ja raportointipalveluita jo yli 8 vuotta Rejlersin toimittamissa energiatehokkuusratkaisuissa yhdistyvät asiantuntijapalvelut sekä järjestelmällinen energiakulutuksen etämittaus ja raportointi. Energia- ja kuntotarkastusten avulla voidaan selvittää energiankulutuksen lähtötilanne, jonka perusteella pystytään arvioimaan, miten energiankäyttöä voitaisiin tehostaa. Energianmittauksella ja raportointityökaluilla voidaan kiinteistö siirtää energiankäytön automatisoituun ja jatkuvaan seurantaan. 10 generated ideas numero 9 kevät 2011

11 tekniikka ja minä Suomenruotsalainen kirjailija Märta Tikkanen kertoo meille oman näkemyksensä tekniikasta ja sen kiemuroista. Hänelle insinöörien maailma ei ole kovin tuttu, mutta silti merkittävä. Märta Tikkanen on kirjoittanut 15 kirjaa ja on yksi Pohjoismaiden luetuimpia kirjailijoita. Hänen uusin kirjansa Emma ja Uno Rakkautta totta kai, ilmestyi viime vuonna. Soitan tekniikkataiturille Jo ensimmäinen assosiaationi liittyy mahdottomuuteen. Olin saanut 4-vuotislahjaksi uudet punaiset kengät, jotka pienine nappeineen olivat uskomattoman ihanat. Niistä oli pidettävä hyvä huoli, ja siten ne piti asettaa illan tullen laatikkoonsa. Mutta miten ihmeessä ne mahtuisivat? Käänsin ja kiersin kumpaakin paikalleen yhä uudelleen kaikissa mahdollisissa asennoissa. Se oli kuin riivattua. Ne eivät kerta kaikkiaan mahtuneet hienoon, silkkipaperilla vuorattuun laatikkoonsa. Sitä itkua ja hammasten kiristystä! Kunnes vihdoin opin: kärki kantapäätä päin, ja päinvastoin. Yhtälö toimi hyvin ja virheettömästi jatkossakin. Onkohan oikeastaan kyse tekniikasta? Yhtä vähän kuin ulospääsyn löytäminen tavaratalosta. Opin selviytymään: jos tulen sisään sukkien ja huulipunan välistä, niin ulos pääsee samaa tietä. Muuten olen eksyksissä ikuisesti. Sama pätee rullakaihtimiin, saan ne aina räplättämään. Samoin suihkuhanat oikuttelevat itsepintaisesti yrittäessäni ottaa aamusuihkua. Ja lukot. Ne eivät kerta kaikkiaan aukea. Lukossa ovat ja pysyvät, vaikka olisi kuinka kiire. Puhumattakaan vessoista. Muistan ikuisesti, kuinka kerran Chicagossa pikkutunneilla taputtelin pönttöä sieltä täältä, mutta eipä löytynyt nuppia lattialta, seinältä eikä katosta missä ihmeessä se on? Jaaha, joku kuuluu tulevan, nyt se selviää. Juupa juu, jo kohisee ja kuohuu. Siispä huudahdan: how do you mitä ihmeessä on huuhdella englanniksi??? How do you shhhschssss?? Pam. Askeleet etääntyvät. Silloin annan periksi ja päätän painua matkoihini, mitä tässä muuta ovi auki ja ulos. Takaa kuuluvasta suhinasta ei voi erehtyä. Siis pelkkä oven avaus riitti. Just joo. Taistot kännyköiden ja tietokoneiden kanssa jätetään tämän ulkopuolelle. En edes viitsi luetella niitä. Sama pätee autoon. Tiedän, mistä pitää vääntää ja polkea, painaa ja tökätä. Mutta ei aavistustakaan miksi. Siispä soitan tekniikkataiturille. Hän saa elantonsa minun kaltaisteni ansiosta. Siitä olemme kumpikin iloisia. VALOKUVA: STEFAN BREMER generated ideas numero 9 kevät

12 detta är en vinjett 12 generated ideas numero 9 kevät 2011

13 detta är en vinjett Taianomaista tekniikkaa Mitä yhteistä on insinöörillä ja taikurilla? Taikuri Axel Adlercreutzin mielestä paljon. Esimerkiksi ongelmien ratkaiseminen ja halu selvittää tietyn rakenteen toiminta. Kyse on tekniikasta, josta tulee maagista. Axel Adlercreutz säilyttää rekvisiittaansa 50-luvun lähiön studiossa Tukholmassa. Täällä riittää tavaraa kaikkea lentävästä pöydästä hyppäävään kolikkoon. Taikuus koostuu kolmesta osasta. Sormi- näppäryydestä, psykologiasta ja mekaniikasta, hän sanoo ja taikoo korvastani kolikon ja oman kumitossunsa. Axel sai taikurinlaatikon ollessaan 8-vuotias. Kyllästyttyään siihen hän tilasi yhdysvalloista hienompia välineitä ja jatkoi harjoittelua. Siten hän olikin valmis esiintymään jo nuorena taiko- en itsensä 15-vuotiaana Svensk Magisk Cirkel -toimialajärjestön jäseneksi. Sittemmin hän on treenannut, kilpaillut ja kehittänyt taitojaan opiskellen samalla Tukholman näytelmätaiteen korkeakoulussa. Haastatteluhetkellä hän oli palannut juuri Ruandasta, jossa hän taikoi Klovnit ilman rajo- ja -järjestön esityksissä. AXEL ADLERCREUTZ Ikä: 25 vuotta Asuu: Kerrostalossa Tukholmassa Nykyisin: Ruotsin taikureiden Svensk Magisk Cirkel -toimialajärjestön puheenjohtaja. Unelma: Suuret illuusiot, näyttämötehosteet ja tehdä ruotsalaisista taikatempuista kulttuuria. Se oli mahtavaa, ja esityksistäni pidettiin. Taikurin arkipäivään kuuluu paljon harjoitte- lua, toistoa ja kärsivällisyyttä. Lisäksi on oltava utelias ja säilytettävä lapsenmielisyytensä, hän sanoo ja ottaa esiin joitakin omia keksintöjään, esimerkiksi ilmassa itses- tään lentelevät pelikortit ja imupillin, joka taipuu ilman mitään näkyvää syytä. Monet taikurit ovat pohjimmiltaan keksijöi- tä. Osa rakentaa kaiken alusta alkaen, kun taas toiset ovat kehittäneet edelleen muiden ratkaisuja. Tarkoituksena on saada esitys näyttämään niin aidolta, että yleisö hämääntyy saa- den todistaa pieniä ja suurempiakin ihmeitä. Todellisuuden näyttäminen taikuudelta on taito, jonka ihminen on hallinnut aina. Silti ranskalaista Robert Houdinia pidetään modernin tai- kuuden isänä. Kelloseppänä toimineen Houdinin esitys koostui 1840-luvulla suureksi osaksi auto- maateista ts. mekaanisista, liikkuvista ja elävän kaltaisista rakennelmista. Taikurialan trendit ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Silti nykyajan huipputekniikka puhelimineen, verkkoineen ja tietokoneineen on eri maailmassa kuin perintei- set taikatemput. Se, että on mahdollista soittaa puhelimella maapallon laidalta toiselle, on sinänsä ihme, mutta mystiikkaa ja magiikkaa on myös esineissä, joita tietokoneesta ei löydy, Adlercreutz naurahtaa ja näyttää, kuinka kolikko len- tää itsestään ilman halk. TEKSTI JILL KLACKENBERG VALOKUVA MARTIN EKELUND (KIITOS OSCARSTEATERNILLE)

14 Tuulivoiman merkitys energiantuotannossa on jo useissa maissa merkittävä. Seuraava isompi askel otetaan aurinkoenergian suuntaan ja pidemmällä tulevaisuudessa häämöttää aaltoenergia. Olipa uusiutuvan energian muoto mikä hyvänsä, on The Switchillä toimiva resepti valmiina. Aurinko, tuuli ja vesi 14 generated ideas numero 9 kevät 2011 VALOKUVA: STEPHEN STRATHDEE/ISTOCK

15 Alun perin suomalainen tuulivoimaloiden sähköjärjestelmiä kehittävä ja valmistava The Switch on syntynyt kolmen pienen tk-yrityksen yhteenliittymänä. Liiketoiminta-alueeksi valittiin uusiutuvan energian tuotannossa tarvittavat sähköjärjestelmät. Melko niche-alueelle yhtiö päätti keskittyä. Mutta kun The Switch perustettiin vuonna 2006, yhtiön perustajat tekivät neljä sittemmin oikeaksi osoittautunutta strategista Dag Sandås liiketoimintapäätöstä, kertoo The Switchin palveluksessa alusta alkaen työskennellyt talousjohtaja Dag Sandås. Yhtiö suuntasi liiketoimintansa heti kansainvälisille markkinoille ja erityisesti Kiinaan, jonka arvioitiin olevan yksi tulevaisuuden tuulienergian kasvumarkkinoista. Kokonaan uuden teknologian luominen eli kestomagneettiset generaattorit sekä täystehonmuokkaimet uusiutuvan energian tuotantoon oli toinen keskeinen linjaus. Lisäksi toiminnan alussa päätettiin, että emme pyri tekemään kaikkea itse, vaan rakennamme joustavan yhteistyöverkoston. Käytännössä me hoidamme omilla tehtaillamme tuotekehityksen ja valmistamme tuotteiden prototyypit ja nollasarjan itse. Tuotteiden massavalmistus toteutetaan yhteistyöverkostomme kautta, Sandås kuvailee. Neljäs strateginen päätös oli ottaa asiakkaat mahdollisimman paljon mukaan tuotteiden suunnitteluun. Joustava liiketoimintamalli, jonka mukaisesti voimme joko räätälöidä tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaan tai vaihtoehtoisesti tuottaa vakiotuotteita, on meille selkeä kilpailuetu. THE SWITCH Vuonna 2006 perustettu The Switch kehittää, valmistaa ja toimittaa magneettigeneraattoreita sekä tehonmuokkaimia tuuliturbiineihin sekä muihin uusiutuvan energian muotoihin, joita ovat esimerkiksi aurinko- ja aaltoenergia. Ensimmäisen toiminta vuoden liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa; vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli noin 135 miljoonaa euroa. Liikevoittoa yhtiö teki 12,5 %. Kun yhtiö perustettiin, työntekijöitä oli 22. Nykyisin yritys työllistää 280 henkeä. Pääosa yhtiön asiakkaista on Aasiassa, mutta The Switch toimittaa muun muassa generaattoreita tuulivoimaturbiinien valmistajille. Turbiinissa generaattori muuttaa mekaanisen liike-energian sähköksi. The Switch toimittaa generaattoreita ja tehonmuokkaimia tuulivoimaturbiinien valmistajille. Turbiinissa generaattori muuttaa mekaanisen liike-energian sähköksi ja tehonmuokkain muokkaa sähkön siirtoverkkoon sopivaksi. Yhtiön kehittämän teknologian ansiosta voimaloiden hyötysuhde on parantunut merkittävästi. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla ja Suomen tuotantolaitokset ovat Vaasassa ja Lappeenrannassa. Vaasassa valmistetaan tehonmuokkaimia ja yli 20 tonnin generaattoreita ja pienemmät tehdään Lappeenrannassa. Lisäksi yhtiöllä on tuotantoa Yhdysvalloissa Hudsonissa, jossa kehitetään aurinko- ja aaltoenergian ratkaisuja. Myös Kiinassa toimii pieni tuotantolaitos. Tällä hetkellä kolme maailman kymmenestä suurimmasta tuulivoimayrityksestä toimii Kiinassa, ja me teemme yhteistyötä näistä kahden kanssa. Kiinan lisäksi toimitamme tuotteita Koreaan ja Intiaan. Lisäksi tuotteitamme viedään myös Saksaan, Norjaan sekä usa:han, kertoo Sandås. Maaliskuussa 2011 The Switch tiedotti, että yhtiö siirtyy American Superconductor -konsernin omistukseen. Sandåsin mukaan yhtiössä pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi, tuotteita toimitetaan myös eri Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin. Maaliskuussa 2011 yhtiö siirtyi amerikkalaisen, nasdaqissa listatun American Superconductor -konsernin (amsc) omistukseen Rejlers on toteuttanut The Switchille vuoden 2010 huhtikuusta alkaen useiden erikokoisten kestomagneettigeneraattoreiden mekaniikkasuunnittelun, lujuuslaskennan ja sarjatuotteistuksen. 6 mw:n generaattoriin Rejlers suunnitteli myös lämmönvaihtimen. mutta The Switchin myyminen amsc:lle oli arvioiden mukaan paras vaihtoehto sekä yhtiön että asiakkaiden kannalta. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä jo aiemmin amsc:n kanssa Euroopassa, minkä vuoksi yhtiöiden yhdistyminen tuntui mielekkäältä. Toimintamme eivät ole päällekkäisiä, vaan ne täydentävät toisiaan. Kokonaistarjontamme kasvaa ja pystymme palvelemaan kansainvälisiä asiakkaitamme entistä laajemmin, Sandås sanoo. The Switch -brändi säilytetään, ja myös yhtiön johto ja henkilöstö jatkavat entisissä tehtävissään. Sandås korostaakin henkilöstön merkitystä yhtiön onnistumisen taustalla. Henkilöstömme lisääntyminen viidessä vuodessa 22:sta 280 työntekijään on käytännössä merkinnyt sitä, että joka kuudes kuukausi tämä on ollut aivan uusi yritys. Tällainen kasvuvauhti vaatii henkilöstöltä erittäin paljon. Menestyksemme osoittaa, että olemme onnistuneet rekrytoimaan erittäin joustavia ja osaavia työntekijöitär. TEKSTI TUULA WÄYRYNEN Generaattori, ulompi roottori VALOKUVA: THE SWITCH VALOKUVA: THE SWITCH generated ideas numero 9 kevät

16 asiakastapaaminen Hake on uusi öljy Ruotsalainen iqr Solutions on ollut jo pitkään jätteistä valmistetun polttoaineen ja energian kierrätyksen kärkikastia. Nyt yritys tuo markkinoille uuden biopolttoaineen kaasutuslaitteen. Edessä on hieno tulevaisuus ja Rejlers on mukana matkassa. Tullessamme iqr:n Malmön myyntikonttoriin siellä vaikuttaa rauhalliselta. Etenkin toimitusjohtaja Daniel Karlström on itse rauhallisuus kattaessaan meille kahvipöydän tarjoiluineen, eikä muukaan henkilökunta vaikuta olevan erityisen kiireinen. Ulkomuoto kuitenkin pettää, sillä leppoisan pinnan alla on todella toimeliasta. Projekteja on paljon ja panokset suuria. Tällä hetkellä suurimman osan Karlströmin työajasta vie yrityksen uusi biopolttoaineiden kaasutuslaite. Se on saanut nimekseen iqr sfc -yksikkö, mikä tarkoittaa nokeamatonta palamista eli Soot Free Combustion, hän kertoo innostuneena. Monet teollisuuden toimijat haluavat vaihtaa öljyn ja kaasun biopolttoaineisiin, ja kiinnostus ratkaisuumme on suurta. Etuina ovat nopeat suuren ja pienen kuormituksen väliset vaihdot, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Menetelmämme on saanut suurta huomiota, vaikka olemme vasta julkaisuvaiheessa. Olemmekin jo myyneet kaasutuslaitteen Munkfors Energi -yhtiölle. Munkforsin kaasutusuunin polttoaine saadaan suureksi osaksi lähialueen metsien ylijäämäpuusta. He rakentavat parhaillaan uutta lämpövoimalaitosta. Jos kaikki sujuu hyvin, laitos käynnistetään syksyllä 2011, Karlström kertoo. Silti iqr:n valmistamat kaasutuslaitteet ovat vain osa yrityksen toimintaa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että yritys toteuttaa kierrätysmateriaalin hyödyntämisen kokonaisratkaisuja. Siten iqr toimittaa koneita kierrätysketjun kaikkiin vaiheisiin, aina jätteiden vastaanotosta ja lajittelusta pilkkomiseen ja polttoon. Kaasutuslaitteiden ohella yritys valmistaa ja myy siirrettäviä ja kiinteitä vasaramurskaimia. Siirrettävät järjestelmät ovat täysin varusteltuja, ja ne sekä murskaavat tuotteen haluttuun kokoon että erottavat siitä metallin. Tyypillisiä murskaimeen syötettäviä materiaaleja ovat kotitalous-, teollisuus-, rakennus- ja puujätteet, kierrätyspuu ja ratapölkyt. Ei siis ihme, että koneet ovat suuria. Murskaimet ja myllyt painavat tonnia ja käsittelevät jopa 100 tonnia jätettä tunnissa. Koneita on toimitettu kaikkialle maailmaan, ja vuosittain niillä murskataan tonnia jätettä. Lisäksi ne käyvät hyvin kaupaksi erityisesti Isoon-Britanniaan. Olemme myyneet sinne koneita useille keskeisille toimijoille. Skotlannissa mm. Tracey Timber on ostanut puuta kierrättävän Flexhammer 1800:n, ja Irlannissa on Flexhammer 2400, jonka osti a1-waste. Siirrettäviä yksiköitä sekä myydään että vuokrataan asiakkaan toiveiden mukaan. Karlström kuitenkin korostaa, että kehitys etenee kohti kiinteitä asemia. Se riippuu asiakkaan toiminnasta. Kuitenkin yhä suurempaan osaan lämpövoimaloista rakennetaan valmius kierrätyspolttoaineen esikäsittelylle. Siten alumiini ja magneettinen materiaali saadaan talteen, ennen kuin ne päätyvät tuhkaan. Määrät ovat laskennallisesti suuria. Tähän eivät iqr:n panokset kuitenkaan lopu. Myynnin ja valmistuksen ohella yrityksellä on omia polttoaineen käsittely- ja kierrätyslaitoksia. Meillä on Trollhättanissa kiinteä laitos, jonne tulee muun muassa ratapölkkyjä murskaukseen ja paloitteluun. Boråsissa käsittelemme lähialueen jätteitä. Useiden muiden innovatiivisten yritysten kaltaisesti iqr:n perustajana oli selkeä vision omaava yrittäjä. Tässä tapauksessa hän oli Thomas Karlström eli Danielin isä. Hän ja äitini perustivat yrityksen v nimellä Svenska Slipers. Ydintoimintana oli käytettyjen ratapölkkyjen koonti ja myynti eteenpäin. Suurin osa myytiin puutarhakäyttöön, mutta osa oli liian huonossa kunnossa. Seurauksena käynnistyi projekti, jossa tällainen materiaali kierrätettiin Etuina ovat nopeat suuren ja pienen kuormituksen väliset vaihdot, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. ympäristöystävällisesti. Tähän tarvittiin murskaimia ja myllyjä ja lisäksi tehokas menetelmä varsinaiseen polttoon. Merkittävä vuosi oli 2003, jolloin iqr osti Svenljungan kaukolämpölaitoksen hävittääkseen ratapölkkyjä itse. Oma lämpövoimala tarjosi ainutlaatuiset mahdollisuudet polttotekniikan kehittämiseen. Sitten Thomas Karlström kollegoineen totesi, että pölkkyjen hävittämiseen tarkoitetut koneet soveltuivat monien muidenkin materiaalien murskaukseen. Myös sellaisten, joita alan muut yritykset kaihtoivat. Joitakin esimerkkejä ovat akut ja pvc-ikkunat, joita on paljon Britanniassa. Meidän murskaimemme kestävät rouhimiskelvottomien kohteiden käsittelyä muiden koneita paremmin. Sellaiset usein rikkovat muiden heikommat koneet, mikä on kannaltamme selkeä etu. Lisäksi koneemme ovat käytössä pitkäikäisempiä, Karlström kertoo. 16 generated ideas numero 9 kevät 2011

17 VALOKUVA: JACOB HÄRNQVIST Hakkeesta saa energiaa. iqr:n toimitusjohtaja Daniel Karlström näkee yrityksen uudelle kaasutuslaitteelle suuria mahdollisuuksia. generated ideas numero 9 kevät

18 VALOKUVA: DANIEL KARLSTRÖM GRAFIIKKA: FILTERSUPPORT A/S 3d-havainnekuva esittää iqr:n kaasutuslaitetta tehonlähteenään käyttävää lämpövoimalaitosta. Kaasutuslaite on ympäröity punaisella. Munkforsin kaasutuslaite asennusvaiheessa. Uusien mahdollisuuksien myötä iqr alkoi käsitellä suuria määriä sekä teollisuus- että kotitalousjätettä. Yritys alkoi toimittaa Svenljungan lämpövoimalasta yksityisille kaukolämpöä ja teollisuudelle höyryä. Svenljunga Energin oston myötä iqr sai myös Borås Energilta urakan koko polttoaineen esikäsittelylaitoksen toimittamisesta. Toiminnan laajuus on vaikuttavaa: laitos käsittelee vuodessa kaikkiaan tonnia jätettä. Samoihin aikoihin Boråsin toimituksen kanssa iqr aloitti monivuotisen yhteistyönsä Rejlersin kanssa. Rejlersin osuus käsitti muun muassa automaatiojärjestelmän ja sitä ohjaavan tietokanta- ja raportointijärjestelmän ohjelmoinnit. Rejlers vastasi myös koeajosta, käyttöönotosta ja henkilöstön koulutuksesta. Vastasimme koko projektisuunnittelusta ja laadimme energiahuollon ja sähköasennusten suunnitelmat ja dokumentit. Samaa suunnittelua jatketaan nykyäänkin. Sittemmin Rejlers on osallistunut noin 10 suureen laitostoimitukseen Euroopassa, joissa toimeksiantoihin on sisältynyt muutakin kuin sähkö ja logiikkaohjaus. Yritys vastaa myös laitteidemme koneturvallisuudesta, riskianalyyseista ja ce-merkinnöistä. Yhteistyö toimii erinomaisesti, he ovat aina tavoitettavissa ja hallitsevat asiansa, Karlström kehuu. Rejlersin projektinjohtaja Magnus Jacobsson näkee yhteistyön pitkäaikaisena ja kiinnostavana haasteena. Itse hän vastaa sekä tekniikkaan että ympäristöön kuuluvista asioista. On luonnollisesti hienoa, että voimme toimia iqr Solutionsin kanssa ympäristön hyväksi, hän painottaa. Kun yrityksen kehitys on ollut niin dynaamista ja innovatiivista, on seuraava kysymys selkeä: mitä iqr Solutions aikoo seuraavaksi? Karlströmilla on vastaus valmiina. Huomaa, että tähän hän on vastannut ennenkin. Meillä on useita projekteja käynnissä sekä Ruotsissa että muissa maissa, joissa toimitamme käsittelylaitoksia yhteistyössä Rejlersin kanssa. Enempää hän ei nyt suostu kertomaan. Siitä kuullaan aikanaan. Ja silloin varmaan näkyvin otsikoin. TEKSTI JACOB HÄRNQVIST iqr Systemsin siirrettävä silppuri. Tällä muunnelmalla murskataan kooltaan n mm teollisuusjätettä. VALOKUVA: LO VISA KARLSTRÖM 18 generated ideas numero 9 kevät 2011

19 detta är en vinjett VALOKUVA: T. VESTERINEN Merikeskus Vellamon valaistustyöt teki Lausamo, yksi Rejlersin uusista yrityksistä. Rejlers kasvaa yritysostoilla Yritysostot ovat tärkeitä Rejlersin v tavoitteessa, jolloin henkilöstöä on vähintään 2015 ja liikevaihto vähintään 2015 miljoonaa kruunua. Vuoden 2010 lopussa Rejlers osti kolme uutta yritystä, jotka toimivat yrityksen ydinalueella eli sähkö- ja energia- alalla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Nykyisin Rejlersin henkilöstömäärä on ja liikevaihto noin miljardi kruunua. Saavuttaaksemme tavoitteen meidän tulee kasvaa itse noin 500 hengellä ja yhtä paljon yritysostoin, Rejlersin cfo Lars Solin toteaa. Se merkitsee, että yritys aikoo seuraavien viiden vuoden aikana hankkia omistukseensa useita yrityksiä, henkilöstömääräl- Lars Solin tään noin 400. Yksi Rejlersin kolmesta uusimmasta yrityksestä on suomalainen, v perustettu Lausamo Oy. Yritys tarjoaa konsulttipalveluja sähköön, automaatioon ja televiestintään rakentamisen asiakasryhmässä. Rejlersin Suomen tytäryhtiö Rejlers Oy osti Lausamo Oy:n osake-enemmistön 2010 ja lunasti loput osakkeet huhtikuussa Lausamo Oy:n nykyinen henkilöstömäärä on 45. Toimistomme sijaitsee Vantaalla ja yrityksemme maine Suomen markkinoilla on hyvä sekä markkina-asema pääkaupunkiseudulla vakaa, Lausamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenninen Timo Tenninen kertoo. Lausamo Oy:n hankinta vahvistaa Rejlersin palvelutarjontaa rakennus- ja kiinteistösektorilla Helsingin ohella muualla Suomessa. Meillä on myös tytäryhtiö Venäjällä, eli llc Lausamo Project, jonka toimisto sijaitsee Moskovassa, Tenninen jatkaa. Vuoden 2010 lopussa Rejlers osti norjalaisen apas Energiteknikk as. yhtiön. Yritys perustettiin v. 1988, ja sen toimintaan kuuluvat muun muassa kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta ja analysointi sekä Statoilin öljykattilalaitosten hallinnon hoito. Energia ja ympäristö ovat Rejlersille strateginen panostusalue. apas Energiteknikk hallitsee energiaan liittyvät asiat ja on siten arvokas lisäys alaa koskevissa tulevaisuuden suunnitelmissamme, Solin toteaa. Asiakkaamme pystyy seuraamaan energiankulutustaan Internet-pohjaisella 3rweb -analyysityökalulla, jonka apas Energiteknikk on kehittänyt, ja sen ohella co 2-päästöjään sekä kiinteistöjen jätteenkäsittelyä. Se merkitsee muun muassa uusia mahdollisuuksia seurata, mitä vaikutuksia eri ympäristötoimilla on. Kolmas uusista yritysostoista oli Per Schönbeck Elprojekt ab, jonka toimialana on konsultointi kiinteistö-, sähkö- ja automaatioalalla ja lisäksi ohjaus- ja säätötekniikka. Yritys toimii Länsi-Ruotsissa. Per Schönbeck Elprojekt ab perustettiin 1975, ja sen henkilöstömäärä on noin 30. Yrityksellä on toimistot mm. Varbergissa, Skövdessä ja Lidköpingissä. Asiakkaina ovat mm. Volvo, Ringhals, kunnat ja teollisuus. Seuraavat hankintakohteet sijaitsevat todennäköisesti ydinosaamisaloillamme Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Toisaalta voimme laajentaa palvelutarjontaamme energiantuotannossa, joista kiinnostavia ovat bioenergia ja tuulivoima, Solin kuvaa. TEKSTI KATARINA AHLFORT generated ideas numero 9 kevät

20 insinöörin arkipäivää Tulevaisuuden keksijät eivät työskentele vain kehittämisosas toilla. He ovat myös tehdassaleissa. Tai sitten kirjoituspöydän ääressä missä tahansa yrityksen toimipisteessä. Insinöörejä ei juurikaan pidetä innovaattoreina. Kuitenkin saan parhaat ideani usein omasta työstäni, Ruotsin insinööriliiton tj Terje Andersson kertoo. Insinööristä innovaattori ksi Nimen omaan insinöörit ovat ja 2000-lukujen merkittävien teknisten tuotteiden, esimerkiksi tietokoneiden, matkapuhelinten, sormitietokoneiden ja 3d-tulostinten taustalla. Ruotsi on edelleen merkittävä teollisuusmaa, mistä kiitos kuuluu nerokkaille insinööreille ja innovaattoreille, joita ovat mm. Gustaf de Laval (höyryturbiini), Gustaf Dalén (paineensäädin), Lars Magnus Ericsson (Ericssonin perustaja) ja Håkan Lans (tietokonehiiri). Meidän on kuitenkin panostettava koko ajan uusien kilpailuetujen luomiseen, koska vanhoilla meriiteillä ei maailmassa enää pärjätä. Tätä mieltä on Andersson, joka on vuosien ajan pyrkinyt edistämään ruotsalaisten insinöörien innovatiivisuutta. Ruotsin on säilytettävä kilpailukykynsä. Vielä 10 vuotta sitten ruotsalainen korkea laatu oli kansainvälisesti tunnettu käsite, mutta nykyisin laatutakuusta voidaan olla montaa mieltä. Nyt on panostettava nerokkaisiin innovaatioihin kaikki hyvät ajatukset ovat arvokkaita ja tarpeen! Vahvuutemme on avoin yrityskulttuuri, jossa koko henkilöstöllä on vaikutusvaltaa. Andersson huomauttaa, että Ruotsin tuotantoteollisuus ei ole koskaan voinut kilpailla hinnoilla, ja aikaisempi informaatioalan etumatka on Internetin vuoksi kurottu umpeen. Lisäksi ruotsalaiset insinöörit olivat aiemmin korkeammin koulutettuja kuin monien muiden maiden kollegansa, mutta Anderssonin mukaan Kiinassa ja Intiassa koulutetaan nykyisin yhtä monta insinööriä kuin koko eu:ssa yhteensä. Ruotsin teollisuus on elänyt vanhoilla meriiteillään. Nyt on aika luoda uutta. Anderssonin pääsanoma on, että alalla ei oivalleta, kuinka luovuutta voidaan vahvistaa työpaikoilla, eikä uusille ajatuksille anneta mahdollisuutta kehittyä innovaatioiksi. Ruotsissa on monia merkittäviä luovuutta ja innovatiivisuutta edistäviä etuja, joita on voitava hyödyntää tehokkaammin, hän korostaa. Vahvuuksiamme ovat avoin yrityskulttuuri ja organisaatiomme, joissa koko henkilöstöllä on vaikutusvaltaa. Lisäksi tie ideasta innovaatioksi on paljon lyhyempi työpaikalla kuin akateemisessa kammiossa, koska yrityksillä on jo tehokkaat prosessit ja vakiintuneet asiakassuhteet. Ruotsissa on noin neljä miljoonaa työnteki- Tuo ideasi esille! ANDERSSONIN VIHJEITÄ LUOVILLE INSINÖÖREILLE Innovaation luominen edellyttää, että tarjoat ideaasi rohkeasti. Jos pidät tietosi salassa, kehitysprosessi ei voi edetä. Jos sinulla työhösi liittyvä uudenlainen tuoteidea, voit hyödyntää sen kehittämises - sä ja toteuttamisessa työpaikan tukea ja verkostoja. Tuo ideasi esille. Testauta se muilla, käytävillä ja kahvihuoneessa. Kerro siitä esimiehellesi. Ideaa on jalostettava ja kehitettävä, jotta se voidaan toteuttaa. Prosessi etenee nopeammin, jos muutkin saavat kertoa siitä näkemyksensä ja lisäksi idea kehittyy tehokkaammin, jos siitä puhutaan heti alusta alkaen. Älä pelkää, että joku varastaisi ideasi työntekijän oikeudet keksintöönsä ovat lakisääteiset. Yksityisellä sektorilla on oikeudet takaava työehtosopimus. Insinööriliitossa on juristi, jolta saa tietyn idean suojaamista koskevia ohjeita. 20 generated ideas numero 9 kevät 2011

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q2/2008(marras-huhtikuu)

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2009 23. huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q1 2009: Hyvä kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa Q1/2009 Q1/2008 Historiallinen muutos 2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot