KOHTI KEVÄTTÄ. Minun Kouvolani Iltamakiertue alkaa s. 5. Majakka on nuorten mesta s. 6. Kouvolan urheiluakatemia s. 11

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti Minun Kouvolani Iltamakiertue alkaa s. 5 Majakka on nuorten mesta s. 6 Kouvolan urheiluakatemia s. 11 Kuusankosken tanssiyhtyehistoriaa s. 13 Lisää tontteja Lautaroon s. 14 KOHTI KEVÄTTÄ Kulttuurin, liikunnan ja koulutuksen tapahtumaliite. Ota talteen!

2 2 KODIKAS KOUVOLA Urheilukaupunki Kouvola Uusi Kouvola on ulkoilijan ja urheilijan unelmakaupunki. Rakennettujen liikuntapaikkojen verkosto jää-, urheilu- ja uimahalleineen, kymmenine kenttineen, ulkoilureitteineen ja muine suorituspaikkoineen hakee vertaistaan. Kaupunkilaisille riittää vaihtoehtoja. Lapsia ei tarvitse kuljettaa harkkoihin yöaikaan. Kustannuksetkin ovat moneen muuhun kaupunkiin nähden kohtuullisia. Tarjonnan monipuolisuuden ja laadun näkee monesti vain muualta muuttanut. Meille kouvolalaisille se tuntuu olevan itsestäänselvyys, jonka arvoa ei aina ymmärretä. Tarjonnan monipuolisuus on epäilemättä yksi niistä tekijöistä, joiden ansiosta Kouvolan urheilijat; joukkueet ja yksilöt pärjäävät kilpakentillä. Huippuhiihtäjiemme kuntoa testataan parhaillaan Vancouverissa. Kouvot on korisliigan kärkipaikalla ja KooKoo taistelee jääkiekkoliigan karsintapaikasta. Viime kesänä hopealle jäänyt KPL virittäytyy entistä terävämpänä pesisliigan mestaruustaistoon. MYPA on myös vahvistanut rivejään ja Saviniemen kentällä taistellaan tänä kesänä futisliigan kärkipaikoista. Monet muutkin urheilijat ja seurat edustavat kansallista kärkeä omissa lajeissaan. Seurajoukkueiden ja yksilöurheilijoiden menestys perustuu kovaan, määrätietoiseen työhön, ammattitaitoiseen valmennukseen sekä hyviin olosuhteisiin. Menestyäkseen urheilijamme tarvitsevat myös yleisön kannustusta. Katsomoon tuleva viestii jo pelkällä läsnäolollaan tukeaan kotijoukkueelle. Muukin kannustus on toki sallittua. Tästä hyvänä esimerkkinä on KooKoon fanijoukko, jonka tahtotila ei jää kenellekään epäselväksi. Tunnelma lämmittää kylmässäkin hallissa. Katsojaluvut kertovat menestyksestä ja lipputulot mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Urheilukentillä menestymisellä on aina ollut suuri vaikutus pienen Suomen kansalliseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Menestys on yhtälailla tärkeää myös Kouvolalle ja meille kouvolalaisille. Urheilijamme tuovat onnistuessaan Kouvolan nimeä, osaamista ja tekemisen tahtoa suuren yleisön tietoisuuteen. Kaupunki yhdistetään urheilijoidemme ansiosta positiivisiin uutisiin. Imagoa rakennetaan teoilla, ei mainoskampanjoilla. Teoista on helppo olla ylpeitä, niihin halutaan samaistua. Haastan kaikki kouvolalaiset kentän tai kaukalon reunalle omiamme kannustamaan. Tehdään meistä mestareita! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja P.S. Anhavan laduilla oli laskiaissunnuntaina jälleen paljon väkeä; kovia ja meitä vähemmän kovia hiihtäjiä, iloisia lapsia ja vastuullisia lasten vanhempia. Ilma oli upea ja ladut paremmat kuin Lapin hiihtokeskuksissa. Ja majalla laskiaispullat maistuivat! Todellista terveyden edistämistä. Kiitos kaikille asianosaisille. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä saa myös kaupungin yhteispalvelutoimistoista. Vuonna 2010 tiedotuslehti ilmestyy 5 kertaa. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2010 Kokousaikataulu Valtuuston kokoukset, maanantaisin klo Kaupunginhallituksen kokoukset, maanantaisin klo Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , jari.niemela@kouvola.fi Pysäköintivirhemaksu 40 euroa Sisäasiainministeriö on antamallaan asetuksella vahvistanut pysäköintivirhemaksuksi Kouvolan kaupungissa 40 euroa alkaen. Aiemmin maksu oli 30 euroa. Pysäköintiä valvotaan ensisijaisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa ja niiden lähialueilla. Valvontaa suorittavat kaupungin pysäköinnintarkastajat ja poliisi. Vaikka yleisesti puhutaan parkkisakosta, niin kysymyksessä ei ole rikoksesta annettava sakko, vaan hallinnollinen maksu. Pysäköinninvalvonta: Torikatu 10, Kouvola kaupungintalo, 3 krs. pysakoinninvalvonta@ kouvola.fi Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, Kaupungintalo, PL 10, Kouvola, puh Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimittajat Ulla Askola, Pia Hiltunen, Tarja Hurtta, Katri Kemppi, Anna-Kaarina Kippola, Kirsi Laakso, Leena Mänttäri, Virpi Nokkala, Timo Pahkala, Jaana Palosara, Anu Parikka, Oona Sahlberg, Kimmo Seppänen, Raija Ulenius Kuvaajat Ulla Askola, Tarja Hurtta, Kirsi Laakso, Timo Pahkala, Johannes Wiehn (kansikuva) Taitto ja painopaikka Kouvolan Sanomat/Mainospalvelu ISSN-L ISSN Painos kappaletta Lehtikanta Oy, Kouvola, 2010 Palautetta lehdestä voi lähettää sähköpostiin viestinta@kouvola.fi. Kouvola-lehti verkossa: ja julkaisut Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy LIIKUNTA-, KOKOUS- JA KULTTUURITILOJEN VARAUKSET VUONNA 2010 Kouvolan alueella on runsaasti erilaisia liikunta-, kulttuuri- ja kokoustiloja, joiden varauksia hoidetaan mahdollisimman keskitetysti joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Liikuntatilojen ja kulttuuritilojen varaukset hoidetaan eri paikoista, mutta molemmat kuuluvat sivistystoimen alaiseen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen organisaatioon. Liikuntatilojen varaukset Kouvolan kaupungin sisä- ja ulkoliikuntatilat samoin kuin koulujen liikuntatilat varataan liikuntapalveluista: Pirkkoliisa Seppä puh , pirkkoliisa.seppa@kouvola.fi Marju Nevalainen puh , marju.nevalainen@kouvola.fi Brita-Lisa Båtsman puh , brita-lisa.batsman@kouvola.fi Varauksen voi tehdä myös sähköisesti täyttämällä lomakkeen internetissä. Lomake avautuu sivun oikeasta reunasta, kohdasta Liitteet. Paperisia lomakkeita saa liikuntapalveluista Kouvola-talosta, Varuskuntakatu 11. Kulttuuritilojen varaukset Kulttuuritoimen tiloja on useita erilaisia eri puolilla Kouvolaa ja niissä on käytettävissä mm. näyttely- ja kokoustiloja. Osa tiloista sijaitsee kirjastojen yhteydessä. Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola markkinointisihteeri Tarja Pyrhönen puh Kuusankoskitalo, Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski markkinointisihteeri Leena Änäkäinen puh Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10, Kouvola - juhlasali, lämpiö ja valtuustosali Tilaliikelaitos / Leena Laine puh , Raija Finne puh Tuulensuoja, Hallituskatu 9, Kouvola Tilaliikelaitos / Raija Finne puh , Leena Laine puh Voikkaan Seuratalo, Voikkaantie 16, Voikkaa toimistosihteeri Riikka Kurkela puh Jaalan Taidetupa, Jaalantie 97 kulttuurituottaja Helena Jetsu puh Artpurhan näyttelytila, Ankkapurhantie 11, Anjala kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaa puh Kirjastojen näyttelytilat: Kouvolan pääkirjasto, Salpausselänkatu 33, Kouvola puh Kuusankosken kirjasto, Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski, puh Myllykosken kirjasto, Paperitehtaantie 10, Myllykoski puh Kustaan Galleria, Valkealan kirjasto, Kustaa III tie 12, Valkeala, puh Kirjastojen muut tilat: Kouvolan pääkirjasto, Salpausselänkatu 33, Kouvola - auditorio puh työhuoneet, neuvottelu ja harrastustilat puh Kirjastojen tilat tarkemmin osoitteesta:

3 KODIKAS KOUVOLA 3 Mukava tulla takaisin Kouvolaan - Muuttolaatikoiden purku tahoillamme on vielä kesken kun into piukassa häärimme jo kenttätyössä, kertovat uusien virkojen haltijat kotihoidon ja vanhuspalveluiden ylilääkäri Anna-Liisa Juola (vas.) ja koulutusylilääkäri Päivi Matsi. Uudet ylilääkärit Anna- Liisa Juola ja Päivi Matsi ovat kouvolalaisten vanhoja tuttuja terveyskeskuslääkäreinä muutaman vuoden takaa. Kouvolan terveyskeskuksen johtavana ylilääkärinä reilun vuoden puurtanut Kati Myllymäki on saanut uutta puhtia ja hyvän hengen päälle terveyskeskuksiin. Kouvolasta on lääkäreiden keskuudessa tulossa mielenkiintoinen ja houkutteleva paikka. Näin kuvaavat paluutaan Kouvolaan kotihoidon- ja vanhustyön ylilääkäri Anna-Liisa Juola ja koulutusylilääkäri Päivi Matsi. Molemmat ylilääkärien virat ovat Kouvolassa uusia. Rovaniemeläinen Juola ja espoolainen Matsi tykästyivät Kouvolaan jo toimiessaan vuosien ajan täällä terveyskeskuslääkäreinä. Molemmat kävivät tahoillaan erikoistumassa ja pätevöitymässä sekä etenivät urillaan vuosien varrella. - Uudet ylilääkärien virat, tieto Kouvolan hyvästä draivista perusterveydenhuollossa ja uusi isompi Kouvola tekivät meistä innokkaita paluulintuja, kuvailevat uudet ylilääkärit Juola ja Matsi. - Kotihoidon ja vanhuspalvelujen puolella meillä on toiminnan mielekäs organisointi nyt ykkössijalla. Asumispalvelupuolella kaivataan järjestelyjä. Muistipoliklinikalla puretaan täydellä höyryllä muodostumaan päässyttä jonoa. Vanhus- ja kotihoitoasiakkaiden lääkehuollosta vastaavien henkilöiden koulutukseen panostetaan ja sitä yhtenäistetään kautta linjan. Nuo ovat painopistealueet tällä hetkellä. Uuteen reviiriini tutustuminen ja toiminnan tutkailu yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa nostaa esiin asioita, jotka voisimme jatkossa tehdä entistä paremmin ja tehokkaammin, pohtii ylilääkäri Juola. Omalta osaltaan Kouvolan houkuttelevuutta uusien lääkärien saannissa parantaa uusi koulutusylilääkäri. - Tehtäväni on ohjata, tukea ja tuutoroida terveyskeskuksiimme tulevien lääketieteen opiskelijoiden, amanuenssien ja lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden työtä. Nuori lääkäri uuvahtaa helposti jos hän ei saa työnohjausta ja aikaa työyhteisössään. Meidän on jatkossa itse kasvatettava tulevat terveyskeskuslääkärimme. Kun he ovat olleet meillä harjoittelussa tai sijaisena ja huomanneet hyvän, kannustavan ilmapiirimme, mielekkäät työnkuvat ja mahdollisuuden työnkiertoon, on Kouvola taatusti houkutteleva työpaikka lääkäreille, arvio koulutusylilääkäri Matsi. Koulutusylilääkäri vastaa myös koko perusturvan henkilöstön lääketieteellisen osaamisen kehittämisestä. Puolet työajasta koulutusylilääkäri toimii tällä hetkellä vastaanottotyössä Valkealan asemalla. Uutena yhteistyönä Helsingin Yliopiston kanssa Kouvolaan ollaan luomassa opetusterveyskeskusta. Se tarjoaa aivan uudenlaista tietotaitoa meille ja lisää Kouvolan mielenkiintoa. Koko lääkärikunnan täydennyskoulutussysteemiä ollaan myös parantamassa. Myös vanhuspuolen lääkäreille ollaan hakemassa erikoistumisoikeutta. - Meidän on saatava nuoret lääkärit innostumaan lääketieteestä ja ymmärtämään perusterveydenhoidon tärkeys. Se on kuitenkin koko terveydenhuollon peruspilari. Meillä on tahto järjestää hyvät työt ja kunnon koulutus. Yhdistymiskaavailut ja järjestelyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon kanssa luovat omalta osaltaan aivan uudenlaista lääkärien mielenkiintoa Kouvolaa kohtaan. Lääkärien tulevaisuus Kouvolassa näyttää suorastaan hyvältä ja täällä on vetovoimaa, vakuuttavat ylilääkärit Juola ja Matsi. UA Kouvolan A(H1N1)vinfluenssarokotukset Kouvolassa varauduttiin viime kesän ja syksyn aikana A(H1N1)v -influenssapandemiaan päivittämällä pandemiasuunnitelma ja kouluttamalla sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä. Terveysasemilla vahvistettiin influenssapotilaiden vastaanottotoimintaa ja toiminta pyrittiin järjestämään muusta toiminnasta eritytettynä. Elokuussa avattiin Kymenlaaksossa ensimmäisenä oma influenssapuhelin palvelemaan väestöä influenssaan liittyvissä kysymyksissä. Päivittäin soittojen määrä ylsi jopa kahteen sataan. Lokakuun lopulla epidemia alkoi levitä kouluissa ja päiväkodeissa. Laboratoriovarmistettuja A(H1N1)v-influenssatapauksia on todettu kaiken kaikkiaan Kouvolassa yhteensä 48, mutta oireiden perusteella hoidettuja on ollut satoja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos antoi kunnille ohjeet rokotusjärjestyksestä Valtioneuvoston hyväksymän asetuksen (707/2009) mukaisesti. Rokotukset aloitettiin lokakuun lopulla ohjeiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöstä. Rokotukset ovat toteutuneet Kouvolassa käytettävissä olevien rokotemäärien mukaan. Raskaana olevien ja riskiryhmiin kuuluvien alle 16-vuotiaiden lasten rokotukset aloitettiin marraskuun alussa äitiysja lastenneuvoloissa. Alakoululaisten, alle 65-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien sekä yli 24-vuotiaiden rokotukset toteutettiin ns. joukkorokotuksina terveysasemilla tai Kouvolassa KSAO/Liiketalouden tiloissa. Joukkorokotuksilla haluttiin taata mahdollisimman tehokas ja kattava rokotusten jakaminen. Lisäksi alakoululaisten lasten kohdalla haluttiin antaa vanhemmille mahdollisuus olla mukana lapsen rokotuksessa. Yläkoululaiset, lukiolaiset ja opiskelijat rokotettiin kouluittain. Joulukuun lopussa aloitettiin yli 65-vuotiaiden rokotukset kotihoidossa, palvelutaloissa, hoivahoidossa ja terveyskeskussairaalassa. Vaikeasti allergiset, riskiryhmiin kuuluvat ja vastustuskykyä heikentävää hoitoa (mm. syöpähoidot) saavat ja heidän omaiset rokotetaan edelleen sovitusti terveysasemilla. Raskaana olevien ja 6 kk täyttäneiden lasten rokotukset jatkuvat keskitetysti Hallituskadun neuvolassa. Työterveyshuollot rokottavat asiakkaitaan sovitusti helmikuun alusta alkaen. Muun väestön jatkorokotuksista ilmoitetaan. Väestöä on tiedotettu influenssaepidemian kehittymisestä sekä rokotusaikatauluista. Tiedotus on hoidettu lehti-ilmoitusten, alueradion, Kaakkois-Suomen alueuutisten, Kouvolan kaupungin internetsivujen ja intranet-sivujen kautta. A(H1N1)v-influenssarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä influenssapuhelimen hoitamiseen on osallistunut n. 150 perusturvan työntekijää. Suurin osa työstä on hoidettu oman varsinaisen työn ohella ja tämän vuoksi EI-kiireellisiä tehtäviä on jouduttu siirtämään tuonnemmaksi. Parhaimpina rokotuspäivinä on yhdessä pisteessä rokotettu henkilöä. Helmikuun alkuun mennessä yli kolmannes oli saanut A(H1N1)vinfluenssarokotteen. LM ja JP kuva leena mänttäri Rokotukseen tulevien henkilöiden kirjaajia työssään Rakennusten ja asuntojen myynti Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää toiminnan sopeuttamista ja tuotannon parantamista. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan tähän pyritään muun muassa realisoimalla palvelutuotannon kannalta tarpeetonta omaisuutta. Tässä vaiheessa myyntiin tulevat mm. seuraavat rakennukset: Anjalan ent. kunnantalo, Julinin talo, Keltakankaan sairaalan asuinrakennukset, Keltakankaan koulun asuntola, Liikkalan koulu, Sippolan terveystalo, Ummeljoen terveystalo, Teininkallion koulu, Soiniityn koulu, Niinimäen koulu, Pioneerikoulu, Pilvilinna, Kuusankosken paloasema, Keltin koulu, Voikkaan seuratalo, Mattilan palvelukoti, omakotitalo Tuomelantiellä Valkealassa, Vahtamapään maja, Lappalan maja ja sauna, Kesälä, Siesta ja Hiiskula. Lisäksi kaupungin omistamia asunto-osakkeita myydään kysynnän mukaan 140 kpl markkinahintaan. Asuntoja tarjotaan ensin vuokralaisten ostettavaksi. Kaikkia asuntoja ei laiteta myyntiin samanaikaisesti, vaan myyntiprosessi kestää muutaman vuoden. Myytävät asunnot sijaitsevat eri puolilla Kouvolaa. Rakennukset tulevat myyntiin helmi-maaliskuussa, kun myyntivalmistelut mm. tonttien ja kaavoitustilanteen osalta on saatu valmiiksi. Rakennukset myydään tarjousten perusteella. Rakennusten myynti-ilmoitus tulee paikallis- ja pääkaupunkiseudun lehtiin sekä kaupungin internetsivuille. Asunto-osakkeiden myynti tapahtuu kilpailutuksen perusteella valitun kiinteistövälitysliikkeen kautta. Kaupunki myy myös maa- ja metsätilojaan sekä omistusosuuksiaan eri yhtiöissä. Venehamina Oy:n venepaikkojen myynti ja vuokraus Kaupungilla on myynnissä Venehamina Oy:n B-osakkeita, jotka oikeuttavat venepaikkaan Haminan Tervasaaren Lepikon rannassa. Laiturialue on aidattu ja lukittu. Aitauksessa on paikoitus veneilijöiden autoille. Talvitelakointipaikkaa ei ole, mutta lähistöllä olevalla kentällä talvitelakointi on mahdollista. KK Haminan Tervasaaressa olevia venepaikkoja on myös mahdollista vuokrata. Vuokrauksesta löytyy lisätietoja kaupungin nettisivuilta Palvelut- >Liikuntapalvelut->Venepaikat. Yhteystiedot: Timo Oksanen, puh , timo.oksanen@kouvola.fi (rakennukset ja asunnot) Seppo Hasu, puh , seppo.hasu@kouvola.fi (maa- ja metsätilat) Katri Kemppi, puh , katri.kemppi@kouvola.fi (venepaikkojen myynti) Risto Silvennoinen, puh , risto.silvennoinen@kouvola.fi (venepaikkojen vuokraus)

4 4 KODIKAS KOUVOLA Sosiaalityön tarve vanhusten parissa kasvaa vauhdilla Kouvolassakin väestö vanhenee kovaa vauhtia. Siitä johtuen yli 65-vuotiaiden gerontologisen- eli vanhussosiaalityön tarve kasvaa nopeasti. Uudessa Kouvolassa otettiin huomioon väestönmäärän nopea vanheneminen. Kolme ympäri Kouvolaa työskentelevää vanhussosiaalityöntekijää ovat tukena ratkomassa kotona asuvien yli 65-vuotiaiden sosiaalisia ongelmia. - Olemme ikäihmisten ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen panostava palvelun muoto. Nykyisin vanhukset haluavat elellä entistä pidempään kotonaan. Meidän tehtävämme on mahdollistaa ja helpottaa vanhuksen mielekästä ja pidempää kotona asumista, kertoo Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden palvelupäällikkö Kirsi Kiiski. - Vanhustenkin päihdeongelmat lisääntyvät. Erilainen kaltoin kohtelu, taloudellinen hyväksikäyttö ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta ovat mm. niitä asioita, joiden selvittelyssä sosiaalityötä tarvitaan, kertoo eteläisen eli entisen Anjalankosken ja Elimäen alueiden vanhussosiaalityöntekijä Tommi Reiman. - Myös puolison terveyden heikkeneminen vie voimia. Leskeytyminen ja oman terveyden hiipuminen luovat omalta osaltaan erilaisia ongelmia, joissa apuamme saatetaan tarvita, jatkaa pohjoisen eli Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan alueiden vanhussosiaalityöntekijä Henna Tuomaila. - Taloudellisten asioiden hoito ja ongelmat niissä voivat tuottaa joillekin ikäihmiselle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Usein niistä selvitään helposti esim. maksusuunnitelmilla, laskujen ohjaamisella suoraveloitukseen ja laskujen maksamisella useamassa pienemmässä erässä, sanoo keskisen eli entisen Kouvolan alueen vanhussosiaalityöntekijä Auli Lintukangas. Kotona asuvien vanhusten sosiaalityö on yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kotihoito, terveydenhuolto ja alueilla työskentelevät palveluohjaajat ovat tärkeitä yhteistyölinkkejä. Varhainen ongelmatilanteisiin puuttuminen on tärkeää, jotta asiat saadaan järjestykseen ennen isompia ongelmia. Usein pienilläkin yksilöllisillä toimenpiteillä ja yhdessä asiakkaan kanssa tehtävällä alkuselvittelyllä ja jatkosuunnitelmalla asiat saadaan taas rullaamaan. Vähitellen asiakas saadaan voimaannutettua hyvinkin omatoimiseksi ja kotonaan pärjääväksi. - Yksinäisyys on yhä useamman ikäihmisen kipeä ongelma. Tieto asiakkaan tilanteesta tulee joskus täysin ulkopuolisilta ihmisiltä. Naapuri, isännöitsijä yhtä hyvin kuin kaupan kassakin saattaa huolestuessaan ilmoittaa meille, että jonkun vanhuksen asiat eivät nyt taida olla kunnossa. Tietenkin ongelmatilanteita ohjataan meille myös terveydenhuollon, kotihoidon ja poliisinkin kautta, luettelevat vanhussosiaalityöntekijät. Kasvavaan yksinäisyyteen hyväksi reseptiksi on havaittu asiakkaan ohjaaminen erilaisiin kerhoihin ja päiväkeskuksiin sekä kolmannen sektorin palvelujen pariin. Yhteiskunta ympärillämme muuttuu huimaa vauhtia ja samalla haasteet kasvavat. Ikäihmisten ongelmat monimuotoistuvat. Nämä heijastuvat jatkuvasti kasvavana työpaineena sosiaalipuolelle. Kouvolan vanhussosiaalityön porukalla on kuitenkin hyvä tekemisen meininki, johon kannustavat isommat ja pienemmät onnistumiset vanhusten arjen tukemisessa. UA Vanhussosiaalityöntekijät Henna Tuomaila (vas.), Tommi Reiman ja Auli Lintukangas tietävät, että elämän merkityksellisyyden kokemus on tärkeää yhä pidempään kotona asuville vanhuksillekin. Marjoniemen palveluasunnot Tehostettua palveluasumista Kouvolassa kuva anu parikka ELÄKELÄISTEN MAKSUTON UIMAHALLIN KÄYTTÖ Kouvolan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt eläkeläisten maksuttomasta uimahallin käytöstä seuraavaa: Marjoniemen palveluasuntojen 1-talo. Kouvolassa sijaitseva Marjoniemen palveluasunnot I on syyskuussa 2009 avattu yli 65-vuotiaille tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Palveluasunnot toimivat kolmessa kerroksessa, Poutapilvi 2.kerroksessa asunnot 1-16, Tuulenvire 3.kerroksessa asunnot ja Sateenkaari 4. kerroksessa asunnot Sateenkaari on psykogeriatrinen yksikkö, Poutapilvi ja Tuulenvire ovat tavallista tehostettua palveluasumista. Jokaisessa kerroksessa on yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Talossa on myös yhteiset saunatilat. Tämän 1-talon yhteyteen on rakenteilla 2-talo, johon tulee 59 asuntoa. 2-talo valmistuu tämän vuoden lopulla. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden. Asukkaiden toimintakyky on selvästi alentunut ja he tarvitsevat päivittäisissä toiminnoissaan apua. Jokaiselle asukkaalle nimetään omahoitaja, joka tekee asukkaalle hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa. Asukas saa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa turvallisessa, virikkeellisessä ja kodinomaisessa ympäristössä. Jokaisella asukkaalla on oma 20 m 2 yksiö, jonka hän voi kalustaa ja sisustaa haluamallaan tavalla. Hoitohenkilökuntaa on yhteensä 31, joista 8 sairaanhoitajaa ja 23 lähihoitajaa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon asukkaan henkilökohtaiset voimavarat ja kannustetaan häntä omatoimisuuteen näin ylläpidetään ja edistetään asukkaan omaa toimintakykyä. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa on tärkeää. Tehostetun palveluasumisen palvelumaksu perustuu asukkaan nettotuloihin. Ennen maksun määrittämistä tuloista vähennetään vuokra ja ateriamaksu ja huomattavan suuret jatkuvat terveydenhuoltomenot. Asukkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää vähintään 170 /kk tai 18% tuloista. Tehostettuun palveluasumiseen haetaan asumispalveluohjaajien kautta. Hakija on yleensä aina ollut jo jonkinlaisten tukipalveluiden piirissä eikä palveluista huolimatta kotona asuminen häneltä enää onnistu. AP ja RU Maksuton uimahallin käyttöoikeus koskee kaikkia Kouvolan kaupungissa henkikirjoitettuja eläkeläisiä. Oikeus maksuttomaan uimahallin käyttöön osoitetaan työeläkekortilla tai Kelan eläkekortilla. Eläkeläisten maksuton uimahallin käyttö on voimassa määräaikaisesti yhden vuoden ajan klo 6-16 välillä, alkaen Maksuton uimahallin käyttö koskee kaupungin uimahallien lisäksi Elimäen Puustellin uimahallia. Työeläkekortti tai Kelan myöntämä kansaneläkkeensaajan kortti on esitettävä aina klo välillä uimahallin kassalla uimaan tultaessa, eli kortti toimii ns. maksuvälineenä maksuttomaan uintiin. Mikäli korttia ei esitetä, asiakas maksaa normaalin uimahallimaksun. Kouvolan kaupunki / liikuntapalvelut liikunta@kouvola.fi puh , Lisätietoja: Marjoniemen palveluasunnot Marjoniementie 8b, Kouvola Asumispalvelujohtaja Anu Parikka puh Osastonhoitaja Raila Ulenius puh Sosiaalityöntekijä Sirkka Akkanen puh

5 KIEHTOVA KAUPUNKI 5 Uusia tuulia taidenäyttelyyn ehtii vielä! XI Repoveden ulkoiluja elämyspäivät koko perheen ulkoilutapahtuma Uusia tuulia näyttely Kouvolan taidemuseon yläkerrassa on valikoitu otos yhdistyneitten kuntien taidekokoelmien löydetyistä merkkiteoksista, joista useat ovat nyt ensi kertaa nähtävillä Kouvolan taidemuseossa. Näyttely keskittyy 1960-lukuun, jonka informalismin pioneerit Esko Tirronen ja Ulla Rantanen täyttävät 1960-luvun teoksillaan yläkerran ison tilan. Mukana ovat myös saman tyylisuunnan vaiheen taiteilijat Sirkka-Liisa Lonka ja Vieno Elomaa, joista viimemainittu nousee tässä kokonaisuudessa esille hienoilla ja tasokkailla maalauksillaan ja erikoisella grafiikkatekniikallaan. Grafiikka on kuulunut entisten kuntien taidehankintoihin kiitettävässä määrin, ja siksi on syytä antaa grafiikalle oma paikkansa. Graafikkoina mainittakoon erityisesti Ernst Mether-Borgström, jonka teoksia vasta kuntaliitos toi Kouvolan taidemuseon kokoelmiin. Näyttelyn ehkä arvokkain teos on Hugo Simbergin v piirtämä ja suunnittelema lahjakirja, pergamenttiteos, joka on juuri palannut konservoinnista ja on ensi kertaa esillä näin laajalle yleisölle. Teos on Elimäen kokoelman anti näyttelyyn, ja ensimmäinen Simberg Kouvolan taidemuseon kokoelmissa. Näyttelyyn valikoidut teokset edustavat vain suppeaa otosta inventoiduista kokoelmista, joiden kirjo ulottuu paikallisesti tuotteliaista harrastajataiteilijoista valtakunnan taiteilijain kovatasoiseen kärkeen. Kuntaliitoksen myötä aloitettu taidekokoelmien inventointi alkaa olla loppusuoralla, ja kokonaiskuva uudesta kokoelmasta hahmottumassa. Kaikkiaan on teoksia inventoitu jo noin 700 kappaletta. A-KK UUSIA TUULIA Uuden Kouvolan taidekokoelma esittäytyy Kouvola-talo asti. XI Repoveden ulkoilu- ja elämys päiviä vietetään Repoveden kansallispuistossa Valkealassa. Lähtöpaikkoja ovat Tervajärven portti, Kirjokiven kartano ja Orilammen lomakeskus. Hiihtomatkat kansallispuiston maisemissa km. Latujen varrella on useita huoltopisteitä. Päivien aikana on tarjolla monipuolisia ulkoilutapahtumia mm. sauva- ja lumikenkäkävelyä. Järj. Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivien työryhmä Lisätiedot: puh tai risto.silvennoinen@kouvola.fi Retkiluistelurata Kuusaanlammella Kuusaanlammen retkiluistelurata avattiin helmikuun alussa luistelijoiden käyttöön. Kouvolan kaupunki on tilannut Erämela Ky:ltä/ SeikkailuviiKari Oy:ltä retkiluisteluradan tekemisen. Pikavauhtia rakennettu Lammassaaren kiertävä lenkki on pituudeltaan kaksi kilometriä ja 0,5 km:n lisälenkki Lamminrantaan. Luisteluradan käyttö on maksutonta. Lähtöpaikka on Savonsuontien päässä Poliisin tekniikkakeskuksen/ Raskoneen ja Kuusaanlammen välissä oleva parkkipaikka, josta on opastus perille. Rataa on tarkoitus käyttää tänä talvikautena niin pitkään kuin jääolosuhteet sen sallivat. Kovien pakkasten johdosta jäällä on jonkin verran railoja, jotka käyttäjien on hyvä ottaa huomioon. Retkiluistelu on suosiotaan kasvattava talviurheilumuoto. Vuohijärvellä viime talvena toteutettu tempaus osoitti että lajin harrastus on myös Kouvolassa nousussa. Lisätietoja: Liikuntapalvelut / Paavo Junnola, puh ja Arto Toukonen, puh KUUSANKOSKI TangoIltamat KOUVOLA K70 Iltamat KOUVOLA Wonderful World -Iltamat JAALA NäytelmäIltamat ELIMÄKI 3.7. Detroit-Iltamat ANJALA luvun Suvi-illan Iltamat TIRVA 4.8. KesäIltamat KORIA 7.8. Kymijokipäivä-Iltamat KOUVOLA Kantri-Iltamat KAIPIAINEN RautatieIltamat KUUSANKOSKI Kullervo Runo-Iltamat KORIA JenkkaIltamat ELIMÄKI NaamiaisIltamat lapsille AITOMÄKI Kansainväliset kansantanssi-iltamat MYLLYKOSKI Duunari-Iltamat K70 Rokkistarat... Säkenöivää Voimaa... Kouvola-talo, musiikkisali la klo 16 Maankuulut rokkistarat lavalla - Musiikin lumo ei ole iästä kiinni! Kuusaankoskitalo pe klo 19 Tango Rearmado, Voikkaasali Mikko Vihma, laulu Milla Viljamaa, piano, Johanna Juhola, haitari Nina ja John Krook, tanssi Katja Koukkula ja Jussi Väänänen, tanssi Tangotanssiaiset, Kuusaasali Kouvolan Terpsikerho tanssiesityksiä ja tanssit Orkesterina Jouni Sjöblomin tango-orkesteri Liput 10 /hlö (sis. ohjelman ja tanssit) K70-kuorossa 18 laulajaa ympäri Suomea. Kolkyt ja Risat -orkesterissa Simo Helkala, kitara, Jori Hellsten, basso, Nessu Marttila, koskettimet, Otto Alahuhtala, rummut. Liput 10 /hlö (sis. ohjelman ja tanssit) Mikko Vihma Kouvola-talo, musiikkisali la klo 16 Matka maailman ympäri yhdessä illassa! Etnisissä iltamissa tarjonta on kansainvälistä; tanssia, musiikkia, laulua, kansallispukuja, herkkupaloja. Lapsille eri maiden lastenleikkejä. Tanssiorkesterina Amor Liput 10 /hlö (sis. ohjelman ja etniset makupalat sekä tanssit) Lippujen ennakkomyynti: Kouvola-talo, taidemuseo Varuskuntakatu 11, Kouvola Kuusankoskitalo, Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski Lisätietoja: Kouvolan kaupunki, kulttuuripalvelut, Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaa, puhelin ja kulttuurituottaja Helena Jetsu puhelin,

6 6 KIEHTOVA KAUPUNKI Lähes kahdeksankymppinen Anjalan Liitto terhakkaana Perinteikäs seura edistää kunto- ja nuorisourheilua. Erityisesti hiihto ja yleisurheilu näkyvät vahvasti myös valtakunnallisella kilpatasolla. Tänä talvena lunta on piisannut hiihtäjien riemuksi ympäri maata. Mutta vähälumisina talvina Anjalan Liiton maineikkaat tykkilumiladut ovat vetäneet hiihtäjiä ympäri maakuntaa nauttimaan 2,85 kilometrin valaistusta ladusta. - Tällä ladullamme on tänä talvena paksuutta ja leveyttä siihen malliin, että saatetaan päästä hiihtämään perinteiset Vappuhiihtomme oikeilla suksilla, rullasuksien sijaan. Ainakin jo1950 -luvulta lähtien Anjalassa on järjestetty Vappuhiihdot, kertoo hiihtojaoston puheenjohtaja Anssi Mallat. 500-jäsenisellä seuralla on kunnon talkoohenki voimissaan. Isojakin kisoja ja tapahtumia ympäri vuoden pystytään järjestämään terhakan talkooporukan voimin. Viime vuonna valmistui seuran tukikohdan Urheilutalon mittava parivuotinen remontti, sekin pääosin talkootyönä. - Jopa EU:kin oli talkoissa mukana tarjoten 35% remonttirahaa kustannuksiimme. Eikä ole EU:n tai seurankaan eurot menneet remonttihankkeessa hukkaan, niin kovassa käytössä Urheilutalomme on lähes päivittäin, varsinkin talvisaikaan, iloitsee Mallat. Aktiivinen seura järjestää toimintaa lähes vauvasta vaariin ja monella rintamalla. Erityisesti nuoret ovat lähellä seuran sydäntä. Jokavuotiset urheilukoulut ovat saaneet lasten ja nuorten suuren suosion. Yleisurheilukoulussa oli viime kesänä peräti 80 tulevaisuuden toivoa ja hiihtokoulussakin 50 innokasta nuorta. - Panostuksemme nuoriin on näkynyt menestyksenä valtakunnallisissakin kisoissa. Hiihdossa 23 vuotias Antti Häkämies oli viimevuonna SM-sprintissä kolmas. Myös yleisurheilunuorissamme on kovatasoisia lupauksia. Voi olla, että Anjalaan ammoin tuodut MM-mitalitkin saavat tulevaisuudessa seuraa, arvio Mallat. 24h hiihto on anjalalaisten seuraava mittava ponnistus. XVI kertaa järjestettävä vuorokauden mittainen hiihtokisa on saanut ladulle joukkueita laidasta laitaan. Mukana on yrityksiä, lätkäporukoita, yhteisöjä, perheitä, sukuja, kaveriporukoita yms. Joukkueessa voi olla vaikka kuinka monta edustajaa, keskimäärä on ollut hiihtäjää. Hyväkuntoiset hiihtoladut ovat aina vetäneet Anjalaan hiihtäjiä ympäri maakuntaa. Heikki Tonterilla ja latukoneella on riittänyt tänä talvena töitä ladunavauksessa. Onpa kerran Tero Suutari ja vaimonsa Vuokko osallistuneet yksinkin kisaan. - Palkittava voittajajoukkue on se, joka 24 tunnissa on hiihtänyt eniten kilometrejä 2,85 km:n tykkilumiladullamme. Kaikkien osallistujajoukkueiden kesken arvomme lisäksi tuotepalkintoja. Jos 24hhiihdossa ei ole tarpeeksi haastetta, niin Anjalan Liitto järjestää perinteisentyylin laturetken. Anjalan- Korvenkylän-Junkkarin mainiossa maastoissa on 25 km:n lenkki, jota innokkaimmat voivat terästää vielä 20 km:n Kaukasuon lisälenkillä, kannustaa hiihtojaoston puheenjohtaja Mallat. UA Majakka on nuorten mesta Nuorten tieto- ja neuvontapiste Majakka tarjoaa monipuolista tietoa nuorten elämää koskettavista asioista esim. opiskelusta, työelämästä, asumisesta, harrastuksista, ihmissuhteista, päihteistä, nuorisotapahtumista, kansainvälisyydestä ja matkailusta. Majakka on toiminut reilut kolme vuotta Kauppakeskus Hansan toisessa kerroksessa. Majakan sivupisteet löytyvät Inkeroisista, Kaipiaisista, Sippolasta, Korialta, Kuusankoskelta ja Voikkaalta. Ilmaisen palvelun nuorille tuottaa Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut. Nuorten ääni esiin Majakka toimii läheisessä yhteistyössä Kouvolan kaupungin nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuuston tärkeimpiä tehtäviä on parantaa nuorten osallisuutta ja tuoda nuorten ääntä kuuluviin kaupungin päättäjille. Majakan tarjoamassa nuorisotiedotus- ja Majakka on avoinna ma-to klo 12 17, kohderyhmänä erityisesti vuotiaat. Majakan sivupisteiden sijainnit ja aukiolot: Inkeroisten nuorisotalo, avoinna ti ja to klo Kaipiaisten nuorisoseurantalo, avoinna ti klo ja to klo Sippolan nuorisotila, avoinna ke klo ja pe klo Kuusankosken nuorisokerho, avoinna ti ja to Voikkaan nuorisokerho, avoinna ma ja ke klo Korian monitoimitalon nuorisotilat, avoinna ma klo 14 19, ti klo ja ke klo Sivupisteiden tarkemmat tiedot ja aukiolot neuvontapalvelussa on kyse siitä, että nuoret voivat itse halutessaan ratkaista elämäänsä liittyviä asioita vihkosten, oppaiden, internetin, faksin ja monistuskoneen avulla. Tämän lisäksi nuoret saavat Majakassa myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Pulmakulma jelppaa Majakalla on omat nettisivut osoitteessa www. majakat.fi. Sivustolle on koottu laaja-alaisesti tietoa nuorille elämän eri osa-alueilta. Sivustolta löytyy myös tapahtumakalenteri, ajankohtaista -osio sekä kysymys & vastaus -palsta Pulmakulma. Pulmakulmaan nuori voi jättää kysymyksen nimettömänä ja siihen vastataan viiden arkipäivän kuluessa. Vastaajina Pulmakulman kysymyksiin toimivat nuorisotiedotus- ja neuvontatyöntekijät sekä muut nuorisotyöntekijät yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. VN Kuva Mira Hinkkanen Kumppanuussopimus konkretisoituu RHK:n varautumisvaihde KSAO:n käyttöön RHK:n varautumisvaihde asennettiin Voikkaalle UPM Kymmeneltä vuokratulle ratapihalle. KSAO:n maarakennuksen opiskelijat seurasivat asennusta. Kouvolan seudun ammattiopisto on saanut opetuskäyttöön Ratahallintokeskuksen varautumisvaihteen. Vaihde asennettiin UPM Kymmeneltä vuokratulle tehtaan ratapihalle Voikkaalle kirpeässä pakkassäässä joulukuussa Vaihde kuljetettiin rautateitse kolmena elementtinä ja sen asennuksesta vastasi Oy VR-Rata Ab, Itä-Suomi. KSAO:n opetusympäristöksi valjastetaan myös vaihteen vieressä sijaitseva raide 6. jota voidaan purkaa, rakentaa ja huoltaa oppimistarkoituksessa. RHK:n omistaman ja lainaperiaatteella Voikkaalle sijoitettavan vaihteen asennus KSAO:n rautatiealan koulutuksen oppimisympäristöksi toteuttaa viime vuonna solmittua kumppanuussopimusta. - KSAO:lle on erittäin merkittävää, että radanrakennuksen opiskelijat pääsevät kouluttautumaan radan tärkeimmän elementin, vaihteen toimintaan, toteaa projektivastaava Jukka Leino. - Lisäksi saamme käyttöömme radan, jota rakentaa ja huoltaa turvallisessa ympäristössä. Omalla radalla teollisuusratapihan oppimisympäristössä vältetään liikenteen ja sähköradan vaarat. Kumppanuussopimus rautatiealan koulutuksen kehittämiseksi KSAO ja RHK solmivat maaliskuussa 2009 kumppanuussopimuksen rautatiealan koulutuksen ja ainutlaatuisen oppimisympäristön kehittämiseksi Kouvolaan. KSAO:ssa on jo aloitettu ainoana ammattiopistona Suomessa ratatekniikkaan suuntautuva opetus rakennusalan perustutkinnon puitteissa. Toissa syksynä käynnistynyt radan rakentamiseen ja kunnossapitoon suuntautuva maarakentajan koulutus aloitettiin seudullisen työvoimatarpeen perusteella. Ratahallintokeskukselle on tärkeää, että radanpidossa on jatkossakin riittävästi päteviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Rautatieliikenteen merkitys on kasvamassa entisestään mm. ilmastonmuutoksen takia. RHK haluaa myös varmistaa, että liikennetehtäviin saadaan riittävää ja neutraalia koulutusta. TH

7 Sivistyksen toimialan liite KOHTI KEVÄTTÄ liikkumisen iloa - tapahtumia - koulutusta - ilmoittautumisia - kulttuuria Ota talteen! Huippuhyvät ulkoilukelit Pitkästä aikaa meitä on hellitty kunnon talvella. Lunta riittää laduille ja pulkkamäkiin ja luisteluradat houkuttelevat kiitämään jäälle. Talvinen luonto tarjoaa hurmaavia ulkoiluhetkiä nyt nautitaan! Kouvolan hiihtolatujen seuranta nyt netissä Repovedelle! XI Repoveden ulkoilu- ja elämyspäiviä vietetään Repoveden kansallispuistossa. Lähtöpaikkoja ovat Tervajärven portti, Kirjokiven kartano ja Orilammen lomakeskus. Päivien aikana on tarjolla monipuolisia ulkoilutapahtumia. Hiihtomatkat kansallispuiston maisemissa km. Latujen varrella on useita huoltopisteitä. Lisätiedot: tai risto.silvennoinen@kouvola.fi Tekemistä riittää myös hiihtolomalla Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut järjestää hulvattoman hauskaa toimintaa hiihtolomaviikolla lapsille, nuorille ja aikuisille ympäri Kouvolaa. Vesidiskot järjestetään yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. ELIMÄKI (kirkonkylä) ma 1.3. Talvirieha klo Haukkavuorella - Laskettelurinne auki. lumikenkäilyä, pulkkamäki, hiihtomahdollisuus, sauvakävelyopastusta ja mononheittokilpailu klo Makkaran paistoa näkötornin laavulla (omat makkarat mukaan) Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Elimäen Vauhti ry:n kanssa Kuntosaliopastus v. klo Mustilan koulun kuntosali VALKEALA ma 1.3. Vesidisco 1-6 lk klo Valkealatalon uimahalli Vesidisko uimataitoisille 1-6 lk. Hinta 4. INKEROINEN ma 1.3. Temppurata 1-6 lk klo Inkeroisten yhteiskoulu, alasali Vesiseikkailu klo Inkeroisten uimahalli Pienessä altaassa uimahallimaksun hinnalla. Kuntosaliopastus v. klo Inkeroisten uimahallin kuntosali Vesijuoksu 13-17v. klo Inkeroisten uimahalli Uimahallimaksun hinnalla. KOUVOLAN KESKUSTAN ALUE ti 2.3. Temppurata 1-6 lk klo Lyseon lukion liikuntasali Vesiseikkailu klo Urheilupuiston uimahalli Pienessä altaassa yli 120cm lapsille uimahallimaksulla. Kuntosaliopastus 14-17v. klo Urheilupuiston uimahallin kuntosali Vesijuoksu 13-17v. klo Urheilupuiston uimahalli Uimahallimaksun hinnalla. JAALA ke 3.3. Talvirieha klo Liikasenmäki - lumikenkäilyä - pulkkamäki - hiihtomaa - sauvakävelyopastusta - mononheittokilpailu klo Poniajelua ja ratsastusta 2 /hlö - Makkaranpaistomahdollisuus (omat makkarat mukaan) Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Jaalan Jaloiset ry:n sekä Tokkolan Tallin kanssa. Kuntosaliopastus v. klo Jaalan palloiluhallin kuntosali KUUSANKOSKI ke 3.3. Vesidisco 1-6 lk klo Kuusankosken uimahalli Vesidisko uimataitoisille 1-6lk. Hinta 4. KORIA to 4.3. Temppurata 1-6 lk klo Monitoimitalo Sauvakävelyopastus ja liikuntapalveluiden esittely klo Monitoimitalo Kuntosaliopastus 14-17v. klo Monitoimitalon kuntosali Liikuntapalvelujen hinnasto: ->liikuntapaikat ja -tilat. Lisätietoja: Kouvolan kaupunki, liikuntapalvelut liikunta@kouvola.fi puh Lasten kulttuuriviikolle ehtii vielä Lasten kulttuuriviikot on tarjonnut hauskaa tekemistä ja mukavaa menoa lapsille. Vielä ehtii mukaan viikon viimeisiin tapahtumiin. Lasten kino su klo Kymenlaakson Opiston elokuvasali (Paperitehtaantie 3, Myllykoski) Helinäkeiju ja Kadonnut Aarre järj. Anjalankosken Elokuvakerho ry Lasten leffalauantai la Studio 123, Kuusankoski - Prinsessa ja sammakko - Risto Räppääjä ja polkupyörävaras - Risto Räppääjä ja hassut hurjat hirviöt Perheretki Flamingo-kylpylään ke lähtö Kouvolasta klo paluu Kouvolaan klo Ennen kylpylään menoa ostosaikaa Jumbossa! Hinta 20/25 : kuljetukset, kylpyläliput Ilmoittautumiset ja lisätiedot: ti klo mennessä Anu Toivola puh Laskettelupäivä Messilään vuotiaille to 4.3. Lähtöajat: Kouvola Haanojan Haali klo 8.45 Kuusankoskitalo klo 9.00 Korian ABC klo 9.15 Paluulähtö Messilästä klo Ilmoittautuminen ma 1.3. mennessä Päivi Anttila puh Lastenkulttuuriviikkojen 2010 julistekilpailun töiden näyttely asti Kouvola-talon pienessä näyttelytilassa. Avoinna päivittäin. Apteekkimuseo avoinna talvella ensimmäistä kertaa Apteekkimuseo, Varuskuntakatu 9, museokorttelissa. Avoinna la-su klo sekä ti-pe klo Lisätiedot: kulttuuritapahtumatuotanto Kaupungin nuorisopalvelut tarjoaa: HIPHOP-tapahtuma Brankkarilla (Hallituskatu 11, Kouvola) perjantaina klo Elmeri Rantalainen esiintyy mukana menossa LC Niki ja DJ Keke Nuorisotalojen tarjonnasta saat tietoa sivustolta. Tule mukaan monipuoliseen toimintaan!

8 8 Kulttuuria ja liikuntaa Kouvolan kaupunki tarjoaa rutkasti tekemistä myös sisätiloissa. Uimahalleissa tai kuntosalilla aika vierähtää kuin siivillä. Lukuisat museot pursuavat näyttelyjä ja kirjastossa voi lukemisen ja lainauksen lisäksi tutustua nuorten Mediamajaan tai lasten nukketeatteriin. Hyppää kyytiin ja tule kirjastoon Kouvolan kirjastot kutsuvat kaupunkilaiset viihtymään ja kokemaan elämyksiä monipuolisten palveluiden äärelle. Uutuuksia sekä hyllyillä että palveluissamme: Pikalaina - lainaa suosituimpia aikuisten uutuuskirjoja pikalainaksi laina-aika 1 viikko lainaa ei voi varata tai uusia kokoelmat vaihtelevat kirjastoittain Varaa neuvoja -palvelu Pääkirjastosta voi varata neuvojan ohjaamaan tiedonhaussa ja kirjaston verkkopalveluiden käytössä neuvontaa kirjastossa tunniksi kerrallaan ohjausta mm. tietokannoista, Kyyti.fi verkkosivustosta, mikrofilmihuoneen laitteista ma-ti klo 10-20, ke-pe klo varaukset puh ja veloitukseton palvelu Nukketeatteri Hikatti Kirjaston oma nukketeatteri Hikatti lähtee kiertueelle esityksiä kaikissa kirjastoissa eläinhahmoina kirjastoammattilaiset vapaa pääsy esityksiimme lumoavia satuhetkiä pienille kirjastolaisille vauhdissa mukana puhuva maskottimme Villi- Rilli Kyyti.fi sivusto Kymenlaakson Kyyti-kirjastojen yhteinen sosiaalinen verkkosivusto avaa käyttöösi monipuolisen kirjastomaailman. Hyppää kyytiin! yhteystiedot ja aukioloajat selaa kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia, lehtiä, pelejä lukuvinkkejä omien lainaustietojen katselua, uusintaa varaustoiminnot blogeja keskusteluja Tapahtumia ja näyttelyitä Kirjastossa voit kokea elämyksiä tapahtumissamme, tavata tuttuja, oleilla ja viihtyä vaihtuvia näyttelyitä useissa kirjastoissa kirjailijavierailuja satutunteja tapahtumia laidasta laitaan: musiikkia, käsityöhetkiä, keskustelutuokioita Mediamaja Kirjaston Mediamajassa järjestetään tapahtumia ja toimintaa nuorille ja maahanmuuttajille mediakasvatusta peli-iltoja, kerhoja, työpajoja, kursseja konsertteja musiikinopetusta, videokuvausta, animaatiotuotantoa Tarkemmat tiedot osoitteessa Minun Kouvolani 2010 Uusi Kouvola täyttää yhden vuoden. Kaikilla meillä uusilla ja vanhoilla kouvolalaisilla on tunnehistoriaa kotiseudustamme. Minun Kouvolani hanke kerää ja tuottaa näitä tunteita nähtäväksi, kuultavaksi ja luettavaksi. Kyseessä on taideprojekti, jolla uusi upea suurkaupunkimme saadaan näkyväksi ja ilmapiiriltään viihtyisäksi. Kouvolan Taidemuseon näyttelyt 2010 Uusia tuulia, Kouvolan taidemuseon kokoelmanäyttely asti Maria Kausalainen Yhdessä Elämä on ilo, Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry Minun Kouvolani -hankkeeseen liittyvä Poikkitaiteellinen näyttely Maria Kausalainen, Yhdessä, 2009 Vieno Elomaa, Sininen sommitelma, 1969 Kouta-galleria Heidi Lipiäinen Markku Metso Marleena Liikkanen Galleria Hanna Peräkylä, Sininen kaupunki, Akryylimaalauksia Eeva Tervonen, Matkalla, Akvarelleja, öljyvärimaalauksia Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry, Elämä on ilo, Työt, joita pitää/voi kosketella Markku Vanhalakka, Return of the Mummu III, Valokuvia Minun Kouvolani Tervetuloa! Kouvolan taidemuseo Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Kouvola Lähde liikkumaan Liikuntapalvelut tarjoaa monipuolista ohjattua liikuntaa kaupunkilaisille. Eläkeläisille, työttömille ja erityisliikkujille suunnatut tunnit järjestetään pääsääntöisesti päivisin. Työikäisten ja lasten tunnit sijoittuvat ilta-aikoihin. Aamuvirkuille on tarjolla tunteja, jotka alkavat jo ennen aamukahdeksaa. Lasten ja nuorten kohdalla toiminta painottuu uimaopetuksen ja erityisliikunnan puolelle sekä loma-aikojen toimintaan. Kevätkausi (ei hiihtolomaviikolla ) Tarjontaamme eri puolilla kaupunkia: vesiliikunta ja vesijuoksu kuntosaliryhmät lihaskunto+venyttely venyttely sovellettu kuntosali (toimintakyvyltään rajoittuneille, jotka tarvitsevat avustusta laitteiden käytössä) selkäryhmä tuolijumppa tasapainoryhmä toimintakykyryhmä (jatkoryhmä terveyskeskuksen kuntoutuksesta) motori-liikuntakerhot ja erityislasten uintikerhot vammaisille lapsille vammaisten palloilu, mielenterveyskuntoutujien liikunta, kehitysvammaisten liikunta, muistisairaiden ryhmä Kysy liikunnanohjaajiltamme vapaita paikkoja liikuntaryhmissä! Keskusta puh , , Kuusankoski puh , , Valkeala puh , Inkeroinen/Myllykoski puh Jaala puh Elimäki puh Kokeile eri liikuntalajeja opastetusti Säännöllisten viikkotuntien lisäksi järjestämme yksittäisiä opastuksia, testejä ja kursseja eri puolilla kaupunkia. Osallistumalla tunnille pääset kokeilemaan lajia asiantuntijan opastuksella mieleistäsi lajia voit jatkaa joko omatoimisesti tai ryhmässä. Kevään 2010 opastukset: kuntosalin starttikurssit (8 krt >tavoitteena ohjata itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun) vesijuoksuopastukset eri uimahalleissa kävelytestit kuntosaliopastukset tilatut ryhmät ja luennot toiveen mukaan Syksyllä alkanut uutuustoimintamme perheliikunta jatkuu yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa -erilaisia aktiviteetteja/ryhmiä perheenjäsenille samanaikaisesti samassa paikassa. Opastustuntien aikataulut ja lisätietoa löydät nettisivuiltamme

9 Opintielle - haku käynnissä 9 Päivähoitoon Haku alkavalle toimintavuodelle on Hoitopaikkoja tarjoavat päiväkodit, kotiperhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit. Hakemukset voi tehdä sähköisellä lomakkeella osoitteesta Sivustoilta löytyy myös tulostettava lomake. Lapselle aikaisemmin myönnettyä hoitopaikkaa ei tarvitse hakea uudelleen. Lisätietoja: Päiväkodit, yhteispalvelupisteet ja /varhaiskasvatus. Helena Kuusisto puh Satu Hyytiä puh Anja Kettunen puh Asta Nikander puh Eskariin Esiopetukseen ilmoittautuminen toimintavuodelle alkaa. Kaikille vuonna 2004 syntyneiden lasten huoltajille lähetetään viikolla 8 tiedote esiopetuksen järjestämisestä. Tiedotteesta selviävät esiopetuksen järjestämispaikat. Kirjeen mukana lähetetään lomakkeet esiopetukseen ilmoittautumiseen ja päivähoitoon hakemiseen sekä tietoa esiopetuskuljetuksista. Esiopetukseen ei ole mahdollista ilmoittautua sähköisesti. Lapsella on oikeus saada esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Oikeus on myös niillä viisivuotiailla, joille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esiopetusikäiset lapset ovat oikeutettuja esiopetuksen lisäksi tarvittavaan päivähoitoon. Esiopetusta järjestetään koulujen toimintapäivien mukaisesti, lukuun ottamatta lauantaipäiviksi sovittuja koulupäiviä. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä joko klo tai klo Ensimmäinen esiopetuspäivä on torstai Lisätietoja: Helena Kuusisto puh Satu Hyytiä puh Anja Kettunen puh Asta Nikander puh Maija Saksa puh Sari Keskinen puh Kouluun Koulu alkaa 12. elokuuta 2010 ja opintielle astuvat vuonna 2003 syntyneet lapset ja vuonna 2002 syntyneet, jotka ovat lykänneet koulunkäynnin aloittamista vuodella. Lisäksi koulukäynnin voivat aloittaa vuonna 2004 syntyneet pidennetyn oppivelvollisuuden lapset. Koulutulokaskirje lähetetään koulutulokkaille viikolla 8. Huoltaja täyttää kouluun ilmoittautumislomakkeen, joka palautetaan koululle viikolla 10. Samalla viikolla palautetaan myös hakemus toissijaiseen kouluun. Lomakkeita saa myös / perusopetuksen sivuilta. Svenska Skolan on luokille opetusta tarjoava koulu Kuusankoskella ja kouluun voivat hakea oppilaat, joiden äidinkieli on ruotsi. Kouluun voivat hakea myös oppilaat, joilla on muutoin riittävä ruotsin kielen taito. Tarvittaessa suoritetaan kielitaitoa mittaava testi. Jokaiselle koulutulokkaalle määritellään lähikoulu, jossa oppilaalle on varattu oppilaspaikka (perusopetuslaki 6 ). Jos oppilaan koulumatka ylittää kolme kilometriä, on hänellä oikeus koulukuljetukseen. Lapsi voi pyrkiä myös muuhun kuin lähikouluunsa. Toissijaiseen kouluun on aina haettava ja oppilaspaikan voi saada, jos kyseisen koulun alkavassa luokassa on tilaa. Huoltaja vastaa oppilaan koulumatkoista toissijaiseen kouluun. Pienryhmä- ja erityisluokkapaikoille sijoittuminen tapahtuu huhtikuun aikana. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluvat ensimmäistä ja toista luokkaa käyvät oppilaat sekä erityisopetuksessa olevat oppilaat. Iltapäivätoimintaan haetaan erillisellä hakulomakkeella, joita on saatavissa perusopetuksen sivuilta, esiopetusta antavista yksiköistä, yhteispalvelupisteistä, ip-ryhmistä ja kouluilta. Hakuaika iltapäivätoimintaan päättyy Lisätietoja: Maija Saksa puh Sari Keskinen puh Pirjo Piiroinen puh Satu Kyläkallio puh sekä koulujen rehtorit Koulujen työpäivät lukuvuodelle Peruskoulut ja lukiot Syyslukukausi Syysloma (vko 43) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) KSAO Syyslukukausi Syysloma (vko 43) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) II-asteen yhteishaku ovella Nyt on aika miettiä jatko-opintoja. Toisen asteen yhteishaku on maaliskuussa Yhteishaku on jo muutaman vuoden ollut netissä Mikäli opiskelupaikka lukiossa tai ammattiopistossa ei ensimmäisellä kerralla avaudu muista myös täydennyshaku heinäkuussa. Muita vaihtoehtoja ovat myös Ammattistartti, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä kymppiluokka. Näihin haetaan erillishaussa. LUKIO ON ELÄMÄSI PARASTA AIKAA! Valitse lukio kaupunkimme kattavasta tarjonnasta ja saat kehittymisen, kaveruuden ja oppimisen tilaisuuden tärkeässä elämänvaiheessa. a. vahvat valmiudet mihin tahansa korkea-asteen opintoihin. kielitaidon ja laajan yleissivistyksen elämääsi varten. arvostetun yo-tutkintotodistuksen ja lukiotodistuksen samalla alla kertaa. Anjalankosken lukio Elimäen lukio Iltalukio Kuusankosken ke lukio Lyseon lukio Yhteiskoulun un lukio Valkealan lukio Lukioon tähtääville on monta vaihtoehtoa Kouvolassa on kuusi päivälukiota ja iltalukio. Iltalukio on hyvä vaihtoehto yhdistää työskentely ja opinnot. Ammatillinen koulutus tarjoaa työssäoppimista Ammattiopistossa ei kuluteta pelkästään koulun penkkiä. Opiskelu on monipuolista ja tekemiseen kannustavaa. Opiskelijat toteuttavat projekteja, näytöksiä, messuja ja teemapäiviä ravintoloissa. Kansainvälinen toiminta on vilkasta kolmannen vuoden aikana opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä työssäoppimisjaksolle ulkomaille. Kouvolan seudun ammattiopistossa voi myös suorittaa kaksoistutkinnon eli valkolakin ja ammatillisen tutkinnon kolmessa vuodessa. Koko lukion oppimääärän suorittamiseen menee neljä vuotta. Ammattiopistosta valmistuva saa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Löydä oma alasi! Ammattilaisille on kysyntää! Tiedätkö mikä sinusta tulee isona? Maailma on mahdollisuuksia täynnä niin myös KSAO. Klikkaa ihmeessä ja tutustu koulutustarjontaamme. Vaihtoehtoja on lähes neljäkymmentä. Tiesitkö muuten, että samalla kun saat itsellesi ammatin voit halutessasi myös suorittaa ylioppilastutkinnon ja lukion koko oppimäärän? Kaksi kärpästä neljässä vuodessa ei hassumpaa vai mitä? Meille voit hakea yhteishaussa

10 10 Mukavaa menoa Uimaopetusta kaikenikäisille Kouvolan uimahalleissa sinuiksi veden kanssa Kouvolan kaupungin uimahallit tarjoavat monipuolisia palveluja veden ystäville. Nuorimmat uimarit ovat vauvoja, mutta uimakouluja järjestetään myös aikuisille. Veden kanssa voi ystävystyä vanhemmallakin iällä. Eri ikäryhmille on tarjolla myös monenlaista ohjattua vesiliikuntaa kuten vesijuoksua ja -jumppaa. Kouvolan alueella on kuusi uimahallia, jotka tarjoavat mainiot puitteet vesiliikuntaan: Kuusankosken uimahalli + sopii erityisesti perheen pienimmille sillä lastenaltaan veden lämpötila aina + 32 C ja altaan muoto suosii lapsia + hyppypaikat 1 m ja 3 m, syvyyttä sukeltamiseen + poreallas + yksityinen kahvioyrittäjä + kaksi tilaussaunaa ns. perhesaunaa + kesäisin lasten ulkoallas Valkealatalon uimahalli + sopii hyvin veteen totuttelijoille matalan lastenaltaan ansiosta sekä isoon altaaseen totuttelijoille + talvisin avantouintimahdollisuus Likolammessa, myös rantasauna + niskahierontasuihku, porealue + viikonloppuisin vauvauintikauden aikana lämmin vesi (noin C) sekä pienessä että isossa altaassa + yksityinen kahvioyrittäjä + höyrysauna Kouvolan uimahalli (Urheilupuisto) + iso allas sopii sekä aikuisille että uimataitoisille lapsille + ison altaan syvyys mainio sukelteluun + hyppypaikat 1 m, 3 m ja 5 m + hierontapiste isossa altaassa + pienessä altaassa liukumäki ja vesisieni sekä erilainen kolmiomainen muoto + kesäisin 20 m pitkä ulkoallas ja aidattu pihaalue nurmikkoineen on hellepäivien keidas kaupungin keskustassa + yksityinen kahvioyrittäjä + tapahtumia esim. Pellehyppyjen SM show monena vuotena Haanojan haali + pieni allas veteen totuttelijoille sopivan matala, ison altaan matala pääty veteen totuttelijoille + kylmäallas ja kuuma-allas + yksityinen kahvioyrittäjä Inkeroisten uimahalli + vastaremontoitu + asiakas-wc pienen altaan vieressä + poreallas, kylmävesiallas, uintimahdollisuus vastavirtaan, päätyporeita + pienessä altaassa vesisieni Korian Puustellin uimahalli + terapia-allas lämminvesiallas poreineen + pieni allas ja liukumäki + iso allas + höyrysauna + kahvila Haanojan, Valkealan ja Inkeroisten uimahallit soveltuvat hyvin liikuntarajoitteisten käyttöön, sillä tilat ovat samassa tasossa. Inkeroisten ja Kuusankosken uimahalleissa on allashissi, Valkealatalossa altaaseen pääsee luiskaa pitkin. Korian Puustellin uimahalli on yksityinen, sen kanssa neuvotellaan sopimusta yhteistyömuodoista. Kevään uimaopetus Viikot 3-12 lasten uimakouluja iltapäivisin Haanojan Haalilla Viikot 3-19 lasten uimakouluja iltapäivisin Kuusankosken uimahallilla Veteentotuttelu, Alkeis 1 ja Alkeis 2 sekä Jatko 10 m uimaopetukseen. Koululaisten uimaopetusta järjestetään kevätlukukauden aikana kaikissa uimahalleissa klo 9-14 välillä (ei hiihtolomaviikolla). Kevään mittaan järjestetään uimakouluja lapsille myös Valkealatalossa ja Inkeroisissa. Kesäuimakoulut aloittavat Kuusankoskella ja Urheilupuiston uimahallissa alkukesästä ja rantauimakoulut toteutetaan kolmella rannalla. Lisätietoja uimakouluista saa netistä www. kouvola.fi/uimaopetus uimahalleista sekä lehti-ilmoittelun kautta. Hiihtolomaviikon uimahalliohjelmista tiedotetaan erikseen eli tulossa on mm. ohjattuja vesiseikkailuja ja vesidiskoja lapsille! Uimaopetuksen yhteyshenkilö, Maria Hyppänen puh Kansalaisopiston juhlavuoden kevätmenot Kouvolan kansalaisopisto on viettänyt kuluvana lukuvuonna 90. juhlavuottaan. Kansalaisopiston kevät tarjoaa lähes 650 kurssia, konsertteja, muisteloja sekä yleisölle avoimen 90-vuotisjuhlan huhtikuussa. Kevät huipentuu tuttuun tapaan eri ryhmien näyttelyihin. Kevään 2010 tapahtumia klo Kansalaisopiston 90-vuotisjuhla, Kouvola-talon musiikkisali, klo teatterimatka Kukkaistyttö, Helsingin kaupunginteatteri, hinta 60e Kouvola Kuvataideryhmien kevätnäyttely, Kouvola-talo Käden taito -ryhmien kevätnäyttely, Kouvolan pääkirjaston näyttelytila Koukussa käsitöihin yhteisnäyttely, Kouvola-talon käsityögalleria Kuvataide- ja käsityötaidekoulujen kevätnäyttely, Kouvola-talo klo 18 Musiikkimatinea, Kouvolan taidemuseo Kouvolan runoryhmän matineat Helvi Juvosen runoista Kirjaston auditorio, ma klo 12 Taidemuseo, ti klo Kirjaston auditorio, to klo Kirjaston auditorio, ma klo 12 Kuusankoski Maalattuja kankaita näyttely, Kuusankosken kirjaston näyttelytila Kuvataidekoulun kevätnäyttely, Kuusankoskitalon galleria Kädentaitojen ryhmien kevätnäyttelyt Voikkaan ryhmät: Voikkaan työväentalo Kuusankosken ryhmät: Kuusankoskitalon galleria Kuusankosken kuvataideryhmien kevätnäyttely, Naukion sauna Kuusankosken tilkkutyöryhmien kevätnäyttely, Kuusankoskitalon galleria Valkeala Kuvataide- ja käsityökoulujen kevätnäyttely, Kustaan Galleria Kuvataideryhmien kevätnäyttely, Kustaan Galleria klo Suomalaisen musiikin konsertti, Valkealan kirkonkylän Nuorisoseurantalo Käden taitojen ryhmien kevätnäyttely, Valkealan lukio Elimäki Kuvataide- ja käden taito -ryhmien kevätnäyttely, Elimäen entinen kunnanvirasto ja kirjasto Elimäen osaston kevätkonsertti, Elimäen seurakuntakeskus klo Jaala Käden taito - ryhmien kevätnäyttely, Jaalan taidetupa Kuvataideryhmien kevätnäyttely, Jaalan taidetupa Vauvat vedessä Kuusankosken uimahallissa, Haanojan Haalissa, Valkealatalossa ja Inkeroisten uimahallissa on mahdollisuus harrastaa vauva- ja perheuintia. Vauvauinnin paras aloitusaika on, kun vauva on 3-5 kuukautta ja painoa on vähintään viisi kiloa. Vauvauinti on perheen yhteinen harrastus, jossa vauva on keskipisteenä. Toiminta tapahtuu aina lapsen ehdoilla, tavoitteena on kasvattaa lapsesta turvallisesti veden ystävä. Toimintaa ohjaavat SUH:n kouluttamat, ammattitaitoiset ohjaajat. Vauvauintien yhteyshenkilö, Marja Puolakka puh Vauvauinnit alkavat elokuussa ja jatkuvat keväällä touko-kesäkuulle. HAKUAIKOJA LIIKUNTATILOIHIN Kesäkaudelle myönnetään vuoroja sisäliikuntatiloihin, ja ulkoliikuntatiloihin siten kuin sää mahdollistaa kenttien käytön. Viimeinen hakupäivä ke Hakemuslomakkeen saat Kouvolan nettisivuilta tai liikuntapalveluista Kouvolatalosta. Talvikaudelle vuoroja haetaan viimeistään pe Haettavina ovat kaikki sisäliikuntatilat myös jäähallit. Koulujen liikuntasaleihin vuoroja myönnetään ajalle Vakiovuorot anotaan kirjallisesti, kaupungin Internet-sivuilta tai liikuntapalveluista saatavalla lomakkeella, joka palautetaan määräajassa osoitteeseen: Kouvolan kaupunki, Liikuntapalvelut, Varuskuntakatu 11, Kouvola tai sähköisesti: liikunta@kouvola.fi

11 KETTERÄ KUMPPANI 11 Urheiluakatemiasta vetovoimaa kaupungille Kouvolan urheiluakatemia on Kymenlaakson Liikunnan, Kouvolan kaupungin, urheilijoiden, oppilaitosten ja seurojen vä linen yhteistyöverkosto, joka aloitti toimintansa elokuussa Urheiluakatemia tukee, kannustaa ja edistää kilpaurheilijoiden urakehitystä sekä siihen liittyvää fyysistä ja henkistä kasvua. Urheiluakatemia mahdollistaa yhteistyössä koulujen kanssa urheilijan harjoittelun osin koulu päivän aikana. Kouvolan urheiluakatemian yhtenä tarkoituksena on toimia Kouvolan kaupungin vetovoimate kijänä opiskelijoiden valitessa jatko-opiskelupaikkojaan. Urheiluakatemian pääpaino on toisella asteella opiskelevien urheilijoiden opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Urheiluakatemiassa on lukuvuonna mukana 126 urheilijaa, 19:sta eri urheilulajista. - Kouvolan kaupungin syntyminen reilu vuosi sitten vaikutti positiivisesti urheiluakatemian toimintaan, kertoo Kouvolan urheiluakatemian koordinaattori Timo Pahkala. - Akatemian hallinto keventyi huomattavasti uuden kaupungin syntyessä ja vapautti tarvittavia resursseja päivittäiseen valmennus- ja koordinointityöhön, Pahkala iloitsee. -Yhteistyö Kouvolan kaupungin ja akatemiaa hallinnoivan Kymenlaakson Liikunta ry:n kanssa on ollut erittäin tiivistä ja projekti on tarkoitus saattaa vuoden 2010 aikana loppuun siten, että akatemialla on päätoiminen johtaja vuoden 2011 alusta ja akatemian valmennuslajeillekin on luvassa korvauksia elokuusta 2010 lähtien, kertoo Kouvolan kaupungin toisen asteen tilaajapäällikkö Veikko Niemi. Kouvolan kaupunki toimii akatemian päärahoittajana, joten kaupungilla on näin ollen erittäin vahva rooli akatemian kehittämisessä tulevaisuudessa. - Kouvolan urheiluakatemian rahoitustarpeen kasvaessa, kasvaa myös yksittäisen akatemiaurheilijan vastuu, korostaa Timo Pahkala ja jatkaa että - lukuvuonna kaikilta akatemiaoppilailta tullaan perimään urheilija/ valmennusmaksua, joka on maksimissaan 100 euroa lukuvuodelta. - Kouvolan urheiluakatemia tulee anomaan Suomen Olympiakomitealta vuonna 2011 huippu-urheiluakatemiastatusta, kertoo Timo Pahkala ja arvioi, että statuksen saaminen tietäisi ennen kaikkea Kouvolan urheiluakatemian selkeää profiloitumista suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä ja toisi varmasti lisää vetovoimaa kaupungille ja kehittäisi entisestään kaupungissa toimivien urheilutahojen yhteistyötä. Valmennus ja tukipalvelut Valmennus tapahtuu koulun työpäivinä tiistaisin ja torstaisin klo välisenä aikana. Akatemiaoppilaiden valmennuksesta vastaavat nimetyt akatemia valmentajat sekä seuravalmentajat. Urheiluakatemian lukuvuoden valmennuslajit ovat jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu. Urheiluakatemian kautta on mahdollista saada ilmaiseksi tai edullisin hinnoin myös tukipalveluja mm. hieronta-, lääkäri - ja fysioterapiapalveluista. Kouvolan urhei luakatemian oppilaat saavat käyttöönsä kaupungin liikunta- ja nuorisolautakun nan myöntämän urheilijakortin, jonka avulla akatemiaoppilaat pääsevät ilmai seksi käyttämään kaupungin omistamia liikuntapaikkoja (uimahallit/kuntosalit). TP HAKEMINEN URHEILUAKATEMIAAN Kouvolan urheiluakatemiaan lukuvuodelle haetaan yhteishaun yhteydessä erillisellä hakulomakkeella, joita saa koulun opinto-ohjaajilta tai urheiluakatemian internetsivuilta. Hakemukset on toimitettava klo mennessä osoitteella: Kymenlaakson Liikunta ry Kouvolan urheiluakatemia Ilmarinkuja 3, Kouvola. Lisätietoja ja tiedustelut: Kouvolan urheiluakatemia koordinaattori Timo Pahkala puh , timo.pahkala@kymli.net URHEILUAKATEMIASSA MUKANA OLEVAT OPPILAITOKSET: Kouvolan yhteiskoulun lukio Kouvolan Lyseon lukio Kuusankosken lukio Anjalankosken lukio Valkealan lukio Elimäen lukio Kouvolan seudun ammattiopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu URHEILUAKATEMIAN VALMENNUS- JÄRJESTELYISSÄ MUKANA OLEVAT SEURAT: FC Kuusankoski ry, Pilkanmaan Pilke ry, Kouvolan Painijat ry, Korian Ponsi ry, Kouvot ry, Purha ry, Kumu Junior Team ry, Sudet ry, Kymen Jousi ry, Kouvolan Hiihtoseura ry, Kouvolan Urheilijat ry, Kouvolan Lentopalloilijat -57 ry, Kouvolan Uimarit ry, Valkealan Kajo ry, Voikkaan Viesti ry, Anjalan Liitto ry, Valkealan Kiekko ry, Kouvolan Kiekko -65 ry, Puhti ry, Kausalan Yritys ry, Kouvolan Pallonlyöjät ry, Kouvolan Rasti -72 ry, Kouvolan Terpsikerho ry, Kouvolan Jenkkipallo ry ja Myllykosken Pallo -47 ry. Lisäksi muutamien seurojen kanssa tehdään yhteistyötä, mutta heidän kanssaan ei ole virallista yhteistyösopimusta allekirjoitettu. Kansainvälistä korkeakoulutusta Kymenlaakson AMK:ssa KyAMK:ssa sosiaalialaa opiskeleva Sanna Hälvä pitää opinahjostaan. Mielestäni KyAMK tarjoaa laadukasta, monipuolista ja ajanmukaista opetusta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu elävöittää maakunnan kahden suuren, Kouvolan ja Kotkan elämää tuomalla kaupunkeihin yhteensä seitsemisensataa uutta opiskelijaa joka vuosi. Kymenlaakso tarjoaa opiskelijalle mukavan opiskeluympäristön, jossa opiskelijat otetaan huomioon. Opiskelijaelämää helpottaa muun muassa Opiskelijan Kymenlaakso -hanke. Opiskelijan Kymenlaakso on hanke, jonka tavoitteena on kerätä yhden katon alle seutukunnalla tarjolla olevia opiskelijaetuuksia. Hankkeen tuloksena korkeakouluopiskelijoiden opiskelijakorttia vilauttamalla saa etuja monesta asiasta. Tarjolla on alennuksia ja muita etuja niin kulttuuritarjontaan, ravintoloihin, liikuntapalveluihin kuin koruihin ja kodin sisustukseenkin. Etuja opiskelijoille tulee koko ajan lisää, ajan tasalla oleva lista kannattaa käydä kurkkaamassa nettisivuiltamme opiskelijankymenlaakso.fi, vinkkaa hankkeen vetäjä Sanna Hälvä. KyAMK:n opiskelijakunta Klaanin toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Sanna opiskelee sosiaalialaa Sairaalamäen kampuksella. Kouvola on mainio opiskelukaupunki, sillä kulkuyhteydet tänne ovat hyvät, asuminen on edullista ja ihmiset ovat ystävällisiä. Hienoa on myös, että täällä on paljon erilaisia tapahtumia sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Yhdessä kampuksilla Kasarminmäen kampus Kouvolan keskustan tuntumassa kokoaa vanhojen punatiilirakennusten kattojen alle tällä hetkellä viestinnän ja liiketalouden tulevia ammattilaisia. Alkukesästä 2010 valmistuva Paja kutsuu mukaan myös muotoilun ja restauroinnin opiskelijat. Sairaalamäen kampuksella puolestaan opiskelevat tulevat sosionomit, vanhustyön kuva Kymenlaakson ammattikorkeakoulun arkisto asiantuntijat eli geronomit sekä terveydenhoitajat. Kotkan kampuksilla opiskellaan tekniikkaa, merenkulkua, liiketoiminnan logistiikkaa sekä terveysalaa. Kaiken kaikkiaan KyAMK:ssa on noin 4300 opiskelijaa, jotka ovat valmistuttuaan haluttuja osaajia työmarkkinoilla. KyAMK:ssa opiskelijat pääsevät solmimaan kontakteja työelämään jo opintojen aikana yritysten kanssa yhteistyönä toteutettavissa projekteissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yli sata partnerioppilaitosta lähes 30 maassa takaavat sen, että halukkaat opiskelijat saavat kansainvälistä kokemusta. Euroopassa, Venäjällä, Baltian maissa sekä Aasiassa pääsee laajentamaan tietämystään ja hankkimaan korvaamattomia kokemuksia. Myös kotimaassa kansainvälistyminen onnistuu, sillä KyAMK:n saapuu vuosittain noin 150 vaihtoopiskelijaa! OS Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen sekä ylempien AMK-tutkintojen yhteishaku Kurkista KyAMK:n koulutustarjonta osoitteesta Opiskelijan Kymenlaakso AMK-tutkinto vastaa alempaa korkeakoulututkintoa. Ylempi AMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.

12 12 KETTERÄ KUMPPANI Uusia työpaikkoja on syntynyt taantumasta huolimatta Potkua bisnekseen Kinnon yritysklinikalta Alueen pk-yrityksiä vuoden 2008 alusta lähtien palvellut Kymenlaakson pk-yritysklinikka hanke on päättymässä. Nyt on loppukirin paikka ja projektipäällikkö Katriina Lindroos kehottaakin yrityksiä, jotka suunnittelevat erilaisia kehittämistoimia, ottamaan yhteyttä. Vielä ehtii! Yritysten tarpeet kartoitetaan maksuttomalla kehittämistarvekeskustelulla. Noin tunnin kestävä tarvekartoitus saattaa johtaa siihen, että yrityksessä pian ollaan toteuttamassa pitkään hautunutta kehittämisideaa, josta rahoittajatkin innostuvat. Tuloksena voi toki olla pienempikin arjen toimintaa helpottava, tehostava tai osaamista kasvattava asia yrityksen tarpeeseen, sanoo Katriina Lindroos. Yritysten kehittämistarpeet ovat moninaisia: sukupolven- tai omistajanvaihdos, henkilöstövalmennus, johdon sparraus, markkinoinnin kehittämistoimet tai rahoitussuunnitelmat vaihteleviin tarpeisiin. Myös uuden tuotteen tai palvelun kehittämissuunnitelmat tai erilaisiin sopimuksiin liittyvien juridisten asioiden hoito voi tulla kyseeseen. Kymenlaakson pk-yritysklinikka hanke on suunnattu erityisesti yli viisi henkilöä työllistäville pkyrityksille. Tapauskohtaisesti klinikan palvelujen piiriin on kelpuutettu myös pienempiä yrityksiä. Alun kehittämistarvekeskustelusta yritys saa kirjallisen raportin ja ehdotuksen jatkotoimista, joiden kustannuksia klinikka tukee. Pohjoisen Kymenlaakson alueella Kymenlaakson pk-yritysklinikka on kahden toimintavuotensa aikana kartoittanut noin 70 yrityksen kehittämistarpeita. 26 yritystä on ryhtynyt kehittämistoimiin ja kymmenkunta harkitsee sellaisia. Yritysklinikan avun turvin yrityksissä on pystytty esimerkiksi hakemaan rahoitusta tai teettämään auditointeja. Yrityksiä on myös ohjattu muiden neuvontaja rahoittajaorganisaatioiden piiriin, esimerkiksi ELY-keskukseen tai ProAgria Kymenlaaksoon. KL Uusia työpaikkoja on syntynyt Eräs yritysklinikan asiakkaista on Kuusankosken Lääkärikeskus Oy. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Toropainen pitää kokemusta myönteisenä. Hän toteaa, että kynnys osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin jatkossakin madaltui merkittävästi. Yritykseemme syntyi kehittämissuunnitelmien ja toimenpiteiden seurauksena yhdestä puoleentoista vuosityöpaikkaa lisää, toteaa Toropainen. Kuusankosken Lääkärikeskus laajensi toimintaansa kuluvan vuoden alussa avaamalla toisen toimipaikan Kouvolassa. Samalla yritys muutti nimensä Kouvolan Lääkärikeskukseksi. Kuusankoskella ja Kouvolassa toimiva AutoPro sai yritysklinikan kautta apua rekrytointiin. Uusia työpaikkoja on syntynyt neljä. Työ pitää meidät kiireisinä emmekä itse olisi kyenneet hoitamaan rekrytointiin liittyviä yhteydenottoja. Yritysklinikan kautta päädyimme ostamaan rekrytointipalvelut konsultilta, joka haastattelujen lisäksi hoiti myös uuden työvoiman sisäänajon. Näin onnistuimme myös antamaan yrityksestämme työnantajana paremman kuvan kuin kiireen keskellä olisimme onnistuneet, kertoo Petteri Salminen AutoProsta. Lähtökohta meillä oli, että hankkeen turvin työllistäisimme ainakin yhden uuden henkilön ja jos sopivaa työpaikkaa ei olisi, tekisimme sellaisen. Lopulta palkkasimme neljä uutta henkilöä. Osittain tämä on yritysklinikan ansiota mutta toki suhdanteetkin ovat olleet meille suotuisat. Taantuman aikana ihmiset eivät vaihda autoa vaan huoltavat vanhaa. Yhteystiedot: Kymenlaakson pk-yritysklinikka -hanke, Kinno Oy, kehityspalvelut Katriina Lindroos puh Projektipäällikkö Katriina Lindroos yllyttää kehittämisideoita hautovia yrittäjiä ottamaan yhteyttä. Yritysklinikka-hankkeessa on loppukiri, mutta mukaan ehtii vielä. Kouvolan TILTU hakee uusia kumppanuusmalleja Kouvolassa etsitään nyt todenteolla uudenlaisia toimintamalleja yritysten ja julkishallinnon yhteistyölle. Haussa on kumppanuusmalli, jolla tavoitellaan pysyviä vaikutuksia seudun elinkeinoelämään eli uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä entistä tarvelähtöisempiä palveluita sertifioiduilta palveluntuottajilta. Taustalla on näkemys, jonka mukaan julkiset palvelut eivät kykene vastaamaan kasvavaan palveluntarpeeseen esimerkiksi hyvinvointisektorilla. Sinne pitää kohdentaa uudella tavalla tuotettuja uudenlaisia palveluja, työkaluja ja menetelmiä. Palvelutuotanto tulee nähdä entistä tarvelähtöisempänä. Kun resursseja tulee jatkossakin olemaan entistä niukemmin, tulee palvelujen kohdentamisessa noudattaa entistäkin suurempaa tarkkuutta, sanoo Riku Rekonen viitaten ikääntyvään väestöön ja ennustettuun työvoimapulaan. Rekonen toimii projektipäällikkönä vuodenvaihteessa käynnistyneessä Kouvolan TILTU hankkeessa. Se hakee uudenlaista kumppanuuden mallia, joka hyödyttäisi paitsi palvelujen käyttäjiä, niiden tarjoajia, julkishallintoa ja tätä kautta myös Kouvolan seudun elinkeinoelämää, mieluiten pysyvästi. Kaavaillun uudenlaisen kumppanuuden osapuolet; Kouvolan yrittäjät ja julkishallinto eli Kouvolan kaupunki, ovat varovaisesti kosiskelleet toisiaan jo tovin. Jo kuntaliitoksen valmistelun yhtey dessä seudun yrittäjät viestittivät kiinnostuksestaan osallistua sen tyyppisten palvelujen tuottamiseen, jotka yleensä on mielletty julkisen sektorin palveluiksi, kuten hyvinvointipalvelut. Kouvolan TIL- TUn tehtävänä on luoda julkinenyksityinen kumppanuusmallin toiminnalle kuvaus ja tehdä sen periaatteet ymmärretyiksi hankintaprosesseja ja menettelyjä myöten. Jos tavoitteet toteutuvat, on uudenlainen palveluiden tuottamismalli ennen pitkää poikinut Kouvolaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, palveluntuottajat on sertifioitu ja hankintojen kilpailuttaminen toimii. Se tarkoittaa, että tarjouspyynnöt onnistuvat ja että tarjousten määrä sekä laatu paranee. Palveluja tuottavat yritykset ovat solmineet strategisia verkostoja ja yhteistyö eri osapuolten välillä toimii. Kouvolan TILTUn tavoitteisiin pääsy edellyttää avointa ja ennakkoluulotonta lähestymistapaa. Riku Rekonen perää myös yhteisvastuuta. Nyt vaaditaan tahtoa yhteistyöhön. KL kuva kirsi laakso Nyt vaaditaan tahtoa yhteistyöhön, toteaa Kouvolan TILTUn projektipäällikkö Riku Rekonen. Kouvolan TILTU Toteutusaika: Rahoittajat: Kymenlaakson liitto, Kouvolan kaupunki, yritykset Yhteystiedot: Kouvola Innovation Oy, kehityspalvelut Riku Rekonen, projektipäällikkö Puh tai Ajatuksissa oma yritys? Meiltä faktaa suunnittelun tueksi: maksutonta neuvontaa alkaville yrittäjille asiantuntija-apua jo toimivien yritysten kehittämiseen neuvontaa 24/7 - Yritystulkki katso: www. kinno.fi Apunasi myös seudullinen yritysrekisteri ja rekisteri vapaista toimitiloista Tule käymään! Kinnon Yrityspalvelut osoitteessa: Vartiotie 4, Kouvola Puh

13 KIEHTOVA KAUPUNKI 13 Uudet opastetut retket ja teemakierrokset Monipuolisesta retkipakettitarjonnasta on erityinen hyöty ryhmämatkailijoille. Runsaan valikoiman myötä vaakakuppi kallistuu retkikohteen valinnan suhteen helpommin juuri Kouvolan alueeseen. Kouvolassa ja Iitissä on varsin hyvä tarjonta erilaisia matkailupalveluita. Niitä ei kuitenkaan moni paikallinenkaan aina muista tai tule ajatelleeksi silloin, kun pitäisi järjestää jotain kivaa vaikka oman työyhteisön tyky-toimintana, yhdistyksen virkistysmatkana tai kevätretkenä. Tällaisten asioiden järjestelyt tuppaavat vielä yleensä kasaantumaan kuvat matkailun kuvapankista yhden henkilön niskaan ja juuri silloin, kun siihen vähiten olisi aikaa. Jotenkin asiasta olisi selvittävä ja mieluummin niin, että työkaverit muistaisivat hyvällä. Retkiä jokaiseen makuun Kouvolan Matkailu tarjoaa avuksi hyviä vinkkejä sillä juuri valmistuneessa entistä laajemmassa retkipakettiesitteessä on mistä valita. Esitettä tuotetaan useampi painos vuodessa, jolloin siihen saadaan vaihtelevuutta vuodenaikojen mukaan sekä lisää uusia matkailuyritysten koostamia retkipaketteja. Jos esitteestä ei löydy sopivaa, niin silloin kannattaa vilkaista vielä nettisivustoa jonka retket -osiota päivitetään sitä mukaa kun uusia kierroksia kehitellään. Uuden retkipaketti- ja teemakierrosesitteen myötä voi tutustua kiehtovaan ja kiinnostavaan Kouvolaan mm. Viiniä ja Taidetta tai Puutarhaunelmia -retkien muodossa. Historiallinen osio puolestaan tarjoaa tutustumista Tsaarinajan Kouvolaan, sotilashistoriaan tai Verlan ruukki idylliin veneretken kera tai ilman. Kultturelli-teeman alla ovat erilaiset Kaunisnurmen museokorttelin alueeseen ja muihin museoihin painottuvat retket. Pienoisrautatiemuseo on vielä monilla paikallisillakin käymättä. Entä miten olisi entisajan koulutunti Reginan jalanjäljillä Anjalassa tai opettajatar Kiljanderin johdolla Elimäellä? Luonnollinen Kouvola kutsuu jokiveneen mukana Kymijoelle tai Repovedelle, jossa myös Suomen Kultareitti -risteilyt vetoavat yhä uusiin sukupolviin. Erilaiset luontoaktiviteetit, kuten kalastusretket ovat myös mahdollisia ja hyviä keinoja irtiottoon työn äärestä. Idyllisen Iitin puolella matkailevalle tarjolla on mm. kirkkoveneilyä ja herkuttelua sekä retkiä lähiruokateemalla. Luokkaretket ovat hauskoja ja vauhdikkaita Jokirosvot aarrejahdissa, Mörri Möttösen metsäseikkailut tai Ammoin Ankkapurhassa ovat varmoja Nuorisokeskus Anjalan järjestämiä vetonauloja silloin kun halutaan viedä päiväkoti- tai alakouluikäisiä hauskalle ja vauhdikkaalle luokkaretkelle. Samaan kategoriaan kuuluvat tietysti aina suositut retket Tykkimäen -huvipuistoon, joihin on helppo lisätä joku muukin mukava kohdekäynti kuten koulu-, pienoisrautatie- tai putkiradiomuseo. PH Nouda tai tilaa esite Kouvolan Matkailusta kaupungintalolta ja aloita kevään retkien suunnittelu jo hyvissä ajoin! Retkipakettien ja teemakierrosten valikoima ja yhteystiedot PS. Muista myös sivustollamme oleva tapahtumakalenteri, johon voi ilmoittaa tapahtumia sähköisesti! Mälleistä Venetsiaan ja Ivalosta Taisto Tammeen kuva veli vartiala Tanssiyhtyehistoriaa on tutkittu koko maassa niin vähän, että kuusankoskelainen alan uunituore perustutkimus Valonheittäjien varjossa soittaa Blues, Kuusankosken tanssiyhtyeiden historia tuottaa koko joukon yllätyksiä. Kukapa olisi uskonut, että kolmen tehtaan yhteisöissä Kuusaalla, Kymintehtaalla ja Voikkaalla vaikutti tuona aikana yli 60 paikallisista voimista koottua tanssiyhtyettä. Lisäksi Kuusankoskella toimi vuosina Eino Kantellin perustama ohjelmatoimisto Ajanviihde Oy / Viihdetuotanto Oy, jonka palkkalistoilla oli lähes 30 ohjelmatoimiston omia artisteja säestänyttä taustayhtyettä. Niidenkin muusikoista huomattava osa oli kuusankoskelaisia tai kouvolalaisia. Kuusankoski on tarjonnut vuodesta toiseen leivän lisää noin tanssimuusikolle. Käsitellyn puolen vuosisadan ajanjakson aikana paikkakunnan tanssiyhtyeissä on soittanut lähes 300 kuusankoskelaista tanssimuusikkoa. Tehdasyhteisöjen viihdetoiminta alkoi kehittyä 1900-luvun alussa, kun yhdistystoiminta vilkastui ja 12 tunnin työpäivä lyheni kahdeksantuntiseksi. Tanssien säestäjät olivat aluksi yksittäisiä pelimanneja ja torvisoittokuntia, joiden valtakausi kesti 1920-luvun loppuun. Voikkaalaisista työläispiireistä noussut mandoliini- ja viuluvaltainen kokoonpano Mällit aloitti tanssiyhtyeiden historian 1920-luvun alussa. Kymintehtaalaisen soittokuntataustan omasi taas big band-tyyppinen vuonna 1927 aloittanut orkesteri Jazz Boys Chili Bom. Varsinainen haitarijazzi käynnistyi vuosina kymintehtaalaisten Jazz-Pelikaanin ja Inarin, kuusaalaisen Venetsian ja voikkaalaisen Jazz Sing-Songin voimin, joiden taustavoimina toimivat tehdasyhteisöjen urheiluseurat. Näin alkoi Pohjois-Kymenlaaksossakin uusi jazzin aikakausi, joka todellisuudessa oli tehtaalaisen tanssivan yleisön suosimaa Dallapé-vaikutteita itseensä imenyttä humppafoksin huumaa. Tanssiyhtyeiden ns. vanhan hyvän ajan muodostivat vuodet , jolloin tehdasyhteisöissä kansaa viihdyttivät tyylikkäät suurorkesterit Venetsia, Tempo, Ivalo ja Swingers. Sodan jälkeen laajaa mainetta niittivät vielä suurorkesterit Rytmi-Ystävät ja Kymen Pojat. Sodanjälkeinen tanssikiellon vapauttaminen toi mukanaan lavakauden buumin ja hanurivaltaisen tanssiyhtyekirjon. Ravintolayhtyeiden esiinmarssi alkoi Kuusankoskella vasta 1950-luvun alkuvuosina osuusliikeravintoloiden myötä. Taisto Tammi kiersi maata Matti Mustosen yhtyeen säestämänä keväästä syksyyn vuonna 1965 kuusankoskelais-helsinkiläisellä kokoonpanolla, jonka mainoksista huolehti Ajanviihde Oy Kuusankosken osuusliikkeen sponsoroimana. Kymintehtaan työväentalon vakiosoittajana esiintyi ns. vanhan hyvän ajan tansseissa vuonna 1936 muodikas Dallapén entisellä sousafonilla vahvistettu humppafoksiyhtye Tempo. Koko tanssimusiikkimaailma uudistui 1960-luvulla. Humppa-aallon saralla oli Ka-Ta-Vi-Le legenda. Tangokuume tuotti paikkakunnan oman tähden, kun Kantellin ja Matti Mustosen holhouksessa muovattiin Taisto Lundbergista ensimmäinen valtakunnan tason romanilaulajatähti Taisto Tammi. Kantellin tangotalli toi Kuusankoskelle vuosina tukikohtaansa pitämään mm. Anneli Sarin, Tamara Lundin ja Esko Rahkosen. Myös nuorisobändien vallankumous koettiin samoihin aikoihin, joista kuusankoskelainen The Mods komeili Suosikin kansikuvapoikina, mutta se on jo uuden kirjan aihe. Tämä pian ilmestynyvä tutkimus avaa uuden Kouvolan kaupunginmuseon julkaisujen sarjan. Kirjaa tulee myyntiin Kouvolan taidemuseoon ja Kuusankoskitaloon. KS

14 14 KODIKAS KOUVOLA Kimppakyyti Maksuton Kimppakyyti-palvelu avattu Kouvolassa Kimppakyyti on Kouvolan kaupungin tarjoama maksuton Internetpalvelu, jonka kautta voi tarjota ja hakea kyytiä säännöllistä tai satunnaista matkaa varten. Kimppakyyti säästää kukkaroa ja ympäristöä. Palvelu auttaa työ-, asiointi- ja vapaa-ajan matkustamisen järjestämisessä sekä tarjoaa lisää mahdollisuuksia sinne, minne joukkoliikenteen palvelut eivät oikeaan aikaa ulotu. Palvelu löytyy Kouvolan kaupungin sivustolta osoitteesta www. kouvola.fi/kimppakyyti. Palvelun hyödyntäminen on helppoa: vain rekisteröityminen käyttäjäksi, jonka jälkeen se toimii missä tahansa Internet-yhteyden avulla. Luonnonläheinen Lautaro on kätevästi puolimatkan krouvissa Piiran perheelle. Arto lähtee töihin Kouvolaan, Heli kirkolle ja Saija kouluun kirkolle ja harrastuksiin Kouvolaan. Kimppakyyti tarjoaa vaihtoehdon oman auton päivittäiselle käytölle ja tukee yhteisöllisyyttä. Kimppakyytiä voidaan hyödyntää työmatkailussa, koska useinkaan työpaikat ja työntekijät eivät löydy samalta paikkakunnalta. Palvelua on mahdollisuus käyttää myös tapahtumien yhteydessä. Kouvolan kaupungin yhteistyökumppaneina Kimppakyyti-palvelussa ovat Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ja Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Palvelua ei ole tarkoitettu ammattimaiseen liikennöintiin ja tarjotusta kyydistä ei saa pyytää palkkiota. Se on turvallinen tapa hakea matkaseuraa ja kyytiä, koska rekisteröityminen mahdollistaa palvelun asianmukaisen käytön seurannan. Nummipusulalainen OpenSpace on ideoinut palvelusivuston ja se on käytössä myös Länsi-Uudenmaan kunnissa. Vajaa 20-vuotias Lautaron asuinalue on isoine tontteineen ollut omakotirakentajien suosiossa. Keväällä on lähdössä liikkeelle neljäs rakennusvaihe, joka käsittää 20 omakotitonttia. Vuonna 1996 Valkealan kirkolta Lautaroon muuttanut Piiran perhe on ollut tyytyväinen asuinympäristöönsä. - Kun aloitimme rakennustöitä täällä oli vasta muutama talo valmiina tai rakenteilla. Mäkinen metsämaisema on säilynyt mukavan maalaismaisena, vaikka taloja ympärillä on jo reilut sata. Tontit täällä ovat reilun kokoisia, meilläkin 1600 neliötä. Isompiakin tontteja löytyy, kertoo Arto Piira. - Muutenkin Lautaroa on rakennettu väljästi. Täällä on yksi rivitalo, muutama paritalo ja loput omakotitaloja. Alue on säilynyt siistinä ja rauhallisena. Ikkunoista avautuu kaunis näkymä luontoon ja isoille pihoille, kiittelee Heli Piira. Alkuaikoina Lautaroon oli kaavailtu päiväkoti, ala-aste ja kauppakin, mutta ne palvelut löytyvät edelleen läheltä, reilun kilometrin päästä Jokelasta. Lautaro on aina ollut lapsiperheiden suosiossa. - Linjurilla muutaman sadan metrin päästä pääsee Mikkelin tietä Kouvolaan ja kirkolle muutaman kerran päivässä. Reilun kilometrin päästä Jokelasta mene linjureita useammin. Vaikka Lautaro kätevästi Kouvolan ja Valkealan välimaastossa, hyvien yhteyksien päässä onkin, niin vanhempien kuljetuspalvelut olivat Suosittuun Lautaroon lisää tontteja nuorempana kovassa käytössä. Lentopallotreenit ja pelit aikaisemmin Valkealan Kajossa ja nykyisin Kouvolan KoLessa ja Korian Ponnessa ovat jokaviikkoista rumbaa, kuvailee nykyisin omalla autolla huristeleva Saija. Hän kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä Valkealan lukiosta. Tulevaisuudessa kangastelee kauppatieteen-, sosionomin- tai toimintaterapeutin opinnot. - Mukava työpaikkakin on löytynyt kolmena kesänä vain 1,5 kilsan päästä Käyrälammen uimarannan kioskilta. Muutenkin Käyskillä me nuoret kokoonnumme tapaamassa toisiamme ja nauttimassa rantaelämästä, sanoo Saija. - Kauppa, kampaamopalvelut, kuntosali ja pari pubiakin löytyy vain reilun kilometrin päästä. Valaistulatu ja pururata menevät lähes nurkalta. Käyräjoki komeine koskineen kuohuaa naapurissa ja sen myllyrannassa on kesäisin tapahtumia. Eipä ihme, että viihtyisä Lautaro on aina ollut haluttu asuinalue. Mukavia naapureita tänne on muuttanut mm. Helsingistä, Anjalankoskelta, oikeastaan hyvinkin laajalta alueelta. Täällä vapautuvat talot ovat menneet ripeästi kaupaksi. Ja nythän tänne halajaville tulee 20 uutta tonttiakin ja niidenkin jälkeen Lautaro säilyy väljänä ja mukavan maalaismaisena, iloitsee Arto Piira. UA Lisätietoja: Verkkotiedottaja Heli Veripää, Kouvolan kaupunki, heli.veripaa@kouvola.fi Asiantuntija Niina Asikainen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto / Kaakkois-Suomen ELY-keskus, niina.asikainen@mol.fi KYSELY JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ Kouvolassa on käynnistetty joukkoliikenteen kehittämishanke tukemaan kuntaliitoksen myötä syntyneen Uuden Kouvolan joukkoliikenteen kehitystä. Osana hanketta toteutetaan webropol-kysely, johon voi osallistua kaupungin Internet-sivuilla, osoitteessa Kouvolassa joukkoliikenteen keskeisimmät kehityskohteet. Tulosten perusteella voidaan joukkoliikennettä kehittää parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkilaisten tarpeita vastaaviksi. OSALLISTU KYSELYYN JA VOITA KAUPUNKILIPPU! Vastaa kyselyyn osoitteessa mennessä. Kyselyllä kerätään ajankohtaista tietoa linja-autoreittien, aikataulujen ja pysäkkiolosuhteiden parantamiseksi. Lipputuotteita ja niiden hinnoittelua kehittämällä halutaan kohentaa joukkoliikenteen kilpailukykyä erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla. Kysely on osa joukkoliikenteen kehittämishanketta. Osallistumalla kyselyyn autat Kouvolan joukkoliikenteen kehittämisessä ja samalla voit osallistua kaupunkilippujen arvontaan (á 40 ). Tero Rämä Henkilöliikenteen logistikko puh

15 KODIKAS KOUVOLA 15 Kouvolassa asuu jo yli 80 kansallisuutta. Tänne tullaan työhön, opiskelemaan ja puolisoksi. Jotkut joutuvat lähtemään kotimaastaan henkensä edestä pakolaisina. Kouvolan maahanmuuttoohjelma vuoteen 2016 asti on valmistunut syksyllä. Sen jälkeen se on kiertänyt eri instansseissa tarkentumassa. Maanantaina 15.2.kaupunginhallitus päätti esittää kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle maahanmuutto-ohjelman hyväksymistä. Katukuva kansainvälistyy kuva Richard McGrath tukiperhe- ja ystävätoimintaakaan, luettelee Kurri. Kouvolan korttelikodit toimivat maahanmuuttajien ja kantaasukkaiden mainioina kohtauspaikkoina. Niissä annetaan neuvoja vaikkapa lomakkeiden täyttämisessä tai muissa arkipäivän asioissa. Kodeissa on nettiyhteydet, joten laskujen maksaminen tai muu nettiasioiminen onnistuu korttelikotityöntekijöiden opastuksella. UA Maahanmuuttajapalvelut Kouvolan maahanmuuttotyön visiona on moniarvoinen ja monikulttuurinen Kouvola, jossa maahanmuuttaja voi turvallisesti osallistua oman elämänsä ja suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. - Maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien nopea työllistyminen. Sitä edistetään konkreettisilla kotouttamistoimilla. Täsmälliset ja oikea-aikaiset ammatillisesti laadukkaat toimet tasoittavat kolmen vuoden kotoutumisaikana polkua kohti työelämää. Toki tällaisessa lamakurimuksessa maahanmuuttajan työllistyminen on entistä haasteellisempaa, kertoo maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri. Hän iloitsee, että heidän (Minfon!) kauttaan on ainakin 18 maahanmuuttajaa työllistynyt. Yhteistyöstä Maahanmuuttopalveluiden henkilökunta. työnantajien kanssa on saatu hyviä tuloksia. Ahkerat ja innostuneet maahanmuuttajatyönhakijat ovat olleet kannustavana esimerkkinä niin työnantajille kuin työnhakijoillekin. - Työvoimapoliittisen koulutuksen lisäksi etsimme asiakkaillemme erilaisia koulutusvaihtoehtoja kansan- ja kansalaisopistojen sekä kolmannen sektorin kanssa. On tärkeää löytää oikeat polut oikeisiin töihin. Töihin joissa jatkossa on työvoimapulaa. Esim. somalialaiset naiset ovat innostuneita kouluttautumaan lähi- tai sairaanhoitajiksi, jatkaa Kurri. Maahanmuuttotoimiston pakolaisasiakkaista suurimmat ryhmät tulevat Somaliasta ja muista Afrikan maista, Irakista, Afganistanista ja Sri Lankasta. - Päivittäin toimistolla poikkeaa reilut 30 asiakasta. Lisäksi tulevat puhelin- ja sähköpostikontaktit. Suomen kielen pariin ohjaaminen on ykkösjuttu. Pakolaisasiakkaat tarvitsevat usein myös tervehdyttämistä ja voimaannuttamista. Meillä onkin vireillä koulutushanke trauman hoitoon. Kaupungin maahanmuuttopalvelut muuttivat tammikuussa remontin tieltä Keskikadulta Manskille Sampo-pankin talon neljänteen kerrokseen. Siellä työskentelee viisi henkilöä sekä seurakunnan Kouvola kodiksemme -hankeen parissa yksi henkilö ja Minfo-hankeessa kaksi henkilöä. - Maahanmuuttajiemme kotouttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Koulut, neuvolat, SPR, Martat, Mannerheimin Lastensuojelu Liitto, urheiluseurat, yms. kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä kumppaneitamme. Unohtamatta Kävelykatu Manski, Kauppalankatu 6-8, 4 krs. Kouvola puh Avoinna: ma 12-16, ti 12-18, ma-pe 9-16 Eskolanmäessä Korttelikoti Oravanpesä, Viialankatu 5, Kouvola puh Lehtomäessä Korttelikoti Lehtotupa, Utunmäentie 1 C 47, Kouvola puh. (05) Viitakummussa Korttelikoti Viitatupa, Jukolantie 6 B, Kouvola puh Maaseutulautakunnan myötävaikutuksella Kohti osallistavaa yhteisöä Kouvolan kaupungin strategiaan kuuluu tärkeänä tavoitteena osallistava yhteisö. Sen kulmakivi on osallistuva kuntalainen ja toimiva vuorovaikutus. - Osallistuminen onnistuu kun asiat viedään niiden kommentoitaviksi sinne missä päätettäväksi tulevat asiat eniten vaikuttavat. Tiehankkeet ja esim. kaupungin palvelujen sijoittuminen esitellään vaikka tupaillassa alueen asukkaille. Tällöin kuntalainen pääsee omalta osaltaan asioihin suoraan vaikuttamaan. Näin avoin ja osallistava yhteisö antaa kuntalaisille asukkaina ja palvelujen käyttäjinä runsaasti erilaisia mahdollisuuksia. Kuntalaisarviointi antaa paljon tietoa myös poliittisten päättäjien työhön. Valmisteleva viranhaltijakin voi ottaa tärkeän kansalaismielipiteen huomioon asioiden valmistelussaan, summaa osallistavan yhteisön plussia maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen. Kuva Leena Borg Asukkaiden mielipidettä uudesta äänestysaluejaosta kyseltiin kylien neuvottelukunnan kokouksessa Kyläläisiä kuulemassa olivat keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Seppo Reijasto (ei kuvassa) sekä vanhojen kuntien vaalivastaavat Terttu Laine (vas.), Arja Mikkola-Lehtinen, Elina Hasu, Kristiina Paakko ja Tuija Rinne. Kouvolassa maaseutupalveluiden reviirille kuuluvat kaikkien kouvolalaisten, niin maaseudulla kuin maaseututaajamissakin asuvien, osallistumisen vahvistaminen. Maaseutulautakunnalle tehtävä lankesi siinä vaiheessa kun uutta Kouvolaa perustettiin ja kirjoitettiin kuntaliitossopimusta. Vielä tekstivaiheessa oli esillä aluelautakunta/aluelautakunnat, jotka olisivat edustaneet lakkautettavia, etenkin maaseutukuntia. Aluelautakunnat ovat ns. demokratiavajeen täyttäjinä mm. uudessa Salon kaupungissa, jossa 10 kuntaa yhdistettiin. Viime vaiheessa Kouvolan liitoksessa aluelautakuntamalli poistettiin ja maaseutulautakunta sai sen tehtävät. - Kannustamme asukkaita oman lähiyhteisönsä ja toimintaympäristönsä kehittämiseen. Jaamme vuosittain taajamien ja maaseudun kyläyhdistyksille toiminta-avustuksia, enintään 350e/vuosi. Kylien kehittämiseen ja erilaiseen virkistys-, kulttuuri-, ym. toimintaan on tarjolla rahoitusta myös useilta säätiöiltä. Maaseutulautakunnan käsittelyssä on vielä kohdeavustusten jakaminen ja perusteet, sanoo Kettunen. Kylien toimintaan antavat tukea ja apua myös Pohjois-Kymen Kasvu ja Sepra, joiden osarahoitus tulee kaupungin maaseutuyksiköltä. Paitsi oman lähiympäristönsä, kylänsä, asioihin vaikuttamiseen asukkaita aktivoidaan myös vuorovaikutteiseen toimintaan koko Kouvolan parhaaksi. Kun kyse on esim. maankäytön tai palvelujen suunnittelusta ja päätösten valmistelusta, oiva foorumi tähän on kylien neuvottelukunta. Vajaa vuosi sitten perustettu neuvottelukunta on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja siihen kuuluu peräti reilut 60 kylää ympäri Kouvolaa. - Kouvola voi olla ylpeä tavoitteestaan osallistavaan yhteisöön. Yhteispelillä osallistumisen kanavat elävät ja kehittyvät koko ajan kaikkia kouvolalaisia aktivoivaan ja palvelevaan suuntaan, kiteyttää maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen. UA Tervetuloa Kymenlaakson ke klo Kuusankoski-talolle Luennoitsijat: Tilaisuuden avaus Leena Gunnar, ylijohtaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun uusi paikallisuus Hannu Katajamäki, maaseutuprofessori, VTT, Vaasan Yliopisto Uusiutuvan ja hajautetun energian mahdollisuudet maatalouden piirissä Mika P.A. Anttonen, suunnittelupäällikkö, St1 Oy Hajautettu energiatuotanto on traktorikantaman sisällä Juha Solio, projektipäällikkö, Kouvolan seudun ammattiopisto Ekologinen maaseutuasuminen Outi Palttala, arkkitehti, Arkinor Oy Maalta maailmalle ei ole pitkä matka Seija Lukkala, toimitusjohtaja, suunnittelija, Globe Hope Oy Huussi muuttaa sisälle Minna Paavola, sihteeri, Käymäläseura Huussi ry Tervetuloa joukolla mukaan! Ilmoittautumiset pe mennessä: Kymenlaakson Kesäyliopisto, Marjatta Niskanen puh. (05) tai marjatta.niskanen@kymenlaakso.fi Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti. Tilaisuus on maksuton.

16 16 KETTERÄ KUMPPANI Ekologinen biokaasulaitos on ympäristön ystävä kuva CTS Engtec Oy Biokaasulaitos tulee olemaan energia-, ympäristö- ja kustannustehokkuuden malliesimerkki. Rakennustyöt alkavat keväällä. Kouvola harppaa aimo askeleen ympäristöystävällisempään suuntaan kun uusi biokaasulaitos aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Paikallisen CTS-Engtecin suunnittelema laitos nousee nykyisen Mäkikylän puhdistamon kylkeen noin hehtaarin alueelle. Laitoksen kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa, johon erilaisia energiatukia valtiolta saadaan vajaa 2 miljoonaa euroa. Biokaasulaitoksesta omistaa KSS- Energia 60%, Kouvolan kaupunki/ Kouvolan Vesi 30% ja Kymenlaakson Jäte 10%. - Suomessa on vasta muutama tämän kokoluokan biokaasulaitos toiminnassa. Mutta valveutuneessa ympäristöystävällisemmässä yhteiskunnassamme on suunnitteilla jo useampia vastaavia laitoksia. Jos biokaasulaitoksemme tuottama kaikki lämpö käytettäisiin lämmitykseen, sillä lämmittäisi noin 1000 kpl keskikokoista omakotitaloa. Eli kyse on merkittävästä energialähteestä. Kun mukaan lasketaan vielä puhdistamolietteen hyödyntäminen, säästöt lietteen kuljetuksista ja sen kompostoinnista, biojätteen hyödyntäminen, niin myönteiset ympäristövaikutukset ovat mittavat, laskeskelee Kouvolan vesihuoltojohtaja Mikko Isakow. Biokaasulaitos hotkaisee vuodessa naapurissa olevan jätevedenpuhdistamon lietettä 9000 tonnia. Kymenlaakso Jätteen toimittamaa biojätettä 7000 tonnia ja sopimusviljelijöiltä hankittavaa heinä/ nurmi vihermassaa 3000 tonnia. Tämä sekoitus esikäsitellään ja mädätetään suljetussa tilassa biokaasureaktorissa. Prosessissa syntyy uusiutuvaa energiaa, biokaasua 15 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. - Biokaasulaitoksen hajuttomuuteen on satsattu paljon. Laitos toimii täysin suljetussa prosessissa, eikä lähtökohtaisesti aiheuta toimiessaan minkäänlaisia päästöjä ilmaan. Biokaasulaitoksen ja vedenpuhdistamon oma energiantarve katetaan KSS-Energian voimin biokaasusta tuotetulla energialla. Koska biokaasua jää yli oman tarpeen, voidaan se muuttaa sähköksi, lämmöksi ja biometaaniksi, jotka kaupataan eteenpäin. - Kun vielä otetaan huomioon se, että biokaasutuotannon sivutuotteena syntyy oivaa, hygienisoitua maanparannusainetta ja lannoitetta, niin ympäristötehokkuus alkaa olla jo huipussaan. Jatkossa biokaasulaitoksemme saattaisi hyödyntää muutakin eloperäistä materiaalia kuten rasvoja. Tutkimusta ja tuotekehittelyä aiheen ympärillä vielä riittää. Mutta tärkeintä on, että ympäristömme biokaasulaitostamme kiittää, kiteyttää vesihuoltojohtaja Isakow. UA Keväällä alkaa biokaasulaitoksen rakennustyöt. Kuvan ylälaidassa näkyvä laitoskokonaisuus valmistuu vuoden 2011 alussa Kotka/Myllykoski- Kouvola tien varteen Mäkikylään puhdistamon viereen. Katujen kunnossapidon vastuurajat Katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoasioita säätelee laki. Katujen kunnossapito ja puhtaanapito sisältää lain mukaan velvoitteita kunnalle ja kiinteistöjen omistajille. Pääsääntönä pidetään, että ajoratojen ja kevyenliikenteen väylien hoito kuuluu kunnalle ja jalkakäytävät sekä tonttiliittymät kiinteistön omistajille. Laki vaatii kaikille liikkujille esteetöntä kulkumahdollisuutta. Oheisesta kuvasta selviää hyvin erilainen vastuujako esim. jalkakäytävällä tai yhdistetyllä jalkakäytävä ja pyörätiellä. Eniten kysymyksiä kaupungille aiheuttaa talvikunnossapito. Se sisältää lumen ja jään poistamisen, kadun ja jalkakäytävän pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjunnan, liukkaudentorjuntamateriaalin poiston ja sadevesikaivojen ja ojien/ kourujen aukipitämisen. - Kadun talvikunnossapidon ja puhtaanapidon raja ei ole saman kuin tontin raja. Tontin omistajan vastuulle kuuluu oman pihan lisäksi tonttiliittymän kunnossapito tontin rajan ja ajoradan välissä. Tontin omistajien on huolehdittava myös tonttiin rajoittuvan jalkakäytävän ja sen viereen aurattujen lumivallien poistamisesta, selventää tontinomistajan vastuita kaupungin katupäällikkö Erkki Immonen. Kouvolassa ja osissa muita yhteen liittyneitä kuntia lain velvoittamaa työtaakkaa tontin omistajille Talvikunnossapitovastuut kadulla Kiinteistö A Talvikunnossapito - Lumen ja jään poisto - liukkauden torjunta - hiekoitushiekan poisto - jalkakäytäville ja sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus - katuojien ja sadevesikourun pitäminen lumettomana ja jäättömänä Viheralue ja oja Ei talvikunnossapitoa Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Katualueen keskilinja Ajorata Istutuskaista Jalkakäytävä Kunta Kunta Kunta Kiint. B Kiinteistö B Pete Muurinen Talvikunnossapito - lumen ja jään poisto - liukkauden torjunta - hiekoitushiekan poisto - jalkakäytäville ja sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus - katuojien ja sadevesikourun pitäminen lumettomana ja jäättömänä Lain mukaan kaupungin ja kiinteistön omistajan tehtävät jaetaan kolmeen osa-alueeseen: talvikunnossapito, puhtaanapito ja muu eli rakenteellinen kunnossapito. Tontinomistajalle kuuluu oman tonttiliittymän kunnossapito myös tontin rajan ja ajoradan välissä. on helpotettu suorittamalla jalkakäytävillä koneellinen läpiauraus ja hiekoitus. Käsilumityöt ja liukkauden torjuminen portaiden vierustoilla ja väliköissä ovat edelleen jääneet tontin omistajan tehtäviksi. - Tänä talvena kaupungin aurauskalusto on saanut paiskia töitä olan takaa. Asemakaava-alueillamme on katuja 673 km ja kevyenliikenteen raitteja 268 km. Aurausjärjestys jakaantuu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Kaupungin kunnossapitovelvollisuuteen kuuluvat myös pysäköintialueet, taksiasemat, linjaautoasemat, torit, katuaukiot sekä kaupungin omistamiin tontteihin ja maa-alueisiin rajoittuvat jalkakäytävät, tiet ja kadut, liikennemerkit jne. Pääkatujen ja pääpyöräteiden sekä aseman ym. tärkeiden alueiden on oltava aamulla kunnossa liikenteen huipputunteihin mennessä. Lisäksi Kouvolan alueella on valtion hoitamia yleisiä teitä noin tuhat kilometriä ja yksityisten tiehoitokuntien hoitamia teitä 1177 km. UA Katujen kunnossapito/ palvelunumero puh Ei kiireellisiä ilmoituksia voi tehdä myös sähköpostiosoitteeseen: tiemestari@kouvola.fi Työajan ulkopuolella kiireellisissä tapauksissa päivystysnumero puh