JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 2/2009 > 06.03. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri / kevät JÄSENTIEDOTE 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu...4 Talouskriisistä eteenpäin yritysjohdon seminaari Rauman seudulle perustettu Tulevaisuusryhmä...4 Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Shanghain matka kauppakamarin jäsenille Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä...5 Kansainvälisiä asioita Venäjä-tilaisuus Eurassa...5 Sinun Eurooppasi Uusi portaali yrityksille...6 Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Sveitsi Schengeniin...6 ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan...6 Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Elvytystä infrastruktuuri investoinneilla...7 Suomalaisten EU-jäsenyyden kannatus nousussa...7 Muuta yritystietoa Uusia linjauksia yritysverotuksen vahivistamiseksi Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa...8 Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Lakiasiat Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työttömyysturvan omavastuumaksu...10 Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / kevät 2009 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus HHJ -koulutus käynnistyy Raumalla kolmannen kerran Kurssi on täynnä! Seuraava HHJ -koulutus Raumalla ensi syksynä (ajankohta auki). Varaa paikkasi ajoissa! Viestintä- ja vuorovaikutus Asiantuntijan neuvottelutaidot Mieti vähän meilaaja! Näin kirjoitta asiakkaalle Esiintymistaito ja esiintymisjännityksen hallinta valmennus Muu ajankohtaiskoulutus Ajankohtaista työsuhteista Komennusmiesten verotus uudistuu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Palkkahallinnon ajankohtaispäivä Mistä on tehokas sihteeri/assistentti tehty? Liikkuvan tiedon tietoturva tiedätkö missä yrityksesi tiedot ovat? Tehokkuutta perintään! Kauppakamareiden matkaseminaarit/kevät Tiimillä tuloksia, onnistumisia joukkueena seminaari/ pelimatka Lontooseen (Arsenal Manchester City) Kevätseminaari Hong Kongissa Kirjanpito -laivaseminaari 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu Talouskriisistä eteenpäin Jämsäjokilaakso - Rauma -rataremontti on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle Valtion elvytysbudjettiin sisältyvä Kokemäki-Tampere yhteyden 7 milj. investointi on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle. Rataremontilla koko yhteys Jämsänjokilaaksosta Raumalle nousee niiden harvojen ratojen joukkoon Suomessa, jotka kestävät entistä suurempien vaunujen 25 tonnin akselipanot. Kuljetus on tehokkaampaa ja edullisempaa. Se alentaa metsäteollisuuden kuljetuskuluja merkittävästi. Yhteydestä muodostuu hyvin kilpailukykyinen logistiikkakäytävä. Rataremontti parantaa mahdollisuuksia aientaa Rauman väylän syventämishanketta, jota investoinnin suuruutensa ja valmiutensa kannalta ei ollut mahdollista esittää elvytysbudjettiin. Ongelmana on ollut, että Kokemäki-Rauma on jo valmistunut ja Jämsästä Tampereelle tuleva yhteys avautuu Nyt saadaan koko yhteys käyttöön heti remontin valmistuttua Investointi olisi aloitettavissa välittömästi ja se olisi sekä hyvin työllistävä että erittäin tärkeä myös raskaan metallin kilpailukyvylle. Yhteys jää odottamaan vielä radan täydellistä remonttia, joka on luvassa Jämsästä Raumalle tuleva yhteys on yksi Suomen pääkuljetusratoja, jonka liikenne on vuositasolla 3,5 milj. tn/vuosi. Kauppakamari esitti vain tätä hanketta elvytysbudjettiin, koska se oli kokonsa ja valmiutensa ansiosta siihen sopiva. Rakentamiseen liittyvät päätökset tervetulleita myös Rauman seudulle Elvytysbudjettiin sisältyvät vuokra-asuntorakentamisen korkotukimalli ja asuntoyhtiöiden perusparannustöihin liittyvät tuet ovat nykytilanteeseen hyvin tärkeitä. Rauman seudulla on myös merkittävä tarve uusiin vuokra-asuntoihin sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin, koska uudet hankkeet ovat vähissä ja remonttitarve on suuri. Paikallisesti on tärkeää aktivoitua ja saada siten rakentamista liikkeelle. Tukipäätöstä on ollut jo odottamassa jojoukko hankkeita, joten liikkeelle vaan. Tunnettua on, että asunto-osakeyhtiöissä päätöksenteko on hidasta. Nyt on hyvä hetki kasvattaa oman omistuksen arvoa laatimalla huolelliset suunnitelmat remontille. Rauman seudulla on hyviä suunnittelijoita ja rakentajia, joiden avulla saadaan laadukas lopputulos. Hätiköimällä ei hyvää seuraa. Investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen määräaikaisesti ja työantajien Kela maksujen poisto Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että elvytysbudjetti sisältää yritysten investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistamisen määräaikaisesti vuosina 2009 ja Tämän tavoitteena on kannustaa yrityksiä nopeuttamaan tarvittavia investointeja. Kela -maksujen poisto vähentää työvomakulujja alkaen 0.8% ja se poistuu kokonaan 2010 alusta. Tyel maksu nousee 0,2% vuosittain 2011 alkaen. Kauppakamari järjestää erittäin ajankohtaisen talousseminaarin yritys- ja kuntajohdon kutsuseminaarina klo Oras Oy:n Isometsän tehtailla. Alustajina toimivat Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä emeritusprofessori Paavo Okko. Liite: Seminaarikutsu Rauman seudulle Tulevaisuusryhmä Rauman seudulle on perustettu laaja-alainen tulevaisuusryhmä, jonka tarkoituksena on elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteisponnistuksin lieventää ja varautua taloudellisen taantuman aiheuttamien ongelmien kohtaamiseen. Tulevaisuusryhmä aloitti toimintansa helmikuun alussa ja kartoitti ensi töikseen seudun nykytilaa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, mitä mahdollisuuksia valtioneuvoston julkaisema elvytyspaketti antaa Rauman seudulle. Myös koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkojen turvaaminen otettiin työlistalle. Rauman seudun tulevaisuusryhmään kuuluvat Rauman kaupungin sekä Euran ja Eurajoen kuntien virkamiesjohto. Elinkeinoelämää edustavat työryhmässä Rauman kauppakamari, Rauman, Euran ja Eurajoen yrittäjäjärjestöt, seudun ja maakunnan työ- ja elinkeinohallinto sekä RSK Oy. Rahoituslaitoksista on edustettuna Rauman seudulla toimivat pankit ja Finvera Oyj. Lisäksi ryhmään on kutsuttu Talonrakennusteollisuus ry:n, sanomalehti Länsi-Suomi Oy:n ja Satakuntaliiton edustus. Ryhmä seuraa talouden kehitystä ja taantuman vaikutuksia Rauman seudun toimintaedellytyksiin ja kehitykseen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sopii käytännön toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tai lieventää taantuman aiheuttamia ongelmia. Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Vuodenvaiheessa julkaistu Rauman ja Satakunnan kauppakamarien Satakunnan Teollisuusvision eri toimialojen raportit ovat nyt ladattavissa erikseen netistä kauppakamarin kotisivuilta osoitteesta 4

5 Kauppakamariasiaa ber.fi /julkaisut ja raportit. Teollisuusvision työhön osallistui kaikkiaan yli 80 yritysjohtajaa Satakunnasta ja se kuvaa tärkeimpien toimialojen kehityskuvaa ja tulevaisuutta Satakunnassa. Alustavat vierailukohteet: - UPM:n tehtaat - Biolan (Suzhou) Co. Ltd Shanghain matka Rauman kauppakamari järjestää alueen yrityksille yrityskontaktimatkan Shanghaihin ensi syyskuussa. Aikataulu: Pori-Helsinki Helsinki-Shanghai h Shanghai-Helsinki Helsinki-Pori (Finnairin lennot turistiluokassa) Majoitus: Bund Riverside Hotel **** (www.thebundriversidehotel.com), 1 hengen huone Hinta: Lennot ja majoitus yhteensä Lisäksi tulevat viisumikulut (n. 60 / hlö) sekä osuus yhteisistä kuljetuksista + muusta yhteisestä ohjelmasta ja mahdollisista ruokailuista. - Rolls-Roycen tehdas - Tekes Shanghai Finchi Finpro Suomen Shanghain konsulaatti - Shanghain kauppakamari Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo tai Maria Perrakoski Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä Kauppakamari lähettää jatkossa kaikki jäsentiedotteen (6kpl/vuosi) automaattisesti myös sähköisenä kaikille jäsenyritysten toimitusjohtajille. Siinä tapauksessa, että katsot sähköisen tiedotteen sinulle riittävän etkä halua enää postitse perinteistä paperiversiota ilmoita asiasta meille os. Samalla voit myös ilmoittaa sähköiselle postituslistallemme kaikki yrityksesi työntekijät, joita työssään mahdollisesti kauppakamarin tiedoteasiat kiinnostavat. Vielä muutama paikka on jäljellä!! KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjä-tilaisuus Eurassa: Rauman kauppakamari ja Rauman seudun Kehitys Oy järjestävät yhteistyössä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa ajankohtaistilaisuuden venäjänkaupasta: Asiakashankinta, yhteistyökumppanien etsintä, viennin aloittaminen ja kehittäminen Venäjällä: työkaluja, menetelmiä, tiedonhankintaa, esimerkkejä ja huomioitavia seikkoja. Aika: klo luento yrityskohtaisia tapaamisia Paikka: RSK:n toimisto, Satakunnankatu 12 (ent. Yhdystie 4), Eura Sopivien yhteistyökumppanien ja asiakkaiden löytäminen koetaan yrityksissä erääksi vaikeimmista asioista uudelle markkina-alueelle suunnatessa. Tämä korostuu erityisesti Venäjällä. Suomalais-venäläinen kauppakamari (SVKK) on yksi kokeneimmista asiantuntijaorganisaatioista, joka on saattanut suomalaisyrityksiä vuosikymmenien ajan Venäjän markkinoille. SVKK:n asiantuntijat, kansainvälistymisneuvoja Erja Laakso Helsingin toimistosta, markkinatutkimuspäällikkö Julia Sheveleva Pietarin toimistosta ja kv-koordinaattori Sergei Usoltsev Moskovan toimistosta saapuvat vieraaksemme antamaan yrityksille neuvoja Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Esitysten jälkeen yrityksille on varattu mahdollisuus yrityskohtaisiin tapaamisiin (max 1 tunti/yritys). Varaa aika tapaamiseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuus on avoin kaikille Satakunnan alueella toimiville, venäjänkaupasta kiinnostuneille yrityksille. Esityskielenä ovat englanti ja suomi. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu viimeistään sähköpostitse chamber.fi tai Tervetuloa! 5

6 Kansainvälisiä asioita Sinun Eurooppasi uusi portaali yrityksille Suunnitteletko tytäryrityksen perustamista toiseen Euroopan unionin maahan? Haluatko tietää, mitä hallinnollisia asioita silloin on hoidettava? Entä mitkä viranomaiset vastaavat näistä asioista ja miten niihin saa yhteyden? Millaista rahoitusta on saatavilla ja mistä saa henkilökohtaista neuvontaa? Sinun Eurooppasi Yritykset -portaali auttaa löytämään kaiken tarvittavan tiedon eri rahoitusvaihtoehdoista, yrityksen perustamisesta, liiketoiminnan harjoittamisesta, verotuksesta, kirjanpidosta, työlainsäädännöstä, sosiaaliturvasta, julkisista hankinnoista ja monesta muusta asiasta. Sinun Eurooppasi Yritykset tarjoaa runsaasti käytännöllistä tietoa sekä EU:sta että eri jäsenvaltioista. Hyödylliset linkit eri aiheisiin perehdyttäville sivustoille auttavat löytämään uusia markkinoita yrityksellesi. Voit myös löytää uusia liikekumppaneita kauppakamareiden kautta tai saada yhteyden asiantuntijoihin, jotka voivat antaa neuvoja juuri sinua kiinnostavissa asioissa. Portaalin kehittämisestä vastaa Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden toimijoista koostuva organisaatio. Helsingin seudun kauppakamari osallistuu toimintaan Suomen kansallisen sisällön osalta. Tutustu portaaliin: Lisätietoja: Helsingin seudun kauppakamari Janne Koivisto, johtava EU-neuvoja Puh. (09) Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Euro täytti vuodenvaihteessa kymmenen vuotta. Samaan aikaan yhteistä rahaa käyttävien EU-maiden määrä nousi kuuteentoista, kun Slovakia liittyi mukaan. Liikkeeseen laskettiin 10-vuotispäivän juhlistamiseksi kahden euron erikoiskolikko. Lisäksi siirtymisestä euroon ja euron tuomista eduista julkistettiin dokumenttiohjelma. Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Liikepankeille alettiin jakaa euroseteleitä ja -kolikoita syyskuussa, ja pankit toimittivat seteleitä ja kolikoita kauppoihin ja yrityksille, jotta ne pystyivät käsittelemään maksuja ja antamaan vaihtorahaa euroissa heti uudenvuodenpäivänä. Hintojen nousua pyritään ehkäisemään yritysten vapaaehtoisella sitoutumisella noudattamaan euron käyttöönottoa koskevia sääntöjä. Yhteinen raha otettiin käyttöön Suomessa ja kymmenessä muussa EU-maassa Euroopan keskuspankki oli perustettu kuusi kuukautta tätä ennen. Euroon ovat sittemmin siirtyneet Kreikka, Slovenia, Kypros ja Malta. Setelit ja kolikot otettiin käyttöön vuonna Vuodenvaihteesta lähtien euroa on käyttänyt 328,6 miljoonaa ihmistä eli noin kaksi kolmasosaa EU:n väestöstä. Lisätietoja: - nance/the_euro/index_fi.htm?cs_mid=2946 Sveitsi Schengeniin Matkailijoiden liikkuminen Sveitsin ja sitä ympäröivien EU-maiden välillä nopeutui ja helpottui, kun Sveitsi tuli Schengen-alueen jäseneksi 12. joulukuuta Sveitsin maarajoilla ei enää tarkasteta passeja. Rajatarkastukset lentoasemilla jatkuvat toistaiseksi, mutta ne on tarkoitus lopettaa maaliskuussa Sveitsi on liittynyt myös Schengenin tietojärjestelmään, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoja etsityistä tai kadonneista henkilöistä tai niistä, joilta on evätty maahanpääsy, samoin kuin kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta. Samalla Sveitsi on liittynyt ns. Dublin-säännöstöön, jonka perusteella ratkaistaan turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaava valtio. Joulukuussa 2007 Schengen-alueeseen tulivat mukaan kaikki vuonna 2004 EU:hun liittyneet jäsenmaat Kyprosta lukuun ottamatta. Alueeseen kuuluu nyt 25 maata. Sveitsin rajanaapuri Liechtenstein ei toistaiseksi kuulu Schengenalueeseen, mutta sen odotetaan voivan liittyä vuoden 2009 lopulla. Schengen-alueen laajeneminen helpottaa rajaalueiden kehitystä, lisää matkailua ja parantaa infrastruktuuria. EU:n ulkopuolelta tulevat voivat matkustaa yhdellä Schengen-viisumilla; erillisiä kansallisia viisumeita ei enää tarvita. ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan Vuodesta 2006 voimassa ollut ATEX-lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä toiminnassaan mahdollisesti esiintyvien räjähdyskelpoisten ilmaseosten tunnistamisen, niiden aiheuttamien riskien arvioimisen sekä riskien ja riskienhallintasuunnitelman kirjaamisen räjähdyssuojausasiakirjaan. Pk-yritysten saattaa olla vaikea tunnistaa vaaratilanteet, joissa voi syntyä räjähdyksiä ja tulipaloja. Työterveyslaitoksen koordinoima ATEX-foorumi on koonnut pk-yritysten käyttöön ATEX-työvälineen, jonka avulla voidaan laatia räjähdyssuojausasiakirja. ATEX-työvälineen muodostavat koulutusosa ja lomakkeistot. Työvälineen lomakkeistojen avulla yritykset voivat itse laatia räjähdyssuojausasiakirjan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Parantunut turvallisuus edistää myös tuottavuutta ja vähentää henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Työvälineen voi ladata internetissä ja sitä voi soveltaa eri toimialoille: Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Atexfoorumi/rsa.htm Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Euroopan innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden on kaventunut. Lähes kaikki Euroopan maat ovat parantaneet innovointituloksiaan, vaikka edistymisen tahti vaihteleekin. Euroopan innovaatioiden tulostaulussa vuodelta 2008 maat jaetaan innovaatiojohtajiin, innovaatioseuraajiin, maltillisiin innovoijiin ja muiden kannoilla seuraaviin maihin. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin kaventuneet, ja erityisesti viimeksi mainitussa ryhmässä monet uudet EU-maat ovat parantaneet tuloksiaan roimasti. Innovointitulokset ovat parantuneet sekä absoluuttisesti että verrattuna Yhdysvaltoihin, Japaniin ja myös nousevan talouden maihin. Erityisesti henkilöresurssien eli korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut, laajakaistayhteydet ovat lisääntyneet ja inno- 6

7 Kansainvälisiä asioita vaatiorahoitusta on entistä paremmin saatavilla. Yritysten omat investoinnit innovaatioihin ovat kuitenkin edelleen liian vähäisiä, ja EU on jäljessä Yhdysvaltoja ja Japania tutkimus-, kehittämis- ja tietotekniikkamenoissa. Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin, joiden tulokset ovat selvästi EU:n keskiarvoa paremmat, vaikka tulosparannus vuonna 2008 oli hiukan keskimääräistä pienempi. Viime vuosina innovaatiokehitystä on Suomea koskevan maakohtaisen raportin mukaan vauhdittanut erityisesti teknologiavienti ja innovoivien yritysten välisten yhteyksien tiivistyminen. Suomen erityisvahvuudet ovat henkilöresursseissa ja yritysten omissa innovaatioinvestoinneissa. Innovointiprosessin tuotoksissa, osaamisvaltaisten palvelujen viennissä ja innovoivien yritysten määrässä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Innovaatioiden tulostaulun ohessa julkaistiin innovaatiotoiminnan edistymistä koskeva raportti, jossa esitellään kansallisten innovaatiopolitiikkojen ja hallintotapojen kehityssuuntauksia. Samaan aikaan julkaistiin myös tiede-, teknologia- ja kilpailukykyraportti, jossa tehdään yksityiskohtaisesti selkoa julkisen sektorin ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntauksista, teknologisesta suorituskyvystä ja edistymisestä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa. Elvytystä infrastruktuuriinvestoinneilla Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymää EU:n elvytyssuunnitelmaa pannaan vauhdilla täytäntöön. Komissio on ehdottanut investointien tekemistä energiainfrastruktuuria ja internetin laajakaistainfrastruktuuria koskeviin hankkeisiin. Investoinnit kohdistuvat strategisiin tavoitteisiin (esim. energian toimitusvarmuuteen), ja toimenpidepaketista hyötyvät kaikki EU-maat. Elvytyssuunnitelmassa keskeisellä sijalla ovat älykkäät investoinnit. Uuteen ehdotukseen sisältyy luettelo tarkoin määritetyistä hankkeista, joihin käytetään EU:n talousarviosta 5 miljardia euroa käyttämättömiä määrärahoja. Viimeaikaisesta kaasukriisistä on tarkoitus ottaa opiksi ja investoida voimakkaasti energiaalaan. Energia-alan strategisia investointeja tehdään komission ehdotuksen mukaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, merituulivoimahankkeisiin ja kaasu- ja sähköyhteyshankkeisiin (mm. Estlink 2, jossa Suomi on mukana). Investointeja tehdään myös laajakaistainfrastruktuuriin nopeiden internetyhteyksien levittämiseksi ja päivittämiseksi maaseutuyhteisöissä. Tähän on varattu miljardi euroa. Määrärahat myönnetään EU:n maaseudun kehittämisrahaston kautta, ja tarkoituksena on kattaa EU:n laajakaistaverkoston ongelma-alueet. Energia- ja laajakaistaverkot ovat molemmat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden tulevaisuuden kannalta. Suomalaisten EUjäsenyyden kannatus nousussa EU-asenteita mittaavan Eurobarometrin Suomea koskevan raportin mukaan suomalaisten yleinen asennoituminen EU:hun on muuttunut hieman myönteisemmäksi kevääseen 2008 verrattuna. Kolme tärkeintä indikaattoria ovat EU-jäsenyyden kannatus, jäsenyydestä koituva hyöty ja vaikutelma EU:sta. Suomalaisista 48 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenyys on hyvä asia (+4 prosenttiyksikköä), ja 57 prosenttia katsoo, että jäsenyydestä on hyötyä omalle maalle (+6). Sen sijaan enää 28 prosentilla on myönteinen vaikutelma EU:sta ( 6), joskin monet sanovat vaikutelmansa EU:sta olevan neutraali. Luottamus EU:n toimielimiin on vahvistunut. Komissioon luottaa nyt 57 prosenttia (+4), Euroopan parlamenttiin 59 prosenttia (+5) ja Euroopan keskuspankkiin peräti 72 prosenttia (+3) suomalaisista. Lyhyen aikavälin talousodotukset ovat varsin synkät. Yli puolet uskoo Suomen taloudellisen tilanteen heikkenevän seuraavien 12 kuukauden aikana. EU:n tilanteesta samaa uskoo 66 prosenttia ja koko maailman tilanteesta 71 prosenttia suomalaisista. Suurimpina ongelmina viime loka marraskuun aikana tehdyissä haastatteluissa suomalaiset pitivät terveydenhuoltoa (39 %), infl aatiota (36 %) ja työttömyyttä (21 %). Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin talouden kehittämistä ja kasvun vauhdittamista. Suomalaisten mielestä EU voisi tulevaisuudessa vahvistua panostamalla ympäristö- ja energia-asioihin, rikollisuuden torjuntaan ja sosiaalisiin asioihin. Lisätietoja: nland/news/ press/090122_fi.htm MUUTA YRITYSTIETOA Uusia linjauksia yritysrahoituksen vahvistamiseksi Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi uusia linjauksia yritysrahoituksen turvaamiseksi nykyisessä vaikeassa rahoitusmarkkinatilanteessa. Linjaukset ovat jatkoa hallituksen ja eduskunnan loppusyksystä 2008 hyväksymille aikaisemmille toimenpiteille. Linjaukset liittyvät sekä yritysten viennin rahoituksen turvaamiseen että kotimaisen rahoituksen helpottamiseen. Vuodenvaihteesta käyttöönotetun ns. viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksia nostetaan 1,2 miljardista eurosta yhteensä 3,7 miljardiin euroon (lisää valtuutta myönnetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 2,5 miljardia euroa). Lisävaltuus perustuisi valtion varainhankintaan eli valtiokonttori myöntäisi Suomen Vientiluotto Oy:lle lisää lainaa 2,5 miljardia euroa vientihankkeiden rahoittamiseen. Koska jälleenrahoitusmalliin liittyy ns. vientitakuupakko, talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi myös esitystä siitä, että vientitakuulain enimmäisvastuurajaa nostetaan vastaavalla 2,5 miljardin euron summalla 12,5 miljardiin euroon. Tarkoituksena myös on, että jälleenrahoitusmallin ehtoja lievennetään siten, että järjestelmästä tulee yritysten kannalta toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. 7

8 Muuta yritystietoa Kotimaan rahoituksen osalta tarkoituksena on ottaa käyttöön uutena rahoitusinstrumenttina Finnveran ns. suhdannelainat ja -takaukset. Niiden rahoitusehdot olisivat sellaiset, että ne ottavat normaalia rahoitusta paremmin huomioon kotimaisten pk-yritysten vaikeutuneen rahoitustilanteen. Suhdannelainoissa varauduttaisiin vuosina noin 300 miljoonan euron myöntämisvaltuuteen vuodessa eli yhteensä 900 miljoonan euron rahoitukseen. Tämän vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta myös puolsi, että Finnveran kotimaisen rahoituksen myöntämisvaltuuden enimmäisrajaa nostetaan yhdellä miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon. Nykyinen taloudellinen tilanne lisää yritysten välisiä toimialajärjestelyjä. Myös elinkelpoisten yritysten vakavaraisuuden tukeminen yli vaikeiden aikojen edellyttää pääomasijoitustoiminnan aktivoimista julkisen vallan toimenpitein. Tämän vuoksi hallitus tulee lisäpääomittamaan Suomen Teollisuussijoitusta ensimmäisessä lisätalousarviossa 100 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on, että Teollisuussijoitus perustaa erillisen rahaston, joka sijoittaisi elinkelpoisiin, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin ja lisäksi edistäisi välttämättömiä toimiala- ja rakennejärjestelyjä. Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan turvata yritysten rahoitustilannetta nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa. Toimenpiteille on vaikea laittaa hintalappua (esim. viennin rahoituksessa on kysymys takaisin maksettavista lainoista ja takuista), mutta hallituksessa uskotaan, että toimenpiteiden kustannukset ovat saavutettaviin etuihin nähden kohtuullisia ja hyväksyttäviä. Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh johtaja Risto Paaermaa, TEM, puh Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa Kuluttajatutkimuskeskus seuraa yhteistyössä Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten kanssa alennuksen siirtymistä elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimus selvittää, missä laajuudessa veron alennus näkyy kuluttajahinnoissa ja millaisia eroja hintavaikutuksissa mahdollisesti on eri tuotteiden ja tuoteryhmien, kaupparyhmien ja myymälätyyppien välillä. Ensimmäinen tiedonkeruu sekä markkinamuutosten seuranta tehtiin syksyllä Selvityksessä kerättiin laaja myymäläkohtainen hinta-aineisto, joka käsittää eri tuoteryhmiin kuuluvia elintarvikkeita, sekä kotimaisia että tuontituotteita. Hintojen muutoksia seurataan pidemmällä aikavälillä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Hintaseurantaa toteuttavassa ja sitä ohjaavassa työryhmässä ovat edustettuina Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajavirasto, lääninhallitukset, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Hintaseurannan vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija, MTT Johanna Varjonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Lisätiedot: erikoistutkija Johanna Varjonen, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. (09) hallitusneuvos Antti Riivari, TEM, puh (hintasseurantaryhmän pj) Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksen on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee laatia perusteellisesti ja sen jälkeen sitä on täydennettävä vuosittain. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon tulossa olevat muutokset siten, että yrityksen työntekijöilläkin olisi mahdollisuus olla vaikuttamassa ja varautua muutoksiin ja niiden vaikutuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalaissa on määräykset kyseisten suunnitelmien sisällöstä. Henkilöstösuunnitelman vähimmäissisältö ei suoranaisesti vaihtele yrityksen koon mukaan. Pienessä yrityksessä henkilöstösuunnitelmalta ei kuitenkaan edellytetä samanlaista tarkkuutta ja laajuutta kuin suurelta yritykseltä. Suunnitelman laatiminen Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavissa olevat henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevat muutostarpeet. Muutoksia voivat aiheuttaa muun muassa yrityksen tai sen osan lopettamiset, laajentamiset ja supistamiset, kone- ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteet muutokset ja työn uudelleen järjestelyt. Henkilöstösuunnitelmaa valmisteltaessa asiat käsitellään ennakoiden, arvioiden tulevia muutoksia, niiden vaikutuksia ja niistä aiheutuvia toimenpiteitä henkilöstölle. Jos vastaavat asiat tulevat yksittäistapauksina ajankohtaisiksi, käsitellään ne yhteistoimintalaissa olevien säädösten mukaisesti. Tällöin myös henkilöstösuunnitelmaan tehdään tarvittavat päivitykset vähentämisneuvottelujen yhteydessä. Koulutustavoitteiden laatimisella pyritään arvioimaan, miten henkilöstöä tulisi kouluttaa, jotta he selviytyisivät työtehtävistään ja että heidän ammattitaitonsa vastaisi jatkossakin yrityksen tarpeita. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vähimmäissisältö Henkilöstösuunnitelmasta tulee käydä ilmi henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat tiedot sekä arvio näiden kehittymisestä. Henkilöstön rakenteella tarkoitetaan työntekijöiden jakautumista henkilöstöryhmiin. Yrityksen toimialasta riippuen saattaa olla tarkoituksenmukaista jakaa henkilöt myös ammattiryhmittäin. Myös työntekijöiden ikäjakautumaan ja ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin tulee kiinnittää huomiota suunnitelmaa laadittaessa. Tämä on tarpeellista siksi, että heidän osaamisensa pohjautuu nuorempia työntekijöitä useammin työssä opittuun. Työntekijöiden sukupuolijakautuma tulee ottaa huomioon ai- 8

9 Muuta yritystietoa nakin silloin kun tasa-arvosuunnitelma otetaan osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Tämän lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Mikäli työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä tekemään etätyötä tai paikkaan sitomatonta tietoverkoissa tehtävää e-työtä, tulee myös nämä ottaa huomioon. Myös yleiset periaatteet mahdollisuuksista lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikaeläkkeeseen kuuluvat suunnitelmien piiriin. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on kiinnitettävä huomiota myös niihin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Erityisesti koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeesta. Lisäksi siihen tulee sisällyttää edellä mainittuihin arvioihin perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin. Käsiteltävinä ovat lähinnä työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi myös edellä tarkoitettujensuunnitelmien toteutumisen seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä ne tavat, joilla suunnitelman ja tavoitteiden seuranta tapahtuu. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen seuranta on osa henkilöstösuunnitelman laatimisprosessia. Irtisanomisneuvottelujen yhteydessä tehtävät muutokset suunnitelmiin Jos yritys taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoo työntekijöitä, saattaa muutoksilla olla vaikutuksia jäljellä jäävien työntekijöiden asemaan ja työtehtäviin. Näissä tilanteissa henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehdään tarvittavat muutokset. Muutokset tehdään irtisanomisia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen loppupuolella, jolloin irtisanottavien lukumäärä ja työhön jäävien tehtävät ovat edes jossain määrin arvioitavissa. Mikäli irtisanomisilla ei ole vaikutusta jäljelle jäävien työtehtäviin taikka koulutustarpeisiin, ei muutoksia suunnitelmiinkaan tarvitse tehdä. Tällainen tilanne voi olla yksittäisten irtisanomisten yhteydessä. Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan edustajan ja henkilöstön edustajan välillä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20-29, voidaan henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat asiat sopia käsiteltäviksi koko henkilöstölle järjestettävässä tilaisuudessa tai tilaisuuksissa ilman, että asia olisi käsiteltävä erikseen henkilöstön edustajien kanssa. LAKIASIAT Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työntekijän työsuhteiden päättyminen voidaan jakaa ajatustasolla positiivisiin ja negatiivisiin tilanteisiin. Negatiivisella tarkoitan tilannetta, jossa työntekijä ei jostain syystä ole tyytyväinen työsuhteensa päätymiseen tai itse irtisanoutuessaan on ollut tyytymätön työnantajaansa. Riippumatta siitä, onko kyseessä positiivinen tai negatiivinen tilanne, on työnantajalla hyvä olla menettelytavat siihen, miten toimia työsuhteen päättyessä. Näillä menettelytavoilla työnantaja voi minimoida erilaisia riskejä, joita saattaa liittyä työsuhteen päättymiseen. Näitä riskejä voivat olla työnantajan luottamuksellisten tietojen vieminen, omaisuuden kavaltaminen tai vaikkapa työvälineiden, kuten matkapuhelin tai kannettava tietokone, väärinkäyttäminen. Työsuhteen päättyessä olisi tärkeää, että työnantajalla on selkeä ohjeistus siitä, kuka vastaa työsuhteen päättämiseen liittyvistä rutiineista, kuten tiedon antamisesta tietohallinnolle, jotta tarvittaessa esimerkiksi sähköpostiyhteydet voidaan katkaista sen estämiseksi, ettei työnantajan nimissä esimerkiksi lähetetä asiattomia sähköpostiviestejä. Erityisesti negatiivisen tilanteen kyseessä ollessa on hyvä harkita työvelvoitteen päättämistä välittömästi ja irtisanomisajan palkan maksamista kotiin. Tällöin voidaan ottaa työvälineet kuten matkapuhelin, auto ja kannettava tietokone pois työntekijältä jo työvelvoitteen päättyessä. Ne pitää kuitenkin huomioida palkanmaksussa, koska ne eivät enää voi olla etuuksina palkassa vaan ne on maksettava rahana osana veronlaista palkkaa. Tähän tulisi varata oikeus jo työsopimusta tehtäessä. Työnantajan on hyvä tehdä tarkastuslista, johon on kirjattu kaikki mahdolliset asiat, joita työntekijällä voi olla ja jotka pitää pyytää pois työsuhteen puuttuessa. Näin mitään ei unohdu pyytää pois työntekijältä. Listassa kannattaa muistaa myös ID-kortit sekä käyntikortit, joilla työntekijä voisi esiintyä työnantajan nimissä. Mikäli työntekijä vastaa, ettei hänellä ole jotain listalla olevaa asiaa ja myöhemmin käy ilmi, että se hänellä olikin, voidaan asiaa alkaa arvioida rikosoikeudellisen kavalluksen kannalta. Työnantajan on kuitenkin tärkeä olla työsuhteen päättämistilaisuudessa tarkkana, sillä jälkikäteiset selvittelyt ovat aina aikaa vieviä eivätkä aina johda toivottuun tulokseen. Tämä erityisesti, jos esimerkiksi kannettava tietokone on sisältänyt luottamuksellista tietoa ja joku kilpailijoista on saanut sen tietoonsa ja hyö- 9

10 Lakiasiat dyntää sitä työnantajan vahingoksi. Tällöin toki voidaan selvittä mahdollista yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä, mutta jälleen vahinko on jo tapahtunut. Maailmalla on tehty tutkimus, jonka mukaan nykyinen taloustilanne on johtanut selkeään kasvuun tilanteissa, joissa entinen työntekijä on vienyt entisen työnantajan luottamuksellista tietoa mukanaan. Aiemmin viime vuonna Englannissa tehtiin toinen tutkimus, johan vastanneista tietohallintotyöntekijöistä yli 80 prosenttia oli valmis viemään työnantajan luottamuksellista tietoa, jos irtisanominen uhkaisi. Aivan samalla tavalla epärehelliselle entiselle työntekijälle jäänyt polttoainekortti voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa, jos korttia käytetään muiden ihmisten autojen tankkaamiseen. Jälleen asiaa voidaan arvioida rikosoikeudellisesti, mutta vahinko on jo tapahtunut. Yllättävän usein työntekijälle jätetään vanha GSM-puhelinnumero. Tällä valitettavasti varmistetaan se, että kaikki ne tahot joiden kanssa työntekijä on ollut työnsä puolesta tekemisissä, soittavat tietäen tai tietämättään entiselle työntekijälle. Jos hän on töissä entisen työnantajan kilpailijalla, on entinen työnantaja käytännössä tehnyt markkinointityötä kilpailijansa hyväksi, antamalla työntekijän pitää vanhan GSM-puhelinnumeron. Toki on mahdollista että numero on työntekijän numero jonka hän tuo töihin tulessaan ja erikseen on sovittu että hän saa pitää numeron työsuhteen päättyessä. Tämän vuoksi olisi aina hyvä, että työnantaja antaa GSM-numeron uudelle työntekijälle ja pitää sen työsuhteen päättyessä. Olen tässä kirjoituksessa vain raapaissutaihealueen pintaa. Tärkeää on, että jokainen työnantaja miettisi näitä asioita etukäteen ja rakentaisi menettelytavat näihin tilanteisiin. Kauppakamari on aiemmin kertonut salassapitosopimuksista ja kilpailukieltosopimuksista, joten en tuonut niitä esille tässä kirjoituksessa. Jos turvallisuus pettää työsuhteen päättyessä, voi siitä olla paljon vaivaa ja jopa taloudellista vahinkoa työnantajalle. Johtava lakimies Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Työttömyysturvan omavastuumaksu Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettu laki (555/1998) muuttui oleellisesti vuoden 2009 alusta. Lakiin lisättiin uusi 8 a luku, jossa säädetään suurtyönantajan velvollisuudesta maksaa työttömyysturvan omavastuuosuus irtisanomisen vuoksi. Suurtyönantajana pidetään työnantajaa, jonka työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan. Palkkasummat tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 :n mukaisilla palkkakertoimilla. Vuoden 2008 tasossa oleva palkkasumman alaraja on euroa ja täyden omavastuun raja euroa. Tarkasteltava palkkasumma on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Alarajalla omavastuuosuus on nolla, josta se kasvaa lineaarisesti 80 prosenttiin etuusmenosta. Omavastuumaksu peritään ensinnäkin silloin, jos työsuhteen irtisanomisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeudella tarkoitetaan sitä, että vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa 500 päivän säädetyn enimmäisajan estämättä palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä ja on enimmäisajan täyttyessä hankkinut työeläkelakien alaista ansiota vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on tällöin se etuusmenoa vastaava määrä, joka irtisanotulle työntekijälle tulisi ansiopäivärahan suuruisena maksettavaksi siitä lukien, kun hänen oikeutensa lisäpäiviin alkaa, siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta, kuitenkin vähintään yhden vuoden etuusmenoa vastaava määrä. Omavastuumaksu peritään, kun työntekijän oikeus lisäpäiviin alkaa. Omavastuumaksu peritään myös, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on näissä tilanteissa se ansiopäivärahan suuruista etuusmenoa vastaava määrä, jolta ajalta irtisanotulle työntekijälle on maksettu työttömyysetuutta työsuhteen päättymisestä siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta. Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos työsuhde on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 56 vuotta, työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta, työsuhde on irtisanottu tai purettu työntekijästä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, työntekijä on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 :ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa tai työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut. Jos työnantaja palkkaa uudestaan irtisanomansa lisäpäiviin oikeutetun henkilön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työntekijä on tässä työssä vähintään vuoden, saa työnantaja hakemuksella työttömyysvakuutusrahastolta sen osan lisäpäivien omavastuumaksusta, jota koskeva osa jää käyttämättä. Lisää tietoa asiasta löytyy Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta osoitteesta Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää tuli voimaan kaksi uutta EU-asetusta, jotka helpottavat rajat ylittävien velkojen perintää: - asetus eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä ja - asetus eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta. 10

11 Lakiasiat Asetuksilla luodaan kaksi uutta ja kansalliselle menettelylle vaihtoehtoista oikeudenkäyntimenettelyä. Vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan enintään 2000 euron suuruisten saatavien perintää. Eurooppalainen maksamismääräys taas muistuttaa pitkälti Suomessa aikaisemmin käytössä ollutta maksamismääräysmenettelyä. Kummassakin menettelyssä riidan osapuolilla on oltava kotipaikat eri EU-jäsenmaissa. Menettelyä ei siis voi käyttää maan sisäiseen perintään. Tanska ei kuulu menettelyn piiriin. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely Menettely käynnistetään suoraan toimivaltaisessa tuomioistuimessa erityistä lomaketta (Alomake) hyväksi käyttäen tuomioistuimen kielellä. Lomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja asiaan mahdollisesti liittyvät asiakirjatodisteet. Jäsenvaltiot nimeävät erikseen asioita käsittelevät tuomioistuimet. Suomessa toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus. Menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen ja suullinen käsittely järjestetään vain poikkeustapauksissa. Menettely etenee vaatimuksen esittämisen jälkeen pääpiirteissään seuraavasti: tuomioistuin lähettää vastaajalle vastauslomakkeen (C-lomake), joka on annettava tiedoksi 14 päivän kuluessa (postitse saantitodistuksella) vastaajalla on 30 päivää aikaa vastaamiseen tuomioistuin lähettää kantajalle jäljennöksen vastauksesta 14 päivän kuluessa sen saamisesta jos vastaaja esittää vastavaatimuksia kantajalle, täytetään uusi A-lomake, johon kantajalla on 30 päivää aikaa vastata. Jos vastavaatimusten arvo ylittää 2000 euroa, siirretään asia tuomioistuimessa normaaliin käsittelyyn.tuomio annetaan 30 päivän kuluessa siitä kun tuomioistuin on saanut vastaajan vastauksen (tai vastavaatimuksessa kantajan vastauksen) tarvittaessa tuomioistuin voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn (voidaan toteuttaa videoneuvotteluna tai muuta viestintävälinettä käyttäen) jos asianosaiset eivät vastaa asetetussa määräajassa, tuomioistuin antaa siitä huolimatta tuomionsa tuomio tunnustetaan ja se on pantavissa täytäntöön muissa jäsenvaltioissa muutoksenhausta huolimatta. Poikkeustapauksissa (esim. samasta asiasta on aikaisempi tuomio), tuomioistuin voi kieltäytyä täytäntöönpanosta. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely Maksamismääräysmenettelyssä ei ole euromääräistä enimmäisrajaa menettelyn käyttämiseen. Menettely käynnistetään myös vakiolomakkeella toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jossa yksilöidään asianosaiset, vaatimuksen määrä ja sen perusteet. Hakemuksen vastaanottanut tuomioistuin tutkii asian käsittelyn edellytykset ja tarpeen mukaan pyytää kantajaa täydentämään tietoja tai muuttamaan vaatimuksiaan. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa maksamismääräyksen vastaajalle tiedoksi tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. Vastaajalle ilmoitetaan että hän voi joko maksaa kantajalle vaatimuksen määrän tai vastustaa maksamismääräystä. Jos määräystä vastustetaan 30 päivän kuluessa, asia siirtyy normaaliin tuomioistuinkäsittelyyn (ellei kantaja ole nimenomaisesti pyytänyt menettelyn päättämistä tässä tilanteessa). Perusteita vastustamiselle ei tarvitse ilmoittaa. Maksamismääräyksestä tulee toteuttamiskelpoinen, jos vastaaja ei esitetä vastinetta määräyksen antaneelle tuomioistuimelle. Maksamismääräys voidaan antaa tiedoksi vastaajalle usealla eri tavalla; henkilökohtaisesti, kotiosoitteesta tavoitetulle muulle henkilölle tai postitoimipaikan välityksellä. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely on suoraan täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa. Lisätietoa menettelyistä: Kumpaankin uutta perintämenettelyä on selostettu tarkemmin esimerkiksi Europa-SCADPlus-sivustolla, joka sisältää tiivistelmiä EU-lainsäädännöstä (http://europa.eu/scadplus/leg/fi /lvb/l htm) Helsingin seudun kauppakamari lakimies Jaakko Sainio 11

12 Rauman Offsetpaino Oy

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 14 ja 5 luvun otsikko, muutetaan 4 luvun

Lisätiedot

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 1.10.2014 2014/2064(BUD) TARKISTUKSET 1-13 Mietintöluonnos Patricija Šulin (PE537.331v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 12.4.2017 Copyright Bittium Corporation Bittium Corporation, Tutkijantie 8, FI-90590 Oulu, FINLAND, +358 40 344 2000, +358 8 343 032 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot