JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 2/2009 > 06.03. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri / kevät JÄSENTIEDOTE 2/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu...4 Talouskriisistä eteenpäin yritysjohdon seminaari Rauman seudulle perustettu Tulevaisuusryhmä...4 Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Shanghain matka kauppakamarin jäsenille Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä...5 Kansainvälisiä asioita Venäjä-tilaisuus Eurassa...5 Sinun Eurooppasi Uusi portaali yrityksille...6 Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Sveitsi Schengeniin...6 ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan...6 Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Elvytystä infrastruktuuri investoinneilla...7 Suomalaisten EU-jäsenyyden kannatus nousussa...7 Muuta yritystietoa Uusia linjauksia yritysverotuksen vahivistamiseksi Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa...8 Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Lakiasiat Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työttömyysturvan omavastuumaksu...10 Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / kevät 2009 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) koulutus HHJ -koulutus käynnistyy Raumalla kolmannen kerran Kurssi on täynnä! Seuraava HHJ -koulutus Raumalla ensi syksynä (ajankohta auki). Varaa paikkasi ajoissa! Viestintä- ja vuorovaikutus Asiantuntijan neuvottelutaidot Mieti vähän meilaaja! Näin kirjoitta asiakkaalle Esiintymistaito ja esiintymisjännityksen hallinta valmennus Muu ajankohtaiskoulutus Ajankohtaista työsuhteista Komennusmiesten verotus uudistuu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Palkkahallinnon ajankohtaispäivä Mistä on tehokas sihteeri/assistentti tehty? Liikkuvan tiedon tietoturva tiedätkö missä yrityksesi tiedot ovat? Tehokkuutta perintään! Kauppakamareiden matkaseminaarit/kevät Tiimillä tuloksia, onnistumisia joukkueena seminaari/ pelimatka Lontooseen (Arsenal Manchester City) Kevätseminaari Hong Kongissa Kirjanpito -laivaseminaari 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Jaakko Hirvonsalo: Valtion elvytysbudjetti ja Rauman seutu Talouskriisistä eteenpäin Jämsäjokilaakso - Rauma -rataremontti on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle Valtion elvytysbudjettiin sisältyvä Kokemäki-Tampere yhteyden 7 milj. investointi on erittäin merkittävä metsäteollisuudelle ja Rauman satamalle. Rataremontilla koko yhteys Jämsänjokilaaksosta Raumalle nousee niiden harvojen ratojen joukkoon Suomessa, jotka kestävät entistä suurempien vaunujen 25 tonnin akselipanot. Kuljetus on tehokkaampaa ja edullisempaa. Se alentaa metsäteollisuuden kuljetuskuluja merkittävästi. Yhteydestä muodostuu hyvin kilpailukykyinen logistiikkakäytävä. Rataremontti parantaa mahdollisuuksia aientaa Rauman väylän syventämishanketta, jota investoinnin suuruutensa ja valmiutensa kannalta ei ollut mahdollista esittää elvytysbudjettiin. Ongelmana on ollut, että Kokemäki-Rauma on jo valmistunut ja Jämsästä Tampereelle tuleva yhteys avautuu Nyt saadaan koko yhteys käyttöön heti remontin valmistuttua Investointi olisi aloitettavissa välittömästi ja se olisi sekä hyvin työllistävä että erittäin tärkeä myös raskaan metallin kilpailukyvylle. Yhteys jää odottamaan vielä radan täydellistä remonttia, joka on luvassa Jämsästä Raumalle tuleva yhteys on yksi Suomen pääkuljetusratoja, jonka liikenne on vuositasolla 3,5 milj. tn/vuosi. Kauppakamari esitti vain tätä hanketta elvytysbudjettiin, koska se oli kokonsa ja valmiutensa ansiosta siihen sopiva. Rakentamiseen liittyvät päätökset tervetulleita myös Rauman seudulle Elvytysbudjettiin sisältyvät vuokra-asuntorakentamisen korkotukimalli ja asuntoyhtiöiden perusparannustöihin liittyvät tuet ovat nykytilanteeseen hyvin tärkeitä. Rauman seudulla on myös merkittävä tarve uusiin vuokra-asuntoihin sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin, koska uudet hankkeet ovat vähissä ja remonttitarve on suuri. Paikallisesti on tärkeää aktivoitua ja saada siten rakentamista liikkeelle. Tukipäätöstä on ollut jo odottamassa jojoukko hankkeita, joten liikkeelle vaan. Tunnettua on, että asunto-osakeyhtiöissä päätöksenteko on hidasta. Nyt on hyvä hetki kasvattaa oman omistuksen arvoa laatimalla huolelliset suunnitelmat remontille. Rauman seudulla on hyviä suunnittelijoita ja rakentajia, joiden avulla saadaan laadukas lopputulos. Hätiköimällä ei hyvää seuraa. Investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen määräaikaisesti ja työantajien Kela maksujen poisto Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että elvytysbudjetti sisältää yritysten investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistamisen määräaikaisesti vuosina 2009 ja Tämän tavoitteena on kannustaa yrityksiä nopeuttamaan tarvittavia investointeja. Kela -maksujen poisto vähentää työvomakulujja alkaen 0.8% ja se poistuu kokonaan 2010 alusta. Tyel maksu nousee 0,2% vuosittain 2011 alkaen. Kauppakamari järjestää erittäin ajankohtaisen talousseminaarin yritys- ja kuntajohdon kutsuseminaarina klo Oras Oy:n Isometsän tehtailla. Alustajina toimivat Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä emeritusprofessori Paavo Okko. Liite: Seminaarikutsu Rauman seudulle Tulevaisuusryhmä Rauman seudulle on perustettu laaja-alainen tulevaisuusryhmä, jonka tarkoituksena on elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteisponnistuksin lieventää ja varautua taloudellisen taantuman aiheuttamien ongelmien kohtaamiseen. Tulevaisuusryhmä aloitti toimintansa helmikuun alussa ja kartoitti ensi töikseen seudun nykytilaa. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, mitä mahdollisuuksia valtioneuvoston julkaisema elvytyspaketti antaa Rauman seudulle. Myös koululaisten ja opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkojen turvaaminen otettiin työlistalle. Rauman seudun tulevaisuusryhmään kuuluvat Rauman kaupungin sekä Euran ja Eurajoen kuntien virkamiesjohto. Elinkeinoelämää edustavat työryhmässä Rauman kauppakamari, Rauman, Euran ja Eurajoen yrittäjäjärjestöt, seudun ja maakunnan työ- ja elinkeinohallinto sekä RSK Oy. Rahoituslaitoksista on edustettuna Rauman seudulla toimivat pankit ja Finvera Oyj. Lisäksi ryhmään on kutsuttu Talonrakennusteollisuus ry:n, sanomalehti Länsi-Suomi Oy:n ja Satakuntaliiton edustus. Ryhmä seuraa talouden kehitystä ja taantuman vaikutuksia Rauman seudun toimintaedellytyksiin ja kehitykseen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sopii käytännön toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tai lieventää taantuman aiheuttamia ongelmia. Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo Satakunnan Teollisuusvisio 2015:n toimialaraportit netissä Vuodenvaiheessa julkaistu Rauman ja Satakunnan kauppakamarien Satakunnan Teollisuusvision eri toimialojen raportit ovat nyt ladattavissa erikseen netistä kauppakamarin kotisivuilta osoitteesta 4

5 Kauppakamariasiaa ber.fi /julkaisut ja raportit. Teollisuusvision työhön osallistui kaikkiaan yli 80 yritysjohtajaa Satakunnasta ja se kuvaa tärkeimpien toimialojen kehityskuvaa ja tulevaisuutta Satakunnassa. Alustavat vierailukohteet: - UPM:n tehtaat - Biolan (Suzhou) Co. Ltd Shanghain matka Rauman kauppakamari järjestää alueen yrityksille yrityskontaktimatkan Shanghaihin ensi syyskuussa. Aikataulu: Pori-Helsinki Helsinki-Shanghai h Shanghai-Helsinki Helsinki-Pori (Finnairin lennot turistiluokassa) Majoitus: Bund Riverside Hotel **** (www.thebundriversidehotel.com), 1 hengen huone Hinta: Lennot ja majoitus yhteensä Lisäksi tulevat viisumikulut (n. 60 / hlö) sekä osuus yhteisistä kuljetuksista + muusta yhteisestä ohjelmasta ja mahdollisista ruokailuista. - Rolls-Roycen tehdas - Tekes Shanghai Finchi Finpro Suomen Shanghain konsulaatti - Shanghain kauppakamari Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo tai Maria Perrakoski Kauppakamarin jäsentiedote sähköisenä Kauppakamari lähettää jatkossa kaikki jäsentiedotteen (6kpl/vuosi) automaattisesti myös sähköisenä kaikille jäsenyritysten toimitusjohtajille. Siinä tapauksessa, että katsot sähköisen tiedotteen sinulle riittävän etkä halua enää postitse perinteistä paperiversiota ilmoita asiasta meille os. Samalla voit myös ilmoittaa sähköiselle postituslistallemme kaikki yrityksesi työntekijät, joita työssään mahdollisesti kauppakamarin tiedoteasiat kiinnostavat. Vielä muutama paikka on jäljellä!! KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjä-tilaisuus Eurassa: Rauman kauppakamari ja Rauman seudun Kehitys Oy järjestävät yhteistyössä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa ajankohtaistilaisuuden venäjänkaupasta: Asiakashankinta, yhteistyökumppanien etsintä, viennin aloittaminen ja kehittäminen Venäjällä: työkaluja, menetelmiä, tiedonhankintaa, esimerkkejä ja huomioitavia seikkoja. Aika: klo luento yrityskohtaisia tapaamisia Paikka: RSK:n toimisto, Satakunnankatu 12 (ent. Yhdystie 4), Eura Sopivien yhteistyökumppanien ja asiakkaiden löytäminen koetaan yrityksissä erääksi vaikeimmista asioista uudelle markkina-alueelle suunnatessa. Tämä korostuu erityisesti Venäjällä. Suomalais-venäläinen kauppakamari (SVKK) on yksi kokeneimmista asiantuntijaorganisaatioista, joka on saattanut suomalaisyrityksiä vuosikymmenien ajan Venäjän markkinoille. SVKK:n asiantuntijat, kansainvälistymisneuvoja Erja Laakso Helsingin toimistosta, markkinatutkimuspäällikkö Julia Sheveleva Pietarin toimistosta ja kv-koordinaattori Sergei Usoltsev Moskovan toimistosta saapuvat vieraaksemme antamaan yrityksille neuvoja Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Esitysten jälkeen yrityksille on varattu mahdollisuus yrityskohtaisiin tapaamisiin (max 1 tunti/yritys). Varaa aika tapaamiseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuus on avoin kaikille Satakunnan alueella toimiville, venäjänkaupasta kiinnostuneille yrityksille. Esityskielenä ovat englanti ja suomi. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittaudu viimeistään sähköpostitse chamber.fi tai Tervetuloa! 5

6 Kansainvälisiä asioita Sinun Eurooppasi uusi portaali yrityksille Suunnitteletko tytäryrityksen perustamista toiseen Euroopan unionin maahan? Haluatko tietää, mitä hallinnollisia asioita silloin on hoidettava? Entä mitkä viranomaiset vastaavat näistä asioista ja miten niihin saa yhteyden? Millaista rahoitusta on saatavilla ja mistä saa henkilökohtaista neuvontaa? Sinun Eurooppasi Yritykset -portaali auttaa löytämään kaiken tarvittavan tiedon eri rahoitusvaihtoehdoista, yrityksen perustamisesta, liiketoiminnan harjoittamisesta, verotuksesta, kirjanpidosta, työlainsäädännöstä, sosiaaliturvasta, julkisista hankinnoista ja monesta muusta asiasta. Sinun Eurooppasi Yritykset tarjoaa runsaasti käytännöllistä tietoa sekä EU:sta että eri jäsenvaltioista. Hyödylliset linkit eri aiheisiin perehdyttäville sivustoille auttavat löytämään uusia markkinoita yrityksellesi. Voit myös löytää uusia liikekumppaneita kauppakamareiden kautta tai saada yhteyden asiantuntijoihin, jotka voivat antaa neuvoja juuri sinua kiinnostavissa asioissa. Portaalin kehittämisestä vastaa Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden toimijoista koostuva organisaatio. Helsingin seudun kauppakamari osallistuu toimintaan Suomen kansallisen sisällön osalta. Tutustu portaaliin: Lisätietoja: Helsingin seudun kauppakamari Janne Koivisto, johtava EU-neuvoja Puh. (09) Euro täytti kymmenen ja Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Euro täytti vuodenvaihteessa kymmenen vuotta. Samaan aikaan yhteistä rahaa käyttävien EU-maiden määrä nousi kuuteentoista, kun Slovakia liittyi mukaan. Liikkeeseen laskettiin 10-vuotispäivän juhlistamiseksi kahden euron erikoiskolikko. Lisäksi siirtymisestä euroon ja euron tuomista eduista julkistettiin dokumenttiohjelma. Slovakiasta tuli kuudestoista euromaa Liikepankeille alettiin jakaa euroseteleitä ja -kolikoita syyskuussa, ja pankit toimittivat seteleitä ja kolikoita kauppoihin ja yrityksille, jotta ne pystyivät käsittelemään maksuja ja antamaan vaihtorahaa euroissa heti uudenvuodenpäivänä. Hintojen nousua pyritään ehkäisemään yritysten vapaaehtoisella sitoutumisella noudattamaan euron käyttöönottoa koskevia sääntöjä. Yhteinen raha otettiin käyttöön Suomessa ja kymmenessä muussa EU-maassa Euroopan keskuspankki oli perustettu kuusi kuukautta tätä ennen. Euroon ovat sittemmin siirtyneet Kreikka, Slovenia, Kypros ja Malta. Setelit ja kolikot otettiin käyttöön vuonna Vuodenvaihteesta lähtien euroa on käyttänyt 328,6 miljoonaa ihmistä eli noin kaksi kolmasosaa EU:n väestöstä. Lisätietoja: - nance/the_euro/index_fi.htm?cs_mid=2946 Sveitsi Schengeniin Matkailijoiden liikkuminen Sveitsin ja sitä ympäröivien EU-maiden välillä nopeutui ja helpottui, kun Sveitsi tuli Schengen-alueen jäseneksi 12. joulukuuta Sveitsin maarajoilla ei enää tarkasteta passeja. Rajatarkastukset lentoasemilla jatkuvat toistaiseksi, mutta ne on tarkoitus lopettaa maaliskuussa Sveitsi on liittynyt myös Schengenin tietojärjestelmään, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoja etsityistä tai kadonneista henkilöistä tai niistä, joilta on evätty maahanpääsy, samoin kuin kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta. Samalla Sveitsi on liittynyt ns. Dublin-säännöstöön, jonka perusteella ratkaistaan turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaava valtio. Joulukuussa 2007 Schengen-alueeseen tulivat mukaan kaikki vuonna 2004 EU:hun liittyneet jäsenmaat Kyprosta lukuun ottamatta. Alueeseen kuuluu nyt 25 maata. Sveitsin rajanaapuri Liechtenstein ei toistaiseksi kuulu Schengenalueeseen, mutta sen odotetaan voivan liittyä vuoden 2009 lopulla. Schengen-alueen laajeneminen helpottaa rajaalueiden kehitystä, lisää matkailua ja parantaa infrastruktuuria. EU:n ulkopuolelta tulevat voivat matkustaa yhdellä Schengen-viisumilla; erillisiä kansallisia viisumeita ei enää tarvita. ATEX-työväline avuksi pk-yritysten riskien tunnistamiseen ja hallintaan Vuodesta 2006 voimassa ollut ATEX-lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä toiminnassaan mahdollisesti esiintyvien räjähdyskelpoisten ilmaseosten tunnistamisen, niiden aiheuttamien riskien arvioimisen sekä riskien ja riskienhallintasuunnitelman kirjaamisen räjähdyssuojausasiakirjaan. Pk-yritysten saattaa olla vaikea tunnistaa vaaratilanteet, joissa voi syntyä räjähdyksiä ja tulipaloja. Työterveyslaitoksen koordinoima ATEX-foorumi on koonnut pk-yritysten käyttöön ATEX-työvälineen, jonka avulla voidaan laatia räjähdyssuojausasiakirja. ATEX-työvälineen muodostavat koulutusosa ja lomakkeistot. Työvälineen lomakkeistojen avulla yritykset voivat itse laatia räjähdyssuojausasiakirjan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Parantunut turvallisuus edistää myös tuottavuutta ja vähentää henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Työvälineen voi ladata internetissä ja sitä voi soveltaa eri toimialoille: Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Atexfoorumi/rsa.htm Innovointitulokset parantuneet Euroopassa Euroopan innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden on kaventunut. Lähes kaikki Euroopan maat ovat parantaneet innovointituloksiaan, vaikka edistymisen tahti vaihteleekin. Euroopan innovaatioiden tulostaulussa vuodelta 2008 maat jaetaan innovaatiojohtajiin, innovaatioseuraajiin, maltillisiin innovoijiin ja muiden kannoilla seuraaviin maihin. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin kaventuneet, ja erityisesti viimeksi mainitussa ryhmässä monet uudet EU-maat ovat parantaneet tuloksiaan roimasti. Innovointitulokset ovat parantuneet sekä absoluuttisesti että verrattuna Yhdysvaltoihin, Japaniin ja myös nousevan talouden maihin. Erityisesti henkilöresurssien eli korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut, laajakaistayhteydet ovat lisääntyneet ja inno- 6

7 Kansainvälisiä asioita vaatiorahoitusta on entistä paremmin saatavilla. Yritysten omat investoinnit innovaatioihin ovat kuitenkin edelleen liian vähäisiä, ja EU on jäljessä Yhdysvaltoja ja Japania tutkimus-, kehittämis- ja tietotekniikkamenoissa. Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin, joiden tulokset ovat selvästi EU:n keskiarvoa paremmat, vaikka tulosparannus vuonna 2008 oli hiukan keskimääräistä pienempi. Viime vuosina innovaatiokehitystä on Suomea koskevan maakohtaisen raportin mukaan vauhdittanut erityisesti teknologiavienti ja innovoivien yritysten välisten yhteyksien tiivistyminen. Suomen erityisvahvuudet ovat henkilöresursseissa ja yritysten omissa innovaatioinvestoinneissa. Innovointiprosessin tuotoksissa, osaamisvaltaisten palvelujen viennissä ja innovoivien yritysten määrässä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Innovaatioiden tulostaulun ohessa julkaistiin innovaatiotoiminnan edistymistä koskeva raportti, jossa esitellään kansallisten innovaatiopolitiikkojen ja hallintotapojen kehityssuuntauksia. Samaan aikaan julkaistiin myös tiede-, teknologia- ja kilpailukykyraportti, jossa tehdään yksityiskohtaisesti selkoa julkisen sektorin ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntauksista, teknologisesta suorituskyvystä ja edistymisestä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa. Elvytystä infrastruktuuriinvestoinneilla Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymää EU:n elvytyssuunnitelmaa pannaan vauhdilla täytäntöön. Komissio on ehdottanut investointien tekemistä energiainfrastruktuuria ja internetin laajakaistainfrastruktuuria koskeviin hankkeisiin. Investoinnit kohdistuvat strategisiin tavoitteisiin (esim. energian toimitusvarmuuteen), ja toimenpidepaketista hyötyvät kaikki EU-maat. Elvytyssuunnitelmassa keskeisellä sijalla ovat älykkäät investoinnit. Uuteen ehdotukseen sisältyy luettelo tarkoin määritetyistä hankkeista, joihin käytetään EU:n talousarviosta 5 miljardia euroa käyttämättömiä määrärahoja. Viimeaikaisesta kaasukriisistä on tarkoitus ottaa opiksi ja investoida voimakkaasti energiaalaan. Energia-alan strategisia investointeja tehdään komission ehdotuksen mukaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, merituulivoimahankkeisiin ja kaasu- ja sähköyhteyshankkeisiin (mm. Estlink 2, jossa Suomi on mukana). Investointeja tehdään myös laajakaistainfrastruktuuriin nopeiden internetyhteyksien levittämiseksi ja päivittämiseksi maaseutuyhteisöissä. Tähän on varattu miljardi euroa. Määrärahat myönnetään EU:n maaseudun kehittämisrahaston kautta, ja tarkoituksena on kattaa EU:n laajakaistaverkoston ongelma-alueet. Energia- ja laajakaistaverkot ovat molemmat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden tulevaisuuden kannalta. Suomalaisten EUjäsenyyden kannatus nousussa EU-asenteita mittaavan Eurobarometrin Suomea koskevan raportin mukaan suomalaisten yleinen asennoituminen EU:hun on muuttunut hieman myönteisemmäksi kevääseen 2008 verrattuna. Kolme tärkeintä indikaattoria ovat EU-jäsenyyden kannatus, jäsenyydestä koituva hyöty ja vaikutelma EU:sta. Suomalaisista 48 prosenttia on sitä mieltä, että jäsenyys on hyvä asia (+4 prosenttiyksikköä), ja 57 prosenttia katsoo, että jäsenyydestä on hyötyä omalle maalle (+6). Sen sijaan enää 28 prosentilla on myönteinen vaikutelma EU:sta ( 6), joskin monet sanovat vaikutelmansa EU:sta olevan neutraali. Luottamus EU:n toimielimiin on vahvistunut. Komissioon luottaa nyt 57 prosenttia (+4), Euroopan parlamenttiin 59 prosenttia (+5) ja Euroopan keskuspankkiin peräti 72 prosenttia (+3) suomalaisista. Lyhyen aikavälin talousodotukset ovat varsin synkät. Yli puolet uskoo Suomen taloudellisen tilanteen heikkenevän seuraavien 12 kuukauden aikana. EU:n tilanteesta samaa uskoo 66 prosenttia ja koko maailman tilanteesta 71 prosenttia suomalaisista. Suurimpina ongelmina viime loka marraskuun aikana tehdyissä haastatteluissa suomalaiset pitivät terveydenhuoltoa (39 %), infl aatiota (36 %) ja työttömyyttä (21 %). Tärkeimpänä tavoitteena pidettiin talouden kehittämistä ja kasvun vauhdittamista. Suomalaisten mielestä EU voisi tulevaisuudessa vahvistua panostamalla ympäristö- ja energia-asioihin, rikollisuuden torjuntaan ja sosiaalisiin asioihin. Lisätietoja: nland/news/ press/090122_fi.htm MUUTA YRITYSTIETOA Uusia linjauksia yritysrahoituksen vahvistamiseksi Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi uusia linjauksia yritysrahoituksen turvaamiseksi nykyisessä vaikeassa rahoitusmarkkinatilanteessa. Linjaukset ovat jatkoa hallituksen ja eduskunnan loppusyksystä 2008 hyväksymille aikaisemmille toimenpiteille. Linjaukset liittyvät sekä yritysten viennin rahoituksen turvaamiseen että kotimaisen rahoituksen helpottamiseen. Vuodenvaihteesta käyttöönotetun ns. viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksia nostetaan 1,2 miljardista eurosta yhteensä 3,7 miljardiin euroon (lisää valtuutta myönnetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 2,5 miljardia euroa). Lisävaltuus perustuisi valtion varainhankintaan eli valtiokonttori myöntäisi Suomen Vientiluotto Oy:lle lisää lainaa 2,5 miljardia euroa vientihankkeiden rahoittamiseen. Koska jälleenrahoitusmalliin liittyy ns. vientitakuupakko, talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi myös esitystä siitä, että vientitakuulain enimmäisvastuurajaa nostetaan vastaavalla 2,5 miljardin euron summalla 12,5 miljardiin euroon. Tarkoituksena myös on, että jälleenrahoitusmallin ehtoja lievennetään siten, että järjestelmästä tulee yritysten kannalta toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. 7

8 Muuta yritystietoa Kotimaan rahoituksen osalta tarkoituksena on ottaa käyttöön uutena rahoitusinstrumenttina Finnveran ns. suhdannelainat ja -takaukset. Niiden rahoitusehdot olisivat sellaiset, että ne ottavat normaalia rahoitusta paremmin huomioon kotimaisten pk-yritysten vaikeutuneen rahoitustilanteen. Suhdannelainoissa varauduttaisiin vuosina noin 300 miljoonan euron myöntämisvaltuuteen vuodessa eli yhteensä 900 miljoonan euron rahoitukseen. Tämän vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta myös puolsi, että Finnveran kotimaisen rahoituksen myöntämisvaltuuden enimmäisrajaa nostetaan yhdellä miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon. Nykyinen taloudellinen tilanne lisää yritysten välisiä toimialajärjestelyjä. Myös elinkelpoisten yritysten vakavaraisuuden tukeminen yli vaikeiden aikojen edellyttää pääomasijoitustoiminnan aktivoimista julkisen vallan toimenpitein. Tämän vuoksi hallitus tulee lisäpääomittamaan Suomen Teollisuussijoitusta ensimmäisessä lisätalousarviossa 100 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on, että Teollisuussijoitus perustaa erillisen rahaston, joka sijoittaisi elinkelpoisiin, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin ja lisäksi edistäisi välttämättömiä toimiala- ja rakennejärjestelyjä. Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan turvata yritysten rahoitustilannetta nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa. Toimenpiteille on vaikea laittaa hintalappua (esim. viennin rahoituksessa on kysymys takaisin maksettavista lainoista ja takuista), mutta hallituksessa uskotaan, että toimenpiteiden kustannukset ovat saavutettaviin etuihin nähden kohtuullisia ja hyväksyttäviä. Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh johtaja Risto Paaermaa, TEM, puh Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alussa Kuluttajatutkimuskeskus seuraa yhteistyössä Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten kanssa alennuksen siirtymistä elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimus selvittää, missä laajuudessa veron alennus näkyy kuluttajahinnoissa ja millaisia eroja hintavaikutuksissa mahdollisesti on eri tuotteiden ja tuoteryhmien, kaupparyhmien ja myymälätyyppien välillä. Ensimmäinen tiedonkeruu sekä markkinamuutosten seuranta tehtiin syksyllä Selvityksessä kerättiin laaja myymäläkohtainen hinta-aineisto, joka käsittää eri tuoteryhmiin kuuluvia elintarvikkeita, sekä kotimaisia että tuontituotteita. Hintojen muutoksia seurataan pidemmällä aikavälillä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Hintaseurantaa toteuttavassa ja sitä ohjaavassa työryhmässä ovat edustettuina Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajavirasto, lääninhallitukset, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Hintaseurannan vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija, MTT Johanna Varjonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Lisätiedot: erikoistutkija Johanna Varjonen, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. (09) hallitusneuvos Antti Riivari, TEM, puh (hintasseurantaryhmän pj) Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Yrityksen on laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee laatia perusteellisesti ja sen jälkeen sitä on täydennettävä vuosittain. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon tulossa olevat muutokset siten, että yrityksen työntekijöilläkin olisi mahdollisuus olla vaikuttamassa ja varautua muutoksiin ja niiden vaikutuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalaissa on määräykset kyseisten suunnitelmien sisällöstä. Henkilöstösuunnitelman vähimmäissisältö ei suoranaisesti vaihtele yrityksen koon mukaan. Pienessä yrityksessä henkilöstösuunnitelmalta ei kuitenkaan edellytetä samanlaista tarkkuutta ja laajuutta kuin suurelta yritykseltä. Suunnitelman laatiminen Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavissa olevat henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevat muutostarpeet. Muutoksia voivat aiheuttaa muun muassa yrityksen tai sen osan lopettamiset, laajentamiset ja supistamiset, kone- ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteet muutokset ja työn uudelleen järjestelyt. Henkilöstösuunnitelmaa valmisteltaessa asiat käsitellään ennakoiden, arvioiden tulevia muutoksia, niiden vaikutuksia ja niistä aiheutuvia toimenpiteitä henkilöstölle. Jos vastaavat asiat tulevat yksittäistapauksina ajankohtaisiksi, käsitellään ne yhteistoimintalaissa olevien säädösten mukaisesti. Tällöin myös henkilöstösuunnitelmaan tehdään tarvittavat päivitykset vähentämisneuvottelujen yhteydessä. Koulutustavoitteiden laatimisella pyritään arvioimaan, miten henkilöstöä tulisi kouluttaa, jotta he selviytyisivät työtehtävistään ja että heidän ammattitaitonsa vastaisi jatkossakin yrityksen tarpeita. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vähimmäissisältö Henkilöstösuunnitelmasta tulee käydä ilmi henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat tiedot sekä arvio näiden kehittymisestä. Henkilöstön rakenteella tarkoitetaan työntekijöiden jakautumista henkilöstöryhmiin. Yrityksen toimialasta riippuen saattaa olla tarkoituksenmukaista jakaa henkilöt myös ammattiryhmittäin. Myös työntekijöiden ikäjakautumaan ja ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin tulee kiinnittää huomiota suunnitelmaa laadittaessa. Tämä on tarpeellista siksi, että heidän osaamisensa pohjautuu nuorempia työntekijöitä useammin työssä opittuun. Työntekijöiden sukupuolijakautuma tulee ottaa huomioon ai- 8

9 Muuta yritystietoa nakin silloin kun tasa-arvosuunnitelma otetaan osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Tämän lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Mikäli työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä tekemään etätyötä tai paikkaan sitomatonta tietoverkoissa tehtävää e-työtä, tulee myös nämä ottaa huomioon. Myös yleiset periaatteet mahdollisuuksista lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikaeläkkeeseen kuuluvat suunnitelmien piiriin. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on kiinnitettävä huomiota myös niihin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. Erityisesti koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistarpeesta. Lisäksi siihen tulee sisällyttää edellä mainittuihin arvioihin perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin. Käsiteltävinä ovat lähinnä työntekijöiden täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi myös edellä tarkoitettujensuunnitelmien toteutumisen seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä ne tavat, joilla suunnitelman ja tavoitteiden seuranta tapahtuu. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen seuranta on osa henkilöstösuunnitelman laatimisprosessia. Irtisanomisneuvottelujen yhteydessä tehtävät muutokset suunnitelmiin Jos yritys taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoo työntekijöitä, saattaa muutoksilla olla vaikutuksia jäljellä jäävien työntekijöiden asemaan ja työtehtäviin. Näissä tilanteissa henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehdään tarvittavat muutokset. Muutokset tehdään irtisanomisia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen loppupuolella, jolloin irtisanottavien lukumäärä ja työhön jäävien tehtävät ovat edes jossain määrin arvioitavissa. Mikäli irtisanomisilla ei ole vaikutusta jäljelle jäävien työtehtäviin taikka koulutustarpeisiin, ei muutoksia suunnitelmiinkaan tarvitse tehdä. Tällainen tilanne voi olla yksittäisten irtisanomisten yhteydessä. Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan edustajan ja henkilöstön edustajan välillä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on 20-29, voidaan henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita koskevat asiat sopia käsiteltäviksi koko henkilöstölle järjestettävässä tilaisuudessa tai tilaisuuksissa ilman, että asia olisi käsiteltävä erikseen henkilöstön edustajien kanssa. LAKIASIAT Päättyvät työsuhteet ja turvallisuus Työntekijän työsuhteiden päättyminen voidaan jakaa ajatustasolla positiivisiin ja negatiivisiin tilanteisiin. Negatiivisella tarkoitan tilannetta, jossa työntekijä ei jostain syystä ole tyytyväinen työsuhteensa päätymiseen tai itse irtisanoutuessaan on ollut tyytymätön työnantajaansa. Riippumatta siitä, onko kyseessä positiivinen tai negatiivinen tilanne, on työnantajalla hyvä olla menettelytavat siihen, miten toimia työsuhteen päättyessä. Näillä menettelytavoilla työnantaja voi minimoida erilaisia riskejä, joita saattaa liittyä työsuhteen päättymiseen. Näitä riskejä voivat olla työnantajan luottamuksellisten tietojen vieminen, omaisuuden kavaltaminen tai vaikkapa työvälineiden, kuten matkapuhelin tai kannettava tietokone, väärinkäyttäminen. Työsuhteen päättyessä olisi tärkeää, että työnantajalla on selkeä ohjeistus siitä, kuka vastaa työsuhteen päättämiseen liittyvistä rutiineista, kuten tiedon antamisesta tietohallinnolle, jotta tarvittaessa esimerkiksi sähköpostiyhteydet voidaan katkaista sen estämiseksi, ettei työnantajan nimissä esimerkiksi lähetetä asiattomia sähköpostiviestejä. Erityisesti negatiivisen tilanteen kyseessä ollessa on hyvä harkita työvelvoitteen päättämistä välittömästi ja irtisanomisajan palkan maksamista kotiin. Tällöin voidaan ottaa työvälineet kuten matkapuhelin, auto ja kannettava tietokone pois työntekijältä jo työvelvoitteen päättyessä. Ne pitää kuitenkin huomioida palkanmaksussa, koska ne eivät enää voi olla etuuksina palkassa vaan ne on maksettava rahana osana veronlaista palkkaa. Tähän tulisi varata oikeus jo työsopimusta tehtäessä. Työnantajan on hyvä tehdä tarkastuslista, johon on kirjattu kaikki mahdolliset asiat, joita työntekijällä voi olla ja jotka pitää pyytää pois työsuhteen puuttuessa. Näin mitään ei unohdu pyytää pois työntekijältä. Listassa kannattaa muistaa myös ID-kortit sekä käyntikortit, joilla työntekijä voisi esiintyä työnantajan nimissä. Mikäli työntekijä vastaa, ettei hänellä ole jotain listalla olevaa asiaa ja myöhemmin käy ilmi, että se hänellä olikin, voidaan asiaa alkaa arvioida rikosoikeudellisen kavalluksen kannalta. Työnantajan on kuitenkin tärkeä olla työsuhteen päättämistilaisuudessa tarkkana, sillä jälkikäteiset selvittelyt ovat aina aikaa vieviä eivätkä aina johda toivottuun tulokseen. Tämä erityisesti, jos esimerkiksi kannettava tietokone on sisältänyt luottamuksellista tietoa ja joku kilpailijoista on saanut sen tietoonsa ja hyö- 9

10 Lakiasiat dyntää sitä työnantajan vahingoksi. Tällöin toki voidaan selvittä mahdollista yrityssalaisuuden rikkomista ja väärinkäyttöä, mutta jälleen vahinko on jo tapahtunut. Maailmalla on tehty tutkimus, jonka mukaan nykyinen taloustilanne on johtanut selkeään kasvuun tilanteissa, joissa entinen työntekijä on vienyt entisen työnantajan luottamuksellista tietoa mukanaan. Aiemmin viime vuonna Englannissa tehtiin toinen tutkimus, johan vastanneista tietohallintotyöntekijöistä yli 80 prosenttia oli valmis viemään työnantajan luottamuksellista tietoa, jos irtisanominen uhkaisi. Aivan samalla tavalla epärehelliselle entiselle työntekijälle jäänyt polttoainekortti voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa, jos korttia käytetään muiden ihmisten autojen tankkaamiseen. Jälleen asiaa voidaan arvioida rikosoikeudellisesti, mutta vahinko on jo tapahtunut. Yllättävän usein työntekijälle jätetään vanha GSM-puhelinnumero. Tällä valitettavasti varmistetaan se, että kaikki ne tahot joiden kanssa työntekijä on ollut työnsä puolesta tekemisissä, soittavat tietäen tai tietämättään entiselle työntekijälle. Jos hän on töissä entisen työnantajan kilpailijalla, on entinen työnantaja käytännössä tehnyt markkinointityötä kilpailijansa hyväksi, antamalla työntekijän pitää vanhan GSM-puhelinnumeron. Toki on mahdollista että numero on työntekijän numero jonka hän tuo töihin tulessaan ja erikseen on sovittu että hän saa pitää numeron työsuhteen päättyessä. Tämän vuoksi olisi aina hyvä, että työnantaja antaa GSM-numeron uudelle työntekijälle ja pitää sen työsuhteen päättyessä. Olen tässä kirjoituksessa vain raapaissutaihealueen pintaa. Tärkeää on, että jokainen työnantaja miettisi näitä asioita etukäteen ja rakentaisi menettelytavat näihin tilanteisiin. Kauppakamari on aiemmin kertonut salassapitosopimuksista ja kilpailukieltosopimuksista, joten en tuonut niitä esille tässä kirjoituksessa. Jos turvallisuus pettää työsuhteen päättyessä, voi siitä olla paljon vaivaa ja jopa taloudellista vahinkoa työnantajalle. Johtava lakimies Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Työttömyysturvan omavastuumaksu Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettu laki (555/1998) muuttui oleellisesti vuoden 2009 alusta. Lakiin lisättiin uusi 8 a luku, jossa säädetään suurtyönantajan velvollisuudesta maksaa työttömyysturvan omavastuuosuus irtisanomisen vuoksi. Suurtyönantajana pidetään työnantajaa, jonka työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan. Palkkasummat tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 :n mukaisilla palkkakertoimilla. Vuoden 2008 tasossa oleva palkkasumman alaraja on euroa ja täyden omavastuun raja euroa. Tarkasteltava palkkasumma on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Alarajalla omavastuuosuus on nolla, josta se kasvaa lineaarisesti 80 prosenttiin etuusmenosta. Omavastuumaksu peritään ensinnäkin silloin, jos työsuhteen irtisanomisesta johtuva työttömyys jatkuu niin, että henkilölle syntyy oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeudella tarkoitetaan sitä, että vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa 500 päivän säädetyn enimmäisajan estämättä palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä ja on enimmäisajan täyttyessä hankkinut työeläkelakien alaista ansiota vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on tällöin se etuusmenoa vastaava määrä, joka irtisanotulle työntekijälle tulisi ansiopäivärahan suuruisena maksettavaksi siitä lukien, kun hänen oikeutensa lisäpäiviin alkaa, siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta, kuitenkin vähintään yhden vuoden etuusmenoa vastaava määrä. Omavastuumaksu peritään, kun työntekijän oikeus lisäpäiviin alkaa. Omavastuumaksu peritään myös, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä työsuhteen irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta tai hän on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Omavastuumaksun perusteena oleva määrä on näissä tilanteissa se ansiopäivärahan suuruista etuusmenoa vastaava määrä, jolta ajalta irtisanotulle työntekijälle on maksettu työttömyysetuutta työsuhteen päättymisestä siihen saakka, kunnes hän täyttää 63 vuotta. Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos työsuhde on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 56 vuotta, työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta, työsuhde on irtisanottu tai purettu työntekijästä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, työntekijä on työsuhteen päättymisen jälkeen täyttänyt uudelleen työttömyysturvalain 5 luvun 3 :ssä tarkoitetun työssäoloehdon muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa tai työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut. Jos työnantaja palkkaa uudestaan irtisanomansa lisäpäiviin oikeutetun henkilön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työntekijä on tässä työssä vähintään vuoden, saa työnantaja hakemuksella työttömyysvakuutusrahastolta sen osan lisäpäivien omavastuumaksusta, jota koskeva osa jää käyttämättä. Lisää tietoa asiasta löytyy Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta osoitteesta Kaksi EU-asetusta helpottamaan rajat ylittävien velkojen perintää tuli voimaan kaksi uutta EU-asetusta, jotka helpottavat rajat ylittävien velkojen perintää: - asetus eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä ja - asetus eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta. 10

11 Lakiasiat Asetuksilla luodaan kaksi uutta ja kansalliselle menettelylle vaihtoehtoista oikeudenkäyntimenettelyä. Vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan enintään 2000 euron suuruisten saatavien perintää. Eurooppalainen maksamismääräys taas muistuttaa pitkälti Suomessa aikaisemmin käytössä ollutta maksamismääräysmenettelyä. Kummassakin menettelyssä riidan osapuolilla on oltava kotipaikat eri EU-jäsenmaissa. Menettelyä ei siis voi käyttää maan sisäiseen perintään. Tanska ei kuulu menettelyn piiriin. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely Menettely käynnistetään suoraan toimivaltaisessa tuomioistuimessa erityistä lomaketta (Alomake) hyväksi käyttäen tuomioistuimen kielellä. Lomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja asiaan mahdollisesti liittyvät asiakirjatodisteet. Jäsenvaltiot nimeävät erikseen asioita käsittelevät tuomioistuimet. Suomessa toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus. Menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen ja suullinen käsittely järjestetään vain poikkeustapauksissa. Menettely etenee vaatimuksen esittämisen jälkeen pääpiirteissään seuraavasti: tuomioistuin lähettää vastaajalle vastauslomakkeen (C-lomake), joka on annettava tiedoksi 14 päivän kuluessa (postitse saantitodistuksella) vastaajalla on 30 päivää aikaa vastaamiseen tuomioistuin lähettää kantajalle jäljennöksen vastauksesta 14 päivän kuluessa sen saamisesta jos vastaaja esittää vastavaatimuksia kantajalle, täytetään uusi A-lomake, johon kantajalla on 30 päivää aikaa vastata. Jos vastavaatimusten arvo ylittää 2000 euroa, siirretään asia tuomioistuimessa normaaliin käsittelyyn.tuomio annetaan 30 päivän kuluessa siitä kun tuomioistuin on saanut vastaajan vastauksen (tai vastavaatimuksessa kantajan vastauksen) tarvittaessa tuomioistuin voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn (voidaan toteuttaa videoneuvotteluna tai muuta viestintävälinettä käyttäen) jos asianosaiset eivät vastaa asetetussa määräajassa, tuomioistuin antaa siitä huolimatta tuomionsa tuomio tunnustetaan ja se on pantavissa täytäntöön muissa jäsenvaltioissa muutoksenhausta huolimatta. Poikkeustapauksissa (esim. samasta asiasta on aikaisempi tuomio), tuomioistuin voi kieltäytyä täytäntöönpanosta. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely Maksamismääräysmenettelyssä ei ole euromääräistä enimmäisrajaa menettelyn käyttämiseen. Menettely käynnistetään myös vakiolomakkeella toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jossa yksilöidään asianosaiset, vaatimuksen määrä ja sen perusteet. Hakemuksen vastaanottanut tuomioistuin tutkii asian käsittelyn edellytykset ja tarpeen mukaan pyytää kantajaa täydentämään tietoja tai muuttamaan vaatimuksiaan. Tämän jälkeen tuomioistuin antaa maksamismääräyksen vastaajalle tiedoksi tavallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. Vastaajalle ilmoitetaan että hän voi joko maksaa kantajalle vaatimuksen määrän tai vastustaa maksamismääräystä. Jos määräystä vastustetaan 30 päivän kuluessa, asia siirtyy normaaliin tuomioistuinkäsittelyyn (ellei kantaja ole nimenomaisesti pyytänyt menettelyn päättämistä tässä tilanteessa). Perusteita vastustamiselle ei tarvitse ilmoittaa. Maksamismääräyksestä tulee toteuttamiskelpoinen, jos vastaaja ei esitetä vastinetta määräyksen antaneelle tuomioistuimelle. Maksamismääräys voidaan antaa tiedoksi vastaajalle usealla eri tavalla; henkilökohtaisesti, kotiosoitteesta tavoitetulle muulle henkilölle tai postitoimipaikan välityksellä. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely on suoraan täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa. Lisätietoa menettelyistä: Kumpaankin uutta perintämenettelyä on selostettu tarkemmin esimerkiksi Europa-SCADPlus-sivustolla, joka sisältää tiivistelmiä EU-lainsäädännöstä (http://europa.eu/scadplus/leg/fi /lvb/l htm) Helsingin seudun kauppakamari lakimies Jaakko Sainio 11

12 Rauman Offsetpaino Oy

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Sisältö LUKIJALLE / TILL LÄSAREN 3 1 YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUKSESTA 4 2 TYÖTTÖMÄN LISÄPÄIVÄOIKEUS JA SEN RAHOITUS 4 3 TYÖTTÖMYYSTURVAN

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Sisältö Yleistä omavastuumaksusta... 4 1 Maksuvelvollisuus... 4 1.1 Palkkasumma...4 1.2 Omavastuumaksuprosentti...4 1.3 Omavastuumaksu henkilön lisäpäivämenosta...5

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014

Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat 2014 Osaamisen kehittämistä koskevien uusien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2014 alusta lukien työnantaja voisi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen toimintamalli

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 1(9) Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tiivistelmä Uusi, osaamisen kehittämisen liittyvä taloudellinen kannuste on käytössä vuoden 2014 alusta alkaen. Koulutukseen liittyvän tuen saaminen edellyttää

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA)

LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA) LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA) (Eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o. 3 artiklan

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita

Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita Seuran hallinto - hyvän hallinnon periaatteita -SEURAN SÄÄNNÖT - YHDISTYSLAKI Seurajohtajan käsikirja Päätä oikein http://www.slu.fi/urheiluseuroille/julkaisut_ja_ tyokalut/seurajohtajan_kasikirja-paata/

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu KOULUTUSKALENTERI Syksy 2014 Koulutuskalenteri syksy 2014 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011 Työoikeuden opintojakson kuvioita TYÖOIKEUDELLISTA KIRJALLISUUTTA - Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet. Talentum 2004 (208 s.). - Hietala

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

HE 175/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien

HE 175/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Tekes Groove Cleantech Roadshow. Jiangsu, Kiina Delegaatiomatka 22.-25. lokakuuta 2013

Tekes Groove Cleantech Roadshow. Jiangsu, Kiina Delegaatiomatka 22.-25. lokakuuta 2013 Tekes Groove Cleantech Roadshow Jiangsu, Kiina Delegaatiomatka 22.-25. lokakuuta 2013 Kasvua ja kumppanuuksia Kiinasta Hyödynnä ainutlaatuinen ja tehokas mahdollisuus tarttua Kiinan markkinoihin! Kiinalaiset

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot