TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kh / liite 10

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2010 Kh / liite 10

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitys Kunnallistalouden kehitys 5 2. VUODEN 2010 TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion laatimisen lähtökohdat Laatimisprosessi Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet ja verotulotasaus Toimintakulut Investoinnit Lainanotto 9 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Väestö Elinkeinot ja työllisyys KUNTASTRATEGIA JA SIITÄ JOHDETUT TAVOITTEET Janakkalan visio Strategisten tavoitteiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Kuntakonsernin liikelaitokselle ja tytäryhteisöille asettamat tavoitteet Janakkalan Vesi Janakkalan Asunnot Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy KÄYTTÖTALOUSOSA: TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN 18 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA 18 TULOSALUE VAALIT 18 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 19 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI 19 TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS 20 TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS 26 TULOSALUE YLEISHALLINTO 31 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT 32 TULOSALUE TALOUS- JA HENKILÖSTÖPALVELUT 33

3 3 (161) TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN 34 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT 36 TULOSALUE ASUNTO- JA TILAPALVELUT 37 TULOSALUE PELASTUSLAITOS 38 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA 39 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT 39 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 44 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT 44 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA 50 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO 56 TULOSALUE RUOKAPALVELUT 57 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ 59 TULOSALUE KADUNPITO 61 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA 63 TULOSALUE TILAPALVELU 65 TULOSALUE KUNNAN TOIMINNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO 67 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT 68 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA 70 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 76 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO 77 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA 79 TULOSALUE VAMMAISTYÖ 81 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO 83 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTO- PALVELUT 90 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO 91 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO 93 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 94 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 102 TULOSALUE VARHAISKASVATUS 103 TULOSALUE OPETUSTOIMI 106 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA 108 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA 110 TULOSALUE KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT 110 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 116 TULOSALUE LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA V JA TALOUSARVIO VUODELLE PERUSTELUOSA 122 KÄYTTÖTALOUSOSA 123 TULOSLASKELMAOSA (JaVe) 125

4 4 (161) RAHOITUSLASKELMA (JaVe) 126 INVESTOINTIOSA (JaVe) 127 LIITTEET 128 Liite 1: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta 129 Liite 2: Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta 130 Liite 3: Laskelma verotuloista 130 Liite 4: Viranperustamislomakkeet vuodelle Liite 5: Henkilöstöesitykset vuodelle Liite 6: Henkilöstösuunnitelma vuosille Liite 7: Kehittämisohjelma vuodelle Liite 8: Investointisuunnitelma vuosille

5 5 (161) 1. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Kansantalouden kehitys Valtiovarainministeriön syyskuun 2009 taloudellisen katsauksen mukaan julkisen talouden rahoitusjäämä, joka on ollut ylijäämäinen vuodesta 1998, kääntyy tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi ja alijäämä syvenee edelleen v Rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 13 mrd. euroa viime vuodesta eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon, mikä on suurempi pudotus kuin lamavuonna EU-maista Latvian ja Suomen julkisen talouden tilan arvioidaan heikkenevän eniten tänä vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen tulot pienenivät tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4½ % ja menot lisääntyivät 6 %. Ennuste koko vuoden tulojen alenemalle on 8 % ja menojen kasvulle runsas 5 %. Omaisuustulot alenevat viime vuoden hyvin korkealta tasolta viidenneksen ja verotulot 8 %. Menopuolella sosiaalietuudet ja avustukset lisääntyvät kymmeneksen mm. työttömyyden kasvun vuoksi. Kokonaistuotannon kääntyminen voimakkaaseen laskuun on heikentänyt nopeasti valtiontalouden rahoitusasemaa. Veropohjan kuten yritysten tulosten, yksityisen kulutuksen, pääomatulojen ja työtulojen supistuminen näkyvät verokertymän alenemisena. Samanaikaisesti valtion menot jatkavat verrattain voimakasta kasvua. Taloudellisen aktiviteetin heikkenemisen vaikutuksia pyritään vaimentamaan erilaisilla elvyttävillä toimenpiteillä, jotka samalla kuitenkin heikentävät valtiontalouden rahoitusasemaa. Kansantalouden tilinpidon mukaisten välittömien verojen tuotto supistuu tänä vuonna ennätykselliset 29 %. Suurin osa siitä selittyy yhteisöveron tuoton romahtamisella. Suhdannekäänne on näkynyt ensimmäisenä yritysten tuloksissa ja niiden perusteella määräytyvissä yhteisöveroissa. Yritysten tulosten perusteella maksamien yhteisöverojen arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna 7 % muiden keskeisimpien verojen jatkaessa vielä laskuaan. Valtion ansio- ja pääomatuloista saamat verotulot alenevat tänä vuonna tuntuvasti. Tämän taustalla on kotitalouksien pääomatulojen supistuminen, palkkasumman aleneminen työllisyystilanteen heikentyessä sekä aiemmin päätetyt veronkevennykset. Tuotannon ja tuonnin verojen tuotto määräytyy suurimmalta osin yksityisen kulutuksen kehityksen perusteella. Tänä vuonna kotitalouksien tulot eivät kasva. Vuonna 2010 yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan nimellisesti vain hieman. Kansantalouden tilinpidon mukaiset valtion menot kasvoivat viime vuonna 7 %, mikä oli korkein nimelliskasvu sitten vuoden 1993; v menot lisääntyivät jopa 20 %. Menojen kasvu nopeutuu edelleen hieman tänä vuonna, mutta hidastuu ensi vuonna 5 prosenttiin Kunnallistalouden kehitys Valtiovarainministeriön syyskuun 2009 taloudellisen katsauksen mukaan vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy ilman veroastemuutoksia noin 1½ % vähemmän kuin v Kuntien kiinteistöverorajojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään noin 50 milj. euron lisätulot. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan kuitenkin edelleen vähenevän vuoden 2009 tasosta. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittaa tänä ja vielä ensi vuonnakin nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama

6 6 (161) ansiotason nousu. Ensi vuonna kuntien ansiotason on oletettu nousevan yleisen ansiotason mukaisesti noin 3 %. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöverotukseen sekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavan palkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti. Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti vielä usean vuoden ajan siitäkin huolimatta, että yleinen taloustilanne alkaisi tämänhetkisten näkymien mukaisesti ensi vuonna asteittain parantua. Kun kunnallisveroaste ei v noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenisivät keventämään kunnallisveroasteeseen liittyviä nousupaineita. Työvaltaisella kuntasektorilla palkkaratkaisujen taso vaikuttaa kustannuskehitykseen ja sitä kautta kuntatalouden rahoitusasemaan keskeisesti. Tulevalla palkkakierroksella ainoastaan erittäin maltillinen palkkaratkaisu riittää turvaamaan kuntatalouden lähivuosien vakaan kehityksen. Kuntien tulot ovat kasvaneet vuosina hyvän talouskasvun siivittämänä erittäin nopeasti: verotulot keskimäärin 6 % ja käyttötalouden valtionosuudet vastaavasti lähes 8 % vuodessa. Samalla menojen kasvu on kuitenkin ollut voimakasta. Kuntien kulutusmenojen kasvu nopeutui v erityisesti kalliin palkkaratkaisun seurauksena yli 7 prosenttiin. Kun käyttötalouden menojen kasvun lisäksi kuntien investoinnit ovat lisääntyneet viime vuodet voimakkaasti, kuntatalous on pysynyt koko 2000-luvun rahoitusalijäämäisenä. Tämän seurauksena kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti, joten kuntatalouden puskurit talouden taantumaa varten ovat pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta heikot. Kun kuntatalous näyttää kuluvana vuonna painuvan syvään alijäämään ja pysyvän lähivuodet kireänä, kunnissa tarvitaan sopeuttamistoimia niin käyttötalouden menojen kuin investointienkin osalta. Henkilöstömenojen suuren painon vuoksi kuntien toimenpiteet kohdistuvat väistämättä myös henkilöstöpolitiikkaan. Vaikka tulokehityksen heikentyessä investointitason ylläpitäminen lainarahalla olisikin lyhyellä aikavälillä järkevää politiikkaa, kuntien investointien tasaisempi liikkumavara tulisi pidemmällä tähtäimellä luoda käyttötaloutta tehostamalla. 2. VUODEN 2010 TALOUSARVION PÄÄPIIRTEET 2.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2009 kolmannen talousarviomuutoksen ennusteen mukaan kunnan tilikauden tulos muodostuu alkuperäistä arvioitua huomattavasti huonommaksi. Tilikauden tulos muodostuisi talousarvioennusteen mukaan 3,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kumulatiivista ylijäämää olisi näin ollen vuoden 2009 lopussa jäljellä vain 1,8 milj.. Talousarviovuosi 2010 ja varsinkin tulevat suunnitelmavuodet ovat tässä kansainvälissä taantuman tilassa vaikeasti ennakoitavissa. Suurimpina kysymysmerkkeinä kunnan kannalta ovat verotulojen kehitys, mutta myös valtionosuusuudistus ja kunnallinen palkkaratkaisu ovat merkittäviä avoimia tekijöitä vuoden 2010 talousarviota laadittaessa.

7 7 (161) 2.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan vuosien taloussuunnitelman ja vuoden 2010 talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvät vuotta 2010 koskevat kehyslaskelmat perustuivat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, vuoden 2009 talousarvion ensimmäiseen ja toiseen muutokseen sekä voimakkaan kansainvälisen taloustaantuman aiheuttamaan verotulojen vähentymiseen. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan ja visioon. Taloussuunnitelman tuleekin toteuttaa valtuuston hyväksymää Janakkalan kuntastrategiaa vuodelle 2012 sekä valtuuston hyväksymää palvelustrategiaa Laatimisprosessi Lautakunnat jättivät talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle mennessä, jonka jälkeen kunnanjohtaja ja talousjohtaja kävivät talouden ja toimintojen tasapainotusneuvottelut toimielinten virkamiesjohdon kanssa. Lautakunnat olivat noudattaneet talousarvion laadintaohjeita talousarviovuoden 2010 käyttötalouden osalta kohtuullisen hyvin, sillä toimintakulut olivat pysyneet melko lailla vaaditussa linjassa. Jos toimintakulut pysyivätkin linjassa, niin investointiosassa jäätiin kauas tavoitteesta. Laadintaohjeiden mukaan investointien tuli olla poistojen suuruiset eli n. 3 milj. euroa vuodessa. Kunnanhallituksen esityksessä investointiosan suunnitelmakauden nettomenot ovat 17.5 milj. euroa eli n. 4,4 milj. vuodessa. Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan talousarvioesitystä seminaarissaan sekä 2. ja Kunnanhallituksen lopullinen esitys talousarvioksi ja suunnitelmaksi valmistuu Valtuusto käsittelee talousarvion Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Vuoden 2010 talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuottojen kasvu vuoden 2009 muutettuun talousarvioon verrattuna on 2,1 %. Suunnitelmavuosien toimintatuottoarvioita on korotettu keskitetysti 2 % vuodessa. Hallintokuntien on edellytetty korottavan päätösvallassaan olevia maksuja vähintään kustannustason nousun verran Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain. Kunnanhallituksen taloussuunnitelmaehdotus perustuu valtuuston tekemään päätökseen korottaa tuloveroprosenttia vuodelle ,50 %:iin.

8 8 (161) Samoin kiinteistöveroprosentteja on korotettu valtuuston päätöksen mukaisestti vuodelle 2010 seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Vuonna 2010 verotuloja on arvioitu, edellä mainittujen veroprosenttien perusteella, kertyvän yhteensä n. 50,5 milj. euroa. Vähennystä vuoden 2009 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna on 0,32 %. Vuoden 2009 muutettuun talousarvioon verrattuna kasvua on arvioitu muodostuvan 3,2 %. Talousarviovuoden 2010 ja suunnitelmavuosien verotuloennusteen verotulopohja perustuu Suomen Kuntaliiton tekemään lokakuun 2009 verotulokehikkoon, jota on tuloveron sekä yhteisöveron osalta korotettu ylöspäin. Edellä mainittu korotus perustuu kunnan asukasmäärän kasvuun. Vuosittainen verotulokertymän arvioitu kehitys löytyy tämän talousarviokirjan liitteestä 3. Liite 3: Laskelma verotuloista Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntaliiton päivitetyn kunnat.net:ssä olevan tiedotteen mukaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistämistä sekä erityisen harvaanasuttujen kuntien ja saaristokuntien valtionosuuksien korottamista. Ratkaisu tarkoittaa vuoden 2010 valtionosuusuudistuksen toteuttamista kehyspäätöksessä (valtiontalouden kehykset vuosille ) päätetyltä pohjalta. Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistetään ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtionvarainministeriöstä. Alkuperäinen uudistus toteutetaan supistetussa muodossa niin, että vain ne välttämättömät muutokset, jotka johtuvat yhdistämisestä toteutetaan. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes nykyisellään. Yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutoksia tulee sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). Erityisopetuksen porrastus poistetaan. Myös kouluverkkotekijä poistetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus irrallaan yhden putken mallista. Yhden putken mallin mukainen valtionosuus päätetään ja maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähennetään yksi mallille yhteinen omarahoitusosuus, joka lasketaan valtakunnallisen kustannustenjakoa kuvaavan valtionosuusprosentin perusteella. Tämän ulkopuolella on asukaskohtainen yleinen valtionosuus. Valtionosuuksien tasaus säilyy nykyisenä ja liitetään yhden putken osuuteen. Maksatuksessa on tarkoitus yhdistää myös yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet. Tällöin esim. vielä ylläpitäjäjärjestelmään jäävien lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun asukaskohtainen omarahoitusosuus yhdistyisi maksatuksessa kuten myös muut erikseen määräytyvät kuntien laskennalliset valtionosuudet. Edellä mainituissa poliittisissa päätöksissä on linjattu, että nyt tulevassa uudistuksessa ei saisi tapahtua muutoksia kustannuksissa kuntien ja valtion välillä eikä myöskään yksittäisten kuntien välil-

9 9 (161) lä. Mahdolliset kuntakohtaiset järjestelmämuutoksen vaikutukset nollataan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmeisesti yleisen valtionosuuden yhteydessä mahdollinen järjestelmämuutoksen vaikutus vähennetään tai hyvitetään riippuen siitä, osoittaako järjestelmämuutos voittoa vai tappiota. Tämä korjaus tehdään valtionosuuksiin vuoden 2009 tasossa tehdyn vaikutuslaskelman mukaisena vuosittain toistaiseksi. Järjestelmämuutoksen tasaus kuntakohtaisena saadaan aikaisintaan marraskuussa tai mahdollisesti vasta joulukuussa. Uudistuksesta johtuen valtionosuuksien arviointi on ollut erityisen haastavaa. Talousarviovuoden valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 4,3 %. Edellä mainittu kasvuarvio perustuu Kuntaliiton esittämään indekstarkistukseen sekä itse arvioituun lisäykseen, joka perustuu kunnan kasvaneeseen asukasmäärän. Suunnitelmavuosina valtionosuuksien on arvioitu kasvavan 2 % vuodessa Toimintakulut Talousarviovuodelle 2010 alennettiin toimintakulujen kasvua pohjana olleeseen taloussuunnitelmaan verrattuna. Laatimisohjeiden mukaisesti kulut saivat kasvaa talousarviovuonna palvelujen ostojen osalta 2,2 % ja muiden toimintakulujen osalta 1,2 %. Henkilöstökulujen osalta palkat on laskettu syyskuun 2009 tasoon 2,5 %:n palkankorotuksella ja lisäksi on huomioitu kuntaan perustettavat 10 uutta vakanssia. Vuoden 2010 toimintakulujen kasvu vuoden 2009 muutettuun talousarvioon verrattuna on 2,2 %. Suunnitelmavuosien toimintakulujen kasvu v on 1,6 % (joista henkilöstökulujen kasvu 1,9 %), v ,0 % (joista henkilöstökulujen kasvu 2,2 %), ja v ,1 % (joista henkilöstökulujen kasvu 2,3 %). Muihin kustannusten lisäyksiin ei ole varauduttu ja näin ollen suunnitelmavuosina toteutettaviin toiminnan muutoksiin tulee löytyä resursseja toimintaa sopeuttamalla Investoinnit Investointiesitykset eivät noudattaneet talousarvionlaadintaohjeita, joiden mukaan investoinnit saivat olla poistojen suuruiset eli n. 3 milj. /vuosi ja koko suunnitelmakaudella n. 12 milj. euroa. Esitykset ylittävät edellä mainitun rajan noin 5,5 miljoonalla eurolla. Talousarviovuoden 2010 investointien nettomenot ovat määrältään n. 3,9 milj. euroa. Vuosien investointisuunnitelma liitteenä Lainanotto Kunnan korkea investointitaso yhdessä alhaisen vuosikatteen kanssa aiheuttaa kunnan nopeaa velkaantumista. Rahoituslaskelman mukaan vuosina kunnan nettolainanotto on n. 2,0 milj. euroa/vuosi. Lainakanta kasvaa suunnitelmakauden loppuun mennessä n. 39,8 miljoonaan euroon. Suunnitelmakauden lopulla lainakanta /asukas on

10 10 (161) Lainakanta milj. 45,0 40,0 38,5 39,7 39,8 35,0 31,8 34,6 30,0 28,2 25,0 23,1 20,0 19,1 15,0 TP 2007 TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 Lainakanta /asukas TP 2007 TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013

11 11 (161) 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1. Väestö Kunnan asukasluku pysyi melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku on ollut kiihtyvässä kasvussa. Vuonna 2008 kunnan asukasluku kasvoi 185 henkilöä kun se vuotta aiemmin oli kasvanut peräti 285 henkilöä. Kuluvan vuoden kasvu on elokuun loppuun mennessä peräti 231 henkilöä Oheisessa kaaviossa on esitetty kokonaisväkiluvun kehitys v ja Tilastokeskuksen syyskuussa 2009 julkaiseman uuden väestöennusteen mukainen kehitys vuosina Uuden ennusteen mukaan 2010-luvulla kunnan väkiluku kasvaisi keskimäärin 190 henkilöä vuodessa. Vastaava kasvu olisi 2020-luvulla 146 henkilöä ja 2030-luvulla 88 henkilöä vuodessa. Väkiluvun kehitys v Lähde: Tilastokeskus Vuodet Tilastokeskuksen 9/2009 väestöennusteen mukaiset Vuonna 2008 väestön ikärakennejakautuma oli seuraava: IKÄ YHT. lukumäärä %-osuus 5,8 % 6,4 % 6,9 % 5,8 % 4,0 % 4,5 % 5,9 % 6,7 % 7,2 % 7,3 % 7,2 % 7,5 % 7,4 % 5,2 % 4,4 % 3,2 % 2,6 % 2,1 % 100,0 % Lähde Tilastokeskus Tilastokeskuksen uuden syyskuussa 2009 julkaiseman väestöennusteen mukaan Janakkalan väestöllinen huoltosuhde kehittyisi v seuraavasti: ,1 64,0 68,4 71,0 73,1 74,8 74,6

12 12 (161) Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Ennusteen mukaan väestön nopea ikääntyminen johtaa nykyisen alle 60 %:n huoltosuhteen huononevan 2030-luvulla lähes 75 %:n tasolle Elinkeinot ja työllisyys Janakkalan työllisen työvoiman määrä pysyi 2000-luvun alkuvuosina lähes ennallaan. Vuonna 2006 työvoima lähti voimakkaaseen kasvuun. Työllinen työvoima Lähde:Tilastokeskus Vuonna 2006 Janakkalan työllisen työvoiman suurin työllistävä toimiala oli yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Vuonna 2005 suurin toimiala oli vielä teollisuus. Kolmanneksi suurin toimiala oli kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminta lkm % Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous 317 4,5 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 7 0,1 (D) Teollisuus ,8 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 53 0,7 (F) Rakentaminen 565 7,9 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta ,3 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 348 4,9 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 700 9,8 (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ,2 Toimiala tuntematon 49 0,7 Lähde:Tilastokeskus

13 13 (161) Vuodesta 1993 vuoteen 2006 maa- ja metsätalousväestön osuus on pienentynyt lähes 6 prosenttiyksikköä ja teollisuusväestön lähes 7 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kaikkien palveluelinkeinojen osuus on lisääntynyt yhteensä yli 11 prosenttiyksikköä. Kunnassa asuvan työllisten lukumäärän kohoamisesta huolimatta työpaikkojen lukumäärä on kääntynyt vuodesta 2003 lähtien laskuun. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vetovoimaisena kuntana Janakkalan asukasluku kasvaa, samoin kuin työllisen työvoiman määrä, mutta uusi väestö käy töissä muissa kunnissa. Vuonna 2006 työpaikkojen määrä on kylläkin kääntynyt selvään nousuun, mutta ei ole vielä saavuttanut v tasoa Työpaikat v Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2006 lähes puolet 170 työpaikan kasvusta on kohdistunut kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoille. Myös teollisten työpaikkojen määrä on hieman kasvanut. Työttömyys on alentunut vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2003 saakka, jolloin työttömyys kääntyi lievään nousuun, mutta laski taas hieman vuonna Alkaneen taloustaantuman myötä työttömyys lähti Janakkalassakin selvään nousuun syksyllä 2008 ja vuoden 2009 tammi-syyskuun aikana työttömyys on kasvanut edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 2,7 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on vuonna 2009 ollut Janakkalassa kuitenkin alhaisempi kuin Kanta-Hämeessä tai koko maassa.

14 14 (161) TYÖTTÖMYYSASTE V KUUKAUSITTAIN (ml lomautetut) 11,0 10,5 10,0 % 9,5 9,0 8,5 Janakkala Kanta-Häme Koko maa 8,0 7,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys 4. KUNTASTRATEGIA JA SIITÄ JOHDETUT TAVOITTEET Valtuusto hyväksyi Janakkalan kuntastrategian vuoteen Janakkalan visio 2012 Valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan Janakkalan visio 2012 on seuraava: Janakkala on itsenäinen, menestyvä, hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kunta, jossa on hyvä elinympäristö ja asukkaiden tarpeista lähtevät palvelut sekä alueelliseen vaikuttamiseen tähtäävä vahva yhteistyön ilmapiiri Strategisten tavoitteiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Valtuuston hyväksymien strategioiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain ovat seuraavat: Kuntalainen Henkilöstö Prosessit ja rakenteet Laadukkaat palvelujohtamineprosessit Hyvä henkilöstö- Toimivat palvelu- ja työ- Asuminen ja eläminen Henkilöstöresurssit Elinkeinotoiminta Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Luonnonarvojen ja ympäristön kunnioittaminen käytännöt Monimuotoiset palvelujen tuottamistavat Talous Tasapainoinen kuntatalous Kustannustehokas palvelutuotanto

15 4.3. Kuntakonsernin liikelaitokselle ja tytäryhteisöille asettamat tavoitteet 15 (161) Janakkalan kunnan valtuusto on hyväksynyt kunnan konserniohjeet, joissa on määritelty kunnan ja sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan sekä kunnan konsernin toimintaperiaatteet Janakkalan Vesi Toiminnalliset tavoitteet Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Yritystoiminnan ja asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuoltoinvestoinnit suunnitellaan yhdessä teknisen lautakunnan infrainvestointien kanssa. Taksapoliittiset tavoitteet Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna. Taloudelliset tavoitteet Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka perustettu ja rekisteröity Yhtiön toiminimi oli saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri. Kunnan asunto- ja tilapalvelut siirrettiin Janakkalan asunnot Oy:n hoidettavaksi ostopalveluna. Toimiala ja asuntokanta Yhtiön toimiala on omistaa ja hankkia asuntoja asunnontarvitsijoille. Toiminta perustuu valtion lainoittaman asuntokannan osalta aravalain- ja asetusten määräyksiin sekä valtion asuntohallinnon eri organisaatioiden antamiin ohjeisiin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölain määräyksiä. Yhtiön omistuksessa on 26 taloa, joista 12 on kerrostaloja ja 14 rivitaloja. Näissä on yhteensä 569 asuntoa. Lisäksi yhtiö omistaa 25 asunto-osakehuoneistoa. Osakehuoneistot sijaitsevat Turengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella.

16 Talous, tp (161) Liikevaihto Poistot Tilikauden voitto 0,55 Taseen loppusumma Lainat Toiminnalliset tavoitteet Tuottaa asunto- ja tilapalveluiden tehtävät Janakkalan kunnalle. Yhtiö toteuttaa vuonna 2010 uuden vuokratalokohteen. Taloudelliset tavoitteet - Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan. - Vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa Janakkalan Teollisuusalueet Oy Yleistä Janakkalan Teollisuusalueet Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuukuva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, kirjanpitäjä ja toimistosihteeri. Toimiala ja toimitilat Yhtiön toimialana on omistus- ja vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettaviksi vuokra-oikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö voi työllisyyden turvaamiseksi sijoittaa tarvittavaa pääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Talous, tp 2008 Liikevaihto Poistot Tilikauden voitto Taseen loppusumma Lainat

17 Toiminnalliset tavoitteet 17 (161) - tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville yrityksille yritysten tarpeet huomioiden - Rastikankaan yritysalueen kehittäminen yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa - osaltaan edistää työllistämistä Janakkalassa laadukkaalla toimitilapalvelujen tuottamisella - hoitaa kunnan yritysasiamiestehtävät Taloudelliset tavoitteet - yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan. Yhtiön tulee tuottaa 2 %.n tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle eli noin euroa. - vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa

18 5. KÄYTTÖTALOUSOSA: TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN 18 (161) TOIMIELIN TULOSALUE KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT TOIMINNAN KUVAUS Suunnitelmakaudella toimitetaan seuraavat vaalit edustakuntavaalit presidentinvaalit kunnallisvaalit Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein. Kunnallisvaalit järjestetään kunnan omalla kustannuksella ilman valtion korvausta. Ennakkoäänestys toimitetaan kunnan toimesta Turengissa ja Tervakoskella kirjastossa. Muista ennakkoäänestyspaikoista päätetään saatujen kokemusten pohjalta kunkin vaalin yhteydessä erikseen. TUOTOT JA KULUT KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot vyörytysmenot Poistot ja arvonaletumiset

19 19 (161) TOIMIELIN TULOSALUE TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI TOIMINNAN KUVAUS Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. STRATEGISET TAVOITTEET Tarkastuslautakunta pyrkii kattavaan ja tehokkaaseen hallinnon ja talouden arviointiin ja tarkastukseen. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen siten, että tarkastustoiminta keskittyy valtuustotason tavoitteiden arviointiin tukeakseen tavoitteiden asettamista ja kunnan kokonaiskehittämistä. TUOTOT JA KULUT TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot vyörytysmenot Poistot ja arvonaletumiset

20 20 (161) TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS /KOKO KUNTAA KOSKEVAT TAVOITTEET TOIMINNAN KUVAUS Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnan yleinen johtaminen ja valtuuston päätösten valmistelu ja toimeenpaneminen. Tässä on esitetty koko kunnan toimintaa koskevat strategiset tavoitteet. STRATEGISET TAVOITTEET KUNTALAISEN NÄKÖKULMA Kriittinen menestys- Toimielimen stratekijä teginen tavoite 1. Laadukkaat palvelut donsaannin ja Kuntalaisten tievuorovaikutusmahdollisuuksien jatkuva kehittäminen Asianhallinnan uudistamisprojekti Tavoitetaso 2010 Internetsivujen ja asianhallintaohjelman käyttöönotto nopeuttaa tiedon saamista ja asiointia Kunnan asianhallinnan uudistusprojekti jatkuu ja työhön liittyy myös sähköisten tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen (TOS) ja yhteensovittaminen asianhallinnan uudistustyöhön Tavoitetaso 2011 Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen Asianhallinnan uudistamisprojektin käyttöönotto päättyy ja kunnanhallituksen sekä teknisen lautakunnan tehtävien osalta TOS:it on laadittu Tavoitetaso Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen Sähköinen asianhallinta on käytössä koko kunnassa ja kaikkien toimielinten TOS:it on laadittu Kunta- ja palvelurakenne- uudistuksen puitelain vaatimien toimenpiteiden laadukas toteuttaminen Janakkala-Hattula perusterveyden yhteistyö toimii Yhteistyö jatkuu laadukkaana Yhteistyötä jatketaan edelleen, ellei uusi terveydenhuoltolaki aiheuta terveydenhuollon organisoinnin muutoksia Toimivat joukkoliikennejärjestelyt Joukkoliikenteen palvelutason määrittely uuden joukkoliikennelain mukaisesti 2. Asuminen ja eläminen Uusien tonttien riittävä tarjonta Vuokra-asunto tarjonnan lisääminen kysyntää vastaavaksi Vanhusten asuntojen osalta ratkaistaan Tohvelakodin uusia tiloja koskeva kysymys yhdessä Palvelu- Vanhusten asuntojen osalta ratkaistaan Tohvelakodin uusia tiloja kos- Vanhusten vuokraasuntojen määrää saadaan lisättyä

21 3. Elinkeinotoiminta Yrittämisen edellytyksistä huolehtiminen talosäätiön ja Janakkalan Asunnot Oy:n kanssa Kysyntää vastaavasta yritystonttien määrästä huolehtiminen ja toimitilojen tarjonta keva kysymys yhdessä Palvelutalosäätiön ja Janakkalan Asunnot Oy:n kanssa. Kysyntää vastaavasta yritystonttien määrästä huolehtiminen ja toimitilojen tarjonta 21 (161) Kysyntää vastaavasta yritystonttien määrästä huolehtiminen ja toimitilojen tarjonta 4. Luonnonarvojen ja ympäristön kunnioittaminen Kestävä kehitys ja turvallinen ja viihtyisä asuin- ja liikenneympäristö huomioidaan kaikessa suunnittelutyössä Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijginen tavoite Toimielimen strate- 5. Hyvä henkilöstöjohtaminenen ja strategia Henkilöstöjohtami- pohjaa uuteen kuntastrategiaan, joka antaa niille merkityksen ja suunnan. Tavoitetaso 2010 Henkilöstöhallinto osallistuu aktiivisesti kuntastrategian laadintaan. Tavoitetaso 2011 Aloitetaan kuntastrategiasta johdettujen kehittämishankkeiden suunnittelu. Tavoitetaso Henkilöstöohjelman tavoitteiden onnistunut toteuttaminen koko kunnassa, mm. kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat osa normaalia johtamista. Suunnitellaan vuosittain toteutettava arviointijärjestelmä (henkilöstökysely), joka antaa perustietoa henkilöstön ja johtamisen tilasta. Toteutetaan ensimmäinen henkilöstökysely. Henkilöstökyselyn tuloksista johdetaan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä. Henkilöstökyselyn tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin.

22 6. Henkilöstöresurssit Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys turvataan. Varmistetaan palkkojen kilpailukyky. Varmistetaan palkkojen kilpailukyky. 22 (161) Varmistetaan palkkojen kilpailukyky. Otetaan uudelleen käyttöön kunnan oma palkankorotusmääräraha taloudellisen tilanteen niin salliessa. Otetaan uudelleen käyttöön kunnan oma palkankorotusmääräraha taloudellisen tilanteen niin salliessa. Kunnan henkilöstön määrä, ammattirakenne ja osaaminen ovat riittäviä palvelujen tuottamiseen. Toteutetaan lähtöhaastattelut. Henkilöstöhallinto kartoittaa mm. lähtemisen syyt. Lähtemisen syistä johdetaan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä. Varautuminen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Janakkala on vetovoimainen työnantaja, jonka työnantajaimago on hyvä. Työyksiköt voivat resurssiensa mukaan käynnistää omia tulospalkausjärjes-telmiä. Aloitetaan ennakoivan rekrytoinnin suunnittelu. Verkostoidutaan oppilaitosten kanssa ottamalla suunnitellusti työssäoppijoita ja harjoittelijoita. Työyksiköt voivat resurssiensa mukaan käynnistää omia tulospalkkausjärjestelmiä. Työyksiköt voivat resurssiensa mukaan käynnistää omia tulospalkkausjärjestelmiä. Panostetaan kunnan työpaikkojen markkinointiin. Henkilöstökyselyssä kysytään henkilöstön mielipidettä kunnan työnantajakuvasta. Henkilöstökyselyn tuloksista johdetaan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä. Työnteon vaikuttavuus ja tuloksellisuus on osa henkilöstöjohtamista. Pilotoidaan ns. Tehy-sopimuksen tuloksellisuuserään liittyen tuottavuuden parantamista. Jatketaan tuottavuuden parantamiseen liittyvää kehittämistyötä.

23 7. Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen perustuu uuteen kuntastrategiaan ja sen tavoitteisiin. Uudistetaan keskitetyn henkilöstöjohtamisen organisointi ja vastuu. 23 (161) Kunnassa on ajankohtaisten asiakoulutusten ja infojen lisäksi 3-5 v:n pituinen, sisällöltään kumuloituva henkilöstökoulutusohjelma. Aloitetaan koulutusohjelman suunnittelu osana kuntastrategiaa (aiheina työyhteisötaidot, esimiestyö, strateginen ja osaamisen johtaminen, muutosvalmennus). Aihekokonaisuutta/ - kokonaisuuksia pilotoidaan. Koulutusohjelma otetaan laajemmin käyttöön. Esimiehet koulutetaan strategiseen johtamiseen henkilöstöhallinnon koulutusmäärärahan turvin. Työyksiköissä huolehditaan henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta siten, että se vastaa työelämän muuttuvia tarpeita ja palvelurakenteen vaatimaa osaamista. Koulutus perustuu vuosittain vahvistettuihin koulutussuunnitelmiin. Huolehditaan siitä, että hallintokunnat varaavat riittävät määrärahat koulutussuunnitelmien toteuttamiseen. Työnantaja tukee aktiivisesti henkilöstön työssä jaksamista ja jatkamista. Samalla vaikutetaan myös sairauspoissaolojen kasvun hillitsemiseen. Henkilöstöhallinnon käytössä on määräraha, jonka turvin osatyökykyisiä voidaan sijoittaa työkykyään paremmin vastaaviin tehtäviin. Työyksiköiden työhyvinvoinnin tila kartoitetaan vuosittain henkilöstökyselyssä. Toteutetaan henkilöstökysely, jonka tulosten pohjalta kehitetään mm. TYKY toimintaa. Henkilöstökyselyn tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin ja tuloksista johdetaan toimenpiteitä. Henkilöstökyselyn tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin ja tuloksista johdetaan toimenpiteitä.

24 PROSESSIEN JA RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimielimen strateginen ta- Tavoitetaso Toimivat palveluprosessit ja työkäytännöt voite Kunnanhallitus valvoo, että prosessien kuvaus ja jatkuva parantaminen toteutetaan suunnitelmallisesti.. Tavoitetaso (161) Tavoitetaso Monimuotoiset palvelujen tuottamistavat Laaditaan palvelustrategian mukainen palvelujen tuottamistapojen kehittämisohjelma Palvelustrategian korvaa vuonna 2010 valmistuva uusi kuntastrategia TALOUDEN NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä strateginen Toimielimen ta- 10. Tasapainoinen kuntatalous voite Toteutetaan palvelustrategiaan sisältyvä talouden tasapainotusohjelma Tavoitetaso 2010 Kattamatonta alijäämää ei ole. Tavoitetaso 2011 Kattamatonta alijäämää ei ole. Tavoitetaso Taloussuunnitelma on tasapainossa v Kustannustehokas palvelutuotanto Palvelutuotanto sopeutetaan tuloihin, menopaineisiin ja kysynnän muutoksiin Huomioidaan vuosittain talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä

25 KEHITTÄMISOHJELMA 25 (161) Uusi kuntastrategia laaditaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on että valtuusto voi hyväksyä sen syyskuussa Tavoitteet asetetaan vuoteen 2018 ja toimenpiteet ajoitetaan ja resursoidaan vuosille Jatkossa kunnalla on vain yksi strategia jonka toteuttamiseksi valmistellaan sektorikohtaisia ohjelmia ja kehittämisprojekteja Strategian valmistelutyötä johtaa kehitysjohtaja, yhteistyössä toimialojen johdon ja henkilöstön, poliittisen johdon sekä muiden sidosryhmäedustajien kanssa. Valmistelua ohjaa kunnan johtoryhmä ja kunnanhallitus. Työ toteutetaan pääosin kunnan omana työnä, erillisiin osatehtäviin voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 2010 varaudutaan palvelujen ostoon eurolla ja varataan lisäresursseja henkilöstön kehittämiseen. Kuntastrategia toteutetaan järjestelmällisen kehittämistoiminnan avulla. Kehittämisellä parannetaan toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta viemällä läpi tarvittavia muutoksia ja luomalla uutta osaamista. Osaamisen kasvun varmistamiseksi tavoitteena on rakentaa toimintamalli jossa kehittämistoiminta ja oppiminen integroituvat arkityöhön mahdollisimman kiinteästi. Kehittäjäkoulutusta tai opastusta tarjotaan aina kun uusi henkilö joutuu tekemisiin kehittämistehtävän kanssa. Kehitysjohtaja vastaa tämän toiminnan ohjeistamisesta, kokonaiskoordinaatiosta ja tarvittavan tuen organisoinnista. Kehittämisohjelma kokoaa projektit hallittavaksi kokonaisuudeksi. Sen runkona ovat strategiset päähankkeet, jotka jakautuvat käytännön kehittämisprojekteihin. Kaikki kehittämisprojektit pyritään organisoimaan näiden päähankkeiden alle. Liite 7 Kehittämisprojektit on ohjeellinen yhteenveto hankkeista ja sen toteutumista seurataan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellon mukaisesti.

26 TOIMIELIN: KUNNANHALLITUS /TOIMIELINTÄ KOSKEVA OSUUS 26 (161) TOIMINNAN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: Yleishallinto, Hallintopalvelut, Talous- ja henkilöstöpalvelut, Työllistäminen, Elinkeinopalvelut, Asunto- ja tilapalvelut ja Pelastuspalvelut. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on kunnanjohtaja Pekka Harjulla Strategisia tavoitteita on tässä käsitelty kunnanhallituksen alaisen henkilöstön toiminnan osalta. STRATEGISET TAVOITTEET KUNTALAISEN NÄKÖKULMA Kriittinen menestys- Toimielimen stratekijä teginen tavoite 1. Laadukkaat palveludonsaannin ja Kuntalaisten tie- vuorovaikutusmahdollisuuksien jatkuva kehittäminen. Tavoitetaso 2010 Jatketaan vuonna 2009 aloitettua sähköisten vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittämistä uuden kuntastrategian mukaisesti. Tavoitetaso 2011 Tavoitetaso Asianhallinnan uudistamisprojekti Kunnan asianhallinnan uudistusprojekti on käynnissä ja työhön liittyy myös sähköisten tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen (TOS) ja yhteensovittaminen asianhallinnan uudistustyöhön. (Tdoc- sopimustenhallinta, Tdoc- asianhallinta, Arkki, Diaari, eams). Vuonna 2010 aloitettu uudistamistyö jatkuu. Uudistamistyö on saatu päätökseen. Toimivat joukkoliikennejärjestelyt Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutaso määritellään. 3. Elinkeinotoiminta Yrittämisen edellytyksistä huolehtiminen Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan. Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan Edistetään yritysten sijoittumista Janakkalaan.

27 27 (161) HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijteginen tavoite Toimielimen stra- 5. Hyvä henkilöstöjohtaminerovaikutteisen ja Kunnassa on vuo- osallistavan henkilöstöjohtami-sen käytännöt. Tavoitetaso 2010 Toteutetaan säännölliset työpaikkakokouk-set sekä käydään kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa. Tavoitetaso 2011 Tavoitetaso Suunnitellaan systemaattinen tapaamiskäytäntö henkilöstöhallinnon ja työyksiköiden yhteistoiminnan lisäämiseksi. Kokeillaan ja arvioidaan vuorovaikutteisen henkilöstöjohtamisen tapoja. Jatketaan johtamiskäytäntöjen kehittämistä Toteutetaan yhteistyöryhmän, kunnanhallituksen ja kunnan virkamiesjohdon henkilöstöseminaari. Aloitetaan henkilöstöviestinnän kehittäminen. Rakennetaan sähköinen henkilöstökyselypohja ja toteutetaan ensimmäinen henkilöstökysely. Aloitetaan henkilöstötoiminnan arvioinnin kehittäminen palvelemaan kuntastrategian tavoitteita. Arvioitavat ja mitattavat asiat ovat selvillä ja mittariston rakentaminen aloitetaan. 6. Henkilöstöresurssit Henkilöstön määrä, osaaminen ja aikaansaannoskyky vastaavat asetettuja palvelutavoitteita. Eläköitymisiin varaudutaan hiljaisen tiedon siirtämisellä mm. mentoroinnilla (mestari-kisälli menetelmä). Aloitetaan ennakoivan rekrytoinnin suunnittelu.

28 Verkostoidutaan oppilaitosten kanssa ottamalla suunnitellusti työssäoppijoita ja harjoittelijoita. 28 (161) 7. Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan. Panostetaan kunnan työpaikkojen markkinointiin. Henkilöstön ammattinimikkeitä ja palkkausta kehitetään vastaamaan muuttuneita tehtäviä. Tuetaan ja kannustetaan henkilöstöä koulutukseen. Koulutustarpeista keskustellaan kehityskeskusteluissa ja työpaikkakokouksissa. Niiden pohjalta kootaan koulutussuunnitelma. Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan. Henkilöstökyselyllä selvitetään työhyvinvoinnin tilaa. Työhyvinvoinnin parantaminen on osa työyhteisön jokapäiväistä toimintaa. Henkilöstökyselyn tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin. Tuloksista johdetaan toimenpiteitä. Henkilöstökyselyn tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin. Tuloksista johdetaan toimenpiteitä. Työn ja perheelämän yhteensovittamisen tukeminen. Käytössä ovat joustavat työajat ja vapaaehtoisiin perhevapaisiin suhtaudutaan myönteisesti.

29 PROSESSIEN JA RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimielimen strateginen ta- Tavoitetaso Toimivat palveluprosessit ja työkäytännöt voite Kunnanhallitus valvoo, että prosessien kuvaus ja jatkuva parantaminen toteutetaan suunnitelmallisesti. Kunnanhallituksen osalta TOS:t (tiedon ohjaussuunnitelma ent. eams) on laadittu. Näiden laadintaan liittyy oleellisena osana toimintaprosessien läpikäynti. Ohjataan muiden hallintokuntien vastaavaa työtä. Tavoitetaso 2011 Ohjataan muiden hallintokuntien vastaavaa työtä. 29 (161) Tavoitetaso Ohjataan muiden hallintokuntien vastaavaa työtä. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET Kunnanhallitukselle toimitettavan raportoinnin kehittäminen. PALVELUSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Palvelustrategian mukaiset tavoitteet on toteutettu ja raportoitu vuoden 2009 talousarviossa. Lisäksi talousarviovuonna 2010 toteutetaan seuraavat muutokset: Kunta eroaa Hämeen kauppakamarin jäsenyydestä vuoden 2010 alusta ja jäsenedut hoidetaan Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kautta. tarpeettoman kiinteistökannan myyntiä jatketaan

30 TUOTOT JA KULUT 30 (161) KUNNANHALLITUS TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot vyörytysmenot Poistot ja arvonaletumiset Sitova menoperuste: Kunta varautuu TE-keskuksen esityksen mukaiseen pakolaisten vastaanottamiseen alkaen. Määrärahavaraus vuodelle 2010 on varattu kunnanhallituksen käyttövaroihin ( euroa, netto). Valmistelusta vastaa perusturva ja sivistystoimi.

31 TULOSALUE YLEISHALLINTO 31 (161) TOIMINNAN KUVAUS Tämä tulosalue sisältää valtuuston ja kunnanhallituksen toimintakulut sekä kunnanjohtajan. hallintojohtajan, kehitysjohtajan ja kuljetussuunnittelijan palkkaus- ym. kustannukset. Sisältää palvelut: kunnan johtaminen, käyttövarausmäärärahat, muu yleishallinto (sis. jäsenmaksut, keskitetyt kuljetuspalvelut, joukkoliikenne, omaisuuden myynti, yleishallinnon muu toiminta, seutuyhteistyö) ja yleishallinnon avustukset. Tulosalueen kokonaisvastuu on hallintojohtaja Liisa Purasella TUOTOT JA KULUT Yleishallinto TP 2008 TA 2009 MTA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Vyörytyserät -vyörytystuotot vyörytysmenot Poistot ja arvonaletumiset PALVELUTUOTANNON MUUTOKSET/KUSTANNUSMUUTOKSET SEKÄ ERITYISPERUSTE- LUT TALOUSARVIO Maanmyynnistä kirjattava käyttötalouteen kuuluva myyntivoitto on arvioitu euroa pienemmäksi kuin kehyksessä eli euroksi. - seutuyhteistyöhön ei ole varattu erillistä määrärahaa - keskitettyjen kuljetusten kustannusten on arvioitu kasvavan eurolla euroon. Ateria- ja lähettikuljetusten kilpailutuksessa on huomioitu ateriakuljetusten kasvanut tarve. Ostosopimukset voidaan tehdä vasta joulukuussa 2009 kilpailutuksen jälkeen. - varaudutaan Hämeenlinnan seudun uusiin joukkoliikenteen lippujärjestelmiin SITOVA MENOPERUSTE VUODELLE kunnanhallituksen avustusmäärärahoja on vähennetty vuoden 2009 muutetun talousarvion euron tasosta euroon.