Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys

Transkriptio

1 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys

2

3 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys Tiehallinto Oulu 2007

4 Julkaisuluvat: Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/06 Pohjakartat Genimap Oy, lupa L6661/06 Kannen kuva: Juha Vikiö Havainnekuvat: Sanna Sunnari Raportin valokuvat: Eila Köngäs ja Juha Vikiö TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 TIIVISTELMÄ Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Tiehallinto on katsonut tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Selvitystyö on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele tarveselvitykselle. Työssä on tarkasteltu valtatielle 4 välille Haaransilta-Sipola ja Kellon eritasoliittymä - Ojakylä sekä valtatielle 8 välille Yppäri-Viirre, Hummastinvaara- Revonlahti ja Revonlahti-Lapinkangas rakennettujen riista-aitojen vaikutuksia hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin sekä näiden riistaaitojen puutteita ja korjaustarpeita. Lähtöaineistona on käytetty RKTL:tä saatavaa riistantutkimusaineistoa, tierekisterin onnettomuustietoja sekä asiantuntijahaastatteluista saatavaa tietoa ja maastoinventointien yhteydessä kerättyä aineistoa. Lisäksi taustaaineistona on käytetty selvitysalueen olemassa olevia riista-aitojen rakennussuunnitelmia. Elokuussa pidettiin asiantuntijapalaveri, johon kutsuttiin mukaan henkilöt suunnittelualueen riistanhoitoyhdistyksistä ja riistanhoitopiiristä, alueen tiemestarit sekä kihlakuntien poliisien edustus. Kokouksessa kerättiin asiantuntijoiden näkemykset ja tiedot riista-aitojen puutteista ja korjauskohteista sekä tiedot hirvieläinten käyttäytymisestä aita-alueilla. Jälkiseurantaa Haaransillan ja Kempeleen välisellä osuudella on tehty 8 kertaa kesän 2006 aikana. Seurantajakson aikana sää oli varsin kuiva, mistä johtuen maastoon silta-aukkojen läheisyyteen eikä silta-aukkoihin ollut jäänyt eläinten jälkiä. Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että silta-aukoissa on kesän aikana ollut yksittäisiä havaintoja hirvistä. Eläinten kulun seurantaa tehtiin lisäksi videokuvauksella valtatiellä 4 Limingassa Kaakilan risteyssillan silta-aukon kohdalla. Kamera ja liiketunnistin olivat asennettuna kohteella välisen ajan. Kohteesta ei kuitenkaan saatu havaintoja hirvieläinten liikkeistä teknisten ongelmien ja päivänvalon puutteen vuoksi. Yleensä voidaan todeta, että kyseinen alikulku on erittäin hiljainen kaiken liikkumisen suhteen. Kohteella on todettu liikkuvan hirviä moottoritien suuntaisesti niin, että riista-aidan viereen on muodostunut eläinpolku. Riista-aitojen rakentamisen myötä on huomattu puutteita sekä suunnittelussa, rakentamisessa että aitojen kunnossapidossa. Riista-aitojen rakennussuunnitelmiin tulisi laatia nykyistä tarkemmat työselitykset ja rakentamisen aikaista valvontaa tulee tehostaa, jotta lopullisesta rakenteesta saadaan tehokas este hirvieläinten tiealueelle pääsemiseen. Rakennettujen aitojen kunnossapitoa tulee tehostaa ja vastuu aitojen kunnossapidosta selkeyttää esimerkiksi niin, että rakennettujen aitojen kunnossapidon tarpeet esitetään jo hoitourakkatarjouspyynnöissä. Selvityksessä esitetään toimenpiteet, joilla nykyiset riista-aitajaksot saadaan toimivammiksi ja paremmin onnettomuuksia ehkäiseviksi sekä korjausehdotukset aidoissa olevien puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi selvityksessä otetaan kantaa aitaosuuksien liikenteenohjaukseen.

6

7 ALKUSANAT Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta Kempele tarveselvitykselle. Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Oulun tiepiiri katsoi tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Merkittävänä tekijänä selvityksen laatimiselle on ollut myös yhteistyötahoilta saatu palaute. Selvitystyö on tehty konsulttityönä Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa. Suunnittelutyön vastuuhenkilöt ovat olleet projektipäällikkö Eila Köngäs ja suunnittelija Juha Vikiö. Tiehallinnon hankevastaavina ovat toimineet tieinsinööri Marjo Paavola ja liikenneturvallisuusasiantuntija Tarja Jääskeläinen Oulun tiepiiristä. Oulussa maaliskuussa 2007 Tiehallinto Oulun tiepiiri

8

9 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 7 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Tieverkko Riista-aidat Liikennemäärät Maankäyttö ja ympäristö Hirvikanta Kannan arviointi Kannan säätely Suurpedot Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Yhteistyölle asetetut tavoitteet Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet 21 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET Onnettomuudet Hirvieläinten tienylityspaikat ja ekologiset yhteystarpeet Hirvieläinten talvehtimis- ja kesälaidunalueet sekä aitojen vaikutus vaelluksiin Jälkiseuranta Sidosryhmäpalaverin antia Puutteet riista-aidoissa ja aitojen ympäristössä 38 3 PARANNUSTOIMENPITEET Yleistä Aitojen parantaminen Näkemäharvennukset ja -raivaukset Varoitusmerkkien käyttäminen 47 4 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA 49 5 LÄHTEET 50 6 LIITTEET 51

10 8 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

11 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää valtatien 8 välillä Yppäri Haaransilta sekä valtatien 4 välillä Haaransilta Ojakylä. Tarkastelukohteen kokonaispituus valtatiellä 8 on noin 88 km ja valtatiellä 4 noin 55 km. Selvitystyössä on tarkasteltu myös valtatien 4 rinnakkaistieyhteytenä olevalle maantielle 847 kohdistuneita muutoksia. Kuva 1. Suunnittelualue

12 10 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueella valtatiet sijaitsevat melko lähellä Pohjanlahden rannikkoa. Valtatien 4 suuntainen maantie 847 sijaitsee valtatien ja rannikkoalueen välissä paikoin lähietäisyydellä valtatiestä. Rannikkoalue on ollut hirvien kesälaidunaluetta, jonne hirvet ovat vaeltaneet keväisin sisämaasta. Valtatien 8 ympäristö on osin myös hirvien talvilaidunaluetta. Syksyisin hirvien suunta on ollut pääosin rannikolta sisämaahan päin. Vaeltaessaan eläimet joutuvat ylittämään rannikon suuntaiset tieyhteydet enimmäkseen samassa tasossa liikenteen kanssa. 1.2 Tieverkko Valtatie 4 Helsinki Utsjoki ja valtatie 8 Turku Oulu kuuluvat valtakunnan päätieverkkoon ja muodostavat tärkeimmän pohjois-eteläsuuntaisen maantiekuljetusten reitin. Oulun tiepiirin alueella valtatiet palvelevat niin pitkänmatkan liikennettä kuin paikallista liikennettä. Tiet kuuluvat myös suurten erikoiskuljetusten tieverkkoon. Valtatie 4 on Oulun kaupunkiseudun tärkein tieyhteys, joka on noin 53 kilometriä pitkä moottoriväyläjakso välillä Liminka Iin Räinänperä. Väli Haaransilta - Kempele on vuonna 2003 valmistunutta keskikaiteellista moottoritieosuutta, välillä Kuivasjärvi Kello valtatie on moottoritieosuutta leveällä välikaistalla ja Kellosta Räinänperälle moottoriliikennetietä, joka on avattu liikenteelle syksyllä vuonna Maantie 847 kulkee valtatien 4 suuntaisesti rinnakkaistieyhteytenä Haaransillalta Räinänperälle asti. Maantien varsi ja sen rannanpuoleiset alueet ovat asuin- ja työpaikka-alueita. 1.3 Riista-aidat Suunnittelualueelle on rakennettu riista-aitaa valtatielle 8 välille Yppäri Viirre noin 3,6 kilometriä. Raahen ja Revonlahden sekä Revonlahden ja Lapinkankaan välisille tieosuuksille riista-aitaa on rakennettu yhteensä noin 23 km. Lisäksi Lapinkankaalla riista-aidan päässä on tehty, liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä, valtatien molemmin puolin, tienvarsimetsien hoitotoimenpiteitä harventamalla metsää hirvieläinten havaittavuuden parantamiseksi noin kolmen kilometrin matkalla. Välin Hummastinvaara Revonlahti riista-aita valmistui tammikuussa 1998, välille Revonlahti - Lapinkangas tammikuussa vuonna 2004 ja välin Yppäri Viirre riista-aita valmistui lokakuussa Valtatielle 4 on rakennettu riista-aita Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle noin 8 kilometrin matkalle vuonna 2004 ja Oulun pohjoispuolelle Kellon eritasoliittymästä Iin Ojakylän välille noin 19 kilometriä, josta Ojakylän puoleinen pää rakennettiin vuonna 1997 ja Kellon eritasoliittymästä Takkurannelle riista-aita valmistui toukokuussa 2002.

13 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Riista-aitojen sijainnit ja niiden valmistumisajankohta 1.4 Liikennemäärät Suunnittelualueella valatiellä 8 liikenne on pääsääntöisesti pitkänmatkan liikennettä. Oulun kaupungin läheisyydessä valtatiellä 8 ja 4 on paljon työmatkaliikennettä. Vuoden 2005 keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 8 välillä Yppäri Viirre oli noin 2960 ajon./vrk. Välillä Raahe Liminka vuorokausiliikenne oli ajon./vrk ja välillä Lapinkangas Haaransilta liikennemäärä oli suurimmillaan noin 9900 ajon./vrk.

14 12 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 oli Oulun kaupunkiseudulla ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelujakson eteläpäässä keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispäässä ajoneuvoa vuorokaudessa. Oulujoen ylittävällä sillalla vuoden 2005 liikennemäärä oli noin autoa vuorokaudessa ja sen on ennustettu kasvavan autoon vuorokaudessa vuoteen 2020 mennessä. Liikennemäärät valtatiellä 4 kasvavat voimakkaasti, koska huomattava osa Oulun uusista asunto- ja työpaikkaalueista sijoittuu valtatien 4 lähialueelle. Kuva 3. Vuoden 2005 liikennemäärät

15 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.5 Maankäyttö ja ympäristö Pohjois-Pohjanmaan sisäistä alue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa kasvava ja laajeneva Oulun seutu. Seudun kasvu on maan nopeimpia ja alueella on lähes asukasta. Oulun seudun yhdyskuntarakenne perustuu Oulusta sormimaisesti naapurikuntiin ulottuvaan yhtenäiseen taajama-alueeseen. Tasan puolet Pohjois-Pohjanmaasta on suota. Metsät ovat pääosaksi kehittyviä nuoria metsiä ja 40 %:sti ne ovat soilla. Mäntyvaltaisten metsien osuus on 75 %. Merenrannikko on alavaa, maankohoamisesta johtuen nopeasti muuttuvaa aluetta. Valtatie 8 myötäilee merenrantaa halkoen taajama- ja haja-asutusalueita. Välillä Yppäri Pyhäjoki tieympäristö on vaihtelevaa metsä- ja peltoaluetta. Pyhäjoen ja Parhanlahden taajamien väliin jäävä alue on metsäistä suoaluetta, johon on muodostunut hirvien kulkureitti sisämaasta rannikolle (kuva 28). Raahen kaupunkialueella valtatie 8 kulkee kaupungin ydinkeskustan itäpuolelta, Ruukissa Revonlahden taajaman länsipuolelta ja Limingassa taajamakeskustan kaakkois-eteläpuolelta. Suurin osa tieympäristöstä on metsäistä aluetta. Pelto-osuuksia esiintyy Pattijoella, Revonlahdella sekä Limingassa, jossa tie sijaitsee avonaisessa peltomaisemassa. Valtatien 4 moottoritielinjaus Haaransillan ja Sipolan välisellä tieosuudella kulkee avonaisen peltolakeuden läpi, jossa kapeat metsäsaarekkeet muodostavat suojaisan kulkuyhteyden riistaeläimille (kuva 28). Kempeleen kunnan alueella valtatie 4 ja maantie 847 kulkevat peltoalueiden ja asuinalueiden kautta. Oulun kaupungin kasvun myötä myös lähikuntien asuntorakentaminen on lisääntynyt. Kempeleen taajama-alue on levittäytynyt vanhan valtatien 4, nykyisen maantien 847 ympärille sekä nykyisen valtatien 4 itäpuolelle. Valtatien 4 maisema Oulun kaupunkiseudulla jakautuu metsäjaksoihin, merenrantajaksoon, puistomaisiin jaksoihin ja rakennetun ympäristön jaksoihin. Oulun kaupunkiseudun kohdalla maankäyttö on laajentunut ja kasvanut huomattavasti valtatien 4 molemmille puolille viimeisten vuosien aikana. Voimakas rakentaminen on katkaissut hirvien luontaiset kulkuväylät sisämaasta rannikolle Oulun kaupungin alueelta lähes kokonaan. Valtatien 4 pohjoispään linjaus kulkee lähes asumattomien metsä- ja suoalueiden kautta. Asutus on keskittynyt merenrannan tuntumaan maantien 847 ympärille. Kiiminkijoen pohjoispuolella asutus harvenee myös merenrannan puolella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käyttöä suunniteltaessa on ekologinen yhteys säilytettävä ja edistettävä sen soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle. Yhteystarpeet on osoitettu Limingan ja Kempeleen sekä Ruukin ja Limingan välisille alueille. Laadittavana olevassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020 on esitetty ekologinen käytävä sekä Tupokselle, Lapinkankaalle että Hirvinevalle (kuva 4). Kaavan mukaan käytävän toteutuminen edellyttää hirville soveltuvan alikulun rakentamista ainakin valtatien 4 ja rautatien ali (Oulun seudun yleiskaavan muutos ja laajennus ).

16 14 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT YLEISKAAVAKARTALLA ESITETTY EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ Kuva 4. Ote Oulun seudun yleiskaavasta, jossa on vihreällä nuolella esitetty ekologiset käytävät 1.6 Hirvikanta Hirvi on suurin Suomessa metsästettävistä riistaeläimistä. Hirven levinneisyysalue kattaa koko maan. Metsästys kestävän verotuksen periaattein edellyttää tarkkaa, ajankohtaista tietoa kannan koosta, rakenteesta ja lisääntymistehokkuudesta Kannan arviointi Riistaeläinten kannan arviointiin on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kehittänyt useammanlaisia menetelmiä. Riistantutkimusta avustavat tuhannet metsästäjät ja luontoharrastajat. Riistakantojen seurantaohjelmissa on käytössä lukuisia lomakkeita, ja kullekin laskennalle on omat ohjeensa. Tarkempaa tietoa käytössä olevista menetelmistä löytyy internetistä osoitteesta Riistaweb.riista.fi. Riistaweb on metsästäjäorganisaation yhteys-, tapahtuma- ja riistatiedoista koostuva valtakunnallinen tietokanta. Palvelun tietoja ylläpitävät Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riistakolmiot Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Yksittäinen riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Riistakolmioil-

17 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT la pyritään luotettavaan ja oikeelliseen tietoon riistakannoistamme. Laskennan järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Talvilaskenta on erittäin altis sää- ja lumioloille, ja tämän vuoksi sopivia laskentapäiviä on loppujen lopuksi varsin vähän. Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien riistanisäkkäiden lumijälkien lukumäärä. Kaikkiaan riistakolmioita on perustettu noin 1650, ja näistä on viime vuosina laskettu vuosittain noin 800. Talvilaskennan tunnuslukujen laskutapa riistakolmion jälkilaskennassa: Jälki-indeksi (J) Jälki-indeksi mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa ja se kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta. Jälki-indeksi on laskentalinjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti. J = N / 10 L T N = ylitysjälkien lukumäärä, L = laskentalinjan pituus (km), T = jälkien kertymäaika (vrk). Runsausindeksi (I) Vuoden runsausindeksi on jälki-indeksin poikkeama kauden keskiarvosta, jolle on annettu arvo 100. I = 100 J (v) / JK J(v) = tarkasteltavan vuoden jälki-indeksi ja JK = jälki-indeksien keskiarvo kaudelta Edellä mainittuja jälki- ja runsausindeksejä riistanhoitopiirit eivät käytä varsinaisessa hirvikannan arvioinnissa aineiston vähäisestä kattavuudesta johtuen. Havaintokortit Hirvikannan seurannan avustaminen havaintokortteja täyttämällä ja palauttamalla on eräs suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön suurimpia voimannäyttöjä. Vuosittain yli 5000 hirviseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa kortin. Korttiin merkityt havainnot urosten, naaraiden ja vasojen määristä tuottavat tiedon sekä aikuiskannan rakenteesta että vasatuotosta. Nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä arvioitaessa metsästyksen vaikutusta hirvikantaan ja suunniteltaessa pyyntilupamääriä. Metsästäjien havaintoihin perustuva hirvihavaintokortti on jo kolme vuosikymmentä ollut tärkein menetelmä tämän tiedon tuottamisessa. Lentolaskenta Hirvihavaintokortin rinnalle RKTL on myös kehittänyt lentolaskentamenetelmän, joka perustuu helikopterilla tai lentokoneella tehtävään linjalaskentaan. Lentolaskenta tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat hirvien löytymisen kannalta otolliset. Laskennassa jokaisen havaitun hirven sijainti saa oman koordinaattipisteen. Aikuiset hirvet määritetään sukupuolen

18 16 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT mukaan, ja vasat merkitään erikseen. Tällä hetkellä lentolaskentamenetelmä ei ole valtakunnallisessa käytössä Kannan säätely Viimeisen kuuden vuoden aikana hirvien kaatomäärät ovat olleet Oulun riistanhoitopiirin alueella entistä suurempia. Etenkin viimeisen neljän vuoden aikana kaatomäärät ovat olleet yli hirveä/vuosi. Hirvikantaa verotetaan Oulun riistanhoitopiirin toiminta-alueella paljon juuri perämerenrannikolla, joka kuuluu hirvien kesälaidunalueeseen. Metsästyskauden alkaessa hirvet asustelevat vielä kesälaitumillaan, joka osaltaan edesauttaa rannikkoseudulla tapahtuvaa kannan verotusta. Kuvasta 5 nähdään kannan verotuksen painottuminen rannikkoseudulle. Lähde:MKJ Kuva 5. Hirvisaalis vuoden 2006 metsästyksessä hirveä/ 1000 ha. Suuresta muuttoliikkeestä johtuen talvehtiva kanta rannikon tuntumassa jää varsin pieneksi, jolloin talvikannan tavoitetiheys 2-4 hirveä/1000 ha alittuu suunnittelualueella. Keväällä muuton suuntautuessa rannikolle suhteellisen pienelle alueelle hirvitiheys alueella kasvaa huomattavasti. Hirvien kesä- ja talvilaidunalueiden välinen etäisyys saattaa olla kymmeniä jopa yli 100 km. Riippuen talven ankaruudesta ja ravintolähteiden saatavuudesta vaellukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Tämä aiheuttaa myös omat hankaluutensa hirvikannan verotukseen ja suuruuden arviointiin. Kuvassa 6 on esitetty kahden hirven liikkuminen elinpiirissään. Seurannassa ollut uros on viettänyt kesänsä Liminganlahden tuntumassa ja siirtynyt Talvehtimaan sisämaahan Temmesjoen ja Tyrnävänjoen latvavesien väliselle alueelle. Seurannassa olleen naaraan kesäiseen elinpiiriin on kuulunut pääosin Sanginjoen latvavesistön alueet Ylikiimingissä. Talvehtimaan naaras on siirtynyt kesälaitumeltaan noin km etelämmäksi Utajärven itäpuolisille suoalueille.

19 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lähde:MKJ Kuva 6. Kahden seurannassa olleen hirven liikkuminen elinpiirissään Paikalliset vaelluksen aiheuttamat muutokset rannikkoalueen hirvikannassa eri vuodenaikoina on esitetty kuvassa 7. Muuttoliike käy selkeästi ilmi, kun tarkastellaan alueelle metsästyskauden jälkeen jäävää hirvikantaa ja verrataan sitä seuraavan vuoden kaatomääriin. Selkeimmin muuttoliike havainnoituu Kempeleen ja Oulun riistanhoitoyhdistysten alueella, joissa talvehtiva kanta on murto-osa kaadetuista hirvistä. Kyseiset alueet ovat hirvien kesälaidunaluetta Jäävä kanta 2004 Kaatoluvat 2005 Kaadetut hirvet 2005 Jäävä kanta Kempele- Oulunsalo Oulu Haukipudas Limingan seutu Raahen seutu Siikajokilaakso Iin seutu Lähde:Oulun riistanhoito- Kuva 7. Suunnittelualueen riistanhoitoyhdistysten hirvikannan vaihtelu ja kaatomäärät

20 18 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Voimakkaasta verotuksesta huolimatta hirvikanta on viimevuodet pysytellyt korkeana. Alueelliset erot hirvikannassa heijastuvat myös myönnettyihin lupamääriin Taulukko 1: Pyyntiluvat ja pyyntilupien käyttöaste Oulun riistanhoitopiirin alueella Vuosi Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Kaatolupien myöntäminen Kannan kokoa säädellään pyyntiluvanvaraisella, hyvin organisoidulla metsästyksellä. Riistanhoitopiiri myöntää kaatoluvat metsästysseurojen hakemusten perusteella, joissa on mukana lausunnot paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä. Riistanhoitopiiri antaa omat suosituksensa hirvien pyyntiluvassa kaadettavien aikuisten hirvien osuudesta sekä aikuisten hirvien naaras/uros kaatosuhteesta riistakannan säätelyn aikaansaamiseksi. Vuoden 2006 hirvenmetsästykseen myönnettiin noin hirvenpyyntilupaa. Lupamäärä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pyyntilupien määrän noston taustalla on pyrkimys alentaa hirvikantaa erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Oulun riistanhoitopiirissä lupamäärää on kohotettu edellisvuodesta noin kolmanneksella, yli pyyntilupaan. Kannan viimeaikainen kehitys Viime jahtikaudella syksyllä 2006 ammuttiin koko maassa lähes hirveä. Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä hirvisaalis oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Myös Lapissa metsästys oli ennätyslukemissa. Lähes puolet koko maan hirvisaaliista ammuttiin näiden kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueelta. Koko maassa pyyntilupien käyttöaste oli selvästi alempi kuin vuonna 2005 (93/88 %). Yli 90 % käyttöasteeseen päästiin noin puolessa riistanhoitopiirejä. Maan korkein lupien käyttöaste oli Pohjois- Karjalassa (97,8 %). Myös Kainuussa päästiin yli 95 prosentin. Oulun riistanhoitopiirissä pyyntilupien käyttöaste oli 81,2 %. Koko maassa ammuttiin aikuista ja vasaa. Oulun riistanhoitopiirissä hirvisaalis oli yhteensä yksilöä, joista oli 8828 aikuisia hirviä ja 7616 vasaa. Hirvieläinten metsästykseen käytettiin noin 1,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. (Lähde: MKJ tiedote , Klaus Ekman (

21 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 19 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuvassa 8 esitetyssä koko maata koskevasta hirvenjälki-indeksi kartasta voidaan havaita, että hirvikannan kehityksessä on suuria alueellisia eroavaisuuksia. Osassa maata kantaa on saatu pienennettyä voimakkaalla verotuksella. Tosin suuren verotuksen alueella kuten Oulun lähiseudulla arvio kannan koosta on jostain syystä kuitenkin lisääntynyt viimevuodesta. Lähde_RKTL Kuva 8. Hirven jälki-indeksi (jälkeä/10 km/vrk) 50x50 km ruuduissa talvella Pikkukartoissa muutokset edellisestä vuodesta ja diagrammissa muutos pitemmältä jaksolta Oulun riistanhoitopiirin alueella Suurpedot Maamme suurpedoista susi ja karhu ovat kokonsa puolesta sellaisia joiden liikkumiseen riista-aidoilla saattaa olla vaikutusta. Susi tosin pystyy hyödyntämään varsin hyvin aitajaksoilla olevia risteyssiltoja kulkureittinään. Aidan korkeuskaan ei aikuiselle sudelle ole ylitsepääsemätön este, vaan se saattaa tarvittaessa hypätä aidan yli. Myös suurimpien ojien kohdat, joissa aidan alle jää vapaata tilaa mahdollistavat susien liikkumisen aitojen läpi. Kuvassa 9 on esitetty yhden karhun ja kahden seurannassa olleen suden liikkumista. Liikkuminen karhulla ja sudella on luonteeltaan erilaista. Karhuilla, varsinkin uroksilla, liikkuminen on vuosittain laaja-alaista. Karhut liikkuvat kuitenkin verrattain kohtuullisella alueella susien vaellusliikkumisiin nähden.

22 20 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 9. Karhun ja kahden seurannassa olleen suden 2003 ja 2005 seurantatiedot Sudet tekevät usein vain nuorella iällä ns. dispersaalivaelluksen (kuva 9), jonka aikana ne hakeutuvat synnyinreviiriltään omalle uudelle löytämälleen reviirille. Tämän jälkeen ne pysyttelevät valtaamallaan reviirillään aika uskollisesti. Suurpetojen reviirien luonteesta ja vaelluksista johtuen riista-aidoilla on erittäin pieni vaikutus suurpetojen liikkumiseen vaikuttavana tekijänä. Petojen reviirit ovat laajahkoja ja pedot oppivat kiertämään kohtaamansa esteet. 1.8 Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Julkaisussa Hirvieläinonnettomuuksien torjuminen, 2006, on Tiehallinnon toiminnalle asetettu seuraavat tavoitteet suhteessa hirvieläinonnettomuuksiin: onnettomuudet vähenevät kohtuulliselle tasolle ja niiden lukumäärä pysyy kurissa myös liikenteen kasvaessa, onnettomuuksien vakavuus pienenee, tiepiireissä noudatetaan yhdenmukaista toimintalinjaa ja turvallisuus paranee tasapuolisesti koko maassa, yhteistyö sidosryhmien kanssa on riittävän tiivistä tilanteen seuraamiseksi ja toimenpiteiden suuntaamiseksi ja uhka törmäyksistä eläimiin ei estä tienkäyttäjiä liikkumasta maanteillä.

23 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 21 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyölle asetetut tavoitteet Metsästyslakiin (615/1993) vuoden 2003 alussa tehdyn muutoksen (1009/2002) jälkeen lain 26 :ssä edellytetään, että riistanhoitopiirien tulee ennen hirvieläinten pyyntilupien myöntämistä kuulla vuosittain liikenneturvallisuudesta vastaavia alueellisia viranomaisia. Näissä yhteyksissä tiepiirit tuovat julki Tiehallinnossa noudatettavat periaatteet eläinonnettomuuksien vähentämiseksi ja eläinten kulkujärjestelyjen parantamiseksi Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Kuva 10. Riista-aita valtatiellä 8

24 22 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET 2.1 Onnettomuudet Vuonna 2005 tapahtui yleisillä teillä 4612 hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä on vähentynyt runsaalla kolmanneksella vuoden 2001 huippuluvuista. Onnettomuuskehitys on ollut myönteisintä eteläisimmissä tiepiireissä, joissa luvut on neljässä vuodessa onnistuttu puolittamaan ja kehityksen suunta näyttää jatkuvan samana. Sen sijaan maan pohjoisosien onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet likimain ennallaan ja varsinkin Oulun tiepiirissä hyvin korkeina.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvionnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat syyskuu ja lokakuu sekä peurojen kohdalla loka-, marras- ja joulukuu. Myös keskikesällä, jolloin lomaliikenne on vilkasta, onnettomuuksia tapahtuu paljon. Hirvieläinonnettomuuksista kaksi kolmasosaa ajettiin hämärässä tai pimeässä, jolloin vuorokaudenaikainen riski on suurimmillaan.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvieläinonnettomuuksia sattui vuoden 2005 aikana Oulun tiepiirin maanteillä yhteensä 497 onnettomuutta, joista hirvionnettomuuksia 431. Suunnittelualueella valtatiellä 8 välillä Yppäri - Liminka sattui vuoden 2005 aikana yhteensä 7 onnettomuutta ja valtatiellä 4 välillä Haaransilta Iin Ojakylä yhteensä 6 hirvieläinonnettomuutta. Kuva 11. Hirvionnettomuusasteen ja liikennesuoritteen kehitys Oulun tiepiirissä vuosina

25 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 23 SELVITYSTYÖN TULOKSET Tässä selvitystyössä onnettomuustarkasteluja on tehty vuosien tilastoitujen onnettomuuksien perusteella. Vuoden 2006 hirvieläinonnettomuustietoja on ollut käytettävissä tammikuusta syyskuun puoliväliin saakka. Kuva 12. Suunnittelukohteella tapahtuneet hirvieläinonnettomuudet valteille 8 ja 4 rakennettujen riista-aitojen rakentamisen jälkeen (ajanjaksolla ) Kuvasta 12 voidaan todeta, että hirvieläinonnettomuudet ovat siirtyneet aitajaksoilta suurelta osin aitojen päihin. Johtuen osittain varsin lyhyestä tarkastelujaksosta aidan rakentamisen jälkeen Yppärissä ja Limingassa, ja meneillään olevista tietöistä, varsinkin Iissä, aitojen päätekohdissa onnettomuuksia on sattunut viime vuoden aikana vähän.

26 24 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET Riistanhoitoyhdistysten edustajien mukaan Liminkaan rakennetulla riistaaidalla ei ole todettu olevan vaikutusta rautatiellä tapahtuvien eläinonnettomuuksien määrään. Onnettomuudet teillä ovat yleisesti ottaen vähentyneet suhteessa liikennesuoritteen kasvuun, mutta hirvien hätistelyt aitojen sisältä ovat aiheuttaneet työtä. Suurin osa hätistelyistä tehdään hirvien luontaisten kulkureittien kohdilla, joista eläimet ovat kulkeneet ennen aitojen rakentamista. Tämä on ollut varsin selkeästi havaittavissa Limingassa valtatiellä 4 Kaakilan risteyssillan kohdalla sekä valtatiellä 8 Lapinkankaalla ja Möykkysen yksityistien läheisyydessä. Aitojen rakentamiset saattavat lisätä heti rakentamisen jälkeen eläinonnettomuuksia alemmalla tieverkolla, koska aidat ohjaavat voimakkaasti eläinten liikkumista. Maantiellä 847, Haukiputaalla, eläinonnettomuudet lisääntyivät muutaman vuoden aikana sen jälkeen, kun valtatielle 4 rakennettiin riistaaita välille Takkuranta Ojakylä. Valtatien 4 riista-aita välillä Haaransilta Sipola ei ole lisännyt onnettomuuksia maantien 847 osuudella. Oulussa hirvikolareista aiheutuvat hirvien lopettamiset ovat kolmessa vuodessa vähentyneet 1/3:aan edellisten vuosien tasosta. Kuva 13. Hirvionnettomuusasteen ja hirvikannan kehitys Oulun tiepiirissä vuosina Seuraavissa kuvissa on esitetty hirvieläinonnettomuudet rakennettujen aitajaksojen vaikutusalueella valtatiellä 4, valtatiellä 8 ja maantiellä 847 sekä ennen riista-aitojen rakentamista että aitojen rakentamisen jälkeen. Kuvissa on esitetty olemassa olevat riista-aidat eri väreillä aidan rakentamisajankohdan mukaan.