Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys"

Transkriptio

1 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys

2

3 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys Tiehallinto Oulu 2007

4 Julkaisuluvat: Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/06 Pohjakartat Genimap Oy, lupa L6661/06 Kannen kuva: Juha Vikiö Havainnekuvat: Sanna Sunnari Raportin valokuvat: Eila Köngäs ja Juha Vikiö TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 TIIVISTELMÄ Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Tiehallinto on katsonut tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Selvitystyö on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele tarveselvitykselle. Työssä on tarkasteltu valtatielle 4 välille Haaransilta-Sipola ja Kellon eritasoliittymä - Ojakylä sekä valtatielle 8 välille Yppäri-Viirre, Hummastinvaara- Revonlahti ja Revonlahti-Lapinkangas rakennettujen riista-aitojen vaikutuksia hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin sekä näiden riistaaitojen puutteita ja korjaustarpeita. Lähtöaineistona on käytetty RKTL:tä saatavaa riistantutkimusaineistoa, tierekisterin onnettomuustietoja sekä asiantuntijahaastatteluista saatavaa tietoa ja maastoinventointien yhteydessä kerättyä aineistoa. Lisäksi taustaaineistona on käytetty selvitysalueen olemassa olevia riista-aitojen rakennussuunnitelmia. Elokuussa pidettiin asiantuntijapalaveri, johon kutsuttiin mukaan henkilöt suunnittelualueen riistanhoitoyhdistyksistä ja riistanhoitopiiristä, alueen tiemestarit sekä kihlakuntien poliisien edustus. Kokouksessa kerättiin asiantuntijoiden näkemykset ja tiedot riista-aitojen puutteista ja korjauskohteista sekä tiedot hirvieläinten käyttäytymisestä aita-alueilla. Jälkiseurantaa Haaransillan ja Kempeleen välisellä osuudella on tehty 8 kertaa kesän 2006 aikana. Seurantajakson aikana sää oli varsin kuiva, mistä johtuen maastoon silta-aukkojen läheisyyteen eikä silta-aukkoihin ollut jäänyt eläinten jälkiä. Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että silta-aukoissa on kesän aikana ollut yksittäisiä havaintoja hirvistä. Eläinten kulun seurantaa tehtiin lisäksi videokuvauksella valtatiellä 4 Limingassa Kaakilan risteyssillan silta-aukon kohdalla. Kamera ja liiketunnistin olivat asennettuna kohteella välisen ajan. Kohteesta ei kuitenkaan saatu havaintoja hirvieläinten liikkeistä teknisten ongelmien ja päivänvalon puutteen vuoksi. Yleensä voidaan todeta, että kyseinen alikulku on erittäin hiljainen kaiken liikkumisen suhteen. Kohteella on todettu liikkuvan hirviä moottoritien suuntaisesti niin, että riista-aidan viereen on muodostunut eläinpolku. Riista-aitojen rakentamisen myötä on huomattu puutteita sekä suunnittelussa, rakentamisessa että aitojen kunnossapidossa. Riista-aitojen rakennussuunnitelmiin tulisi laatia nykyistä tarkemmat työselitykset ja rakentamisen aikaista valvontaa tulee tehostaa, jotta lopullisesta rakenteesta saadaan tehokas este hirvieläinten tiealueelle pääsemiseen. Rakennettujen aitojen kunnossapitoa tulee tehostaa ja vastuu aitojen kunnossapidosta selkeyttää esimerkiksi niin, että rakennettujen aitojen kunnossapidon tarpeet esitetään jo hoitourakkatarjouspyynnöissä. Selvityksessä esitetään toimenpiteet, joilla nykyiset riista-aitajaksot saadaan toimivammiksi ja paremmin onnettomuuksia ehkäiseviksi sekä korjausehdotukset aidoissa olevien puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi selvityksessä otetaan kantaa aitaosuuksien liikenteenohjaukseen.

6

7 ALKUSANAT Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta Kempele tarveselvitykselle. Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Oulun tiepiiri katsoi tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Merkittävänä tekijänä selvityksen laatimiselle on ollut myös yhteistyötahoilta saatu palaute. Selvitystyö on tehty konsulttityönä Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa. Suunnittelutyön vastuuhenkilöt ovat olleet projektipäällikkö Eila Köngäs ja suunnittelija Juha Vikiö. Tiehallinnon hankevastaavina ovat toimineet tieinsinööri Marjo Paavola ja liikenneturvallisuusasiantuntija Tarja Jääskeläinen Oulun tiepiiristä. Oulussa maaliskuussa 2007 Tiehallinto Oulun tiepiiri

8

9 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 7 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Tieverkko Riista-aidat Liikennemäärät Maankäyttö ja ympäristö Hirvikanta Kannan arviointi Kannan säätely Suurpedot Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Yhteistyölle asetetut tavoitteet Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet 21 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET Onnettomuudet Hirvieläinten tienylityspaikat ja ekologiset yhteystarpeet Hirvieläinten talvehtimis- ja kesälaidunalueet sekä aitojen vaikutus vaelluksiin Jälkiseuranta Sidosryhmäpalaverin antia Puutteet riista-aidoissa ja aitojen ympäristössä 38 3 PARANNUSTOIMENPITEET Yleistä Aitojen parantaminen Näkemäharvennukset ja -raivaukset Varoitusmerkkien käyttäminen 47 4 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA 49 5 LÄHTEET 50 6 LIITTEET 51

10 8 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

11 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää valtatien 8 välillä Yppäri Haaransilta sekä valtatien 4 välillä Haaransilta Ojakylä. Tarkastelukohteen kokonaispituus valtatiellä 8 on noin 88 km ja valtatiellä 4 noin 55 km. Selvitystyössä on tarkasteltu myös valtatien 4 rinnakkaistieyhteytenä olevalle maantielle 847 kohdistuneita muutoksia. Kuva 1. Suunnittelualue

12 10 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueella valtatiet sijaitsevat melko lähellä Pohjanlahden rannikkoa. Valtatien 4 suuntainen maantie 847 sijaitsee valtatien ja rannikkoalueen välissä paikoin lähietäisyydellä valtatiestä. Rannikkoalue on ollut hirvien kesälaidunaluetta, jonne hirvet ovat vaeltaneet keväisin sisämaasta. Valtatien 8 ympäristö on osin myös hirvien talvilaidunaluetta. Syksyisin hirvien suunta on ollut pääosin rannikolta sisämaahan päin. Vaeltaessaan eläimet joutuvat ylittämään rannikon suuntaiset tieyhteydet enimmäkseen samassa tasossa liikenteen kanssa. 1.2 Tieverkko Valtatie 4 Helsinki Utsjoki ja valtatie 8 Turku Oulu kuuluvat valtakunnan päätieverkkoon ja muodostavat tärkeimmän pohjois-eteläsuuntaisen maantiekuljetusten reitin. Oulun tiepiirin alueella valtatiet palvelevat niin pitkänmatkan liikennettä kuin paikallista liikennettä. Tiet kuuluvat myös suurten erikoiskuljetusten tieverkkoon. Valtatie 4 on Oulun kaupunkiseudun tärkein tieyhteys, joka on noin 53 kilometriä pitkä moottoriväyläjakso välillä Liminka Iin Räinänperä. Väli Haaransilta - Kempele on vuonna 2003 valmistunutta keskikaiteellista moottoritieosuutta, välillä Kuivasjärvi Kello valtatie on moottoritieosuutta leveällä välikaistalla ja Kellosta Räinänperälle moottoriliikennetietä, joka on avattu liikenteelle syksyllä vuonna Maantie 847 kulkee valtatien 4 suuntaisesti rinnakkaistieyhteytenä Haaransillalta Räinänperälle asti. Maantien varsi ja sen rannanpuoleiset alueet ovat asuin- ja työpaikka-alueita. 1.3 Riista-aidat Suunnittelualueelle on rakennettu riista-aitaa valtatielle 8 välille Yppäri Viirre noin 3,6 kilometriä. Raahen ja Revonlahden sekä Revonlahden ja Lapinkankaan välisille tieosuuksille riista-aitaa on rakennettu yhteensä noin 23 km. Lisäksi Lapinkankaalla riista-aidan päässä on tehty, liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä, valtatien molemmin puolin, tienvarsimetsien hoitotoimenpiteitä harventamalla metsää hirvieläinten havaittavuuden parantamiseksi noin kolmen kilometrin matkalla. Välin Hummastinvaara Revonlahti riista-aita valmistui tammikuussa 1998, välille Revonlahti - Lapinkangas tammikuussa vuonna 2004 ja välin Yppäri Viirre riista-aita valmistui lokakuussa Valtatielle 4 on rakennettu riista-aita Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle noin 8 kilometrin matkalle vuonna 2004 ja Oulun pohjoispuolelle Kellon eritasoliittymästä Iin Ojakylän välille noin 19 kilometriä, josta Ojakylän puoleinen pää rakennettiin vuonna 1997 ja Kellon eritasoliittymästä Takkurannelle riista-aita valmistui toukokuussa 2002.

13 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Riista-aitojen sijainnit ja niiden valmistumisajankohta 1.4 Liikennemäärät Suunnittelualueella valatiellä 8 liikenne on pääsääntöisesti pitkänmatkan liikennettä. Oulun kaupungin läheisyydessä valtatiellä 8 ja 4 on paljon työmatkaliikennettä. Vuoden 2005 keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 8 välillä Yppäri Viirre oli noin 2960 ajon./vrk. Välillä Raahe Liminka vuorokausiliikenne oli ajon./vrk ja välillä Lapinkangas Haaransilta liikennemäärä oli suurimmillaan noin 9900 ajon./vrk.

14 12 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 oli Oulun kaupunkiseudulla ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelujakson eteläpäässä keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispäässä ajoneuvoa vuorokaudessa. Oulujoen ylittävällä sillalla vuoden 2005 liikennemäärä oli noin autoa vuorokaudessa ja sen on ennustettu kasvavan autoon vuorokaudessa vuoteen 2020 mennessä. Liikennemäärät valtatiellä 4 kasvavat voimakkaasti, koska huomattava osa Oulun uusista asunto- ja työpaikkaalueista sijoittuu valtatien 4 lähialueelle. Kuva 3. Vuoden 2005 liikennemäärät

15 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.5 Maankäyttö ja ympäristö Pohjois-Pohjanmaan sisäistä alue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa kasvava ja laajeneva Oulun seutu. Seudun kasvu on maan nopeimpia ja alueella on lähes asukasta. Oulun seudun yhdyskuntarakenne perustuu Oulusta sormimaisesti naapurikuntiin ulottuvaan yhtenäiseen taajama-alueeseen. Tasan puolet Pohjois-Pohjanmaasta on suota. Metsät ovat pääosaksi kehittyviä nuoria metsiä ja 40 %:sti ne ovat soilla. Mäntyvaltaisten metsien osuus on 75 %. Merenrannikko on alavaa, maankohoamisesta johtuen nopeasti muuttuvaa aluetta. Valtatie 8 myötäilee merenrantaa halkoen taajama- ja haja-asutusalueita. Välillä Yppäri Pyhäjoki tieympäristö on vaihtelevaa metsä- ja peltoaluetta. Pyhäjoen ja Parhanlahden taajamien väliin jäävä alue on metsäistä suoaluetta, johon on muodostunut hirvien kulkureitti sisämaasta rannikolle (kuva 28). Raahen kaupunkialueella valtatie 8 kulkee kaupungin ydinkeskustan itäpuolelta, Ruukissa Revonlahden taajaman länsipuolelta ja Limingassa taajamakeskustan kaakkois-eteläpuolelta. Suurin osa tieympäristöstä on metsäistä aluetta. Pelto-osuuksia esiintyy Pattijoella, Revonlahdella sekä Limingassa, jossa tie sijaitsee avonaisessa peltomaisemassa. Valtatien 4 moottoritielinjaus Haaransillan ja Sipolan välisellä tieosuudella kulkee avonaisen peltolakeuden läpi, jossa kapeat metsäsaarekkeet muodostavat suojaisan kulkuyhteyden riistaeläimille (kuva 28). Kempeleen kunnan alueella valtatie 4 ja maantie 847 kulkevat peltoalueiden ja asuinalueiden kautta. Oulun kaupungin kasvun myötä myös lähikuntien asuntorakentaminen on lisääntynyt. Kempeleen taajama-alue on levittäytynyt vanhan valtatien 4, nykyisen maantien 847 ympärille sekä nykyisen valtatien 4 itäpuolelle. Valtatien 4 maisema Oulun kaupunkiseudulla jakautuu metsäjaksoihin, merenrantajaksoon, puistomaisiin jaksoihin ja rakennetun ympäristön jaksoihin. Oulun kaupunkiseudun kohdalla maankäyttö on laajentunut ja kasvanut huomattavasti valtatien 4 molemmille puolille viimeisten vuosien aikana. Voimakas rakentaminen on katkaissut hirvien luontaiset kulkuväylät sisämaasta rannikolle Oulun kaupungin alueelta lähes kokonaan. Valtatien 4 pohjoispään linjaus kulkee lähes asumattomien metsä- ja suoalueiden kautta. Asutus on keskittynyt merenrannan tuntumaan maantien 847 ympärille. Kiiminkijoen pohjoispuolella asutus harvenee myös merenrannan puolella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käyttöä suunniteltaessa on ekologinen yhteys säilytettävä ja edistettävä sen soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle. Yhteystarpeet on osoitettu Limingan ja Kempeleen sekä Ruukin ja Limingan välisille alueille. Laadittavana olevassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020 on esitetty ekologinen käytävä sekä Tupokselle, Lapinkankaalle että Hirvinevalle (kuva 4). Kaavan mukaan käytävän toteutuminen edellyttää hirville soveltuvan alikulun rakentamista ainakin valtatien 4 ja rautatien ali (Oulun seudun yleiskaavan muutos ja laajennus ).

16 14 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT YLEISKAAVAKARTALLA ESITETTY EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ Kuva 4. Ote Oulun seudun yleiskaavasta, jossa on vihreällä nuolella esitetty ekologiset käytävät 1.6 Hirvikanta Hirvi on suurin Suomessa metsästettävistä riistaeläimistä. Hirven levinneisyysalue kattaa koko maan. Metsästys kestävän verotuksen periaattein edellyttää tarkkaa, ajankohtaista tietoa kannan koosta, rakenteesta ja lisääntymistehokkuudesta Kannan arviointi Riistaeläinten kannan arviointiin on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kehittänyt useammanlaisia menetelmiä. Riistantutkimusta avustavat tuhannet metsästäjät ja luontoharrastajat. Riistakantojen seurantaohjelmissa on käytössä lukuisia lomakkeita, ja kullekin laskennalle on omat ohjeensa. Tarkempaa tietoa käytössä olevista menetelmistä löytyy internetistä osoitteesta Riistaweb.riista.fi. Riistaweb on metsästäjäorganisaation yhteys-, tapahtuma- ja riistatiedoista koostuva valtakunnallinen tietokanta. Palvelun tietoja ylläpitävät Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riistakolmiot Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Yksittäinen riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Riistakolmioil-

17 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT la pyritään luotettavaan ja oikeelliseen tietoon riistakannoistamme. Laskennan järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Talvilaskenta on erittäin altis sää- ja lumioloille, ja tämän vuoksi sopivia laskentapäiviä on loppujen lopuksi varsin vähän. Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien riistanisäkkäiden lumijälkien lukumäärä. Kaikkiaan riistakolmioita on perustettu noin 1650, ja näistä on viime vuosina laskettu vuosittain noin 800. Talvilaskennan tunnuslukujen laskutapa riistakolmion jälkilaskennassa: Jälki-indeksi (J) Jälki-indeksi mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa ja se kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta. Jälki-indeksi on laskentalinjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti. J = N / 10 L T N = ylitysjälkien lukumäärä, L = laskentalinjan pituus (km), T = jälkien kertymäaika (vrk). Runsausindeksi (I) Vuoden runsausindeksi on jälki-indeksin poikkeama kauden keskiarvosta, jolle on annettu arvo 100. I = 100 J (v) / JK J(v) = tarkasteltavan vuoden jälki-indeksi ja JK = jälki-indeksien keskiarvo kaudelta Edellä mainittuja jälki- ja runsausindeksejä riistanhoitopiirit eivät käytä varsinaisessa hirvikannan arvioinnissa aineiston vähäisestä kattavuudesta johtuen. Havaintokortit Hirvikannan seurannan avustaminen havaintokortteja täyttämällä ja palauttamalla on eräs suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön suurimpia voimannäyttöjä. Vuosittain yli 5000 hirviseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa kortin. Korttiin merkityt havainnot urosten, naaraiden ja vasojen määristä tuottavat tiedon sekä aikuiskannan rakenteesta että vasatuotosta. Nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä arvioitaessa metsästyksen vaikutusta hirvikantaan ja suunniteltaessa pyyntilupamääriä. Metsästäjien havaintoihin perustuva hirvihavaintokortti on jo kolme vuosikymmentä ollut tärkein menetelmä tämän tiedon tuottamisessa. Lentolaskenta Hirvihavaintokortin rinnalle RKTL on myös kehittänyt lentolaskentamenetelmän, joka perustuu helikopterilla tai lentokoneella tehtävään linjalaskentaan. Lentolaskenta tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat hirvien löytymisen kannalta otolliset. Laskennassa jokaisen havaitun hirven sijainti saa oman koordinaattipisteen. Aikuiset hirvet määritetään sukupuolen

18 16 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT mukaan, ja vasat merkitään erikseen. Tällä hetkellä lentolaskentamenetelmä ei ole valtakunnallisessa käytössä Kannan säätely Viimeisen kuuden vuoden aikana hirvien kaatomäärät ovat olleet Oulun riistanhoitopiirin alueella entistä suurempia. Etenkin viimeisen neljän vuoden aikana kaatomäärät ovat olleet yli hirveä/vuosi. Hirvikantaa verotetaan Oulun riistanhoitopiirin toiminta-alueella paljon juuri perämerenrannikolla, joka kuuluu hirvien kesälaidunalueeseen. Metsästyskauden alkaessa hirvet asustelevat vielä kesälaitumillaan, joka osaltaan edesauttaa rannikkoseudulla tapahtuvaa kannan verotusta. Kuvasta 5 nähdään kannan verotuksen painottuminen rannikkoseudulle. Lähde:MKJ Kuva 5. Hirvisaalis vuoden 2006 metsästyksessä hirveä/ 1000 ha. Suuresta muuttoliikkeestä johtuen talvehtiva kanta rannikon tuntumassa jää varsin pieneksi, jolloin talvikannan tavoitetiheys 2-4 hirveä/1000 ha alittuu suunnittelualueella. Keväällä muuton suuntautuessa rannikolle suhteellisen pienelle alueelle hirvitiheys alueella kasvaa huomattavasti. Hirvien kesä- ja talvilaidunalueiden välinen etäisyys saattaa olla kymmeniä jopa yli 100 km. Riippuen talven ankaruudesta ja ravintolähteiden saatavuudesta vaellukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Tämä aiheuttaa myös omat hankaluutensa hirvikannan verotukseen ja suuruuden arviointiin. Kuvassa 6 on esitetty kahden hirven liikkuminen elinpiirissään. Seurannassa ollut uros on viettänyt kesänsä Liminganlahden tuntumassa ja siirtynyt Talvehtimaan sisämaahan Temmesjoen ja Tyrnävänjoen latvavesien väliselle alueelle. Seurannassa olleen naaraan kesäiseen elinpiiriin on kuulunut pääosin Sanginjoen latvavesistön alueet Ylikiimingissä. Talvehtimaan naaras on siirtynyt kesälaitumeltaan noin km etelämmäksi Utajärven itäpuolisille suoalueille.

19 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lähde:MKJ Kuva 6. Kahden seurannassa olleen hirven liikkuminen elinpiirissään Paikalliset vaelluksen aiheuttamat muutokset rannikkoalueen hirvikannassa eri vuodenaikoina on esitetty kuvassa 7. Muuttoliike käy selkeästi ilmi, kun tarkastellaan alueelle metsästyskauden jälkeen jäävää hirvikantaa ja verrataan sitä seuraavan vuoden kaatomääriin. Selkeimmin muuttoliike havainnoituu Kempeleen ja Oulun riistanhoitoyhdistysten alueella, joissa talvehtiva kanta on murto-osa kaadetuista hirvistä. Kyseiset alueet ovat hirvien kesälaidunaluetta Jäävä kanta 2004 Kaatoluvat 2005 Kaadetut hirvet 2005 Jäävä kanta Kempele- Oulunsalo Oulu Haukipudas Limingan seutu Raahen seutu Siikajokilaakso Iin seutu Lähde:Oulun riistanhoito- Kuva 7. Suunnittelualueen riistanhoitoyhdistysten hirvikannan vaihtelu ja kaatomäärät

20 18 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Voimakkaasta verotuksesta huolimatta hirvikanta on viimevuodet pysytellyt korkeana. Alueelliset erot hirvikannassa heijastuvat myös myönnettyihin lupamääriin Taulukko 1: Pyyntiluvat ja pyyntilupien käyttöaste Oulun riistanhoitopiirin alueella Vuosi Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Kaatolupien myöntäminen Kannan kokoa säädellään pyyntiluvanvaraisella, hyvin organisoidulla metsästyksellä. Riistanhoitopiiri myöntää kaatoluvat metsästysseurojen hakemusten perusteella, joissa on mukana lausunnot paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä. Riistanhoitopiiri antaa omat suosituksensa hirvien pyyntiluvassa kaadettavien aikuisten hirvien osuudesta sekä aikuisten hirvien naaras/uros kaatosuhteesta riistakannan säätelyn aikaansaamiseksi. Vuoden 2006 hirvenmetsästykseen myönnettiin noin hirvenpyyntilupaa. Lupamäärä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pyyntilupien määrän noston taustalla on pyrkimys alentaa hirvikantaa erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Oulun riistanhoitopiirissä lupamäärää on kohotettu edellisvuodesta noin kolmanneksella, yli pyyntilupaan. Kannan viimeaikainen kehitys Viime jahtikaudella syksyllä 2006 ammuttiin koko maassa lähes hirveä. Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä hirvisaalis oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Myös Lapissa metsästys oli ennätyslukemissa. Lähes puolet koko maan hirvisaaliista ammuttiin näiden kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueelta. Koko maassa pyyntilupien käyttöaste oli selvästi alempi kuin vuonna 2005 (93/88 %). Yli 90 % käyttöasteeseen päästiin noin puolessa riistanhoitopiirejä. Maan korkein lupien käyttöaste oli Pohjois- Karjalassa (97,8 %). Myös Kainuussa päästiin yli 95 prosentin. Oulun riistanhoitopiirissä pyyntilupien käyttöaste oli 81,2 %. Koko maassa ammuttiin aikuista ja vasaa. Oulun riistanhoitopiirissä hirvisaalis oli yhteensä yksilöä, joista oli 8828 aikuisia hirviä ja 7616 vasaa. Hirvieläinten metsästykseen käytettiin noin 1,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. (Lähde: MKJ tiedote , Klaus Ekman (www.riista.fi))

21 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 19 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuvassa 8 esitetyssä koko maata koskevasta hirvenjälki-indeksi kartasta voidaan havaita, että hirvikannan kehityksessä on suuria alueellisia eroavaisuuksia. Osassa maata kantaa on saatu pienennettyä voimakkaalla verotuksella. Tosin suuren verotuksen alueella kuten Oulun lähiseudulla arvio kannan koosta on jostain syystä kuitenkin lisääntynyt viimevuodesta. Lähde_RKTL Kuva 8. Hirven jälki-indeksi (jälkeä/10 km/vrk) 50x50 km ruuduissa talvella Pikkukartoissa muutokset edellisestä vuodesta ja diagrammissa muutos pitemmältä jaksolta Oulun riistanhoitopiirin alueella Suurpedot Maamme suurpedoista susi ja karhu ovat kokonsa puolesta sellaisia joiden liikkumiseen riista-aidoilla saattaa olla vaikutusta. Susi tosin pystyy hyödyntämään varsin hyvin aitajaksoilla olevia risteyssiltoja kulkureittinään. Aidan korkeuskaan ei aikuiselle sudelle ole ylitsepääsemätön este, vaan se saattaa tarvittaessa hypätä aidan yli. Myös suurimpien ojien kohdat, joissa aidan alle jää vapaata tilaa mahdollistavat susien liikkumisen aitojen läpi. Kuvassa 9 on esitetty yhden karhun ja kahden seurannassa olleen suden liikkumista. Liikkuminen karhulla ja sudella on luonteeltaan erilaista. Karhuilla, varsinkin uroksilla, liikkuminen on vuosittain laaja-alaista. Karhut liikkuvat kuitenkin verrattain kohtuullisella alueella susien vaellusliikkumisiin nähden.

22 20 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 9. Karhun ja kahden seurannassa olleen suden 2003 ja 2005 seurantatiedot Sudet tekevät usein vain nuorella iällä ns. dispersaalivaelluksen (kuva 9), jonka aikana ne hakeutuvat synnyinreviiriltään omalle uudelle löytämälleen reviirille. Tämän jälkeen ne pysyttelevät valtaamallaan reviirillään aika uskollisesti. Suurpetojen reviirien luonteesta ja vaelluksista johtuen riista-aidoilla on erittäin pieni vaikutus suurpetojen liikkumiseen vaikuttavana tekijänä. Petojen reviirit ovat laajahkoja ja pedot oppivat kiertämään kohtaamansa esteet. 1.8 Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Julkaisussa Hirvieläinonnettomuuksien torjuminen, 2006, on Tiehallinnon toiminnalle asetettu seuraavat tavoitteet suhteessa hirvieläinonnettomuuksiin: onnettomuudet vähenevät kohtuulliselle tasolle ja niiden lukumäärä pysyy kurissa myös liikenteen kasvaessa, onnettomuuksien vakavuus pienenee, tiepiireissä noudatetaan yhdenmukaista toimintalinjaa ja turvallisuus paranee tasapuolisesti koko maassa, yhteistyö sidosryhmien kanssa on riittävän tiivistä tilanteen seuraamiseksi ja toimenpiteiden suuntaamiseksi ja uhka törmäyksistä eläimiin ei estä tienkäyttäjiä liikkumasta maanteillä.

23 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 21 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyölle asetetut tavoitteet Metsästyslakiin (615/1993) vuoden 2003 alussa tehdyn muutoksen (1009/2002) jälkeen lain 26 :ssä edellytetään, että riistanhoitopiirien tulee ennen hirvieläinten pyyntilupien myöntämistä kuulla vuosittain liikenneturvallisuudesta vastaavia alueellisia viranomaisia. Näissä yhteyksissä tiepiirit tuovat julki Tiehallinnossa noudatettavat periaatteet eläinonnettomuuksien vähentämiseksi ja eläinten kulkujärjestelyjen parantamiseksi Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Kuva 10. Riista-aita valtatiellä 8

24 22 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET 2.1 Onnettomuudet Vuonna 2005 tapahtui yleisillä teillä 4612 hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä on vähentynyt runsaalla kolmanneksella vuoden 2001 huippuluvuista. Onnettomuuskehitys on ollut myönteisintä eteläisimmissä tiepiireissä, joissa luvut on neljässä vuodessa onnistuttu puolittamaan ja kehityksen suunta näyttää jatkuvan samana. Sen sijaan maan pohjoisosien onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet likimain ennallaan ja varsinkin Oulun tiepiirissä hyvin korkeina.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvionnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat syyskuu ja lokakuu sekä peurojen kohdalla loka-, marras- ja joulukuu. Myös keskikesällä, jolloin lomaliikenne on vilkasta, onnettomuuksia tapahtuu paljon. Hirvieläinonnettomuuksista kaksi kolmasosaa ajettiin hämärässä tai pimeässä, jolloin vuorokaudenaikainen riski on suurimmillaan.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvieläinonnettomuuksia sattui vuoden 2005 aikana Oulun tiepiirin maanteillä yhteensä 497 onnettomuutta, joista hirvionnettomuuksia 431. Suunnittelualueella valtatiellä 8 välillä Yppäri - Liminka sattui vuoden 2005 aikana yhteensä 7 onnettomuutta ja valtatiellä 4 välillä Haaransilta Iin Ojakylä yhteensä 6 hirvieläinonnettomuutta. Kuva 11. Hirvionnettomuusasteen ja liikennesuoritteen kehitys Oulun tiepiirissä vuosina

25 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 23 SELVITYSTYÖN TULOKSET Tässä selvitystyössä onnettomuustarkasteluja on tehty vuosien tilastoitujen onnettomuuksien perusteella. Vuoden 2006 hirvieläinonnettomuustietoja on ollut käytettävissä tammikuusta syyskuun puoliväliin saakka. Kuva 12. Suunnittelukohteella tapahtuneet hirvieläinonnettomuudet valteille 8 ja 4 rakennettujen riista-aitojen rakentamisen jälkeen (ajanjaksolla ) Kuvasta 12 voidaan todeta, että hirvieläinonnettomuudet ovat siirtyneet aitajaksoilta suurelta osin aitojen päihin. Johtuen osittain varsin lyhyestä tarkastelujaksosta aidan rakentamisen jälkeen Yppärissä ja Limingassa, ja meneillään olevista tietöistä, varsinkin Iissä, aitojen päätekohdissa onnettomuuksia on sattunut viime vuoden aikana vähän.

26 24 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET Riistanhoitoyhdistysten edustajien mukaan Liminkaan rakennetulla riistaaidalla ei ole todettu olevan vaikutusta rautatiellä tapahtuvien eläinonnettomuuksien määrään. Onnettomuudet teillä ovat yleisesti ottaen vähentyneet suhteessa liikennesuoritteen kasvuun, mutta hirvien hätistelyt aitojen sisältä ovat aiheuttaneet työtä. Suurin osa hätistelyistä tehdään hirvien luontaisten kulkureittien kohdilla, joista eläimet ovat kulkeneet ennen aitojen rakentamista. Tämä on ollut varsin selkeästi havaittavissa Limingassa valtatiellä 4 Kaakilan risteyssillan kohdalla sekä valtatiellä 8 Lapinkankaalla ja Möykkysen yksityistien läheisyydessä. Aitojen rakentamiset saattavat lisätä heti rakentamisen jälkeen eläinonnettomuuksia alemmalla tieverkolla, koska aidat ohjaavat voimakkaasti eläinten liikkumista. Maantiellä 847, Haukiputaalla, eläinonnettomuudet lisääntyivät muutaman vuoden aikana sen jälkeen, kun valtatielle 4 rakennettiin riistaaita välille Takkuranta Ojakylä. Valtatien 4 riista-aita välillä Haaransilta Sipola ei ole lisännyt onnettomuuksia maantien 847 osuudella. Oulussa hirvikolareista aiheutuvat hirvien lopettamiset ovat kolmessa vuodessa vähentyneet 1/3:aan edellisten vuosien tasosta. Kuva 13. Hirvionnettomuusasteen ja hirvikannan kehitys Oulun tiepiirissä vuosina Seuraavissa kuvissa on esitetty hirvieläinonnettomuudet rakennettujen aitajaksojen vaikutusalueella valtatiellä 4, valtatiellä 8 ja maantiellä 847 sekä ennen riista-aitojen rakentamista että aitojen rakentamisen jälkeen. Kuvissa on esitetty olemassa olevat riista-aidat eri väreillä aidan rakentamisajankohdan mukaan.

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Tiehallinto

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Julkaisun nimi 1 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Tiehallinto Helsinki 25 2

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Asuinalueiden matkatuotoskortit Asuinalueiden matkatuotoskortit OHJE: 1. Klikkaa asuntoalueen nimeä siirtyäksesi kohteen matkatuotoskortin ensimmäiselle sivulle. 2. Matkatuotoskortista voi palata alkuun klikkaamalla linkkiä kohteen nimessä.

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa

Lisätiedot

Kirkonkylä Kirkonranta

Kirkonkylä Kirkonranta Kirkonkylä Kirkonranta AK, Liminka Asemakaavaan liittyvä liikenteen ja katujen yleissuunnitelma Ins.tsto Solutra Oy Limingan kunta SISÄLLYSLUETTELO 1.Suunnittelukohde... 4 2.Liikennetuotos... 5 3.Jokivarrentien

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot