Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet. Selvitys"

Transkriptio

1 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys

2

3 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet Selvitys Tiehallinto Oulu 2007

4 Julkaisuluvat: Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/06 Pohjakartat Genimap Oy, lupa L6661/06 Kannen kuva: Juha Vikiö Havainnekuvat: Sanna Sunnari Raportin valokuvat: Eila Köngäs ja Juha Vikiö TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 TIIVISTELMÄ Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Tiehallinto on katsonut tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Selvitystyö on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele tarveselvitykselle. Työssä on tarkasteltu valtatielle 4 välille Haaransilta-Sipola ja Kellon eritasoliittymä - Ojakylä sekä valtatielle 8 välille Yppäri-Viirre, Hummastinvaara- Revonlahti ja Revonlahti-Lapinkangas rakennettujen riista-aitojen vaikutuksia hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin sekä näiden riistaaitojen puutteita ja korjaustarpeita. Lähtöaineistona on käytetty RKTL:tä saatavaa riistantutkimusaineistoa, tierekisterin onnettomuustietoja sekä asiantuntijahaastatteluista saatavaa tietoa ja maastoinventointien yhteydessä kerättyä aineistoa. Lisäksi taustaaineistona on käytetty selvitysalueen olemassa olevia riista-aitojen rakennussuunnitelmia. Elokuussa pidettiin asiantuntijapalaveri, johon kutsuttiin mukaan henkilöt suunnittelualueen riistanhoitoyhdistyksistä ja riistanhoitopiiristä, alueen tiemestarit sekä kihlakuntien poliisien edustus. Kokouksessa kerättiin asiantuntijoiden näkemykset ja tiedot riista-aitojen puutteista ja korjauskohteista sekä tiedot hirvieläinten käyttäytymisestä aita-alueilla. Jälkiseurantaa Haaransillan ja Kempeleen välisellä osuudella on tehty 8 kertaa kesän 2006 aikana. Seurantajakson aikana sää oli varsin kuiva, mistä johtuen maastoon silta-aukkojen läheisyyteen eikä silta-aukkoihin ollut jäänyt eläinten jälkiä. Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että silta-aukoissa on kesän aikana ollut yksittäisiä havaintoja hirvistä. Eläinten kulun seurantaa tehtiin lisäksi videokuvauksella valtatiellä 4 Limingassa Kaakilan risteyssillan silta-aukon kohdalla. Kamera ja liiketunnistin olivat asennettuna kohteella välisen ajan. Kohteesta ei kuitenkaan saatu havaintoja hirvieläinten liikkeistä teknisten ongelmien ja päivänvalon puutteen vuoksi. Yleensä voidaan todeta, että kyseinen alikulku on erittäin hiljainen kaiken liikkumisen suhteen. Kohteella on todettu liikkuvan hirviä moottoritien suuntaisesti niin, että riista-aidan viereen on muodostunut eläinpolku. Riista-aitojen rakentamisen myötä on huomattu puutteita sekä suunnittelussa, rakentamisessa että aitojen kunnossapidossa. Riista-aitojen rakennussuunnitelmiin tulisi laatia nykyistä tarkemmat työselitykset ja rakentamisen aikaista valvontaa tulee tehostaa, jotta lopullisesta rakenteesta saadaan tehokas este hirvieläinten tiealueelle pääsemiseen. Rakennettujen aitojen kunnossapitoa tulee tehostaa ja vastuu aitojen kunnossapidosta selkeyttää esimerkiksi niin, että rakennettujen aitojen kunnossapidon tarpeet esitetään jo hoitourakkatarjouspyynnöissä. Selvityksessä esitetään toimenpiteet, joilla nykyiset riista-aitajaksot saadaan toimivammiksi ja paremmin onnettomuuksia ehkäiseviksi sekä korjausehdotukset aidoissa olevien puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi selvityksessä otetaan kantaa aitaosuuksien liikenteenohjaukseen.

6

7 ALKUSANAT Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2004 laaditulle Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta Kempele tarveselvitykselle. Valtatielle 4 ja 8 rakennettujen riista-aitojen myötä Oulun tiepiiri katsoi tarpeelliseksi selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset eläinonnettomuuksiin ja aitojen vaikutukset suurten riistaeläinten käyttäytymiseen. Merkittävänä tekijänä selvityksen laatimiselle on ollut myös yhteistyötahoilta saatu palaute. Selvitystyö on tehty konsulttityönä Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa. Suunnittelutyön vastuuhenkilöt ovat olleet projektipäällikkö Eila Köngäs ja suunnittelija Juha Vikiö. Tiehallinnon hankevastaavina ovat toimineet tieinsinööri Marjo Paavola ja liikenneturvallisuusasiantuntija Tarja Jääskeläinen Oulun tiepiiristä. Oulussa maaliskuussa 2007 Tiehallinto Oulun tiepiiri

8

9 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 7 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Tieverkko Riista-aidat Liikennemäärät Maankäyttö ja ympäristö Hirvikanta Kannan arviointi Kannan säätely Suurpedot Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Yhteistyölle asetetut tavoitteet Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet 21 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET Onnettomuudet Hirvieläinten tienylityspaikat ja ekologiset yhteystarpeet Hirvieläinten talvehtimis- ja kesälaidunalueet sekä aitojen vaikutus vaelluksiin Jälkiseuranta Sidosryhmäpalaverin antia Puutteet riista-aidoissa ja aitojen ympäristössä 38 3 PARANNUSTOIMENPITEET Yleistä Aitojen parantaminen Näkemäharvennukset ja -raivaukset Varoitusmerkkien käyttäminen 47 4 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA 49 5 LÄHTEET 50 6 LIITTEET 51

10 8 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

11 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää valtatien 8 välillä Yppäri Haaransilta sekä valtatien 4 välillä Haaransilta Ojakylä. Tarkastelukohteen kokonaispituus valtatiellä 8 on noin 88 km ja valtatiellä 4 noin 55 km. Selvitystyössä on tarkasteltu myös valtatien 4 rinnakkaistieyhteytenä olevalle maantielle 847 kohdistuneita muutoksia. Kuva 1. Suunnittelualue

12 10 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueella valtatiet sijaitsevat melko lähellä Pohjanlahden rannikkoa. Valtatien 4 suuntainen maantie 847 sijaitsee valtatien ja rannikkoalueen välissä paikoin lähietäisyydellä valtatiestä. Rannikkoalue on ollut hirvien kesälaidunaluetta, jonne hirvet ovat vaeltaneet keväisin sisämaasta. Valtatien 8 ympäristö on osin myös hirvien talvilaidunaluetta. Syksyisin hirvien suunta on ollut pääosin rannikolta sisämaahan päin. Vaeltaessaan eläimet joutuvat ylittämään rannikon suuntaiset tieyhteydet enimmäkseen samassa tasossa liikenteen kanssa. 1.2 Tieverkko Valtatie 4 Helsinki Utsjoki ja valtatie 8 Turku Oulu kuuluvat valtakunnan päätieverkkoon ja muodostavat tärkeimmän pohjois-eteläsuuntaisen maantiekuljetusten reitin. Oulun tiepiirin alueella valtatiet palvelevat niin pitkänmatkan liikennettä kuin paikallista liikennettä. Tiet kuuluvat myös suurten erikoiskuljetusten tieverkkoon. Valtatie 4 on Oulun kaupunkiseudun tärkein tieyhteys, joka on noin 53 kilometriä pitkä moottoriväyläjakso välillä Liminka Iin Räinänperä. Väli Haaransilta - Kempele on vuonna 2003 valmistunutta keskikaiteellista moottoritieosuutta, välillä Kuivasjärvi Kello valtatie on moottoritieosuutta leveällä välikaistalla ja Kellosta Räinänperälle moottoriliikennetietä, joka on avattu liikenteelle syksyllä vuonna Maantie 847 kulkee valtatien 4 suuntaisesti rinnakkaistieyhteytenä Haaransillalta Räinänperälle asti. Maantien varsi ja sen rannanpuoleiset alueet ovat asuin- ja työpaikka-alueita. 1.3 Riista-aidat Suunnittelualueelle on rakennettu riista-aitaa valtatielle 8 välille Yppäri Viirre noin 3,6 kilometriä. Raahen ja Revonlahden sekä Revonlahden ja Lapinkankaan välisille tieosuuksille riista-aitaa on rakennettu yhteensä noin 23 km. Lisäksi Lapinkankaalla riista-aidan päässä on tehty, liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä, valtatien molemmin puolin, tienvarsimetsien hoitotoimenpiteitä harventamalla metsää hirvieläinten havaittavuuden parantamiseksi noin kolmen kilometrin matkalla. Välin Hummastinvaara Revonlahti riista-aita valmistui tammikuussa 1998, välille Revonlahti - Lapinkangas tammikuussa vuonna 2004 ja välin Yppäri Viirre riista-aita valmistui lokakuussa Valtatielle 4 on rakennettu riista-aita Haaransillan ja Sipolan väliselle alueelle noin 8 kilometrin matkalle vuonna 2004 ja Oulun pohjoispuolelle Kellon eritasoliittymästä Iin Ojakylän välille noin 19 kilometriä, josta Ojakylän puoleinen pää rakennettiin vuonna 1997 ja Kellon eritasoliittymästä Takkurannelle riista-aita valmistui toukokuussa 2002.

13 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Riista-aitojen sijainnit ja niiden valmistumisajankohta 1.4 Liikennemäärät Suunnittelualueella valatiellä 8 liikenne on pääsääntöisesti pitkänmatkan liikennettä. Oulun kaupungin läheisyydessä valtatiellä 8 ja 4 on paljon työmatkaliikennettä. Vuoden 2005 keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 8 välillä Yppäri Viirre oli noin 2960 ajon./vrk. Välillä Raahe Liminka vuorokausiliikenne oli ajon./vrk ja välillä Lapinkangas Haaransilta liikennemäärä oli suurimmillaan noin 9900 ajon./vrk.

14 12 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 oli Oulun kaupunkiseudulla ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelujakson eteläpäässä keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispäässä ajoneuvoa vuorokaudessa. Oulujoen ylittävällä sillalla vuoden 2005 liikennemäärä oli noin autoa vuorokaudessa ja sen on ennustettu kasvavan autoon vuorokaudessa vuoteen 2020 mennessä. Liikennemäärät valtatiellä 4 kasvavat voimakkaasti, koska huomattava osa Oulun uusista asunto- ja työpaikkaalueista sijoittuu valtatien 4 lähialueelle. Kuva 3. Vuoden 2005 liikennemäärät

15 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.5 Maankäyttö ja ympäristö Pohjois-Pohjanmaan sisäistä alue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa kasvava ja laajeneva Oulun seutu. Seudun kasvu on maan nopeimpia ja alueella on lähes asukasta. Oulun seudun yhdyskuntarakenne perustuu Oulusta sormimaisesti naapurikuntiin ulottuvaan yhtenäiseen taajama-alueeseen. Tasan puolet Pohjois-Pohjanmaasta on suota. Metsät ovat pääosaksi kehittyviä nuoria metsiä ja 40 %:sti ne ovat soilla. Mäntyvaltaisten metsien osuus on 75 %. Merenrannikko on alavaa, maankohoamisesta johtuen nopeasti muuttuvaa aluetta. Valtatie 8 myötäilee merenrantaa halkoen taajama- ja haja-asutusalueita. Välillä Yppäri Pyhäjoki tieympäristö on vaihtelevaa metsä- ja peltoaluetta. Pyhäjoen ja Parhanlahden taajamien väliin jäävä alue on metsäistä suoaluetta, johon on muodostunut hirvien kulkureitti sisämaasta rannikolle (kuva 28). Raahen kaupunkialueella valtatie 8 kulkee kaupungin ydinkeskustan itäpuolelta, Ruukissa Revonlahden taajaman länsipuolelta ja Limingassa taajamakeskustan kaakkois-eteläpuolelta. Suurin osa tieympäristöstä on metsäistä aluetta. Pelto-osuuksia esiintyy Pattijoella, Revonlahdella sekä Limingassa, jossa tie sijaitsee avonaisessa peltomaisemassa. Valtatien 4 moottoritielinjaus Haaransillan ja Sipolan välisellä tieosuudella kulkee avonaisen peltolakeuden läpi, jossa kapeat metsäsaarekkeet muodostavat suojaisan kulkuyhteyden riistaeläimille (kuva 28). Kempeleen kunnan alueella valtatie 4 ja maantie 847 kulkevat peltoalueiden ja asuinalueiden kautta. Oulun kaupungin kasvun myötä myös lähikuntien asuntorakentaminen on lisääntynyt. Kempeleen taajama-alue on levittäytynyt vanhan valtatien 4, nykyisen maantien 847 ympärille sekä nykyisen valtatien 4 itäpuolelle. Valtatien 4 maisema Oulun kaupunkiseudulla jakautuu metsäjaksoihin, merenrantajaksoon, puistomaisiin jaksoihin ja rakennetun ympäristön jaksoihin. Oulun kaupunkiseudun kohdalla maankäyttö on laajentunut ja kasvanut huomattavasti valtatien 4 molemmille puolille viimeisten vuosien aikana. Voimakas rakentaminen on katkaissut hirvien luontaiset kulkuväylät sisämaasta rannikolle Oulun kaupungin alueelta lähes kokonaan. Valtatien 4 pohjoispään linjaus kulkee lähes asumattomien metsä- ja suoalueiden kautta. Asutus on keskittynyt merenrannan tuntumaan maantien 847 ympärille. Kiiminkijoen pohjoispuolella asutus harvenee myös merenrannan puolella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käyttöä suunniteltaessa on ekologinen yhteys säilytettävä ja edistettävä sen soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle. Yhteystarpeet on osoitettu Limingan ja Kempeleen sekä Ruukin ja Limingan välisille alueille. Laadittavana olevassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020 on esitetty ekologinen käytävä sekä Tupokselle, Lapinkankaalle että Hirvinevalle (kuva 4). Kaavan mukaan käytävän toteutuminen edellyttää hirville soveltuvan alikulun rakentamista ainakin valtatien 4 ja rautatien ali (Oulun seudun yleiskaavan muutos ja laajennus ).

16 14 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT YLEISKAAVAKARTALLA ESITETTY EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ Kuva 4. Ote Oulun seudun yleiskaavasta, jossa on vihreällä nuolella esitetty ekologiset käytävät 1.6 Hirvikanta Hirvi on suurin Suomessa metsästettävistä riistaeläimistä. Hirven levinneisyysalue kattaa koko maan. Metsästys kestävän verotuksen periaattein edellyttää tarkkaa, ajankohtaista tietoa kannan koosta, rakenteesta ja lisääntymistehokkuudesta Kannan arviointi Riistaeläinten kannan arviointiin on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kehittänyt useammanlaisia menetelmiä. Riistantutkimusta avustavat tuhannet metsästäjät ja luontoharrastajat. Riistakantojen seurantaohjelmissa on käytössä lukuisia lomakkeita, ja kullekin laskennalle on omat ohjeensa. Tarkempaa tietoa käytössä olevista menetelmistä löytyy internetistä osoitteesta Riistaweb.riista.fi. Riistaweb on metsästäjäorganisaation yhteys-, tapahtuma- ja riistatiedoista koostuva valtakunnallinen tietokanta. Palvelun tietoja ylläpitävät Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riistakolmiot Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Yksittäinen riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. Riistakolmioil-

17 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT la pyritään luotettavaan ja oikeelliseen tietoon riistakannoistamme. Laskennan järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Talvilaskenta on erittäin altis sää- ja lumioloille, ja tämän vuoksi sopivia laskentapäiviä on loppujen lopuksi varsin vähän. Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien riistanisäkkäiden lumijälkien lukumäärä. Kaikkiaan riistakolmioita on perustettu noin 1650, ja näistä on viime vuosina laskettu vuosittain noin 800. Talvilaskennan tunnuslukujen laskutapa riistakolmion jälkilaskennassa: Jälki-indeksi (J) Jälki-indeksi mittaa eläinten jälkitiheyttä maastossa ja se kuvaa tietyin varauksin lajin runsautta. Jälki-indeksi on laskentalinjan ylittävien jälkien lukumäärä kymmentä kolmiolinjan kilometriä ja vuorokautta kohti. J = N / 10 L T N = ylitysjälkien lukumäärä, L = laskentalinjan pituus (km), T = jälkien kertymäaika (vrk). Runsausindeksi (I) Vuoden runsausindeksi on jälki-indeksin poikkeama kauden keskiarvosta, jolle on annettu arvo 100. I = 100 J (v) / JK J(v) = tarkasteltavan vuoden jälki-indeksi ja JK = jälki-indeksien keskiarvo kaudelta Edellä mainittuja jälki- ja runsausindeksejä riistanhoitopiirit eivät käytä varsinaisessa hirvikannan arvioinnissa aineiston vähäisestä kattavuudesta johtuen. Havaintokortit Hirvikannan seurannan avustaminen havaintokortteja täyttämällä ja palauttamalla on eräs suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön suurimpia voimannäyttöjä. Vuosittain yli 5000 hirviseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa kortin. Korttiin merkityt havainnot urosten, naaraiden ja vasojen määristä tuottavat tiedon sekä aikuiskannan rakenteesta että vasatuotosta. Nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä arvioitaessa metsästyksen vaikutusta hirvikantaan ja suunniteltaessa pyyntilupamääriä. Metsästäjien havaintoihin perustuva hirvihavaintokortti on jo kolme vuosikymmentä ollut tärkein menetelmä tämän tiedon tuottamisessa. Lentolaskenta Hirvihavaintokortin rinnalle RKTL on myös kehittänyt lentolaskentamenetelmän, joka perustuu helikopterilla tai lentokoneella tehtävään linjalaskentaan. Lentolaskenta tehdään helmi-maaliskuussa, jolloin lumiolosuhteet ovat hirvien löytymisen kannalta otolliset. Laskennassa jokaisen havaitun hirven sijainti saa oman koordinaattipisteen. Aikuiset hirvet määritetään sukupuolen

18 16 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT mukaan, ja vasat merkitään erikseen. Tällä hetkellä lentolaskentamenetelmä ei ole valtakunnallisessa käytössä Kannan säätely Viimeisen kuuden vuoden aikana hirvien kaatomäärät ovat olleet Oulun riistanhoitopiirin alueella entistä suurempia. Etenkin viimeisen neljän vuoden aikana kaatomäärät ovat olleet yli hirveä/vuosi. Hirvikantaa verotetaan Oulun riistanhoitopiirin toiminta-alueella paljon juuri perämerenrannikolla, joka kuuluu hirvien kesälaidunalueeseen. Metsästyskauden alkaessa hirvet asustelevat vielä kesälaitumillaan, joka osaltaan edesauttaa rannikkoseudulla tapahtuvaa kannan verotusta. Kuvasta 5 nähdään kannan verotuksen painottuminen rannikkoseudulle. Lähde:MKJ Kuva 5. Hirvisaalis vuoden 2006 metsästyksessä hirveä/ 1000 ha. Suuresta muuttoliikkeestä johtuen talvehtiva kanta rannikon tuntumassa jää varsin pieneksi, jolloin talvikannan tavoitetiheys 2-4 hirveä/1000 ha alittuu suunnittelualueella. Keväällä muuton suuntautuessa rannikolle suhteellisen pienelle alueelle hirvitiheys alueella kasvaa huomattavasti. Hirvien kesä- ja talvilaidunalueiden välinen etäisyys saattaa olla kymmeniä jopa yli 100 km. Riippuen talven ankaruudesta ja ravintolähteiden saatavuudesta vaellukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Tämä aiheuttaa myös omat hankaluutensa hirvikannan verotukseen ja suuruuden arviointiin. Kuvassa 6 on esitetty kahden hirven liikkuminen elinpiirissään. Seurannassa ollut uros on viettänyt kesänsä Liminganlahden tuntumassa ja siirtynyt Talvehtimaan sisämaahan Temmesjoen ja Tyrnävänjoen latvavesien väliselle alueelle. Seurannassa olleen naaraan kesäiseen elinpiiriin on kuulunut pääosin Sanginjoen latvavesistön alueet Ylikiimingissä. Talvehtimaan naaras on siirtynyt kesälaitumeltaan noin km etelämmäksi Utajärven itäpuolisille suoalueille.

19 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lähde:MKJ Kuva 6. Kahden seurannassa olleen hirven liikkuminen elinpiirissään Paikalliset vaelluksen aiheuttamat muutokset rannikkoalueen hirvikannassa eri vuodenaikoina on esitetty kuvassa 7. Muuttoliike käy selkeästi ilmi, kun tarkastellaan alueelle metsästyskauden jälkeen jäävää hirvikantaa ja verrataan sitä seuraavan vuoden kaatomääriin. Selkeimmin muuttoliike havainnoituu Kempeleen ja Oulun riistanhoitoyhdistysten alueella, joissa talvehtiva kanta on murto-osa kaadetuista hirvistä. Kyseiset alueet ovat hirvien kesälaidunaluetta Jäävä kanta 2004 Kaatoluvat 2005 Kaadetut hirvet 2005 Jäävä kanta Kempele- Oulunsalo Oulu Haukipudas Limingan seutu Raahen seutu Siikajokilaakso Iin seutu Lähde:Oulun riistanhoito- Kuva 7. Suunnittelualueen riistanhoitoyhdistysten hirvikannan vaihtelu ja kaatomäärät

20 18 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Voimakkaasta verotuksesta huolimatta hirvikanta on viimevuodet pysytellyt korkeana. Alueelliset erot hirvikannassa heijastuvat myös myönnettyihin lupamääriin Taulukko 1: Pyyntiluvat ja pyyntilupien käyttöaste Oulun riistanhoitopiirin alueella Vuosi Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Kaatolupien myöntäminen Kannan kokoa säädellään pyyntiluvanvaraisella, hyvin organisoidulla metsästyksellä. Riistanhoitopiiri myöntää kaatoluvat metsästysseurojen hakemusten perusteella, joissa on mukana lausunnot paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä. Riistanhoitopiiri antaa omat suosituksensa hirvien pyyntiluvassa kaadettavien aikuisten hirvien osuudesta sekä aikuisten hirvien naaras/uros kaatosuhteesta riistakannan säätelyn aikaansaamiseksi. Vuoden 2006 hirvenmetsästykseen myönnettiin noin hirvenpyyntilupaa. Lupamäärä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pyyntilupien määrän noston taustalla on pyrkimys alentaa hirvikantaa erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Oulun riistanhoitopiirissä lupamäärää on kohotettu edellisvuodesta noin kolmanneksella, yli pyyntilupaan. Kannan viimeaikainen kehitys Viime jahtikaudella syksyllä 2006 ammuttiin koko maassa lähes hirveä. Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä hirvisaalis oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Myös Lapissa metsästys oli ennätyslukemissa. Lähes puolet koko maan hirvisaaliista ammuttiin näiden kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueelta. Koko maassa pyyntilupien käyttöaste oli selvästi alempi kuin vuonna 2005 (93/88 %). Yli 90 % käyttöasteeseen päästiin noin puolessa riistanhoitopiirejä. Maan korkein lupien käyttöaste oli Pohjois- Karjalassa (97,8 %). Myös Kainuussa päästiin yli 95 prosentin. Oulun riistanhoitopiirissä pyyntilupien käyttöaste oli 81,2 %. Koko maassa ammuttiin aikuista ja vasaa. Oulun riistanhoitopiirissä hirvisaalis oli yhteensä yksilöä, joista oli 8828 aikuisia hirviä ja 7616 vasaa. Hirvieläinten metsästykseen käytettiin noin 1,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. (Lähde: MKJ tiedote , Klaus Ekman (www.riista.fi))

21 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 19 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuvassa 8 esitetyssä koko maata koskevasta hirvenjälki-indeksi kartasta voidaan havaita, että hirvikannan kehityksessä on suuria alueellisia eroavaisuuksia. Osassa maata kantaa on saatu pienennettyä voimakkaalla verotuksella. Tosin suuren verotuksen alueella kuten Oulun lähiseudulla arvio kannan koosta on jostain syystä kuitenkin lisääntynyt viimevuodesta. Lähde_RKTL Kuva 8. Hirven jälki-indeksi (jälkeä/10 km/vrk) 50x50 km ruuduissa talvella Pikkukartoissa muutokset edellisestä vuodesta ja diagrammissa muutos pitemmältä jaksolta Oulun riistanhoitopiirin alueella Suurpedot Maamme suurpedoista susi ja karhu ovat kokonsa puolesta sellaisia joiden liikkumiseen riista-aidoilla saattaa olla vaikutusta. Susi tosin pystyy hyödyntämään varsin hyvin aitajaksoilla olevia risteyssiltoja kulkureittinään. Aidan korkeuskaan ei aikuiselle sudelle ole ylitsepääsemätön este, vaan se saattaa tarvittaessa hypätä aidan yli. Myös suurimpien ojien kohdat, joissa aidan alle jää vapaata tilaa mahdollistavat susien liikkumisen aitojen läpi. Kuvassa 9 on esitetty yhden karhun ja kahden seurannassa olleen suden liikkumista. Liikkuminen karhulla ja sudella on luonteeltaan erilaista. Karhuilla, varsinkin uroksilla, liikkuminen on vuosittain laaja-alaista. Karhut liikkuvat kuitenkin verrattain kohtuullisella alueella susien vaellusliikkumisiin nähden.

22 20 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 9. Karhun ja kahden seurannassa olleen suden 2003 ja 2005 seurantatiedot Sudet tekevät usein vain nuorella iällä ns. dispersaalivaelluksen (kuva 9), jonka aikana ne hakeutuvat synnyinreviiriltään omalle uudelle löytämälleen reviirille. Tämän jälkeen ne pysyttelevät valtaamallaan reviirillään aika uskollisesti. Suurpetojen reviirien luonteesta ja vaelluksista johtuen riista-aidoilla on erittäin pieni vaikutus suurpetojen liikkumiseen vaikuttavana tekijänä. Petojen reviirit ovat laajahkoja ja pedot oppivat kiertämään kohtaamansa esteet. 1.8 Tavoitteet Tiehallinnolle asetetut tavoitteet Julkaisussa Hirvieläinonnettomuuksien torjuminen, 2006, on Tiehallinnon toiminnalle asetettu seuraavat tavoitteet suhteessa hirvieläinonnettomuuksiin: onnettomuudet vähenevät kohtuulliselle tasolle ja niiden lukumäärä pysyy kurissa myös liikenteen kasvaessa, onnettomuuksien vakavuus pienenee, tiepiireissä noudatetaan yhdenmukaista toimintalinjaa ja turvallisuus paranee tasapuolisesti koko maassa, yhteistyö sidosryhmien kanssa on riittävän tiivistä tilanteen seuraamiseksi ja toimenpiteiden suuntaamiseksi ja uhka törmäyksistä eläimiin ei estä tienkäyttäjiä liikkumasta maanteillä.

23 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 21 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yhteistyölle asetetut tavoitteet Metsästyslakiin (615/1993) vuoden 2003 alussa tehdyn muutoksen (1009/2002) jälkeen lain 26 :ssä edellytetään, että riistanhoitopiirien tulee ennen hirvieläinten pyyntilupien myöntämistä kuulla vuosittain liikenneturvallisuudesta vastaavia alueellisia viranomaisia. Näissä yhteyksissä tiepiirit tuovat julki Tiehallinnossa noudatettavat periaatteet eläinonnettomuuksien vähentämiseksi ja eläinten kulkujärjestelyjen parantamiseksi Laadittavalle selvitykselle asetetut tavoitteet Suunnittelutyön tavoitteena on selvittää rakennettujen riista-aitojen vaikutukset hirvionnettomuuksiin ja hirvieläinten kulkureitteihin. Työ sisältää myös rakennettujen riista-aitojen puutteiden ja korjaustarpeiden selvittämisen. Kuva 10. Riista-aita valtatiellä 8

24 22 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET 2 SELVITYSTYÖN TULOKSET 2.1 Onnettomuudet Vuonna 2005 tapahtui yleisillä teillä 4612 hirvieläinonnettomuutta. Hirvionnettomuuksien määrä on vähentynyt runsaalla kolmanneksella vuoden 2001 huippuluvuista. Onnettomuuskehitys on ollut myönteisintä eteläisimmissä tiepiireissä, joissa luvut on neljässä vuodessa onnistuttu puolittamaan ja kehityksen suunta näyttää jatkuvan samana. Sen sijaan maan pohjoisosien onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet likimain ennallaan ja varsinkin Oulun tiepiirissä hyvin korkeina.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvionnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat syyskuu ja lokakuu sekä peurojen kohdalla loka-, marras- ja joulukuu. Myös keskikesällä, jolloin lomaliikenne on vilkasta, onnettomuuksia tapahtuu paljon. Hirvieläinonnettomuuksista kaksi kolmasosaa ajettiin hämärässä tai pimeässä, jolloin vuorokaudenaikainen riski on suurimmillaan.(tiehallinnon tilastoja 4/2006; Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2006) Hirvieläinonnettomuuksia sattui vuoden 2005 aikana Oulun tiepiirin maanteillä yhteensä 497 onnettomuutta, joista hirvionnettomuuksia 431. Suunnittelualueella valtatiellä 8 välillä Yppäri - Liminka sattui vuoden 2005 aikana yhteensä 7 onnettomuutta ja valtatiellä 4 välillä Haaransilta Iin Ojakylä yhteensä 6 hirvieläinonnettomuutta. Kuva 11. Hirvionnettomuusasteen ja liikennesuoritteen kehitys Oulun tiepiirissä vuosina

25 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet 23 SELVITYSTYÖN TULOKSET Tässä selvitystyössä onnettomuustarkasteluja on tehty vuosien tilastoitujen onnettomuuksien perusteella. Vuoden 2006 hirvieläinonnettomuustietoja on ollut käytettävissä tammikuusta syyskuun puoliväliin saakka. Kuva 12. Suunnittelukohteella tapahtuneet hirvieläinonnettomuudet valteille 8 ja 4 rakennettujen riista-aitojen rakentamisen jälkeen (ajanjaksolla ) Kuvasta 12 voidaan todeta, että hirvieläinonnettomuudet ovat siirtyneet aitajaksoilta suurelta osin aitojen päihin. Johtuen osittain varsin lyhyestä tarkastelujaksosta aidan rakentamisen jälkeen Yppärissä ja Limingassa, ja meneillään olevista tietöistä, varsinkin Iissä, aitojen päätekohdissa onnettomuuksia on sattunut viime vuoden aikana vähän.

26 24 Valtateiden 4 ja 8 riista-aitojen vaikutukset ja parannustoimenpiteet SELVITYSTYÖN TULOKSET Riistanhoitoyhdistysten edustajien mukaan Liminkaan rakennetulla riistaaidalla ei ole todettu olevan vaikutusta rautatiellä tapahtuvien eläinonnettomuuksien määrään. Onnettomuudet teillä ovat yleisesti ottaen vähentyneet suhteessa liikennesuoritteen kasvuun, mutta hirvien hätistelyt aitojen sisältä ovat aiheuttaneet työtä. Suurin osa hätistelyistä tehdään hirvien luontaisten kulkureittien kohdilla, joista eläimet ovat kulkeneet ennen aitojen rakentamista. Tämä on ollut varsin selkeästi havaittavissa Limingassa valtatiellä 4 Kaakilan risteyssillan kohdalla sekä valtatiellä 8 Lapinkankaalla ja Möykkysen yksityistien läheisyydessä. Aitojen rakentamiset saattavat lisätä heti rakentamisen jälkeen eläinonnettomuuksia alemmalla tieverkolla, koska aidat ohjaavat voimakkaasti eläinten liikkumista. Maantiellä 847, Haukiputaalla, eläinonnettomuudet lisääntyivät muutaman vuoden aikana sen jälkeen, kun valtatielle 4 rakennettiin riistaaita välille Takkuranta Ojakylä. Valtatien 4 riista-aita välillä Haaransilta Sipola ei ole lisännyt onnettomuuksia maantien 847 osuudella. Oulussa hirvikolareista aiheutuvat hirvien lopettamiset ovat kolmessa vuodessa vähentyneet 1/3:aan edellisten vuosien tasosta. Kuva 13. Hirvionnettomuusasteen ja hirvikannan kehitys Oulun tiepiirissä vuosina Seuraavissa kuvissa on esitetty hirvieläinonnettomuudet rakennettujen aitajaksojen vaikutusalueella valtatiellä 4, valtatiellä 8 ja maantiellä 847 sekä ennen riista-aitojen rakentamista että aitojen rakentamisen jälkeen. Kuvissa on esitetty olemassa olevat riista-aidat eri väreillä aidan rakentamisajankohdan mukaan.

Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS

Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS Tiehallinto

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006

Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2006 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 1 Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 25 Tiehallinnon tilastoja 4/26 Tiehallinto

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Kempeleen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005

Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna Tiehallinnon tilastoja 4/2005 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Julkaisun nimi 1 Hirvieläinonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 24 Tiehallinnon tilastoja 4/25 Tiehallinto Helsinki 25 2

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Saarijärven rhy. Hirvikanta

Saarijärven rhy. Hirvikanta Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2013 SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2013 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja vaan koko ajalta kertyneestä materiaalista

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla Tekninen lautakunta 146 19.04.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/00.04.00/2017 TEKLA 146 Liite

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 8 26.01.2015. 8 Asianro 408/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 8 26.01.2015. 8 Asianro 408/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 234 17.12.2014 8 Asianro 408/10.03.01/2013 Kuopion kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta vt 5 Palokangas-Humalajoki Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Vt 6 Kouvolan kohdalla YS. Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1,

Vt 6 Kouvolan kohdalla YS. Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1, Vt 6 Kouvolan kohdalla YS Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1, 12.3.2013 3 VT 6 KOUVOLAN KOHDALLA - ESITTELYTILAISUUS 12.3.2013 Suunnittelualue 4 Työn aikataulu ja päävaiheet Kerätty

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki,..00 Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Maija Wallén Hirvihavaintokortin ja saalistilastojen

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Asuinalueiden matkatuotoskortit Asuinalueiden matkatuotoskortit OHJE: 1. Klikkaa asuntoalueen nimeä siirtyäksesi kohteen matkatuotoskortin ensimmäiselle sivulle. 2. Matkatuotoskortista voi palata alkuun klikkaamalla linkkiä kohteen nimessä.

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana 1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Onnettomuuskehitys Keski-Suomessa. HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUTTA VUODESSA Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 ennakkotieto

Onnettomuuskehitys Keski-Suomessa. HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUTTA VUODESSA Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2016 ennakkotieto Tiiviisti Keski-Suomen alueella tapahtuu keskimäärin 280 henkilövahinkoon johtavaa liikenneonnettomuutta vuodessa Onnettomuuksissa menehtyy vuosittain keskimäärin 13 henkilöä ja loukkaantuu keskimäärin

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 1 Haukiharjun kaavarunko Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 Haukiharjun sijainti ja etäisyyksiä. Mitä suunnitellaan? Tarkoituksena on laatia Haukiharjun alueelle kaavarunko, jolla tutkitaan

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot