2/2014. Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita. Aaltoennusteita Saaristomerelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2014. Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita. Aaltoennusteita Saaristomerelle"

Transkriptio

1 2/2014

2 2/ Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita Laadukkaat sääpalvelut ovat merkittävä tekijä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla - mielenkiintoinen tutkimusteema Suomessa? Fintrip-verkkosivut ovat liikennetutkimuksen uusi viestintäkanava Aaltoennusteita Saaristomerelle Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arvioinnissa tarkennettavaa ITS-konferenssissa esiteltiin sää ja keli älyliikenteen palveluna Pysäköintipolitiikan hahmottelu alkuun myös Turussa Lämpimästi tervetuloa Fintrip-viestinnän pariin! 10 Avoin säädata uusien palveluiden mahdollistajana 41 Palvelutasoajattelussa liikennejärjestelmää lähestytään käyttäjätarpeiden näkökulmasta Arktista osaamista jo vuosikymmeniä Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Sää- ja kelitiedot tekevät liikkumisestamme turvallisempaa Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso 19 Tienpito mukautuu ilmastonmuutokseen Euroopassa 51 Yritysten yhteiskuntavastuu merenkulun uusi normi? 22 Winter navigation needs efficient and reliable safety management 55 FIRWE yhteistyöllä enemmän irti suomalaisesta tiesääosaamisesta 26 Älykäs kelivaroittaminen tuo turvaa tielle

3 Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita T&K Tulevaisuudessa roska-autot voivat toimia keliantureina. Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita Onnistunut maanteiden talvihoito edellyttää, että teiden kunnosta saadaan riittävästi tietoa. Vaikka tiesääasemaverkko on laajentunut, se ei yksin riitä, vaan liukkautta ja sen kehittymistä joudutaan seuraamaan paikan päällä tehtävin tarkastuksin. Jo vuosikymmeniä on haaveiltu siitä, että liukkautta voitaisiin seurata myös sellaisilla liikkuvilla automaattisilla mittalaitteilla, joiden kuljettajan ei tarvitsisi osallistua millään lailla itse mittaustehtävään. Tällöin mittaukset voitaisiin tehdä erilaisen ammattiajon (posti, poliisi, bussi) yhteydessä kokonaan ilman kilometri- ja henkilötyökustannuksia. Tällaista lähestymistapaa testataan parhaillaan meneillään olevassa FCD-kelipilottihankkeessa. FCD-kelipilottiin on valjastettu noin 150 Etelä-Suomessa liikkuvaa ammattiajoneuvoa. Suurin osa ajoneuvoista on Lassila- Tikanojan roska-autoja ja Itellan postiautoja, mutta mukaan mahtuu myös parikymmentä Pohjolan Liikenteen bussiakin. Kyseisiin autoihin on asennettu erityinen lisälaite, joka seuraa ajoneuvon omissa tietoväylissä olevaa tietoa ajoneuvon ABS-järjestelmän ja ajonvakautusjärjestelmän tilasta. Lisälaite paitsi lukee tietoväylän sisältöä, myös lähettää tiedot reaaliaikaisesti ja paikkatiedon kera järjestelmän palvelimelle. Palvelimella olevan tiedon käsittelyä varten FCD-kelipilotissa on kehitetty erityinen käyttöliittymä. Käyttöliittymä mahdollistaa ABS- ja ajonvakautusjärjestelmien aktivoitumisen seurannan karttapohjalla. Järjestelmän ajatuksena on, että jos jossakin useamman ajoneuvon ABS- ja ajonvakautusjärjestelmät aktivoituvat samoihin aikoihin, kyseisessä paikassa on oltava jotain poikkeuksellista, todennäköisesti liukkautta. Keväällä 2012 ryhmä keli- ja liikennepäivystäjiä testasi ensi kertaa järjestelmän käyttöliittymää ja palaute oli varovaisen myönteinen. Puolet käyttäjistä oli sitä mieltä, että käyttäisivät palvelua jatkossakin, jos se olisi saatavissa. 2

4 Roska- ja postiautot ovat tulevaisuuden keliantureita Kelipilottiajoneuvojen tuottaman tiedon laatua on seurattu vertailevin kitkamittauksin. Alustavien tulosten mukaan ABSjärjestelmän aktivoituminen korreloi hyvin varsinaisilla kitkamittauksilla tuotettujen liukkaushavaintojen kanssa. ABShavaintojen heikkous on kuitenkin siinä, että niitä syntyy lähinnä matalissa nopeuksissa risteysalueilla, toisin sanoen tilanteissa, joissa jarrutetaan. ABS-havaintojen perusteella ei siis saada luotettavaa kuvaa linjaosuuksien ja pääteiden liukkaudesta. Sen sijaan uskotaan, että ajonvakautusjärjestelmät reagoisivat paremmin pääteiden liukkauteen. Ajonvakautusjärjestelmien tuottaman tiedon tulkinta on kuitenkin osoittautunut toistaiseksi haasteelliseksi. Talven aikana tehtävien lisätestien uskotaan kuitenkin tuovan selvyyttä asiaan. Teknisesti järjestelmä on osoittautunut toimintavarmaksi. Järjestelmässä ei ole kuluvia eikä liikkuvia osia eikä liioin erillisiä antureita, eikä se edellytä kuljettajalta mitään toimia tai koulutusta, joten järjestelmä on täysin autonominen ja automaattinen. Asennus on "Plug and Play" -tyyppinen, eli helppo asentaa uuteen autoon. Päivitykset sujuvat etänä ilman varikkokäyntejä. Ratkaisu on tilaajalle hyvin edullinen, koska sen ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat kuin erityisten anturiajoneuvojen käyttöön perustuvien järjestelmien kustannukset. Vastaavia järjestelmiä testataan ja kehitetään eri puolilla maailmaa ja on varsin todennäköistä, että lähitulevaisuudessa yhä useampi auto kehittyy erilaista keli-, sää- ja liikennetietoa tuottavaksi tietolähteeksi. FCD-kelipilotin myötä Suomessa halutaan olla mukana tämän kehityksen kärkijoukoissa. Kelipilotin osapuolet FCD-kelipilotin vetovastuussa ovat tilaajana Liikennevirasto ja päävastuullisena toteuttajana TeliaSonera. TeliaSoneran kumppaneina hankkeessa toimivat ajoneuvoasennuksista vastaavana Indagon Oy ja käyttöliittymästä Infotripla Oy. Järjestelmän laatua ja tuotetun tiedon tarkkuutta selvittää Innomikko Oy. Lisäksi mukana ovat myös artikkelissa mainitut kuljetusyritykset. Teksti: Mikko Malmivuo, Innomikko Oy Kuva: Liikennevirasto 3

5 Laadukkaat sääpalvelut ovat merkittävä tekijä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle Pääkirjoitus Laadukkaat sääpalvelut ovat merkittävä tekijä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle Suomessa sään vaihtelut ovat voimakkaita johtuen erityislaatuisesta sijainnastamme. Itä-länsisuunnassa olemme merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, ja pohjois-eteläsuunnassa lähellä ovat hyytävät arktiset ja lämpimät keskileveysasteiden ilmamassat. Riippuen vuodenajasta ja vallitsevista tuulen suunnista sääolosuhteet Suomessa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Sen huomasi jälleen kerran alkukesän aikana, jolloin helteet ja lähes talviset olosuhteet vuorottelivat tiuhaa tahtia. Mieleenpainuvaa oli juhannuksen alusviikolla räntäsade Helsingissä. Tällöin oli käynnissä älyliikenteen ITS European Congress, joka oli mielenkiintoinen ja erinomaisesti järjestetty. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille! Runsaslukuinen osallistujajoukko eri puolilta maailmaa sai monipuolisen kokousohjelman lisäksi makua ilmastomme erityispiirteistä, valitettavasti. Liikenteen sujuvuudelle ongelmia aiheuttavat erityisesti lumipyryt ja liukkaus. Ilmaston muutos tulee lisäämään nollan molemmin puolin sahaavia kelejä sydäntalvella. Talvisateet tulevat lisääntymään ja lämpenemisestä johtuen sadetta tullaan saamaan yhä useammin myös vetenä. Kesällä rankkasateet tulevat yleistymään. Toisin sanoen niin suuri yleisö, viranomaiset, ilmailu kuin elinkeinoelämäkin tulevat myös tulevaisuudessa tarvitsemaan luotettavia ja laadukkaita sääpalveluja kaikkien liikennemuotojen osalta. On myös tärkeää kehittää tekniikoita, joilla olosuhdetiedot välitetään reaaliaikaisesti ajoneuvon kuljettajille. Älykkään sääja kelitietojärjestelmän tulisi perustua perinteisen säätiedon (havainnot ja ennusteet) yhdistämiseen kulkuneuvojen omiin säätietoihin, jotka voitaisiin integroida nykyisiin säätietojärjestelmiin ja samalla ottaa huomioon muun muassa laadunvarmennus. Havaintojärjestelmä olisi tällöin osittain kiinteä ja osittain liikkuva. Sää- ja kelitieto varoituksineen voitaisiin viedä reaaliaikaisesti esimerkiksi ajoneuvon hyttiin ottaen huomioon ajoneuvon sijainnin. Suomi ja Ilmatieteen laitos ovat olleet edelläkävijöitä liikenteen sääpalveluinnovaatioissa. Mobiilisääpalvelut otettiin käyttöön jo 1990 luvulla. Tiesäämalli sekä jalankulkumalli ovat olleet myös vientituotteita. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, joissa kehitetään älykkäitä tiesääpalveluita. Haluan tässä vaiheessa kiittää 4

6 Laadukkaat sääpalvelut ovat merkittävä tekijä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle kotimaisia ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä. On myös ilo todeta, että meillä on kansainvälisesti tunnustettu asema älykkäiden tiesääpalveluiden asiantuntijana. Pidetään siitä kiinni ja vahvistetaan sitä edelleen. Ilmatieteen laitos avasi tietoaineistonsa kesällä Avoin data on kiinnostanut useita eri tahoja. Kiinnostusta on ollut muun muassa yksittäisten sovelluskehittäjien, suurten yritysten, tutkijoiden sekä säätiedon loppukäyttäjien parissa. Rekisteröityneitä käyttäjiä on tällä hetkellä noin 6500 ja määrä lisääntyy koko ajan. Avoin data on suuri mahdollisuus liikenteen eri muotojen sääpalveluiden kehittämiseen. Se antaa mahdollisuuden uusien kumppanuuksien luomiseen ja innovaatioiden kehittämiseen. Lue lisää Ilmatieteen laitoksen verkkosivut Teksti: Jussi Kaurola, Sää ja turvallisuus -tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Kuva: Antonin Halas 5

7 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla - mielenkiintoinen T&K Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla - mielenkiintoinen tutkimusteema Suomessa? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla on Suomessa tutkimusteemana toistaiseksi saanut vähemmän huomiota kuin ilmastonmuutoksen hillintä. Kuitenkin kyse on merkittävästä näkökulmasta, joka avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutkimukselle ja kehittämiselle. Koska teema muodostaa laaja-alaisen kokonaisuuden, Liikennevirasto ja Ilmatieteen laitos nostivat sen esille Fintrip - yhteistyössä. Lähtökohtina teeman tarkemmalle tarkastelulle olivat muun muassa seuraavat seikat: Tarvitaan uutta innovatiivista lähestymistapaa entistä tehokkaampien sopeutumiskeinojen löytämiseksi. Kattavampia tuloksia olisi mahdollista saavuttaa, jos ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisia sopeutumistoimia tarkasteltaisiin monitahoisesti. Kotimaiset tutkimukset ovat toistaiseksi keskittyneet tiettyyn liikennemuotoon tai toimijanäkökulmaan. Tarvitaan seurantajärjestelmiä, joilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan mitata luotettavasti. Toisaalta todettiin seuraavaa tutkimusaiheen soveltuvuudesta liikennesektorin yhteiseksi tutkimukseksi: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskettaa laajasti liikennesektoria Sopeutumisessa tarvitaan tutkimustoimintaan perustuvia käytännön toimia Tutkimuksilla on saavutettavissa pitkän tähtäimen hyötyjen lisäksi myös nopeita tuloksia esimerkiksi talviliikenteen turvallisuuden parantamisessa. Teeman laajuuden ja muissa maissa jo toteutettujen tutkimusten vuoksi kansainvälinen tutkimusyhteistyö olisi hyvä vaihtoehto 6

8 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla - mielenkiintoinen Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista liikennesektorilla kehittävän hankkeen valmistelua varten päätettiin Liikennevirastossa käynnistää marraskuussa 2013 selvitystyö, jossa keskeisenä tavoitteena oli yhteisestä hankkeesta kiinnostuneiden osapuolien kartoittaminen ja hankkeen tärkeimpien painotusten hakeminen haastattelemalla liikennesektorin eri toimijoita. Vuoden 2014 alkupuoliskolla toteutettujen haastattelujen kohteina asiantuntijoita muun muassa Liikennevirastosta (esimerkiksi väylänpidon ja riskienhallinnan osa-alueilta), ELYistä, Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Trafista, Ilmatieteen laitokselta, Suomen ympäristökeskukselta ja Oulun yliopistosta. Yksinkertaistettu esimerkki ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien ääri-ilmiöiden vaikutustarkastelusta. Haastattelujen aineistot toimivat pohjana syksyn tulevien tapahtumien järjestämiselle. Marraskuussa järjestetään kaikkien haastateltujen toimijoiden yhteinen työpaja, jossa päätavoitteena on kehittämisehdotusten konkretisointi. Joulukuussa 2014 järjestetään Fintrip-seminaari "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liikennesektorilla", johon ovat tervetulleita ketkä tahansa teemasta kiinnostuneet. Seminaarista on saatavissa lisätietoa lokakuun loppupuolella -sivustolla. Teksti: Marja-Terttu Sikiö ja Aarno Valkeisenmäki, Destia; Tiina Jauhiainen, Liikennevirasto Kuva: Liikennevirasto 7

9 Fintrip-verkkosivut ovat liikennetutkimuksen uusi viestintäkanava Toimitukselta Fintrip-verkkosivut ovat liikennetutkimuksen uusi viestintäkanava Syksy on perinteisesti aikaa, jolloin uudet tuulet puhaltavat. Myös Liikenteen suunnan kohdalla on nyt muutosten aika. Liikenteen suunta -lehti on ilmestynyt verkkolehtiformaatissa kahden vuoden ajan. Kun keväällä 2012 päätettiin siirtyä painetusta lehdestä verkkolehteen, tavoitteeksi asetettiin, että lehti olisi entistä selkeämmin koko alan tutkimuksen ja kehittämisen media. Samaan aikaan oltiin perustamassa liikennealan osaamis- ja innovaatioverkosto Fintripiä, jonka rooliin lehden toimittaminen istuisi luontevasti. Sähköisen lehden kehittämisen aikana verkoston konsepti oli kuitenkin vasta kiteytymässä, eikä Fintripillä ollut vielä valmiuksia ottaa lehden tekemistä vastuulleen. Niinpä Liikennevirastosta tuli lehden kustantaja, mutta lehden sisällön suunnittelusta ja tuottamisesta vastasivat koko alaa edustava toimitusneuvosto ja alan aktiiviset toimijat. Näiden kahden vuoden aikana numeroiden teemoina nähtiin muun muassa osaaminen, liikenneturvallisuus ja kansainvälinen t&k, ja kirjoittajina niin tutkijoita kuin eri organisaatioiden edustajiakin. Te lukijat otitte verkkolehden omaksenne, ja kehitysideoitakin saimme ja toteutimme. Tänään Fintrip-verkoston rakentaminen on jo pitkällä, ja siten tämä numero on nykymuotoisen Liikenteen suunnan viimeinen. Liikennealan tutkimuksen ja kehittämisen viestintä siirtyy nyt Fintripin verkkosivuille, jotka toimivat palveluna alan toimijoille ja alasta kiinnostuneille. Sivuilla liikennealan eri tahot voivat julkaista uutisia ja kirjoituksia omista tutkimusprojekteistaan, tulevista tapahtumista ja muista aiheeseen liittyvistä asioista, sekä saada tietoa muilta. Toivomme, että te lukijat löydätte tienne sivuille lukemaan artikkeleita ja uutisia alan mielenkiintoisista asioista. Lämmin kiitos lukijoillemme sekä kaikille lehden tekoon osallistuneille! 8

10 Fintrip-verkkosivut ovat liikennetutkimuksen uusi viestintäkanava Hyvää jatkoa ja antoisia lukuhetkiä Fintripin verkkosivujen parissa toivottaen Pär-Håkan Appel, päätoimittaja Lue lisää Lue Fintripin projektipäällikön tervetulotoivotukset Fintrip-viestinnän pariin tästä. Tutustu Fintrip-verkkosivuihin! Teksti: Pär-Håkan Appel, Liikennevirasto Kuva: Liikennevirasto 9

11 Avoin säädata uusien palveluiden mahdollistajana Teema Avoin säädata uusien palveluiden mahdollistajana Ilmatieteen laitos on avannut tuottamiaan sää-, meri- ja ilmastohavaintoja vuodesta 2013 alkaen. Ilmatieteen laitos oli yksi ensimmäisiä eurooppalaisia sääpalveluiden tuottajia, joka avasi dataa vapaaseen käyttöön. Taustalla ovat kansallisen tason päätökset julkisin varoin tuotetun tiedon käytöstä ja avaamisesta sekä asiaa käsittelevät EU-direktiivit. Avoimella datalla tarkoitetaan sellaista tietoa, jota voidaan käyttää ja jakaa koneluettavassa muodossa, avoimin käyttöehdoin ja maksutta. Avoimen lisenssin mukaan kuka tahansa voi kopioida ja julkaista tietoa, käyttää sitä kaupallisesti tai ei-kaupallisesti sekä hyödyntää sitä osana muita palveluita. Ilmatieteen laitoksen avaamat tiedot koostuvat erilaisista säähän, ilmastoon ja mereen liittyvistä ennuste- ja havaintotiedoista. Tietosisältö voidaan jakaa reaaliaikaisiin havaintoihin, päivittäisiin ja kuukausittaisiin havaintoarvoihin sekä numeeristen mallien tuottamiin ennusteisiin. Tarjolla olevasta aineistosta eri liikennesektoreita erityisesti koskettavat esimerkiksi meriveden korkeushavainnot, numeeristen merimallien ennusteet, lentoliikenteen käyttöön tuotetut METAR-havainnot, sadetutkahavainnot sekä Liikenneviraston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tuottamat tiesäähavainnot. Keskeiset saatavilla olevat tietosisällöt on koottu oheisiin taulukoihin. Uusia aineistoja tuodaan vaiheittain palveluun saataville sitä mukaa, kun ne ovat teknisesti valmiita eikä niiden julkaisuun kohdistu muiden osapuolien määrittelemiä käyttöoikeusrajoituksia. Tarjolla uudenlaisia avoimeen dataan pohjautuvia palveluita Avoimen datan implementointiprojektissa rakennettiin INSPIRE-direktiivin ohjaamana palvelut, joita käyttäen on mahdollista tehdä aineistohakuja. Toteutuksen olennaiset komponentit muodostuvat edellä kuvatuista aineistosisällöistä, niihin liittyvistä metatiedoista sekä tiedonhakuun tarvittavista internet-palveluista. Nämä palvelut muodostuvat datan latauspalvelusta (WFS, web feature service), jota käyttäen tehdään varsinainen koneluettavan tiedon haku. Tarjolla on 10

12 Avoin säädata uusien palveluiden mahdollistajana myös katselupalvelu (WMS, web map service), jota voi käyttää esimerkinomaiseen tietojen selailuun karttapohjalla. Kolmantena käytettävissä on katalogipalvelu aineiston metatietoihin tutustumiseen. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on lisää tietoa palveluista ja niiden käyttöön ottamisesta, ja lisäksi muun muassa esimerkkejä datahakujen tekemiseen. Ilmatieteen laitoksella on datan avaamisen yhteydessä otettu käyttöön Helpdesk-toiminto, josta voi verkkolomakkeella tai puhelimitse kysellä vastausta esimerkiksi tiedon sisältöön tai teknisiin jakelurajapinnan toteutuksiin liittyviin kysymyksiin. Sen kautta voi myös tiedustella maksullisia tiedon käyttöön liittyviä palveluja, jotka ovat työmäärältään vähäistä suurempia. Ensimmäisten aineistojen avaamisen jälkeen palveluun on rekisteröitynyt noin 6000 käyttäjää. Helpdesk on samana aikana vastannut noin 700 verkkopalautteeseen. Aineistoja koskevia verkkokyselyjä tulee päivittäin ja puhelimitse hieman harvemmin. Palvelut on toteutettu Open Geospatial Consortiumin (OGC) käytäntöjen mukaisesti. Sovellusten ohjelmoijille tarjotaan GitHub-palvelun kautta kirjastoja, joiden toivotaan helpottavan aineistojen käyttöönottoa. Käyttöliittymät, kuten avoimen datan sivuilta löytyvä havaintoanimaattori, ovat olleet mukana avaamishankkeessa lähinnä datan käytön demonstraatiomielessä. Tietojen avaamisesta hyötyä monille tahoille Tutkimusten mukaan rahalliset panostukset sääpalveluiden tuottamiseen palautuvat moninkertaisina hyötyinä yhteiskunnan eri sektoreille. Tietojen avaamisen odotetaan mahdollistavan entistäkin suuremmat kokonaishyödyt yhteiskunnalle. Aineistojen käytön odotetaan laajenevan uusien käyttäjien piiriin myös sosiaalisen median luoman yhteisöllisyyden sekä innovaatioiden joukkoistamisen avulla. Sää- ja meridataa toivotaan erityisesti yhdisteltävän muihin tietolähteisiin, kuten liikennettä ja liikennejärjestelmää koskeviin tietoihin uusien innovatiivisten palveluiden muodossa. Avointa dataa hyödyntäviä muiden kehittämiä sovelluksia ovat esimerkiksi aaltopoiju.fi, Säteilyturvakeskuksen Baltrad WMS-visualisointityökalu, nordicweather.net ja Sebitti Sää Windows Phonelle. Osallistu avoimen datan kilpailuun Ilmatieteen laitos on yhdessä Liikenneviraston ja Trafin kanssa mukana Valtioneuvoston kanslian järjestämillä Avoin Suomi messuilla syyskuussa Helsingissä. Ilmatieteen laitos on myös useampana vuonna ollut mukana avoimen datan käyttöä edistävässä Apps4Finland -kilpailussa. Tänä vuonna takaraja kilpailutöiden jättämiseen Apps4Finlandpääkilpailussa on , lisätietoja kilpailun sivuilta. Tervetuloa osallistumaan ideoilla tai sovelluksilla! Taulukko 1. Reaaliaikaiset havaintotiedot. 11

13 Avoin säädata uusien palveluiden mahdollistajana Taulukko 2. Päivittäiset ja kuukausittaiset havaintoarvot. Taulukko 3. Numeeristen mallien tuottamat tiedot. Lue lisää https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data GitHub-palvelu Apps4Finland -kilpailu Teksti: Jani Poutiainen, Ilmatieteen laitos Kuva: Ilmatieteen laitos 12

14 Arktista osaamista jo vuosikymmeniä Teema Nordica avustaa porauslauttaa avustavaa alusta Arktista osaamista jo vuosikymmeniä Valonheittimet leikkaavat pimeyttä ja jäät ryskyvät vasten jäänmurtajan laipioita, kun se avaa pimeässä Perämeren illassa ränniä valkoiseen, röykkiöiseen ahtojääkenttään. Murtajan komentosillalla vahdissa oleva perämies katselee yhdessä päällikön kanssa tietokoneen näytöltä Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun välittämää parin tunnin ikäistä satelliittikuvaa. Satelliittikuvassa näkyy selvästi Raahen edustan vaikea ahtojääkenttä. Kuvan perusteella päällikkö ja perämies päättävät kiertää kentän lännen puolelta, missä jääkenttä on selvästi tasaisempi. Vaikka matkaa tulee hiukan lisää, toisaalta matka sujuu nopeammin ja pienemmillä konetehoilla. Komentosillan ilmoitustaululla on tuorein jääkartta ja jääennuste tulostettuina ja radiosta kuuluu TurkuRadion lukemana englanninkielinen jäätiedotus. Kun talvimerenkulku alkoi yleistyä 1800-luvun lopun Suomessa, merenkulkijat huomasivat pian ajantasaisten ja tarkkojen jäätietojen tarpeen ja hyödyn. Suomen Tiedeseura ehdotti, että säännöllistä jäähavainnointia tehtäisiin joillakin majakoilla. Työstä huolehti Meteorologinen keskuslaitos (nykyinen Ilmatieteen laitos) varsinaisten töidensä ulkopuolella. Aluksi tietoja jäätilanteesta kerättiin läpi talven ja kesän koittaessa ne lähetettiin viranomaisille analysoitavaksi. Myöhemmin jäähavaintoja tehtiin viikoittain ja perjantaisin ne kerättiin havaintoasemilta. Havainnoista koottiin jääkartta, joka piirrettiin suureen kokoon ja julkaistiin. Ensimmäinen tällainen viikkojääkartta julkaistiin maaliskuun 12. päivänä vuonna Se oli maailman ensimmäinen lähes-tosiaikainen jääkartta. Sanallinen kuvaus jäätilanteesta eli jäätiedotus luettiin ensimmäisen kerran radiossa tammikuun 7. päivänä 1927 ja näin se on yksi Yleisradion vanhimmista yhä jatkuvista ohjelmista. Jääpalvelu on jäätalven aikana päivittäistä toimintaa. Nykyään Jääpalvelu laatii päivittäin jääkarttoja ja jäätiedotteita, viikoittain erilaisia jäätilannekatsauksia ja ennusteita sekä välittää jäänmurtajien käyttöön jäätalven aikana satoja tarkkoja satelliittikuvia pian satelliitin ylityksen jälkeen. Jääpalvelun avulla jäänmurtajat voivat hoitaa työnsä kustannustehokkaasti ilman kauppalaivoille aiheutuvia suuria viivytyksiä. 13

15 Arktista osaamista jo vuosikymmeniä Jääpeite vähenee arktisilla alueilla Ilmaston lämpenemisen myötä polaarimerien jääpeite vähenee ja kiinnostus arktisia merialueita kohtaan kasvaa. Siellä turvallinen, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas toimiminen edellyttää tarkkoja sää- ja jäätietoja, jotka on räätälöity asiakaskohtaisesti sekä -lähtöisesti operoivien tahojen tarpeiden ja toimialueiden mukaan. Jokaisella toimijalla on omat erikoistarpeensa, ja osa toimijoista muun muassa toimii täysin jääalueiden ulkopuolella, kun taas toisilla on tarkka tieto millaisissa jääolosuhteissa operaatiot voivat vielä ongelmitta jatkua. Pienet muutokset jäätilanteessa voivat kuitenkin keskeyttää operaation täysin tai siirtää toiminnan eri alueelle. Valokiilat leikkaavat pimeyttä Ei siis riitä, että pystytään tuottamaan tietoa jäätilanteen muuttumisesta sään muuttuessa. Lisäksi tarvitaan myös ymmärrys siitä, miten jäätilanteen muutos vaikuttaa operointiin ja millainen tuote välittää parhaan tiedon päätöksiä tekeville tahoille. Näistä kaikista Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelulle on kertynyt vahvaa osaamista vuosikymmeniä Itämeren talvimerenkulun sekä kansainvälisen yhteistyötahojen kanssa jatkuneen yhteistyön merkeissä. Reaaliaikaisen sää- ja jäätiedon lisäksi kaikille toimijoille yhteistä on tarve tietää, millaisissa olosuhteissa tullaan operoimaan aiempiin vuosiin verrattuna. Asiantuntevalla jääosaamisella, arkistoiduilla satelliittitiedoilla sekä vuosikymmenien saatossa rakentuneella osaamisella Jääpalvelu pystyy räätälöimään tuotepaketteja, jotka takaavat hyvät lähtökohdat erilaisten operaatioiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Satelliittikuvia lähes reaaliaikaisesti Ilmatieteen laitos valmistautuu tarvittaessa tarjoamaan tällaisia palveluja alueella toimijoille. Tähän tarjoaa hyvän mahdollisuuden esimerkiksi laitoksen Sodankylässä toimiva kansallinen satelliittidatakeskus, josta pystytään toimittamaan lähes reaaliaikaisesti satelliittikuvia jääpeitteen seuraamista ja jäänmurtajien toiminnan ohjaamista varten. Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä asema vastaanotti italialaisen COSMO-SkyMed -satelliitin tutkakuvan, joka on yksi tarkimmista merijäästä koskaan avaruudesta otetuista kuvista. Kuva kattaa sadan neliökilometrin alueen ja siitä voi erottaa pienimmillään noin metrin kokoisia kohteita. Myös tutustuminen toimintaan arktisilla merialueilla on hyvässä vauhdissa. Tähän mennessä Jääpalvelun asiantuntijoista lähes kaikki ovat jo osallistuneet erilaisille arktisille alueille suuntautuneille laivamatkoille ja tehneet havaintoja siitä, mitkä tiedot alueella liikkujille ovat erityisen tärkeitä. Ilmatieteen laitoksen meri- ja sääpalvelut ovat valmiina arktisten alueiden luomiin haasteisiin. Teksti: Jouni Vainio ja Tuomas Niskanen, Ilmatieteen laitos Kuva: Ilmatieteen laitos 14

16 Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Teema Hinauskone vetää purjekoneen taivaalle noin puolen kilometrin korkeuteen. Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Mikään liikkumisen muoto ei ole yhtä riippuvainen sääolosuhteista kuin purjelentäminen, erityisesti kilpapurjelentäminen. Purjelentokone hyödyntää moottorivoimaa ainoastaan lentoon lähdössä, kun purjekone hinataan maanpinnalta noin puolen kilometrin korkeuteen. Muun ajan purjelentäjä pitää koneen ilmassa nousevien ilmavirtausten avulla. Tämän vuoksi myös Räyskälässä järjestettyihin purjelennon MM-kilpailuihin tarvittiin sääpalveluita, ja ne tarjosi Ilmatieteen laitos. Sääherkän lajin MM-kilpailut vaativat tuekseen sääpalveluja Lopen Räyskälän lentokeskuksessa järjestettiin purjelennon maailmanmestaruuskilpailut MM-kilpailuja tässä lajissa järjestetään Suomessa harvakseltaan, edellisen kerran vuonna Kilpailun organisaatio otti yhteyttä Ilmatieteen laitokseen helmikuussa 2014 sääpalveluiden järjestämisestä, jolloin päätimme tarjota sen Räyskälän MMkilpailuihin. Halusimme antaa kilpailuorganisaatiolle parhaan mahdollisen tuen tärkeän ja sääherkän kilpailun järjestämisessä. Purjelennon MM-kilpailuja varten Ilmatieteen laitoksella käynnistettiin lukuisia pieniä kehitysprojekteja. Näitä olivat esimerkiksi Meteorologin työasemaohjelmistoihin ja kilpailuja varten räätälöityihin asiakastuotteisiin lisättiin ilmailun karttapohjia. Tästä on esimerkki kuvassa 1, jossa ilmatila-alueet näkyvät monikulmioina. Tietoliikenneyhteyksiä kohennettiin Ilmatieteen laitoksen tietoaineistojen etäkäyttöä varten. Jokioisten observatoriossa tehtiin ylimääräinen ilmakehän lämpötila-, kosteus-, ja tuuliluotaus kilpailuja varten. 15

17 Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Kuva 1. Satelliittikuva Etelä-Suomesta klo 09:45 UTC (12:45 Suomen aikaa). Lentopaikkoja on merkitty karttaan vaaleanpunaisilla pisteillä. Räyskälä on kuvan keskivaiheilla. Valkeat alueet ovat pilviä, vihertävät alueet maata ja siniset sisävesistöjä tai merialueita. Mustat ja punaiset monikulmiot ovat ilmatila-alueita. Sääpalvelutoimisto pienoiskoossa palveli kilpailupaikalla Koko kilpailuiden ajan paikalla oli Ilmatieteen laitoksen meteorologi, jolla oli saatavilla kaikki jokapäiväisessä ennustustyössä käytettävät työkalut ja ohjelmistot. Käytännössä kilpailujen aikana Räyskälässä oli siis pieni Ilmatieteen laitoksen sääpalvelutoimisto. Tätä varten tehtyä kehitystyötä on hyödynnetty myös kilpailuiden jälkeen. Esimerkiksi työasemaohjelmistoihin asennetut karttapohjat ovat lentosääpäivystäjien käytössä edelleen (kuva 1). Kilpailuiden aikana Ilmatieteen laitoksen meteorologi auttoi kilpailunjohtoa parhaansa mukaan. Ensisijaisena tavoitteena oli, että lentotoiminta on turvallista. Lisäksi säätietojen avulla kilpailuille varattu aika pyrittiin hyödyntämään tehokkaasti lentotoimintaan. Kilpailuiden meteorologi teki säämateriaalit lentäjien ja avustavan henkilökunnan käyttöön sekä piti sääbriiffauksen kilpailuiden aamubriefingissä, joka oli joka päivä kello 10. Tämän lisäksi lentäjille jaettiin osana sääpalvelua Räyskälän aikapoikkileikkaustuote ja tekstimuotoinen ennuste päivittäin. Kuva 2 Purjekone kaartelemassa termiikissä. Termiikin paljastava kumpupilvi näkyy tummana kuvan yläosassa. Kuva: Pekka Ylipaavalniemi. 16

18 Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Sääennusteet apuna kilpailutehtävien suunnittelussa ja kiitoteiden valinnassa Sääennusteita tarvittiin etenkin kilpailutehtävien suunnitteluun. Tehtävät suunniteltiin vallitsevat ja ennustetut olosuhteet huomioon ottaen sellaisiksi, että ne olivat riittävän vaikeita MM-kilpailuiden taitaville lentäjille. Toisaalta tehtävät eivät saaneet olla liian hankalia, jotta mahdollisimman moni lentäjä pystyi lentämään tehtävän läpi lähdöstä maaliin, ja palaamaan tehtävän jälkeen turvallisesti Räyskälään. Vaikeimpina lentopäivinä näin ei aina tapahtunut, vaan vaativissa sääolosuhteissa osa lentäjistä joutui keskeyttämään tehtävän suorittamisen ja joko tekemään maastolaskun pellolle tai palaamaan Räyskälään apumoottorin avulla. Haastava tehtävä onnistuneiden kilpailutehtävien luomiseksi vaatii tietämystä sekä meteorologiasta että purjelentämisestä. Räyskälän MM-kilpailuissa nämä kaksi asiaa onnekkaasti yhdistyivät yhdessä henkilössä eli kilpailuiden johtajassa, joka on ammatiltaan meteorologi ja myös kokenut kilpapurjelentäjä. Tämä helpotti paljon meteorologin ja kilpailujohtajan välistä kommunikointia. Sääennusteita hyödynnettiin myös kiitotien valinnassa, johon ennustettu tuulen suunta ja nopeus suuresti vaikuttavat. Tuulitiedon perusteella kilpailujohto yhdessä hinauslentäjien kanssa valitsi käytettävän kiitotien. Lentoonlähtö pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään vastatuulen, mikä lyhentää lentoonlähtöön vaadittavaa matkaa ja edistää turvallisuutta. Kilpailut onnistuivat myös sääpalveluiden osalta Kilpailuille oli varattu yhteensä 14 kilpailupäivää. Purjelentäminen onnistui kilpailuviikoille sattuneista haasteellisista sääolosuhteista huolimatta seitsemänä päivänä. MM-kilpailusäännöt edellyttävät vähintään neljää kilpailupäivää, joten kilpailuissa voitiin jakaa maailmanmestaruustittelit kaikissa luokissa. Räyskälän MM-kilpailuissa kilpailtiin kolmessa purjekoneluokassa; kerholuokassa, vakioluokassa ja 20 metrin -luokassa. Parikilpailuna lennettävässä 20 m luokassa suomalaiset menestyivät hienosti lentäjäkaksikko Antti Lehdon ja Nikke Luukkasen sijoittuessa hopealle. Ilmatieteen laitoksen mukanaolo Räyskälässä osoitti jälleen, miten tärkeää on toimia yhteistyössä asiakkaan kanssa, jolloin tämä pystyy hyödyntämään sääpalvelua mahdollisimman tehokkaasti omassa toiminnassaan. Purjelentämisen perustiedot Lentoon lähtiessä purjekone hinataan maanpinnalta noin puolen kilometrin korkeuteen. Hinaamiseen käytetään yleensä moottorilentokonetta, joskus myös vintturia tai autoa. Kun purjekoneen lentäjä vapauttaa koneensa hinauksesta, purjekone alkaa välittömästi vajota hitaasti takaisin kohti maanpintaa noin 1 m/s nopeudella. Purjelentäjä voi kuitenkin päästä lentokoneellaan ylemmäs, jos hän löytää sopivia nousevia ilmavirtauksia. Näitä auringon lämmityksen aiheuttamia nousevia ilmavirtauksia kutsutaan termiikeiksi. Termiikissä ilma virtaa ylöspäin tyypillisesti halkaisijaltaan muutaman sadan metrin paksuisena pylvään muotoisena pystysuorana ilmavirtana. Termiikin ulkopuolella ilma virtaa hitaasti alaspäin. 17

19 Purjelennon MM-kisojen järjestämisessä tarvittiin säätietotaitoa Termiikkipylväs ulottuu Suomessa kesäolosuhteissa noin 1-2 kilometrin korkeuteen. Termiikkipylvästä ei voi silmillä nähdä mutta sen olemassaolon paljastaa pylvään huipulle usein muodostuva kauniin ilman kumpupilvi. Termiikissä ilman nousunopeus on Suomen olosuhteissa 1-6 m/s, joka parhaimmillaan riittää hyvin kompensoimaan purjekoneen vajoamisnopeuden. Siten termiikissä kaarteleva purjekone ei enää vajoakaan, vaan se voi nousta ylemmäksi (Kuva 2). Suomessa purjelentämisen kannalta suotuisia termiikkejä syntyy lähinnä kevät- ja kesäkuukausina säätilanteissa, joissa termiikkien syntymistä estäviä tai heikentäviä säätekijöitä ei esiinny. Monimuotoinen termiikki Käytännössä termiikit eivät koskaan ole säännöllisen pylvään muotoisia, vaan esimerkiksi vaakasuuntainen tuuli kallistaa, repii ja muovaa termiikkien ulkomuotoa. Kattava pilvipeite ja sade voivat estää termiikkien muodostumisen kokonaan. Kuivassa ilmamassassa termiikkejä voi muodostua, mutta niitä on erittäin vaikea havaita, koska pienen ilmankosteuden takia termiikit paljastavia kumpupilviä ei muodostu. Termiikit voivat myös kuplia samaan tapaan kuin laavalampussa. Käsityksen termiikin monimuotoisuudesta saa seuraamalla kauniin ilman kumpupilviä. Termiikki jatkuu pilven sisällä ja pilven ulkomuoto mukailee samalla termiikin huipun ulkomuotoa. Lisätiedot: https://www.youtube.com/channel/ucpwd2vcqhupoth-ndplrdfw Teksti: Jarkko Hirvonen, Ilmatieteen laitos Kuva: Pekka Ylipaavalniemi. 18

20 Tienpito mukautuu ilmastonmuutokseen Euroopassa Teema Tie numero 60 myrskyn jälkeen, Norja Tienpito mukautuu ilmastonmuutokseen Euroopassa Conference of European Directors of Road (CEDR) asettaman strategisen projektin tuloksena valmistui vuoden 2012 lopulla selvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tienpidossa. Projektissa koottiin tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan eri osissa ja esitettiin miten näihin muutoksiin voidaan tienpidossa varautua. Lisäksi työryhmä listasi esimerkkejä varautumisesta ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviin poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin. Työn tulokset löytyvät CEDR:n raportista Adaptation to Climate Change. Eurooppalainen työryhmä selvitti sopeutumiskeinoja Selvitys tienpidon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen valmistui vuonna 2012 Conference of European Directors of Road (CEDR) asettaman strategisen projektin tuloksena. Projektiryhmää johti Gyda Grendstad Norjasta. Kaikkiaan työryhmän jäsenet tulivat kahdestatoista eri Euroopan maasta. Projektin tavoitteena oli koota yhteen eri maiden tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja esittää keskeisiä keinoja niihin sopeutumiseen. Samanaikaisesti toisessa projektissa osittain sama ryhmä selvitti tieliikenteen keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Virallisesti Tiehallinto, myöhemmin Liikennevirasto, osallistui vain sopeutumista pohtivaan projektiin, mutta myös toisen ryhmän käyttöön jaettiin tietoja Suomen ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä strategioista. Projektiryhmä tarkasteli sopeutumista kahdesta eri näkökulmasta: Ensimmäinen käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja toinen sopeutumista tienpidon eri osa-alueilla. 19

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia _c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Aika. Paikka. Kohdeyleisö. Tausta. 22.4.2015 klo 12-18

Aika. Paikka. Kohdeyleisö. Tausta. 22.4.2015 klo 12-18 Aika 22.4.2015 klo 12-18 Paikka Lasipalatsin aukiolla tapahtumapisteet Laiturin sisätiloissa näyttely, tietoiskuja sekä esitykset Kohdeyleisö Kaikki pääkaupunkiseudun asukkaat Tausta pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8. Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti 2020 -rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.2015 2. WATERBORNE Liikenne työohjelma 2016-17 MG-2.1-2017 Innovations

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa

Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa pertti.nurmi@fmi.fi Pertti Nurmi Meteorologinen tutkimus Ilmatieteen laitos pertti.nurmi@fmi.fi Älyliikenne on Ilmatieteen laitoksen yksi lähivuosien

Lisätiedot

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään

Lisätiedot

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari

Lisätiedot

FP3: Research task of UTA

FP3: Research task of UTA FP3: Research task of UTA Task 1.5.1 Acceptability The objective is to study arguments regarding bio-ccs in the Finnish print media. Research questions: How bio-ccs is perceived by different actors? Which

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5. Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip esittely Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.2013, Helsinki Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt

Lisätiedot

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia Kari Sillanpää Head of Research and Development, Helsinki 2 Meyer Turku The world s leading builder of big cruise vessels and cruise ferries

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Port Community System PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU A 58 2012 E-PORT Improving

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

2.4MR LUOKAN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT RAUMALLA 8-15.8.2015

2.4MR LUOKAN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT RAUMALLA 8-15.8.2015 2.4MR LUOKAN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUT RAUMALLA 8-15.8.2015 Tapahtuma Rauman Purjehdusseura ry järjestää purjehduksen 2.4mR luokan maailmanmestaruuskilpailut Raumalla 8-15.8.2015. Kilpailukeskuksena on

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla -Biotalous merellä. Jussi Mälkiä Meriaura Group

Liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla -Biotalous merellä. Jussi Mälkiä Meriaura Group Liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla -Biotalous merellä Jussi Mälkiä 07.03.2014 Meriaura Group Brief history of Meriaura Group Meriaura Ltd. Was established in 1986 First non-commercial activities

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot