12 Väylähankkeiden toteuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 Väylähankkeiden toteuttaminen"

Transkriptio

1 12 Väylähankkeiden toteuttaminen

2 Helsinki- Vantaa valmistautuu 20- lukuun mittavalla kehittämisohjelmalla Sami Kiiskinen, Finavia Oyj 1. Lähtökohdat Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useampi matkustaja valitsee Helsinki-Vantaan vaihtoasemakseen matkallaan esimerkiksi Japanista Ranskaan tai Kiinasta Englantiin. Tärkeimmät syyt Helsinki-Vantaan houkuttelevuuteen vaihtoasemana ovat sen sijainti, joka mahdollistaa lyhyemmät lentoajat ja houkuttelevat aikataulut sekä ruuhkattomuus, joka puolestaan mahdollistaa lyhyemmät vaihtoajat. Joulukuussa 2013 rikottiin kokonaismatkustajamäärässä ensimmäistä kertaa 15 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykki. Kansainvälisten vaihtomatkustajien (ns. INT-INTmatkustajat eli ulkomaanlennolta toiselle ulkomaanlennolle vaihtavat) osuus on kasvanut vuosituhannen alun 6 prosentista jo yli 20 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan myös kotimaan lennoilta/lennoille vaihtavat, vaihtomatkustajien osuus Helsinki-Vantaalla on nykyään jo yli 30 %. Mannertenvälisten lentojen ja kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti Finnairin Aasian-strategian etenemisen tahdissa mutta lisäksi myös uusien lentoyhtiöiden reittiavausten myötä. Matkustuskysyntä Euroopan ja Aasian välillä kasvaa kansainvälisten ennusteiden mukaan jatkossakin voimakkaasti, joten myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla on paljon kasvupotentiaalia. Niinpä lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa jo 2020-luvun alkupuolella. Finavian pitkän aikavälin liikenne-ennusteen mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät kaksinkertaistuvat nykyisestä 15 miljoonasta 30 miljoonan matkustajan tasolle noin kahden vuosikymmenen kuluessa. Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät ja liikenne-ennuste (miljoonaa vuosimatkustajaa).

3 2. Tavoitteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämiselle on asetettu seuraavat päätavoitteet: Varmistetaan Helsinki- Vantaan asema suosittuna vaihtokenttänä, noustaan palveluilla ja tunnelmalla mitattuna maailman lentoasemien aateliin. Investoimalla kestävästi ja hallitusti varaudutaan palvelemaan noin 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 20- luvun alkupuolella. Vaihtomatkustuksen kehittämisen avulla turvataan ja kehitetään suomalaisille ja Suomen elinkeinoelämälle tärkeitä säännöllisiä ja tiheitä lentoyhteyksiä Eurooppaan ja ympäri maailmaa. Luodaan Suomeen tuhansia uusia pysyviä työpaikkoja ja lisäksi työllistetään kehittämishankkeiden aikana tuhansia ihmisiä. Tuetaan verkostokenttien (Suomen muut lentoasemat) kehitystä samassa tahdissa Helsinki- Vantaan kanssa; Helsinki- Vantaan lentoaseman menestys takaa muiden lentoasemien rahoituksen. Varmistetaan lentoaseman sujuva toiminta ja hyvä asiakaskokemus myös kehittämishankkeiden ja rakentamisen aikana. 3. Kehitysohjelma Kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi syksyllä 2013 päätettiin käynnistää Finavian mittakaavassa historiallisen suuri kehitysohjelma. Taloudellisesta näkökulmasta merkittävää oli omistajan eli Suomen valtion vuonna 2013 vahvistama Finavian taseen vahvistaminen 200 miljoonan euron pääomalainan muodossa. Pääomistus mahdollistaa Finavialle lainanoton rahoitusmarkkinoilta jopa 700 miljoonaan euroon asti noin 7 vuoden aikajänteellä. Organisaatio Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmaa toteuttamaan on perustettu Finavian organisaation sisälle erillinen projektitoimisto. Lentoaseman mittava kehittäminen, ja vieläpä nopeassa aikataulussa, on välttämätöntä pilkkoa moniin eri projekteihin. Projektien koordinoimiseksi ja kokonaisuuden hallitsemiseksi ohjelmamuotoinen toteutus ja erillisen projektitoimiston perustaminen nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi.

4 Kuva 2. Kehitysohjelman projektitoimiston organisaatio. Projektitoimiston vahvuus on noin 15 henkilöä. Projektitoimisto keskittyy projektien hallintaan ja menestyksekkääseen toteuttamiseen ja suunnitteluresurssit ostetaan suurimmaksi osaksi Finavian ulkopuolelta. Yleissuunnittelua lukuun ottamatta lähes koko suunnittelutyö ostetaan suomalaisilta konsulttitoimistoilta. Osa suunnittelusta, mm. erikoisosaamista vaativat lentoliikennealueiden suunnittelutehtävät, toteutetaan pääosin Finavian Tekniikka ja ympäristö -yksikön asiantuntijoiden voimin. Kehitysohjelman osa-alueet Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hallinnoinnin helpottamiseksi ohjelma on jaettu tavoitteellisiin osa-alueisiin. Jokainen näistä osa-alueista muodostaa tärkeän osa lentoaseman kehittämisestä ja onnistuneesti toteutettuna ne johtavat kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoiseen ja taloudellisesti menestyvään lentoasemaan. Ohjelman osaalueet ovat: Lentokoneiden pysäköintipaikkojen ja matkustajasiltojen lisääminen Tehokas ja sujuva lähtöaula Sujuvat ja turvalliset maaliikenneyhteydet Laadukkaat palvelut matkustajille Riittävät kaupalliset tilat ja sopiva palveluvalikoima. Ohjelmajohtaminen Lentoaseman kehitysohjelma eroaa monista muista megaluokan infrastruktuurihankkeista siinä, että lentoasema on koko ohjelman ajan toiminnassa taukoamatta ja rakentaminen tapahtuu suurelta osin keskellä vilkasta ja erittäin turvallisuuskriittistä toimintaa. Liiketoiminnallinen aspekti on läsnä jatkuvasti, sillä koko ohjelman tavoitteena on lentoaseman asteittain kasvavan liiketoiminnan mahdollistaminen. Kokonaisuudelle ei myöskään ole olemassa yhtä tiettyä käyttöönotto- tai valmistumispäivää. Kyse ei siis ole

5 pelkästä rakentamisesta, jonka valmistuessa tuotanto tai toiminta vasta alkaisi ja siksi kehitysohjelma eroaa monella tavalla vaikkapa uuden tehtaan, sataman tai Länsimetron rakentamisesta vaikka toki yhtäläisyyksiäkin on. Kehitysohjelmassa tehdään samanaikaisesti sekä esivalmistelua että suunnittelua, ja projektien toteutukseen sopivimmat mallit etsitään tapauskohtaisesti. Ohjelmajohtamisella tavoitellaan myös parempaa aikataulujen pitävyyttä. Monet megaluokan projektit kun tapaavat viivästyä alkuperäisistä aikatauluistaan. Riskien jakaminen helpottuu, kun ei ole valmiiksi kiveen hakattuja toteutusmalleja, vaan kussakin projektissa edetään sopivimmalla tavalla. Tämän toivotaan pitävän sekä yksittäiset projektit että kokonaisuuden aikataulussa. Merkittävässä roolissa kehitysohjelmassa on myös riskienhallinta, jota koordinoi projektitoimiston kokopäiväinen riskienhallintapäällikkö konsulttien avustuksella. Projektit Useimmat kehitysohjelman projektit keskittyvät lentoaseman vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamiseen. Ohjelman aluksi nähtiin hyvin kriittiseksi muodostaa selkeä kuva lentoaseman pitkän aikavälin kehittämispolusta lentoaseman yleissuunnittelu- eli Master Plan -työ käynnistettiinkin heti alkuvuodesta Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman eteneminen ja alustava vaiheistus. Lähtöselvitysalueiden ja turvatarkastuksen kapasiteettilisäyksetalkuvuonna 2014 laajennettiin Terminaali 2:n lähtöaulan lattiapinta-alaa sekä lisättiin SBD-automaatteja eli itsepalvelu bag drop pisteitä matkustussujuvuuden parantamiseksi. Samaan aikaan terminaalin yläkertaan rakennettiin viisi uutta turvatarkastuslinjaa. Laajennukset otettiin

6 käyttöön toukokuussa 2014 kehitysohjelman ensimmäisenä konkreettisena askeleena. Uudet turvatarkastuslinjat ovat käytössä aluksi vain aamu- ja iltapäiväruuhkan aikana. Terminaalin 2 turvatarkastuskapasiteetti kasvoi laajennuksen ansiosta noin %. Hyödyt nähtiin käytännössä heti kesäkuun alkupuolella, kun ennätyssuurista matkustajamääristä huolimatta merkittäviä jonoja ei lähtevien matkustajien turvatarkastusalueilla syntynyt. Ruuhkahuippujen jonotusajat putosivat noin 20 minuutista alle 10 minuuttiin. Asemataso 1:n laajentaminen Aasian vaihtoliikenteen kasvaessa kaikki laajarunkokonepaikat ovat huipputuntien aikana käytössä. Tällöin matkustajia joudutaan kuljettamaan bussikuljetuksilla kauemmas ulkopaikoille. Asemataso 1:n laajennuksella saadaan laajarunkokonepaikkoja lisää terminaalin läheisyyteen. Laajennus palvelee myös seuraavia kehitysvaiheita. Laajennuksen tieltä puretaan viime vuosina ainoastaan varastokäytössä olleet entinen lämpövoimala ja vesitorni. Purkutyöt valmistuvat vuoden 2014 lopulla. Tämän jälkeen alueella aloitetaan kaivu- ja louhintatyöt, jolloin alueelta louhitaan kalliota yhteensä m 3. Laajennuksen hyödyt: Turvallisuus lisääntyy: uusilla konepaikoilla enemmän laajarunkokoneen huolintaan tarvittavaa tilaa Tehokkuus kasvaa: laajarunkokoneiden ulkopaikkojen huolinnan painopiste lähemmäs siltapaikkoja ja terminaalia Matkustajien liikkuminen helpottuu: bussimatkat uusille konepaikoille lyhyempiä kuin ulkopaikoille Täsmällisyys paranee: oikein mitoitetut konepaikat lähempänä terminaalia vähentävät viiveitä. Pysäköintitalo P5:n laajentaminen Matkustajamäärän kasvaessa lentoasemalla tarvitaan lisää pysäköintipaikkoja matkustajien autoille. P5-pysäköintitalon laajennus on tällä hetkellä kilpailutusvaiheessa ja tarjouskyselyt hankkeen toteutuksesta ovat käynnissä. Laajennuksen rakennuslupahakemus on jätetty Vantaan kaupungille. Rakentamispäätös tehdään syksyllä 2014 kilpailutuksen tulosten perusteella. Teknisiä vaihtoehtoja laajennukselle on nykyisen rakennuksen korottaminen ja laajennusosan rakentaminen tai pelkästään laajennusosan rakentaminen. Valittavasta vaihtoehdosta riippuen pysäköintitaloon voidaan rakentaa uutta autopaikkaa. Jäänpoistoalue R6:n laajentaminen R6-etäjäänpoistoalueen laajentaminen on käynnistynyt kesällä Laajennuksen myötä R6-alueelle tulee lisää lentokoneiden ns. pesupaikkoja, jolloin jäänpoistokäsittelyjä terminaalien edustalla voidaan vähentää. Lisäksi alueelle rakennetaan uusia rullausteitä, mikä helpottaa koneiden ohirullausta ja vähentää siten lentoliikenteen viiveitä ja päästöjä. Lentokoneiden jäänpoistokäsittelyn keskittäminen vähentää myös lentoaseman ympäristövaikutuksia, sillä jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyissä käytetyn propyleeniglykolin kerääminen tehostuu. Etäjäänpoistoalueen päällyste vaihdetaan

7 laajennuksen yhteydessä asfaltista kumibitumiasfalttiin, mikä estää propyleeniglykolin pääsyn maaperään. Yleissuunnittelu Lentoaseman hallittu ja optimoitu pitkän aikavälin kehittäminen edellyttää kattavaa yleissuunnitelmaa. Aivan kuten kaupungin kehittäminen edellyttää yleiskaavaa. Lentoaseman yleissuunnitelma eli Master Plan ohjaa kehittämistä ennen kaikkea antamalla suuntaviivat kehittämishankkeiden järjestykselle, sijainneille ja prosesseille. Suunnittelun aikajänne on vuotta, joskin lyhyen aikavälin (5 10 vuotta) kehitysaskeleille kohdistuu ymmärrettävästi suurin mielenkiinto. Lentoasemien yleissuunnittelun syvällistä kokemusta ja osaamista ei löydy suomalaisilta konsulttitoimistoilta joten yleissuunnittelu käynnistettiin kansainvälisellä konsulttitoimistojen kilpailuttamisella. Ensimmäiselle kierrokselle valittiin kuusi tunnettua konsulttitoimistoa. Alustavien tarjoutumisten ja haastattelujen perusteella kilpailua jatkettiin kahden kandidaatin kanssa. Molemmat laativat maaliskuussa 2014 kattavan suunnitteluohjelman Helsinki-Vantaan lentoaseman yleissuunnitelman laatimiseksi. Suunnitteluohjelmien ja tarjousten huolellisen vertailun jälkeen yhteistyökumppaniksi päätettiin valita hollantilainen NACO, Netherlands Airport Consultants B.V. Suomalaisista konsulteista mainittakoon PES-Arkkitehdit (arkkitehtisuunnittelu) ja Sito (maaliikenne- ja infrasuunnittelu), mutta mukana on myös monia muita suomalaisia konsultti- ja suunnittelutoimistoja. Suunnittelutyö aloitettiin huhtikuussa ja suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Projektia johtavat Finavian ja NACO:n projektipäälliköt Finavian erillisen ohjausryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Kuva 4. Lentoaseman yleissuunnittelun eteneminen, periaatekaavio. Yleissuunnittelun tuloksina syntyvät: pikaparannustoimenpiteet, lentoliikennealueen periaatesuunnitelma, koko lentoasema-alueen maankäyttösuunnitelma sekä ns. Master Plan eli vaiheistettu pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma. Helsinki-Vantaan yleissuunnitelman tuloksia julkistetaan ensimmäisen kerran syyskuussa 2014.

8 The Reliability of Cost Estimates in Infrastructure projects Charlott Hurmerinta, Aalto University / Sweco PM Oy Introduction A large amount of public funds are invested in infrastructure projects. Yet, the common perception is that cost overruns in large construction projects are both frequent and large. Incorrect cost estimates lead to an increasing risk of wrong prioritization in decision making as well as delays and funding problems. Usually the cost estimate is presented as a single number with a contingency of a certain percent and the risk analysis in cost estimation is lacking. A method that includes the risk analysis in the cost estimation and visualizes the uncertainties involved is the simulation technique called the Monte Carlo method. It is a probabilistic method that has been used in many fields of science for a long time and is often mentioned in project management literature. It is not, however, yet a frequently used tool in the field of construction. This paper discusses factors contributing to cost overruns and problems in cost estimation practiced today. Then the Monte Carlo method is presented and it is discussed if and how the method can be used to improve the reliability of cost estimates. The focus in the study has been public projects and project delivery systems used in Finland. Explanations to Cost Overruns The most common found explanations to cost overruns are delays, scope changes, the funding process, politics and incorrect contract models. Most of these factors are connected which can lead to devastating combined effects. The length of the implementation phase, and especially delays, are directly correlated to cost overruns. One of the most comprehensive studies about cost overruns in infrastructure projects, done by Flyvbjerg et al. (2003), found that a transport infrastructure project s costs are expected to increase in average by 4.64% for every year passing from decision to build until construction ends. Scope changes are common in infrastructure projects and indicate changes in the design that weren t predicted beforehand and result in additional cost. Large scope changes cannot be seen as a factor for cost overruns, while they were not considered making the cost estimate. This is, however, not always taken into consideration when criticizing projects. But scope changes necessary to complete the original project plan should be recognized in early risk analysis. For public projects there are always limited funding and a lack of resources. To get part of the funding, project managers tend to be optimistic and risk averse. A less expensive project looks more attractive and is more likely to get started. The decision making in the funding process is also often slow, which leads to problems when facing scope changes and delays. Underestimating the costs of a project knowingly for political reasons is a strategic behavior and seen as a political explanation to cost overruns. Infrastructure projects are most often irreversible, and a large project will not be terminated half way, even though the budget do not hold up. This is known by the party in favor of the project. Another

9 political factor is new laws and regulations being adopted during the project causing additional costs. Sometimes these can and should be foreseen, and then the project is to blame. Often, however, they couldn t be known making the original cost estimations but still the project takes the blame for increased costs. It is also found that correct contract models are important to keep the budget under control. The public-private partnership model has, for example, shown some good results both in the U.S. and in Finland. It is, however, also criticized for being more expensive projects in the long run, even though there are fewer cost overruns in the construction phase. Traditional Cost Estimation Practice The traditional cost estimation practice is lacking. One problem is that the budgets are set too early compared to the implementation phase. The cost estimations that the budgets rely on are usually done with a lack of time and resources. Designs and ground surveys are also lacking. With infrastructure projects being large, unique a very good estimate before decision to build would require a lot of resources being spend also on projects that never reach the construction phase. Even though the amount of uncertainties is very high, the cost estimator is expected to give a one point estimate with a percentage contingency to show the risks. Giving a one point estimate is most often impossible and the contingency is set too low. Another problem with traditional cost estimation is that probabilistic methods and risk analysis isn t included in the cost estimate. This makes it impossible for decision makers to know the magnitude of risks involved. One method to give a more informative cost estimate is the Monte Carlo method. This simulation technique takes uncertainties and risks into consideration and does not demand an exact one number estimate by the cost estimator. Risk Analysis Infrastructure projects are more sensitive to risk than many other projects, because the payback period is very long, the construction costs are large, the time period from decision to build to construction is long and they are irreversible, large scale and unique. Larger projects naturally lead to more risks involved and therefore potentially larger cost overruns. The risks can be categorized into two different types, inherent risks and contingent risks. An inherent risk is a risk in measured items that definitely will occur, for example the uncertainty of the amount of labor hours needed. Contingent risks are unforeseen circumstances due ti unmeasured items outside the base estimate, for example weather, new regulations or accidents. In numerical risk analysis, it is important to separate these types of risks. Risk analysis can be either qualitative or quantitative. In a qualitative analysis, the probability and consequence of a risk is assessed on a conceptual level. Expert opinion and experience are used to estimate the likelihood of a risk occurring and the impact of the risk. Quantitative risk analysis uses numeric methods to describe the probability and consequence of a risk. Usually statistics and historical data are used, which is hard to find regarding cost of risks.

10 Usually risk analysis is done qualitatively, or as a combination of these two. An example of this is the risk matrix used in risk analysis in all projects owned by the Finnish Transport Agency. By giving a numerical value to the probabilities and consequences it uses quantitative methods, but both the findings of risks as well as the actual results are qualitative. Also, the risk matrix is seldom incorporated on cost estimation which means that the actual costs are not evaluated. And a very important aspect is ignored, the impact of combined risks. By using more quantitative and probabilistic methods, the reliability of the cost estimate can be approved. The Monte Carlo Method The Monte Carlo method is a statistical sampling method to obtain numerical results in complex problems. The method was first knowingly used in USA during the World War II. The Monte Carlo method is used in situations where we have a model of a real life system containing a number of variables. The values for each variable are represented with a probability distribution. By choosing a random value for each variable from the probability distributions we get a numerical result for the whole system. The Monte Carlo method does this a great number of times and creates a probability distribution of the results. The number of iterations needed depends a lot on the system and number of variables, but varies from a hundred to thousands. Simulation Procedure The first step of performing a Monte Carlo simulation on a cost estimate is for the project management or project risk analysis team to identify the risks and divide them into inherent and contingent risks. For each of the inherent risks, a minimum, expected and maximum cost is estimated, either based on existing historic data, expert opinion or a combination of these two. Due to optimism bias, it is wise to have a larger range on the upside of the expected value, than on the down side. Often only inherent risks, or budget line-items, are taken into account in the Monte Carlo simulation. But contingent risks are often the ones causing the largest cost overruns and needs to be taken into consideration in the simulation. The contingent risks should also be estimated a probability of occurring. When the extreme values are determined, probability distributions should be selected for each risk. There are a lot of distributions to choose from and very seldom in infrastructure projects there is enough historical data available to guide in the selection of the probability distribution. A PERT or Erlang distribution is recommended, but in uncertain situations, a rectangular or triangular distribution can be used as well. Another important step of the Monte Carlo simulation procedure, is finding the correlations between risk factors. For example, the price of steel in different parts of the project is probably correlated. It is also important to remember that correlations can be negative. For example, a new regulation about the length of a work day for truck drivers probably increases the risk of delays, but decreases the risk of accidents. It is also important not to include the effect of the same risk in several coefficients.

11 The result of a Monte Carlo simulation is a probability distribution over the range of all possible outcomes. The output shows the level of probability in achieving the point estimate. The expected value is the mean of the results. It is suggested that the result is presented as a cumulative probability distribution, also called an S curve. A wide S curve means that the expected value is less certain and the result range wide. The advantage of presenting the results as a cumulative probability distribution is that it is easy and visible to show the result of different confident levels. The confidence level tells us the probability that the cost will not be exceeded. For example, a confidence level of P90 tells us that the costs will not be exceeded with a probability of 90 %. Levels such as P70, P80 and P90 are suggested for project management cost estimates. A common issue among cost estimate practitioners is that the significance of choosing the P90 value is not understood well enough and therefore it is not adopted. Advantages, Limitations and Application The traditional method of estimating costs is to give one point estimate and leave the decision makers without further insight in uncertainties and their effects. The Monte Carlo method is a solution to this problem while explaining the costs in probabilities. It models both good and bad effects of uncertainties and risk in a project and takes into account that different types of uncertainty can happen at the same time. This tool is a way for project management to be aware of the risks and uncertainties and their cost effects in decision making. By doing a sensitivity analysis, it is also possible to identify the most critical risk inputs and their effect on the result. These are the risks project managers should pay most attention to when making plans and decisions. The resistance towards the use of the Monte Carlo simulation is first of all psychological. The statistical nature of the Monte Carlo method has found resistance among project managers. If project management only got more education in how to use Monte Carlo simulations, they would realize that the tools are easy to use, and the knowledge in statistical mathematics required is minimal. The use of the Monte Carlo method is also seen as an additional cost in a critical moment of the project, especially if done in full scale. However, the information fed into the simulation is being considered by cost estimators and in risk analysis already. It is just not written down numerically and shown in the final result. A main concern with Monte Carlo simulations is that the result is only as good as the information fed in to it. The Monte Carlo result is completely dependent on the input values, which usually are based on expert opinion. These might be subjective and biased. It is also easy to manipulate the result by adjusting the input data. However, this is the case using any qualitative risk analysis method.

12 External factors and shared resources affect many cost factors and are often the source of considerable cost overruns. These correlations are difficult to find and model correctly in Monte Carlo simulations, but affect the outcome more than tuning the distribution of a single variable. In Denmark a Monte Carlo model called the CBA-DK model is developed and used in infrastructure projects. This model does a Monte Carlo simulation on a cost-benefit analysis and is therefore a tool designed purely for decision making. By comparing the different benefit/cost (B/C) ratio curves for different projects, it is clear which project has the highest B/C ratio and which involves the most risks. The Monte Carlo method could also be used in project schedule planning in a similar way as described above. Conclusions The result of a Monte Carlo simulation is manly a tool for decision makers. To make a fair decision when choosing between different investment alternatives, it is vital that the cost risks are shown and being taken into consideration. It can also be used in the project to understand the actual cost effects of different risks and find the most influential risks. By doing a Monte Carlo simulation on single acquisitions in a project and comparing the result to received tenders, the project management can get a wider understanding of the risks involved in the tender price. Although the use of the Monte Carlo method as a result of this work is recommended in cost estimation, it is important to remember that the simulation result is only as good as the comprehensiveness of risks and uncertainties identified. Unforeseen risks can still affect the costs greatly and cause a lot of problems, and it is close to impossible to quantify these, although features of the project can suggest that likely nature of many of the problems; for example, tunneling under rivers almost always creates geotechnical risks. Further research is needed in risk pricing methods and the use of Monte Carlo as a project management tool during the construction phase. There is also a lack of studies on cost estimate accuracy in Finnish infrastructure projects. Making meaningful peer groups for analyzing and benchmarking was found to be critical in order to do good work on selecting distributions and parameters, and further research is needed in this area. Bibliography Flyvbjerg, B., M.Skamris Holm, & S. Buhl, How Common and How Large are Cost Overruns in Transport Infrastructure Projects? Transport Reviews. Vol. 23:1. P ISSN (printed) ISSN (electronic). Hurmerinta, C The Reliability of Cost Estimates in Infrastructure Projects. Master of Science Thesis. Transportation Engineering, Aalto University School of Engineering. 85 p.

13 Vuosi Kehäradan valmistumiseen Kehärata valmistuu kesällä 2015 Juha Kansonen, Liikennevirasto Ensi vuonna liikenteelle avattavan Kehäradan viimeinen rakennusvuosi on hektisimmillään. Tällä hetkellä rakentamisen painopiste on asemien rakentamisessa, mutta töitä tehdään myös Tikkurilan asemakeskuksen sekä radan päällysrakenne-, turvalaite- ja sähköratatöiden parissa. Valmistuessaan Kehärata luo paitsi suoran yhteyden lentoasemalle, myös edellytyksiä uusille asuinalueille ja työpaikoille. Kehärata muodostaa tärkeän poikittaisen joukkoliikenneyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan. 18 kilometriä pitkä raideyhteys yhdistää seudun monet asuin- ja työpaikka-alueet sekä parantaa merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikennetarjontaa. On arvioitu, että rata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi asukasta ja työpaikkaa. Paitsi joukkoliikenteen runkoyhteytenä, rata toimii myös raideyhteytenä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Viisi uutta asemaa Kehäradalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Vehkalan, Kivistön ja Leinelän pinta-asemat sekä Aviapoliksen ja Lentoaseman tunneliasemat. Asemien lisäksi hankkeessa rakennetaan asemavaraukset Petakseen, Viinikkalaan ja Ruskeasantaan. Kesällä 2014 valmiina ovat jo Leinelän ja Aviapoliksen asemat, ja loppuvuoden aikana odotetaan uusien asemien valmistumista Vehkalaan sekä Kivistöön. Viimeisenä, kevään 2015 aikana, valmistuu Lentoaseman asema. Asemien välisillä rataosuuksilla maanrakennustyöt ovat jo valmistuneet. Radan päällysrakenne-, turvalaite- ja sähköratatyöt ovat puolestaan loppusuoralla ja valmistuvat vuodenvaihteen molemmin puolin. Tikkurilaan nousee uusi asemakeskus Kehärata-projekti kytkeytyy tiiviisti Tikkurilan asemaseudun kehitykseen projektiin kuuluvan Tikkurilan asemasillan rakentamisen myötä. Tikkurilaan rakennettava asemakeskus muodostuu Tikkurilan asemasillasta sekä asemalle rakentuvan liikerakennuksen yhteyteen tulevasta uudesta bussiterminaalista. Tulevaisuudessa vaihto bussista junaan ja toisin päin sujuu Tikkurilassa sateelta suojassa ja esteettömästi. Asemakeskus valmistuu Tikkurilaan vuoden 2014 lopulla.

14 Kuva 1 Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on 30 minuuttia. Kehärata sukeltaa syvälle maan alle Kehäradasta kahdeksan kilometriä kulkee maan alla kalliotunnelissa, syvimmillään jopa 20 metriä merenpinnan alapuolella. Tunneliosuus on toteutettu rakentamalla kaksi erillistä tunnelia, joiden väliin on louhittu 200 metrin välein yhdystunnelit. Onnettomuustilanteissa matkustajat voivat poistua yhdystunneleiden kautta viereiseen tunneliin. Kaluston hajoamisen varalle tunneliin rakennetaan Veromiehen puolenvaihtopaikka, joka mahdollistaa junalle raiteen vaihtamisen. Tunneliosuudella rata ylittää Päijännetunnelin ja toisaalta alittaa Ruskeasannan pohjavesialueen, mikä on luonut omat haasteensa rakentamiselle. Esimeriksi Päijännetunnelia on vahvistettu tulevan radan risteyskohdalta. Ympäristö on muutenkin pyritty huomioimaan projektissa mahdollisimman kattavasti jo suunnittelun ja rakentamisen aikana. Ei pelkästään ratatöitä Ratatöiden ohella Kehärata-projektiin on kuulunut tietöitä, eli Hämeenlinnanväylän parantaminen Kehä III:n ja Keimolan välillä. Urakassa rakennettiin muun muassa Keimolanportin eritasoliittymä sekä 12 uutta siltaa.

15 Hämeenlinnanväylälle rakennetaan lisäksi uusi telematiikkajärjestelmä ohjaamaan autoilijat joko Kivistön, Vehkalan tai Vantaankosken asemille rakennettaville liityntäpysäköintipaikoille. Telematiikka ilmoittaa vapaat pysäköintipaikat uusilla liityntäpysäköintipaikoilla sekä arvioidun ajoajan Helsingin keskustaan näin autoilijat voivat päättää veisikö juna sittenkin nopeammin perille. Linja-autojen liityntäliikenne painottuu ensimmäisessä vaiheessa Kivistöön, jonne valmistuu uusi bussiterminaali, sekä myöhemmässä vaiheessa Ruskeasantaan, johon on tarkoitus rakentaa hyvät valmiudet liityntäliikenteelle. Rata rakentaa uusia mahdollisuuksia Kehärata luo Vantaan kaupungille ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää urbaania kaupunkirataa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Tikkurilan keskustassa on parhaillaan käynnissä useita rakennuskohteita. Myös Kivistön alueen kehittäminen on lähtenyt käyntiin ja kiihtyy varmasti parin seuraavan vuoden aikana sekä asunto- että liikerakentamisena. Unohtaa ei sovi myöskään Kivistön asuntomessuja, jotka avautuvat messuille on mahdollista kulkea lähijunalla. Leinelän alue on jo tänään merkittävä uusi lähiö Tikkurilan kupeessa: asema on valmiina ja edellytykset uusille asuinrakennuskortteleille ovat olemassa. Vantaan kaupunki vastaa reilusta kolmasosasta Kehäradan noin 750 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Pääosan kustannuksista maksaa valtio. Kustannusten kattamiseen osallistuu myös Finavia Oyj, minkä lisäksi hanke saa EU:n TEN-tukea noin 44,6 miljoonaa euroa.

16 Moderni laadunhallinta Vt8- hankkeella Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Johdanto Valtatien 8 parantaminen välillä Kotiranta Stormossen eli Sepänkylän ohitustie hankkeella on toteutettu yksi Liikenneviraston FINBIM-piloteista. Pilotin suurin yksittäinen saavutus on uudenlaiseen laadunvarmistusajatteluun perustuva laadunvarmistusprosessi geometrisen laadunvarmistuksen osalta. Laadunvarmistusmenettelyn kehittämisellä vähennetään turhaa mittaamista ja toisaalta tukeudutaan mallipohjaisen suunnitelman tarjoamaan koneautomaatioon. Modernissa laadunvarmistusajattelussa huomio kiinnitetään tiedon oikeellisuuteen ja varmistetaan edellytykset tuottaa vaadittu rakenne, siis varmistetaan laaduntuottamisen edellytykset Hankekuvaus Valtatie 8 välillä Kotiranta-Stormossen -hanke sijaitsee Vaasan ja Mustasaaren alueilla. Hanke sisältää 2+2-kaistaista moottoritietä noin 8 km. Tien poikkileikkauksena on osin keskikaistallinen poikkileikkaus ja osin keskikaiteellinen poikkileikkaus. Eritasoliittymiä rakennetaan neljä. Siltoja on yhteensä 9 ja kiertoliittymiä kaksi. Hanke toteutetaan STKU-toteutusmallilla. Rakennuttaja on Liikennevirasto, pääurakoitsija on Skanska Infra Oy ja ST-suunnittelija on Ramboll Finland Oy, Oulun toimisto. Maasto on paikoin erittäin kivistä ja topografia vaihtelee paikallisesti voimakkaasti. Hankkeen ominaispiirteitä ovat kivisyys sekä suunnittelun ja toteutuksen eteneminen samanaikaisesti. Kuva 1a) tielinjaa luonnontilassa b) kalliopinnan paljastaminen käynnissä. Pilotin tavoite Hankkeen yhteydessä toteutettiin pilotointi VT8-BIM, joka oli osahanke RYM PRE - tutkimusohjelman Infra FINBIM -työpaketissa. Pilotin vastuullinen vetäjä on Liikennevirasto. Muut pilotin osapuolet olivat ST-osapuolet Skanska Infra Oy ja Ramboll Finland Oy sekä FINBIM-kehityshankkeesta asiantuntijoina WSP Finland Oy ja tutkimusosapuoli Oulun yliopisto. Pilotissa keskityttiin suunnittelutoimintojen ja työmaatoimintojen kaksisuuntaiseen mallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Tavoitteena oli: mallipohjaisten suunnittelutoimintojen kehittäminen

17 suunnitelmatiedon tuotantoon siirron kehittäminen mallipohjaisesti mallipohjaisten työmaatoimintojen kehittäminen mittauksissa ja laadunvarmistuksissa testata ja kehittää hankkeessa tarvittavaa tiedonsiirtoa Tavoitteen saavuttamisen arvioitiin edellyttävän väylärakentamisen tietomallintamisen ja automaation toimintamallien kehittämistä, tiedonsiirron rajapintojen tutkimista sekä edellä mainittujen asioiden dokumentointia ja analysointia. Laadunvarmistusmenettelyn kehittämisessä lähdettiin liikkeelle ennakkoluulottomasti analysoiden nykyaikaiset jatkuvan mallin ja koneohjauksen mahdollisuudet sekä niiden hyödyntäminen. Pilotin toteutus Pilotin projektiryhmä kokoontui projektikokouksiin, joissa tarkasteltiin hankkeen edetessä hankeryhmän tekemiä määrittelyjä ja valintoja hankkeeseen soveltuviksi mallintamismenettelyiksi. Sekä hankkeen käyttämiä että Infra FINBIM -työpaketin kehittämiä toimintamalleja tutkittiin projektiryhmän yhteistyönä työpajoissa. Niiden teemoina olivat: rakennushankkeen valitsemat toimintamallit, Infra FINBIM -työpaketin kehittämät ensimmäiset toimintamalliluonnokset ja toimintamallien kehittäminen ja testaus sekä niiden merkitysten arviointi Aloitusvaiheessa toteutettiin myös tutustumiskäynti Norjaan. Käynnin aikana perehdyttiin paikalliseen toimintatapaan mallien hyödyntämisessä suunnittelussa ja rakentamisessa. Suurin anti oli luottamuksen kasvaminen omaan tekemiseen sekä yhdistelmämallin merkityksen korostuminen. FINBIM-tavoitteet yhtenäisen formaatin ja mallin osalta ovat saatujen havaintojen perusteella selvästi norjalaisten ajatuksia korkeammalla. Kuva 2. Näkymä yhdistelmämalliin. Näkymästä poistettu tierakenteet. Laadunvarmistus Lähtötietoja tarkastettiin tekemällä tarkistusmittauksia maastossa ja vertaamalla tuloksia maastomalliin. Huomattavan kivisyyden ja lohkareisuuden vuoksi arvioitiin, että lisäpohjatutkimuksilla ei voida määrittää kalliopintaa riittävällä tarkkuudella. Tästä

18 johtuen kalliopinta mallinnettiin kalliopinnan paljastuksen jälkeen tehtyjen kartoitusmittausten perusteella. Lisäksi tehtiin koekuoppatutkimuksia, joiden perusteella tarkennettiin maaperäolosuhteita. Suunnittelussa mallien laadunvarmistuksessa sovellettiin yhdistelmämallin mahdollistamia menetelmiä. Yhdistelmämallia käytettiin lähtötietojen ja eri tekniikkaalojen suunnitelmien yhteensovittamiseen sekä törmäystarkasteluihin olemassa olevien ja suunniteltujen laitteiden välillä. Mittatietoja yhdistelmämallista ei haettu. Mitta-aineistot ja koneohjausmallit tehtiin Novapoint-ohelmistolla ja siirrettiin osamalleina projektipankkiin, josta työmaan mallikoordinaattori haki ja toimitti ne eteenpäin mittamiehille ja työkoneisiin. Mallikoordinaattori tarkisti osamallit vielä kerran seuraavan menettelyn mukaan 3D-Win-ohjelmalla: korkojen ja leveyksien vertailu ja tarkastaminen pituus- ja poikkileikkauksien avulla, mallin vertailu edelliseen ja seuraavaan osamalliin sekä tasauksen tarkistus. Perinteinen tapa laadunvarmistuksessa on tarkastaa tehty suunnitelma tai työsuoritus, kun se on valmis. Pilotissa arvioitiin, että tällainen tapa aiheuttaa havaitun virheen yhteydessä uudestaan tehtävää työtä. Lisäksi arvioitiin, että rakentamisen laadunvalvonta tuottaa paljon myöhemmin käyttökelvotonta ja siten tarpeetonta mittatietoa. Pilotissa kehitettiin laadunvarmistusmenetelmä, jossa ymmärretään tietovirta eri toimintojen ketjuna aina lähtötiedoista suunnittelun, rakentamisen ja laadunvalvonnan kautta luovutusaineistoksi. Samoin InfraRYL:n vaatimuksia arvioitiin tuotannon näkökulmasta. Kuva 3. Näkymä yhdistelmämalliin. Tulokset Pilotissa luotiin geometrisen laadunvarmistuksen ketjuajattelu ja sen mukainen laadunvarmistusmenettely, joka on esitetty kuvassa 4. Suurena muutoksena oli keskittyminen onnistumisten edellytysten varmistamiseen työn tuloksen mittaamisen

19 sijasta. Laadunvarmistusketjuun kuului lähtötietojen hankinnassa mittaperustan luominen, suunnitelmien osakokonaisuuksien yhteensovitus, suunnitelman tekninen tarkastaminen, mallien oikeellisuuden tarkastaminen, koneohjausjärjestelmän kalibrointi ja seurantamittaukset, työn jäljen silmämääräinen tarkastelu ja dokumentointi valokuvin sekä huomattavasti harvennettu tarkemittaus. Tässä yhteydessä mittausperusta oli tunnistettu osaksi ketjua, mutta pilotissa ei tutkittu mittausperustaa sen tarkemmin. Lähtö&edot Mi.ausperusta Maastomallin tarkastus Kalliopinnan tarkennus Suunni.elu Ratkaisumallin tarkastus Mitoituksen tarkastus Osamallien yhteensovitus Malliaineiston tarkastus Tuotannon edyllytysten varmentaminen Malliaineiston tarkastus Työkonekohtaiset toimenpiteet Kuva 4. Laadunvarmistusketju Tuotanto Toteumami.aus Kevenne.y tarkemi.aus Pikaraportoin&: silmämääräinen arvioin& ja valokuvaus Toleranssin ylityksistä suunnitelmamuutokset Luovutus Dokumentaa&o eli luovutusaineisto projek&portaalissa Tällä hetkellä laadunvarmistuksessa voidaan tukeutua uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jatkuvan suunnitelmamallin avulla voidaan välttää paikalleen mittauksen virheitä ja mallia voidaan käyttää koneautomaatiossa. Koneautomaatiojärjestelmän sisäinen ja ulkoinen tarkkuus on varmistettava. Lähtötietojen laadunvarmistuksessa oleelliset osat ovat maastomallin tarkistusmittaukset ja -raportti sekä toteutuksen edetessä tehdyt tarkennusmittaukset todellisten maakerrosrajojen, erityisesti kalliopinnan sijainnista. Suunnittelun laadunvarmistuksessa yhdistelmämallin käyttö eri osakokonaisuuksien yhteensopivuuden varmistamiseksi on selkeä parannus. Samoin laadun parantamiseksi suunnitteluryhmän sisäisen keskustelun lisääntyminen vähentää ristiriitoja ja väärinymmärrystä, mikä johtaa virheettömämpään lopputulokseen ilman korjauksia. Mallintavan suunnittelun oleellinen osa on tuotantoon toimitettava malliaineisto. Malliaineisto toimitettiin osamalleina kukin pinta omana mallinaan ko. osuudelta. Aineiston tarkastaminen tehtiin perinteisen teknisen laadunvarmistuksen lisäksi vertaamalla edelliseen ja seuraavaan osamalliin, mikäli nämä olivat olemassa. Työmaalla laadunvarmistus jakautuu eri osiin: mallien tarkastaminen, työkonekohtainen laadunvarmistaminen ja toteuman laadunvarmistaminen. Näistä käytännössä vain toteuman laadunvarmistukselle on ollut yleisesti tunnettu menettely jo aiemmin. Mallikoordinaattori tarkastaa malliaineiston osamallit ennen mittahenkilöille ja koneohjauslaitteisiin toimittamista. Työkonekohtaisella laadunvarmistuksella

20 varmistetaan työkoneen laaduntuottokyky. Koneen käyttöönoton, huollon ja pidemmän tauon jälkeen koneohjauslaitteisto tulee kalibroida kolmen tunnetun pisteen avulla. Kalibroinnista tehdään pöytäkirja. Koneen käyttöönottovaiheessa tehdään tarkempi seuranta. Työn kuluessa koneen tulee käydä päivittäin tunnetulla pisteellä tarkastamassa tarkkuutensa. Ketjun yksi kriittisimmistä tilanteista on työkalun esim. kauhan tai terälevyn vaihto. Tälle toimenpiteelle ei vielä ole automaattista menetelmää. Toteuman laadunvarmistustakin on muutettu perinteisestä kantavan kerroksen alapuolisten rakennekerrosten osalta. Poikkileikkauksen mittauspisteet ovat InfraRYL:n mukaiset, mutta mittausväliä on kasvatettu 500 metriin. Mittaus suoritetaan aina myös liityttäessä muihin väyliin tai olemassa oleviin rakenteisiin. Silmämääräinen tarkastelu, joka todennetaan pikaraportin valokuvalla, tehdään 100 metrin välein. Pilotissa kehitetyn laadunvarmistuksen periaate on, että as-built-mallia ei tehdä. Toleranssin ylityksien kohdalla tehdään poikkeamaraportti ja tapauskohtaisen harkinnan mukaan suunnitelmamuutos. Laadunvarmistusdokumentaatio tallennetaan projektiportaaliin. Luovutusaineisto kertyy projektin aikana portaaliin. Projektista ei luovuteta paperisia laadunvarmistusdokumentteja. Edellä kuvatulla menettelyllä kehitettiin tehokkaampi tiedonjako, jossa väylähankkeen laatusuunnittelu ja laadunseurannan dokumentointi suoritetaan tietojärjestelmään vastuutahojen toimesta reaaliaikaisesti. Näin tilaaja voi suorittaa urakoitsijan laadunvalvonnan seurantaa palvelun kautta ja urakoitsija voi suorittaa varsinaista laadunvarmistustoimintaa suoraan työkohteessa ja kirjata tuloksia järjestelmään mobiilisti. Päätelmät Laatua voi ja tulee toteuttaa varmistamalla työprosessi, jonka oleellisimmat osat ovat lähtötietojen hankinta, suunnittelu ja rakentaminen. Laatu varmistetaan hankkimalla hyvät lähtötiedot, suunnittelemalla rakenteet virheettömiksi ja noudattamalla rakentamisessa suunnitelmaa, ei mittaamalla toteumaa. Laadunvarmistus on pitkä ketju ja tietomallipohjaisessa toiminnassa laadun toteuttaminen painottuu alkupäähän. Laatu siirtyy lähtötiedoista suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Laadun tuottaminen ja varmistaminen koko ketjussa varmistaa onnistumisen edellytykset. Seuraavia asioita tulisi kehittää tulevaisuudessa: Laatuvaatimusten ja -tiedon kulkeminen tietomallin mukana ja läpinäkyvyys koko toimintaketjun läpi InfraRYL:n päivittäminen nykyajan mahdollisuuksiin siten, että siirrytään absoluuttisista toleransseista enemmän suhteellisiin InfraRYL:n laatumittausvaatimusten ja toleranssien tarkoituksenmukaisuus Mittausperustan kehittäminen

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Built Environment Process Re-Engineering PRE

Built Environment Process Re-Engineering PRE Built Environment Process Re-Engineering PRE Infra FINBIM Kyösti Ratia, Antti Karjalainen, Rauno Heikkilä, Seppo Parantala, Annemari Kaaranka, Merja Sivonen 14.4.2014 VT8-BIM, Sepänkylän ohitustie PILOTIN

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli

Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli Sirkka Saarinen, toimittaja Kehärata erkanee pääradasta Vantaan Koivukylässä, jossa näyttävä, 450 metriä pitkä rautatieristeyssilta ylittää kauniisti

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää

Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää sujuva työmatkaliikenteen poikittaislinja nopeasti Tikkurilasta Vantaankoskelle vaivattomasti junalla lentoasemalle Kehärata yhdistää Kehärata muodostaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella Infra FINBIM pilottipäivä nro 8,, Skanska Infra Vt8-pilotin painopisteet Kaksisuuntainen tiedonsiirto Työmaa Suunnittelu Mallikoordinaattori Koneohjaus + toteumamittaus

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

IBM Iptorin pilven reunalla

IBM Iptorin pilven reunalla IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute.

Graph. COMPUTE x=rv.normal(0,0.04). COMPUTE y=rv.normal(0,0.04). execute. COMPUTE x=rv.ormal(0,0.04). COMPUTE y=rv.ormal(0,0.04). execute. compute hplib_man_r = hplib_man + x. compute arvokons_man_r = arvokons_man + y. GRAPH /SCATTERPLOT(BIVAR)=hplib_man_r WITH arvokons_man_r

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Integraatio ja yhteistoimintamallit

Integraatio ja yhteistoimintamallit Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n tietomalliseminaari 17.9.2015 Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n toimisto, Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki 13.00 Tietomallitoimikunnan tervehdys, pj Heikki

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot