Asiakastarveanalyysit strategian seurannan tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakastarveanalyysit strategian seurannan tueksi"

Transkriptio

1 1 (14) Asiakastarveanalyysit strategian seurannan tueksi Tulokset tiivistetysti Matkat: - Tieverkon edelleen heikkenevä kunto on vaikutuksiltaan laajin haittatekijä suomalaisten matkojen toimivuudelle. - Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. - Pääkaupunkiseudun kehyskuntien joukkoliikenteen palvelutaso on laskenut. - Kiristynyt kilpailu on laskenut pitkämatkaisen joukkoliikenteen hintoja. - Junaliikenteen täsmällisyys on parantunut. - Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisessa on yhä haasteita. Kuljetukset: - Merenkulun kansainvälinen ympäristösäätely, laittomat lakot, talvimerenkulun toimivuus sekä satamakilpailun kiristyminen Itämeren alueella ovat keskeisiä elinkeinoelämän logistiseen toimintaympäristöön vaikuttavat tekijöitä. - Tieverkon edelleen heikkenevä kunto on vakava uhka kotimaan kuljetusten toimivuudelle ja heikentää joidenkin alojen (kuten metsä- ja elintarviketeollisuus) vientikuljetusketjujen toimintavarmuutta. - Raskaan kaluston massoja ja mittoja koskevan lainsäädäntömuutoksen hyödyt realisoituvat hitaasti ja riippuvat tiestön ja siltojen kunnostuksiin saatavista lisäresursseista. - Metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu ja suurinvestointisuunnitelmat laukaisevat toteutuessaan liikenneinfran ylläpito- ja kehittämistarpeita.

2 2 (14) ASIAKASTARVEANALYYSI, MATKAT Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät vuorokaudessa keskimäärin 2,9 matkaa, joista suoritetta kertyy 41 km/henkilö. Työ- tai opiskelumatkoja on noin neljännes, ja loput ovat asiointi-, ostos- ja vapaa-ajan matkoja. Vapaa-ajan matkoista kertyy eniten matkasuoritetta. Matkoista 58 % tehdään henkilöautolla (suoritteesta 72 %), 30 % kävellen tai pyörällä (suoritteesta 4 %) ja 8 % julkisella liikenteellä (suoritteesta 19 %). Henkilöautoa käytetään yhä enemmän hyvin lyhyillä matkoilla. Matkoilta odotetaan kohtuullista ja ennakoitavaa matka-aikaa, turvallisuutta, hallittavuutta sekä yhteyksien toimivuutta, matkanteon mukavuutta ja kohtuullisia kustannuksia. Em. palvelutasotekijöiden merkittävyys vaihtelee matkan tarkoituksen ja pituuden mukaan (ks. tarkemmin linkki). Tutkimuksessa Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin (2013) suomalaiset arvioivat yleisellä tasolla kysyttäessä työ-, opiskelu- ja vapaa-ajanmatkansa toimiviksi. Sen sijaan kun tarkastellaan liikkumista tarkemmalla tasolla, voidaan tunnistaa monia kehittämiskohteita. Tieverkon huono kunto suurin huolenaihe - tyytymättömyyttä nyt myös pääteihin Tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt huolestuttavan alhaalla. Tyytymättömiä ollaan niin pää- kuin muidenkin teiden kuntoon, kaikkein tyytymättömimpiä kuitenkin muihin kuin pääteihin. Tämä näkyy kesän tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulosten ja asiakaspalautteiden lisäksi myös asiakkaiden talviajan kokemuksissa: tyytyväisyys teiden pinnan tasaisuuteen on laskenut muita tekijöitä selvästi enemmän niin pää- kuin muillakin teillä. Teiden huonon kunnon vuoksi tienpitäjä joutuu harkitsemaan nopeusrajoitusten alentamista 100 km tuntinopeudesta 80 kilometriin tai alemmaksikin Liikkumisen sujumista ja mukavuutta haittasivat sekä yksityisten että raskaan liikenteen vastaajien mielestä muiden tiellä liikkujien liikennekäyttäytyminen (yksityisistä tätä mieltä oli 48 prosenttia ja raskaan liikenteen edustajista 50 prosenttia) sekä teiden huono kunto (yksityiset 38 prosenttia ja raskas liikenne 54 prosenttia). Kuva 1: Tienkäyttäjätyytyväisyyden kehitys ja vuosittaisten päällystysmäärien muutos luvulla

3 3 (14) Kehitys on huolestuttava, sillä Liikenneviraston toiminnan painopisteenä on ollut huolehtia keskeisen verkon palvelutasosta. Päällystysmäärät ovat viime vuosina merkittävästi vähentyneet, mikä nyt myös tyytyväisyydessä pääteiden kuntotasoon. Peräti 30 % yksityisautoilijoista on tyytymättömiä pääteiden päällysteiden kuntoon. Tulos on merkittävästi heikentynyt, sillä esim tyytymättömiä oli 11 % yksityishenkilöistä (kuva 1). Vähäliikenteisen teiden päällysteiden uusimista ei viime vuosina ole paljoakaan tehty - tyytymättömyys lisääntyy entisestään Vähäliikenteisen tieverkon kunto ja talvihoito kerää vuodesta toiseen merkittävän määrän asiakkaiden tyytymättömyyttä. Päätieverkkoa suurempi tyytymättömyys on ymmärrettävää, sillä laatuvaatimuksetkin ovat merkittävästi erilaiset. Kansalaisten odotusarvo on, että kaikki tiet pidetään samantasoisessa kunnossa, mikä ei ole tienpidon kustannusten näkökulmasta realistinen odotus. Huomiota kiinnittää kuitenkin pitkällä aikavälillä tyytymättömyyden lisääntyminen. Liukkaudentorjunta etenkin alemmalla tieverkolla sekä auraus ja niiden ajoitus samoin kuin teiden kunto nousevat esille myös suorissa asiakaspalautteissa. Asiakaspalautteissa ihmetellään myös työn huonoa jälkeä, laadunvalvonnan puutetta ja ylipäänsä kunnossapidon laatua. Tiestön kunto ja hoitotaso on asiakkaalle sitä suurempi huoli, mitä enemmän se vaikuttaa päivittäiseen liikkumiseen ja kuinka suurta osaa päivittäisestä matkanteosta mahdollinen huonokuntoinen tie hankaloittaa. Tieverkon ylläpitoa on priorisoitu vähenevän ostovoima takia niin, että keskeinen verkko pyritään pitämään kunnossa, mutta muun verkon ylläpidosta joustetaan. Tämä näkyykin selvästi päällysteiden uusimismäärissä. Vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä (KVL alle 350), on n km, ja niiden päällysteitä uusitaan enää 10 % siitä pituudesta mitä 10 vuotta sitten (määrä on laskenut reilusta 1000 km:stä alle 100 km:iin vuodessa). Päällysteen uusimista tapahtuu näin tilanteen jatkuessa n. 190 vuoden välein. Vähäliikenteisen tieverkon kuntoon kohdistuu merkittävä määrä asiakkaiden tyytymättömyydestä, ja tyytymättömyys on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Päällysteiden kunnon osalta tyytymättömiä määrä on yli kaksinkertainen tyytyväisten määrään verrattuna. Kuva 2: Vuosittaisten päällystysmäärien muutos viime vuosikymmenen aikana

4 4 (14) Joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuutta kaupunkiseuduilla ja kaukoliikenteessä pyritään kehittämään, kaukoliikenteessä lisääntynyt kilpailu laskenut hintoja Liikennehallinnon tavoitteena on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen joukkoliikennepalvelu kasvavilla kaupunkiseuduilla ja kaukoliikenteessä. Tavoite on, että matkaketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen. Joukkoliikenteessä valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu 200 miljoonan uuden joukkoliikennematkan lisääminen vuoteen 2022 mennessä. Kaukoliikenteessä tarjonnan kehittymisellä, aluekehityksellä ja kustannusten muutoksilla on tärkeä merkitys siihen, miten käyttäjämäärät tulevat kehittymään. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen edellyttää panostamista matkaketjujen toimivuuteen yli kulkumuotojen - erityisesti seuraaviin asioihin: - Matkaketjujen toimivuus kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen välillä (mm. aikataulut, reitit) - Lippu- ja infojärjestelmien yhteiskäyttöisyys - Tiedottaminen häiriötilanteessa (itse tilanteesta, mutta myös korvaavista yhteyksistä) - Liityntäpysäköinti- ja saattopaikkojen lisääminen henkilöautoille ja polkupyörille - Opastus katu- ja tieverkolta asemille ja liityntäpysäköintiin sekä asema- ja pysäkkialueiden esteetön liikkumisympäristö Hyviä toteutuksessa olevia esimerkkejä ovat kaupunkien ja ELYjen yhteinen Waltti- lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu sekä Liikenneviraston ja Vantaan kaupungin Kehäradan toteutukseen liittyvä Tikkurilan matkakeskus. Kehäradan käyttöönoton myötä Tikkurilasta tulee paitsi entistä vilkkaampi lähiliikenneasema, myös merkittävä kaukoliikennematkustajien vaihtoasema matkalla lentoasemalle. Myös palvelumuotoilun keinoin pyritään parantamaan matkaketjujen sujuvuutta. Tampereella on kokeiltu hyvällä menestyksellä Seutu+VR -lippua jolla voi matkustaa junissa Tampereen sekä Nokian ja Lempäälän välillä sekä kaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Lippujen hinnat on aiempien tutkimusten mukaan koettu kaikissa joukkoliikennemuodoissa kalliiksi, niin paikallisliikenteessä kuin pitkilläkin matkoilla. Asiakkaiden hintatietoisuus on kasvanut juna- ja lentomatkojen tarjoushinnoittelun sekä linja-autoliikenteen uusien reittiliikenneyrittäjien myötä. Kesällä 2014 toteutunut linja-autoalan sääntelyn purkaminen on tuonut kilpailua kaupunkiseutujen väliseen linja-autoliikenteeseen, mikä heijastuu jossain määrin myös junaliikenteen lippujen hintoihin. Halvimmillaan lippujen hinnat ovat vain muutamia euroja kilpailluimmilla yhteysväleillä, mikä lisää kysyntää ja asiakkaiden tyytyväisyyttä hintoihin ja sitä kautta kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Samaan aikaan linja-autoliikenteessä kaukoliikenteen tarjonta on lisääntynyt ja palvelun laatu parantunut mm. uuden esteettömän kaluston myötä. Kaupunkiseutujen kehysalueiden joukkoliikenneyhteydet heikentyneet Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan (Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin) kaupunkiseuduista joukkoliikennepalveluun tyytyväisimpiä olivat pääkaupunkiseudulla asuvat (ka 3,8) ja tyytymättömimpiä pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asuvat (ka 2,9). Muut kaupunkiseudut sijoittuvat tyytyväisyydessä näiden kahden väliin. Tyytymättömyyttä kaupunkiseuduilla (pois lukien pks) aiheuttavat vuorotarjonnan puutteet iltaisin ja viikonloppuisin sekä reittien ja vuorojen sopimattomuus erilaisiin liikkumistarpeisiin. Puutteita koetaan olevan erityisesti poikittaisyhteyksissä, asutusalueiden reuna-alueilla sekä pienemmillä kaupunkiseuduilla

5 5 (14) Vuoden 2015 alussa pääkaupunkiseudun kehyskunnista Tuusulassa joukkoliikenneyhteydet Helsingin suuntaan ovat heikentyneet huomattavasti, kun vuoroja on lakkautettu johtuen riittämättömistä joukkoliikenteen määrärahoista ja joukkoliikennelainsäädännön uudistuksen siirtymäajan sopimusten eriaikaisesta päättymisestä sekä yritysten tulonmuodostuksen muuttumisesta lainsäädännön uudistuessa. Asiakkaiden tyytymättömyys palveluihin on heikentynyt huomattavasti, mikä näkyy asiakaspalautteessa ja mediassa. Palvelutason ennustetaan huononevan myös muissa Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ja mm. Turun seudulla, joissa kuitenkin olisi suurin joukkoliikenteen tulevaisuuden potentiaali. Maaseudun joukkoliikenteeseen haetaan uusia kustannustehokkaita ratkaisuja kuljetuksia yhdistämällä Maaseudulla joukkoliikenteen suurimmat haasteet liittyvät joukkoliikenteen yhteyspuutteisiin taajamien välillä. Palvelutasomäärittelyjen mukaista peruspalvelutasoa ei määrärahojen niukkuuden tai kysynnän vähyyden vuoksi pystytä tarjoamaan, vaikka se alueellisen joukkoliikennerahoituksen myöntämisen edellytys onkin. Haja-asutusalueiden palvelutason turvaaminen ei nykyrahoituksella ole mahdollista, joten rahoituksen ja palvelujen järjestämisen laajempi kokonaisuudistus on tarpeen. Henkilökuljetusten palvelukokonaisuutta pitäisi pystyä tarkastelemaan siten, että nykyään hajallaan oleva rahoitus ja organisointi kohdennettaisiin yhteisesti asiakkaiden tarpeet ja julkisen talouden niukkenevat resurssit huomioon ottaen. Meneillään olevalle henkilökuljetusten uudistustyölle on asetettu tavoitteeksi kustannusten tehokkaampi käyttö ja säästöt, kun kuljetukset voitaisiin suunnitella, rahoittaa ja järjestää laajempina kokonaisuuksina. Järjestämisvastuun organisointi on haasteellista tilanteessa, jossa kuljetuskysynnän muodostava sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat suuressa muutoksessa ja maaseudun liikenteestä vastaavien ELY-keskusten määrärahat ja henkilöresurssit ovat samanaikaisesti vähenemässä. Junaliikenteen koettu täsmällisyys parantunut Junaliikenteen täsmällisyysongelmat ovat aiheuttaneet asiakkaissa tyytymättömyyttä, mutta tilanne on jossain määrin parantunut. Helsingin seudun lähiliikenteessä tavoitteena on, että vähintään 97,5 % junista lähtisi ja/tai saapuisi aikataulussa (myöhästymisen raja: 3 min) lähiliikenteen täsmällisyys parani joka vuosi. Vuonna 2014 lähiliikenteen täsmällisyys oli 93,3 %; se laski edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin 2010-luvun keskimääräisellä tasolla. Kansalaisten tyytyväisyystutkimuksessa tyytyväisyydessä pk-seudun lähijunaliikenteen täsmällisyyteen tapahtui merkittävä muutos vuodesta 2011 vuoteen 2013: tyytyväisyys parantui lähes kokonaisen arvosanan (2,6 3,4). Rautateiden henkilökaukoliikenteessä tavoitteena puolestaan on, että vähintään 90 % junista saapuisi määräasemalleen aikataulussaan (myöhästymisen raja: 5 min). Vuonna 2014 henkilökaukoliikenteen täsmällisyys oli 87,7 %. Tämä on paras vuositäsmällisyys 2010-luvulla. Tyytyväisyystutkimuksen mukaan pitkämatkaisessa junaliikenteessä tyytyväisyys matka-aikaan, aikataulussa pysymiseen ja häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamiseen kasvoi v > 2013 jonkin verran. Vuonna 2013 tutkittiin erillisellä tutkimuksella sitä, miten kaukojunaliikenteen matkustajat kokevat täsmällisyyden, sekä kysyttiin myöhästymisajan rahallisia arvoja. Tulosten perusteella vastaajat olivat melko tyytyväisiä täsmällisyyteen. Tyytymättömimpiä olivat säännöllisesti matkustavat ja työ- tai työ-

6 6 (14) asiointimatkalla olleet. Noin viidennes vastaajista arvioi, että junaliikenteen epätäsmällisyys on heidän osaltaan vähentänyt junamatkustusta. Noin 40 % säännöllisesti matkustaneista arvioi, että junalla matkustettaessa matka-aikaa on vaikea ennakoida. Jo 5 15 minuutin myöhästymisestä koettiin aiheutuvan matkustajalle nimettävissä olevia haittoja. Myöhästymisajan arvo riippui myöhästymisen pituudesta. Alle 5 minuutin myöhästymisten ajan arvoksi saatiin 8 euroa tunnissa, 15 minuutin myöhästymisille 25 euroa tunnissa ja 30 minuutin myöhästymisille 38 euroa tunnissa. Myöhästymisen arvo oli suurin alle 2 tunnin työasiointi- ja työmatkoilla. Myöhästymisen toistuvuus nousi erittäin tärkeäksi tekijäksi työmatkaa kulkevilla ja muilla säännöllisesti matkustavilla. Rautatieliikenteen matkustajainformaatiokyselyssä (2013) 62 % vastaajista arvioi tiedottamisen poikkeustilanteissa hyväksi tai erittäin hyväksi - lähes päivittäin matkustavista puolet. Parantamista koetaan olevan niin tiedon selkeydessä kuin sen paikkansapitävyydessä. Liikenteen asiakaspalvelukeskukseen tulleissa palautteissa esiintyi jonkin verran korvauskyselyitä junan myöhästymisistä: kuka korvaa (VR vai Liikennevirasto) taloudelliset vahingot. Asiakkaat olivat usein ensin yhteydessä VR:n puolelle, josta korvauksen hakija ohjattiin ottamaan yhteyttä Liikennevirastoon. Kuitenkin, kun kysymys on taloudellisesta vahingosta, korvaaminen ei ole Liikenneviraston vastuulla. Asiakkaille tuli täten kuva pompottelusta kahden eri toimijan välillä. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisessa on yhä haasteita Liikennehallinnon tavoitteena on ollut nostaa jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuutta viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Pääosin tavoite suuntautuu kaupunkiseuduille, ei niinkään maantieverkolle. Kuitenkin kaupunkiseuduilla olennaista on yhdistävien ja katkeamattomien (pää)reittien olemassaolo ja laatu, jolloin osa reitistöstä on yleensä myös valtion hallinnoimaa. Työsarkaa tavoitteen saavuttamisessa riittää, sillä: 1. Kävelyn ja pyöräilyn osuus liikkumisesta vähentyi viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen mukaan. Samanaikaisesti henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on lisääntynyt. Automatkoista yleisimpiä ovat lyhyet, 3-5 km:n pituiset matkat. Erityisesti nuorten ja ikääntyneiden kävely ja pyöräily vähentyivät. 2. Pyöräilyolosuhteisiin ollaan tyytymättömämpiä kuin vaikkapa henkilöautoilun tai kävelyn olosuhteisiin. Erityisesti pyöräilyreittien talvikunnossapito herättää tyytymättömyyttä: suomalaisista 45% on siihen tyytymättömiä. Väyläverkoston parannus- ja ylläpitotarpeita tunnistetaan jatkuvasti eri seuduilla, mutta niihin ei kyetä kuntien ja valtion taholta riittävästi vastaamaan. Yksittäisinä asioina maanteiden kevyen liikenteen väyliin liittyen nousevat liikenteen asiakaspalvelukeskuksen saamissa palautteissa esiin koulumatkojen liikenneturvallisuus sekä toiveet hiekoitushiekan poistamisesta kevyen liikenteen väyliltä. Lähteet PITO-työn taustamuistio Liikennejärjestelmän nykytilan kuvaus asiakkaiden näkökulmasta, matkat, Linkki

7 Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään -tutkimus 2013, Linkki Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukset Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso -raportti Linkki Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva selvitys Rautateiden matkustajainformaatiokysely 2013 Linkki Junamatkustajien kokema täsmällisyys raportti Linkki Pirkanmaan ELY:n asiakaspalvelukeskuksen palauteyhteenveto ja ryhmäkeskustelu 7 (14)

8 8 (14) ASIAKASTARVEANALYYSI, ELINKEINOELÄMÄN KULJETUKSET Kuljetusmuodot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden joka palvelee kohtuullisen hyvin Eri kuljetusmuodoilla on oma roolinsa Suomen kuljetusjärjestelmässä. Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 80 % kuljetetaan meritse. Tiekuljetukset ovat kaikkea elinkeinotoimintaa palveleva kattava yleiskuljetusmuoto. Rautatiekuljetuksia hyödynnetään etenkin raskaan perusteollisuuden raakaaine- sekä vienti- ja tuontikuljetuksissa. Lisäksi pieniä määriä kuljetetaan rannikko- ja sisävesikuljetuksina sekä lentoteitse. Vuonna 2013 kotimaan tavaraliikenteen kuljetusvolyymi oli noin 315 miljoonaa tonnia, josta tiekuljetusten osuus oli 87 %, rautatiekuljetusten 12 % ja vesitiekuljetusten 0,9 % ja lentorahdin 0,1 %. Kokonaiskuljetussuorite oli 33 miljardia tonnikilometriä, josta tiekuljetuksia 64 %, rautatiekuljetuksia 29 % ja loput 7 % vesitie- ja lentokuljetuksia. Ulkomaankaupan merikuljetuksia oli lähes 97 miljoonaa tonnia. Kuva 3. Tavaraliikenteen kehitys kotimaan liikenteessä sekä ulkomaankaupan merikuljetuksissa. Elinkeinoelämän tyytyväisyyttä liikenneverkkoon ja liikennejärjestelmän toimivuuteen selvitetään Liikennevirastossa joka toinen vuosi. Vuoden 2015 tutkimuksen tuloksen valmistuvat huhtikuun aikana. Vuonna 2013 toteutetussa elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa lähes 80 % vastaajista oli vähintään tyytyväisiä kuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena (keskiarvo 3,87 asteikolla 1-5). Kuitenkin vastaajista vain noin 40 % oli tyytyväisiä tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena ja toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana (keskiarvo 3,15). Tiekuljetuksiin oltiin v kokonaisuutena tyytyväisiä. Kriittisimpiä arvioita elinkeinoelämä antoi rautatiekuljetusten toimivuudelle ja palvelutasolle. Vesikuljetuksia, satamat sekä satama-alueiden terminaaleja pidetään tärkeinä kuljetusketjun osatekijöinä, joihin oltiin vuonna 2013 kohtalaisen tyytyväisiä. Yleisesti elinkeinoelämän tyytyväisyys liikennejärjestelmään kokonaisuutena ja eri kuljetusmuotojen toimivuuteen on ollut viime vuosina laskussa.

9 9 (14) Täsmällisyys ja kustannustehokkuus tärkeimmät kuljetusten palvelutasotekijät Vuoden 2013 elinkeinoelämän asiakastutkimuksen perusteella kuljetusten tärkeimmät palvelutasotekijät liikenneverkoilla ja väylillä ovat täsmällisyys, kustannustehokkuus, hyvät kuljetusolosuhteet myös talviaikaan sekä turvallisuus. Tiekuljetuksissa tyytyväisyys näihin tekijöihin oli tasaista (arvosanat 3,0-3,3), kehittämistä nähtiin olevan talvikuljetusolosuhteissa ja turvallisuudessa. Rautatiekuljetuksissa keskeiseksi ongelmaksi nimettiin kustannustehokkuus (2,35). Lisäksi myös täsmällisyyden (2,77) ja talvikuljetusolosuhteiden (2,92) tulisi rautateillä parantua. Rautatieliikenteen turvallisuuteen oltiin vuoden 2013 tutkimuksen mukaan tyytyväisiä. Tyytyväisin elinkeinoelämä on yleisesti kauppamerenkulkuun, joskin merikuljetusten täsmällisyys sai myös kritiikkiä mm. linjaliikenteen osalta. Ympäristösäätely ja laittomat lakot, talvimerenkulun toimivuus sekä satamakilpailun kiristyminen Itämeren alueella keskeisiä elinkeinoelämän logistiseen toimintaympäristöön vaikuttavat tekijöitä Merenkulun kansainvälinen ympäristösäätely Vuoden 2015 alussa tuli voimaan rikkidirektiivi, joka laski Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa käytettävän laivapolttoaineen rikkipitoisuuden enimmäisrajan 1 prosentista 0,1 prosenttiin. Käytännössä alemman pitoisuusrajan saavuttaminen edellyttää meridieselin käyttöä laivojen polttoaineen raskaan polttoöljyn sijaan. Vaihtoehtoina on savukaasupesurien asentaminen laivoihin tai nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkevien alusten käyttö (vaatii käytännössä varustamoilta uusinvestoinnin). Suurin osa varustamoista on siirtynyt vähärikkiseen polttoaineeseen, mutta myös pesuriasennuksia on tehty. LNG:n yleistyminen laivapolttoaineena edellyttää varustamojen investointikyvyn lisäksi tarpeita vastaavaa tankkausinfraa (Itämeren alueella ei valmis). Kustannusarviot rikkidirektiivin vaikutuksesta rahtihintoihin liikkuivat ennen vuodenvaihdetta % välillä, mutta sääntelyn tultua voimaan arviot ovat olleet huomattavasti maltillisempia. Etenkin syksyllä 2014 alkanut öljyn hinnan voimakas lasku on alentanut tilapäisesti vähärikkiseen polttoaineeseen siirtymisen kustannuksia. Merenkulkuun on kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa valmisteilla myös muuta päästöjä rajoittavaa lainsäädäntöä. Esillä on ollut mm. kasvihuonekaasuihin ja pienhiukkasiin liittyvien rajoitteiden saattaminen voimaan ennen vuotta Vuonna 2013 tuli voimaan alusten energiatehokkuutta koskeva sääntely (EEDI), jonka myötä itsenäisemmin jäissä kulkevien alusten määrän on ennustettu pienenevän. Tämä toisi lisähaasteita talvimerenkululle. Suomi sai kuitenkin EEDIin poikkeuksen, jonka mukaan sääntelyn soveltamisessa otetaan osittain huomioon jäävahvisteisten alusten erityispiirteet. Tämä lieventää osittain EEDI:n negatiivista vaikutusta kauppa-alusten itsenäiseen jäissäkulkukykyyn. Merikuljetusten ja satamien toimivuus Merikuljetusketjun toimitusvarmuutta ja kustannuskilpailukykyä keskeisesti heikentävä tekijä Suomessa ovat satamien laittomat lakot. Esimerkiksi Ruotsissa laittomaan lakkoon osallistumisesta on säädetty henkilökohtaiset sanktiot. Suomessa tyypillinen, yhteisön maksama korvaus lakosta on muutamia tuhansia euroja. Aika ajoin toistuviin laittomiin lakkoihin on yritetty työmarkkinajärjestöjen kesken löytää uudenlaisia ratkaisumalleja, toistaiseksi onnistumatta. Poliittisen tuen saaminen uudistukselle on haastavaa.

10 10 (14) Yksittäinen kuljetusketjun toimivuuteen vaikuttava tekijä on talvimerenkulun toimivuus. Ankarina talvina jäänmurtajakapasiteetin niukkuus on voinut viivästyttää kuljetuksia muutamasta päivästä pariinkin viikkoon. Jäänmurtoyhteistyö Ruotsin kanssa helpottaa osaltaan tätä ongelmaa. Suomessa satamat ovat olleet pääosin kuntien tai näiden yhteenliittymien omistuksessa. Komissio on edellyttänyt kunnallisten liikelaitosten ml. satamat muuttamista osakeyhtiöiksi, mikä Suomessa toteutetaan kuntalain uudistuksella. Satamien yhtiöittäminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja voi osaltaan lisätä satamien välistä kilpailua ja erikoistumista tiettyihin tuoteryhmiin ja palveluihin. Kuva 4. Suomen ulkomaankaupan kuljetusvirrat ja satamien tavaramäärät v Satamakilpailu Itämeren alueella kiristyy Suomen satamat joutuvat asemoimaan itsensä myös kilpailussa naapurimaiden satamien kanssa. Kilpailua lisäävät etenkin Venäjälle jo valmistunut ja rakenteilla oleva uusi, merkittävä satamakapasiteetti Suomenlahdella ja Murmanskissa, Ruotsin satamien perusparantaminen ja Baltian satamien (esimerkiksi Muuga) uudistaminen. Suomen konttiliikenteen rakenne voi muuttua. Kontti- ja syöttöliikennealusten kokoluokan kasvaminen edellyttää leveämpiä ja syvempiä meriväyliä ja voi vähentää konttiliikenteeseen keskittyneiden satamien määrää Suomessa. Myös roro -liikenteen keskittyminen entistä harvempaan Suomen satamaan on mahdollista. Laiva- ja samalla lastikoon kasvaminen voi vähentää satamakäyntien määrää.

11 11 (14) Raskaan liikenteen edustajien tyytymättömyys tiestöön lisääntynyt entisestään Erityisesti tieverkon kunnon heikkeneminen on heijastunut voimakkaasti asiakkaiden tyytyväisyyteen viime vuosina. Liikenneviraston tienkäyttäjätutkimusten perusteella tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt huolestuttavan alhaalla. Tyytymättömiä ollaan niin pää- kuin muidenkin teiden kuntoon. Useimmat ammattiautoilijoista olivat vuonna 2014 ensimmäistä kertaa tyytymättömiä pääteiden kuntoon kesäkaudella, ja tyytyväiset ovat jääneet vähemmistöön. Tähän saakka ammattiautoilijat ovat olleet melko tyytyväisiä pääteiden päällysteiden kuntoon, mutta nyt tyytyväisiä on enää vain 30 prosenttia raskaan liikenteen vastaajista. ELY-keskusten asiantuntijat nostavat pääteiden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta heikentäviksi ongelmiksi tiestön kunnon ohella myös useiden päätiejaksojen kapeuden ja huonon geometrian sekä puutteelliset liittymäjärjestelyt. Talven 2013 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset kertovat, että tienkäyttäjien tyytyväisyys tiestön kuntoon on heikentynyt. Ammattiautoilijoista kolme viidesosaa arvioi, että maanteiden tila ja kunto on huonontunut edellisestä talvesta. Päällysteiden kunnon heikkeneminen selittää lisääntynyttä tyytymättömyyttä talvikunnossapitoon. Pääteillä on parannettavaa tienpinnan tasaisuudessa mutta liukkauden torjunta ja lumen auraus nähdään vahvuuksina. Eniten kehittämistä on muiden teiden talvihoidossa (lumen auraus, liukkauden torjunta sekä tienpinnan tasaisuus). Tyytyväisyys on laskussa jo toisena peräkkäisenä talvena. Raskaan liikenteen massojen ja mittojen uudistuksesta haasteita tiestölle ja silloille Raskaan liikenteen kaluston enimmäismassojen ja mittojen korottaminen parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta. Asetus tuli voimaan , ja sen myötä ajoneuvoyhdistelmien enimmäismassa nousi 9-akselisella kalustolla 76 tonniin ja 8-akselisella 68 tonniin. Samalla ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousi 4,2 metristä 4,4 metriin. Useat tuhannet ajoneuvoyhdistelmät ovat ottaneet käyttöön suuremmat massat. Mitta- ja muutoksesta seuraa merkittävää lisärasitusta tiestölle ja silloille. Asetus edellyttää raskaimpien yhdistelmien perävaunuissa paripyöriä, mikä vähentää tierasitusta oleellisesti verrattuna yksittäispyöriin. Tiestön ja siltojen kunnon varmistaminen ja uusien massojen hyödyntäminen edellyttävät lisärahoitusta yleisten ja yksityisteiden sekä katujen kunnossapitoon. Vaadittavat kunnostustoimet ovat esimerkiksi siltojen vahvistamista (v siltaa), kulkuaukkojen korottamista ja tierakenteiden vahvistamista. Mitta- ja massauudistukseen liittyen hallitus on vuoden 2014 aikana osoittanut joitakin kymmeniä miljoonia euroja logistisesti kriittisimpien kohteiden kunnostukseen. Kohteiden määrittämisessä Liikennevirasto teki yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Viraston sivuilla on päivittyvä kartta ja taulukko painorajoitetuista silloista, joiden määrä nousi uudistuksen myötä merkittävästi. Mitta- ja massauudistuksen asetusmuutoksen kanssa samaan aikaan tuli mahdolliseksi hakea yli 76 tonnia ylittävälle HCT (High Capacity Transport) -kalustolle Trafilta kokeilulupia. Lupia on mahdollista saada vain tarkkaan määritellyille reiteille. Ennen luvan myöntämistä Trafi tekee arvion ehdotetun ajoneuvoyhdistelmän teknisistä ominaisuuksista, vakaudesta, turvallisuudesta ja soveltuvuudesta liikenteeseen. Kokeilureittien soveltuvuutta ehdotetuille ajoneuvoyhdistelmille arvioivat Liikennevirasto yhdessä ely-keskusten ja kuntien kanssa. Helmikuuhun 2015 mennessä Trafi on myöntänyt poikke-

12 12 (14) usluvan kolmelle ajoneuvoyhdistelmälle kokeilureiteillä eri puolella Suomea, ja arvioitavana on lisäksi yli kymmenen lupahakemusta. Rautateiden raakapuukuljetusjärjestelmän kehittäminen jatkuu Rautateiden uuden raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkajärjestelmän käyttöön ottamisella vuosina siirrytään kustannustehokkuutta ja vaunujen kiertoa olennaisesti parantaviin kokojunakuljetuksiin. Lisäksi raakapuun toimitusvarmuus paranee, sillä terminaalit toimivat samalla puunkorjuun kausivaihteluita tasaavina puskurivarastoina kelirikkoaikana, kun puuta on vaikea kuljettaa alemmalla tieverkolla. Samalla rautatiekuljetusten keskittyessä enemmän rataosille, joilla on paljon muitakin kuljetuksia, rataverkon käyttö tehostuu. Tavoitetilan verkoston kehittämisessä otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset kuten Äänekosken mahdollisen uuden biotuotelaitoksen vaikutukset kuljetuksiin sekä kuorma-autojen massojen ja mittojen korotukset, jotka täydentävät tiekuljetusten puolella tehokkaan rataverkon terminaalijärjestelmän käyttöä. Savukosken Soklin kaivoksen kuljetukset ovat merkittävimpiä lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia kaivoskuljetuksia, jotka on tarkoituksenmukaista hoitaa rautateitse (alkukuljetus kuormaautoilla). Mustavaaran kaivoksen ratayhteyden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kolarin Hannukaisen kaivoksen kuljetukset ovat tulevaisuudessa merkittäviä rautatiekuljetuksia, mikäli kaivos jossain vaiheessa avataan. Keskeiset välityskykyongelmat ovat jatkossakin Oulu Ylivieska yksiraiteisella rataosalla, jolla on nopeata henkilöliikennettä ja tavarakuljetuksia yli 5 milj. tonnia vuodessa. Välityskykyhaasteita on myös yksiraiteisella Luumäki - Imatra -välillä. Elinkeinoelämän asiakastutkimusten perusteella rataverkon ongelmakohteet ovat erityisesti ratapihat (toiminnallisuus, kunto ja kapasiteetti) sekä kapasiteetti (välityskyky) ja kustannustehokkuus. Kotkan Kotolahden ja Mussalon ratapihojen sekä Tampereen tuloratapihan kehittäminen tehostavat kuljetuksia. Vainikkalan, Oulun, Haminan ja Joensuun ratapihat vaativat toimiakseen keskeisten rakenteiden uudistamista. Kustannustehokkuutta edistää erityisesti Ylivieska Iisalmi, Siilinjärvi Ruokosuo rataosien sähköistys. Venäjän liikenteen odotettu kasvu muuttui laskusuunnaksi Eu:n Venäjälle asettamat talouspakotteet sekä talouden alamäki ovat vaikuttaneet voimakkaasti Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Henkilöliikenteen voimakas kasvu Venäjän rajalla on ainakin toistaiseksi pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Vuonna 2014 päärajanylityspaikoilla liikennemäärät vähenivät n. 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tammikuussa 2015 raskaan liikenteen määrä (kuukausitasolla) oli alhaisimmalla tasolla sitten tammikuun Edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna laskua oli n. 30 %. Metsäteollisuuden rakennemuutos jatkuu, investointisuunnitelmat laukaisevat toteutuessaan liikenneinfran ylläpito- ja kehittämistarpeita Metsäteollisuus on volyymiltään suurin tie- ja rautatiekuljetusasiakas. Toimialan kuljetusmäärien osuus tiekuljetuksista on lähes viidennes (noin 50 miljoonaa tonnia) ja rautatiekuljetuksista noin 55 %

13 13 (14) (20 milj. t). Metsäteollisuuden tuotantorakenne on muuttumassa: paperin tuotantomäärät ovat laskeneet vuoden 2007 yli 11 miljoonasta tonnista noin 40 % (7,65 milj. tonnia v. 2014). Kartongin tuotanto on ollut viime vuosina nousussa, ja kysynnän nousua tukee jatkossa etenkin verkkokaupan voimakas kasvu. Paperin ja kartongin vientimäärät ovat 2010-luvulla olleet 10 miljoonan tonnin luokkaa. Sellun tuotantomäärät nousivat vuosina , mutta vähenivät vuonna Sellun vienti on kuitenkin kasvanut v alkaen merkittävästi, samoin kuin sahatavaran tuotanto- ja vientimäärät. Perinteisen metsäteollisuuden, erityisesti paperin vientikuljetusmäärä jatkanee hidasta vähenemistä. Toisaalta Suomeen on suunnitteilla isoja investointeja (Äänekoski, Kymi ja Varkaus), jotka toteutuessaan lisäävät puuraaka-aineen käyttöä jopa 10 miljoonalla kuutiolla vuositasolla (kuljetusmääränä noin 8 miljoonaa tonnia). Hankkeiden tueksi tarvitaan liikenneifran ylläpito- ja kehittämistoimenpiteitä. Myös puuraaka-aineen lisääntyvän käytön energialaitosten polttoaineena on ennustettu nousevan, mikä lisää etenkin tie-, mahdollisesti myös rautatie- ja vesitiekuljetuksia riippuen lastikoosta. Eri puolilla Suomea on lisäksi valmiina 15 ja suunnitteilla 12 puupohjaista raaka-ainetta käyttävää biojalostamoa. Uusien laitosten käynnistyminen muutaman vuoden sisällä lisää kuljetuksia jonkin verran. Alemmalle tieverkolle tehtiin vuosina metsäteollisuuden tarpeisiin vastaavia erityispanostuksia, joilla keskeisiä pullonkauloja saatiin paikattua. Metsäteollisuuden kuljetuksissa haasteet liittyvät edelleen erityisesti lisääntyviin raakapuukuljetuksiin alemmalla tiestöllä sekä mahdollisuuteen hyödyntää mittojen ja massojen nosto. Tuotekuljetukset hyödyntävät pääväyliä, joilla tilanne on kohtalaisen hyvä. Rautateiden raakapuuterminaali- ja kuormauspaikkajärjestelmää kehitetään. Muiden toimialojen kuljetustarpeista (poimintoja muutoksista) Alemman tiestön keskeiset tavararyhmät metsäteollisuuden ja -talouden lisäksi on maatalous ja alkutuotanto. Maidon ja naudanlihan tuotantokeskittymiä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Keski- Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Viljaa ja muita viljelykasveja tuotetaan joka puolella Suomea, pl. sokerijuurikas, öljykasvit ja syysvehnä, jotka eivät menesty Pohjois-Suomessa Kainuusta ylöspäin. Sianlihan tuotantokeskittymiä ovat Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Broilerinlihan kasvatus on keskittynyt etenkin Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan, kananmunien Varsinais-Suomeen. Maatalouden ja alkutuotannon kuljetustarpeisiin heijastuvat maatilojen ja lypsykarjatilojen määrän väheneminen ja tilakoon kasvu. Esimerkiksi maidontuotanto on viime vuosina kasvanut etenkin Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa, mikä on johtanut irtomaiden keräilyn keskittymiseen ja lyhentänyt keräilyreittien pituutta. Vielä jokin vuosi sitten puolin Suomessa oli valmisteilla useita kaivoshankkeita, joiden odotettiin merkittävästi lisäävän kuljetustarpeita. Talvivaaran kaivoksen tulevaisuus on kuitenkin auki, ja osasta muitakin kaivoshankkeita on kannattavuusongelmien vuoksi luovuttu. Norjalainen kaivosyhtiö Yara on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Sokliin. Fosfaatti kirkastettaisiin Soklissa ja kuljetettaisiin jatkojalostettavaksi Norjaan Perämeren satamien kautta niin kuin vuonna 2011 valmistuneessa Liikenneviraston selvityksessä esitettiin. Helmikuussa 2015 aluepoliittinen ministerivaliokunta puolsi sitä,

14 14 (14) että valtio osallistuu Yara Suomi Oy:n esittämän auto-junakuljetusvaihtoehdon toteuttamiseen ja vastaa tarvittavien tieinvestointien toteuttamisesta. Lähteet Elinkeinoelämän asiakastutkimukset 2011 ja 2013, Linkki Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukset, Linkki Liikenteen tilastot PITO-työn taustamuistio Kuljetusten asiakastarpeet, Linkki Analyysien tausta ja toteutus Liikennevirastossa on päivitetty asiakastarveanalyysit matkojen ja kuljetusten osalta. Analyysien tavoitteena on tuottaa johdolle kokonaisnäkemys siitä, kuinka hyvin liikennejärjestelmä palvelee asiakkaiden tarpeita tällä hetkellä, ja mahdollisuuksien mukaan myös arvio tarpeiden kehityksestä lähivuosina. Analyysin tulokset on tarkoitettu hyödynnettäväksi ensisijaisesti strategiaa päivitettäessä ja keskeisiä toiminnan suunnittelun linjauksia määritettäessä. Ajantasaiset analyysit ovat käytettävissä vuoden ensimmäisessä johdon seminaarissa. Ensimmäiset vastaavat analyysit laadittiin vuonna Tämä päivitys pohjautuu käytettävissä olevaan tilasto-, tutkimus-, ja palautetietoon. Analyysien laadinnassa on hyödynnetty myös asiakasyhteistyöryhmien ja ELY-verkostojen asiantuntemusta. Työhön osallistuivat: - TOTO: Jarmo Joutsensaari, Tytti Viinikainen, Outi Nietola, Taneli Antikainen, Arja Aalto, Timo Välke - LITI: Marja Rosenberg, Kaisa-Elina Porras, Jarkko Toivola, Aki Mankki - VÄTO: Tuomas Toivonen, Pekka Rajala - Liikenteen asiakaspalvelukeskus: Sirkka Lahtinen, Katariina Korteoja ja asiakasneuvojat

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ? MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ? Tiet ja teollisuus seminaari, Jyväskylä 10.5.2017 Outi Nietola, Metsäteollisuus ry METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT JA TIESTÖN KÄYTTÖ SUOMESSA Kuljetukset

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen

Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? PERUSVÄYLÄNPITO 2013 2017 MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? Perusväylänpidon tarkoituksena on turvata kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Maanteiden, rautateiden ja

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Alan rahoitus, trendit ja volyymit Alan rahoitus, trendit ja volyymit Heikki Jämsä 17.3.2015 Heikki Jämsä, PANK menetelmäpäivä 7000000 ASFALTTITUOTANTO (TONNIA) YHTEENSÄ 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2014 ARVIO 2013

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Ohjelmien sisältö Korjausvelkaohjelmat 2016-2019 http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma (M ) Rahoitus on merkittävä, erityisesti v.2018 Budjetti

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista POS-ELYstä

Ajankohtaista POS-ELYstä Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot