Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen. Kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen. Kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen Kirjallisuuskatsaus Työterveyslaitos Helsinki 2007

2 Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen Kirjallisuuskatsaus Kalakoski Virpi Akila Ritva Haavisto Marja-Leena Hublin Christer Näsänen Risto Puttonen Sampsa Sallinen Mikael Müller Kiti Työterveyslaitos Aivot ja työ tutkimuskeskus Helsinki

3 2 Tiivistelmä Lennonjohtaminen on erittäin vaativa kognitiivinen tehtävä, jossa korostuu ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten merkitys. Tässä katsauksessa tarkastellaan aikaisemman tutkimustiedon pohjalta, miten ikä vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyky käsitellä tietoa ei välttämättä säily entisellä tasolla. Useimmat iän myötä tapahtuvat muutokset ovat lennonjohtotyön kannalta olennaisia. Useat näkökyvyn osa-alueet heikkenevät jonkin verran iän myötä, mikä aiheuttaa näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden alenemista sekä häikäistymisherkkyyden lisääntymistä. Iän myötä tapahtuu myös yleisluontoista kuulon heikkenemistä, mikä vaikeuttaa puheen ymmärtämistä. Selvää ikään liittyvää heikkenemistä tapahtuu lennonjohtotyön kannalta olennaisissa työmuistin ja toiminnanohjauksen prosesseissa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen: iän myötä kyky useiden tehtävien yhtäaikaiseen suorittamiseen, tehtävän vaihtamiseen ja tehtävien priorisointiin heikkenee. Erityisesti kaksi- ja kolmiulotteista tilaa ja paikkaa koskevissa visuospatiaalisissa muisti- ja päättelytehtävissä suoriutuminen näyttää heikkenevän merkitsevästi myös asiantuntijoilla. Oppimiskykykin heikkenee iän myötä, vaikka myös ikääntyneet hyötyvät harjoittelusta. Kokemus kompensoi jossain määrin ikävaikutuksia ja auttaa ylläpitämään kykyä suoriutua vaativimmissakin omaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys ovat kaiken ikäisillä yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn. Vuorotyö ja työskentely vireyden kannalta epäsuotuisaan aikaan heikentävät merkittävästi kognitiivista toimintakykyä. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu. Yksilölliset erot kestää univajetta ja yöllä työskentelyä ovat kuitenkin suuret. Stressi on yhteydessä tarkkaavaisuuden ja muistin toimintaan sekä työssä tapahtuviin virheisiin ja tapaturmiin. Työstressiin liittyvä uupumusoireilu on vanhemmilla lennonjohtajilla yleisempää kuin nuoremmilla ja myös itsearvioitu palautuminen työstä heikkenee iän myötä. Kognitiivisia toimintoja vähitellen heikentävät neurologiset sairaudet ovat väestössä harvinaisia alle 55- vuotiailla, mutta alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen. Sairauksien varhaistunnistaminen on erityisen tärkeätä vaativissa turvallisuuskriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden kohdalla. Lennonjohtajia koskevat tutkimustulokset ovat saman suuntaisia kuin muissa ikätutkimuksissa: kognitiivinen suorituskyky on vanhemmissa ikäryhmissä nuorempia heikompaa jo 45 ikävuodesta lähtien. Lennonjohtajien työkyvyn heikkenemisestä iän myötä ei ole selkeää näyttöä. Aikaisempia lennonjohtamista koskevia tutkimuksia on kuitenkin hyvin vähän ja niihin liittyy useita rajoituksia. Olemassa oleva tutkimus ei anna selvää vastausta siihen, miten lennonjohtajan työkyky kehittyy työuran loppupäässä. On myös huomattava, että lähes kaikissa tiedonkäsittelytehtävissä yksilöiden väliset suorituserot kasvavat iän myötä, joten yksinomaan iän perusteella ei voida arvioida luotettavasti kognitiivista suorituskykyä eikä työkykyä. Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Lisäksi olisi hyvä kehittää ikääntyvien työkyvyn arviointia työterveyshuollossa. Jatkotutkimuksia tulisi suunnata eläkeikää lähestyvien lennonjohtajien kognitiivisen suorituskyvyn arviointiin ja seurantaan.

4 3 Cognition and ageing in air traffic control Abstract Within the domain of air traffic control (ATC), cognitive abilities and limitations of human cognitive system are critical to job performance. The aim of this literature review is to investigate how chronological age affects the performance of demanding cognitive tasks. Age differences have been found in a variety of cognitive abilities that are critical to performance in ATC. Visual function declines to some extent with ageing. This results in reduced visual acuity and contrast sensitivity as well as increased glare sensitivity caused by increased stray light in the eye. Moreover, hearing and the ability to understand spoken information decline with age. Critical in ATC, working memory and executive functions are most affected by age, especially after 50 years of age. Age affects dual task performance and taskswitching. Performance level in visuospatial cognition and reasoning tasks declines also with experts. Likewise, learning ability declines with age, although practice enhances performance in all ages. However, a high level of expertise seems to compensate for age effects to some extent even when performing multiple tasks concurrently. Life situation, sleep, stress, and health influence cognitive performance at all ages. The importance of these factors is emphasized with ageing, however. Sleep deprivation related to shift work and working during normal sleeping hours has detrimental effects on cognitive abilities. It is important to notice, however, that inter-individual differences in response to sleep deprivation and night work are notable. Psychosocial stress affects attention and memory function and increases the rate of errors and accidents at work. Fatigue-related symptoms appear to be more frequent in older air traffic controllers, and self-assessed recovery from work shifts is also suggested to deteriorate. In epidemiological studies, the amount of neurological diseases is low before age 55, but increases significantly after 60 years of age. Early detection of these diseases is critical in high-demand jobs. Results on cognitive performance among air traffic control specialists are in line with the general findings of cognitive ageing research: several cognitive variables display age-related effects after 45 years of age. In contrast, there is no definitive support for the hypothesis that the work ability of controllers would decrease with age. However, there are few studies on cognitive ageing among ATC, and they involve several restrictions. More research is thus needed in order to better understand the development of work ability in ATC after 55 years of age. In addition, between-person and within-person variability in cognitive functioning increase with age. Therefore, chronological age is not a sufficient factor for estimations of cognitive performance and work ability. Visual and cognitive ergonomics and the ergonomics of working hours can be applied to compensate for age-related decline in cognitive performance. In the future, methods for assessing the work ability of ageing ATC workers should be developed by occupational health services. Future research is needed especially to investigate cognitive functions among ageing specialist with longitudinal studies.

5 4 Esipuhe Tämä katsaus on kirjoitettu Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa tilaustyönä, Finavian hallinto- ja henkilöstöosaston johtajan Erkki Pitkäsen toimeksiantona. Katsauksen lähtökohtana oli tarve lennonjohtajien eläkeiän nousun myötä selvittää ikääntymiseen liittyvän suorituskyvyn heikkenemisen merkitystä lennonjohtajien työssä. Katsauksen kirjoittamiseen on osallistunut laaja-alainen ryhmä Aivot ja työ tutkimuskeskuksessa toimivia psykologian ja lääketieteen asiantuntijoita, joiden erikoisalana ovat kognitiivisen ja havaintopsykologian, ilmailututkimuksen, työpsykologian, neuropsykologian, neurologian, työn psykofysiologian, unilääketieteen, vuorotyön, unen, stressin ja kuormittumisen kysymykset. Katsauksessa tarkastellaan lennonjohtotyötä vaativana turvallisuuskriittisenä tehtävänä. Lähtökohtana ovat lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset eli ne ihmisen tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset, jotka ovat keskeisiä lennonjohtajan työssä. Katsaus perustuu tieteellisiin tutkimusraportteihin, jotka koskevat iän vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn. Tarkastelemme iän merkitystä tilannetietoisuuden ylläpitämisen kannalta olennaisissa tiedonkäsittelyprosesseissa, joita ovat havaitseminen, huomion kohdentaminen, muisti ja ajattelu. Lisäksi käsittelemme asiantuntijuuden ja oppimisen ikäkysymyksiä. Katsauksessa käsitellään myös muita ikääntymiseen liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä lennonjohtajien kognitiivisen toimintakyvyn kannalta: sopeutumista vuorotyöhön, psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä ikään liittyviä sairauksia. Katsauksen osiot päättyvät lyhyisiin yhteenvetoihin. Lisäksi koko katsauksen keskeisin sisältö on esitetty tiiviisti luvussa viisi. Katsaus sisältää myös konkreettisia suosituksia ja viimeisessä luvussa tuodaan esiin tutkimuksen katvealueita ja aiheita, joihin kehittämistä ja tutkimusta tulisi jatkossa suunnata. Laajan kirjallisuuden lisäksi olemme tutustuneet kolmeen erityyppiseen lennonjohtoympäristöön ja lennonjohtotyön käytäntöihin, kiitos Helsinki-Vantaan ja Kruunu-

6 5 pyyn kenttien lennonjohdon ja Etelä-Suomen aluelennonjohdon esimiesten ja työntekijöiden. Tutustumiskäyntien järjestämisessä ja lennonjohtoa koskevien tutkimusraporttien hankkimisessa Finavian erityisasiantuntija Jouko Lääkkö on toiminut korvaamattomana apuna ja yhteyshenkilönä. Hänen lisäkseen hankkeen tapaamisissa ovat olleet Finaviasta mukana suunnittelemassa ja työtä kommentoimassa johtaja Erkki Pitkänen ja johdon erityisavustaja Mervi Utti. Työterveyslaitoksen apulaistutkija Terje Leivategija on ollut suurena apuna kirjallisuuden hankkimisessa ja katsauksen viimeistelyssä. Helsingissä Virpi Kalakoski tutkija, PsT, hankkeen vastuuhenkilö Ritva Akila johtava psykologi, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Marja-Leena Haavisto tutkija, PsL, ilmailupsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Christer Hublin erikoislääkäri, LT, unilääketieteen erityispätevyys (SLL), neurologian dosentti (HY) Risto Näsänen erikoistutkija, FT, kokeellisen psykologian dosentti (HY) Sampsa Puttonen erikoistutkija, FT Mikael Sallinen vanhempi tutkija, PsT, työn psykofysiologian dosentti (JY) Kiti Müller tutkimusprofessori, Aivot ja työ tutkimuskeskuksen johtaja, LT, neurologian dosentti (HY), neurokognitiivisen ergonomian dosentti (TKK)

7 6 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LENNONJOHTAJAN TYÖN KOGNITIIVISET VAATIMUKSET Tilannetietoisuuden ylläpitäminen Suunnitelmien kehittäminen ja päivittäminen ja konfliktien ratkaiseminen IKÄ JA KOGNITIIVINEN SUORIUTUMINEN LENNONJOHTOTYÖSSÄ Työmuistin rajoitukset ja kognitiivinen suorituskyky Prosessointi hidastuu iän myötä Työmuisti heikkenee iän myötä, tiedot ja taidot säilyvät Ikä ja havaintokyky Näkökyky ja ikääntyminen Kuulotiedon käsittely ja ikääntyminen Monitehtäväsuoritus ja ikä Iän yhteys kykyyn tehdä useita tehtäviä yhtäaikaa Ikä ja kyky koordinoida ja priorisoida vaihtuvia tehtäviä Iän yhteys monitehtäväsuoritukseen lennonjohtotyössä Ikä ja ajattelukyky Päätöksenteko, ongelmanratkaisu ja asiantuntijuus Visuospatiaalinen päättely ja asiantuntijuus Asiantuntijoiden ikääntyminen Työmuistin ja tarkkaavaisuuden rajoitusten kiertäminen Kompensoiko asiantuntemus ikävaikutuksia? Ikä ja uuden oppiminen Ikä ja oppimisen vaikeudet Millainen harjoittelu on tehokkainta? IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVIEN TERVEYDELLISTEN TEKIJÖIDEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN TOIMINTAKYKYYN Sopeutuminen vuorotyöhön Univaje ja kognitiivinen suoriutuminen Univaje, palautuminen ja ikä Vuorokaudenaika, kognitiivinen suoriutuminen ja ikä Vuorotyö, kognitiivinen suoriutuminen ja ikä... 51

8 Miten edistää ikääntyvän henkilön sopeutumista vuorotyöhön? Sopeutuminen työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin Työstressi ja toimintakyky Lennonjohtajien työn kuormittavuus ja hyvinvointi Työstä palautuminen ja työstressin hallinta Ikään liittyvät sairaudet Yleisimmät kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavat neurologiset sairaudet Muistioireilu - alkava aivosairaus vai muuta oireilua? Aivoverenkierron häiriöt Alzheimerin tauti ja otsalohkoalkuinen dementia Työterveyshuollon rooli ja käytännöt kognitiivisten toimintojen arvioinnissa Käytännön ehdotuksia KOGNITIIVINEN SUORITUSKYKY, IKÄ JA LENNONJOHTOTYÖ: KATSAUKSEN YHTEENVETO Ikä ja kognitiivisen suorituskyvyn muutokset Ikä, asiantuntemus ja oppiminen Kuormitustekijöihin sopeutuminen ja muistisairaudet Ikääntyneiden kognitiivisen suorituskyvyn yksilöllinen vaihtelu Ikään liittyvien tutkimustulosten soveltuvuus lennonjohtotyöhön Johtopäätökset SUOSITUKSIA JA TUTKIMUKSEN KATVEALUEITA Ergonomiaratkaisut ja ikääntymiseen liittyvät muutokset Työkyvyn arviointi ja ikääntyminen Tutkimuksen katvealueita...82

9 8 Keskeiset käsitteet kognitiivinen suorituskyky; kyky suoriutua tiedonkäsittelytehtävissä; esimerkiksi havainto-, tarkkaavaisuus-, muisti-, ajattelu- ja oppimiskyvyt. tehtäväanalyysi; menetelmä, jonka avulla työn tavoite- ja tehtävärakenteet sekä kognitiiviset vaatimukset voidaan purkaa näkyvään muotoon. tilannetietoisuus; ihmisen ymmärrys siitä, mitä tapahtuu dynaamisessa muuttuvassa tilanteessa. työmuisti; ihmisen lyhytkestoinen ja kapasiteetiltaan rajallinen muistijärjestelmä, jonka avulla tehtävän kannalta olennainen tieto säilyy aktiivisena tehtävän suorittamisen ajan. työmuistin eksekutiiviset eli kontrolliprosessit; työmuistin osajärjestelmä, jonka avulla ihminen ohjaa omaa toimintaansa tehtäväsuorituksessa; esimerkiksi työmuistin sisältöjen päivittäminen, huomion siirtäminen, tehtävän vaihto ja häiriötekijöiden huomioimatta jättäminen. visuo-spatiaalinen työmuisti; kaksi- ja kolmiulotteista tilaa ja paikkaa koskevaa tietoa käsittelevä työmuistin alajärjestelmä. joustava tiedonkäsittely; yleistermi, jolla tarkoitetaan aika- ja kapasiteettirajoitteisia tarkkaavaisuus- ja työmuistiprosesseja, joita tarvitaan meneillään olevan tehtävän suorittamisessa. säilömuisti; ihmisen muistijärjestelmä, joka varastoi pitkäaikaisesti kokemuksia sekä opittuja tietoja ja taitoja. kiteytynyt tiedonkäsittely; yleistermi, jolla tarkoitetaan säilömuistiin varastoitunutta osaamista; kokemuksen ja koulutuksen myötä lisääntyvä tietomäärä ja taidot.

10 9 1 Johdanto Ikääntymiseen liittyvien kysymysten huomioiminen on välttämätöntä nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä, erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä, joissa tulee pystyä arvioimaan luotettavasti ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Tässä katsauksessa tarkastellaan ikääntymistä ja lennonjohtotyötä. Lennonjohtajan työ on tyypillinen vaativa turvallisuuskriittinen työtehtävä (high-demand job), joka sisältää erityisiä työvaatimuksia. Erityisvaatimuksia ovat vastuu muiden turvallisuudesta ja kyky toimia tehtävässä, joka selvästi ylittää ihmisen perussuorituskyvyt ja vaatii erityisosaamista, koulutusta ja harjoittelua. Lennonjohtajan työhön liittyy myös monenlaisia fysiologisia, psyykkisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joita ei voi täysin poistaa ergonomian avulla. Työstä tekee erityisen haastavaa myös se, että turvallisuuden maksimoinnin ohella pyritään taloudellisuuteen ja minimoimaan ilmailuun liittyviä kustannuksia, eivätkä nämä tavoitteet ole aina keskenään ristiriidattomia. Lennonjohtajan vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus: se, että lentokoneet nousevat ja laskevat turvallisesti ja täsmällisesti. Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa ja uusia lennonjohtajia koulutetaan vuosittain Lennonjohtajan työ sisältää erilaisia lennonjohtoon, ilmaliikenteen neuvontaan, lentotiedotukseen ja hälytyspalveluihin liittyviä tehtäviä. Lennonjohtajalla on mahdollisuus erikoistua esim. lähi-, lähestymis- ja aluelennojohtajaksi tai he voivat hakeutua kouluttaja-, esimies- tai muihin erikoistehtäviin (http://www.finavia.fi/lennonjohtajantyonk). Lennonjohtotyössä korostuu ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten merkitys ja toisaalta kyky sopeutua työn muihin vaatimuksiin. Lennonjohtotyössä tarvittavia tiedonkäsittelytaitoja on selvitetty tehtäväanalyyseillä. Tiedonkäsittelyn eli kognitiiviset vaatimukset kuvaavat lennonjohtotyössä tarvittavien havainto-, tarkkaavaisuus-, muisti- ja ajatteluprosessien luonnetta. Nopeatempoinen työ vaatii hyvää kykyä ylläpitää ja käsitellä meneillään olevaa tehtävää sekä työstää ilmatilan-

11 10 nekuvaa työmuistissa. Monipuoliset tehtävät ja vaihtelevat työroolit edellyttävät lisäksi hyvin omaksuttuja säilömuistin tietoja ja taitoja. Lennonjohtajat ovat kognitiivisten kykyjen, työtaitojen ja koulutuksen suhteen erittäin valikoitunut ryhmä, joka pystyy suoriutumaan lennonjohtotyön poikkeuksellisen vaativasta tiedonkäsittelystä. Myös vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien kyvykkäiden ja koulutettujen työntekijöiden kognitiivinen suoriutuminen on altis monenlaisille häiriötekijöille. Yksi keskeinen suorituskykyyn vaikuttava tekijä on ikä. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyky käsitellä tietoa ei välttämättä säily entisellä tasolla ja suoriutuminen saattaa heikentyä. Myös monet muut tekijät kuin ikä vaikuttavat ihmisen tiedonkäsittelyn tehokkuuteen ja vaativissa tehtävissä suoriutumiseen. Esimerkiksi vuorotyö, univaje, kuormittavat tilanteet (kuten ruuhkat ja ennakoimattomat tapahtumat), sairaudet ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä suorituskykyyn. Nämä kuormitustekijät ovat keskeisiä myös lennonjohtajan työssä. Työtä tehdään vuoroissa ja useimmilla kentillä myös yöllä. Työkuorma vaihtelee ja luo erilaisia haasteita: hiljaisissa yövuoroissa tärkeintä on usein vireystilan ylläpito, kun taas ruuhkahuiput ja vaaratilanteet vaativat äärimmäistä keskittymistä, aikapaineessa työskentelyä, nopeaa tiedonkäsittelyä ja päätöksentekoa sekä kuormituksen sietoa. Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys ovat kaiken ikäisillä yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu: sopeutuminen vuorotyöhön ja kuormittaviin tilanteisiin alenee ja sairauksien ilmaantuminen lisääntyy iän myötä. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat omalta osaltaan ikääntyvän ihmisen kykyyn suoriutua vaativissa kognitiivisissa tehtävissä. Ikääntyminen vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen sekä suoraan että kuormitustekijöihin sopeutumisen kautta. Tämän katsauksen tavoitteena on arvioida aikaisemman tutkimustiedon pohjalta, miten ikä vaikuttaa lennonjohtotyön kannalta keskeisiin kognitiivisiin toimintoihin ja tehtäviin.

12 11 2 Lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Lennonjohtajan työstä suoriutumisessa tarvitaan useita kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn kykyjä. Näitä ovat kognitiiviset perustoiminnot, kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus eli huomion kohdistaminen, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. Lisäksi tarvitaan kielen ymmärtämisen toimintoja ja ajattelukykyjä, kuten päätöksentekoa, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Myös asiantuntijuuteen ja oppimiseen liittyvien kognitiivisten tekijöiden ymmärtäminen on olennaista lennonjohtotyötä tarkasteltaessa. Tieto lennonjohtajien työn kognitiivisista vaatimuksista perustuu useisiin laajoihin tehtäväanalyysitutkimuksiin, joita sekä Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen FAA (Federal Aviation Administration) että eurooppalainen EUROCONTROL (European Organisation for the Safety of Air Navigation) ovat teettäneet erityisesti lähestymisja lähilennonjohtajien tehtävistä. Tehtäväanalyysimenetelmän avulla lennonjohtotyön tavoite- ja tehtävärakenteet sekä kognitiiviset tiedonkäsittelyn prosessit, tietorakenteet, taidot ja strategiat on purettu näkyvään muotoon. Näitä tuloksia hyödynnetään lennonjohtajien koulutuksen kohdentamisessa ja opetusmenetelmien valinnoissa, valintakriteerien ja menetelmien suunnittelussa, suorituksen arvioinnissa ja uusien teknisten ratkaisujen sekä työnjaon optimoimisessa. Tehtävät voidaan jaotella eri tasoihin, jolloin ylimmällä tasolla on päätavoite ja sen saavuttamiseksi useita alatavoitteita ja tehtäviä, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Lennonjohtajan työstä tehtyjen analyysien tulokset ovat hyvin samanlaisia riippumatta työpisteestä tai maasta. Lähestymislennonjohtamisen päätavoite on johtaa turvallisesti ja luotettavasti ilmaliikennettä 1. Lennonjohtotornissa päätavoitteena on ilma-alusten laskeutumisten ja nousujen turvallinen ja taloudellinen ohjaaminen ja johtaminen 2. Lähestymis- ja lähilennonjohdon keskeiset tehtävät on esitetty taulukoissa 1a ja 1b.

13 12 Taulukko 1a. Lähestymislennonjohdon tärkeimmät tehtävät 1 Tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja päivittäminen Sektorin lennonjohtamissuunnitelman kehittäminen ja päivittäminen Ilma-alusten reitteihin liittyvien konfliktien ratkaiseminen Ilma-alusten reittien muuttaminen Saapuvan liikenteen hoitaminen Lähtevän liikenteen hoitaminen Ilma-aluksen vastaanottaminen sektoriin Ilma-aluksen luovuttaminen seuraavalle lennonjohtajalle/sektorille Tiedotuksien jakaminen Tiedottaminen vaaratilanteista Taulukko 1b. Lähilennonjohdon keskeisimmät tehtävät 2 Tilanteiden monitorointi ja arviointi eri tietolähteiden pohjalta Liikenteen hallinnan suunnittelu Liikenteen prioriteettien käsitteleminen mm. ratkaisemalla risteävien reittien tuomia konfliktitilanteita Avustaminen ja tiedon jakaminen mm. liuskojen avulla Kiitoratojen käyttämisen päivittäminen Tilanteista kommunikointi ja niiden koordinointi muiden lennonjohtajien kanssa 2.1 Tilannetietoisuuden ylläpitäminen Lennonjohtamisen tärkein kognitiivinen tehtävä on tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja päivittäminen: kaikki päätökset ja toiminta perustuvat sen hetkiseen tilannetietoisuuteen 1; 3-5. Tilannetietoisuudella tarkoitetaan, että ihmisellä on dynaamisessa muuttuvassa tilanteessa käsitys siitä mitä tapahtuu. Tilannetietoisuus edellyttää ympäristön elementtien, kuten ilma-aluksen paikan, korkeuden ja nopeuden havaitsemista, havaintojen tulkintaa ja niiden merkityksen ymmärtämistä sekä tilanteen

14 13 kehittymisen ennakointia ja arviointia 6. Kun tilannetietoisuus on ajan tasalla, ihminen ymmärtää tämänhetkisen tapahtuman luonteen sekä sen syyt ja seuraukset ja pystyy tekemään päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan nopeasti ja mielekkäästi. Kuvassa 1 on havainnollistettu lennonjohtajan työn kognitiivisia vaatimuksia ja tilannetietoisuuden kannalta keskeisiä kognitiivisia prosesseja. KUVA 1:Ihmisen tiedonkäsittelyn prosessit ja lennojohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Tilannetietoisuuden tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen professori Mica Endsley, kuvaa tilannetietoisuuden muodostumista kolmena eri vaiheena 6. Ensimmäinen vaihe on tilanteen kannalta olennaisten tietojen havaitseminen ja huomion kohdentaminen olennaisiin tekijöihin. Lennonjohtotyössä havaintotietoa saadaan useista eri lähteistä: tutkanäytöiltä, liuskoilta ja automaattisista tiedotusjärjestelmistä. Tietoa saadaan myös viesteinä lentäjiltä, muilta lennonjohtajilta ja muista lennonjohtokeskuksista, joten kielen välityksellä tapahtuva kommunikaatio

15 14 on yksi keskeinen tilannetietoisuuden muodostamisen lähteistä. Koska tiedon havaitseminen ja valikointi ovat tilannetietoisuuden syntymisen edellytys, on tärkeää tarkastella näkemiseen, kuulemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyviä kognitiivisia prosesseja, kun halutaan ymmärtää lennonjohtotyön kognitiivisia vaatimuksia. Olennaisten tekijöiden havaitseminen ja huomaaminen on välttämätön mutta ei riittävä edellytys. Toinen keskeinen tekijä on havaintojen tulkitseminen oikein 6. Havaintojen tulkitseminen koulutuksen ja kokemusten kautta kertyneiden tietojen ja tilanteiden avulla synnyttää ymmärryksen siitä, mitä on tapahtumassa. Ei esimerkiksi riitä, että havaitsee kaksi ilma-alusta, vaan täytyy osata tulkita tilanne hyödyntäen tietoa alusten erilaisista suoritusominaisuuksista, koska ne vaikuttavat porrastuksen tai lentovälin säilyttämiseen. Aiemmin opituilla tiedoilla ja taidoilla on siis keskeinen merkitys siinä, että olennainen tieto tulee huomioitua ja havainnot tulkitaan oikein. Asiantuntijuuteen ja oppimiseen liittyvien tekijöiden huomioiminen on olennaista tarkasteltaessa lennonjohtotyön kognitiivisia vaatimuksia. Kolmas taso tilannetietoisuuden muodostamisessa on kyky ennakoida tulevia tapahtumia ja tilanteita tehtyjen havaintojen ja niiden merkityksen ymmärtämisen perusteella 6. Koska työ tapahtuu dynaamisessa eli jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, tilanteiden ennakointi ja ennustaminen on yksi tärkeimmistä lennonjohtajan taidoista 7. Tämä taito perustuu päätöksenteon ja ongelmanratkaisun prosesseihin. 2.2 Suunnitelmien kehittäminen ja päivittäminen ja konfliktien ratkaiseminen Tilannetietoisuuden ylläpitämisen ja päivittämisen rinnalla lennonjohtamisen toinen 1; 3; keskeinen tehtävä on kehittää ja päivittää sektorin lennonjohtamissuunnitelmaa 5. Lennonjohtaja joutuu tekemään ja päivittämään mielessään jatkuvasti sekä minuutin kestoista pitkän ajan suunnitelmaa että 1-5 minuutin pituista lyhyen aikavälin suunnitelmaa. Uudet tapahtumat, muutokset ilma-alusten sijainneissa ja muutokset tapahtumissa (esimerkiksi viivästymiset) sekä hätätilanteet ja olosuhteiden muutokset vaativat päivittämään mielessä sekä tilannetietoisuutta että suunnitelmia.

16 15 1; 4; Lennonjohtajien työssä tulee myös ratkaista ilmaliikenteeseen liittyviä konflikteja 7-9. Konflikteilla tarkoitetaan mahdollisia ilma-alusten risteäviä lentoratoja ja kohtaamisvaaraa ilmatilassa. Konfliktien ratkaisemiseksi lennonjohtajan tulee arvioida ilma-alusten liikkeitä huomioimalla niiden nopeuksia, alusten erilaisia suoritusarvoja, lentotasoa (lasku, nousu, vaakalento), lentoratoja sekä sivuttaista ja pystysuuntaista etäisyyttä. Lennonjohtajien tulee arvioida mahdollisia konflikteja riittävän ajoissa ja käyttää erilaisia porrastus- ja muita menetelmiä niiden välttämiseksi. Konfliktien ratkaiseminen on kognitiivisesti erittäin vaativaa ja kuormittaa työmuistia Tilannetietoisuus ja ilmatilannetta koskeva suunnittelu, konfliktien ratkaisu, päätöksenteko ja toiminta edellyttävät useita kognitiivisia kykyjä 7. Havaitsemiseen ja työmuistin toimintaan liittyvien kognitiivisten kykyjen lisäksi lennonjohtaja tarvitsee ajattelutaitoja, asiantuntijuutta ja oppimista. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan, miten ikä vaikuttaa näihin lennonjohtotyön kannalta keskeisiin kognitiivisiin kykyihin ja taitoihin ja tiedonkäsittelyn osatekijöihin. Yhteenveto: Lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Lennonjohtaminen on erittäin vaativa kognitiivinen tehtävä, joka edellyttää useita tiedonkäsittelyn kykyjä. Lennonjohtaminen vaatii tilannetietoisuuden ylläpitämistä ja päivittämistä työmuistissa, mielessä olevan johtamissuunnitelman muodostamista ja päivittämistä sekä ilma-alusten lentoratoihin liittyvien konfliktien ratkaisemista ja alusten prioriteettien asettamista. Näiden tehtävien suorittaminen vaatii useiden kognitiivisten prosessien yhteistoimintaa. Näin ollen tarkasteltaessa lennonjohtotyötä ja ikääntymistä tulee ottaa huomioon havaitsemiseen, tarkaavaisuuteen, työmuistiin, asiantuntijuuteen, oppimiseen, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun liittyvät ikätekijät.

17 16 3 Ikä ja kognitiivinen suoriutuminen lennonjohtotyössä Tässä luvussa käsitellään lennonjohtotyön kannalta keskeisimpiin kognitiivisiin prosesseihin liittyviä ikämuutoksia. Tutkimustulokset perustuvat useimmiten eri ikäryhmien vertailuun ja seurantatutkimuksia on verrattain vähän. Erityisesti lennonjohtoa ja ilmailualaa koskevia ikätutkimuksia on julkaistu vain muutamia. Yleisesti ottaen iän vaikutus on suurempi tutkimuksissa, joissa on verrattu eri-ikäisiä ryhmiä toisiinsa kuin tutkimuksissa, joissa on seurattu samojen henkilöiden suoritustason muutosta iän karttuessa 10. Ilmiö johtuu siitä, että eri ryhmiä verrattaessa kyse ei ole koskaan yksinomaan ikäeroista, vaan myös muun muassa koulutukseen, kykyrakenteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat väistämättä erilaisia eri ihmisillä. Tarkasteltaessa asiantuntijoiden ikääntymistä on huomattava, että tällaiset ryhmät ovat valikoituneet ammattiin kykyjen, koulutuksen valintakriteereiden ja soveltuvuusvaatimusten perusteella. Seuraavassa esiteltävien tulosten yleistettävyyttä pohdittaessa tulee myös huomata, että tutkimukset perustuvat usein pieniin koehenkilöryhmiin, jotka eivät välttämättä edusta koko väestöä tai ryhmää, jonka suoriutumisesta halutaan tietoa. Esimerkiksi yleiset ikään liittyvät tutkimukset antavat vain suuntaa-antavan kuvan valikoituneen asiantuntijaryhmän kuten lennonjohtajien suoritustason muutoksista iän myötä. Lisäksi tutkimusvälineet ja tehtävät vaihtelevat eri tutkimuksissa, eikä kaikissa tutkimuksissa ole raportoitu yksilöllisten erojen pysyvyyttä, mikä tekee eri tutkimusten vertailusta vaikeaa 10. Aikaisemmissa ikätutkimuksissa ei ole myöskään juuri tarkasteltu sukupuolieroja iän myötä tapahtuvissa kognitiivisissa muutoksissa, joten tätä kysymystä ei ole mahdollista systemaattisesti tarkastella tässä katsauksessa. 3.1 Työmuistin rajoitukset ja kognitiivinen suorituskyky Ihminen ylläpitää tilannetietoisuutta työmuistissa. Työmuisti on järjestelmä, jossa säilytetään ja työstetään meneillään olevassa tehtävässä tarvittavaa tietoa. Lennonjohtamisessa on olennaista kerrata ja työstää kielellistä tietoa sekä spatiaalista eli tilaa ja paikkaa koskevaa tietoa. Radiopuhelimen kautta kuultua tietoa sekä liuskoista ja näytöiltä luettua tietoa kerrataan kielellisessä työmuistissa. Tila- ja paik-

18 17 katietoa, kuten tilannekuvaa kolmiulotteisesta ilmatilasta käsitellään spatiaalisessa työmuistissa. Myös tutkanäytöllä kaksiulotteisesti esitetyn tiedon kääntäminen mielessä kolmiulotteiseksi tilannekuvaksi ja digitaalisen korkeustiedon käsitteleminen mielikuvien avulla kuormittaa työmuistia. Kaiken ikäisten ihmisen työmuistiin liittyy useita rajoituksia, joiden vuoksi se muodostaa pullonkaulan ihmisen toiminnalle vaativissa kognitiivisissa tehtävissä, myös lennonjohtotyössä. Työmuistin rajoitukset tulevat esiin silloin, kun kaikki tarvittava tieto ei ole näkyvillä, vaan joudutaan toimimaan muistin varassa ja ylläpitämään tietoa mielessä. Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3-4 tietoyksikköä ja jos huomio kohdennetaan pois tietystä tehtävästä, siihen liittyvä tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa. Kielellisen ja tila-paikka -tiedon ylläpito työmuistissa on hyvin herkkää häiriintymään ja erityisesti spatiaalinen työmuisti häiriintyy herkästi. Työmuistin rajoituksista johtuen tehtävän keskeytykset, tehtävään liittymätön puhe ja muut äkilliset äänet sekä huomion kaappaava liike ja valonvälähdykset kuormittavat työmuistia ja heikentävät tilannetietoisuutta. Työmuisti kuormittuu erityisesti työssä, jossa jatkuvasti vaihdetaan tehtävästä toiseen tai tehdään useita tehtäviä yhtäaikaisesti. Lennonjohtotyö onkin kognitiivisesti erittäin kuormittavaa: ilmatilanteet muuttuvat jatkuvasti ja tehtävästä toiseen vaihtaminen usein, nopeasti ja optimaalisella hetkellä on olennaista sujuvassa lentoliikennevirran johtamisessa 4. Lennonjohtaminen on luonteeltaan monitehtävä, joka vaatii työmuistin eksekutiivisia eli kontrolliprosesseja. Työmuistin kontrolliprosesseja on useita ja ne kaikki ovat tärkeitä lennonjohtotyössä 11. Tilannetietoisuuden ylläpitäminen vaatii paljon ihmisen tiedonkäsittelyltä: työmuistin sisältöjen päivittämistä ja tiedon siirtämistä työmuistissa tarkkaavaisuuden keskiöön ja pois sieltä. Työmuistiprosessien avulla myös ohjataan tehtävänvaihtoa (task switching) ja tehtävien järjestystä, kun suoritetaan vaihdellen kahta tai useampaa tehtävää. Myös kyky inhibitoriseen kontrolloimiseen eli kyky jättää huomioimatta häiriötekijöitä on tärkeää. Lennonjohtotyö siis kuormittaa työmuistia useiden mekanismien kautta, joita ihminen itse ei pysty huomaamaan ja tiedostamaan.

19 Prosessointi hidastuu iän myötä Lennonjohtamistyötä tehdään dynaamisessa ympäristössä ja usein aikapaineessa. Työssä tarvitaan nopeaa tiedonkäsittelyä ja reagointia sekä kykyä toimia luotettavasti muuttuvissa tilanteissa. Kognitiivisten prosessien tutkimuksissa tiedonkäsittelyn nopeutta mitataan reaktioajalla, mikä on keskeinen kognitiivisen toimintatason mitta. Reaktionopeus kuvaa paitsi suorituskykyä myös keskushermoston toimintaa 10. Reaktionopeus korreloi vahvasti myös vaativissa tehtävissä suoriutumisen kanssa. Lennonjohtotyössä reaktionopeudella voi olla merkitystä erityisesti niissä tilanteissa, joissa tulee toimia nopeasti ja aikapaineessa. Sekä laajat ikäryhmävertailututkimukset että seurantatutkimukset osoittavat tiedonkäsittelynopeuden hidastuvan iän myötä 10. Yleinen hidastumisvaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että noin 60-vuotiaalla kuluu samaan reaktiotehtävään lähes kaksinkertainen aika verrattuna noin 30-vuotiaaseen. Ikään liittyvän prosessointinopeuden hidastumisen on esitetty olevan keskeisin taustatekijä ikään liittyvissä kognitiivisen suoritustason muutoksissa 12. Ikään liittyvä hidastuminen tulee esiin kaikissa tehtävissä, joissa mitataan suoritusnopeutta tai reaktioaikoja. Yksinkertainen reaktioaika kuvaa, kuinka nopeasti henkilö reagoi yksittäiseen ärsykkeeseen. Eri ikäryhmien vertailussa yksinkertaiset reaktioajat eivät käytännössä muutu ikävälillä Ikävuosien jälkeen tapahtuu tilastollisesti merkitsevää hidastumista (kun tutkittu 75 ikävuoteen saakka). Pitkittäistutkimuksessa yksinkertaiset reaktioajat nopeutuvat noin 34 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen havaitaan hidastumista 10. Yksinkertaisia reaktioaikatehtäviä vaativampia ovat valintareaktioaikatehtävät: niissä esitetään useita ärsykkeitä, joihin jokaiseen tulee vastata eri tavalla, esimerkiksi painaa tiettyä nappulaa tietyn ärsykkeen kohdalla. Tällaisissa tehtävissä ikäryhmävertailuissa näkyy hidastumista noin 35 ikävuodesta lähtien ja seurantatutkimuksessa stabiilisuutta ikävuosiin saakka, jonka jälkeen suoritusnopeus hidastuu. Lisäksi ikäryhmävertailussa 36- ja yli 56-vuotiaiden suoritustasoissa ero on suurempi kuin 16- ja 36-vuotiaiden tasossa. Kahdeksan vuoden seurantatutkimuk-

20 19 sessa hidastumista todettiin vain ryhmässä, jossa oltiin tutkimuksen alkaessa keskimäärin 56-vuotiaita ja sen päättyessä keskimäärin 64-vuotiaita, mutta nuoremmissa ikäryhmissä suoriutuminen ei hidastunut. Tutkimukset osoittavat myös, että vaativissa valintareaktiotehtävissä tapahtuu iän myötä enemmän hidastumista kuin yksinkertaisissa reaktiotehtävissä. Useissa tutkimuksissa tulee esiin myös sukupuoliero: miehet ovat hiukan naisia nopeampia reaktioaikatehtävissä 10. Yhteenvetona voidaan todeta, että reaktionopeus alkaa hidastua jo ennen 55 ikävuotta, minkä jälkeen näkyy merkittävää tai kiihtyvää hidastumista. Ikäryhmävertailussa on myös osoitettu, että yksilöiden väliset suorituserot kasvavat iän myötä ja yksilön suoritusten vaihtelevuus kasvaa erityisesti ikävuosina Se, että ikääntyvän suoritus ei ole yhtä tasaista kuin nuorempana vaan vaihtelee enemmän, on tärkeä huomioida erityisesti turvallisuuskriittisissä tehtävissä: keskimääräinen suoritustaso ei välttämättä kerro luotettavasti työkyvystä, vaan yksilön sisäinen vaihtelu reaktioajoissa kuvaa paremmin suorituksen luotettavuutta Työmuisti heikkenee iän myötä, tiedot ja taidot säilyvät Ikääntyessä suoritustaso laskee ennen kaikkea tehtävissä, joissa tulee ylläpitää ja käsitellä tehokkaasti meneillään olevassa tehtävässä tarvittavaa tietoa (niin kutsutu joustavan tiedonkäsittelyn, fluid cognition, tehtävät). Tällaiset tehtävät vaativat tarkkaavaisuutta ja työmuistia sekä kielellistä ja visuospatiaalista lyhytkestoista muistamista 17. Nämä kognitiiviset prosessit ovat keskeisiä lennonjohtotyössä, jossa tilannetietoisuuden ylläpito, suunnittelu ja konfliktien ratkaiseminen edellyttävät tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Tarkkaavaisuuteen liittyvät ikämuutokset heikentävät kykyä valikoida tietoa havaintomaailmasta ja kohdentaa huomiota tiettyihin tekijöihin 18. Iän myötä heikkenevä työmuistin kapasiteetti pienentää mentaalista työtilaa, eli sitä kuinka paljon ihminen pystyy ylläpitämään ja muokkaamaan mielessään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa 18. Tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat voivat johtaa siihen, että olennaista tietoa jää huomaamatta. Mentaalisen työtilan kaventuminen näkyy muun muassa tapahtumien muistamisen, päättelemisen ja visuospatiaalisten

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä 10.11.2015. Teemu Paajanen johtava psykologi Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä 10.11.2015. Teemu Paajanen johtava psykologi Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä johtava psykologi Työterveyslaitos SAK Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava 2015 1 Esityksen aihepiiriä Kuinka töissä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Ilmatilan hahmottaminen

Ilmatilan hahmottaminen Ilmatilan hahmottaminen LENTOTURVALLISUUSSEMINAARI 19.1.2013 Matti Sorsa Pilot Select Oy Ilmatilaloukkaus miksi? Tietämättömyyttä Huolimattomuutta Välinpitämättömyyttä Koulutuskysymys? Vai jotain aivan

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Aivot ja työhyvinvointi

Aivot ja työhyvinvointi Työhyvinvointi-ilta Tampere 17.3.2010 Aivot ja työhyvinvointi Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Etera Share of GDP Three phases of development of economic structures each with special type of enterprises

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana

Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana Fiksusti verkossa: Opettaja nettilukemisen tukijana Carita Kiili Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Kuva: Susanna Andersson Internetlukemisen prosessimalli (muokattu Eagleton & Dobler 2007,78)

Lisätiedot

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti

Lisätiedot