Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen. Kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen. Kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen Kirjallisuuskatsaus Työterveyslaitos Helsinki 2007

2 Lennonjohtajan työ ja ikääntyminen Kirjallisuuskatsaus Kalakoski Virpi Akila Ritva Haavisto Marja-Leena Hublin Christer Näsänen Risto Puttonen Sampsa Sallinen Mikael Müller Kiti Työterveyslaitos Aivot ja työ tutkimuskeskus Helsinki

3 2 Tiivistelmä Lennonjohtaminen on erittäin vaativa kognitiivinen tehtävä, jossa korostuu ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten merkitys. Tässä katsauksessa tarkastellaan aikaisemman tutkimustiedon pohjalta, miten ikä vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyky käsitellä tietoa ei välttämättä säily entisellä tasolla. Useimmat iän myötä tapahtuvat muutokset ovat lennonjohtotyön kannalta olennaisia. Useat näkökyvyn osa-alueet heikkenevät jonkin verran iän myötä, mikä aiheuttaa näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden alenemista sekä häikäistymisherkkyyden lisääntymistä. Iän myötä tapahtuu myös yleisluontoista kuulon heikkenemistä, mikä vaikeuttaa puheen ymmärtämistä. Selvää ikään liittyvää heikkenemistä tapahtuu lennonjohtotyön kannalta olennaisissa työmuistin ja toiminnanohjauksen prosesseissa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen: iän myötä kyky useiden tehtävien yhtäaikaiseen suorittamiseen, tehtävän vaihtamiseen ja tehtävien priorisointiin heikkenee. Erityisesti kaksi- ja kolmiulotteista tilaa ja paikkaa koskevissa visuospatiaalisissa muisti- ja päättelytehtävissä suoriutuminen näyttää heikkenevän merkitsevästi myös asiantuntijoilla. Oppimiskykykin heikkenee iän myötä, vaikka myös ikääntyneet hyötyvät harjoittelusta. Kokemus kompensoi jossain määrin ikävaikutuksia ja auttaa ylläpitämään kykyä suoriutua vaativimmissakin omaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys ovat kaiken ikäisillä yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn. Vuorotyö ja työskentely vireyden kannalta epäsuotuisaan aikaan heikentävät merkittävästi kognitiivista toimintakykyä. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu. Yksilölliset erot kestää univajetta ja yöllä työskentelyä ovat kuitenkin suuret. Stressi on yhteydessä tarkkaavaisuuden ja muistin toimintaan sekä työssä tapahtuviin virheisiin ja tapaturmiin. Työstressiin liittyvä uupumusoireilu on vanhemmilla lennonjohtajilla yleisempää kuin nuoremmilla ja myös itsearvioitu palautuminen työstä heikkenee iän myötä. Kognitiivisia toimintoja vähitellen heikentävät neurologiset sairaudet ovat väestössä harvinaisia alle 55- vuotiailla, mutta alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen. Sairauksien varhaistunnistaminen on erityisen tärkeätä vaativissa turvallisuuskriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden kohdalla. Lennonjohtajia koskevat tutkimustulokset ovat saman suuntaisia kuin muissa ikätutkimuksissa: kognitiivinen suorituskyky on vanhemmissa ikäryhmissä nuorempia heikompaa jo 45 ikävuodesta lähtien. Lennonjohtajien työkyvyn heikkenemisestä iän myötä ei ole selkeää näyttöä. Aikaisempia lennonjohtamista koskevia tutkimuksia on kuitenkin hyvin vähän ja niihin liittyy useita rajoituksia. Olemassa oleva tutkimus ei anna selvää vastausta siihen, miten lennonjohtajan työkyky kehittyy työuran loppupäässä. On myös huomattava, että lähes kaikissa tiedonkäsittelytehtävissä yksilöiden väliset suorituserot kasvavat iän myötä, joten yksinomaan iän perusteella ei voida arvioida luotettavasti kognitiivista suorituskykyä eikä työkykyä. Ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Lisäksi olisi hyvä kehittää ikääntyvien työkyvyn arviointia työterveyshuollossa. Jatkotutkimuksia tulisi suunnata eläkeikää lähestyvien lennonjohtajien kognitiivisen suorituskyvyn arviointiin ja seurantaan.

4 3 Cognition and ageing in air traffic control Abstract Within the domain of air traffic control (ATC), cognitive abilities and limitations of human cognitive system are critical to job performance. The aim of this literature review is to investigate how chronological age affects the performance of demanding cognitive tasks. Age differences have been found in a variety of cognitive abilities that are critical to performance in ATC. Visual function declines to some extent with ageing. This results in reduced visual acuity and contrast sensitivity as well as increased glare sensitivity caused by increased stray light in the eye. Moreover, hearing and the ability to understand spoken information decline with age. Critical in ATC, working memory and executive functions are most affected by age, especially after 50 years of age. Age affects dual task performance and taskswitching. Performance level in visuospatial cognition and reasoning tasks declines also with experts. Likewise, learning ability declines with age, although practice enhances performance in all ages. However, a high level of expertise seems to compensate for age effects to some extent even when performing multiple tasks concurrently. Life situation, sleep, stress, and health influence cognitive performance at all ages. The importance of these factors is emphasized with ageing, however. Sleep deprivation related to shift work and working during normal sleeping hours has detrimental effects on cognitive abilities. It is important to notice, however, that inter-individual differences in response to sleep deprivation and night work are notable. Psychosocial stress affects attention and memory function and increases the rate of errors and accidents at work. Fatigue-related symptoms appear to be more frequent in older air traffic controllers, and self-assessed recovery from work shifts is also suggested to deteriorate. In epidemiological studies, the amount of neurological diseases is low before age 55, but increases significantly after 60 years of age. Early detection of these diseases is critical in high-demand jobs. Results on cognitive performance among air traffic control specialists are in line with the general findings of cognitive ageing research: several cognitive variables display age-related effects after 45 years of age. In contrast, there is no definitive support for the hypothesis that the work ability of controllers would decrease with age. However, there are few studies on cognitive ageing among ATC, and they involve several restrictions. More research is thus needed in order to better understand the development of work ability in ATC after 55 years of age. In addition, between-person and within-person variability in cognitive functioning increase with age. Therefore, chronological age is not a sufficient factor for estimations of cognitive performance and work ability. Visual and cognitive ergonomics and the ergonomics of working hours can be applied to compensate for age-related decline in cognitive performance. In the future, methods for assessing the work ability of ageing ATC workers should be developed by occupational health services. Future research is needed especially to investigate cognitive functions among ageing specialist with longitudinal studies.

5 4 Esipuhe Tämä katsaus on kirjoitettu Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa tilaustyönä, Finavian hallinto- ja henkilöstöosaston johtajan Erkki Pitkäsen toimeksiantona. Katsauksen lähtökohtana oli tarve lennonjohtajien eläkeiän nousun myötä selvittää ikääntymiseen liittyvän suorituskyvyn heikkenemisen merkitystä lennonjohtajien työssä. Katsauksen kirjoittamiseen on osallistunut laaja-alainen ryhmä Aivot ja työ tutkimuskeskuksessa toimivia psykologian ja lääketieteen asiantuntijoita, joiden erikoisalana ovat kognitiivisen ja havaintopsykologian, ilmailututkimuksen, työpsykologian, neuropsykologian, neurologian, työn psykofysiologian, unilääketieteen, vuorotyön, unen, stressin ja kuormittumisen kysymykset. Katsauksessa tarkastellaan lennonjohtotyötä vaativana turvallisuuskriittisenä tehtävänä. Lähtökohtana ovat lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset eli ne ihmisen tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset, jotka ovat keskeisiä lennonjohtajan työssä. Katsaus perustuu tieteellisiin tutkimusraportteihin, jotka koskevat iän vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn. Tarkastelemme iän merkitystä tilannetietoisuuden ylläpitämisen kannalta olennaisissa tiedonkäsittelyprosesseissa, joita ovat havaitseminen, huomion kohdentaminen, muisti ja ajattelu. Lisäksi käsittelemme asiantuntijuuden ja oppimisen ikäkysymyksiä. Katsauksessa käsitellään myös muita ikääntymiseen liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä lennonjohtajien kognitiivisen toimintakyvyn kannalta: sopeutumista vuorotyöhön, psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä ikään liittyviä sairauksia. Katsauksen osiot päättyvät lyhyisiin yhteenvetoihin. Lisäksi koko katsauksen keskeisin sisältö on esitetty tiiviisti luvussa viisi. Katsaus sisältää myös konkreettisia suosituksia ja viimeisessä luvussa tuodaan esiin tutkimuksen katvealueita ja aiheita, joihin kehittämistä ja tutkimusta tulisi jatkossa suunnata. Laajan kirjallisuuden lisäksi olemme tutustuneet kolmeen erityyppiseen lennonjohtoympäristöön ja lennonjohtotyön käytäntöihin, kiitos Helsinki-Vantaan ja Kruunu-

6 5 pyyn kenttien lennonjohdon ja Etelä-Suomen aluelennonjohdon esimiesten ja työntekijöiden. Tutustumiskäyntien järjestämisessä ja lennonjohtoa koskevien tutkimusraporttien hankkimisessa Finavian erityisasiantuntija Jouko Lääkkö on toiminut korvaamattomana apuna ja yhteyshenkilönä. Hänen lisäkseen hankkeen tapaamisissa ovat olleet Finaviasta mukana suunnittelemassa ja työtä kommentoimassa johtaja Erkki Pitkänen ja johdon erityisavustaja Mervi Utti. Työterveyslaitoksen apulaistutkija Terje Leivategija on ollut suurena apuna kirjallisuuden hankkimisessa ja katsauksen viimeistelyssä. Helsingissä Virpi Kalakoski tutkija, PsT, hankkeen vastuuhenkilö Ritva Akila johtava psykologi, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Marja-Leena Haavisto tutkija, PsL, ilmailupsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Christer Hublin erikoislääkäri, LT, unilääketieteen erityispätevyys (SLL), neurologian dosentti (HY) Risto Näsänen erikoistutkija, FT, kokeellisen psykologian dosentti (HY) Sampsa Puttonen erikoistutkija, FT Mikael Sallinen vanhempi tutkija, PsT, työn psykofysiologian dosentti (JY) Kiti Müller tutkimusprofessori, Aivot ja työ tutkimuskeskuksen johtaja, LT, neurologian dosentti (HY), neurokognitiivisen ergonomian dosentti (TKK)

7 6 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LENNONJOHTAJAN TYÖN KOGNITIIVISET VAATIMUKSET Tilannetietoisuuden ylläpitäminen Suunnitelmien kehittäminen ja päivittäminen ja konfliktien ratkaiseminen IKÄ JA KOGNITIIVINEN SUORIUTUMINEN LENNONJOHTOTYÖSSÄ Työmuistin rajoitukset ja kognitiivinen suorituskyky Prosessointi hidastuu iän myötä Työmuisti heikkenee iän myötä, tiedot ja taidot säilyvät Ikä ja havaintokyky Näkökyky ja ikääntyminen Kuulotiedon käsittely ja ikääntyminen Monitehtäväsuoritus ja ikä Iän yhteys kykyyn tehdä useita tehtäviä yhtäaikaa Ikä ja kyky koordinoida ja priorisoida vaihtuvia tehtäviä Iän yhteys monitehtäväsuoritukseen lennonjohtotyössä Ikä ja ajattelukyky Päätöksenteko, ongelmanratkaisu ja asiantuntijuus Visuospatiaalinen päättely ja asiantuntijuus Asiantuntijoiden ikääntyminen Työmuistin ja tarkkaavaisuuden rajoitusten kiertäminen Kompensoiko asiantuntemus ikävaikutuksia? Ikä ja uuden oppiminen Ikä ja oppimisen vaikeudet Millainen harjoittelu on tehokkainta? IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVIEN TERVEYDELLISTEN TEKIJÖIDEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN TOIMINTAKYKYYN Sopeutuminen vuorotyöhön Univaje ja kognitiivinen suoriutuminen Univaje, palautuminen ja ikä Vuorokaudenaika, kognitiivinen suoriutuminen ja ikä Vuorotyö, kognitiivinen suoriutuminen ja ikä... 51

8 Miten edistää ikääntyvän henkilön sopeutumista vuorotyöhön? Sopeutuminen työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin Työstressi ja toimintakyky Lennonjohtajien työn kuormittavuus ja hyvinvointi Työstä palautuminen ja työstressin hallinta Ikään liittyvät sairaudet Yleisimmät kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavat neurologiset sairaudet Muistioireilu - alkava aivosairaus vai muuta oireilua? Aivoverenkierron häiriöt Alzheimerin tauti ja otsalohkoalkuinen dementia Työterveyshuollon rooli ja käytännöt kognitiivisten toimintojen arvioinnissa Käytännön ehdotuksia KOGNITIIVINEN SUORITUSKYKY, IKÄ JA LENNONJOHTOTYÖ: KATSAUKSEN YHTEENVETO Ikä ja kognitiivisen suorituskyvyn muutokset Ikä, asiantuntemus ja oppiminen Kuormitustekijöihin sopeutuminen ja muistisairaudet Ikääntyneiden kognitiivisen suorituskyvyn yksilöllinen vaihtelu Ikään liittyvien tutkimustulosten soveltuvuus lennonjohtotyöhön Johtopäätökset SUOSITUKSIA JA TUTKIMUKSEN KATVEALUEITA Ergonomiaratkaisut ja ikääntymiseen liittyvät muutokset Työkyvyn arviointi ja ikääntyminen Tutkimuksen katvealueita...82

9 8 Keskeiset käsitteet kognitiivinen suorituskyky; kyky suoriutua tiedonkäsittelytehtävissä; esimerkiksi havainto-, tarkkaavaisuus-, muisti-, ajattelu- ja oppimiskyvyt. tehtäväanalyysi; menetelmä, jonka avulla työn tavoite- ja tehtävärakenteet sekä kognitiiviset vaatimukset voidaan purkaa näkyvään muotoon. tilannetietoisuus; ihmisen ymmärrys siitä, mitä tapahtuu dynaamisessa muuttuvassa tilanteessa. työmuisti; ihmisen lyhytkestoinen ja kapasiteetiltaan rajallinen muistijärjestelmä, jonka avulla tehtävän kannalta olennainen tieto säilyy aktiivisena tehtävän suorittamisen ajan. työmuistin eksekutiiviset eli kontrolliprosessit; työmuistin osajärjestelmä, jonka avulla ihminen ohjaa omaa toimintaansa tehtäväsuorituksessa; esimerkiksi työmuistin sisältöjen päivittäminen, huomion siirtäminen, tehtävän vaihto ja häiriötekijöiden huomioimatta jättäminen. visuo-spatiaalinen työmuisti; kaksi- ja kolmiulotteista tilaa ja paikkaa koskevaa tietoa käsittelevä työmuistin alajärjestelmä. joustava tiedonkäsittely; yleistermi, jolla tarkoitetaan aika- ja kapasiteettirajoitteisia tarkkaavaisuus- ja työmuistiprosesseja, joita tarvitaan meneillään olevan tehtävän suorittamisessa. säilömuisti; ihmisen muistijärjestelmä, joka varastoi pitkäaikaisesti kokemuksia sekä opittuja tietoja ja taitoja. kiteytynyt tiedonkäsittely; yleistermi, jolla tarkoitetaan säilömuistiin varastoitunutta osaamista; kokemuksen ja koulutuksen myötä lisääntyvä tietomäärä ja taidot.

10 9 1 Johdanto Ikääntymiseen liittyvien kysymysten huomioiminen on välttämätöntä nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä, erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä, joissa tulee pystyä arvioimaan luotettavasti ikääntyvien työntekijöiden työkykyä. Tässä katsauksessa tarkastellaan ikääntymistä ja lennonjohtotyötä. Lennonjohtajan työ on tyypillinen vaativa turvallisuuskriittinen työtehtävä (high-demand job), joka sisältää erityisiä työvaatimuksia. Erityisvaatimuksia ovat vastuu muiden turvallisuudesta ja kyky toimia tehtävässä, joka selvästi ylittää ihmisen perussuorituskyvyt ja vaatii erityisosaamista, koulutusta ja harjoittelua. Lennonjohtajan työhön liittyy myös monenlaisia fysiologisia, psyykkisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joita ei voi täysin poistaa ergonomian avulla. Työstä tekee erityisen haastavaa myös se, että turvallisuuden maksimoinnin ohella pyritään taloudellisuuteen ja minimoimaan ilmailuun liittyviä kustannuksia, eivätkä nämä tavoitteet ole aina keskenään ristiriidattomia. Lennonjohtajan vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus: se, että lentokoneet nousevat ja laskevat turvallisesti ja täsmällisesti. Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa ja uusia lennonjohtajia koulutetaan vuosittain Lennonjohtajan työ sisältää erilaisia lennonjohtoon, ilmaliikenteen neuvontaan, lentotiedotukseen ja hälytyspalveluihin liittyviä tehtäviä. Lennonjohtajalla on mahdollisuus erikoistua esim. lähi-, lähestymis- ja aluelennojohtajaksi tai he voivat hakeutua kouluttaja-, esimies- tai muihin erikoistehtäviin (http://www.finavia.fi/lennonjohtajantyonk). Lennonjohtotyössä korostuu ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten merkitys ja toisaalta kyky sopeutua työn muihin vaatimuksiin. Lennonjohtotyössä tarvittavia tiedonkäsittelytaitoja on selvitetty tehtäväanalyyseillä. Tiedonkäsittelyn eli kognitiiviset vaatimukset kuvaavat lennonjohtotyössä tarvittavien havainto-, tarkkaavaisuus-, muisti- ja ajatteluprosessien luonnetta. Nopeatempoinen työ vaatii hyvää kykyä ylläpitää ja käsitellä meneillään olevaa tehtävää sekä työstää ilmatilan-

11 10 nekuvaa työmuistissa. Monipuoliset tehtävät ja vaihtelevat työroolit edellyttävät lisäksi hyvin omaksuttuja säilömuistin tietoja ja taitoja. Lennonjohtajat ovat kognitiivisten kykyjen, työtaitojen ja koulutuksen suhteen erittäin valikoitunut ryhmä, joka pystyy suoriutumaan lennonjohtotyön poikkeuksellisen vaativasta tiedonkäsittelystä. Myös vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien kyvykkäiden ja koulutettujen työntekijöiden kognitiivinen suoriutuminen on altis monenlaisille häiriötekijöille. Yksi keskeinen suorituskykyyn vaikuttava tekijä on ikä. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyky käsitellä tietoa ei välttämättä säily entisellä tasolla ja suoriutuminen saattaa heikentyä. Myös monet muut tekijät kuin ikä vaikuttavat ihmisen tiedonkäsittelyn tehokkuuteen ja vaativissa tehtävissä suoriutumiseen. Esimerkiksi vuorotyö, univaje, kuormittavat tilanteet (kuten ruuhkat ja ennakoimattomat tapahtumat), sairaudet ja terveyskäyttäytyminen ovat yhteydessä suorituskykyyn. Nämä kuormitustekijät ovat keskeisiä myös lennonjohtajan työssä. Työtä tehdään vuoroissa ja useimmilla kentillä myös yöllä. Työkuorma vaihtelee ja luo erilaisia haasteita: hiljaisissa yövuoroissa tärkeintä on usein vireystilan ylläpito, kun taas ruuhkahuiput ja vaaratilanteet vaativat äärimmäistä keskittymistä, aikapaineessa työskentelyä, nopeaa tiedonkäsittelyä ja päätöksentekoa sekä kuormituksen sietoa. Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys ovat kaiken ikäisillä yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu: sopeutuminen vuorotyöhön ja kuormittaviin tilanteisiin alenee ja sairauksien ilmaantuminen lisääntyy iän myötä. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat omalta osaltaan ikääntyvän ihmisen kykyyn suoriutua vaativissa kognitiivisissa tehtävissä. Ikääntyminen vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen sekä suoraan että kuormitustekijöihin sopeutumisen kautta. Tämän katsauksen tavoitteena on arvioida aikaisemman tutkimustiedon pohjalta, miten ikä vaikuttaa lennonjohtotyön kannalta keskeisiin kognitiivisiin toimintoihin ja tehtäviin.

12 11 2 Lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Lennonjohtajan työstä suoriutumisessa tarvitaan useita kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn kykyjä. Näitä ovat kognitiiviset perustoiminnot, kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus eli huomion kohdistaminen, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti. Lisäksi tarvitaan kielen ymmärtämisen toimintoja ja ajattelukykyjä, kuten päätöksentekoa, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Myös asiantuntijuuteen ja oppimiseen liittyvien kognitiivisten tekijöiden ymmärtäminen on olennaista lennonjohtotyötä tarkasteltaessa. Tieto lennonjohtajien työn kognitiivisista vaatimuksista perustuu useisiin laajoihin tehtäväanalyysitutkimuksiin, joita sekä Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen FAA (Federal Aviation Administration) että eurooppalainen EUROCONTROL (European Organisation for the Safety of Air Navigation) ovat teettäneet erityisesti lähestymisja lähilennonjohtajien tehtävistä. Tehtäväanalyysimenetelmän avulla lennonjohtotyön tavoite- ja tehtävärakenteet sekä kognitiiviset tiedonkäsittelyn prosessit, tietorakenteet, taidot ja strategiat on purettu näkyvään muotoon. Näitä tuloksia hyödynnetään lennonjohtajien koulutuksen kohdentamisessa ja opetusmenetelmien valinnoissa, valintakriteerien ja menetelmien suunnittelussa, suorituksen arvioinnissa ja uusien teknisten ratkaisujen sekä työnjaon optimoimisessa. Tehtävät voidaan jaotella eri tasoihin, jolloin ylimmällä tasolla on päätavoite ja sen saavuttamiseksi useita alatavoitteita ja tehtäviä, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Lennonjohtajan työstä tehtyjen analyysien tulokset ovat hyvin samanlaisia riippumatta työpisteestä tai maasta. Lähestymislennonjohtamisen päätavoite on johtaa turvallisesti ja luotettavasti ilmaliikennettä 1. Lennonjohtotornissa päätavoitteena on ilma-alusten laskeutumisten ja nousujen turvallinen ja taloudellinen ohjaaminen ja johtaminen 2. Lähestymis- ja lähilennonjohdon keskeiset tehtävät on esitetty taulukoissa 1a ja 1b.

13 12 Taulukko 1a. Lähestymislennonjohdon tärkeimmät tehtävät 1 Tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja päivittäminen Sektorin lennonjohtamissuunnitelman kehittäminen ja päivittäminen Ilma-alusten reitteihin liittyvien konfliktien ratkaiseminen Ilma-alusten reittien muuttaminen Saapuvan liikenteen hoitaminen Lähtevän liikenteen hoitaminen Ilma-aluksen vastaanottaminen sektoriin Ilma-aluksen luovuttaminen seuraavalle lennonjohtajalle/sektorille Tiedotuksien jakaminen Tiedottaminen vaaratilanteista Taulukko 1b. Lähilennonjohdon keskeisimmät tehtävät 2 Tilanteiden monitorointi ja arviointi eri tietolähteiden pohjalta Liikenteen hallinnan suunnittelu Liikenteen prioriteettien käsitteleminen mm. ratkaisemalla risteävien reittien tuomia konfliktitilanteita Avustaminen ja tiedon jakaminen mm. liuskojen avulla Kiitoratojen käyttämisen päivittäminen Tilanteista kommunikointi ja niiden koordinointi muiden lennonjohtajien kanssa 2.1 Tilannetietoisuuden ylläpitäminen Lennonjohtamisen tärkein kognitiivinen tehtävä on tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja päivittäminen: kaikki päätökset ja toiminta perustuvat sen hetkiseen tilannetietoisuuteen 1; 3-5. Tilannetietoisuudella tarkoitetaan, että ihmisellä on dynaamisessa muuttuvassa tilanteessa käsitys siitä mitä tapahtuu. Tilannetietoisuus edellyttää ympäristön elementtien, kuten ilma-aluksen paikan, korkeuden ja nopeuden havaitsemista, havaintojen tulkintaa ja niiden merkityksen ymmärtämistä sekä tilanteen

14 13 kehittymisen ennakointia ja arviointia 6. Kun tilannetietoisuus on ajan tasalla, ihminen ymmärtää tämänhetkisen tapahtuman luonteen sekä sen syyt ja seuraukset ja pystyy tekemään päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan nopeasti ja mielekkäästi. Kuvassa 1 on havainnollistettu lennonjohtajan työn kognitiivisia vaatimuksia ja tilannetietoisuuden kannalta keskeisiä kognitiivisia prosesseja. KUVA 1:Ihmisen tiedonkäsittelyn prosessit ja lennojohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Tilannetietoisuuden tutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen professori Mica Endsley, kuvaa tilannetietoisuuden muodostumista kolmena eri vaiheena 6. Ensimmäinen vaihe on tilanteen kannalta olennaisten tietojen havaitseminen ja huomion kohdentaminen olennaisiin tekijöihin. Lennonjohtotyössä havaintotietoa saadaan useista eri lähteistä: tutkanäytöiltä, liuskoilta ja automaattisista tiedotusjärjestelmistä. Tietoa saadaan myös viesteinä lentäjiltä, muilta lennonjohtajilta ja muista lennonjohtokeskuksista, joten kielen välityksellä tapahtuva kommunikaatio

15 14 on yksi keskeinen tilannetietoisuuden muodostamisen lähteistä. Koska tiedon havaitseminen ja valikointi ovat tilannetietoisuuden syntymisen edellytys, on tärkeää tarkastella näkemiseen, kuulemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyviä kognitiivisia prosesseja, kun halutaan ymmärtää lennonjohtotyön kognitiivisia vaatimuksia. Olennaisten tekijöiden havaitseminen ja huomaaminen on välttämätön mutta ei riittävä edellytys. Toinen keskeinen tekijä on havaintojen tulkitseminen oikein 6. Havaintojen tulkitseminen koulutuksen ja kokemusten kautta kertyneiden tietojen ja tilanteiden avulla synnyttää ymmärryksen siitä, mitä on tapahtumassa. Ei esimerkiksi riitä, että havaitsee kaksi ilma-alusta, vaan täytyy osata tulkita tilanne hyödyntäen tietoa alusten erilaisista suoritusominaisuuksista, koska ne vaikuttavat porrastuksen tai lentovälin säilyttämiseen. Aiemmin opituilla tiedoilla ja taidoilla on siis keskeinen merkitys siinä, että olennainen tieto tulee huomioitua ja havainnot tulkitaan oikein. Asiantuntijuuteen ja oppimiseen liittyvien tekijöiden huomioiminen on olennaista tarkasteltaessa lennonjohtotyön kognitiivisia vaatimuksia. Kolmas taso tilannetietoisuuden muodostamisessa on kyky ennakoida tulevia tapahtumia ja tilanteita tehtyjen havaintojen ja niiden merkityksen ymmärtämisen perusteella 6. Koska työ tapahtuu dynaamisessa eli jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, tilanteiden ennakointi ja ennustaminen on yksi tärkeimmistä lennonjohtajan taidoista 7. Tämä taito perustuu päätöksenteon ja ongelmanratkaisun prosesseihin. 2.2 Suunnitelmien kehittäminen ja päivittäminen ja konfliktien ratkaiseminen Tilannetietoisuuden ylläpitämisen ja päivittämisen rinnalla lennonjohtamisen toinen 1; 3; keskeinen tehtävä on kehittää ja päivittää sektorin lennonjohtamissuunnitelmaa 5. Lennonjohtaja joutuu tekemään ja päivittämään mielessään jatkuvasti sekä minuutin kestoista pitkän ajan suunnitelmaa että 1-5 minuutin pituista lyhyen aikavälin suunnitelmaa. Uudet tapahtumat, muutokset ilma-alusten sijainneissa ja muutokset tapahtumissa (esimerkiksi viivästymiset) sekä hätätilanteet ja olosuhteiden muutokset vaativat päivittämään mielessä sekä tilannetietoisuutta että suunnitelmia.

16 15 1; 4; Lennonjohtajien työssä tulee myös ratkaista ilmaliikenteeseen liittyviä konflikteja 7-9. Konflikteilla tarkoitetaan mahdollisia ilma-alusten risteäviä lentoratoja ja kohtaamisvaaraa ilmatilassa. Konfliktien ratkaisemiseksi lennonjohtajan tulee arvioida ilma-alusten liikkeitä huomioimalla niiden nopeuksia, alusten erilaisia suoritusarvoja, lentotasoa (lasku, nousu, vaakalento), lentoratoja sekä sivuttaista ja pystysuuntaista etäisyyttä. Lennonjohtajien tulee arvioida mahdollisia konflikteja riittävän ajoissa ja käyttää erilaisia porrastus- ja muita menetelmiä niiden välttämiseksi. Konfliktien ratkaiseminen on kognitiivisesti erittäin vaativaa ja kuormittaa työmuistia Tilannetietoisuus ja ilmatilannetta koskeva suunnittelu, konfliktien ratkaisu, päätöksenteko ja toiminta edellyttävät useita kognitiivisia kykyjä 7. Havaitsemiseen ja työmuistin toimintaan liittyvien kognitiivisten kykyjen lisäksi lennonjohtaja tarvitsee ajattelutaitoja, asiantuntijuutta ja oppimista. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan, miten ikä vaikuttaa näihin lennonjohtotyön kannalta keskeisiin kognitiivisiin kykyihin ja taitoihin ja tiedonkäsittelyn osatekijöihin. Yhteenveto: Lennonjohtajan työn kognitiiviset vaatimukset Lennonjohtaminen on erittäin vaativa kognitiivinen tehtävä, joka edellyttää useita tiedonkäsittelyn kykyjä. Lennonjohtaminen vaatii tilannetietoisuuden ylläpitämistä ja päivittämistä työmuistissa, mielessä olevan johtamissuunnitelman muodostamista ja päivittämistä sekä ilma-alusten lentoratoihin liittyvien konfliktien ratkaisemista ja alusten prioriteettien asettamista. Näiden tehtävien suorittaminen vaatii useiden kognitiivisten prosessien yhteistoimintaa. Näin ollen tarkasteltaessa lennonjohtotyötä ja ikääntymistä tulee ottaa huomioon havaitsemiseen, tarkaavaisuuteen, työmuistiin, asiantuntijuuteen, oppimiseen, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun liittyvät ikätekijät.

17 16 3 Ikä ja kognitiivinen suoriutuminen lennonjohtotyössä Tässä luvussa käsitellään lennonjohtotyön kannalta keskeisimpiin kognitiivisiin prosesseihin liittyviä ikämuutoksia. Tutkimustulokset perustuvat useimmiten eri ikäryhmien vertailuun ja seurantatutkimuksia on verrattain vähän. Erityisesti lennonjohtoa ja ilmailualaa koskevia ikätutkimuksia on julkaistu vain muutamia. Yleisesti ottaen iän vaikutus on suurempi tutkimuksissa, joissa on verrattu eri-ikäisiä ryhmiä toisiinsa kuin tutkimuksissa, joissa on seurattu samojen henkilöiden suoritustason muutosta iän karttuessa 10. Ilmiö johtuu siitä, että eri ryhmiä verrattaessa kyse ei ole koskaan yksinomaan ikäeroista, vaan myös muun muassa koulutukseen, kykyrakenteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat väistämättä erilaisia eri ihmisillä. Tarkasteltaessa asiantuntijoiden ikääntymistä on huomattava, että tällaiset ryhmät ovat valikoituneet ammattiin kykyjen, koulutuksen valintakriteereiden ja soveltuvuusvaatimusten perusteella. Seuraavassa esiteltävien tulosten yleistettävyyttä pohdittaessa tulee myös huomata, että tutkimukset perustuvat usein pieniin koehenkilöryhmiin, jotka eivät välttämättä edusta koko väestöä tai ryhmää, jonka suoriutumisesta halutaan tietoa. Esimerkiksi yleiset ikään liittyvät tutkimukset antavat vain suuntaa-antavan kuvan valikoituneen asiantuntijaryhmän kuten lennonjohtajien suoritustason muutoksista iän myötä. Lisäksi tutkimusvälineet ja tehtävät vaihtelevat eri tutkimuksissa, eikä kaikissa tutkimuksissa ole raportoitu yksilöllisten erojen pysyvyyttä, mikä tekee eri tutkimusten vertailusta vaikeaa 10. Aikaisemmissa ikätutkimuksissa ei ole myöskään juuri tarkasteltu sukupuolieroja iän myötä tapahtuvissa kognitiivisissa muutoksissa, joten tätä kysymystä ei ole mahdollista systemaattisesti tarkastella tässä katsauksessa. 3.1 Työmuistin rajoitukset ja kognitiivinen suorituskyky Ihminen ylläpitää tilannetietoisuutta työmuistissa. Työmuisti on järjestelmä, jossa säilytetään ja työstetään meneillään olevassa tehtävässä tarvittavaa tietoa. Lennonjohtamisessa on olennaista kerrata ja työstää kielellistä tietoa sekä spatiaalista eli tilaa ja paikkaa koskevaa tietoa. Radiopuhelimen kautta kuultua tietoa sekä liuskoista ja näytöiltä luettua tietoa kerrataan kielellisessä työmuistissa. Tila- ja paik-

18 17 katietoa, kuten tilannekuvaa kolmiulotteisesta ilmatilasta käsitellään spatiaalisessa työmuistissa. Myös tutkanäytöllä kaksiulotteisesti esitetyn tiedon kääntäminen mielessä kolmiulotteiseksi tilannekuvaksi ja digitaalisen korkeustiedon käsitteleminen mielikuvien avulla kuormittaa työmuistia. Kaiken ikäisten ihmisen työmuistiin liittyy useita rajoituksia, joiden vuoksi se muodostaa pullonkaulan ihmisen toiminnalle vaativissa kognitiivisissa tehtävissä, myös lennonjohtotyössä. Työmuistin rajoitukset tulevat esiin silloin, kun kaikki tarvittava tieto ei ole näkyvillä, vaan joudutaan toimimaan muistin varassa ja ylläpitämään tietoa mielessä. Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3-4 tietoyksikköä ja jos huomio kohdennetaan pois tietystä tehtävästä, siihen liittyvä tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa. Kielellisen ja tila-paikka -tiedon ylläpito työmuistissa on hyvin herkkää häiriintymään ja erityisesti spatiaalinen työmuisti häiriintyy herkästi. Työmuistin rajoituksista johtuen tehtävän keskeytykset, tehtävään liittymätön puhe ja muut äkilliset äänet sekä huomion kaappaava liike ja valonvälähdykset kuormittavat työmuistia ja heikentävät tilannetietoisuutta. Työmuisti kuormittuu erityisesti työssä, jossa jatkuvasti vaihdetaan tehtävästä toiseen tai tehdään useita tehtäviä yhtäaikaisesti. Lennonjohtotyö onkin kognitiivisesti erittäin kuormittavaa: ilmatilanteet muuttuvat jatkuvasti ja tehtävästä toiseen vaihtaminen usein, nopeasti ja optimaalisella hetkellä on olennaista sujuvassa lentoliikennevirran johtamisessa 4. Lennonjohtaminen on luonteeltaan monitehtävä, joka vaatii työmuistin eksekutiivisia eli kontrolliprosesseja. Työmuistin kontrolliprosesseja on useita ja ne kaikki ovat tärkeitä lennonjohtotyössä 11. Tilannetietoisuuden ylläpitäminen vaatii paljon ihmisen tiedonkäsittelyltä: työmuistin sisältöjen päivittämistä ja tiedon siirtämistä työmuistissa tarkkaavaisuuden keskiöön ja pois sieltä. Työmuistiprosessien avulla myös ohjataan tehtävänvaihtoa (task switching) ja tehtävien järjestystä, kun suoritetaan vaihdellen kahta tai useampaa tehtävää. Myös kyky inhibitoriseen kontrolloimiseen eli kyky jättää huomioimatta häiriötekijöitä on tärkeää. Lennonjohtotyö siis kuormittaa työmuistia useiden mekanismien kautta, joita ihminen itse ei pysty huomaamaan ja tiedostamaan.

19 Prosessointi hidastuu iän myötä Lennonjohtamistyötä tehdään dynaamisessa ympäristössä ja usein aikapaineessa. Työssä tarvitaan nopeaa tiedonkäsittelyä ja reagointia sekä kykyä toimia luotettavasti muuttuvissa tilanteissa. Kognitiivisten prosessien tutkimuksissa tiedonkäsittelyn nopeutta mitataan reaktioajalla, mikä on keskeinen kognitiivisen toimintatason mitta. Reaktionopeus kuvaa paitsi suorituskykyä myös keskushermoston toimintaa 10. Reaktionopeus korreloi vahvasti myös vaativissa tehtävissä suoriutumisen kanssa. Lennonjohtotyössä reaktionopeudella voi olla merkitystä erityisesti niissä tilanteissa, joissa tulee toimia nopeasti ja aikapaineessa. Sekä laajat ikäryhmävertailututkimukset että seurantatutkimukset osoittavat tiedonkäsittelynopeuden hidastuvan iän myötä 10. Yleinen hidastumisvaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että noin 60-vuotiaalla kuluu samaan reaktiotehtävään lähes kaksinkertainen aika verrattuna noin 30-vuotiaaseen. Ikään liittyvän prosessointinopeuden hidastumisen on esitetty olevan keskeisin taustatekijä ikään liittyvissä kognitiivisen suoritustason muutoksissa 12. Ikään liittyvä hidastuminen tulee esiin kaikissa tehtävissä, joissa mitataan suoritusnopeutta tai reaktioaikoja. Yksinkertainen reaktioaika kuvaa, kuinka nopeasti henkilö reagoi yksittäiseen ärsykkeeseen. Eri ikäryhmien vertailussa yksinkertaiset reaktioajat eivät käytännössä muutu ikävälillä Ikävuosien jälkeen tapahtuu tilastollisesti merkitsevää hidastumista (kun tutkittu 75 ikävuoteen saakka). Pitkittäistutkimuksessa yksinkertaiset reaktioajat nopeutuvat noin 34 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen havaitaan hidastumista 10. Yksinkertaisia reaktioaikatehtäviä vaativampia ovat valintareaktioaikatehtävät: niissä esitetään useita ärsykkeitä, joihin jokaiseen tulee vastata eri tavalla, esimerkiksi painaa tiettyä nappulaa tietyn ärsykkeen kohdalla. Tällaisissa tehtävissä ikäryhmävertailuissa näkyy hidastumista noin 35 ikävuodesta lähtien ja seurantatutkimuksessa stabiilisuutta ikävuosiin saakka, jonka jälkeen suoritusnopeus hidastuu. Lisäksi ikäryhmävertailussa 36- ja yli 56-vuotiaiden suoritustasoissa ero on suurempi kuin 16- ja 36-vuotiaiden tasossa. Kahdeksan vuoden seurantatutkimuk-

20 19 sessa hidastumista todettiin vain ryhmässä, jossa oltiin tutkimuksen alkaessa keskimäärin 56-vuotiaita ja sen päättyessä keskimäärin 64-vuotiaita, mutta nuoremmissa ikäryhmissä suoriutuminen ei hidastunut. Tutkimukset osoittavat myös, että vaativissa valintareaktiotehtävissä tapahtuu iän myötä enemmän hidastumista kuin yksinkertaisissa reaktiotehtävissä. Useissa tutkimuksissa tulee esiin myös sukupuoliero: miehet ovat hiukan naisia nopeampia reaktioaikatehtävissä 10. Yhteenvetona voidaan todeta, että reaktionopeus alkaa hidastua jo ennen 55 ikävuotta, minkä jälkeen näkyy merkittävää tai kiihtyvää hidastumista. Ikäryhmävertailussa on myös osoitettu, että yksilöiden väliset suorituserot kasvavat iän myötä ja yksilön suoritusten vaihtelevuus kasvaa erityisesti ikävuosina Se, että ikääntyvän suoritus ei ole yhtä tasaista kuin nuorempana vaan vaihtelee enemmän, on tärkeä huomioida erityisesti turvallisuuskriittisissä tehtävissä: keskimääräinen suoritustaso ei välttämättä kerro luotettavasti työkyvystä, vaan yksilön sisäinen vaihtelu reaktioajoissa kuvaa paremmin suorituksen luotettavuutta Työmuisti heikkenee iän myötä, tiedot ja taidot säilyvät Ikääntyessä suoritustaso laskee ennen kaikkea tehtävissä, joissa tulee ylläpitää ja käsitellä tehokkaasti meneillään olevassa tehtävässä tarvittavaa tietoa (niin kutsutu joustavan tiedonkäsittelyn, fluid cognition, tehtävät). Tällaiset tehtävät vaativat tarkkaavaisuutta ja työmuistia sekä kielellistä ja visuospatiaalista lyhytkestoista muistamista 17. Nämä kognitiiviset prosessit ovat keskeisiä lennonjohtotyössä, jossa tilannetietoisuuden ylläpito, suunnittelu ja konfliktien ratkaiseminen edellyttävät tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Tarkkaavaisuuteen liittyvät ikämuutokset heikentävät kykyä valikoida tietoa havaintomaailmasta ja kohdentaa huomiota tiettyihin tekijöihin 18. Iän myötä heikkenevä työmuistin kapasiteetti pienentää mentaalista työtilaa, eli sitä kuinka paljon ihminen pystyy ylläpitämään ja muokkaamaan mielessään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa 18. Tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat voivat johtaa siihen, että olennaista tietoa jää huomaamatta. Mentaalisen työtilan kaventuminen näkyy muun muassa tapahtumien muistamisen, päättelemisen ja visuospatiaalisten

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Hyvinvointia työstä Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Asiantuntijoiden työajat ja ajankäyttö yhteydet palautumiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. k o g n i t i i v i s e l l a e r g o n o m i a l l a. Virpi Kalakoski, Teemu Paajanen, Teppo Valtonen 2016

Hyvinvointia työstä. k o g n i t i i v i s e l l a e r g o n o m i a l l a. Virpi Kalakoski, Teemu Paajanen, Teppo Valtonen 2016 Hyvinvointia työstä k o g n i t i i v i s e l l a e r g o n o m i a l l a Virpi Kalakoski, Teemu Paajanen, Teppo Valtonen 06 toimivaksi tehokkaampaa aivotyötä vähemmällä kuormittumisella Perjantai-meeting,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot