NOKIAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS

Transkriptio

1 1 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa Kh OAS , Luonnos , Ehdotus Kv (Dno: KAN 1419/2009)

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee päivättyä Keskustan osayleiskaavaehdotus 2030 karttaa. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Jorma Hakola 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualueena on kaupungin keskusta joka rajautuu seuraavasti: Emäkoski, Laajanoja, Paperitehtaankatu, Nokianvaltatie, Vesitorninpuisto, Laajanojanpuisto, Nokitie, Tanhuankatu, Kolunkatu, Rounionkatu, Jyväpuisto, Kylmänojanpuisto, Penttilänpuisto, Tervonranta, Pirkkalaistie, Virtasalmenranta, Putaanvirta, Alueen pinta-ala on n. 270 ha ja siellä asuu noin 3600 (joulukuu-09) asukasta. 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT 2009) erityistavoitteiden mukaan yleiskaavoituksessa tulee edistää mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Keskusta on Nokian kaupungin tärkein täydennysalue. Keskustan osayleiskaava 2030 tarkoituksena on edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä laajentamalla keskustan palvelujen, työpaikkojen ja asumisen kehittymismahdollisuuksia tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. Nokian kaupunki on mukana Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyössä yhdessä Tampereen, Ylöjärven, Oriveden, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kanssa. Työn tavoitteena on kaavoitusyhteistyön tiivistäminen, liikennejärjestelmien kehittäminen ja asuntotuotannon seudullinen ohjelmointi. Seutuyhteistyössä kunnat kehittävät tapoja turvata kasvavan kaupunkiseudun tasapainoinen kehittyminen. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 mukaan tärkeänä painopisteenä Nokialla on nähty keskustan kehittäminen. Rakennesuunnitelmassa Nokian keskustan asukasmäärän kasvuksi vuoteen 2030 on arvioitu henkeä. Siitä suuri osa sijoittuisi ydinkeskustaan osayleiskaava-alueelle jolloin suunnittelualueen väestömäärä kaksinkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä. Se tuo tarpeita myös liikenteelle ja palveluille. Keskusta alueella on käyttämätöntä asuintonttivarantoa vain noin 500 asukasta varten, siksi suunnitelmissa on varauduttava 4500 uuden asukkaan sijoittumiseen. Osayleiskaavatyössä on täydennysmahdollisuuksia pystyttävä näyttämään reilusti tavoitetta enemmän koska tonttimaa keskusta-alueella on pääosin muussa kuin kaupungin omistuksessa. Yksityisten hankkeiden varassa varmuus täydennystavoitteen toteutumisesta ja yleiskaavalla haluttu ohjausvaikutus on mahdollista saavuttaa vain riittävän suurella ja joustavalla yleiskaavava-

3 3 rannolla. Kaavan yleispiirteisyys edellyttää myös tavanomaista pidemmän ajan kehityksen huomioimista. Kolmenkulman alueen kaupallinen painoarvo jäi maakuntakaavassa Nokian asettamia tavoitteita pienemmäksi. Käynnissä oleva liikenne ja logistiikka maakuntakaava selvittää oikoratalinjausta, joka uhkaa edelleen kaventaa kolmenkulman potentiaalia, siksi on nähty tarpeelliseksi selvittää keskusta-alueen kaupalliset kehittymismahdollisuudet. Tuomas Santasalo Ky:n laatiman Nokian vähittäiskaupan mitoitus- ja palveluverkkoselvityksen mukaan keskusta-alueella on tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää kaupallisia palveluita. Pirkanmaan ympäristökeskus on tuonut esille, että liiketilatarpeen ja asutuksen ohjaaminen keskustaan on toivottavaa ja Nokia-areenan osalta on aiheellista tarkastella myös nykyiset urheilupaikat säästäviä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Nokian keskustan osayleiskaava-alueesta on valmistunut liikenneselvitys, kulttuuriympäristö inventointi ja arkeologinen selvitys. Lisäksi suunnitteilla on tehdä koko keskustaajaman alueelta hulevesiselvitys. Sen edellyttämät toimenpiteet tullaan huomioimaan yksityiskohtaisissa kaavoissa. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava alueen sijainti Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Muinaisjäänteet kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaava-alueella käynnissä olevat asemakaavahankkeet OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osayleiskaavaratkaisu, vaihtoehtotarkastelu ja vaikutusten arviointi... 26

4 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Erityismääräykset Kaavan vaikutukset OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustan osayleiskaava 2030, vaikutusten arviointi, Kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluettelo ja arvoalueet Keskustan osayleiskaavaluonnos lausunnot, mielipiteet ja vastaukset Lausunnot Nokian keskustan osayleiskaava 2030 ehdotuksesta ja kaavoituksen vastineet (sisennettynä) Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Rakennesuunnitelma 2030, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Nokian kaupungin vähittäiskaupan mitoitus ja palveluverkko, 2009, T. Santasalo Ky - Nokian keskustan liikennesuunnitelma, Ramboll, Nokian keskustan liikenteelliset toimivuustarkastelut, Ramboll Kulttuuriympäristö selvitys, Selvitystyö Ahola, Nokia, Keskustan oyk. muutosalueen muinaisjäännösinventointi, 2010, Mikroliitti Oy, - Arvio keskustan täydennysrakentamismahdollisuuksista, 2010 Nokian kaupungin kaavoitus, - Nokian kaupunki, Hulevesitulvien alustava arviointi, , Nokian kaupunki 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kehittäminen, kauppa, vaikutukset - Nokian kaupunki, keskustan kehittämissuunnitelma, 2001, Pöyry infra - Kaupan kasvuvisio 2020, Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseutu kaupankäynnin ja kaupan osaamisen keskus, Pirkanmaan ELY-keskus Nokiareenan ympäristövaikutusten selvitys, Jarmo Seppä Arkeologia - Pirkanmaan historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Arkeologinen osainventointi Nokianvirta, Tampereen museot, Maakunnallinen yksikkö, Kommentteja Pirkanmaan maakuntamuseon (diar 445/2011) lausuntoon, Mikroliitti Oy, 2012

5 5 Kulttuuriympäristö - Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Ympäristöministeriö, Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Pirkanmaan ympäristökeskus, Museovirasto, Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Muinaisjäännösrekisteri Nokia, valkoinen harju, maisema ja kulttuuriympäristö, Air-Ix Ympäristö Oy, 2006 Kuntotutkimukset - KOY Ketolanmäki, Poutuntie 2-8, Nokia, Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus A-Insinöörit, kosteuskartoitus , A-Insinöörit - KOY Ketolanmäki, Poutuntie 2-8, Nokia, LVIS tekniset kuntotutkimukset, 2008, Tekmanni Service - KOY Ketolanmäki, Poutuntie 2-8, Nokia, Tutkimusten yhteenveto ja PTSsuunnitelma , A-Insinöörit Luonto - Nokian arvokkaat luontokohteet, 2005, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö - Tanhuan alueen liito-oravaselvitys, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, Liito-oravaselvitys, Nokia Asset Management, Ramboll, Liito-oravaselvitys, Rounionkatu 44, Nokia Asset Management, Ramboll, 2011 Liikenne - Liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus, Nokian kaupunki nopeusmittaukset / Toukokuu 2010, Destia Oy - Kevyenliikenteen väylät ja jalkakäytävät, Nokian kaupunki, 2010 Liikennemelu - Meluselvitys, Nokian päiväkoti, Taratest Oy, Rakennusalan Konsultointi, Ilkantien Lämpö Oy, Ilkantien ja Kankaantaankadun asemakaavan muutos, Nokia, Meluselvitys, 2009, Ramboll - Valkoisen harjun alueen liikennemeluselvitys, Ins.tsto Heikki Helimäki Oy, Nokian kaupunki, Nokian Emäkoskentien, melusuojauksen yleissuunnitelma, Helmikuu 2007, Pöyry Infra Oy - Tontti 4-2-1, Rounionkatu, Meluselvitys Ramboll Finland Oy, Meluselvitys, NCC Talo Penttilä, Ilkantie Nokia, Taratest Oy, 2011 Ympäristömelu - Sato-rakennuttajat Oy, Kortteli 33/IV/Nokia, Ympäristömeluselvitys, 2009, Ramboll - Georgia-Pacific Nordic Oy Nokian paperitehdas, Ympäristömeluselvitys, Meluselvityksenpäivitys, AX suunnittelu, Alustava selvitys Valkoisen harjun alueen teollisuusmelusta, Insinööritoimisto Heikki Helimäki, Valkoisen harjun melumittaukset, Air-ix suunnittelu Oy, 2005, Nokian Renkaat, Nokian tehdas, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon Oy, Helsinki Ympäristömeluselvitys, Kortteli 4-33, Ramboll Finland Oy, 2009.

6 6 Tärinäselvitys - Tärinäselvitys, Kortteli 4-33, Ramboll Finland Oy, Tärinäselvitys, Tontti 4-2-1, Ramboll Finland Oy, Turvallisuusriskit - Nokian Renkaat, Ympäristöriskiselvitys, Nokian Renkaat, Vaaranarviointi, Lausunto Pirkkalaistorin asemakaavasta, Turvatekniikan keskus, Upofloorin padon vahingonvaaraselvitys, Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, Arvio padon kunnosta, A-Insinöörit, Turvallisuus- ja tarkkailuohjelma, Nokian kaupunki, Valkoinen harju, Lisäselvitys teollisuuden vaikutuksista, AIRIX Ympäristö Oy, 2008 Pilaantuneet maat - Nokian (Rounionkatu 45) entisen kyllästämöalueen maaperätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Nokian lastaus Oy, Rounionkatu 45, Ramboll Finland Oy, Nokian kaupunki Häpesuon entisen kaatopaikan ympäristötutkimus ympäristöriskien arviointi JaakkoPöyry infra Maa ja Vesi Oy, Nokian kaupunki Häpesuon vanhan kaatopaikan riskinarviointi ja kunnostusvaihtoehdot Tutkimusraportti, FCG Planeko Oy, Nokian Lämpövoima Oy, onnettomuustilanteiden riskianalyysi, AX-LVI Oy, Yhteenveto valkoisen harjun riskikartoituksesta, AIRIX Ympäristö Oy, Keskustan itäosa infrahanke (Häpesuon alue), Riskienarviointi, A-Insinöörit, Tutkimusohjelma, kumijätteenkaatopaikka, Rounionkatu, Ramboll, LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nokian keskustan rakenteelle antaa leimansa voimakkaat luonnonmuodot mäet ja laaksot sekä jo kivikaudelta asti jatkunut asuttaminen. Vanhimmista kerroksista on vain vähän merkkejä mutta pitkään jatkunut teollinen rakentaminen sekä kauppalan aikainen kehitys on muodostanut valtaosan keskustarakenteen luonteenomaisesta ilmeestä. Alue voidaan jakaa viiteen toiminnoiltaan luonteeltaan ja kehitysmahdollisuuksiltaan erilaiseen osa-alueeseen. 1 Hallinnon ja palvelujen keskittymä Pirkkalaistien- Välimäenkadun, Nokianvaltatien ja Souranderintien kolmiossa. 2 Tehdassaaren ja kumitehtaan teollisuusalue, joka on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 3 Yrittäjäkadun tilaa vaativan kaupan leimaama teollisuus- ja asuinalue. 4 Nokian valtatien ja Kankaantaankadun välinen koulu- urheilu- ja vanhusten palvelujen leimaama keskusta-asumisen alue. 5 Radan luoteispuolinen Rounionkadun kaupunkirakenteellista kehittymispotentiaalia omaava teollisuusalue.

7 Luonnonympäristö Luonnonolot, maaston muodot ja maaperä Nokian keskusta-alueen maaston muodoille on tyypillistä vaihtelevuus ja monimuotoisuus, joista syntyy Nokian keskustalle vahva omaleimainen ilme. Voimakkaimmat elementit ovat itä-länsisuuntaiset Nokianvirta ja Viikinharju joka ulottuu Kullaanvuorelle asti. Harju jakaa keskustan eteläisen Pyhäjärveen ja Nokianvirtaan laskevaan osaan ja pohjoispuoliseen laaksoalueeseen joka laskee Emäkoskeen. Maastomuodot korostuvat Harjun rinteillä, Nokianvirran ja Vihnusjärven törmillä sekä purolaaksoissa. Keskusta-alueen korkeusasemat vaihtelevat Nokianvirran tasosta + 77 m Valkoisen harjun ylimpään tasoon 106 m ja Maatialanharjun länsipään tasoon Pirkkalaistien kohdalla m aina kirkonmäen korkeimpaan tasoon 115 m. Keskusta-aluetta rajaa lännessä Vesitorninmäki m ja pohjoisessa Nokitie m ja Rounionkatu m. Idässä alue rajautuu Vihnusjärveen + 77 m. Suunnittelualueen maaperä vaihtelee itä länsisuuntaisen harjualueen sora- ja hiekkavaltaisista maalajeista ylänköalueiden moreeni- ja kalliomaihin ja laaksojen ja puronotkojen savikoihin. Jääkauden jälkeen alue on ollut veden peittämä, jossa hienommat ainekset ovat huuhtoutuneet alavammille alueille tasoittaen kallioperän epätasaisuuksia. Syntyneet virrat ja purot ovat vuorostaan korostaneet maastomuotoja syövyttämällä kulkuteitä itselleen. Kasvillisuus on muotoutunut maaperän mukaan alavista purolehdoista korkeimpien lakien karuihin metsiköihin ja rakentamisen muokkaamana keskustan kaupunkimaisesta kivierämaasta vehreisiin rakennettuihin puistoihin ja puutarhatontteihin. Keskustan alueelta Nokian arvokkaat luontokohteet julkaisu on kirjannut Vihnusjärven länsipään rinteen entisen viljelysten jäljiltä pensas- ja puulajistoltaan monipuolisena.

8 8 Luonnonsuojelu Keskusta-alueella ei ole havaintoja LSL 29 :n mukaisista suojelluista luontotyypeistä. LSL 47 :ssä mainituista erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista on ainoa havainto liitooravareviiristä joka on merkitty keskustaajaman osayleiskaavaan. Uudemmissa selvityksissä ei liito-oravasta ole enää ollut havaintoja. Nokian arvokkaat luontokohteet, 2005, luontoselvityksissä ei ole mainittu myöskään havaintoja EU:n luontodirektiivin mukaisista elinympäristöistä tai muista lajeista, jotka erityisesti tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

9 Muinaisjäänteet Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset 2005 teoksen mukaan keskustan osayleiskaavaalueella ei ole löydetty muinaisjäännöksiä. Nokia Keskustan yleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi, 2010, Mikroliitti, selvitys osoittaa osayleiskaava-alueelta kaksi mahdollista muinaisjäännettä, joista toinen on Kyyninojan silta ja toinen Nokian keskustan vanha tie. Muut karttatarkastelun perusteella mahdolliset kohteet ovat aikojen kuluessa jääneet rakentamisen alle. Kyyninojan puron ylittävä silta on harmaakivistä holvattu silta. Sillan yläosassa on betonirakennetta, jonka päällä kulkee kaasuputki. Paikalla on ollut päätie ja silta 1768 kartalla. Silta on poistunut liikennekäytöstä 1920-luvun jälkeen. Selvityksen mukaan on kyseenalaista onko kohde muinaisjäännös, mutta suosittelee sen suojelua lähes ainoana jäljelle jääneenä merkkinä ikivanhasta maantiestä Nokian keskustan alueella. Museovirasto on ottanut sillan muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä ( , ). Maakuntamuseo luokittelee sillan muinaisjäännökseksi. Nokian keskustan vanha tie on mahdollisesti pätkä 1800-luvulla hylättyä vanhaa maantielinjaa, joka kartalla on näillä paikoin mutta 1909 senaatinkartalla ja 1924 pitäjänkartalla etelämpänä, nykyisen kadun kohdilla. Vanhan tien metrilleen tarkka paikka on epäselvä, osin mahdollisesti kevyenliikenteenväylän tms. kohdalla sen itäpuolella metsäisellä maalla. Paikoitellen se on jäänyt käytössä olevien tierakenteiden alle ja tuhoutunut. Selvityksen mukaan tie ei ole suojelukohde. Muinaisjäännösinventoinnin (Mikroliitti 2010) esittämät mahdolliset muinaisjäännökset. Teollisuusarkeologiset kohteet tarkasteltiin arkeologisen inventoinnin yhteydessä. Maastotarkastus suoritettiin Tehdassaaressa, joka on pääosin 1900-luvulla rakennettu tehdasalue. Alueella on ollut puuhiomo vuodesta 1868 alkaen (osin virran etelärannalla) ja

10 1910-luvulta eteenpäin paperitehdas. Puuhiomo on ollut puurakenteinen, ja palanut useita kertoja. Tehdassaari on kalliopohjainen ja täysin muokattu, lähes täysin umpeen rakennettu ja asfaltoitu alue. Alueen vanhin rakennus on 1870-luvulta. Alueen lähes kaikki rakenteet ovat 1900-luvulta, edelleen pystyssä ja toimivia. Alueella ei havaittu arkeologisia jäänteitä. Tehdassaaren erottaa mantereesta rakennettu ja 1922 kivetty voimalaitoskanava joka ei ole arkeologinen jäänne. Selvityksestä annetun kommentin mukaan saarella ja lähialueella ei ole muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan maakuntamuseon pyynnöstä on tilattu arkeologisen selvityksen täydennys niiden mahdollisten teollisuuden jäännösten osalta joita voisi tutkia arkeologisilla keinoilla kulttuuriympäristö Nokian keskustan alue jakautuu kulttuuriympäristöltään kolmeen vaiheeseen; maanviljelyskulttuuri, tehdasyhdyskunta ja Nokian kauppala ja kaupunki. Nokian keskustan seutua aina 1900-luvun keskivaiheille luonnehtineen maanviljelyskulttuurin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet jäävät tarkastelualueen eli ydinkeskustan ulkopuolelle. Tarkastelualueella sijainneet vanhat yksinäistalot ovat asuinpaikkoina hävinneet. Talonpoikaista kyläasutusta oli Kankaantaassa. Kylän talonpoikaistalojen asuntotonteista ovat jäljellä Hinttala, Penttilä ja Vanha-Vikkula. Kylän entisiä peltomaita on myös puistoina: Poutunpuisto, Penttilänpuisto, urheilukenttä ja Vihnusjärven rantapuisto ja Nokianvirtaan laskevat, paikoin rotkomaiset Laajanojan ja Kylmänojan viherkanavat. Vanhat asumapaikat, kuten kylätontti ja kantatilojen isojaon aikaiset asuntotontit, ja niillä mahdollisesti säilyneet vanhat asuin- ja maatalousrakennukset kuin myös vanha paikannimistö ovat merkittäviä paikallishistoriallisesti. Liikennehistoriallista merkitystä on ikivanhoilla kulkureiteillä, kuten vanhalla Turuntiellä, mutta tarkastelualueella tiestä on säilynyt varmimmin vanha siltapaikka Laajanojan luona, ja Harjukatu n luvulta asti käytössä olleena linjauksena. Nokialla tehdasalueet ovat kehittyneet vaiheittain vahvasti kaupunkikuvaa rikastuttavina rakennettuina ympäristöinä. Emäkosken varrelle perustetut metsä- ja kumiteollisuuden tuotantolaitokset kuuluvat Suomen teollistumisen keskeisiin ympäristöihin. Vanhoille tehdaspaikkakunnille luonteenomaiset puutalovaltaiset työläisasuinalueet ovat pääsääntöisesti hävinneet keskustasta kaupunkimaisen rakentamisen tieltä. Joitakin yksittäisiä virkailijataloja ja työläisten rakentamia ja 30-luvun puutaloryhmiä on säilynyt. Viime sotien jälkeisestä rakennus- ja aluesuunnittelusta on säilynyt tyyppitaloalueita sekä asuinkerrostaloja. Ajan yritysvetoinen aluesuunnittelu läsnä nykyisessä kaupunkirakenteessa, etenkin vaikuttavina tehdasaluekokonaisuuksina, mutta myös varhaisina yhtiön rakennuttamina teinä ja viime sotien jälkeisinä asuinalueina. Lisäksi keskustan arvorakennuksiin kuuluvat yhtiön tai sen myötävaikutuksella rakennetut yksittäiset julkiset palvelurakennukset. Keskusta-alueen säilyneillä vanhimman teollisuuden rakennuksilla ja erilaisilla rakenteilla on tänä päivänä kulttuurihistoriallista arvoa. Keskustan nykyinen kaupunkikuva perustuu pitkälti Nokian kauppalan aikana toteutettuihin kaava- ja rakennushankkeisiin. Ensimmäinen rakennusvaihe käynnistyi 1940-luvulla Meurmanin laatimasta asemakaavasta. Keskustan laidoille rakentuivat omakotilähiöt ja Nokian valtatien varteen tuli väljiä kerrostaloalueita. Erityistä huomiota kiinnitettiin virkistysalueiden riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen. Jälleenrakennuskauden omakotialuetta on Laajanojankadun varressa. Keskustan pienet tyyppitaloalueet Lauttalanmutkassa ja Alinenkadulla perustuvat ydinkeskustan ensimmäiseen vahvistettuun asemakaavaan. Nokian valtatien ja Kylmänojan leikkauskohdassa on ja 60-luvuille tyypillisten harjakattoisten piste- ja 10

11 lamellitalojen luonnehtimaa ympäristöä, johon liittyvät koulurakennukset Kylmänojanpuiston eri osissa sekä Kankaantaan lamellitaloryhmä Penttilän puiston pohjoisreunalla. Nokian liikekeskusta on syntynyt Pirkkalaistorin ja Välikadun alueelle toisessa rakennusvaiheessa ja 70-luvuilla. Keskustaa luonnehtivat ajalle tyypilliset matalat ja syvärunkoiset liike- ja palvelurakennukset. Nokian muuttuessa kauppalasta kaupungiksi liike-elämään kuuluva jatkuva uudistuminen näkyy kaupan rakennetussa ympäristössä. Pirkkalaistorin, Välikadun ja Härkitien vartta on uudistettu. Rakentamisen mittakaava on aikaisempaa suurempi. Viime aikoina maankäyttöä on tehostettu ylöspäin rakentaen luvun jälkipuoliskolla rakentuneen liikekeskustankin kohdalla on ajankohtaista arvioida olemassa olevan rakennuskannan merkitystä monipuolisen kaupunkiympäristön säilyttämisen kannalta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (2009) keskustan osayleiskaava-alueella ovat Nokian teollisuuslaitokset jonka rajauksen sisälle jäävät Tehdassaari, Kumitehtaan alue, Kerhola ja Lastentalo (Taidetalo). Näiden lisäksi yleiskaavalla (Keskustaajaman osayleiskaava 2010) on esitetty suojelutarve 15 kohteelle. Kohteista 6 on suojeltu myös asemakaavalla. Jalkinetehtaan alue ja Tehdassaari on huomioitu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä alueen osana. Kaupunkikuvallisesti arvokkaana yhtenäisen rakennuskannan alueeksi on merkitty Alhoniitty, Lauttalankulma ja Kumitehdas. Lisäksi maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi on merkitty Souranderintien alue. Keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksessä (Selvitystyö Ahola 2010) esitetään seitsemän kaupunkikuvan monipuolisuuden tai keskustan historiallisen kerroksisuuden kannalta merkityksellistä aluetta, kymmenen uutta kohdetta suojeltavaksi asemakaavalla, 17 uudelle kohteelle esitetään säilyttämismahdollisuuden arviointia asemakaavatyön yhteydessä ja 15 kohdetta esitetään inventoitavaksi asemakaavatyön tai lupaharkinnan yhteydessä. Lisäksi selvitys toteaa kolme kohdetta, joille se ei anna suosituksia koska asemakaavoitus on käynnissä. Arvoalueet ja kohdeluettelo ovat selostuksen liitteenä. Tarkemmat arvoalueiden ja arvokohteiden luonnehdinnat ja toimenpide-ehdotusten perustelut löytyvät kulttuuriympäristöselvityksestä; Nokian keskustan kulttuuriympäristökohteet (Kulttuuriympäristöselvitys, Teija Ahola, 2010). Kulttuuriympäristöselvityksen arvoaluerajaus Tehdassaaren ja Kerholan välillä katkeaa Valkoisen harjun kohdalla toisin kuin Valtioneuvoston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (2009) koskeva rajaus. Selvityksen suosituksissa RKY 2009 rajaus on kuitenkin esitetty. Kulttuuriympäristöselvityksen esittämien arvoalueiden pinta-ala on yhteensä noin sata hehtaaria Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Nokian keskustan rakenteelle on luonteenomaista matala kauppalamainen liikerakentaminen, jonka seassa on korkeampia kerrostalokortteleita ja joitakin omakotitaloja. Nokian tehdashistorian vanhinta rakennuskantaa edustaa Tehdassaaren ja kumitehtaan teollisuusrakennukset ja nuorempaa rakennetta asemanseutu ja vielä uudempaa Yrittäjäkadun alue. Keskustan pääkatuja ovat Emäkoskentie-Pirkkalaistie-Välimäenkatu, Nokianvaltatie ja Souranderintie, sekä Rounionkatu. Härkitie- Pinsiöntie ja Ilkantie sekä Pirkkalaistie ovat kokoojakatuja. Lisäksi rautatie asemineen erottaa ydinkeskustan pohjoisista esikaupunkialueista

12 ja vastaavasti etelästä itään rajaavina luonnonelementteinä toimii Nokianvirta, Viikinharjun selänne ja Vihnusjärvi. Palvelut Kaupan kasvuvisio 2020 näkee väestönkasvun mahdollistavan Tampereen seudulla kaupan kasvupotentiaalin ja kaavoituksen roolin olevan keskeinen kaupan kasvuedellytysten luojana. Riskinä nähdään liikepaikkojen puute ja yleiset maankäytön rajoitteet. Nokian keskusta on kaupungin pääkeskus, joka palvelee hyvin monipuolisella tarjonnallaan kaupungin asukkaita. Kaupungin keskustan palvelurakenne on kattava ja keskustasta löytyy useiden erikoiskaupan toimialojen liikkeitä sekä palveluyrityksiä sekä kaupungin omia palveluita. Nokian ydinkeskusta muodostuu Välikadun Pirkkalaistorin alueesta. Yrittäjäkadun alue on aivan keskustan koillispuolella. Se on rakenteeltaan yhden kadun varteen muodostunut työpaikka- ja myymäläkeskittymä jossa on lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Kauppakadun ympäristö muodostaa urbaanin kauppakeskittymän, jonka yhteys ydinkeskustaan on Härkitien varassa. Puropuisto erottaa alueen fyysisesti ydinkeskustasta. Nokian kaupungin vähittäiskaupan mitoitus ja palveluverkko selvityksen mukaan Nokian ydinkeskustan kaupallinen palvelutarjonta rakentuu peruspalveluista sekä pienistä erityispalveluista. Kauppapalveluiden lisäksi ydinkeskustassa on vahva palveluiden tarjonta, mikä puuttuu muilta keskuksilta. Ydinkeskustan liiketilatarjontaa tulisi kuitenkin vahvistaa, jotta se säilyttäisi vahvan asemansa kaupungin pääkeskuksena. Ydinkeskustaa on mahdollista tiivistää nykyisestään mutta ydinkeskusta tulisi myös paremmin kytkeä Härkitien kautta keskustan pohjoisen osuuden kauppapalveluiden keskittymään. 12

13 Yrittäjäkadun kauppapalveluita on myös tarve kehittää. Alueen rakennuskanta on suurelta osin elinkaarensa loppupäässä. Alueelle tulisi luoda kokonaissuunnitelman alueen uudistamiseksi, jolloin voidaan parantaa alueen palvelutarjontaa ja toimivuutta kauppapaikkana. Uudisrakentamisella voitaisiin vahvistaa myös keskustan palvelutarjontaa, koska Yrittäjäkadun palvelut saadaan nivoutumaan ydinkeskustaan ja muodostettua siitä yhtenäinen palvelukokonaisuus. Nokian kaupungin vähittäiskaupan mitoitus ja palveluverkko selvityksen mukaan liiketilantarve Nokian kaupungin alueella vuoteen 2030 mennessä vaihtelee ke-m 2 vähimmäistarpeen ja ke-m 2 enimmäistarpeen välillä. Tästä keskusta-alueille suuntautuu vajaa puolet tilantarpeesta eli ke-m 2. Päivittäiskaupan tilantarve vuoteen 2030 asti on ke-m 2 lisää. Erikoiskaupan kasvupotentiaali vastaavasti vuoteen 2030 asti on ke-m 2 lisää. Selvitys esittää että Nokian kauppapalveluiden kehittäminen tulee palveluiden monipuolisuuden ja saatavuuden turvaamisen kannalta keskittää jo toimiviin keskuksiin. Niiden palveluiden täydentäminen turvaa palveluiden saatavuuden tulevaisuudessa. Yrittäjäkadun kauppapalveluita on myös tarve kehittää. Uudisrakentamisella voitaisiin vahvistaa myös keskustan palvelutarjontaa, koska Yrittäjäkadun palvelut saadaan nivoutumaan ydinkeskustaan ja muodostettua siitä yhtenäinen palvelukokonaisuus. Työpaikat Alueen asukkaat käyvät työssä kaupungin keskustaajaman eri osissa. Alueen työpaikat ja palvelut ovat painottuneet ydinkeskustaan ja tehdasalueille. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on noin 85 %. Virkistys Asemakaavoitetuilla alueilla on kaupungin keskeiset puistoalueet sekä urheilualueet leikkija palloilukenttineen. Lähivirkistysalueilta johtaa pääviherväylät eripuolille kaupunkia, Kyyninpuiston kautta pohjoiseen Halimaalle, Vihnusjärven rannan kautta itään, ja Vesitorninpuiston kautta pohjoiseen Alisenjärvelle ja länteen Harjuniittyyn. Pilaantuneet maat Pilaantunutta kokonaan tai osittain kunnostettua maaperää on keskustan osayleiskaavan alueella tiedossa viidessätoista kohteessa. Asetuksen mukaiset toimenpiteet on tehty huoltoasemilla; Teboil Nokianvaltatie, ST1 Nokianvaltatie, Neste Nokianvaltatie, Neste Souranderintie. Osittaista kunnostusta on tehty Tehdassaaressa, Ajomestarit Oy:n kiinteistössä ja Nokian ratapiha-alueella. Toiminnassa olevia kohteita joilla ei ole tehty kunnostustoimenpiteitä ovat Nanson tehdasalue, Kumitehtaan alue ja Nokian lämpövoimala. Kokonaan kunnostamattomia alueita käytöstä poistettuja ovat Souranderintien kumitehtaan vanhan kaatopaikan alue jolla sijaitsee asuinkerrostalo ja Kumin kaatopaikka Rounionkadun varressa. Kunnostamattomilla Nokian kyllästämön ja Häpesuo alueilla on menossa asemakaavamuutokset, joiden yhteydessä selvitetään alueilla tarvittavat toimenpiteet. Nokian Rounionkadun entisen kyllästämöalueen maaperätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra, 2001 mukaan alueen merkittävimmät haitta-aineet ovat kreosoottiöljyn PAH-yhdisteet ja arseeni. Ne eivät aiheuta riskiä oleskeltaessa alueella koska ovat täyttömaan alla. Huonosta liukoisuudesta johtuen sadeveden mukana leviämisen riski on myös pieni. Alueen pysyessä nykyisessä käytössä maaperän kunnostukseen ei ole tarvetta. Kun käyttötarkoitusta 13

14 muutetaan, tarvitaan asemakaavamuutos, jonka yhteydessä suunnitellaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Nokian kaupunki, Häpesuon vanhan kaatopaikan riskinarviointi ja kunnostusvaihtoehdot FCG Planeko Oy, 2009 tutkimusraportissa esitettyjen tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella Häpesuon kaatopaikalla ei ole välitöntä, akuuttia kunnostustarvetta nykykäytössä. Kohteessa todetuista kohonneista epäorgaanisten tai orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksista ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli pilaantuneeksi todetun jätetäyttöalueen maankäyttö muuttuu nykyisestä tehokkaampaan asuin-, toimistoja liikerakennusmuotoon, jossa ihmisten oleskelu sisä- ja ulkotiloissa on määrällisesti ja ajallisesti nykyistä selkeästi suurempaa, selvitys suosittelee ensisijaisena vaihtoehtona alueen kunnostamista massanvaihdolla. Rounionkatu 40 sijaitsevasta Kumin entisestä kaatopaikalla on toiminta-aikana ollut pari tulipaloa. Kumiaines on aikanaan pääosin kuljetettu pois mutta jätettä on vielä jonkin verran jäljellä noin kolmen hehtaarin alueella. Lopullinen maaperän kunnostus on tekemättä. Alueelta ollaan maanomistajan toimesta teettämässä selvityksiä mutta niistä ei viranomaisilla ole vielä tarkempaa tietoa. Pilaantuneet maaperäalueet eivät välttämättä edellytä merkintää yleiskaavassa koska niiden valvonta on järjestetty ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet neuvotellaan asemakaavojen muutosvaiheissa. Ely-keskus on vastuussa pilaantuneen maaperän valvonnasta. Ympäristöriskit Nokian Renkaat Oyj:n tehtaat sijaitsevat kaava-alueella ja Nokian paperitehdas kaavaalueen länsipuolella. Iso osa kaava-alueesta jää kumitehtaiden ympäristövahinkoriskialueelle (500m). Tulipalon sattuessa sopivan tuulen vallitessa riskialueelle saattaa ulottua sankkaa savua. Lisäksi kumitehtaalta leviää ympäristöönsä silloin tällöin kumin hajua ja myrkyllisten aineiden päästövahingot ovat myös teoriassa mahdollisia. Tehtaiden melun vaikutus kaava-alueen melukuormaan jää tehtaiden välittömän lähialueen ulkopuolella vilkkaimpien teiden meluvaikutuksen varjoon. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunnon mukaan kilometrin etäisyydellä kumitehtaasta ei tulisi sijoittaa vaikeasti evakuoitavia laitoksia. Tällä alueella laadittavista asemakaavoista tulee kysyä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto. Tehtaiden toiminta perustuu ELY-keskuksen myöntämiin ympäristölupiin ja niissä määriteltyihin päästörajoihin. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastuulle kuuluu vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta. Vastuu asukkaille tiedottamisesta teollisuuslaitosten riskeistä on aluepelastuslaitoksella. Tiedotus toteutetaan käytännössä kiinteistökohtaisten pelastussuunnitelmien laatimisen tai päivittämisen yhteydessä. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa aluepelastuslaitos varoittaa ympäristöä Nokian kaupungissa olevilla hälytyslaitteistoilla ja vastaa mahdollisesta evakuoinnista. Upofloorin pato sijaitsee Nokianvirran teollisuusalueella. Pato on osa Melon voimalan voimalaitoksen ylävesiallasrakenteita ja suojaa Upofloorin tehdasrakennusta joka on nykyisen vedenpinnan alapuolella. Padon kunnossapito kuuluu Nokian kaupungille. Pato on aikoinaan suunniteltu ja rakennettu tilapäiseksi, koska oletettiin, että tehdastoiminta saaren vanhoissa rakennuksissa päättyy 1980 luvulla. Tiloissa on kuitenkin edelleen toimintaa. Upofloor valmistaa tehdasrakennuksessa muovimattoja. Patorakenne on kolmiosainen. Alimpana on maanalainen Schlitz-seinä, seuraavaksi betoniverhoiltu luonnonkivimuuri, joka on korotettu betonisella kulmatukimuurilla. Patoa on vuon- 14

15 na 2004 vahvistettu kivikorimuurilla. Pahin riski onnettomuustilanteessa on että tehdasrakennuksen ensimmäinen kerros täyttyisi vedellä ja tapahtuu henkilövahinkoja. Lisäksi on mahdollista, että valmistuksessa käytettäviä aineita joutuu vesistöön. Padon takana vedenpinnan tason alapuolella oleva alue pidetään kuivana pumppaamalla. Viimeisen 10 vuoden aikana tehdyt korjaustoimet ovat hidastaneet patoelementtien siirtymiä ja palauttaneet suotovirtauksen vesimäärät normaalitasolle ongelmatilanteiden jälkeen. On ennustettavissa, että ongelmia on tulevaisuudessakin odotettavissa. Korjausta vaativat kohdat on paikannettavissa vasta uusien näkyvien muutosten synnyttyä. Ongelmallisiksi kehittyvät muutokset ovat näkyneet pumppausvesimäärissä ja muodostuneet virtauskanavat on pystytty paikallistamaan. Jotta kuva tilanteesta pysyisi riittävänä ja muutokset olisi mahdollista tunnistaa, mittauksia ja katselmuksia jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Patoturvallisuuslain 11 :n mukaan Upofloorin pato on 1-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Padosta on laadittu lain edellyttämät vahingonvaaraselvitys sekä turvallisuus- ja tarkkailuohjelma, jota toteutetaan jatkuvasti. 15 Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen öljysäiliön mahdollinen palo aiheuttaisi AX-Suunnittelun tekemän onnettomuustilanteiden seurausanalyysin mukaan tuulen alapuolella 250 m etäisyydellä korkean riskin korkeiden CO- ja CO2-pitoisuuksien vuoksi. Valkoisen harjun asemakaavamuutosalueelle on vuonna 2008 AIRIX Ympäristö Oy:n toimesta tehty lisäselvitys teollisuuden vaikutuksista. Lisäselvityksessä on selvitetty teollisuuden aiheuttaman melun, ilmanpäästöjen ja onnettomuusriskin vaikutuksia kaava-alueelle. Tehdyn riskiarvion perusteella teollisuuden toiminnasta kaava-alueelle aiheutuvan riskin taso on pääsääntöisesti luokkaa 1 (merkityksetön) tai 2 (vähäinen). Teollisesta toiminnasta ei myöskään aiheudu yhtään 4. (merkittävä) tai 5. (sietämätön) luokan riskiä. Riskitasossa ei myöskään ole tapahtumassa merkittävää kasvua tiedossa olevien tuotannon muutosten ja laajentumisen seurauksena. Selvityksen johtopäätöksenä ei nähdä kaava-alueen ympäristössä mitään sellaista, minkä perusteella aluetta ei voisi kaavoittaa asuinkäyttöön. Öljysäiliöpalon 250 metrin riskiraja ja kumitehtaan 500 metrin riskiraja.

16 16 Pirkanmaan ympäristökeskus lausui Valkoisen harjun kaavamuutosalueesta että se sijoittuu keskusta-alueelle, jonka maankäyttöratkaisujen perusteena ja lähtökohtana tulee huomioida alueella vallitsevat ympäristöriskit. Ilmanlaadusta, melusta ja onnettomuusriskeistä käytettävissä olevien selvitysten ja muun tiedon perusteella ympäristökeskus ei pidä suunnittelualuetta asumiseen soveltuvana. Liikenneväylät ja joukkoliikenne Nokian ydinkeskustaa Pirkkalaistorin ja Härkitien ympäristöä kiertää keskustan kehän omaisesti Nokianvaltatie, Välimäenkatu, Pirkkalaistie, ja Souranderinkatu. Keskustan pääsisääntuloväylät ovat Emäkoskentie etelässä, Nokianvaltatie idässä ja lännessä, Pinsiöntie luoteessa ja Ilkantie koillisessa. Nokian keskustassa oleva teollisuus aiheuttaa raskasta liikennettä ydinkeskustan katuverkolle. Sisääntuloväylien liikennemäärät ovat ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin 35 % vuoteen 2030 mennessä. Nokialla on kattava joukkoliikennetarjonta. Keskustan kautta kulkee arkisin noin 25 linjaautovuoroa ja junalla on seitsemän edestakaista vuoroa päivässä. Bussien vuorovälit ovat melko tiheitä ruuhka-aikoina ja reitit kattavat hyvin keskusta-alueen, mutta mutkittelevien reittien takia matka-ajat ovat pitkiä. Laaja jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien verkosto palvelee Nokian koko keskustaa.

17 17 Jalkakäytävät punainen, kevyenliikenteen väylät sininen. Liikennemelu ja tärinä Kantakaupungin osayleiskaavan yhteydessä tehdyssä liikenneselvityksessä havainnollistettiin keskustan melualueita vilkkaimpien liikenneväylien varrella (kuva yllä). Keskustan asemakaavahankkeissa on vilkkaimpien katujen varsilla edellytetty teetettäväksi melu selvitykset. Tärinäselvitykset on edellytetty teetettäväksi rautatien varrella. Kaavan lähtötietoihin on liitetty tiedot asemakaavamuutosten yhteydessä teetetystä kuudesta liikennemeluselvityksestä ja kahdesta tärinäselvityksestä.

18 18 Tekninen huolto Kaava-alue on kokonaan kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Nokian kaupungin vedenhankinta perustuu pääasiassa Maatialanharjun alueen pohjaveteen. Muodostuman antoisuutta lisätään muodostamalla tekopohjavettä Vihnusjärven vedestä Viikinharjun alueella. Viikinharju on osoitettu pohjavedensuojelualueeksi jo keskustaajaman osayleiskaavassa. Vesijohtoverkosto yllä ja jätevesiverkosto alla.

19 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan huomioon lähtien alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. (Valtioneuvoston päätös ). Inventoinnin ainoana kohteena keskustan osayleiskaava-alueella on Nokian teollisuuslaitokset emäkosken varrella.

20 20 Ote maakuntakaavasta * Alueella on voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin keskustatoimintojen alueeksi (C), taajamatoimintojen alueeksi (A), työpaikka-alueeksi (TP) ja virkistysalueeksi (V). Lisäksi alueelle on merkitty rautatie, valtatie ja tärkeimmät seudulliset yhteydet sekä viheryhteystarvetta ja ulkoilureitit. Ote yleiskaavasta

21 * Nokian keskustaajaman osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen. Kyseisessä voimaan tulleessa yleiskaavassa nykyiset keskustan asemakaavoitetut alueet on osoitettu pääosin niiden nykykäytön mukaisina. Alueella on Keskustatoimintojen aluetta (C), Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), Työpaikka-aluetta (TP-1), Palvelujen ja hallinnon aluetta (P), Teollisuus- ja varastoaluetta (T, TY ja TY-1), Kerros- ja pientalovaltaista asuinaluetta (AK, AP, A), Virkistysalueita (V, VL, VL-1, VU), Rautatieliikennealuetta (LR), Satama-aluetta (SL), Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Asemakaavan ulkopuolelle jäänyt alue on määritelty lähinnä Vesialueeksi (W). Turuntie kaava-alueella on merkitty moottoriliikennetieksi ja pääkaduiksi on määritelty Emäkoskentie Pirkkalaistie ja Nokianvaltatie. Lisäksi alueella on merkitty kevyenliikenteen yhteystarve ja ulkoilureitit, * Nykyinen asemakaavoitettu alue Nokian ensimmäinen asemakaava vahvistettiin Osayleiskaavan alue on asemakaavoitettu lähes kokonaan. * Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Nokian kaupungin rakennusjärjestyksen ja siihen tehdyn muutoksen Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennesuunnitelma 2030, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2009 Nokian kaupungin vähittäiskaupan mitoitus ja palveluverkko, 2009, T. Santasalo Ky Nokian keskustan liikennesuunnitelma, Ramboll, 2011 Nokian keskustan liikenteelliset toimivuustarkastelut, Ramboll 2011 Kulttuuriympäristö selvitys, Selvitystyö Ahola, 2010 Nokia, Keskustan oyk. muutosalueen muinaisjäännösinventointi, 2010, Mikroliitti Oy, Arvio keskustan täydennysrakentamismahdollisuuksista, 2010 Nokian kaupungin kaavoitus, Nokian kaupunki, Hulevesitulvien alustava arviointi, , Nokian kaupunki 21 Tampereen seudun rakennesuunnitelmakartta, Nokia

22 Kaava-alueella käynnissä olevat asemakaavahankkeet Osayleiskaava-alueella on vireillä yksitoista asemakaavanmuutoshanketta: - Hinttalan museotontin laajennus (kahvimyllytaloa varten). - Hinttalankatu 1, käyttötarkoituksen muutos kerrostalotontiksi. - Kankaantaankatu 27, rakennusoikeuden nosto ja korttelialueen laajennus. - Kauppakatu 5, asuinliiketonttien rakennusoikeuden nosto. - Kauppakatu 6-8, asuinliiketonttien rakennusoikeuden nosto. - Maununkatu 9, rakennusoikeuden nosto ja korttelialueen laajennus. - Poutuntie 2-8, rakennusoikeuden nosto. - Rounionkatu 45, teollisuustontin muuttaminen asuinkerrostalotontieksi. - Souranderintie 2, teollisuustontin muutos asuin- ja toimitilarakennusten tontiksi. - Uuden kirjaston paikka. - Yrittäjänkadun itäosa, Häpesuon kaatopaikan alueesta kauppakeskus. 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Alue on yksi kaupungin ns. tulevaisuuden kasvun, kehittämisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen painopisteistä. Alueen asemakaavojen joustavan ajantasaistamisen pohjaksi on tarpeen laatia uusi osayleiskaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu päivätyssä Nokian kaupungin kaavoituskatsauksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Teknisen keskuksen ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta lähetettiin lausuntopyynnöt Pirkanmaan liittoon, Pirkanmaan ELY-keskukseen, Pirkanmaan maakuntamuseoon, Tampereen aluepelastuslaitokseen, Turvatekniikan keskukselle ja Liikennevirastolle sekä kaupungin asianosaisille lautakunnille. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä kirjallista mielipidettä ja yksitoista lausuntoa. Mielipiteet, lausunnot ja niiden vastaukset ovat selostuksen liitteenä. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Kaavaehdotus oli nähtävillä Teknisen keskuksen ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa. Lausunnot ja niiden vastaukset ovat selostuksen liitteenä.

23 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisiksi määriteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät. Viranomaiset: Nokian kaupungin hallintokunnat ja Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen aluepelastuslaitos ja Turvatekniikankeskus Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus ja tiedottaminen (MRA 6, 62 ): Kaavaa valmisteltaessa ollaan vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavasta tiedotetaan sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata ja arvioida kaavoitusta ja vaikuttaa siihen sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Viranomaisyhteistyö Viranomaispalaveri Pirkanmaan ELY -keskus Viranomaispalaverissa Pirkanmaan ELY-keskuksen taholta todettiin, että keskusta-alueen kehittäminen on tärkeää ja valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden mukaista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat keskusta-aluetta myös siten, että osa alueesta sisältyy valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöaluerajaukseen. Suunnittelussa vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu on keskeistä. Vaihtoehdot nousevat esiin suunnittelutyön kuluessa. Lopullisessa yleiskaavassa on oltava tarkempi rakenne, josta selvemmin ilmenee asutuksen sekä kaupan ja muiden palvelujen painottuminen aluerakenteessa. Turuntien kaksiajorataisuuden mahdollisuus pitää säilyttää, ja pääkatujen sujuvuus tulee turvata. Liikenneverkon osalta tulee esittää yleiskaavatasolla kehitettävät asiat, mm. kevyen liikenteen päälinjat. Kevyen liikenteen kehittämistavoitteita on tarkasteltava sekä ympäristön laadun että turvallisuuden näkökulmasta. Teollisuusalueiden maaperän pilaantuneisuuden riskinarviointi on tarpeen alueilla, joihin kohdistuu maankäytön muutoksia. Turvatekniikan keskus toi esille, että keskustan seutua kehitettäessä on huomioitava teollisuuden ja varastotoiminnan mahdollisesti aiheuttamat rajoitteet. Tällaisia kohteita ovat rengastehdas, lämpövoimala, rengasvarasto, Nesteen polttoainevarasto ja Murtoniemen pintakäsittelylaitos. Esimerkiksi elintarvikemyymälä ja pintakäsittelylaitos eivät voi sijaita lähekkäin. Kaavassa tulisi käyttää T/kem merkintää kohteissa, joihin liittyy merkittävä ympäristövahinkoriski. Rengastehtaan aiheuttamiin uhkiin turvatekniikan keskus on ottanut kantaa hiljattain.

24 24 Aluepelastuslaitos yhtyi turvatekniikan keskuksen esille tuomiin näkemyksiin. Pirkanmaan maakuntamuseon taholla pidettiin tärkeänä Nokian hienoa teollista historiaa ja sen synnyttämää kerroksellisuutta, mikä on yhä selvästi nähtävissä ympäristökuvassa. Historia tuo Nokian imagolle erityisiä vahvuuksia. Kaavamuutosalue sisältää myös valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaavassa täytyy tunnistaa arvokkaimmat asiat, ja selvittää, mitkä alueet kestävät muutoksia. Kulttuuriympäristöarvoista tulee koota tai laatia yleiskaavatasoinen kokonaisselvitys mukaan lukien historiallisen ja modernin ajan kohteet. MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY -keskus Viranomaispalaverissa sovittiin tehtäväksi seuraavat täydennykset. Aluevarauksia tarkennetaan jaottelemalla keskustatoimintojen alueen käyttötarkoitusmerkintöjä toiminnallisella painotuksella. Arkeologista selvitystä täydennetään tehdasalueiden mahdollisten jääteiden kartoituksella ja lisätään selvityksen pohjalta mahdolliset tarvittavat merkinnät. Keskusta-alueelle määritellään suurmyymälä mitoitus. Laajanojan-Kyyniojan virkistysreitti jatketaan etelään. Kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen arvot täydennetään selostukseen ja lisätään myös kulttuuriympäristöselvityksen arvoalue liitteitä. Kaavakartan määräyksiin lisätään edellytys arvojen huomioimisesta. Kaavakarttaan täydennetään Hule-, melu- ja tärinä määräykset ja lisätään tehdasalueiden riskivyöhykkeet ja niitä koskevat määräykset. Välikadulle lisätään kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä ja VL-1 alueelle edellytys maisematyöluvasta. Todettiin että Kauppakatu 5 ja 6-8 sekä Poutuntie 2-8 alueesta tehdään asemakaavoituksen yhteydessä rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys. 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Kts Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Työn aikana valmistui kulttuuriympäristöselvitys ja arkeologinen selvitys. Niiden pohjalta on tarkennettu suojelutavoitteita arkeologisten ja rakennetun ympäristön kohteiden osalta. Kulttuuriympäristöselvityksen ja arkeologisen selvityksen pohjalta voidaan rakennushankkeen yhteydessä tai asemakaavoitusvaiheessa edellyttää hankekohtaisia lisäselvityksiä arvokkaista kohteista. Nokian kaupungin Hulevesitulvien alustava arviointi, 2011, selvityksen mukaan Nokian kaupungin alueelta ei tunnistettu alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleisesti merkittäviä vahingollisia seurauksia. Tästä huolimatta arviointi suosittaa, että erityistä huomiota hulevesien käsittelyyn kiinnitetään alueilla, jotka laskevat vetensä Vihnusjärveen tai rautatien alittaviin laskuojiin sekä Poutunpuistossa. Hulevesitulvariskien hallitsemiseksi hulevesiin liittyvät määräykset tulee huomioida asemakaavojen laadinnassa. Voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavatyön yhteydessä tehtiin meluselvitys. Yleispiirteisyydestä johtuen siitä ei ole ollut hyötyä myöhemmän asemakaavoituksen kannalta, siksi sitä ei ole nähty tarpeelliseksi teettää uudestaan. Vilkkaimpien katujen ja rauta-

25 25 tien varsilla olevissa hankkeissa on jouduttu ja joudutaan joka tapauksessa melu ja tärinä tarkastelemaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Liikennesuunnitelman mukaan osayleiskaavassa huomioitavia kehitystavoitteita on muun muassa pyöräilyreittien ja pyöräpysäköinnin kehittäminen, keskustan risteysalueiden ja katutilojen kehittäminen (kiertoliittymät, kevyenliikenteen alikulut ja reitit) liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen joukkoliikenteen edistämiseksi. Yrittäjäkadun alueella on suunnitteilla supermarket-hanke. Kun hanke etenee, sen alta joutuu siirtymään pesäpallokenttä ja koirapuisto. Molemmille on alustavasti löytynyt korvaava sijainti osayleiskaava-alueen ulkopuolelta Prosessin aikana kaavakarttaan tehdyt muutokset Luonnosvaiheen palautteen johdosta osayleiskaavakarttaa tarkennettiin. Aluevarausmerkintöjä muutettiin yksityiskohtaisemmiksi. Ilkantien varressa osa keskustatoimintojen alueesta muutettiin PY julkistenpalvelujen ja hallinnonalueeksi ja kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi ja Penttilänpuiston VU urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta laajennettiin. Valkoisenharjun ja tehdassaaren keskustatoimintojen alueet yhdistettiin. Alueen tarkempi kehittäminen jää tehtäväksi yksityiskohtaisen suunnittelun vaiheessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien suojelukohteiden merkintöjä korvattiin laajemmilla sk kaupunkikuvallisesti arvokas alue merkinnöillä koska tarkemmat suojelutarpeen arvioinnit ja suojelupäätökset tulee tehdä yksityiskohtaisen kaavan yhteydessä. Arvoalueen ulkopuolella olevat suojelumerkinnät jätettiin entiselleen. Karttaan lisättiin kaasulinja, ulkoilureitit Kyyninpuistosta Penttilänpuiston läpi Vihnusjärven reitille ja Kyyniojalta tehdassaareen. Ympäristövaurion korjaustarve merkinnät poistettiin koska Pilaantuneet maaperäalueet eivät edellytä merkintää yleiskaavaan. Niiden valvonta on järjestetty (ELY-keskus) ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet neuvotellaan aina yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Tanhuan alueelta poistettiin S2 Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainitun lajin esiintymisalue merkintä, koska vuosina 2010 ja 2011 tehtyjen seurantatutkimusten perusteella Tanhuan alueella ei ole enää liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelle jää kuitenkin voimaan lähivirkistysalueelle VL-1 merkintä joka edellyttää että alueen käsittelyssä tulee ottaa huomioon liito-oravan liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Alueen rajaus kattaa laajanojan puronotkon lisäksi Tanhuankadun pientaloalueen ja Rounionkatu 44 teollisuusalueen välisen keskeisen vanhojen (2000, 2003) liito-oravahavaintojen alueen lajin kulkureittien turvaamiseksi. Ehdotusvaiheen nähtävillä olon aikana saatiin viranomaistahoilta kolme pyydettyä lausuntoa. Lisäksi pyydettiin kommentti Arkeologiselta selvittäjältä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnosta ja keskusteltiin Turvatekniikan keskuksen edustajan kanssa. Hulevesitulvien alustava arvio ja Häpesuon kaatopaikka-alueen riskienarviointi valmistuivat ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen. Lausuntojen ja kommenttien perusteella kaavaehdotukseen tehtiin joitakin teknisiä tarkennuksia. Lausunnoissa esitetyn toiveen mukaan keskustatoimintojen alueen oleellisesti muuttuvat alueet havainnollistettiin kartalla. Rautatieliikennealuetta tarkennettiin muuttamalla paperitehtaan purettu liityntäraide korttelialueeksi. Kumitehtaan aluevarausmerkintä tarkennettiin

26 T/kem merkinnäksi vastaamaan paremmin olemassa olevaa tilannetta. ELY-keskuksen toivomuksesta merkittiin saa puhdistettava / kunnostettava maa-alue merkinnällä Häpesuon kaatopaikan alue ja Rounionkadun kyllästämön alue. Lisäksi sama merkintä osoitettiin entiselle kuminkaatopaikalle Rounionkadulla. Välikadun jatkeeksi lisättiin tieliikenteen yhteystarve merkintä. Katuluokitus tarkennettiin karttaan. Kaavakartan selitysosiossa keskustatoimintojen aluetta ja kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta tarkentavat määräykset siirrettiin päämerkintöjen yhteyteen. Kaavaselostusta täydennettiin lisäämällä liitteeksi lausunnot ja niiden vastaukset sekä täsmennetty ja havainnollistettu kaavan vaikutusten arviointi. Selostuksen liiteasiakirjaksi lisättiin hulevesitulvien arviointi selvitys. Luetteloon kaava-aluetta koskevista asiakirjoista täydennettiin tietoja alueella tehdyistä taustaselvityksestä tai muusta lähdemateriaalista. Lisättyjen tietojen pohjalta tehtiin myös täsmennyksiä selostukseen. Ehdotusvaiheen viranomaispalaverissa sovitut tarkistukset vietiin karttaan. Aluevarauksia tarkennettiin jaottelemalla keskustatoimintojen alueita asumis-, liiketila ja toimitilapainotteisiin keskustatoimintojen alueisiin. Keskustatoimintojen alueista rajattiin erikseen joitakin pien- tai kerrostalovaltaisia asuntoalueita. Keskusta-alueelle määriteltiin suurmyymälä mitoitus 1350 ke-m 2 ja mitoitus muulle liiketilan lisäykselle kaava-alueella ke-m 2. Laajanojan-Kyyniojan virkistysreittiyhteys jatkettiin Valkoisen harjun kautta etelään. Kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen arvot täydennettiin selostukseen ja lisättiin myös kulttuuriympäristöselvityksen arvoalue liitteet. Kaavakartan määräyksiin lisättiin että kaupunkikuvallisesti arvokkailla alueilla edellytetään arvojen huomioiminen asemakaavassa. Kaavakarttaa täydennettiin hule-, melu- ja tärinä yleismääräyksillä ja lisättiin tehdasalueiden riskivyöhykkeet ja niitä koskevat määräykset. Välikadulta Rounionkadulle lisättiin kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä. VL-1 alueelle osoitettiin määräys joka edellyttää maisematyölupaa. Lisäksi kaava-alueesta rajattiin pois TY-1 alue. Arkeologista selvitystä täydennetään tehdasalueiden mahdollisten jäännösten kartoituksella ja karttaan lisätään selvityksen pohjalta mahdolliset tarvittavat merkinnät. Lisäksi todettiin että Kauppakatu 5 ja 6-8 sekä Poutuntie 2-8 alueesta tehdään asemakaavoituksen yhteydessä rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys Osayleiskaavaratkaisu, vaihtoehtotarkastelu ja vaikutusten arviointi Keskustan osayleiskaavan vaihtoehtona on voimassa oleva keskustaajaman osayleiskaava 2010 ja lähtötilanteena voimassa olevat asemakaavat. Keskustan osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi on taulukkomuodossa selostuksen liitteenä. Kaavan ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että osayleiskaava mahdollistaman kehityssuunnan mukaiset ympäristövaikutukset ovat voimassa vain siltä osin kuin asemakaavoja muutetaan. Konkreettiset vaikutukset tulevat välillisesti vasta niiden jälkeen. Osayleiskaavan päätarkoitus on ohjata myöhempää asemakaavoitusta. Vasta asemakaava mahdollistaa maankäytön muutoksen, jolla voi olla konkreettisia vaikutuksia. Tulevan asemakaavoituksen aikataulu alueella on vuoteen Asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain voimassa olevia asemakaavoja muuttamalla. Samalla kun osayleiskaavassa osoitetaan tuleva yleispiirteinen maankäyttö, voidaan olemassa olevien selvitysten pohjalta osoittaa, miltä alueilta tarvitaan tarkempia selvityksiä asemakaavoituksen yhteydessä.

27 27 Pitäytymällä 0- vaihtoehtona olevan keskustaajaman osayleiskaavan linjauksissa törmätään keskustan kehittämisessä ongelmiin. Tulevissa hankkeissa joudutaan noudattamaan tavoitteiltaan vanhentunutta osayleiskaavaa jolloin seutuyhteistyössä asetetut tavoitteet voivat jäädä toteutumatta tai toteutuvat vajavaisesti. Uhkana on että yhdyskuntarakenne hajautuu entistä nopeammin ja siitä tulee tehottomampaa ja kalliimpaa. Keskustan osayleiskaavan mukainen kehittäminen on linjassa Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitettyjen alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden kanssa edistäen yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta tehostamalla olemassa olevien verkostojen käyttöä ja vähentämällä liikkumistarvetta sekä lyhentämällä matkoja. Asuntotuotannon edellytykset kasvavat kun rakentamattomia ja saneerattavia teollisuusalueita otetaan asumiskäyttöön ja keskusta-alueella vajaasti rakennettuja kohteita tehostetaan. Maankäytön tehostuessa ympäristövaurioita on mahdollista kunnostaa. Rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja vaalitaan huomioimalla kaavassa entistä enemmän arvoalueita ja kohteita. Lopullinen arvokohteiden suojelutaso ja uuteen kaupunkirakenteeseen sovittaminen määritellään yksityiskohtaisesti tulevissa asemakaavamuutoksissa. Kaupunkirakenteen tehostaminen voi aiheuttaa vastustusta lähiasukkaissa. Se on luonnollinen reaktio, jonka syntyminen voidaan välttää vai jättämällä kehittämättä. Luonnonarvoja säästyy ennen kaikkea kaava-alueen ulkopuolella, kun rakentaminen ohjataan kaupunkirakenteen sisälle eikä koskemattoman luontoon. Kaava-alueella virkistysalueiden rajaukset ja käyttö säilyvät pääpiirteissään entisellään. Kaupunkirakenteen tehostaminen antaa mahdollisuuden kehittää olemassa olevia palveluita. Ympäristöhaittoja ehkäistään hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja ja järjestelmiä, sekä vähentämällä autoliikenteen tarvetta ja puhdistamalla pilaantuneita maa-alueita ja ottamalla niitä uuteen käyttöön. Yhdyskuntien toimivuus ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet paranevat kysynnän ja palvelurakenteen monipuolistuessa. Asukasmäärän kasvu tukee myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Rakentamisen suurimman volyymin keskittyminen rautatieaseman läheisyyteen hyödyntää lähijunaliikenteen palveluja. Autoliikenteen kasvu nostaa liikenteestä aiheutuvien päästöjen, pakokaasut ja melu, tasoa. Tätä kompensoi tulevaisuudessa kevyen ja julkisen liikenteen osuuden kasvu ja liikenneväylien kehittäminen sekä kiristyvät autojen päästövaatimukset. Tehtaiden päästöt pysyvät todennäköisesti nykyisellä tasolla tai vähenevät kiristyvien lupaehtojen myötä. Osayleiskaavan yhtenä tarkoituksena on täydentää keskustan kaupunkirakennetta. Se lisää keskustan asukasmäärää huomattavasti ja samalla keskustan sisäistä liikennettä. Täydennysrakentamisen painopisteen sijoittuessa keskustaan palveluiden ääreen lisääntyvästä liikennetarpeesta suurempi osa pystyy hyödyntämään julkisen- ja kevyenliikenteen mahdollisuuksia kuin jos kasvu ohjautuisi lähiöön tai haja-asutusalueelle. Asukasmäärän kasvu ja tiivistyminen voivat lisätä häiriökäyttäytymistä. Toisaalta ympäristön kohentamisella ja asukkaista huolehtimalla voidaan vähentää sitä. Keskustan tiivistäminen kasvattaa suurten teollisuuslaitosten mahdollisissa onnettomuustilanteissa asukkaisiin kohdistuvaa riskiä. Voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavaan nähden riskin kasvu on kuitenkin pieni, koska valtaosa keskustan asukasmäärän kasvusta suuntautuu tehtaiden ympäristövahinkoriskialueen ulkopuolelle. Voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa ympäristövahinkoriskialueen sisällä yhtä suuren riskin kasvun.

28 Kaavaehdotuksessa on lisätty kaupunkikuvallisesti arvokkaita alueita ja yksi muinaismuistokohde. Aluemerkinnällä korvataan alueella sijainneet aiemmat kohdemerkinnät. Lopullinen kulttuurikohteiden arvottaminen jää tehtäväksi yksityiskohtaisemmissa kaavoissa. Vaikka kulttuuriympäristö selvityksen kaikkia suosituksia ei olekaan merkitty karttaan, niin osayleiskaava mahdollistaa aiempaa kattavamman arvokohteiden huomioimisen rakentamisen ohjauksessa. Osayleiskaavaehdotuksen mahdollistama voimakkain kaupunkirakenteen muutos suuntautuu väljimmin rakentuneille keskusta-alueille; Rounionkadun luoteispuoli ja radan varsi ja Yrittäjäkadun itäpää. Kaupunkirakenteessa voimakasta tiivistymistä voi tapahtua myös Ydinkeskustassa Pirkkalaistorin ympäristössä ja Härkitien tuntumassa. Tämä on omiaan eheyttämään kaupunkikuvaa ja lisäämään palveluja, mutta toisaalta vanha kaupunkikuva tulee uudistumaan Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osayleiskaavaluonnos ja ehdotus laitetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon aikana niistä on osallisilla mahdollisuus lausua mielipiteensä. Mielipiteet ja niihin annetut vastaukset liitetään kaavan valmisteluaineistoon. Mielipiteet pyritään kaavasuunnittelussa huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Luonnos- ja ehdotusvaiheiden mielipiteet ja lausunnot sekä niiden vastaukset ovat selostuksen liitteenä Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa Osayleiskaava luonnos ja selostus käsiteltiin kaupunginhallituksessa Osayleiskaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Nokian kaupungin keskustaajama on tiivis ja välimatkat palveluihin ja luontoon ovat kaikkialta lyhyet. Keskustan osayleiskaavalla pyritään hyödyntämään näitä ominaisuuksia jatkossakin mahdollistamalla tehottomien alueiden ja poistuvien toimintojen rakennemuutos keskustamaiseksi kaupunkirakenteeksi. Suurimmat muutokset mahdollistetaan rautatieaseman luoteispuolelle, Yrittäjänkadun alueelle ja Nokian valtatien varteen enintään 10 minuutin kevyenliikenteen matkan päähän Pirkkalaistorilta Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 267 ha ja sillä asuu noin 3600 asukasta. Tampereen seudun rakennemallissa esitetty kasvuarvio Nokian keskustaan on asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tästä kaava-alueella arvioidaan sijoittuvan noin kaksi kolmasosaa eli Nokian ydinkeskustan asukasmäärä kaksinkertaistuisi. Se vahvistaa palvelujen tarjontaa ja saatavuutta sekä hillitsee asiointiliikenteen kasvua.

29 Palvelut Keskustan osayleiskaava-alue kattaa Nokian palvelukeskustan. Ydinkeskusta-alue on tiiviisti rakennettu ja uusia kehittämishankkeita saadaan vain jos jotakin puretaan. Koska alue on pääosin yksityisessä omistuksessa, on alueen kehittymisessä paljon epävarmuustekijöitä. Siksi keskustatoimintojen alue on merkitty yleispiirteisenä tavoitteellisena tulevaisuuden ydinkeskusta-alueen laajuisena. Nykyhetken potentiaalisimmat palvelujen kehittymisalueet ovat Yrittäjänkadun alue ja Pirkkalaistorin alue. Nokian vähittäiskaupan mitoitus- ja palveluverkkoselvityksessä ilmeni seuraavaa: Kaupallisten palveluiden enimmäislisätilantarve v mennessä sijainnin mukaan Enimmäistarve k-m 2 Nokia Keskusta-alueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Autokauppa ja huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve v mennessä sijainnin mukaan Vähimmäistarve k-m 2 Nokia Keskusta-alueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Autokauppa ja huoltamot Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Lähde: Santasalo Ky 2009 Liiketilan tarve keskustassa vuoteen 2030 mennessä on k-m 2. Tästä Yrittäjäkadun asemakaavavalmistelussa olevan Market-hankkeen osuus olisi toteutuessaan k-m 2, josta päivittäistavaran osuus on enintään 3500 k-m2. Tavoitevuoteen mennessä ei keskusta-alueelle mahdu ostovoiman kasvun perusteella toista vastaavan suuruista yksikköä, vaan loppu kasvuneliöistä on erikoiskauppaa ja muuta liiketilaa ke-m 2.

30 Aluevaraukset C Keskustatoimintojen alue-merkinnällä osoitetaan ne keskusta-alueet, joilla ei ole tarkoituksenmukaista esittää niiden sisäistä jäsentelyä eri käyttötarkoituksiin. Merkinnällä osoitettavalla alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Keskustatoimintojen aluetta on kaavaluonnoksessa 45 ha. C Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet merkinnällä on osoitettu ne alueet joilla tapahtuu olennainen kaupunkirakenteen muutos keskustatoimintojen alueeksi. Alueita on yhteensä 52 hehtaaria. Uudet keskustatoimintojen alueet on jaoteltu asumis-, liiketila- ja toimitilapainotteisiin alueisiin kuvaamaan niiden todennäköisesti tulevaa toiminnallista rakennetta. Uusista keskustatoimintojen alueista asumispainotteista aluetta on osoitettu 35 ha, liiketilapainotteista 13 ha ja toimitilapainotteista 4 ha. T/kem Teollisuus- ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos. Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. T/kem Teollisuus- ja varastoaluetta kaavaluonnoksessa on 11 ha. P Palvelujen ja hallinnon alue sekä PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue merkinnöillä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkinnällä osoitetuilla alueilla on julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Palvelujen alueita on 19 ha. AP Pientalovaltainen asuntoalue ja AK Asuinkerrostalojen alue merkinnöillä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (AP) tai kerrostaloihin (AK). AP ja AK alueita kaavaluonnoksessa on yhteensä 66 ha. Virkistysalueita kaava-alueella on 58 ha, 23 ha V Virkistysaluetta, 13 ha VL ja 7 ha VL-1 lähivirkistysaluetta ja 15 ha VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Merkinnällä V osoitetaan sellaiset ulkoilu- ja virkistysalueet, joiden käyttöä ei ole tarpeen määritellä tarkemmin. Merkinnällä VL osoitetaan rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen, sekä merkinnällä (VU) laajat virkistys- ja vapaa-ajankeskusten, urheilukenttien ja hiihtokeskusten alueet, joilla merkittävä osa toiminnasta tapahtuu ulkona. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue merkinnällä osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia kuten voimaloita, vedenottamoita, vedenpuhdistamoita ja niihin liittyviä jätteidenkäsittelylaitoksia varten varattavia alueita. Kaavaluonnoksessa ET aluetta on 2 ha. LR rautatiealuetta kaava-alueella on 9 hehtaaria. 5.3 Erityismääräykset Kaava-alueelta osoitetaan kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaita alueita 37 hehtaaria. Näillä alueilla asemakaavaa muutettaessa on huomioitava alueen arvot ja määriteltävä mahdollisten säilytettävien kohteiden suojelutaso ja joita täydennettäessä edellytetään, että uusi ja vanha rakennuskanta sovitetaan huolellisesti yhteen. Lisäksi osoitetaan 30 hehtaaria laaja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alue ( ), jossa

31 kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueen arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Valtakunnallisesti arvokkaalla alueella edellytetään myös maisematyölupaa maisemaa muuttavien toimenpiteiden ja hakkuiden yhteydessä. Maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi osoitetaan Viikinharju ja Vihnusjärven ranta 9 ha. Muinaismuistoksi SM on osoitettu Kyyniojan silta. Arvoalueiden ulkopuolelta on osoitettu joitakin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia kr, joiden suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavan yhteydessä. Vihnusjärven länsiranta ja Viikinharju on esitetty maisemallisesti arvokkaina alueina. Kehitettävinä tieyhteyksinä osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeet keskustasta asemaalueen toiselle puolelle, Paperitehtaankadun kohdalta Rounionkadulle ja Souranderintien päästä Rounionkadulle sekä Kerhokadulta Välikadulle. Kevyenliikenteen reitteinä esitetään kehitettäväksi juna-asemankautta kulkevaa yhteyttä Yrittäjäkatu, Tuuliharjunkatu, Maununkatu, Tanhuankatu ja yhteyttä Välimäenkatu, Välikatu, Kerhokatu, Rounionkatu. Kaavakartassa on osoitettu maakaasun runkolinja ja Viikinharjun tärkeä pohjaveden hankintaan soveltuva alue. Alueelle, jolta on vanhoja liito-oravahavaintoja, on osoitettu käyttötarkoituksena VL-1 joka määrää että alueen käsittelyssä tulee ottaa huomioon liito-oravan liikkumismahdollisuudet, lisäksi alueella tulee hakea maisematyölupa hakkuiden tai aluetta muuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Saa Puhdistettava / kunnostettava alue merkintä on osoitettu Häpesuon kaatopaikkaalueelle ja Rounionkadun kyllästämön alueelle sekä Rounionkadun entiselle kuminkaatopaikka-alueelle. T/kem korttelialueen mahdollisen suuronnettomuuden vaikutusalue osoitetaan merkinnällä va-1 Vaara-alue. Palavan nesteen varaston suojaetäisyys 250 m osoitetaan merkinnällä sv-1 Suoja-alue. Yleismääräyksinä kaava-alueella esitetään että Keskustatoimintojenalueilla edellytetään laadukasta suunnittelua ja rakentamista. Sinne sijoittuva toiminta ei saa heikentää olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Pää- ja kokoojakatujen välittömään läheisyyteen asemakaavoja valmisteltaessa on laadittava meluselvitys. Rautatieliikennealueen välittömään läheisyyteen asemakaavoja valmisteltaessa on laadittava melu- ja tärinäselvitys. Osayleiskaava-alueella asemakaavoja valmisteltaessa on huolehdittava että hulevesitulvariski ei kasva. Alle 1km etäisyydellä T/kem korttelialueesta on vältettävä sellaisten toimintojen sijoittamista, joiden evakuointi hätätilassa on vaikeaa. Kaavamuutoksista on pyydettävä Turvallisuusja kemikaaliviraston lausunto. Kaava-alueelle saa sijoittaa yhden kokonaan uuden vähittäiskaupan suuryksikön suuruudeltaan enintään kerros-m 2 ja lisäksi saa sijoittaa muuta uutta liiketilaa enintään kerros-m Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusarviointi on liitteenä. Lisäksi vaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 4.5 Osayleiskaavaratkaisu, vaihtoehtotarkastelu ja vaikutusten arviointi

32 32 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Osayleiskaavan hengen mukaisia hankkeita on jo suunnitteilla. Kaavan mahdollistama asemakaavojen muuttaminen tapahtuu pääosin yksityisten kiinteistönomistajien aloitteesta ja kysynnän ja tarjonnan ohjaamassa aikataulussa. Nokialla , täydennetty , , ja Jorma Hakola Kaavoitusarkkitehti 7 LIITTEET

33 33 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkennettu , , Suunnittelun lähtökohtia ja alustavia tavoitteita Keskustan yleiskaavan laadinnan tarkoituksena on luoda puitteet Nokian kaupungin kasvun aiheuttamalle tarpeelle kehittää keskustatoimintoja. Keskustan osayleiskaava 2030 alustava rajaus Suunnittelualueena on kaupungin keskusta joka rajautuu seuraavasti: Emäkoski, Laajanoja, Paperitehtaankatu, Nokianvaltatie, Vesitorninpuisto, Laajanojanpuisto, Nokitie, Tanhuankatu, Kolunkatu, Rounionkatu, Jyväpuisto, Kylmänojanpuisto, Penttilänpuisto, Tervonranta, Pirkkalaistie, Virtasalmenranta, Putaanvirta, Turuntie, Emäkoskentie, Emäkoski. Alueen pinta-ala on n. 270 ha. Alueella asuu noin 3600 asukasta. Nokian kaupunki on mukana Tampereen kaupunkiseudun seutuyhteistyössä yhdessä Tampereen, Ylöjärven, Oriveden, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kanssa. Työn tavoitteena on kaavoitusyhteistyön tiivistäminen, liikennejärjestelmien kehittäminen ja asuntotuotannon seudullinen ohjelmointi. Seutuyhteistyössä kunnat kehittävät tapoja turvata kasvavan kaupunkiseudun tasapainoinen kehittyminen. Laadittavassa kaupunkiseudun rakennemallissa tärkeänä painopisteenä Nokialla on nähty keskustan kehittäminen. Raken-

34 34 nemallissa Nokian keskustan asukasmäärän kasvuksi vuoteen 2030 on arvioitu henkeä. Tuomas Santasalo Ky:n laatiman Nokian vähittäiskaupan mitoitus- ja palveluverkkoselvityksen mukaan keskusta-alueella on vielä tilaa ja tarvetta kehittää kaupallisia palveluita. Palveluverkkoselvityksestä käydyissä keskusteluissa on Pirkanmaan ympäristökeskus tuonut esille että liiketilatarpeen ja asutuksen ohjaaminen keskustaan on toivottavaa. Alueen nykykäyttö Kaava-alueella on monipuolisesti keskustatoimintoja, julkisia palveluja ja hallintoa, työpaikkoja, teollisuutta ja varastoja, rautatieliikennealuetta ja asema, kerrostalo- ja pientalovaltaista asuinaluetta sekä urheilu- ja virkistysaluetta. Maanomistus Alueen kokonaispinta-ala on n. 270 ha, joka on pääosin rakennettua kaupunkialuetta. Tästä kaupunki omistaa noin puolet. Kaupungin omistamista alueista suurin osa on virkistysalueita. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan huomioon lähtien alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. (Valtioneuvoston päätös ). Inventoinnissa on keskustan osayleiskaava-alueella ainoana kohteena Nokian teollisuuslaitokset emäkosken varrella Kumitehtaalta Kullaanvuorelle. Suunnittelualueella on Nokian rautatieasema, Porin Tampereen rata ja VT-12. Kaavoitustilanne ja kaavojen sisältämiä ominaisuuksia ja tavoitteita Alueella on voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin keskustatoimintojen (C) ja taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä työpaikka-alueeksi (TP) sekä virkistysalueeksi (V). Kaavassa aluetta halkoo lisäksi ulkoilureittimerkintä. Nokian keskustaajaman osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen. Kaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, työpaikkaalueeksi, teollisuus ja varastoalueeksi, rautatieliikennealueeksi, kerrostalo- ja pientalovaltaista asuinalueeksi sekä urheilu- ja virkistysalueeksi. Voimassa olevat asemakaavat ovat pääosin yleiskaavan mukaisia.

35 35 Arvioitavat vaikutukset ja arviointiin liittyvät selvitystarpeet Nokian keskustan kehittämisellä on vaikutuksia asumiseen, palveluverkostoon, keskustaalueen ja pääväylien liikenteeseen ja pysäköintiin sekä puistoalueiden virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Nokian kaupungin kasvulla ja keskusta alueen tiivistymisellä on vaikutuksia täydentävän asumisen laatuun ja sijaintiin sekä keskustan palvelujen määrään ja sijaintiin. Nokian kaupungin arvioitu väestön kasvu ja arvioitu ostovoiman kasvu antavat mahdollisuuksia keskustan kaupallisten palvelujen lisäämiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi. Hankkeen vaikutusten arviointi painotetaan erityisesti mahdollisten vaihtoehtoisten maankäyttöratkaisujen vertailun yhteyteen. Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät. Viranomaiset: Nokian kaupungin hallintokunnat ja Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen aluepelastuslaitos, Turvatekniikan keskus Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osayleiskaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsitellään yleiskaavatyötä valvovassa työryhmässä, toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä pidetään nähtävillä ilmoitustaululla ja Internetissä. MRL 66 ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu kaavan lähtökohdista järjestetään sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatettu kaupunginhallituksen tietoon. Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRA 30 ) - Alustava luonnos käsitellään yleiskaavatyöryhmässä sekä kaupunginhallituksessa. - Kh asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ilmoitustaululle sekä internettiin. Ilmoitus nähtävilläolosta Nokian Uutisissa. -lausuntopyyntö: Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Turvatekniikan keskus, Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Liikennevirasto ja kaupungin hallintokunnat.

36 36 Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen aiheuttamat muutosehdotukset käsitellään yleiskaavatyöryhmässä sekä kaupunginhallituksessa. Kh asettaa yleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 19 ) ja hankkii tarpeelliset lausunnot (MRA 20 ). Saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään yleiskaavatyöryhmässä. Järjestetään toinen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ) Kh käsittelee saadun palautteen ja tekee esityksen kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymisestä. Työn valvonta ja valmistelu Kaavoitustyötä johtaa kaupunginhallitus. Yleiskaavatyötä valvoo kaupunginjohtajan johtama työryhmä. Kaavaa valmistellaan teknisen keskuksen kaavoitusyksikössä. Valmistelusta vastaa kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola, jolta saa myös tarvittaessa lisätietoja. Sähköposti: jorma.hakola@nokiankaupunki.fi. Puhelin

37 37 Keskustan osayleiskaava 2030, vaikutusten arviointi, Maankäyttö- ja rakennuslain 42 määrittelee yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Keskustan osayleiskaavan vaihtoehtona on voimassa oleva keskustaajaman osayleiskaava 2010 ja lähtötilanteena voimassa olevat asemakaavat. Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että osayleiskaava mahdollistaman kehityssuunnan mukaiset ympäristövaikutukset ovat voimassa vain siltä osin kuin asemakaavoja muutetaan. Konkreettiset vaikutukset tulevat välillisesti vasta niiden jälkeen. Osayleiskaavan päätarkoitus on ohjata myöhempää asemakaavoitusta. Vasta asemakaava mahdollistaa maankäytön muutoksen jolla voi olla konkreettisia vaikutuksia. Tulevan asemakaavoituksen aikataulu alueella on vuoteen Asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain voimassa olevia asemakaavoja muuttamalla. Samalla kun osayleiskaavassa osoitetaan tuleva yleispiirteinen maankäyttö, voidaan olemassa olevien selvitysten pohjalta osoittaa, miltä alueilta tarvitaan tarkempia selvityksiä asemakaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 määrittelee vaikutusten selvittämisen kaavaa laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon.

38 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; Keskustaajaman osayleiskaava 2010 Keskustan osayleiskaava asuminen, asukkaat, sosiaaliset vaikutukset, palvelut, elinkeinot, imago, virkistys, - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT 2009) erityistavoitteiden mukaan yleiskaavoituksessa tulee edistää mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. - Keskustan osayleiskaava-alue on yksi kaupungin ns. tulevaisuuden kasvun, kehittämisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen painopisteistä. - Nokian keskustan asukasmäärän kasvuksi vuoteen 2030 on arvioitu henkeä. Siitä suuri osa sijoittuisi ydinkeskustaan osayleiskaava-alueelle. - Nokian kaupungin vähittäiskaupan liiketilantarve vuoteen 2030 mennessä on k-m 2.Tästä keskusta-alueille suuntautuu noin puolet. - Virkistysalueiden rajaukset ja käyttö säilyvät pääpiirteissään entisellään. - Yhdyskuntien toimivuus ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet paranevat kysynnän ja palvelurakenteen monipuolistuessa. - Asukasmäärän kasvu ja tiivistyminen voivat lisätä häiriökäyttäytymistä. Toisaalta ympäristön kohentaminen on omiaan vähentämään sitä. - Kaupunkirakenteen tehostaminen voi aiheuttaa vastustusta lähiasukkaissa. Se on luonnollinen reaktio jonka syntyminen voidaan välttää vai jättämällä kehittämättä. - Voimassa olevan osayleiskaavan puitteissa Nokian keskustaa on mahdollista tiivistää tinkimällä asukastavoitteista ja palvelujen kehittämistavoitteista. - Tavoitteiden saavuttaminen osayleis-kaavan puitteissa edellyttäisi C ja AK -alueiden radikaalia tiivistämistä jolloin keskustan kulttuuriympäristön arvoista ja ympäristön viihtyisyydestä jouduttaisiin huomattavasti tinkimään. - Palveluiden tason turvaamisessa ollaan riippuvaisempia kauempaa tulevista asiakkaista. - Suurmyymälän sijoittaminen keskustatoimintojen alueelle edellyttäisi voimakkaita purkutoimenpiteitä ja toteutuminen on taloudellisesti epätodennäköistä. - Keskustan osayleiskaava ratkaisu laajentaa C alueita niin, että tiivistämismahdollisuudet asumisen C-1 (Rounionkadun alue) ja palvelujen C-2 (Yrittäjäkatu) ja toimitilojen C-3 kehittämisen osalta laajenevat oleellisesti. - Kaupungin keskustaan on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälä laajuudeltaan 13500ke-m 2 ja muuta uutta liiketilaa 12800ke-m 2. - C alueiden reilu laajentaminen antaa kiinteistönomistajille selvän signaalin tavoitteista joihin kaupunki on kaupunkiseudun rakennemallissa sitoutunut. - kaavan puitteissa on mahdollista saada reilusti lisää käyttäjiä keskustan palveluille joten ne saadaan taloudellisesti kannattavammalle pohjalle. - Hidastaa kaupunkirakenteen hajautumiskehitystä - Asuntotuotannon edellytykset kasvavat kun rakentamattomia ja saneerattavia teollisuusalueita otetaan asumiskäyttöön

39 39 terveys, turvallisuus ympäristöhaitat - Pilaantunutta kokonaan tai osittain kunnostettua maaperää on keskustan osayleiskaavan alueella tiedossa viidessätoista kohteessa. - Suurista teollisuuslaitoksista Nokian Renkaat, Georgia Pacific, Lämpövoimalan öljysäiliö, aiheutuu ympäristöriski mahdollisen onnettomuuden sattuessa. - Upo-floorin pato on rakennettu tilapäiseksi ja mahdollinen murtuminen aiheuttaisi tulvan Tehdassaareen. - Teollisuus ja liikenne aiheuttaa päästöjä ja meluhaittoja. - Tie- ja rataliikenne aiheuttaa melua ja tärinää. - Tehdasalueiden onnettomuustilanteen riskialueiden rajan sisällä tiivistymismahdollisuudet ovat kummassakin kaavavaihtoehdossa samaa luokkaa. - Patoa pidetään kunnossa niin kauan kuin Upo-floorin tehdas toimii. - Kaupungin kasvu lisää liikennettä, melua ja päästöjä. Tätä kompensoi tulevaisuudessa kevyen ja julkisen liikenteen osuuden kasvu ja liikenneväylien kehittäminen sekä kiristyvät autojen päästövaatimukset. - Katuverkoston kehittäminen turvallisemmaksi on mahdollista kummankin kaavan puitteissa. - Tavara- ja henkilöjunaliikenteen on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa. - Tehtaiden päästöt pysyvät todennäköisesti nykyisellä tasolla tai vähenevät kiristyvien lupaehtojen myötä. - Teollisessa käytössä oleville maaperän riskialueille ei nykyisessä käytössä ole tarvetta kunnostukseen. Alueitten käyttötarkoitusta on mahdollista vähäisessä määrin muuttaa jolloin edellytetään maaperän kunnostusta. - Teollisuuskäytössä radan viereisillä alueilla ei tarvita erityistoimenpiteitä melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi. - Rengastehtaan TY-1 merkinnästä voi tulla este tehtaan kehittämiselle. - Valkoisen harjun alueen kehittäminen asumiseen on voimassa olevan yleiskaavan mukaista. - Mahdollistaa Häpesuon alueen rakenne-muutoksen ja kunnostamisen. - Nopeuttaa pilaantuneiden maaalueiden kohdalla kunnostamiseen johtavaa kehitystä ottamalla niitä uuteen käyttöön. - Uusi yleiskaava rajoittaa teollisuutta haittaavien toimintojen sijoittumista riskialueelle. - Riskialueet on osoitettu kaavassa. - Keskustan reilumpi tiivistyminen lisää kevyen liikenteen suoriteosuutta ja hillitsee autoliikenteen kasvua. - Uusi yleiskaava mahdollistaa asumisen sijoittumisen reilusti radanvierustoille. Melu- ja tärinähaittojen vähentäminen on huomioitavissa asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Samalla on edullista hyödyntää kiskoja työpaikka- ja asiointiliikenteessä - Mahdollistamalla muutakin kuin teollista toimintaa Tehdassaaren ja Kumitehtaan vanhoihin rakennuksiin, ne voivat pysyä varmemmin käytössä. - Rengastehtaan T/kem merkintä mahdollistaa tehtaan kehittämisen. - T/kem laitoksen konsultointivyöhykkeelle ei saa sijoittaa hanka-

40 40 lasti evakuoitavia toimintoja. Konsultointivyöhykkeelle uutta kaavoitettaessa on pyydettävä TUKES:n lausunto. - Voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavaan nähden asukasmäärän lisääntymisestä johtuva teollisuuden onnettomuustilanteen riskin kasvu on kuitenkin pieni, koska valtaosa keskustan asukasmäärän kasvusta suuntautuu tehtaiden ympäristövahinkoriskialueen ulkopuolelle. - Meluselvitykset edellytetään pääja kokoojakatujen läheisyydessä. - Melu- ja tärinäselvitykset edellytetään rata-alueen läheisyydessä. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; luonto, hule, Keskustaajaman osayleiskaava 2010 Keskustan osayleiskaava Koko alue on asemakaavoitettu. - Kaava-alueella virkistysalueiden rajaukset ja käyttö säilyvät pääpiirteissään entisellään. - Hulevesitulvien alustava arviointi, 2011, selvityksen mukaan Nokian kaupungin alueelta ei tunnistettu alueita, joissa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleisesti merkittäviä vahingollisia seurauksia. Keskustan tiivistämisessä imeytymättömät pinnat lisääntyvät. Asemakaavoituksessa on huomioitava hulevesien kiinteistökohtainen viivyttäminen. - Keskustan tiivistäminen vähentää hieman paineita laajentaa kaupunkirakennetta vapaaseen luontoon. - Keskustan vahva tiivistäminen vähentää paineita laajentaa kaupunkirakennetta vapaaseen luontoon. - Häpesuon alueen kehittäminen on mahdollista vain siten, että Viikinharjun pohjavesialuetta ei vaaranneta. - Asemakaavamuutoksissa hulevesitulvariskiä ei saa kasvattaa. - VL-1 aluetta reippaammin muokattaessa on haettava maisematyölupa. 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; Keskustaajaman osayleiskaava 2010 Keskustan osayleiskaava 2030

41 41 luonnonsuojelu, monimuotoisuus, viheryhteydet - Keskusta-alueella ei ole havaintoja LSL 29 :n mukaisista suojelluista luontotyypeistä. LSL 47 :ssä mainituista erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista ei ole enää ollut havaintoja. Nokian arvokkaat luontokohteet, 2005, luontoselvityksissä ei ole mainittu myöskään havaintoja EU:n luontodirektiivin mukaisista elinympäristöistä tai muista lajeista, jotka erityisesti tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa - Olemassa olevat viheryhteydet säilyvät. - Viheralueiden käsittelyssä pyritään mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisuuteen. - Keskustan tiivistyessä kaupunkiluonto hieman vähenee. Sitä on mahdollista kompensoida istutuksilla ja esimerkiksi viherkatoilla. - Kaavassa olevan liito-oravan esiintymisaluemerkinnän alueelta ei ole tehty enää havaintoja. - Liito-oravan esiintymisaluemerkintä poistuu, koska tehtyjen selvitysten perusteella laji ei enää oleskele alueella. - Liito-oravaa suosiva virkistysalueiden (VL-1) metsänkäsittelyalue laajenee. - Kaupunkirakenne tiivistyy vajaakäyttöisille alueille. - Tiivistymisen myötä olemassa olevien viheralueiden kulutus kasvaa. Sitä rajoitetaan ohjaamalla kulkemista rakennetuille väylille. 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; Keskustaajaman osayleiskaava 2010 Keskustan osayleiskaava 2030 sijainti yhdyskunta-rakenteessa, toiminnot, liikenne ja yhteydet, eheytys, yhdyskuntatalous - Keskustan tiivistäminen vilkastuttaa keskustan liike-elämää, liikennettä, palvelujen tarjontaa ja kysyntää. Tiivistäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. - Yhdyskunnan toimivuus ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet paranevat kysynnän ja palvelurakenteen monipuolistuessa. - Alueella on melko kattavat jalkakäytävät ja kevyenliikenteenväylät - Keskustan kaupunkikuva on monessa kohtaa hyvin lähiömäinen. Eheyttämällä voidaan kaupunkikuvaa muodostaa kaupunkimaisemmaksi. Keskustan tiivistäminen vähentää tarvetta lisätä pientaloalueiden rakennustehokkuutta. - Nokian palvelurakenne on jonkin verran hajanainen ulottuen melko laajalle keskusta-alueella. Rakennetun ympäristön ominaisuuksien takia palveluja on vaikea saada keskitettyä yhdelle alueelle ydinkeskustassa.

42 42 - Kaupungin keskustan C alueelle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälää ilman runsaita purkamisia ja korkeita kustannuksia. - Rounionkadun alueen rakentuminen lisää keskustaan suuntautuvaa liikennettä ja saattaa ruuhkauttaa Rounionkadun ja Pinsiöntien risteyksen ja kapean radan alituksen. - Rakentamisen suurimman volyymin keskittyminen rautatieaseman läheisyyteen hyödyntää lähijunaliikenteen palveluja. - Kaavassa on kehittämismerkintänä asemanseudulle kaksi mahdollista radan alituskohtaa. - Ruuhkautumista ja tieyhteyksien tarvetta voidaan vähentää kehittämällä palveluja myös aseman luoteispuolelle. - Keskustatoimintojen alueen laajeneminen Häpesuon alueelle ei varsinaisesti hajauta keskustan palvelurakennetta mutta se ei myöskään keskitä sitä. - Kaupungin keskustan C alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälä 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Keskustaajaman osayleiskaava 2010 Keskustan osayleiskaava 2030 maisemarakenne, kaupunkikuva, kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset - Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (2009) keskustan osayleiskaava-alueella ovat Nokian teollisuuslaitokset jonka rajauksen sisälle jäävät Tehdassaari, Kumitehtaan alue, Kerhola ja Lastentalo (Taidetalo). - Keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä on esitetty suojelutarve 15 kohteelle. Kohteista 6 on suojeltu myös asemakaavalla. Jalkinetehtaan alue ja Tehdassaari on huomioitu kulttuurihistoriallisesti merkittävänä alueen osana. - Kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi yhtenäisen rakennuskannan alueeksi on merkitty Alhoniitty, Lauttalankulma ja Kumitehdas. Lisäksi maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi on merkitty Souranderintien alue. - Maisemarakenne muuttuu kaupunkimaisemmaksi täydennysrakentamisen myötä. Puistoalueiden merkitys korostuu alueen kaupunkirakenteen eheytymisen seurauksena. Keskustarakenne saa uusia ajallisia kerrostumia.

43 - Keskustan eheytyessä vanhentunutta epätarkoituksenmukaista rakennuskantaa puretaan ja rakennetaan uutta nykyvaatimusten mukaista tilalle. - Kaupunkirakenteessa voimakkainta tiivistymistä voi tapahtua myös Ydinkeskustan alueella Härkitien tuntumassa. Tämä on omiaan eheyttämään kaupunkikuvaa ja lisäämään palveluja, mutta toisaalta vanha kaupunkikuva tulee uudistumaan. - Arvokohteista puuttuu huomattava osa kulttuuriympäristöselvityksessä arvotettua keskeistä sodan jälkeistä kaupunkiympäristöä ja arvokohteita Yleiskaavassa osoitetaan yksi uusi muinaisjäännös Kyyniojan silta. - Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue on Valtioneuvoston päätöksen mukainen. - Lauttalankulma ja Souranderintien arvoalueet on yhdistetty ja laajennettu ulottumaan Nanson tehdasalueelle. - Aluemerkinnällä korvataan alueella sijainneet aiemmat kohdemerkinnät. - Kaavassa osoitetaan neljä uutta arvoaluetta Hinttalan kotiseutumuseon alue, Ilkantien alue johon on yhdistetty kuusi kulttuuriympäristöselvityksen arvokohdetta, Alinenkadun pientaloalue ja Kyyninkadun alue. Lisäksi on neljä yksittäistä arvokohdetta. - Aluerajaukset ja kohdemerkinnät kattavat Keskustaajaman osayleiskaavan arvokohteet paitsi kahvimyllytalo, joka siirretään Häpesuon muutosten takia Hinttalaan. - Vaikka kulttuuriympäristö selvityksen kaikkia suosituksia ei olekaan merkitty karttaan, niin osayleiskaava mahdollistaa aiempaa kattavamman arvokohteiden huomioimisen rakentamisen ohjauksessa. - Voimakkain kaupunkirakenteen muutos suuntautuu väljimmin rakentuneille keskusta-alueille; Rounionkadun luoteispuoli ja radan varsi, Valkoisen harjun alue, Yrittäjäkadun itäpää. Tiiviimmässä kaupunkirakenteessa voimakkainta tiivistymistä voi tapahtua myös Ydinkeskustan alueella Härkitien tuntumassa. Tämä on omiaan eheyttämään kaupunkikuvaa ja lisäämään palveluja, mutta toisaalta vanha kaupunkikuva saa uusia ajallisia kerrostumia.

44 44 Kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluettelo ja arvoalueet KOHDELUETTELO KARTTA 3A KARTTA 3B Nro Alueet Tyyppi Suositus Suojelutilanne: Kaavat ja selvitykset 1 Kankaantaan vanha asutus ja Penttilänpuisto A 1.1 Hinttalan Kotiseutumuseo ja ns. kahvimyllytalo Rk S2 YK, NKYO 1.2 Vanha-Vikkula Ky S2 YK, NKYO 2 Tehdassaari Rk S2 RKY 2009, MK, YK, NKYO 3 Kumitehtaan alue A RKY 2009, MK, YK, NKYO 3.1 Länsiosa Rk S1, S2 AK, RKY 2009, MK, YK, NKYO 3.2 Virkailija-asunto Ky ES AK, RKY 2009, MK, YK, NKYO 3.3 Sauna Ka ES AK, RKY 2009, MK, YK, NKYO 4 Vikkulan vainion talot (2) Ky ES YK, NKYO 5 Asemanseutu A 5.1 Kumitehtaan varastot Rk ES 5.2 Asemarakennus Ky S2 MK, YK, NKYO 5.3 Rautatieläisten asuinrakennukset a) keltainen talo, b) punainen talo Ka ES NKYO 5.4 Souranderintie 26 (PYP) Ky S2 YK, NKYO 5.5 Maununkatu 9 Ky M 5.6 Nanso Oy:n a) tehdas (tiiliosa) ja konttori sekä b) isännöitsijän asuintalo Ky S2 YK (tehdas), NKYO 5.7 Tanhuankatu 5 ja 9 Ka ES 5.8 Rounionkatu 15 Ky ES 6 Hallintokortteli ja Maisenkuja A 6.1 Kaupungintalo (vanha) Ky S2 YK, NKYO 6.2 Välikatu 2 Ka ES 7 Souranderintie A MK, YK, NKYO 7.1 Koto-Kavoli Ky S1 AK, YK, NKYO 7.2 Sairaala Ky S1 AK, YK, NKYO 7.3 Kumitehtaan lastentarha (Päiväkoti) Ky S1 AK, YK, NKYO RKY 2009-alueella, YK, 7.4 Kerhola Ky S2 NKYO 7.5 Kulkutautisairaala Ka S1 AK, YK, NKYO RKY 2009-alueella, YK, 7.6 Lastentalo (Taidetalo) Ka S2 NKYO 7.7 Souranderintie 18 Ky ES 7.8 Souranderintie Ka ES 8 Nokian valtatien kerrostaloryhmät A 8.1 Aravatalot, Poutuntie 2-8 Rk ES* 8.2 Pistetalot, Kylmänojankatu 2-6 Rk ES 8.3 Pistetalot, Välimäenkatu Rk ES 8.4 Nansolinna - Korkeemäenkatu 7 (entinen valtion virastotalo) Rk ES 8.5 Korkeemäenkatu 16 Ky ES 8.6 Korkeemäenkatu 18 Ky ES 9 Ilkantien ja Kankaantaankadun kulma A 9.1 Ilkantie 5-7 ja Kankaantaankatu Rk ES 9.2 Ilkantien rivitalot Rk (osa) ES

45 45 Nro Alueet Tyyppi Suositus Suojelutilanne: Kaavat ja selvitykset 10 Kylmänojanpuiston koulualue Rk ES 11 Härkitien liiketalot 11.1 Härkitie 16 Ka M 11.2 Härkitie 14* Ka M 12 Välikadun Uimahalli Ky ES YK, NKYO 13 Lauttalanmutka Rk ES YK, NKYO 13.1 Työväenopisto (ent. lääkärintalo) Ka ES YK, NKYO 14 Alinenkatu Rk ES 15 Laajanojankatu (Alhoniitty) Rk (osa) ES YK, NKYO Suositellaan inventointia A Penttilän talo I B Tavaramakasiini I NKYO C Paperitehtaan varastot I D Poutuntie 10 I E Kylmänojankatu 2 I F-H Kyyninkatu 9, 13 ja 20 I I-K Korkeemäenkatu 20 ja 11, Kauppakatu 4 I L Teboil Nokia I M Liiketalot Välikadun ja Pirkkalaistorin välillä I N Kirjasto I O Seurakuntatalo I P Helluntaiseurakunnan rukoushuone I Q Rautatienkadun ja Kankaantaankadun kulman puutalot I R Pirkkalaistie 10 I S Korkeemäenkatu 17 (ol. Voima) I Luokitukset raportissa, luku 3. LYHENTEIDEN SELITYKSET TYYPPI A Aluekokonaisuus Rk Rakennuskokonaisuus Ky Rakennushistoriallisesti tai historiallisesti ja, tai kaupunkikuvallisesti merkittävä Ka Kohteella on rakennushistoriallista tai historiallista ja tai kaupunkikuvallista arvoa SUOSITUS S1 Asemakaavalla suojellut kohteet S2 Esitetään suojeltavaksi asemakaavalla ES Esitetään säilyttämismahdollisuuden arviointia asemakaavatyön yhteydessä I Esitetään inventoitavaksi asemakaavatyön tai lupaharkinnan yhteydessä M Ilman toimenpidesuositusta jäävät kohteet, joissa asemakaavanmuutos on käynnissä SUOJELUTILANNE NKYO Nokian kulttuuriympäristöohjelma, 2001 (sis inventoinnin) RKY Rakennettu kulttuuriympäristö, 2009 MK YK AK Maakuntakaava (rajaus epätarkka) Yleiskaava Asemakaava

46 46

47 47

48 48 Keskustan osayleiskaavaluonnos lausunnot, mielipiteet ja vastaukset Kulttuurilautakunta Alueesta on kaavoitustyötä varten laadittu muinaisjäännös-inventointi sekä kulttuuriympäristöselvitys liitteineen, jotka täydentävät vuonna 2001 laadittua Nokian kulttuuriympäristöohjelmaa erittäin hyvin. Kulttuuriympäristöohjelmatyön yhteydessä keskusta-alue jätettiin resurssien rajallisuuden vuoksi inventoimatta. Kulttuuriympäristöselvitykseen on kirjattu, että rakennusrekisteri-tiedoissa on epätarkkuuksia ja puutteita. Ilmeisesti siitä johtuen rakennuskannan ikämäärittelyt eivät kaikilta osin täsmää esim. Vihnuskodin, Tyttölän ja rautatieaseman alueilla. Nokian ehdottomiin helmiin kuuluvan Penttilän puiston lounais-kulmaan viistetty alue C- merkinnällä (keskustoimintojen alue) tulee poistaa ja jättää puistoalue kokonaisuudessaan nykyiseen käyttöön. C-alueen alle jäisi suosittu liukumäkialue ja alku-peräisellä pohjalla oleva pätkä vanhaa kulkureittiä Kankaantakaa tehtaiden suuntaan. Aluerajauksen sisälle jäävä kotiseututalon alue on alkuperäisellä Hinttalan talon paikalla (Muinaisjäännösinventoinnin mukaan ilmeisesti ainakin vuodesta 1786). Osa rakennuksista on siirretty tai vaihtanut paikkaa, mutta asuinrakennukset ovat alkuperäisillä sijoillaan. Sen sijaan nykyisen pesäpallokentän ja paikoitusalueen laidalla oleva, pula-ajan museona toimiva hirsirakenteinen ns. kahvi-myllytalo on siirretty Tyttölästä, jossa tällaisia paritaloja oli useita kumitehtaan rakennuttamina. Koska rakennus on nytkin siirrettynä ja alkuperäiseen nähden epätyypillisessä paikassa, se voidaan työväenasuntotyypin säilyttämiseksi siirtää. Ensimmäisenä, logistiikan kannalta järkevänä sijoituspaikkana voitaisiin tutkia Hinttalaa ja sen lähialuetta. Suomalaisen liikuntakulttuurin kotoperäisellä lajilla pesäpallolla on ollut oma peli- ja harjoitusalue. Se siirrettiin viimeksi Tyttölästä Häpesuolle, ja jää luonnoksessa C-merkinnän alle. Lajille tulee osoittaa uusi harjoitus- ja pelipaikka toisaalta. Kaupunkistrategian mukainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee näkyä yleiskaavassa erilaisina houkuttelevina ulkoilureitteinä. Kylmänojan vartta kulkevan ulkoilureitin tulee jatkua Puropuiston lehdon kautta Souranderintielle ja edelleen muinaismuistoselvityksessä mainittua ja luonnokseen merkittyä kivisiltaa pitkin V-alueella kohti Tehdassaarta. Siihen yhdistetään Kylmänojan eteläpuolinen reitti, joka kulkee Penttilän puiston poikki. Paperi- ja kumitehtaiden alueet muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY), Nokian teollisuuslaitokset, joka ulottuu virran pohjois- ja eteläpuolella lännessä kuorimolta ja Lintuniemestä itään rajaten Kullaanvuoren puhdistamon ulkopuollelleen. Tarkasteltavana oleva alue ei kata RKY-aluetta kokonaan. Luonnos ottaa tehdasalueen huomioon merkinnällä sk 1. Sen osana TY-1-merkityllä alueella on krmerkinnällä virkailija-asunto ja sauna. Isännöitsijän asunto sijaitsee ilmeisesti myös tällä alueella, ei länsiosassa (3.1). Pohjakartta on epäselvä, asia tulee tarkistaa.

49 49 sk 1 -alue ei ulotu pohjoisessa Souranderintielle, kuten valtakunnallisessa rajauksessa, vaan on merkitty viivoitettuna suojelukohteena. Kulttuuri-lautakunta pitää tätä riittävänä, kun kadun varren kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on merkitty joko kr-merkinnällä tai ks-merkinnällä. Asuinrakennusten (Souranderintie 18, 20 ja 22) liittäminen kokonaisuuteen on perusteltua, vaikka ne ovatkin nuorempaa kerrostumaa. Kumitehtaan ja myöhemmin Nokia-yhtiön rakennuttamina työsuhdeasuntoina Ne ovat osa teollista historiaamme ja kuuluvat Souranderintien katukuvaan olennaisesti. Vastaus: Kulttuurilautakunta esittää kaavakarttaan tarkennuksia, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. C-alueen rajausta Penttilänpuiston ja Hinttalan kohdalla tarkistetaan huomioiden mahdolliset liikuntarakentamistarpeet. Pesäpallokentälle ja koirapuistolle pyritään löytämään korvaava sijainti esimerkiksi Penttilänpuistosta. Ulkoilureitin jatkamista Tehdassaaren suuntaan selvitetään. Kumitehtaan alueella Isännöitsijän asunnon on katsottu sisältyvän länsiosan merkintään kr 3.1. Jatkossa harkitaan olisiko selvyyden vuosi syytä merkitä se omalla merkinnällä vai riittääkö aluemerkintä. Souranderintie 18, 20 ja 22 asuintaloihin ei ole osoitettu kr-merkintää koska ne ovat yksityisessä omistuksessa ja edustavat melko nuorta rakennuskantaa. Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa sk-1 alue ulottuu Souranderintielle valtakunnallisen arvokkaitten kulttuuriympäristöjen rajauksen mukaan Kerholaan asti. Souranderintie maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ma rasterilla merkitty alue on edellisen kanssa päällekkäinen Kerholan ja taidetalon kohdalla. Koska päällekkäinen merkintä on vaikea lukuinen eikä kahta samansuuntaista merkintää tarvita poistettaneen päällekkäisyys ehdotusvaiheessa. Liikunta ja nuorisolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta päättää esittää lausuntonaan, että Penttilän puiston lounaiskulmaan tehty C-aluevaraus tulee poistaa ja säilyttää alue muun puiston kaltaisena virkistysalueena; ja että mikäli pesäpallokenttä ja koirapuisto poistetaan muuttamalla alue Häpesuolla C-alueeksi, tulee näitä toimintoja varten osoittaa vastaavat alueet muualta keskusta-alueelta. Kylmänojan vartta kulkevan ulkoilureitin tulee jatkua Puropuiston lehdon kautta Souranderintielle ja edelleen muinaismuisto-selvityksessä mainittua kivisiltaa pitkin V-alueella Tehdassaarelle. Siihen yhtyy Kylmänojan eteläpuolinen reitti Penttilän puistosta. Lautakunta kannattaa myös Viikinharjun ulkoilureitin jatkamista samaan pisteeseen. Vastaus: Liikunta- ja nuorisolautakunta esittää lausunnossaan tarkennuksia kaavakarttaan. C-alue merkintä ei sinänsä ole ristiriidassa puistotoimintojen kanssa koska C-alueellakin voi olla puistoa, koirapuisto tai pesäpallokenttä. (Häpesuon alueelle tutkittavan Prismahankkeen asemakaavoituksen yhteydessä pesäpallolle etsitään korvaavaa paikkaa.) Voimassa ole-

50 vassa keskustaajaman osayleiskaavassa Penttilän puistossa on AP-merkintä. C-alueena alue voidaan kaavoittaa monipuolisesti. Jatkotyössä C-merkinnän tarpeellisuutta harkitaan Penttilänpuiston osalta. Pesäpallokentälle ja koirapuistolle on tarkoitus etsiä korvaavat paikat joko Penttilänpuistosta tai muualta. Jatkotyössä tarkastellaan uusien ulkoilureittien linjauksia esitetyillä tavoilla. 50 Perusturvalautakunta Nokian keskustan asukasmäärän kasvun yhteydessä tulee huolehtia siitä, että alueelle jää riittävästi viheralueita sekä kevyen liikenteen väyliä, jolloin kuntalaisilla on paremmat edellytykset toteuttaa terveysliikuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kuntalaisten omatoiminen vapaa-ajanliikunta sekä työmatkaliikunta ovat merkittäviä asioita. Kevyen liikenteen väylät ovat tärkeitä myös liikenneturvallisuuden kannalta. Väestön ikääntyessä tulee asuminen ja asuinympäristö suunnitella siten, että ihmiset pärjäävät ikääntyneinäkin pidempään kotioloissa ja pystyvät hyödyntämään asuinympäristönsä palveluita. Väestömäärän lisääntyminen aiheuttaa lisätarvetta myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, kaavassa tulee varautua myös tarvittavien lisätilojen rakentamiseen. (avoterveydenhuollon ylilääkäri Mauri Jokinen) Vastaus: Perusturvalautakunta on huolissaan viheralueiden ja liikuntapaikkojen riittävyydestä. Niitä tullaan jatkotyössä tarkastelemaan kasvavan liikkumistarpeen näkökulmasta. Yleiskaavan jatkovalmistelussa huomioidaan myös terveyspalvelujen kasvavaa tarvetta. Rakennus- ja ympäristölautakunta Voimassa olevaan osayleiskaavaan ja maakuntakaavaan verrattuna on nyt esitetyssä luonnoksessa keskustatoimintojen aluetta (kaavamerkintä C) laajennettu merkittävästi. Olemassa olevia asuinalueita, kouluja ja muita yleisiä alueita sekä puisto- ja virkistysalueita on osoitettu C-alueiksi. Kaavaluonnoksessa merkittävä osa keskustan asuinalueista (kaavamerkintä AK) on muutettu C-alueeksi. Muutoksen tavoitetta on vaikea hahmottaa ainakaan niissä tapauksissa, missä asuinalueella ei ole odotettavissa merkittäviä käyttötarkoituksen muutoksia yleiskaavan voimassaoloaikana vuoteen 2030 mennessä. Sama koskee myös C-alueiksi muutettuja koulukiinteistöjä. Teollisuusalueiden (kaavamerkintä T) muuttamista C-alueeksi kannattaa harkita tarkkaan, koska C-merkinnällä varustettu alue ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Muutos C-alueeksi saattaa aiheuttaa toimivalle teollisuudelle uusia rajoituksia ja kustannuksia. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty arviota nykyisen teollisuuden aiheuttamasta ympäristöhäiriöstä eikä pohdittu muutoksen seurauksia.

51 C-merkinnän laajentaminen lähes koko osayleiskaava-alueelle mahdollistaa hyvin monimuotoisen maankäytön ja häivyttää yleiskaavan tarkoituksen maankäytön tarkempaa suunnittelua ohjaavana kaavana. Penttilänpuisto (lähivirkistysalue; kaavamerkintä VL) siihen liittyvine liikunta-alueineen on Nokian keskusta-alueen tärkein virkistys-, puisto- ja urheilualue. Penttilänpuiston merkitystä korostaa sen sijainti koulujen vieressä. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan Penttilänpuisto pienenisi lähes puoleen nykyisestä, mikä heikentäisi merkittävästi alueen nykyistä ja tulevaa käyttöä. Vihnusrinteen virkistysalueen (kaavamerkintä V) muuttaminen osittain julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (kaavamerkintä PY) pienentää vuosikymmeniä vanhaa arboretumia ja vähentää sen ympäristöarvoja. Rak.tark: Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: - keskustatoimintojen aluetta (C) ei tulisi laajentaa esitetyssä laajuudessa AK-, T-, V ja VLalueille ilman perinpohjaista hyöty-haitta-tarkastelua sekä tarkoituksenmukaisuustarkastelua ottaen huomioon muutettavan alueen rakennuskannan iän ja kunnon, - PY-alueen laajentamista Vihnusrinteen virkistysalueelle tulisi välttää alueen ympäristöarvojen vuoksi. 51 Vastaus: Jatkotyössä tarkennetaan selostuksessa kaupunkirakenteen muutosta C-alueeksi laveammin niin, että se avautuu helpommin lukijalle. C-alueen laajentaminen lähes koko osayleiskaava-alueelle johtuu siitä että osayleiskaava-alueeksi on otettu koko Nokian alueesta se osa jossa erityisesti halutaan painottaa tiivistämistä ja keskustatoimintoja. Koko Nokian aluetta tarkasteltaessa C-alue on edelleen varsin pienialainen ja keskittyy sinne minne keskustatoiminnot ovat sijoittuneet ja minne niiden halutaan jatkossa pitkällä aikavälillä ohjautuvan. Yleiskaavan tarkoitus ohjata tarkempaa kaavoitusta ei hämärry vaan palautuu yleispiirteiselle tasolle niin kuin sen on tarkoituskin. C-alue painotteisena osayleiskaavan ohjausvaikutus on mahdollistava, tarkasti määriteltynä se olisi rajoittava. C-alue merkintä voi sisältää myös puistoalueita. Se ei automaattisesti tarkoita että Penttilän puisto pienenisi puoleen. Penttilän puisto ja urheilupuisto on nähtävä yhtenä kokonaisuutena jonka pinta-ala on lähes 20ha. Keskustaajaman osayleiskaavassa Penttilänpuiston C- alue merkinnän kohdalla on pienempi AP alue. Yleiskaavallisesti puistoalueet pienenevät luonnoksessa olleen C-aluemerkinnän johdosta vain noin 10%. Hinttalankadun pohjoispuolelle rakentamismahdollisuuden esittäminen on perusteltua koska tiet ja vesi- ja viemäriverkostot ovat valmiina jolloin kaupunki voi ilman suuria omia kustannuksia muodostaa tontteja kaupunkirakenteen tiivistämistä varten. Keskustan tiivistäminen vähentää päästöjä verrattuna neitseelliseen metsään rakentamiseen. Liikennetarve vähenee, metsän hiilinielu säästyy, kun ei tarvitse rakentaa uutta infraa päästöt vähenevät, lisäksi luonnon metsien kuluminen ei kasva, uudet asukkaat tukevat olemassa olevien palvelujen säilymistä ja syntyy uutta kysyntää jolloin palvelutaso paranee, arjen sujuvuus on parempi, kun palvelut ovat lähellä

52 52 Vihnusrinteen laajennusalue on perusteltu samoista syystä. Lisäksi kasvava vanhusväestö tarvitsee palveluasumismahdollisuuksia olemassa olevan palvelurakenteen yhteydessä. Alueen ympäristöarvojen vuoksi olisi perusteltua tarjota useammalle Nokialaiselle vanhuudenpäivät arvokkaassa ympäristössä. Laajennuksen lopullinen laajuus määrittyy mahdollisessa asemakaavan muutoksessa. Tampereen seudun rakennemalli 2030 perustelee keskustojen tiivistämistä seuraavasti. 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan Rakennemallin mukaan rakennetta eheytetään ja tiivistetään seuraavasti: Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Rakennemallin mitoituksena on että asuntotuotannossa varaudutaan asukkaan väestönkasvuun (kaupunkiseutu). Lisäksi: - Asuinalueiden mitoituksessa otetaan huomioon oletettu väljyyskehitys - Suositaan maankäyttöä, joka mahdollistaa energiaa säästäviä ratkaisuja - Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset voimakkaalle kasvulle - Väestön ikääntyminen huomioidaan Tekninen lautakunta Keskustan osayleiskaavan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yhteensovittamisen kannalta luonnoksessa tulee huomioida kunnallistekniikan kannalta riittävät katu-, kevyen liikenteen reitit -, viher- ja liikunta alueet. Liikenne Kaavaluonnoksessa tulee huomioida katulinjojen tarve rautatien pohjoispuolelle. Nykyisten reittien lisäksi olisi huomioitava yhteys Paperitehtaankadun jatkamiselle välillä Nokian valtatie Rounionkatu, sekä katuyhteys rautatieaseman kohdalle välillä Nokian valtatie Rounionkatu. Nokian keskustan kehittämisessä tulee huomioida kaavassa katujen ja katuympäristön keskustamaisen kehittämisen tilatarve, jossa voidaan rakentaa esteetöntä ja turvallista liikenneympäristöä. Kaavaselostuksessa mainitun liikennemäärän kasvun huomioiminen katuliittymien välityskyvyn turvaamiseksi tulee olla kaavallisesti mahdollista. Tämä edellyttää, että kaavaluonnoksessa merkitään yhtenäinen ja toimiva kevyen liikenteen verkosto koko yleiskaavan alueelle. Osayleiskaavaluonnoksessa on merkitty ulkoilureitti vain Kylmänojanpuistoon. Kevyen liikenteen turvallisuuteen liittyen keskusta - alueella on huomioitava alikulkukäytävien tarve Nokian valtatien osalta. Kaavamääräyksissä on huomioitava suojeltujen rakennusten kr 1.1 siirto mahdollisuus kaupunkiympäristön kehittämisen kannalta.

53 53 Joukkoliikenne Kaavaluonnoksen tulee tukea linja-autoliikenteen ja raideliikenteen kehittämisen mahdollistava yhteistoiminta. Linja-autoliikenteen kannalta on huomioitava kaupungin sisäiset, sekä kaupunkiseudun liikennetarpeet. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa on mainittu hyvin tämän hetken ongelmat matka ajoissa. Virkistysalueet Penttilänpuiston säilyttäminen virkistysalueena on tärkeä osa urheilu- ja virkistysalueiden kehittämissuunnitelmissa, sekä kevyen liikenteen reitistöä. Luonnoksessa esitettyä keskustatoimintojen aluetta tulee tältä osin pienentää Penttilänpuiston osalta koskemaan vain Hinttalankadun ja Ilkantien risteysaluetta. Poutunpuiston alueella voidaan lisätä keskustatoimintojen aluetta Härkitien ja ja Kylmänojan väliselle alueelle. Osayleiskaava-luonnoksen tulee kuitenkin tukea nykyisen keskusta alueen virkistysalueita. Hulevedet Kaavallisesti keskusta alueella tulee tehdä tonttikohtaiset hulevesimääräykset. Osayleiskaavaluonnoksessa tulisi ottaa kantaa riittävien tulvareittien huomioimiseksi. Hulevesiasioiden johdosta keskusta alueella joudutaan uusimaan nykyistä rumpu- ja siltarakenteita. Vesihuolto Keskusta alueen kehittyminen ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukainen rakentaminen luo tarpeen vesihuoltoverkoston korjausrakentamiselle ja kapasiteetti muutoksille. Tästä johtuen kaavoituksellisesti on huomioitava yleisten alueiden tilatarpeissa kaikkien kunnallisteknisten johtojen tilantarve (vesi, viemäri, hulevesi, sähkö, tele ja energia). Vastaus: Lisätään katuyhteyden kehittämistarpeet ja kehitettävät risteysalueet esitettyihin kohtiin. Katujen ja katuympäristön keskustamaisen kehittämisen tilatarve tarkentuu asemakaavavaiheessa. Jatkotyössä tarkastellaan kevyen- ja joukkoliikenteen reitistöjä sekä niiden merkitsemistä kaavakarttaan. Suojeltavan rakennuksen mahdollinen siirto huomioidaan jatkotyössä. C-alueen laajuutta Penttilän- ja Poutunpuistojen alueilla tullaan tarkentamaan jatkotyössä. Keskusta-alueella tullaan tekemään laajempi hule-vesiselvitys myöhemmän asemakaavatyön tueksi. Yleiskaavassa pyritään ennakoimaan hulevesiongelmien ratkaisemista kaavamääräyksillä. Kunnallisteknisten johtojen tilantarve mitoitetaan yleiskaavavaiheen jälkeen. Pirkanmaan liitto Osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueet ovat maakuntakaavan keskustatoimintojen alueita laajemmat. Esitetyn maankäytön katsotaan tiivistävän tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntarakennetta ja parantavan bussi- ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä. Jatkossa raideliikenteeseen tukeutuvien alueiden maankäyttö olisi hyvä tutkia tarkemmin joko yleiskaavassa tai esimerkiksi asemakaavoituksen pohjaksi laadittavalla yleissuunnitelmalla.

54 54 Osayleiskaavassa on otettu huomioon maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä RKY 2009 aluevaraus, pohjavesialue ja virkistysyhteydet turvaamalla niiden ominaispiirteiden säilyminen. Osayleiskaavaa voisi vielä tarkentaa sodanjälkeisen rakennuskannan tarkoituksenmukaisilla aluekokonaisuuksilla ja siihen olisi syytä merkitä maakuntakaavan korkeapaineinen maakaasulinja sekä päävesijohto. Pirkanmaanliitto puoltaa Nokian keskustan osayleiskaavan 2030 jatkovalmisteluja edellä esitetyin ohjeistuksin. Vastaus: Rounionkadun varren jatkosuunnittelu (asemakaavoitus) tehdään vaiheittain tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja tarvittaessa yleissuunnitelmatasolla. Korkeapaineinen maakaasulinja lisätään karttaan. Keskustan osayleiskaava-alueella ei ole varsinaista päävesijohtoa, vaan monihaarainen verkosto, jota ei ole tarkoituksenmukaista esittää yleiskaavatasolla. Jatkotyössä selvitetään mahdollisuutta huomioida kaavassa sodanjälkeisen rakennuskannan aluekokonaisuuksia. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa Nokian keskustan osayleiskaava 2030:n päivätystä luonnoksesta. Turvatekniikan keskus

55 55

56 56

57 57 Vastaus: Voimassa olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa tehtaiden välissä olevan valkoisen harjun alue on C- keskustatoimintojen aluetta. Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa C aluetta on laajennettu kumitehtaan korttelin länsipäähän. Koska olemassa olevaa teollisuutta ei ole tarkoitus lopettaa tarkastellaan jatkotyössä tehtaiden läheisiä alueita siinä valossa, että niille sijoittuva toiminta ei tule rajoittamaan tehtaiden olemassaoloa. Pirkanmaan maakuntamuseo

58 58

59 59