YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

Transkriptio

1 YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

2 JÄSENKYSELY 2014 KYMEN ALUE

3 JÄSENKYSELY KYMEN ALUE Kymen alueelta kyselyyn vastasi 796 jäsentä. Naisia 95 % Yli 45 vuotiaita oli 79 % vastaajista Työssäkäyviä 94 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 80 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 93 % Yli 20 vuoden työura 67 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

4 SUKUPUOLI (N=796) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 95% (755) Mies 5% (41)

5 IKÄ (N=801) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 1% (7) vuotta 4% (35) vuotta 16% (125) vuotta 43% (348) yli 56 vuotta 36% (286)

6 OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=800) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 94% (753) työtön 3% (21) opiskelija 0% (0) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 1% (5) muu vaihtoehto, mikä? 3% (21)

7 TYÖSKENTELYSEKTORI (N=796) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 80% (638) Yksityinen 13% (104) Seurakunta 3% (23) Valtio 1% (10) En ole tällä hetkellä työelämässä. 3% (21)

8 TYÖSUHTEEN LUONNE (N=777) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 93% (722) Määräaikainen 7% (55)

9 TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=795) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 4% (30) 5-10 vuotta 8% (61) vuotta 21% (166) vuotta 30% (242) yli 30 vuotta 37% (296)

10 TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

11 JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=792) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% viikoittain 20% (158) muutamia kertoja kuukaudessa 32% (253) pari kertaa puolessa vuodessa 19% (150) pari kertaa vuodessa 19% (149) en kertaakaan 10% (82)

12 TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (52 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka viides (20 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 38 %:lle (N=299) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 10 % (N=82) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

13 JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=713) 0% 20% 40% 60% työilmapiiriongelmat liian suuri työmäärä säästötoimenpiteet työpaikalla liian vähäiset henkilöstöresurssit työn luonne itsessään henkisesti raskasta 34% (240) 43% (304) 32% (229) 38% (268) 27% (191) yksityiselämän asioista johtuen oma terveydentila muu, mikä? 11% (78) 13% (96) 14% (99)

14 MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, vähäiset henkilöstöresurssit ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut työilmapiiriongelmat. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

15 ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=789) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Etätyö 4% 46% 50% Liukuva työaika 70% 15% 15% Lyhennetty työaika 7% 15% 79% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 13% 9% 4% 18% 77% 78% Vuorotteluvapaa 2% 8% 90% Osa-aikaeläke 4% 4% 92% 2% Opintovapaa 0% 98% Osittainen hoitovapaa 1% 1% 98% Jotakin muuta, mitä? 7% 7% 86% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

16 TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 70 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (13 %), lyhennetty työaika (7 %) lomarahojen ottaminen vapaana (4 %) ja etätyön tekeminen (4 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 46 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta 15 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

17 MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä - Olen työkyvyttömyys eläkkeellä 50% - Työaikani oli klo Siirsin työajan tasaustunnit aamulle työn sallimina päivinä. Kolmena päivänä aloitan klo 8.00 ja koen sen helpottavan väsymykseen - Liukuma on jatkuvasti tapissa, ongelma on milloin otan vapaata? - Osakuntoutustuki - Saan säädellä päivittäistä työaikaani aika vapaasti. - Saldovapaita, jolloin pystyy hoitamaan omia asioita - Pidän vuosilomaa 2 pv/kk - Olen pystynyt olemaan osittaisella hoitovapaalla mutta vain osa töistäni tehtiin vapaalla ollessani ja työmäärät olivat todella suuret aina töihin tullessa. - 80% työaika opiskelun vuoksi Käyttäisin mutta ei ole mahdollista itsestäni johtuvista syistä - vuorotteluvapaa tai muu osa-aikatyö mutta ei ole taloudellisesti mahdollista - Vuorotteluvapaa, mutta minulla itsellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tähän, työnantajalle sopisi. - Kelan osa-aikalisä - Lyhennetty työaika + palkaton vapaa + vuorotteluvapaa + lomarahat vapaana + opintovapaa: ei ole taloudellisesti mahdollinen, olen yksinhuoltaja.

18 MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=795) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 91% (724) 1-5 päivää 6-10 päivää päivää 21 päivää tai enemmän 3% (26) 2% (16) 1% (10) 2% (19) - Vastaajista 9 % (71 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.

19 OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=794) 0% 10% 20% 30% 40% 50% en kertaakaan 38% (304) kerran 24% (188) 2-5 kertaa 30% (238) useammin kuin 5 kertaa 8% (64) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 62 % (N=490) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - Yli puolet (62 %) heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

20 TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

21 KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=784) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Päivittäin 28% (218) Muutaman kerran viikossa 34% (268) Kerran viikossa 9% (71) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (131) Kerran kuukaudessa 3% (27) Muutaman kerran vuodessa 8% (60) En koskaan 1% (9)

22 TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 71 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 28 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

23 MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=793) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 2% 6% 1% 3% 17% 19% 22% 12% 18% 17% 17% 13% 30% 46% 48% 63%

24 MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=790) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 52% (413) Työterveyshuolto 90% (710) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaaajan liikkumiseen Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 15% (116) 2% (17) 10% (78) 3% (26) 18% (142) 5% (37) 2% (16) 46% (363) 53% (420)

25 TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 90 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 2 % eli 17 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.

26 MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=791) 0% 20% 40% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 13% (101) 20% (162) Aina omalla autolla 57% (452) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 5% (36) Muuten, miten? 5% (40) Työni on kotona 0% (0)

27 TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 62 % (488) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (20 %, 162) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 13 % (101) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

28 KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=795) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 47% (370) En 53% (425)

29 JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=435) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 31% (137) En jaksa/viitsi 54% (234) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 5% (21) Terveydellisistä syistä johtuen 17% (74) Muusta syystä, miksi? 13% (58)

30 RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Puolet vastaajista ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, puolet taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (54 % vastaajista) ja 31 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Lähes joka viides vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä (17 %). - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

31 ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=793) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 6% (48) 2-8 tuntia 48% (381) yli 8 tuntia 46% (364)

32 ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 46 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 48 % 2-8 tuntia ja 6 % alle 2 tuntia.

33 ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=799) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 11% (86) Ei 89% (713)

34 JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=160) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 43% Sairausloma 52% Töiden uudelleenjärjestelyt 21% Läheisten tuki 39% Terapia 25% Jokin muu, mikä? 36%

35 TYÖUUPUMUS - Vastaajista hieman reilu joka kymmenes (11 % eli 86 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Puolet vastaajista ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

36 SÄÄSTÖTOIMENPITEET

37 ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=771) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lomautus 13% (102) Irtisanominen 5% (35) Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 5% (41) 21% (159) 18% (141) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 51% (395) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 49 % eli 376 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

38 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

39 Säästötoimet alueittain 2014 (lkm) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi

40 Säästötoimet alueittain 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uuden maan alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

41 SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 51 % (N=395) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 49 % eli 376 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Kymen alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 35 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 102 eli vähän reilu joka kymmenes kaikista vastaajista. - Kymen alueella lomautuksia oli käytetty säästötoimena jonkin verran useita muita alueita useammin mutta verrattuna vuoden 2013 lomautustilanteeseen olivat lomautukset Kymen alueella vähentyneet.

42 ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS KYMEN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? Vastaajien lukumäärät: v N= 786 v N= (N=463) 2014 (N=478)

43 ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS KYMEN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 40% 35% 36% 33% 30% 29% 29% 25% 20% 15% 21% 21% 10% 5% 6% 7% 8% 9% 0% Vastaajien lukumäärät: v N= 786 v N= 771 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=463) 2014 (N=478) Muuta, mitä?

44 SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS KYMEN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Kymen alueella säästötoimien osalta olivat 786 vastaajaa vuonna 2013 ja 771 vastaajaa vuonna Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 45 % vastaajista (352), vuonna % (376). - Vastauksia vertailtaessa eri vuosina oli lomautusten määrä laskenut jonkin verran. Erilaiset muut säästötoimet olivat puolestaan yleistyneet.

45 MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus