Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Transkriptio

1 1 Lieksan kaupunki / Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Perusturvajohtaja Tero Oinonen Rantalantie LIEKSA Itä-Suomen aluehallintovirasto/ kirjaamo PL MIKKELI Selvityspyyntönne ISAVI/1502/ /2014 ISAVI/1540/ /2014 ISAVI/1501/ /2014 ISAVI/2251/ /2014 Asia Tehy, Lieksan ammattiosasto 611 ja Super, Lieksan ammattiosasto 513 ovat tehneet Itä-Suomen aluehallintovirastolle hallintokantelut koskien Lieksan kaupungin hallituksen päätöstä koko henkilöstön lomautuksesta vuoden 2014 aikana. Kanteluitten mukaan Lieksan kaupunki lomauttaessaan hoitohenkilöstönsä vaarantaa samalla heikoimmassa asemassa olevien oikeuden ja pääsyn asianmukaiseen hoitoon ja hoivaan. Työkuorman kasvaessa liian suureksi kiire lisääntyy ja hoitovirheiden riski kasvaa. Kanteluiden tekijät epäilevät hoitotakuun toteutumista tässä tilanteessa sekä potilas-, asiakasja asukasturvallisuuden vaarantuvan. Aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä edellä mainittujen asioiden lisäksi 1. Lomautusten toteutuksesta ja laajuudesta sekä 2. miten lomautukset ovat tähän mennessä vaikuttaneet asiakkaiden ja potilaiden oikeuksiin, asemaan ja lakisääteisten palveluiden saantiin.

2 2 Selvitys Lomautusten toteutus ja laajuus sekä vaikutus asiakkaiden oikeuksiin asemaan ja lakisääteisten palveluiden saantiin Lieksan kaupunki toteuttaa vuoden 2014 aikana lomautukset kaupungin hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Päätöksen mukaan lomautus on kahden viikon mittainen lukuun ottamatta ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon tulosalueilla, joissa lomautus on viikon mittainen. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen lomautukset on suunniteltu tulosaluekohtaisesti. Lomautukset on toteutettu hoivapalveluiden tulosalueella tulosyksiköittäin. Kotihoito Kotihoidossa henkilökunnan yhden viikon lomautukset kohdistuvat ajalle Viikon lomautus tarkoittaa kotihoidossa sitä, että kotihoito työskentelee minimimiehityksellä yhteensä 6 viikon ajan. Tämä käytännössä tarkoittaa viikonloppumiehitystä. Lomautuksen aikana kotihoitoon ei voida ottaa uusia asiakkaita. Olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärät joudutaan supistamaan minimiin. Tästä johtuen mm. pesuja, kodinhoidollisten tehtävien suorittamista, kuntouttamista ja WC-käyntejä joudutaan vähentämään. Hoidon laatu alenee huomattavasti. Huonokuntoisimmat asiakkaat joudutaan siirtämään pois kotihoidosta mm. laitoshoitoon. Kotisairaanhoidon lomautuksen aikana asiakkaiden verikoe- ja haavanhoitokontrollit viivästyvät ja hoidon voinnin seurannantasoa joudutaan laskemaan. Lääkäriasioiden ja lääkemuutosten hoitaminen tulee viivästymään sekä erilaisten todistusten ja hoitoarvioiden, kyytitodistusten ja hoitosuunnitelmien tekemiset pitkittyvät. Lisäksi kotisairaanhoito ei voi toteuttaa kotihoidon asiakkaille syksyn influenssarokotuksia. Kotisairaanhoidon osalta osa kaupunkia, mm. Koli jää lomautuksen aikana kokonaan palvelun ulkopuolelle. Kotihoidon vastaavat hoitajat ovat lomautettuna viikon vuorotellen syksyn 2014 aikana. Vastaavat hoitajat tekevät asiakkaiden palvelutarpeenarvioinnit yhteydenottojen perusteella. Lomautusten aikana palvelutarpeenarvioinnit eivät tule toteutumaan vanhuspalvelulain 980/ mukaisesti. Myöskään palvelusuunnitelmien tekemiseen ja tarkistamiseen ei ole resursseja niin vastaavien hoitajien kuin kotihoidon henkilöstön lomautusten aikana. Kotihoitoon vaikuttavat myös muiden yksiköiden lomautukset. Terveyskeskuksen lomautuksen aikana asiakkaat kotihoidosta eivät pääse sinne toiminnan

3 3 supistamisen vuoksi vuorohoitojaksoille. Tämä kuormittaa kotihoitoa mutta ennen kaikkea omaishoitajia, jotka eivät saa lomautusten takia tarvitsemiaan vapaita. Partalanmäen ja Yrjönhovin palvelukodit Viikon lomautus toteutettiin Partalanmäen palvelukodeilla viikoilla Palvelukoti 1 ajalla , palvelukoti 2 ajalla ja palvelukoti 3 ajalla Yrjönhovin palvelukodin henkilökunta on lomautettuna ajalla Partalanmäen palvelukoti 1 henkilökuntamitoitus on jo normaalisti minimissä, joten siellä lomautus toteutettiin niin, että Lieksan kaupungin ikäihmisten päiväkeskus Karpalo oli kiinni josta kaksi työntekijää siirtyivät palvelukoti 1:lle sen lomautusten ajaksi. Mitoitus pystyttiin pitämään lomautusten aikana 0,53:ssa. Päiväkeskus toimintaa ei kuitenkaan tuona aikana ollut, mikä taas kuormitti osaltaan kotihoitoa ja omaishoitajia. Palvelukoti 2:lla lomautettuna oli 1-2 hoitajaa kerrallaan. Tämä tarkoitti, että arkisin aamuvuoroissa oli 1 hoitaja vähemmän vuorossaan. Viikonloput ja arkiillat tehtiin normaalilla henkilöstövahvuudella. Osa henkilökunnasta korvasi lomautuksen palkattomalla työvapaalla, joka kohdistui johonkin muuhun ajankohtaan. Mitoitus lomautuksen aikana oli 0,53. Palvelukoti 3:lla oli 2 hoitajaa lomautettuna kerrallaan ja vähennys henkilökunnan määrässä kohdistui arkiaamuihin. Mitoitus oli lomautuksen aikana 0,6. Lomautusten vaikutus asiakkaiden hoivaan ja hoitoon palvelukodeissa näkyi seuraavasti: Palvelukodeilla asukkaat saivat minimi perushoidon. Kahden hoitajan työpanoksen vuoteesta ylösnousemisessa tarvitsevat joutuivat pitämään enemmän ns. vuodepäiviä. Kuntouttavaa työotetta käytettiin vähemmän eli asukkaiden kävelyttämiset yms. jäivät vähemmälle. Vuoteessa olevat joutuivat olemaan pidemmän aikaa yksin huoneessa, kun hoitaja ei pystynyt käymään heitä katsomassa normaaliin tapaan. Vaipanvaihdot ja vessareissut kävelevien kanssa tehtiin normaalisti, mutta asukkaat joutuivat odottamaan vessaan pääsyä pidemmän aikaa. Samoin vaipanvaihtoväli saattoi olla pidempi kuin normaalisti. Vuodeasukkaiden asentohoidot tehtiin normaalisti eli painehaavaumia ei syntynyt lomautusten aikana. Lähes kaikki asukkaat pystyttiin käyttämään pesulla kerran viikossa.

4 4 Yrjönhovin palvelukodin lomautus toteutetaan syksyllä 2014 siten, että yksi työntekijä on lomautettuna viikon kerrallaan. Lomautuksen aikana arkiaamuisin on 1 työntekijä vuorossaan vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstömitoitus on tuolloin 0,5 eli juuri suosituksen alarajan mukainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asukkaista suurin osa on kahden autettavia, yhtä autettaessa muut 14 asukasta odottavat omaa vuoroaan. Asiakasturvallisuus ei tällöin ole kovinkaan hyvin taattu. Aamuvuorojen vähäisempi henkilöstömäärä tulee näkymään myös ruokailuissa. Suurin osa asukkaista on avustettavia tai jopa kokonaan syötettäviä. Kun 15 ruokailussa mukana on vain kahdet käsiparit, ruokailut voivat venyä kohtuuttoman pitkiksi. Vaikka lomautus Yrjönhovin palvelukodilla on vasta syksyllä, vaikuttaa se jo nyt henkilökuntaan kuormittavasti. Huoli asiakkaiden perushoidon toteuttamisesta ja omasta jaksamisesta on kova lomautusten aikana. Tarvittaessa Yrjönhovin tukikeskuksen henkilökunta käy auttamassa Yrjönhovin palvelukodin hoitotyötä lomautuksen aikana, mutta tämä vaikuttaa sitten taas tukikeskuksen omaan toimintaan. Yrjönhovin tukikeskus Lomautus Yrjönhovin tukikeskuksessa toteutettiin ajalla Lomautettuna oli 1 työntekijä kerrallaan. Osa henkilökunnasta otti palkatonta työvapaata sopivana ajankohtana, jolla lomautus kuitattiin em. ajanjaksolta pidetyksi. Yrjönhovin tukikeskuksen toiminta on ikäihmisten kokonaisvaltaisen kuntoisuuden arviointiin ja kuntoutukseen keskittynyttä vanhustenhoitoa (18 paikkaa). Lomautusten aikana arviointi ja kuntoutus ovat kärsineet paljon ja henkilökunta on pystynyt tarjoamaan vain välttämätöntä perushoitoa. Perushoidossakin mm. asiakkaiden wc- käynnit, kuivitukset ja pesut on jouduttu minimoimaan ja vaikutukset näkyvät kertautuvana seuraavissa aamu,- ilta- ja yövuoroissa vuoroja kuormittaen. Asiakaspaikat ovat olleet pääsääntöisesti täynnä lomautuksen aikana. Tukikeskuksen lomautus on vaikuttanut välillisesti myös muissa yksiköissä. Kotikuntoisuuden arviointi on pitkittynyt, kotiutuksia ei ole pystytty järjestämään ja asiakkaiden arviointiin /kuntoutukseen pääseminen tukikeskukselle on viivästynyt huomattavasti. Tämä on suoraan näkynyt terveyskeskuksen ja ko-

5 5 tihoidon asiakkaiden voinnissa ja sitä kautta jonoissa tukikeskukselle. Kotihoito on yrittänyt hoitaa kotona niin pitkälle kuin se on asiakasta vaarantamatta ollut mahdollista, ja kun asiakkaan pärjääminen kotona ei kotihoidon turvinkaan ole ollut enää mahdollista, asiakas on joutunut siirtymään suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle, koska tukikeskuksen kartoitus- ja kuntoutus ei ole toiminut suunnitellulla tavalla oikea-aikaisesti. Yrjönhovissa työskentelevän kuntohoitajan lomautus on vaikuttanut lisäksi lisäävästi kuntoutuksen puutteeseen ja apuvälineiden saatavuuteen. Terveyskeskuksen vuodeosastot 1-2 Henkilöstön viikon mittaiset lomautukset toteutettiin toukokuussa Vuodeosasto 1 (akuuttiosasto 37 paikkaa) Osaston paikkoja suljettiin 13 (24 paikkaa käytössä). Henkilöstömitoitus suunniteltiin n. 0,75, jotta pystytään turvaamaan paljon hoitoa tarvitsevien potilaiden hyvä hoito, päivittäisen suuren potilasvaihdon aiheuttama kuormitus sekä tarvittaessa hoitamaan ajoittaiset kuormitushuiput (27 paikkaa). Vuodeosasto 2 (pitkäaikaispaikat 14 sekä vuorohoito- ja lyhytaikaispaikat 14) Osaston paikkoja suljettiin 7 (21 paikkaa käytössä). Paikkojen sulkeminen toteutettiin vähentämällä jokaiselta vuorohoitolaiselta yksi vuorohoitoviikko. Osalla vuorohoidosta vapautuneilla paikoilla hoidettiin tehostettuun palveluasumiseen jonottavia potilaita, jotka siirrettiin akuuttiosastolta. Lomautuksen aikana osaston potilaat olivat tavallista akuutimpia, tarvitsivat hoitajan apua enemmän ja potilasvaihto oli normaalia vilkkaampaa. Henkilöstömitoitus suunniteltiin n. 0,7, jotta turvataan potilaille hyvä hoito ja tarvittaessa pystytään hoitamaan ajoittaiset kuormitushuiput (24 paikkaa). Vuodeosastojen lomautukset saatiin toteutettua ennakoitua paremmin ja hoidon laatu pystyttiin turvaamaan hyvällä yhteistyöllä. Lääkkeenjakovirheitä ei tullut esille tavallista enempää. Kaikkien vuorohoitolaisten viikon katko toteutui, eikä omaisten yhteydenottoja tullut kuin yksi. Poliklinikalta ja keskussairaalasta onnistuttiin kohtuudella ottamaan potilaita vuodeosastohoitoon. Jonkin verran ostettiin vuodeosastohoitoa lieksalaisille Nurmes-Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymältä. Yksikään lieksalainen vuodeosastohoitoa tarvitseva ei jäänyt ilman hoitoa.

6 6 Terveyskeskuksen poliklinikka Henkilöstön kahden viikon mittaisista lomautuksista puolet pidettiin toukokuussa ja loput on syyskuussa. Lomautusten aikana toimintaa supistettiin niin, että hoidettiin pääsääntöisesti ainoastaan akuutit asiat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Kaikki ei-kiireelliset toiminnat aikaistettiin tai siirrettiin eteenpäin. Erikoishoidot, joita on siirretty erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen poliklinikalle, ei pystytty toteuttamaan vaan potilaat sovitusti kävivät keskussairaalassa. Poliklinikan lomautusaika oli työssä oleville erittäin kiireinen. Henkilökunta koki, että töitä ja vastuuta oli kerralla liikaa. Neuvolan ja työterveyshuollon lomautukset näkyivät poliklinikalla. Keskussairaalaan lähetettiin seitsemän sellaista potilasta, jotka normaalisti olisi ohjattu omalle vuodeosastolle. Sanelut ruuhkautuivat ja asiapapereiden lähettämisessä tuli viivettä. Diabetes vastaanotto ruuhkautui, samanaikaisten silmänpohjakuvausten ja yllättävien poissaolojen takia. Eri työpisteiden ja työntekijöiden hyvällä yhteistyöllä kaikki potilaat saatiin kuitenkin hoidettua eikä poikkeuksellisen pitkiä odotusaikoja potilaille tullut. Fysioterapia Henkilöstön kahden viikon lomautuksista puolet pidettiin toukokuussa ja loput on syyskuussa. Lomautusten aikana toteutetaan vain akuutin vaiheen kuntoutusta. Ryhmäkuntoutukset ovat lomautusten aikana tauolla. Apuväline- ja hoitotarvikejakelun aukioloaikaa supistettiin väliaikaisesti. Yllättävien poissaolojen takia yhden lomautetun fysioterapeutin lomautus keskeytettiin, jotta pystyttiin antamaan potilaiden tarvitsemat kuntoutuspalvelut vuodeosastolle. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Henkilökunnan kahden viikon lomautukset pidettiin toukokuussa yhtä lukuun ottamatta, mikä on syyskuussa. Lomautuksen aikana hoidettiin pääsääntöisesti vain lääkehoitoon ja kiireelliseen hoitoon liittyvät asiat. Tilanteissa missä, omat resurssit eivät riittäneet hoidosta vastasi terveyskeskuksen poliklinikka tai erikoissairaanhoidon akuuttityöryhmä. Kukaan potilas ei jäänyt hoidotta.

7 7 Neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Henkilökunnan kahden viikon lomautuksista puolet pidettiin toukokuussa ja loput on syyskuussa. Lomautusten aikana henkilökunnan voimavarat on ensisijaisesti keskitetty riskiraskauksien hoitoon, nuorimpien lasten (0-2v) sekä kiireellisten asioiden hoitoon koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, aikuisvastaanotolla ja perhesuunnittelussa. Muut tarkastukset siirtyivät myöhemmin tehtäväksi. Puhelintuntien aikaa supistettiin. Päivystysluonteiset asiat hoidettiin poliklinikalla. Lomautusaika oli kiireinen. Palautetta tuli puhelinaikojen supistamisesta. Siirtyneet tarkastukset kuormittavat henkilökuntaa syksyllä. Lomautusten vaikutukset henkilöstöön Henkilöstön lomautukset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan työntekijöihin monilla tavoin kuormittavasti. Suurimpana jaksamiseen vaikuttavana tekijänä on erityisesti hoivapalveluissa pitkäkestoinen työskentely minimi resursseilla. Maksimoitu kiire, työtehtävien pakkopriorisointi ja asiakkaan tarvitsemien hoivatoimenpiteiden osittainen laiminlyönti kuormittavat henkilöstöä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hoito- ja hoivatyö on äärimmäisen raskasta työtä yleensäkin ja monet työntekijät työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla jo normaalioloissa. Ylimääräinen kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja voi pahimmissa tapauksissa aiheuttaa pysyviäkin työrajoitteita. Hoivapalveluiden henkilöstön 2014 vuosilomat kesälomia lukuun ottamatta jäävät osittain pitämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosilomia kertyy pidettäväksi myöhempään ajankohtaan. Tästä taas seuraa se, että minimiresursseilla työskentelyaika jatkuu lomautuksien jälkeenkin lomien aikana. Ja tietysti työskentely ilman vuosilomaa on selvässä yhteydessä työssä jaksamiseen. Terveystoimessa hoitohenkilökunnan lomautukset keskitettiin touko- ja syyskuulle, jotta lomautuksista olisi haittaa potilaille mahdollisimman lyhyen aikaa ja vähän. Henkilökunnan vuosilomat voitiin suunnitella mahdollisimman normaalisti mikä tukee henkilökunnan jaksamista ja samalla on myös potilaiden etu. Kuitenkin kesälomien ajoittuminen kolmelle kuukaudelle aikaisemman viiden kuukauden sijaan on johtanut useamman vakituisen työntekijän yhtäaikaiseen poissaoloon, mikä on kuormittanut työssä olevia huomattavasti.

8 8 Henkilöstön täydennyskoulutusta ei ole voitu tai ei voida toteuttaa ollenkaan tai sitä on pystytty toteuttamaan vain osittain vuoden 2014 aikana. Lisäksi kaikenlainen työn uudistaminen ja kehittäminen on myös tämän vuoden aikana mahdotonta. Opiskelijoita tai muita ohjattavia ei voida juurikaan ottaa. Osassa työyksiköistä ei myöskään voida pitää työntekijöiden vuosittaisia kehityskeskusteluja. Yksikön vastaava hoitaja/esimies on joutunut lomautusten aikana osallistumaan myös varsinaiseen hoito- tai hoivatyöhön. Hoito- tai hoivatyöhön osallistuessaan hän joutuu lykkäämään omien perustehtäviensä tekemistä. Rästiin jääneet esimiestehtävät kuormittavat esimiestä pitkään lomautusten jälkeenkin. Lomautusten suunnittelu kaikkine kyselyineen ja selvittelyineen on lisännyt esimiesten työtä huomattavasti. Työyksiköiden esimiehet ovat kokeneet lomautukseen liittyvien ohjeidenannon hyvin eri tavoin. Osa koki, että selkeät toimintaohjeet puuttuivat ja annetut ohjeet olivat jopa ristiriitaisia keskenään. Osa esimiehistä taas koki kaupungin ja palvelukeskuksen antaman informoinnin olleen hyvää ja että toimintaohjeistus on ollut riittävä. Lomautuksesta tiedottaminen Terveyskeskuksessa tavoitteena oli palvelujen käyttäjien, kuntalaisten ja henkilökunnan mahdollisimman hyvä informointi lomautusten aiheuttamista muutoksista palveluissa. Paikallislehti pyydettiin tekemään juttua lomautuksista. Paikallislehdessä oli ilmoitus muutoksista. Kaupungin nettisivuilla oli tiedote. Palvelujen käyttäjille jaettiin tiedotteita ja puhuttiin käyntien sekä soittojen yhteydessä lomautusajan muutoksista. Terveyskeskuksen infotv:ssa kerrottiin lomautuksesta. Terveyskeskuksen ovissa ja ilmoitustauluilla oli informaatiota. Vuorohoitolaisille/ omaisille lähetettiin kirje kotiin ja jokaisen kanssa keskusteltiin hoitojärjestelyistä. Keskussairaalaa informoitiin lomautuksesta. Nurmes- Valtimo terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa sovittiin mahdollisuudesta tarvittaessa ostaa heiltä palveluja lieksalaisille. Henkilökunnalle tuli tietoa mm. työpaikkakokouksissa ja kaikille jaettavissa muistioissa (sote johtoryhmä, osastonhoitajien kokous). Henkilökunnalle tehtiin myös oma ohjeistus toiminnasta lomautusten aikana. Toukokuussa lomautusten aikana joka arkipäivä klo 8 ja sunnuntaisin tarvittaessa pidettiin tilannekatsaus, jossa käytiin läpi mm poliklinikan ja osaston tilanne (toiminta ja henkilökunta), onko keskussairaalasta terveyskeskukseen

9 9 jonottajia, onko lieksalaisia hoidossa Nurmeksessa ja arvioitiin sekä sovittiin mahdolliset toimenpiteet. Yhteenveto Lomautusten vaikutukset hoito- ja hoivapalveluissa ovat näkyneet ja tulevat näkymään sekä asiakkaille ja asiakkaissa että työntekijöille ja työntekijöissä. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat ovat saaneet tarvitsemansa hoidon, mutta muiden palvelujen saantiin lomautukset ovat aiheuttaneet viivettä. Lomautusten aikana uusien asiakkaiden pääsy hoivan piiriin ei ole onnistunut. Henkilökunnan määrä on lomautusten aikana niin vähäistä, että hoivapalveluiden määrää ja laatua asiakasta kohden on jouduttu ja joudutaan heikentämään. Tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoidonporrastus ei onnistu joustavasti lomautusten aikana. Yksikön lomautuksen haittavaikutukset näkyvät aina yksikön oman toiminnan lisäksi myös muissa yksiköissä työmäärän lisääntymisenä tai toimintaprosessien hidastumisena. Mikäli lomautuksen aikana vähillä resursseilla toimiminen aiheuttaa kaiken edellä mainitun kuormittavuuden lisäksi vielä sen, että olemassa olevien asiakkaiden kunto heikkenee ja hoivan tarve lisääntyy entisestään, on lomautuksen hinta kallis maksettavaksi jälkeenpäin. Lomautuksien aikana asiakkaiden mahdollisuudet saada lakisääteisiä palveluja heikentyvät. Palvelutarpeenarvioinnit ja palvelusuunnitelmien tekemiset viivästyvät eikä niitä voida lain säätämissä aikarajoissa tehdä. Myöskään asiakkaat eivät ole tasapuolisessa asemassa palvelujen saannissa lomautusten aikana. Asiakkaan asuinpaikka vaikuttaa siihen, pystytäänkö palvelua tarjoamaan lomautusten aikana. Selvityksen laatijoina Tero Oinonen perusturvajohtaja Elena Olsonen johtava hoitaja Virpi Nevalainen vanhuspalvelujohtaja

10 10 LIITTEET Lieksan kaupungin hallituksen päätös