Hyödyttääkö turvallisuuden mittaaminen?

Transkriptio

1 Numero 1 / 2010 Johtoryhmän kolumni: Hyödyttääkö turvallisuuden mittaaminen? Uusi jäsentyöpaikka: Rolls-Royce Oy Ab Aikaisen eläköitymisen kustannukset erityisesti nuorten ongelma Suojaudu putoamis- ja silmätapaturmilta lumenpudotustyössä Työturvallisuus valtion työpaikoilla Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Juhani Vepsäläinen HR/HS-päällikkö Pilkington Lahden Lasitehdas Oy Hyödyttääkö turvallisuuden mittaaminen? Turvallisuusajattelun lisääntyminen yleisesti on saanut aikaan lukuisten turvallisuutta mittaavien menetelmien kehittämisen teollisuuden eri alueilla. Esimerkiksi Lahden Lasitehtaalla jo 35 vuotta sitten mittauksen kohteina olivat työtapaturmien ja ammattitautien määrät ja niistä johtuvat työkyvyttömyydet. Turvallisuuskehitys ja turvallisuutta mittaavien ohjelmien määrä on lisääntynyt ja mittausmenetelmät ovat edenneet huomattavasti siitä lähtien, kun tehdas 90 luvulla siirtyi kokonaisuudessaan monikansallisen Pilkington konsernin yhteyteen. Tavoitteena on, että kaikkialla NSG/ Pilkingtonin tehtailla maailmassa mitataan asioita samalla tavalla. Näin voidaan yrityksiä vertailla ja jopa ylläpitää pientä kilpailua turvallisuuden kehityksessä. Mittausmenetelmiä Perinteiset tavat mitata turvallisuutta ovat tapaturmasuhdeluvut: LTI ( 1 menetetty työpäivä) ja SI (vajaan työpäivän menetys). Nykyisin päämittarina on SIsuhdeluku. Läheltäpiti raporttien määrää ja niihin liittyvää parantavaa toimintaa seurataan. Käytössä on myös STOP havainnointijärjestelmä, jolla pyritään vaikuttamaan päivittäiseen turvallisuuteen myönteisesti. Tämän havainnoinnin yhteydessä huomioidaan kolmea turvallisuuteen vaikuttavaa, tärkeää, neljännesvuosittain sovittavaa toimintaa. Uusin mittari, turvallisuuskäyttäytymistä mittaava ohjelma on parhaillaan sisäänajossa ja sen käyttöä harjoitellaan. Vuosittain tehdään turvallisuuden itsearviointimittaus, jonka tuloksena laaditaan toimintasuunnitelma esille tulleiden ongelmakohtien korjaamiseksi. Safety number one NSG/ Pilkington konsernilla turvallisuus on tärkein asia, number one. Jatkuvasti käsitellään kaikki vakavat tapaturmat, joita NSG:n piirissä maailmalla on sattunut. Vahinkotapaukset tiedotetaan eteenpäin ja niistä tehdään ns. turvallisuuskartoitus. Lisäksi tapauksista on tehty myös videoesityksiä koko henkilöstölle opetusmielessä näytettäviksi. Kaikki kokoukset ja palaverit aloitetaan aina turvallisuusosiolla. Turvallisuuskoulutukseen panostetaan jatkuvasti. Suomessa ja muualla pohjoismaissa on menossa turvallisuuspassikoulutus. Työturvallisuuskortti on käytössä Suomen tehtailla. Lahdessa se on koko henkilöstöllä ja vaaditaan myös alihankkijoilta. Turvallisuusajatteluun vaikutetaan päivittäin julkistettavalla turvallisuusiskulauseella, mikä julkaistaan kaikilla tehtailla samana päivänä. Oikea asenne mittaamisen ohessa Turvallisuuteen panostetaan ja koko henkilöstö on sitoutunut siihen. Lasiteollisuushan on hyvinkin riskialtista toimintaa ja lasia käsiteltäessä on vakavankin tapaturman vaara aina olemassa. Pelkkä monipuolinen mittaaminen ei riitä turvallisuuden lisääntymiseen, vaan kaikilla tekijöillä tulee olla oikea, turvalliseen toimintaan suuntautuva asenne. Mittaustulosten näkyvä esillä olo ja säännöllinen turvallisuustekijöiden mittaaminen muokkaavat turvallisuusasennetta myönteiseksi. Turvallisesta toiminnasta tulee myös palkita. Onhan yleisesti todettu tapaturmien ja ammattitautien tulevan kalliiksi yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Turvallisen toiminnan mahdollistavasta säästöstä on oikein antaa tunnustusta henkilöstölle. Mittaamisen hyöty Turvallisuuden, kuten kaiken muunkin mittaamisen on oltava tavoitteellista, selkeää ja koko henkilökunnan asia. Tuloksista ja niistä aiheutuvista toimenpiteistä tiedottaminen on avainasemassa. Mittaamisen on vahvistettava työpaikoilla terveenä kotiin työpäivän jälkeen päämäärää. Säännölliset työhyvinvointikartoitukset ovat Suomen Pilkingtonin tehtailla osoittaneet, että tapaturmattomuus lisää työhyvinvointia. Uskon, että Lahden Lasitehtaalla vuosien aikana tehdyt mittaukset muun turvallisuustoiminnan ohessa ovat ratkaisevasti vaikuttaneet nykyiseen tilanteeseen EI TAPATURMIA. Juhani Vepsäläinen on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010

3 Marjo Turunen toimittaja Nolla tapaturmaa -foorumi Uusi jäsentyöpaikka: Rolls-Royce Oy Ab Vuodenvaihteessa Nolla tapaturmaa foorumiin liittynyt Rolls Royce Oy Ab hakee jäsenyydestä uusia tuulia työturvallisuuteen. Kansainvälisellä Rolls Royce konsernilla on Suomessa kaksi meritekniikan toimialaan kuuluvaa tuotantoyksikköä ja yhteensä 430 työntekijää. Raumalla valmistetaan ruoripotkurilaitteita ja Kokkolassa vesisuihkulaitteita. Kokoonpanotyössä kädet ovat alttiina tapaturmille. Haavoja ja nirhaumia tulee, ja sormet jäävät puristuksiin. Myös melu on jatkuvasti läsnä, kertoo Rolls Royce Oy Ab:n terveys, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiva HSE päällikkö Miia Puukka. Muita Suomentoiminnoille tyypillisiä turvallisuushaasteita ovat alumiinihitsauksessa syntyvät käryt ja huurut sekä raskaat nostot. HSE päällikkö Puukka perehdyttää kaikki uudet työntekijät yleisiin työturvallisuusasioihin. Kussakin työkohteessa työnjohtajat ja kokeneemmat työtoverit neuvovat tulokkaalle turvalliset työtavat. Yksityiskohtaiset työterveyteen, työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ovat lisäksi luettavissa HSEkäsikirjasta, joka on yhtiön intranetissä. Kaikki työssä sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti ja niiden perimmäinen aiheuttaja pyritään löytämään, jotta vastaavat ongelmat voidaan ehkäistä ennalta. Vuorovaikutus lisää turvallisuutta Työnjohdon ja työntekijöiden edustajista koostuvat HSE ryhmät kokoontuvat Raumalla ja Kokkolassa kuukausittain pohtimaan työturvallisuusasioita. Ryhmät ovat toimineet viitisen vuotta, ja kokemukset niistä ovat olleet erittäin myönteisiä. Työntekijöiden osallistuminen ryhmiin on edistänyt työturvallisuutta huomattavasti. Asenne turvallisuuteen on parantunut, kun kaikki saavat toimia aktiivisesti ja ovat selvillä, mistä milloinkin puhutaan. Palautetta uskalletaan antaa, koska kaikki palautteet käsitellään ryhmissä, Puukka sanoo. Työnjohdon ja työntekijöiden välillä on jatkuva keskusteluyhteys myös ryhmien ulkopuolella. Keskustelu koetaan mielekkääksi, sillä kysymyksiin saa aina vastauksen. Työntekijät myös tietävät, että heillä on lupa tehdä työ turvallisin menetelmin, vaikka olisi kiire. Mutkan kautta saa mennä, mutta oikaista ei saa, Puukka kiteyttää. Foorumin jäseneksi Vaikka yhtiön työturvallisuustilanne oli hyvä, kehitys tuntui pysähtyneen tietylle tasolle. Rimaa oli korotettava ja jotain tehtävä aivan uudella tavalla kuin ennen, jotta tapaturmista päästäisiin kokonaan eroon. Tästä syystä Rolls Royce Oy Ab liittyi Nolla tapaturmaa foorumin jäseneksi Foorumi oli kyllä tuttu jo ennestään, ja monissa koulutustilaisuuksissa Puukalta oli kysytty, joko Rolls Royce Oy Ab on liittynyt jäseneksi. Emme kiirehtineet foorumiin liittymistä, sillä olimme tyytyväisiä tilanteeseemme. Koko monikansallinen konsernimme pyrkii tapaturmattomaksi työpaikaksi, ja Suomessakin olemme edistäneet tätä pyrkimystä. Brittiläiseltä emoyhtiöltä saadut työturvallisuusohjeet ovat toimivia ja hyvin samanlaisia kuin Suomessa, mutta maiden kulttuurierot näkyvät niissä. Me suomalaiset olemme tottuneet suoraviivaisempaan esitystapaan. Eri kulttuurin edustajina emme välttämättä aina ymmärrä, että puhumme samasta asiasta. Jotain hienosäätöä ohjeistuksiin aloimme kaivata. Uskomme, että Nolla tapaturmaa foorumin myötä löydämme entistä paremmin suomalaiseen työpaikkaan sopivia toimintamalleja, Puukka sanoo. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010 3

4 Guy Ahonen tutkimusprofessori Aikaisen eläköitymisen kustannukset erityisesti nuorten ongelma Työurien pidentäminen oli vuoden 2009 suuri puheenaihe, joka huipentui helmikuussa 2010 kahden työryhmän muistioihin siitä mitä tulisi tehdä. Niin kutsuttu Ahtelan työryhmä esitti joukon ehdotuksia siitä miten työelämän laatua pitäisi kohentaa. Eläkejärjestelmää pohtinut työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen ja luopui yrityksestä. Vilkkaana käyneessä eläkekeskustelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen miten ikääntyneet työntekijät saataisiin pidettyä pitempään työelämässä. Vähemmän huomiota kiinnitettiin siihen, että aikainen eläköityminen on kaikenikäisiä koskeva ongelma. Kun verrataan keskenään eri ikäryhmissä tapahtuvan eläköitymisen aiheuttamia kustannuksia, saadaan häkellyttävä tulos (kuva). Nähdään, että vuosina työpanosmenetys ikäryhmissä alle 35, ja yli 54 menetykset ovat lähes samaa kokoluokkaa. Tämä siitä huolimatta, että alle 35 vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä oli vuonna 2008 vain ja yli 54 vuotiaiden Työpanosmenetys on laskettu kertomalla eläketapausten lukumäärä keskimääräisellä työvuosien menetyksellä ja työvuoden hinnalla. keskimääräinen työvuosien menetys on saatu vähentämällä keskimääräinen eläköitymisikä 65 :stä. Työvuoden hintana on käytetty vuoden 2008 keskimääräisiä työvoimakustannuksia kokopäiväistä työntekijää kohden ( ). Näin muuttunut ansiotaso ei ole vaikuttanut eri vuosien menetysten suuruuteen Kuva: Työpanosmenetys ikäryhmittäin vuosina , M (Lähdeaineisto: Eläketurvakeskus 2009.) Vuonna 2008 alle 35 vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden keski ikä oli 24,9 vuotta. Tästä seuraa kunkin eläkkeelle jääneen kohdalta keskimäärin 40,1 vuoden työpanosmenetys. Lopputulos on 6,6 miljardin menetys vuonna Luku on kasvanut 37 % vuodesta Ikäryhmässä yli 54 vuotiaat kasvu on ollut 17 %. Ikäryhmässä vuotiaat työpanosmenetys on sitä vastoin supistunut 12 %. Voidaan puhua jonkinlaisesta polarisaatiokehityksestä. Nuoret ja vanhat aiheuttavat yhä suurempia työpanosmenetyksiä aikaisen eläköitymisen takia, kun puolestaan keski ikäisten aiheuttama työpanosmenetys supistuu. Menetyksiä ei ole suhteutettu väestörakenteen muutoksen, jotka osaltaan selittävät tapahtunutta kehitystä. Luvut kertovat joka tapauksessa hälyttävästä kehityksestä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä havainto on sopusoinnussa myös esimerkiksi armeijan aloittaneiden alokkaiden kunnon kehityksen kanssa. Nuorten fyysinen kunto on keskimäärin heikentynyt viime vuosikymmenien aikana. Syytä huolestuttavaan kehitykseen ei täysin tiedetä. On kuitenkin ilmeistä, että on yhteiskunnan kehityksessä on tapahtumassa jotakin sellaista, joka loitontaa etenkin nuorten ja työpaikkojen arvomaailma toisistaan. Monen nuoren on vaikea sopeutua työpaikkojen toimiatapohin. Etenkin suomalainen johtamistapa edellyttää uudistuksia. Erityisesti eri ikäisten työntekijöiden johtamiseen tulisi kiinnittää suurempaa huomiota. Myös globalisaatio ja ympäristön nouseminen keskeiseksi arvoksi saattaa vaikutta kielteisesti nuorten työmotivaatioon. Ei koeta mielekkääksi osallistua toimintaan, jota pidetään ympäristöä kuormittavaksi. Olivatpa syyt mitkä tahansa, tapahtuva kehitys ja sen mittasuhteet edellyttävät paneutumista asiaan ja muutosten tekemistä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissakin. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010

5 Henriikka Virta (toim.) tutkimusinsinööri Suojaudu putoamisja silmätapaturmilta lumenpudotustyössä Katoilla tehtävä lumenpudotustyö voi aiheuttaa työntekijälle muun muassa putoamistai silmätapaturman vaaran. Lumenpudotustyön vaaroja voidaan vähentää tarkoitukseen sopivilla työvälineillä, suojaimilla ja turvalaitteilla sekä ennakolta harkitulla työtavalla. Putoamissuojaus käyttöön Työnantajan velvollisuutena on poistaa työssä esiintyvät vaarat ja suunnitella työ jo ennakkoon siten, että se voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti. Kun lunta ja jäätä pudotetaan katolta, tulee katolla olla vähintään kaksi työntekijää. Näiden lisäksi yhden työntekijän tulee aina valvoa maassa, etteivät ohikulkijat pääse vaaraalueelle ja ettei putoava lumi aiheuta vaaraa tai vahinkoa ohikulkijalle. Lumenpudotusalue tulee myös eristää kulkuesteillä. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana, vaan ainoastaan tilapäisenä kulkutienä, kun noustaan lumenpudotuskohteeseen sisä tai ulkokautta. Tikkaat on sijoitettava tai kiinnitettävä siten, että ne pysyvät hyvin paikallaan käytön aikana. Lumenpudotustyössä on työntekijälle annettava putoamissuojaimet hänen työskennellessään kaltevalla katolla ja myös tasakatolla, mikäli työskennellään lähellä räystästä. Kuva: morguefile Työssä käytettävien putoamissuojainten tulee olla vaatimusten mukaiset sekä kunnoltaan moitteettomat turvavaljaat tai tukivyöt ja turvaköydet. Työnantajan tulee varmistaa, että turvaköyden kiinnityskohdat katolla ovat riittävän lujia (esimerkiksi tarkoitukseen asennetut kattopollarit). Ruosteiset ilmastointihormit tai muut vastaavat rakenteet eivät takaa turvallisuutta. On syytä muistaa, että putoamisonnettomuuksissa on aina vakavan, myös kuolemaan johtavan, tapaturman mahdollisuus jo alle metrin putoamiskorkeudella. Henkilönostinta voi käyttää lumenpudotuksessa. Tällöin on varmistuttava sen turvallisesta käytöstä. Henkilönostinta ei tule käyttää hissinä siirryttäessä lumenpudotuspaikalle. Ylhäällä olevasta henkilönostokorista ei saa poistua ja siellä on aina käytettävä asianmukaisesti kiinnitettyjä turvavaljaita. Lumen pudotustyöhön ei saa käyttää alle 16 vuotiasta työntekijää, koska työhön liittyy putoamisvaara. Mikäli työ aiotaan teettää vuotiailla nuorilla työntekijöillä, on työnantajan ennen työn alkua tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ennen työn aloittamista on varmistuttava, että työntekijä on riittävästi perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn kuluessa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijän ohjaukseen ja valvontaan. Putoamissuojainten lisäksi myös suojalasit Katolla työskentelevillä lumen ja jään pudottajilla on putoamisvaaran lisäksi silmätapaturmien vaara, mikä jää usein huomiotta. Silmiin voi lentää jääsiruja, kun jäätä hakataan pois räystäiltä. Katolla työskentelevien Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010 5

6 tuleekin käyttää putoamissuojainten lisäksi myös suojalaseja. Sankamalliset suojalasit soveltuvat parhaiten katolle jäänpoistotöihin. Suojainmallia valittaessa tulee huomioida myös vallitsevat sääolot, kuten tuulen aiheuttama viima ja auringon häikäisy. Kasvonmuotoja myötäilevät suojalasit suojaavat viimalta ja tummennetut suojalasit auringonsäteilyltä. Työssä saa käyttää vain suojalaseja, joissa on CE merkki ja kehyksessä merkintä EN 166. Liian tiiviisti kasvoille istuvat suojalasit eivät ole suositeltavia, koska niiden linssit huurtuvat helposti. Hyvin tummia linssejä ei myöskään suositella, jotta työskentely olisi turvallista pilvisellä säällä. Lähteet: Lumenpudotustyössä putoamisvaara Työsuojeluhallinto, Etelä Suomen aluehallintoviraston tiedote Lisätietoja: Työsuojeluinsinööri Tarmo Hjerppe Työsuojeluinsinööri Jaakko Ahvola Puhelin: (ES aluehallintovirasto vaihde) Lumenpudottaja tarvitsee suojalasit putoamissuojainten lisäksi, tiedote 8/ dote8_2010.htm Lisätietoja: Tiimipäällikkö Helena Mäkinen puh (TTL vaihde). 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010

7 Työturvallisuus valtion työpaikoilla Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut tarkastussuunnitelmaansa sisältyneen työturvallisuutta valtion työpaikoilla koskeneen tarkastuksen. Työtapaturma ja ammattitautikorvauksia maksettiin valtionhallinnossa vuonna 2008 yhteensä euroa. Vuoteen 2003 saakka tapaturmien määrä väheni, mutta on alkanut sen jälkeen hienoisesti nousta. Työtapaturmariski ei valtion työpaikoilla yleisesti ottaen ole keskimääräistä suurempi, mutta valtiolla on joitakin sellaisia työtehtäviä, joissa tapaturman riski voi ajoittain kasvaa. Yhteiskunnan muuttumisen myötä jotkin tehtävät ovat tulleet aiempaa riskialttiimmiksi ja työturvallisuuteen liittyviä uhkia on olemassa. On arvioitu, että 90 % työtapaturmista johtuu eiturvallisista työskentelytavoista ja vain 10 % eiturvallisista olosuhteista. Vaikka lainsäädännöllinen perusta on kunnossa, on valtiolla sattunut melko paljon työtapaturmia. Tarkastuksen kohderyhmä poimittiin koko valtionhallinnosta painottaen työvirastoja sekä sellaisia organisaatioita, joiden tehtävät koostuvat paljolti asiakaspalvelusta. Aineisto kerättiin kirjallisen kyselyn avulla työsuojelupäälliköiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta käyttäen tukena henkilökohtaisia haastatteluja. Tarkastuksen perusteella työturvallisuus valtionhallinnossa on hoidettu pääosin asianmukaisesti. Tarkastuksessa tehdyn kyselyn vastauksissa puutteina koettiin ohjauksen ja tiedotuksen vähäisyys. Eräissä virastoissa työturvallisuusasiat olivat jääneet muusta toiminnasta irrallisiksi. Osassa virastoja johto oli tietoinen työturvallisuuteen liittyvästä vastuustaan, mutta joissakin tapauksissa tieto tapaturmista tai ʺläheltä pitiʺ tilanteista ei ollut saavuttanut esimiehiä ja organisaatioiden johtoa. Varsin monet virastot olivat laiminlyöneet velvollisuutensa ilmoittaa työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen muutoksista Valtiokonttorille. Monissa valtion organisaatioissa työturvallisuusasiat olivat hallinnassa. Kuitenkin oli myös sellaisia organisaatioita, joilta puuttui sekä koulutusta että osaamista työturvallisuusasioissa ja jotka tarvitsisivat toimintaansa enemmän ohjausta ja tukea. Kokonaisvastuun ottamista valtion työsuojeluasioista tulisi parantaa ja samalla kehittää työturvallisuusasioita koskevaa tiedotusta ja ohjausta. Työturvallisuusriskien arviointi valtion työpaikoilla oli osin hajanaista, ja ministeriöiltä asiassa saatu ohjeistus oli koettu vähäiseksi. Riskienarviointi oli usein kertaluontoista eikä jatkuvaa. Tietojen kerääminen turvallisuuspoikkeamista vaihteli. Pisimmälle turvallisuuspoikkeamatiedon keräämisessä oli edennyt Rajavartiolaitos, jossa kerättyä tietoa käytettiin hyväksi myös koulutuksessa ja ohjeistuksessa. On monia aloja, joilla henkilöstö on työssään joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Näillä aloilla henkilöstölle tulisi tarjota nykyistä enemmän sellaista koulutusta ja harjoitusta, joka auttaisi kohtaamaan ja hallitsemaan uhkaavia tilanteita. Työntekijöiden tietämystä aggressiivisuudesta ja sen syistä ja hallinnasta sekä tilanteessa huomioon otettavista asioista tulisi lisätä. Myös työpaikkojen hälytysjärjestelmien tulisi olla asianmukaisia. Vaikeita ja uhkaavia asiakastilanteita pidettiin myös tulevaisuuden haasteina. Tarkastus osoitti, että työpaikalla, jossa työskentelee myös muun kuin varsinaisen työnantajan työntekijöitä eli yhteisellä työpaikalla, tiedettiin muun työnantajan työntekijöiden työturvallisuudesta melko vähän. Asiaan liittyviä ongelmia oli kuitenkin havaittu, ja useissa työpaikoissa oli jo ryhdytty asiantilan korjaamiseen tai ainakin suunniteltu korjaustoimenpiteitä. Valtion organisaatioiden tulisi kantaa vastuuta yhteisistä työpaikoista ja olla tietoinen kaikkien työpaikalla työskentelevien työturvallisuudesta. Työsuojelukoulutukseen hakeutumisen esteinä olivat tietämättömyys koulutustarjonnasta ja ajan puute. Aina ei myöskään koulutustarvetta ollut tunnistettu. Työturvallisuuteen liittyvä tiedonvaihto omalla alalla ja työturvallisuusaiheen käsittely lähialojen kesken nähtiin hyödyllisenä. Työturvallisuusjohtamisessa voitaisiin tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa. Virastojen tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota työturvallisuuden johtamiseen ja ottaa se osaksi kokonaisjohtamista. Työturvallisuus tulee ymmärtää osaksi kokonaisturvallisuutta. Lisätietoja Lähde: Työturvallisuus valtion työpaikoilla. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 202/ Lisätietoja saa tarkastuksen tekijältä: Erja Paukkala, Valtiontalouden tarkastusvirasto. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010 7

8 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Foorumin turvallisuushavaintovihko Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Tapaturma on useiden, joskus hyvin pientenkin eri tekijöiden summa. Sen vuoksi pienetkin parannukset ovat aina tärkeitä. Nolla tapaturmaa foorumin Turvallisuushavainto vihko sisältää 30 ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaa havaitsemistaan läheltä piti tilanteista sekä muista pienistäkin turvallisuuspuutteista omalle työnantajalleen. Vihkonen kulkee kätevästi mukana jokaisen taskussa. Henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia ja edistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm. Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivulta osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. Jäsenseminaari Nolla tapaturmaa foorumi järjestää vuonna 2010 yhden jäsenseminaarin. Seminaarin teemana on Turvallisuudesta arkipäivää, ja sen yhteydessä jaetaan myös vuoden 2009 tasoluokitukset. Seminaari pidetään Tampere talolla. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyvät ekstranetistä ilmoitustaululta. Uudet jäsentyöpaikat Stena Recycling Oy Peikko Finland Oy Ylivieskan Tiili Oy Suomen Teknohaus Oy Porvoon Maske Oy Rolls Royce Oy Ab Huhtamäki Consumer Goods Finland Oy Parma Oy Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2010 Jakelu 1135 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva morguefile Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 214 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy toukokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta foorumi.fi. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2010