Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen"

Transkriptio

1 Sirpa Polo ja Laura Kopu Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä Grameen Bank Tie ihmisten talouteen MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 6/2007

2 Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä Grameen Bank Tie Ihmisten Talouteen Sirpa Polo ja Laura Kopu n julkaisu 6/2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

3 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Taitto Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2007

4 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 6/2007 Elokuu 2007 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) ISBN (nid.) ISBN (pdf) TEKIJÄT AVAINSANAT Sirpa Polo ja Laura Kopu verkostoluottotoiminta, luotto, yrittäjäosaaminen, ryhmätoiminta, kehittäminen JULKAISUN KUVAUS Grameen Bank on Bangladeshissa kehitetty verkostoluottomalli, jonka avulla on luotu yrittäjyyttä maaseudulle. Toiminta on levinnyt ympäri maailman sekä kehitys- että kehittyneisiin maihin. Mallin kehittämisen lähtökohtana on ajatus siitä, että rahan lainaaminen on inhimillinen oikeus. Mallin kehitti taloustieteen professori Muhammad Yunus, joka sai tästä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna Verkostoluottotoiminta on yksilön ja ryhmäyhteisön yrittäjäosaamisen kehittämistä, yrittäjän persoonallisen identiteetin rakentamista ja uudenlaisen yrittäjyyskulttuurin luomista. Se rakentuu kolmen perustekijän varaan. Nämä ovat 1) oman liikeidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen, 2) jatkuva oppiminen, joka tapahtuu vuorovaikutteisesti toimivassa ryhmässä ja 3) henkilökohtainen yrityslaina. Verkostoluottotoiminnassa ihminen nähdään aktiivisena toimijana, joka kykenee vaikuttamaan itse omaan työhönsä ja toimeentuloonsa. Hänellä on halu ja tarve uusiutua ja kehittyä jatkuvasti. Toimintamallin rakenne ja periaatteet on rakennettu siten, että se tarjoaa osallistujalle hyvät olosuhteet kehittyä menestyväksi yrittäjäksi, kehittää omaa persoonallisuutta ja itsenäistä ajattelua ja sosiaalisia valmiuksia ottaa toiset ihmiset huomioon ja työskennellä heidän kanssaan. Yrittäjäosaaminen ja yrittäjän ammatillinen identiteetti kehittyvät ryhmän jäsenen henkilökohtaisen kehittämistyön ja ryhmässä tapahtuvan kokemusten jakamisen ja kokemuksesta oppimisen tuloksena. Ryhmän jäseniltä saatava arvioiva palaute auttaa yrittäjää soveltamaan uusia ajatuksia oman yrityksen kehittämisessä ja henkilökohtaisessa päätöksen teossa. Sosiaaliset valmiudet kehittyvät dialogisessa suhteessa ryhmätoiminnalle jäsenten itse määrittelemien pelisääntöjen noudattamisessa, jatkuvan itsearvoinnin ja pelisääntöjen tarkoituksen mukaisen kehittämisen seurauksena. Toimiakseen Grameen Bank -malli vaatii kaikilta osallistujilta ihmisiin sitoutumista, kovaa työntekoa, rehellisyyttä, avoimuutta, luotettavuutta, itsekunnioitusta, vastuuntuntoa, kurinalaisuutta ja luovuutta. Toimintatapaa kehitettäessä työlle tulee luoda sellainen ympäristö, jossa ryhmän jäsenet ymmärtävät edellä mainittujen asenteiden ja normien merkityksen ja jossa yksilöllä on aidosti mahdollisuus toimia niiden mukaisesti. Hyvin onnistuneen Grameen-verkostoluottotoiminnan tulokset näkyvät vielä vuosienkin jälkeen sekä uusien yritysten perustamisena että verkostoitumisena. Toimintaan osallistuneet henkilöt ovat kehittyneet yrittäjinä samalla kun he ovat rohkaistuneet, aktivoituneet ja pätevöityneet osallistumisessa yhteisönsä päätöksentekoon. Grameen-verkostoluotto toimintatapana on murtanut tavanomaisen pankkitoiminnan mallia poistamalla siihen yhteydessä olevat lainan ottajan toimintaa sitovat vaatimukset ja luomalla pankkitoimintajärjestelmän, joka perustuu keskinäiselle ja vastavuoroiselle luottamukselle, täsmälliselle toiminnalle, vastuulle, osallistumiselle ja luovuudelle. Luotto on toimintamallin keskeinen tekijä. Se toimii katalysaattorina kokonaisvaltaisessa kehittymisprosessissa. Grameen-verkostoluotto -mallissa luotto merkitsee voimaantumista sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

5 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Nätverkskredit förbättrar kunskaper i företagsamhet SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 6/2007 August 2007 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) ISBN (häftad) ISBN (pdf) FÖRFATTARE NYCKELORD Sirpa Polo och Laura Kopu nätverkskredit, företagskunnande, gruppverksamhet, utveckling. REFERAT Grameen Bank är ett mikrofinansieringssystem utvecklat i Bangladesh som kallas även nätverkskreditsystem. Med hjälp av detta system har man kunnat skapa företagsamhet på landsbygden. Verksamheten has spridits över hela världen både i u-länder och utvecklade länder. Idén att låna pengar är en mänsklig rättighet var utgångspunkten när systemet utvecklades. Grundaren var Dr. Muhammad Yunus, professor i ekonomi som belönades med Nobels fredspris år Nätverkskreditverksamhet betyder att man utvecklar en persons och gruppens kunskaper om företagsamhet, byggandet av företagarens personliga identitet och skapandet av en ny kultur för företagandet. Konceptet består av tre grundläggande faktorer. De är 1) att utveckla en egen företagsidé och att starta ett eget företag 2) kontinuerlig inlärning som sker i en växelverkande grupp och 3) ett personligt företagslån. Inom mikrofinansieringsverksamheten ser man människan som en aktiv person som kan själv påverka sitt arbete och uppehälle. Hon har både viljan och behovet att förnya sig och att ständigt utveckla sig. Verksamhetskonceptets struktur och principerna är konstruerade på det sättet att de bjuder deltagaren goda omständigheter att utvecklas till en framgångsrik företagare, att utveckla sin egen personlighet, självständigt tänkande och sociala färdigheter, att ta hänsyn till andra människor och kunna arbeta med dem. Företagskunnande och företagarens professionella identitet utvecklas som resultat av personligt utvecklingsarbete som gruppmedlem, genom att dela erfarenheter med de andra i samma grupp och som ett resultat av empirisk inlärning. Den konstruktiva respons som gruppmedlemmarna ger varandra, hjälper företagaren att tillämpa nya ideér på att utveckla sitt eget företag och det personliga beslutsfattandet. De sociala färdigheterna utvecklas i ett förhållande där man får till stånd en dialog mellan gruppmedlemmarna i enlighet med de spelregler som de själva har definierat och genom den ständiga självevalueringen och utvecklandet av ändamålsenliga spelregler. För att kunna fungera, kräver Grameen Bank -systemet av deltagarna bundenhet till människor, hårt arbete, ärlighet, öppenhet, självrespekt, ansvarsmedvetande, disciplin och kreativitet. När verksamhetskonceptet utvecklas, bör man skapa en sådan miljö för arbetet att gruppens medlemmar förstår betydelsen av de ovannämnda inställningarna och normerna och där en individ har en genuin möjlighet att fungera enligt dem. Resultaterna av en lyckad nätverkskreditverksamhet syns till och med efter många år både som nya företag och nätverk. De som har deltagit i verksamheten har utvecklats som företagare samtidigt som de har tagit mod till sig, blivit aktiva och kompetenta genom att ha deltagit i beslutsfattandet i sina samhällen. Som verksamhetsform har Grameen -nätverkskredit ändrat den vanliga bankverksamheten genom att eliminera de krav som binder lånetagarens verksamhet och genom att skapa ett banksystem, som baserar sig på ömsesidigt och interaktivt förtroende, punktlighet, ansvar, deltagande och kreativitet. Krediten är den centrala faktorn i detta system. Den fungerar som katalysator i en övergripande utvecklingsprocess. I Grameen -nätverkssystemet betyder kredit empowerment i sociala och ekonomiska förhållanden.

6 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee The network credit enhances entrepreneurial competencies SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 6/2007 August 2007 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) ISBN (wire stitched) ISBN (pdf) AUTHOR KEYWORDS Sirpa Polo and Laura Kopu network credit, micro credit, entrepreneurial skills, group activities, development SUMMARY The Grameen Bank is a network credit system developed in Bangladesh. It has helped to create entrepreneurship to the rural regions. The concept has spread throughout the world both to the developed and less developed countries. The starting point in the development of this system was the idea that access to credit is a human right. The founder of the Grameen Bank -system is Professor of Economics, Dr. Muhammad Yunus and it brought him the Nobel Peace Price in The aim of the network credit system is to develop individuals and groups in entrepreneurial skills, to create a personal identity for the entrepreneur and a new kind of entrepreneurial culture. The concept is based on three ground factors that are: 1) to develop a business idea of one s own and to establish a company 2) continious learning which takes place in an interactive group and 3) a personal business loan. In the network credit system, a person is active and capable of to contributing to her own work and livelihood. She has a constant desire and need to learn and develop herself. The structure and principles of the system are built in a way which offers the participants good conditions to become successful entrepreneurs, to develop one s own personality and independent thinking as well as social skills to take other people into account and to work with them. Competence and professional identity as an entrepreneur improve as a result of personal development work as a group member, sharing of experiences in a group and learning by experience. Appraising feedback from the group members helps the entrepreneur in decision-making and in putting new ideas into practise in her own business. Social skills improve in a dialogical relationship between the group members when following the rules that are well adapted to the purpose and which the members have defined themselves as well as through constant self-evaluation. In order to function, the Grameen Bank -system requires of all the participants commitment to people, hard work, honesty, sincerity, trustworthiness, self-respect, sense of responsibility, discipline and creativity. When developing the line of action, an operational environment should be created for this work in which the group members wholly understand the meaning of the attitudes and norms mentioned above and a person has a genuine opportunity to act accordingly. Results of a successful Grameen - network credit process can be seen years afterwards both in the number of new established businesses and networks. The participating persons have developed as entrepreneurs at the same time as they have become encouraged, active and competent when taking part in the decision-making of their own community. The Grameen network credit has broken the model of ordinary banking by eliminating the requirements binding the borrower and by creating a banking system that is based on mutual and interactive trust, accurate actions, responsibility, participation and creativity. Credit is the central factor of the system. It acts as a catalyst in a comprehensive development process. In the Grameen network credit system, credit means empowerment in social and economic circumstances.

7

8 EsipuheET Maaseutupoliittisessa kehitystyössä näyttää jatkuvasti vaikuttavan mielenkiintoinen jännite yritysten tukemisen eli elinkeinopoliittisen otteen sekä toisaalta yhteisöjen kehittämisen eli yhteisöllisyyden painottamisen välillä. Kumpaakin tietysti tarvitaan, mutta erot toimijoiden asiantuntemuksessa ja organisatorisessa asemassa aiheuttavat turhaa kiistelyä. Verkostoluottotoiminta kertoo syvällisesti ja herkästi sen, mistä yrityksen ja sen yhteisön/yhteisöjen suhteessa on kyse. Metodina se ehkä on ääripäästä, mutta verkostoluotto opettaa syventymään kehittämistyön moninaisuuteen. Maaseudun naisteemaryhmän kokeilu verkostoluottotoiminnan soveltamiseksi Suomessa ei ollut epäonnistuminen, vaikka se ei johtanutkaan verkostoluottotoiminnan laajenemiseen. Kokeilusta saatiin esiin useita näkökohtia, joita voidaan soveltaa muussa yhteydessä, eritoten pohdittaessa Suomelle erittäin tärkeää kysymystä yritystoimintaan ryhtymisen vaikeudesta. Vaikka Suomen yritysten vähälukuisuutta ja yrittäjyyden ohuutta selittääkin osittain markkinoiden pienuus, eritoten palveluissa, syitä on myös muita. Yrityksen perustaminen on edelleen monimutkaisempi asia kuin palkkatyöhön ryhtyminen. Pieni ero kyseiseen suuntaan onkin paikallaan, mutta Suomessa ero on liian suuri. Sirpa Polon ja Laura Kopun tekstiä kannattaa lukea huolella, sillä se antaa vastauksia edellä mainittuun ongelmaan, yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden yhteyksiin ja antaa edellytyksiä lähteä soveltamaan verkostoluottotoimintaa myös Suomessa. Kiitos kirjoittajille huolellisesti ja lämpimästi kirjoitetusta raportista. Eero Uusitalo Professori, YTR:n pääsihteeri Uusia toimintatapoja ja kansainvälisyyttä maaseudulle n naisteemaryhmän lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut työ päättyi kesällä Naisteemaryhmän syntymisen taustalla 1980-luvulla oli naisten väheneminen maaseudulla ja huoli maaseudun elinvoimaisuudesta. Teemaryhmä on ollut edelläkävijänä vahvistamassa naisten osallistumista maaseutupolitiikkaan ja samalla tuonut uusia toimintatapoja ja ideoita kehittämistyöhön. Koko toimintansa ajan teemaryhmä on etsinyt keinoja naisten työllistymiseen ja toimeentulon hankkimiseen maaseudulla. Verkostoluottokokeilu vuosina oli merkittävin teemaryhmän käynnistämä kotimainen hanke. EU-osarahoituksella toteutettu FEM-hanke (Female entrepreneurs meetings in Baltic Sea Region) vuosina puolestaan huomattavin kansainvälinen hanke, jossa teemaryhmä oli keskeisesti mukana. Molempia hankkeita yhdisti uusien naisyrittäjyyttä edistävien toimintatapojen kokeileminen ja levittäminen.

9 Ajatus koota ihmisiä ryhmäksi, joka yhteisvastuullisesti hoitaa saamaansa rahoituspääomaa lainaten sitä ryhmän jäsenten toimeentuloa parantaviin toimiin, on peräisin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 saaneelta bangladeshilaiselta professori Muhammad Yunusilta. Grameen Bank -malli on levinnyt etenkin kehitysmaissa rahoitusmallina niille, joilla muutoin on heikot mahdollisuudet saada lainaa. Euroopassa Norjassa verkostomallia on kehitetty nimenomaan vastauksena maaseudun työllisyysongelmiin. Verkostoluotto on hyvä esimerkki siitä ihmislähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta toimintatavasta, jota naisteemaryhmä on tuonut maaseutupolitiikkaan. Mallissa kytketään yhteen yksilön henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen, ryhmätoiminta ja koulutus sekä rahoitusmahdollisuus Suomessa edelleenkin poikkeuksellisella tavalla. Toivottavaa on, että teemaryhmän pioneerityö jatkossa saadaan pysyväksi osaksi kansallista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Naisten yrittäjyyden lisäämiselle on olemassa sekä selkeä tarve että valmiudet kuten tämäkin raportti osoittaa. Kiitän kirjoittajia Laura Kopua ja Sirpa Poloa ansiokkaasta verkostoluottoajattelun esittelystä ja erityisesti Sirpaa vuosien innostuneesta työstä mallin kehittämisessä. Uudet toimintatavat, ihmisten kollektiivinen toiminta, toimeentulo ja kansainvälisyys ovat niitä kulmakiviä, joiden varassa alueellinen kehittäminen 2000-luvulla edelleen on. Kaisa-Leena Lintilä Naisteemaryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja

10 Tekijöiltä Grameen Bank -mikroluoton luoja ja pankin perustaja bangladeshilainen professori Muhammad Yunus sai vastaanottaa Nobelin rauhanpalkinnon vuoden 2006 lopulla Oslossa. Palkinto oli merkittävä huomionosoitus erityisesti naisten toiminnalle taloudellisina vaikuttajina, sosiaalisen elämän vireyttäjänä, luottamuksen rakentajina ja maailman rauhan edistäjinä. Grameen Bank -toiminta ei ole mikä tahansa mikroluotto. Yunus korostaa, että rahan lainaaminen on inhimillinen oikeus. Samalla kun lainaraha antaa ihmiselle mahdollisuuden käyttää omia taitojaan toimeentulonsa kasvattamiseen ja siten elää tyydyttävää elämää, lainan saaminen merkitsee kuulumista ryhmään, jossa jokainen kehittää omaa osaamistaan tullakseen taitavammiksi yrittäjiksi ja voimakkaiksi persoonallisuuksiksi huolehtia ihmisten sosiaalisista ja henkisistä tarpeista. Grameen Bank kääntää pankkitoiminnan täyskäännöksen. Idea on yksinkertainen: lainaa rahaa ihmisille sopivalla ehdolla, muodosta olosuhteet oppia terveen liiketoiminnan perusteet ja he auttavat itse itseään. Tämä teoria toimii. Se vetoaa inhimillisen olemisen syvään ytimeen. Jokainen ihminen haluaa itse omalla työllään ansaita oman kunnioituksensa. Yunus näki, että terveen talouden kehittämisen lähtökohtana on luoda olosuhteet, jossa ihmiset voivat lunastaa tämän heissä, meissä, olevan perustarpeen. Maaseudun Naisteemaryhmä toteutti Grameen Bank -mallin mukaisen kehittämishankkeen 90-luvun lopulla. Päätös lähteä tutkimaan mallin toimintaa käytännössä oli suuri haaste. Käytännössä se merkitsi tutkimusmatkaa tuntemattomaan. Työ johdatti toimijat kokonaan uusien näkökulmien ja tulkintojen äärelle. Hanke muodostui kertakokeiluksi. Loppupäätelmänä oli mallin soveltumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan, koska täällä ei ole sellaista köyhyyttä, millaisiin olosuhteisiin malli alun perin luotiin. Malli ei kuitenkaan päästänyt irti otteestaan, vaan se jäi elämään ajatuksissani. Hahmotellessani ammatillisen kasvun näkökulmasta pedagogisia osaamisen kehittämiseen ja naisten voimaannuttamiseen yrittäjäksi johtavia polkuja, minua kiehtoi entistä enemmän syventyä teorian toimivuuteen. Nyt käsillä oleva raportti esittelee joitakin näkökulmia yksilön ja yhteisön ajattelun ja toiminnan kehittämiseen. Siinä korostuvat yksilön ja yhteisön voimaannuttaminen samanaikaisesti. Kehittymisen keskeiset työkalut ovat toiminta, tiedostaminen, itsen johtaminen ja ihmisen kunnioitus. Lämpimät kiitokseni valtiotieteen maisteri Laura Kopulle antoisasta ja rikastuttavasta yhteistyöstä. Olemme työtä tekemällä arvioineet omaa toimintaamme, pyrkineet tiedostamaan sitä antamalla jatkuvaa arvioivaa palautetta toisillemme. Samalla yhteinen ymmärryksemme on lisääntynyt. Kokemus toimii voimavarana ja idealähteenä jokaisessa kahden välisessä suhteessamme tulevaisuudessa. Siten olemme osaltamme syventämässä naisten kollektiivista yhteisymmärrystä. Joutsenet ovat palanneet Mankin kylälle. Täysikuu taivaalla valaisee jo viikkoja sitten sulaneen virran. Joutsenen laulu halkaisee hiljaisuuden. Kuulen siinä toivon äänen paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että kaikilla on hyvä olla. Tämä työ on tehty rakkaudesta ihmiseen,

11 maaseutuun ja työhön. Vanhempani sen minulle opettivat. Anna Ziguren sanoin, kun toivo muuttuu tahdoksi tehdä työtä ja tehdä työtä yhdessä, voidaan saada paljon aikaan. Mankissa 1. toukokuuta 2007 Sirpa Polo FT Turussa 29. huhtikuuta 2007 Laura Kopu VTM

12 SISÄLLYSLUETTELO Esipuheet tekijöiltä Tiivistelmä 1 Johdanto 2 1. Grameen Bank kyläpankki Luotto inhimillisenä perusoikeutena Luottamus taloudellisen toiminnan sosiaalisena ja psykologisena perustana Naiset muutosagentteina kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ 6 2. Grameen Bankin soveltaminen Suomessa ja muissa länsimaissa Grameen-verkostoluoton käytännön soveltaminen Suomessa Verkostoluottotoiminta Norjassa Grameen-verkostoluottotoiminta käytännössä Henkilökohtaisen itsenäisyys ja yhteisöllisyys Vertaisryhmätoiminnan etuja Vertaisryhmän toiminta Vertaisryhmätoiminnan ongelmia ja ratkaisunäkökulmia Sosiaalinen pääoma vertaisryhmätoiminnassa Grameen-verkostoluottoryhmän pelisäännöt Yrittäjäosaamisen kehittäminen vertaisryhmässä Oppiminen ja yrittäjyys Dialogi verkostoluottoryhmän osaamisen kehittämisessä Itsetuntemus, tiedostaminen ja merkityksen antaminen yrittäjäidentiteetin kehittämisessä Metatason prosessit ja niiden tiedostaminen muutoksen agentteina 36 Loppusanat 41 Liite 1 Grameen Bank kokemuksia ja heijastumia 43

13

14 Tiivistelmä 1 Grameen Bank -verkostoluottomalli kehitettiin maaseudun pankkiprojektina 1970-luvulla. Malli kehitettiin käyttämällä hyväksi toimintatutkimusta. Projektille asetettiin seuraavia tavoitteita: laajentaa pankkitoimintaa koskemaan köyhiä miehiä ja naisia, luoda mahdollisuuksia itsensä työllistämiselle ihmisille, joiden inhimilliset resurssit olivat heikosti hyödynnettyjä ja murtaa alhaisten tulojen, vähäisten säästöjen ja matalien investointien kehä luomalla systeemi, jossa tuotetaan suuremmat tulot ja mahdollisuus saada enemmän lainaa, enemmän investointeja ja enemmän tuloja. Mallin lähtökohtana on luoda olosuhteet, jossa luotto on inhimillinen perusoikeus. Luotto on voimakas ase ja inhimillinen perusoikeus, jonka avulla ihminen voi alkaa tavoitella myös muita perusoikeuksiaan. Mitä enemmän ihminen voi saada luottoa, sitä enemmän hänellä on resursseja hallussaan ja sitä voimakkaampi hän on. Luoton saanti antaa oikeutuksen resurssien käytölle. Se on taloudellisen emansipaation perusta ihmisille ja voimaannuttava kokemus erityisesti naisille kautta maailman. Verkostoluottomalli tarkoittaa, että lainaajat muodostavat pieniä ryhmiä. Ryhmä saa itsenäisesti yhteisesti hallinnoitavaksi lainapääoman, jonka käytöstä ryhmän jäsenet päättävät ja myöntävät lainan. Lainan takuuna on sitoutuminen ryhmän toimintaan ja oman osaamisen kehittäminen. Ryhmä varmistaa toiminnallaan lainan takaisin maksamisen tukemalla ja luomalla samalla paineita toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaiseen käyttäytymiseen. Toimintamalli pyrkii elinympäristöön aikojen kuluessa muodostuneitten sosiaalisten sääntöjen ja normien tiedostamiseen ja niiden muuttamiseen ajan hengen ja tarkoituksen mukaisiksi. Toiminnan perustana on inhimillinen käyttäytyminen. Tämä tarkoittaa kurinalaisuutta, yhteisyyttä, rohkeutta ja kovaa työtä. Toimiakseen Grameen Bank -malli vaatii kaikilta osallistujilta tiettyjä asenteita, kuten ihmisiin sitoutumisen, rehellisyyden, avoimuuden, luotettavuuden, itsekunnioituksen, vastuuntunnon ja luovuutta. Grameen Bank -malli vaatii toimintaympäristön, jossa ryhmän jäsenet ymmärtävät asenteiden ja normien merkityksen ja jossa yksilöllä on aidosti mahdollisuus toimia niiden mukaisesti. Grameen Bank -toimintaryhmä on vertaisryhmä. Ryhmän toiminnan tavoitteena on jäsenten itsenäisen ajattelun kehittäminen ja rohkeuteen kannustaminen. Vertaisryhmätoiminnan peruskivet ovat keskinäinen luottamus, tilivelvollisuus, osallistuminen ja luovuus. Vertaisryhmän tärkein tehtävä on oppiminen ja ajattelun kehittäminen. Yrittäjätaitojen ja yrittäjyyteen liittyvän strategisen ajattelun lisäksi ryhmässä kehittyvät kunkin jäsenen henkilökohtainen ymmärrys ja itsen johtamisen taidot. Yksilöllisen kompetenssin lisäksi ryhmä rakentaa sosiaalista pääomaa siten, että jäsenet tulevat kykeneviksi toimimaan tehokkaasti ryhmässä ja yhteiskunnassa alueellisesti ja globaalisti.

15 Johdanto luvun alun aikaa pidetään luonteeltaan sekä oman minän että yhteistoiminnan perusteiden yhtäaikaisen ilmentymisen ja toteutumisen aikakautena. Verkostoluottotoiminta toteuttaa tätä ajatusta esimerkillisellä tavalla. Dualistisen ajattelun mukainen näkemys, jonka mukaan oman minän kehittäminen on ristiriidassa yhteisöllisyyden kehittämisen kanssa alkaa jäädä vääjäämättä myytiksi. Tilalle nousee ajatus vahvasta persoonallisesta kasvusta ja saman aikaisesti tapahtuvasta yhteisöllisestä kehittymisestä. Tämä ajattelun muutos merkitsee uraa uurtavaa kehitystä inhimillisen talouden rakentumisessa ja maailmanrauhan laajentumisessa. Vallalla oleva käsitteellisen ajattelun kapeus ahdistaa ihmisen toimimaan tavalla, jossa vain hyvin vähän hänen mahdollisuuksistaan on käytössä. Yunusin mukaan tämä on suurta inhimillistä köyhyyttä, jota erityisesti talouden toimijat yrittävät saada lisääntymään. Tämä näkyy selvästi liiketoiminnan näkemisessä yksinomaan voiton maksimoiminen tavoitteena. Pienyrittäjän näkökulmasta yritystoiminnan näkeminen voiton maksimoimisena merkitsee sitä, että kaikki inhimilliseen elämiseen kuuluva poliittinen toiminta, tunneperäinen ajattelu, sosiaalisuus, henkinen kehittäminen ja ympäristön suojelu on rajattava oman toiminnan ulkopuolelle. Henkisten arvojen vaaliminen ei takaa maksimaalista taloudellista voittoa. Yunus pyrkii määrittelemään yrittäjän käsitteen uudelleen. Hän lähtee siitä ajatuksesta, että yrittäjällä on voiton tavoittelemisen lisäksi myös muita tavoitteita. Sellainen voi olla esimerkiksi hyvän tekeminen ihmisille ja maailmalle. Useat naiset perustavat yrityksensä ansaitakseen oman toimeentulonsa ja parantaakseen perheen taloudellisia mahdollisuuksia. Juha-Pekka Raeste 1 muotoilee Yunusin ajatuksen sanomalla, että kysymyksessä on inhimillinen toiminta, jossa ihminen ei motivoidu pelkästä ahneudesta, vaan hän voi käyttää lahjakkuuttaan paremman maailman luomiseksi. Norja on toiminut yhtenä länsimaiden edelläkävijänä verkostoluottotoiminnassa. Yunusin ja Grameen Bankin vastaanottaessa Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa joulun alla 2006 palkittiin myös norjalaisten naisten vuosien työ. Naiset ja naisten kaikkialla maailmassa muodostamat piirit, jotka rakentamalla vahvempaa minää ja yhteistoiminnan perusteita yhtäaikaisesti rakentavat samalla myös rauhaa maailmaan. Kehittyminen tapahtuu hitaasti. Vaaditaan uusia kokeiluja, joiden myötä kehittämistyöhön osallistuvat hankkivat uusia kokemuksia. Kehittymisen edistämiseksi on oleellista luoda olosuhteita naisten keskinäistä vuorovaikutusta varten. Erilaiset yhteistyötilaisuudet ja yhteinen tekeminen ovat parhaita keinoja asenteiden muuttamiseksi ja luovuuden virittämiseksi käytännön toimintaan. Tätä kirjoittaessamme on suomalaisesta Grameen-verkostoluottokokeilusta kulunut jo yli kuusi vuotta. Parhaillaan päätösvaiheessa oleva Pohjois- ja Baltian maiden välinen Euroopan Unionin rahoittama FEM-hanke jatkaa verkostoluottotoiminnan kehittämistä Ruotsissa ja Baltian maissa norjalaisten opastuksella. Suomalaisen kokeiluhankkeen päättyessä vuonna 2000 yleinen johtopäätös oli, että malli ei sovellu 1 Raeste, J.-P Nobel-palkittu perää yrittäjiltä hyviä tekoja. Helsingin sanomat

16 3 Suomeen, koska Suomessa ei ole sellaista köyhyyttä kuin toimintamallin alkujuurilla on havaittavissa. Naapurimaidemme kokemusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Grameen-verkostoluottomalli voi olla yrittäjyyttä edistävä toimintatapa myös länsimaissa. Kiinnostus kirjoittaa tämä käsillä oleva raportti juontaa juurensa siihen Grameen Bank - mallin kehittämiseen suomalaiseen yrittäjäilmastoon sopivaksi toiminnaksi, jota työtä olin tekemässä Maaseudun naisteemaryhmän jäsenenä ja Maaseudun Naisyrittäjän Tuki ry:n puheenjohtajana. Näkökulmani toimintamallin kehittämiseen on kasvatustieteellinen ammatillisen kasvun mahdollisuuksia tukeva ja siihen tukirakenteita ja merkitysperspektiivejä etsivä. Kysyn, miten ihmisten tulee toimia, jotta verkostoluottoryhmä voi tuottaa minältään vahvan naisyrittäjän, joka aidosti hyödyntää vertaisryhmää ja verkostoja omassa yritystoiminnassaan ja jakaa omat kokemuksensa toisten kanssa siten, että kaikki oppivat ja kehittyvät, siis hyötyvät. Maailma meidän ympärillämme muuttuu. Ihmisen on muututtava ympäristön mukana. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ihminen joutuu tekemään sen eteen monia vaativia, vaikeita ja vastustettavia asioita. Joidenkin tulevaisuuteen suuntautuvien näkemysten mukaan todelliset haasteet ovat vasta tulossa. Monet ajattelijat näkevät, että tulevaisuudessa ihmisten on tultava aiempaa enemmän ja paremmin tietoisiksi itsestään ja omista tekemisistään. Tämän ohella meidän tulee olla tietoisia myös tekemisiemme tai tekemättä jättämisen vaikutuksista toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

17 4 1. Grameen Bank kyläpankki Verkostoluottotoiminta alkoi 1970-luvulla Bangladeshissa. Grameen Bankin toimintamallin kehitti taloustieteen professori Muhammad Yunus. Yunus tapasi yliopistonsa läheisessä kylässä käsityöläisiä, jotka olivat elantonsa hankkimisessa riippuvaisia rikkaampien antamista lainoista. Lainan antajat sitoivat heitä korkeisiin korkoihin ja pieneen katteeseen työnsä hedelmistä, minkä vuoksi nämä ahkerat ja taitavat ihmiset kovasta työnteosta huolimatta elivät köyhyydessä. Köyhinä ja maattomina käsityöläiset eivät voineet ottaa lainaa pankilta, koska heillä ei ollut antaa takuita lainaansa vastaan. Tarvittavat lainasummat olivat lisäksi niin pieniä, että pankit eivät olleet edes halukkaita neuvottelemaan niistä. Yunus näki, että ihmisten inhimillinen tuotantokapasiteetti oli valtava, mutta resurssien jakautuminen rikkaille esti suurta osaa väestöstä käyttämästä kapasiteettiaan ja mahdollisuuksiaan ansaita omalla työllään sekä oma toimeentulonsa että inhimillinen arvokkuutensa. Yhdysvalloissa taloustieteitä opiskellut Yunus, toimi Chittagongin yliopiston Maaseudun taloudellisten ohjelmien johtajana. Hän oli innostunut Amerikassa oppimiensa taloudellisten teorioiden opettamisesta. Kotimaassaan hän kuitenkin ymmärsi, että talousteoriat eivät auttaneet ihmisiä heidän oman taloutensa kohentamiseen. Yunus alkoi tarkkailla ihmisten käyttäytymistä ja yksittäisten ihmisten saamia taloudellisia tuloksia. Opettamisen lisäksi hän alkoi liikkua ihmisten parissa ja tarkkailla heidän taloudellista toimintaansa. Yunus alkoi peräänkuuluttaa ihmisten taloutta. Osana maaseudun taloudellista ohjelmaa Yunus pani alulle toimintatutkimuksen, jonka tavoitteena oli tutkia erilaisia mahdollisuuksia tarjota pankkipalveluja maaseudun köyhille ihmisille. Yunus halusi vaikuttaa maaseudulla vallitsevaan köyhyyteen tarjoamalla mahdollisuuden tuottavaan työntekoon niille, joilta se puuttui. Hän lähti kehittämään uudenlaista pankkijärjestelmää, jonka avulla lainaa voitiin antaa pienille yrityksille, joilla ei ollut varaa maksaa takuita. Lainan kautta niiden omistajat pääsisivät vähitellen osallisiksi normaalista lainasysteemistä. Yunusin pankissa lainan saaminen ei edellyttänyt takuita vaan lainan saaminen perustui muille periaatteelle. Yunus näki luoton saamisen inhimillisenä oikeutena, joka mahdollistaa yksilön omien resurssien käyttöönoton. Hän halusi luoda järjestelmän, joka antaa myös köyhille ja maattomille mahdollisuuden ansaita elantonsa omalla työllään. Työntekoa ja itsensä toteuttamista Yunus pitää ihmisen perustarpeina. Grameen Bank Project -nimeä kantava toimintatutkimus, joka käytännössä oli maaseudun pankkiprojekti, aloitettiin asettamalla seuraavat tavoitteet: pankkitoiminnan olosuhteiden (banking facilities) laajentaminen köyhille miehille ja naisille. rahan lainaajien hyväksikäytön ja riiston eliminoiminen luoda mahdollisuuksia kokonaan itsensä työllistämiselle sellaisille ihmisille, joiden inhimilliset resurssit olivat joko kokonaan tai osittain hyödyntämättä tuoda epäedullisessa asemassa olevat ihmiset organisoitujen toimintojen piiriin tavalla, jonka he voivat ymmärtää ja jossa he voivat toimia ja löytää sosiaalispoliittista ja taloudellista vahvuutta yhteisen tuen kautta murtaa alhaisten tulojen, vähäisten säästöjen ja matalien investointien kehä ja luoda systeemi, jossa alhaiset tulot, luotto, investoinnit yhdistämällä tuotetaan suuremmat tulot ja mahdollistetaan enemmän lainaa, enemmän investointeja ja enemmän tuloja

18 5 Ensimmäiset kyläpankin antamat lainat myönnettiin vuonna Projekti osoitti nopeasti tehokkuutensa Chittagongin yliopiston lähistöllä olevissa kylissä. Nämä olivat alkuperäisen toimintatutkimusprojektin toteuttamispaikkoja vuosina Projektia laajennettiin maan keskuspankin avustuksella ja kansallisen kaupallisen pankin tuella. Lokakuussa 1983 Grameen Bank -projekti muutettiin hallituksen ohjauksessa itsenäiseksi pankiksi, jonka nimeksi tuli Grameen Bank, kyläpankki. Hallitus tarjosi 10 prosenttia pankin osuuspääomasta ja lainanottajat hankkivat 90 prosenttia osuuspääomasta. Helmikuussa 2007 lainanottajat omistivat pankin osakkeista 94 prosenttia eri maiden hallitusten omistaessa kuusi prosenttia Luotto inhimillisenä perusoikeutena Yunusin mukaan luotto on voimakas ase ja inhimillinen perusoikeus, jonka avulla ihminen voi alkaa tavoitella myös muita perusoikeuksiaan. Mitä enemmän ihminen voi saada luottoa, sitä enemmän resursseja hänellä on hallussaan ja sitä voimakkaampi hän on. Luoton saanti antaa oikeutuksen resurssien käytölle. Se on taloudellisen emansipaation perusta köyhille ihmisille ja erityisesti se on voimaannuttava kokemus köyhille naisille. Luoton saamisen oikeuden puuttuminen köyhiltä ihmisiltä estää heitä käyttämästä mahdollisuuksiaan ja inhimillisiä resurssejaan. Grameenin lähestymistavassa korostetaankin sellaisten olosuhteiden luomista, joilla jokainen ihminen, yhtä hyvin nainen kuin mies, voi saada mahdollisuuden luoda oma toimeentulonsa kunniallisella tavalla. Grameen Bank näkee lainan keinona saavuttaa resurssien hallintamahdollisuus. Niiden tehokkaalla käytöllä köyhä ihminen voi valjastaa taitonsa tuloiksi ja luoda työllisyyttä itselleen ilman palkkatyöhön liittyviä esteitä. Itse valitut taloudelliset aktiviteetit lisäävät osallistumisen tunnetta ja vahvistavat itsesäätelyn ja oman itsensä johtamisen perustaa. Professori Yunus uskookin, että otollisten olosuhteiden luominen sille, että yksilö ansaitsee toimeentulon työllistämällä itse itsensä, on paljon arvokkaampi tapa ratkaista työttömyyttä kuin panemalla alulle työttömyyskorvausten ja hyvinvointimaksujen järjestelmä Luottamus taloudellisen toiminnan sosiaalisena ja psykologisena perustana Perinteisen länsimaisen taloustieteen periaatteiden mukaan ajatellaan, että ihmiset tuottavat vain rahaa ja taloudellisia hyödykkeitä. Tämä vallitseva näkökulma jättää kokonaan huomioimatta ihmisten tuottamat sosiaaliset hyödykkeet, kuten arvokkuuden tunteen ja luottamuksen. Grameenin ideologian mukaan taloudelliset ongelmat eivät ratkea talouden kasvulla. Yunus väittää, että kasvu tuottaa vain lisää kasvutarpeita. Hänen mukaansa toimivampi strategia on saavuttaa kasvu keskittymällä puutteen eliminoimiseen. Grameen Bankin toiminta perustuu ihmisten keskinäiseen luottamukseen korostamalla ihmisen sosiaalista ja psykologista puolta. Perinteisten pankkien vaatimien omaisuustakuiden sijaan pankin edellyttämä ryhmissä tapahtuva persoonallisen osaamisen kehittäminen tarjoaa molemminpuolisen, moraalisesti sitovan sosiaalisen ryhmätakuun, joka vetoaa ihmisen oikeudenmukaisuuden käsitykseen. Köyhyyden kierteestä pois pääseminen ja mahdollisuuksien lisääntyminen saavutetaan tukemalla ihmisten itsetunnon kehittymistä ja itsenäistymistä. Kun ihminen saa kokea olevansa luottamuksen arvoinen, hänen uskonsa

19 6 omiin kykyihinsä kasvaa. Heikossa taloudellisessa asemassa oleville avustusten sijasta annetut lainat ovat osoittautuneet toimiviksi köyhyyden poistamisessa. Lainat tarjoavat mahdollisuuden päästä käsiksi resursseihin ja näin irrottautua taloudellisesti voimakkaamman yhteiskuntaluokan otteesta. Grameen Bankin toimintaideana on, että lainaajat muodostavat pieniä ryhmiä. Ryhmä saa yhteisesti hallinnoitavakseen lainapääoman, jonka käytöstä ryhmän jäsenet yhteisesti päättävät ja myöntävät lainan. Saman kylän asukkaiden muodostamassa ryhmässä jäsenet ovat tuttuja toisilleen, mikä tekee toiminnasta läpinäkyvää. Ryhmä varmistaa lainan takaisin maksamisen tukemalla toisiaan ja samalla luomalla toisilleen paineita toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Alkuperäisessä toimintamallissa jokainen verkostoluottoryhmän jäsen ostaa yhden pankin osakkeen. Tällä tavalla pankista lainaa ottavat henkilöt ovat myös sen omistajia. Jokainen lainan ottaja sitoutuu maksamaan lainan takaisin itse laatimansa ja ryhmän jäsenten yhteisesti hyväksymän takaisinmaksusuunnitelman mukaisesti. Kaikki pankkitoiminnot tapahtuvat kokouksissa ihmisten omilla asuinalueilla heidän omassa yhteisössään. Ihmisten ei tarvitse mennä pankin luo vaan pankki tulee ihmisten luokse. Ryhmien toiminnan läpinäkyvyys ja ryhmän jäsenten tuttuuden tuoma sosiaalinen kontrolli ovat osoittautuneet toimiviksi takuiksi lainojen yhteydessä. Lainojen takaisinmaksuprosentti on ollut erittäin korkea. Vuoden helmikuun tilaston mukaan takaisinmaksuprosentti oli 98,49. Verrattuna ohjelman aiempiin tilastoihin, takaisin maksamisen taso on noussut entisestään. Yunus näkee, että hän on tällä tavalla tullut osoittaneeksi sen, että rahallisen ja materiaalisen takuun välttämättömyys lainan myöntämisen yhteydessä on myytti. Ihmiset haluavat olla luottamuksen arvoisia Naiset muutosagentteina kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ Grameen Bankin alkuperäinen perusidea oli tarjota lainaa ihmisille, joilla ei ollut mahdollisuutta saada lainaa muualta. Laina myönnettiin ilman takuita. Lainan myöntämisen ainoina edellytyksinä oli oppiminen, kehittyminen ryhmässä ja tiettyjen sääntöjen noudattaminen elämässä. Yunusin tekemien havaintojen mukaan naiset toimivat yhteisöissään muutosagentteina. Yksi Grameen Bankin tavoitteista on ollut ryhmän jäsenten elinympäristöön aikojen kuluessa muodostuneitten sosiaalisten säännösten ja normien tiedostaminen ja muuttaminen ajan hengen ja tavoitteiden mukaisiksi. Yunus rakensi pankkinsa neljän peruskiven varaan. Nämä ovat kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ. Ryhmän jäsenyys ja lainan saaminen velvoittivat ryhmätoimintaan osallistuvia naisia toimimaan tiettyjen peri aatteiden mukaisesti myös arkielämässään. Ryhmien vaikutus näkyi pian koko kyläyhteisössä. Naisten paremman taloudellisen tilanteen mukana myös heidän perheidensä hyvinvointi kohosi. Hankkimalla itse oman toimeentulonsa naiset pystyvät rakentamaan omaa ja perheensä tulevaisuutta ja turvallisuutta. Yunus uskookin, että kun naiset osallistuvat uuden taloudellisen perustan rakentamiseen, siitä tulee pohja paremmalle sosiaaliselle ja taloudelliselle tulevaisuudelle. 2

20 7 Yunus kirjoitti toiminnalle 16 sääntöä. Ne liittyvät muiden muassa yleiseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan, lasten kasvattamiseen ja kouluttamiseen sekä myötäjäisten antamiseen. Perinteen mukaan Bangladeshissa morsiamen perhe antaa häiden yhteydessä suuret myötäjäiset. Tämä johtaa nuorten naisten perheet usein taloudelliseen perikatoon. Yunus halusi kannustaa naisia luopumaan myötäjäisten antamisesta ja vaatimisesta silläkin uhalla, että uudenlainen käyttäytyminen johtaisi aluksi sosiaaliseen torjuntaan. Yunus näki selvästi, että suuret myötäjäiset johtivat antajansa lähes säännönmukaisesti köyhyyteen. Lisäksi myötäjäiset vaikuttivat luonnollisesti yleiseen suhtautumiseen tyttöjä kohtaan, koska lapsen syntymästä asti vanhemmat olivat tietoisia siitä, että tytön syntyminen perheeseen oli tuottava taloudellisia ongelmia tulevaisuudessa. Toimiessaan ryhmässä naiset voivat yhteisesti sopia, että he luopuvat myötäjäisten vastaanottamisesta ja niiden maksamisesta. Tällä tavalla sosiaalinen syrjintä ei kohdistunut vain yhteen poikkeavalla tavalla käyttäytyvään perheeseen avioliiton solmimisen yhteydessä. Ryhmä antoi sekä voimaa että rohkeutta toimia toisella tavalla kuin ennen ja tällä tavalla vastustaa syntynyttä perinnettä. Tämä on vain yksi esimerkki ryhmän voimasta, jota Yunus taitavalla tavalla soveltaa toimintamallissaan. Juuri tässä piilee toimintamallin yksi vaikuttavimmista maailmaa rauhanomaisesti muuttavista tekijöistä.

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot