Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen"

Transkriptio

1 Sirpa Polo ja Laura Kopu Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä Grameen Bank Tie ihmisten talouteen MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 6/2007

2 Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä Grameen Bank Tie Ihmisten Talouteen Sirpa Polo ja Laura Kopu n julkaisu 6/2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

3 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Taitto Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2007

4 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Verkostoluottotoiminta yrittäjäosaamisen kehittäjänä SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 6/2007 Elokuu 2007 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) ISBN (nid.) ISBN (pdf) TEKIJÄT AVAINSANAT Sirpa Polo ja Laura Kopu verkostoluottotoiminta, luotto, yrittäjäosaaminen, ryhmätoiminta, kehittäminen JULKAISUN KUVAUS Grameen Bank on Bangladeshissa kehitetty verkostoluottomalli, jonka avulla on luotu yrittäjyyttä maaseudulle. Toiminta on levinnyt ympäri maailman sekä kehitys- että kehittyneisiin maihin. Mallin kehittämisen lähtökohtana on ajatus siitä, että rahan lainaaminen on inhimillinen oikeus. Mallin kehitti taloustieteen professori Muhammad Yunus, joka sai tästä Nobelin rauhanpalkinnon vuonna Verkostoluottotoiminta on yksilön ja ryhmäyhteisön yrittäjäosaamisen kehittämistä, yrittäjän persoonallisen identiteetin rakentamista ja uudenlaisen yrittäjyyskulttuurin luomista. Se rakentuu kolmen perustekijän varaan. Nämä ovat 1) oman liikeidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen, 2) jatkuva oppiminen, joka tapahtuu vuorovaikutteisesti toimivassa ryhmässä ja 3) henkilökohtainen yrityslaina. Verkostoluottotoiminnassa ihminen nähdään aktiivisena toimijana, joka kykenee vaikuttamaan itse omaan työhönsä ja toimeentuloonsa. Hänellä on halu ja tarve uusiutua ja kehittyä jatkuvasti. Toimintamallin rakenne ja periaatteet on rakennettu siten, että se tarjoaa osallistujalle hyvät olosuhteet kehittyä menestyväksi yrittäjäksi, kehittää omaa persoonallisuutta ja itsenäistä ajattelua ja sosiaalisia valmiuksia ottaa toiset ihmiset huomioon ja työskennellä heidän kanssaan. Yrittäjäosaaminen ja yrittäjän ammatillinen identiteetti kehittyvät ryhmän jäsenen henkilökohtaisen kehittämistyön ja ryhmässä tapahtuvan kokemusten jakamisen ja kokemuksesta oppimisen tuloksena. Ryhmän jäseniltä saatava arvioiva palaute auttaa yrittäjää soveltamaan uusia ajatuksia oman yrityksen kehittämisessä ja henkilökohtaisessa päätöksen teossa. Sosiaaliset valmiudet kehittyvät dialogisessa suhteessa ryhmätoiminnalle jäsenten itse määrittelemien pelisääntöjen noudattamisessa, jatkuvan itsearvoinnin ja pelisääntöjen tarkoituksen mukaisen kehittämisen seurauksena. Toimiakseen Grameen Bank -malli vaatii kaikilta osallistujilta ihmisiin sitoutumista, kovaa työntekoa, rehellisyyttä, avoimuutta, luotettavuutta, itsekunnioitusta, vastuuntuntoa, kurinalaisuutta ja luovuutta. Toimintatapaa kehitettäessä työlle tulee luoda sellainen ympäristö, jossa ryhmän jäsenet ymmärtävät edellä mainittujen asenteiden ja normien merkityksen ja jossa yksilöllä on aidosti mahdollisuus toimia niiden mukaisesti. Hyvin onnistuneen Grameen-verkostoluottotoiminnan tulokset näkyvät vielä vuosienkin jälkeen sekä uusien yritysten perustamisena että verkostoitumisena. Toimintaan osallistuneet henkilöt ovat kehittyneet yrittäjinä samalla kun he ovat rohkaistuneet, aktivoituneet ja pätevöityneet osallistumisessa yhteisönsä päätöksentekoon. Grameen-verkostoluotto toimintatapana on murtanut tavanomaisen pankkitoiminnan mallia poistamalla siihen yhteydessä olevat lainan ottajan toimintaa sitovat vaatimukset ja luomalla pankkitoimintajärjestelmän, joka perustuu keskinäiselle ja vastavuoroiselle luottamukselle, täsmälliselle toiminnalle, vastuulle, osallistumiselle ja luovuudelle. Luotto on toimintamallin keskeinen tekijä. Se toimii katalysaattorina kokonaisvaltaisessa kehittymisprosessissa. Grameen-verkostoluotto -mallissa luotto merkitsee voimaantumista sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

5 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Nätverkskredit förbättrar kunskaper i företagsamhet SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 6/2007 August 2007 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) ISBN (häftad) ISBN (pdf) FÖRFATTARE NYCKELORD Sirpa Polo och Laura Kopu nätverkskredit, företagskunnande, gruppverksamhet, utveckling. REFERAT Grameen Bank är ett mikrofinansieringssystem utvecklat i Bangladesh som kallas även nätverkskreditsystem. Med hjälp av detta system har man kunnat skapa företagsamhet på landsbygden. Verksamheten has spridits över hela världen både i u-länder och utvecklade länder. Idén att låna pengar är en mänsklig rättighet var utgångspunkten när systemet utvecklades. Grundaren var Dr. Muhammad Yunus, professor i ekonomi som belönades med Nobels fredspris år Nätverkskreditverksamhet betyder att man utvecklar en persons och gruppens kunskaper om företagsamhet, byggandet av företagarens personliga identitet och skapandet av en ny kultur för företagandet. Konceptet består av tre grundläggande faktorer. De är 1) att utveckla en egen företagsidé och att starta ett eget företag 2) kontinuerlig inlärning som sker i en växelverkande grupp och 3) ett personligt företagslån. Inom mikrofinansieringsverksamheten ser man människan som en aktiv person som kan själv påverka sitt arbete och uppehälle. Hon har både viljan och behovet att förnya sig och att ständigt utveckla sig. Verksamhetskonceptets struktur och principerna är konstruerade på det sättet att de bjuder deltagaren goda omständigheter att utvecklas till en framgångsrik företagare, att utveckla sin egen personlighet, självständigt tänkande och sociala färdigheter, att ta hänsyn till andra människor och kunna arbeta med dem. Företagskunnande och företagarens professionella identitet utvecklas som resultat av personligt utvecklingsarbete som gruppmedlem, genom att dela erfarenheter med de andra i samma grupp och som ett resultat av empirisk inlärning. Den konstruktiva respons som gruppmedlemmarna ger varandra, hjälper företagaren att tillämpa nya ideér på att utveckla sitt eget företag och det personliga beslutsfattandet. De sociala färdigheterna utvecklas i ett förhållande där man får till stånd en dialog mellan gruppmedlemmarna i enlighet med de spelregler som de själva har definierat och genom den ständiga självevalueringen och utvecklandet av ändamålsenliga spelregler. För att kunna fungera, kräver Grameen Bank -systemet av deltagarna bundenhet till människor, hårt arbete, ärlighet, öppenhet, självrespekt, ansvarsmedvetande, disciplin och kreativitet. När verksamhetskonceptet utvecklas, bör man skapa en sådan miljö för arbetet att gruppens medlemmar förstår betydelsen av de ovannämnda inställningarna och normerna och där en individ har en genuin möjlighet att fungera enligt dem. Resultaterna av en lyckad nätverkskreditverksamhet syns till och med efter många år både som nya företag och nätverk. De som har deltagit i verksamheten har utvecklats som företagare samtidigt som de har tagit mod till sig, blivit aktiva och kompetenta genom att ha deltagit i beslutsfattandet i sina samhällen. Som verksamhetsform har Grameen -nätverkskredit ändrat den vanliga bankverksamheten genom att eliminera de krav som binder lånetagarens verksamhet och genom att skapa ett banksystem, som baserar sig på ömsesidigt och interaktivt förtroende, punktlighet, ansvar, deltagande och kreativitet. Krediten är den centrala faktorn i detta system. Den fungerar som katalysator i en övergripande utvecklingsprocess. I Grameen -nätverkssystemet betyder kredit empowerment i sociala och ekonomiska förhållanden.

6 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee The network credit enhances entrepreneurial competencies SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 6/2007 August 2007 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) ISBN (wire stitched) ISBN (pdf) AUTHOR KEYWORDS Sirpa Polo and Laura Kopu network credit, micro credit, entrepreneurial skills, group activities, development SUMMARY The Grameen Bank is a network credit system developed in Bangladesh. It has helped to create entrepreneurship to the rural regions. The concept has spread throughout the world both to the developed and less developed countries. The starting point in the development of this system was the idea that access to credit is a human right. The founder of the Grameen Bank -system is Professor of Economics, Dr. Muhammad Yunus and it brought him the Nobel Peace Price in The aim of the network credit system is to develop individuals and groups in entrepreneurial skills, to create a personal identity for the entrepreneur and a new kind of entrepreneurial culture. The concept is based on three ground factors that are: 1) to develop a business idea of one s own and to establish a company 2) continious learning which takes place in an interactive group and 3) a personal business loan. In the network credit system, a person is active and capable of to contributing to her own work and livelihood. She has a constant desire and need to learn and develop herself. The structure and principles of the system are built in a way which offers the participants good conditions to become successful entrepreneurs, to develop one s own personality and independent thinking as well as social skills to take other people into account and to work with them. Competence and professional identity as an entrepreneur improve as a result of personal development work as a group member, sharing of experiences in a group and learning by experience. Appraising feedback from the group members helps the entrepreneur in decision-making and in putting new ideas into practise in her own business. Social skills improve in a dialogical relationship between the group members when following the rules that are well adapted to the purpose and which the members have defined themselves as well as through constant self-evaluation. In order to function, the Grameen Bank -system requires of all the participants commitment to people, hard work, honesty, sincerity, trustworthiness, self-respect, sense of responsibility, discipline and creativity. When developing the line of action, an operational environment should be created for this work in which the group members wholly understand the meaning of the attitudes and norms mentioned above and a person has a genuine opportunity to act accordingly. Results of a successful Grameen - network credit process can be seen years afterwards both in the number of new established businesses and networks. The participating persons have developed as entrepreneurs at the same time as they have become encouraged, active and competent when taking part in the decision-making of their own community. The Grameen network credit has broken the model of ordinary banking by eliminating the requirements binding the borrower and by creating a banking system that is based on mutual and interactive trust, accurate actions, responsibility, participation and creativity. Credit is the central factor of the system. It acts as a catalyst in a comprehensive development process. In the Grameen network credit system, credit means empowerment in social and economic circumstances.

7

8 EsipuheET Maaseutupoliittisessa kehitystyössä näyttää jatkuvasti vaikuttavan mielenkiintoinen jännite yritysten tukemisen eli elinkeinopoliittisen otteen sekä toisaalta yhteisöjen kehittämisen eli yhteisöllisyyden painottamisen välillä. Kumpaakin tietysti tarvitaan, mutta erot toimijoiden asiantuntemuksessa ja organisatorisessa asemassa aiheuttavat turhaa kiistelyä. Verkostoluottotoiminta kertoo syvällisesti ja herkästi sen, mistä yrityksen ja sen yhteisön/yhteisöjen suhteessa on kyse. Metodina se ehkä on ääripäästä, mutta verkostoluotto opettaa syventymään kehittämistyön moninaisuuteen. Maaseudun naisteemaryhmän kokeilu verkostoluottotoiminnan soveltamiseksi Suomessa ei ollut epäonnistuminen, vaikka se ei johtanutkaan verkostoluottotoiminnan laajenemiseen. Kokeilusta saatiin esiin useita näkökohtia, joita voidaan soveltaa muussa yhteydessä, eritoten pohdittaessa Suomelle erittäin tärkeää kysymystä yritystoimintaan ryhtymisen vaikeudesta. Vaikka Suomen yritysten vähälukuisuutta ja yrittäjyyden ohuutta selittääkin osittain markkinoiden pienuus, eritoten palveluissa, syitä on myös muita. Yrityksen perustaminen on edelleen monimutkaisempi asia kuin palkkatyöhön ryhtyminen. Pieni ero kyseiseen suuntaan onkin paikallaan, mutta Suomessa ero on liian suuri. Sirpa Polon ja Laura Kopun tekstiä kannattaa lukea huolella, sillä se antaa vastauksia edellä mainittuun ongelmaan, yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden yhteyksiin ja antaa edellytyksiä lähteä soveltamaan verkostoluottotoimintaa myös Suomessa. Kiitos kirjoittajille huolellisesti ja lämpimästi kirjoitetusta raportista. Eero Uusitalo Professori, YTR:n pääsihteeri Uusia toimintatapoja ja kansainvälisyyttä maaseudulle n naisteemaryhmän lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut työ päättyi kesällä Naisteemaryhmän syntymisen taustalla 1980-luvulla oli naisten väheneminen maaseudulla ja huoli maaseudun elinvoimaisuudesta. Teemaryhmä on ollut edelläkävijänä vahvistamassa naisten osallistumista maaseutupolitiikkaan ja samalla tuonut uusia toimintatapoja ja ideoita kehittämistyöhön. Koko toimintansa ajan teemaryhmä on etsinyt keinoja naisten työllistymiseen ja toimeentulon hankkimiseen maaseudulla. Verkostoluottokokeilu vuosina oli merkittävin teemaryhmän käynnistämä kotimainen hanke. EU-osarahoituksella toteutettu FEM-hanke (Female entrepreneurs meetings in Baltic Sea Region) vuosina puolestaan huomattavin kansainvälinen hanke, jossa teemaryhmä oli keskeisesti mukana. Molempia hankkeita yhdisti uusien naisyrittäjyyttä edistävien toimintatapojen kokeileminen ja levittäminen.

9 Ajatus koota ihmisiä ryhmäksi, joka yhteisvastuullisesti hoitaa saamaansa rahoituspääomaa lainaten sitä ryhmän jäsenten toimeentuloa parantaviin toimiin, on peräisin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 saaneelta bangladeshilaiselta professori Muhammad Yunusilta. Grameen Bank -malli on levinnyt etenkin kehitysmaissa rahoitusmallina niille, joilla muutoin on heikot mahdollisuudet saada lainaa. Euroopassa Norjassa verkostomallia on kehitetty nimenomaan vastauksena maaseudun työllisyysongelmiin. Verkostoluotto on hyvä esimerkki siitä ihmislähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta toimintatavasta, jota naisteemaryhmä on tuonut maaseutupolitiikkaan. Mallissa kytketään yhteen yksilön henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen, ryhmätoiminta ja koulutus sekä rahoitusmahdollisuus Suomessa edelleenkin poikkeuksellisella tavalla. Toivottavaa on, että teemaryhmän pioneerityö jatkossa saadaan pysyväksi osaksi kansallista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Naisten yrittäjyyden lisäämiselle on olemassa sekä selkeä tarve että valmiudet kuten tämäkin raportti osoittaa. Kiitän kirjoittajia Laura Kopua ja Sirpa Poloa ansiokkaasta verkostoluottoajattelun esittelystä ja erityisesti Sirpaa vuosien innostuneesta työstä mallin kehittämisessä. Uudet toimintatavat, ihmisten kollektiivinen toiminta, toimeentulo ja kansainvälisyys ovat niitä kulmakiviä, joiden varassa alueellinen kehittäminen 2000-luvulla edelleen on. Kaisa-Leena Lintilä Naisteemaryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja

10 Tekijöiltä Grameen Bank -mikroluoton luoja ja pankin perustaja bangladeshilainen professori Muhammad Yunus sai vastaanottaa Nobelin rauhanpalkinnon vuoden 2006 lopulla Oslossa. Palkinto oli merkittävä huomionosoitus erityisesti naisten toiminnalle taloudellisina vaikuttajina, sosiaalisen elämän vireyttäjänä, luottamuksen rakentajina ja maailman rauhan edistäjinä. Grameen Bank -toiminta ei ole mikä tahansa mikroluotto. Yunus korostaa, että rahan lainaaminen on inhimillinen oikeus. Samalla kun lainaraha antaa ihmiselle mahdollisuuden käyttää omia taitojaan toimeentulonsa kasvattamiseen ja siten elää tyydyttävää elämää, lainan saaminen merkitsee kuulumista ryhmään, jossa jokainen kehittää omaa osaamistaan tullakseen taitavammiksi yrittäjiksi ja voimakkaiksi persoonallisuuksiksi huolehtia ihmisten sosiaalisista ja henkisistä tarpeista. Grameen Bank kääntää pankkitoiminnan täyskäännöksen. Idea on yksinkertainen: lainaa rahaa ihmisille sopivalla ehdolla, muodosta olosuhteet oppia terveen liiketoiminnan perusteet ja he auttavat itse itseään. Tämä teoria toimii. Se vetoaa inhimillisen olemisen syvään ytimeen. Jokainen ihminen haluaa itse omalla työllään ansaita oman kunnioituksensa. Yunus näki, että terveen talouden kehittämisen lähtökohtana on luoda olosuhteet, jossa ihmiset voivat lunastaa tämän heissä, meissä, olevan perustarpeen. Maaseudun Naisteemaryhmä toteutti Grameen Bank -mallin mukaisen kehittämishankkeen 90-luvun lopulla. Päätös lähteä tutkimaan mallin toimintaa käytännössä oli suuri haaste. Käytännössä se merkitsi tutkimusmatkaa tuntemattomaan. Työ johdatti toimijat kokonaan uusien näkökulmien ja tulkintojen äärelle. Hanke muodostui kertakokeiluksi. Loppupäätelmänä oli mallin soveltumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan, koska täällä ei ole sellaista köyhyyttä, millaisiin olosuhteisiin malli alun perin luotiin. Malli ei kuitenkaan päästänyt irti otteestaan, vaan se jäi elämään ajatuksissani. Hahmotellessani ammatillisen kasvun näkökulmasta pedagogisia osaamisen kehittämiseen ja naisten voimaannuttamiseen yrittäjäksi johtavia polkuja, minua kiehtoi entistä enemmän syventyä teorian toimivuuteen. Nyt käsillä oleva raportti esittelee joitakin näkökulmia yksilön ja yhteisön ajattelun ja toiminnan kehittämiseen. Siinä korostuvat yksilön ja yhteisön voimaannuttaminen samanaikaisesti. Kehittymisen keskeiset työkalut ovat toiminta, tiedostaminen, itsen johtaminen ja ihmisen kunnioitus. Lämpimät kiitokseni valtiotieteen maisteri Laura Kopulle antoisasta ja rikastuttavasta yhteistyöstä. Olemme työtä tekemällä arvioineet omaa toimintaamme, pyrkineet tiedostamaan sitä antamalla jatkuvaa arvioivaa palautetta toisillemme. Samalla yhteinen ymmärryksemme on lisääntynyt. Kokemus toimii voimavarana ja idealähteenä jokaisessa kahden välisessä suhteessamme tulevaisuudessa. Siten olemme osaltamme syventämässä naisten kollektiivista yhteisymmärrystä. Joutsenet ovat palanneet Mankin kylälle. Täysikuu taivaalla valaisee jo viikkoja sitten sulaneen virran. Joutsenen laulu halkaisee hiljaisuuden. Kuulen siinä toivon äänen paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että kaikilla on hyvä olla. Tämä työ on tehty rakkaudesta ihmiseen,

11 maaseutuun ja työhön. Vanhempani sen minulle opettivat. Anna Ziguren sanoin, kun toivo muuttuu tahdoksi tehdä työtä ja tehdä työtä yhdessä, voidaan saada paljon aikaan. Mankissa 1. toukokuuta 2007 Sirpa Polo FT Turussa 29. huhtikuuta 2007 Laura Kopu VTM

12 SISÄLLYSLUETTELO Esipuheet tekijöiltä Tiivistelmä 1 Johdanto 2 1. Grameen Bank kyläpankki Luotto inhimillisenä perusoikeutena Luottamus taloudellisen toiminnan sosiaalisena ja psykologisena perustana Naiset muutosagentteina kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ 6 2. Grameen Bankin soveltaminen Suomessa ja muissa länsimaissa Grameen-verkostoluoton käytännön soveltaminen Suomessa Verkostoluottotoiminta Norjassa Grameen-verkostoluottotoiminta käytännössä Henkilökohtaisen itsenäisyys ja yhteisöllisyys Vertaisryhmätoiminnan etuja Vertaisryhmän toiminta Vertaisryhmätoiminnan ongelmia ja ratkaisunäkökulmia Sosiaalinen pääoma vertaisryhmätoiminnassa Grameen-verkostoluottoryhmän pelisäännöt Yrittäjäosaamisen kehittäminen vertaisryhmässä Oppiminen ja yrittäjyys Dialogi verkostoluottoryhmän osaamisen kehittämisessä Itsetuntemus, tiedostaminen ja merkityksen antaminen yrittäjäidentiteetin kehittämisessä Metatason prosessit ja niiden tiedostaminen muutoksen agentteina 36 Loppusanat 41 Liite 1 Grameen Bank kokemuksia ja heijastumia 43

13

14 Tiivistelmä 1 Grameen Bank -verkostoluottomalli kehitettiin maaseudun pankkiprojektina 1970-luvulla. Malli kehitettiin käyttämällä hyväksi toimintatutkimusta. Projektille asetettiin seuraavia tavoitteita: laajentaa pankkitoimintaa koskemaan köyhiä miehiä ja naisia, luoda mahdollisuuksia itsensä työllistämiselle ihmisille, joiden inhimilliset resurssit olivat heikosti hyödynnettyjä ja murtaa alhaisten tulojen, vähäisten säästöjen ja matalien investointien kehä luomalla systeemi, jossa tuotetaan suuremmat tulot ja mahdollisuus saada enemmän lainaa, enemmän investointeja ja enemmän tuloja. Mallin lähtökohtana on luoda olosuhteet, jossa luotto on inhimillinen perusoikeus. Luotto on voimakas ase ja inhimillinen perusoikeus, jonka avulla ihminen voi alkaa tavoitella myös muita perusoikeuksiaan. Mitä enemmän ihminen voi saada luottoa, sitä enemmän hänellä on resursseja hallussaan ja sitä voimakkaampi hän on. Luoton saanti antaa oikeutuksen resurssien käytölle. Se on taloudellisen emansipaation perusta ihmisille ja voimaannuttava kokemus erityisesti naisille kautta maailman. Verkostoluottomalli tarkoittaa, että lainaajat muodostavat pieniä ryhmiä. Ryhmä saa itsenäisesti yhteisesti hallinnoitavaksi lainapääoman, jonka käytöstä ryhmän jäsenet päättävät ja myöntävät lainan. Lainan takuuna on sitoutuminen ryhmän toimintaan ja oman osaamisen kehittäminen. Ryhmä varmistaa toiminnallaan lainan takaisin maksamisen tukemalla ja luomalla samalla paineita toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaiseen käyttäytymiseen. Toimintamalli pyrkii elinympäristöön aikojen kuluessa muodostuneitten sosiaalisten sääntöjen ja normien tiedostamiseen ja niiden muuttamiseen ajan hengen ja tarkoituksen mukaisiksi. Toiminnan perustana on inhimillinen käyttäytyminen. Tämä tarkoittaa kurinalaisuutta, yhteisyyttä, rohkeutta ja kovaa työtä. Toimiakseen Grameen Bank -malli vaatii kaikilta osallistujilta tiettyjä asenteita, kuten ihmisiin sitoutumisen, rehellisyyden, avoimuuden, luotettavuuden, itsekunnioituksen, vastuuntunnon ja luovuutta. Grameen Bank -malli vaatii toimintaympäristön, jossa ryhmän jäsenet ymmärtävät asenteiden ja normien merkityksen ja jossa yksilöllä on aidosti mahdollisuus toimia niiden mukaisesti. Grameen Bank -toimintaryhmä on vertaisryhmä. Ryhmän toiminnan tavoitteena on jäsenten itsenäisen ajattelun kehittäminen ja rohkeuteen kannustaminen. Vertaisryhmätoiminnan peruskivet ovat keskinäinen luottamus, tilivelvollisuus, osallistuminen ja luovuus. Vertaisryhmän tärkein tehtävä on oppiminen ja ajattelun kehittäminen. Yrittäjätaitojen ja yrittäjyyteen liittyvän strategisen ajattelun lisäksi ryhmässä kehittyvät kunkin jäsenen henkilökohtainen ymmärrys ja itsen johtamisen taidot. Yksilöllisen kompetenssin lisäksi ryhmä rakentaa sosiaalista pääomaa siten, että jäsenet tulevat kykeneviksi toimimaan tehokkaasti ryhmässä ja yhteiskunnassa alueellisesti ja globaalisti.

15 Johdanto luvun alun aikaa pidetään luonteeltaan sekä oman minän että yhteistoiminnan perusteiden yhtäaikaisen ilmentymisen ja toteutumisen aikakautena. Verkostoluottotoiminta toteuttaa tätä ajatusta esimerkillisellä tavalla. Dualistisen ajattelun mukainen näkemys, jonka mukaan oman minän kehittäminen on ristiriidassa yhteisöllisyyden kehittämisen kanssa alkaa jäädä vääjäämättä myytiksi. Tilalle nousee ajatus vahvasta persoonallisesta kasvusta ja saman aikaisesti tapahtuvasta yhteisöllisestä kehittymisestä. Tämä ajattelun muutos merkitsee uraa uurtavaa kehitystä inhimillisen talouden rakentumisessa ja maailmanrauhan laajentumisessa. Vallalla oleva käsitteellisen ajattelun kapeus ahdistaa ihmisen toimimaan tavalla, jossa vain hyvin vähän hänen mahdollisuuksistaan on käytössä. Yunusin mukaan tämä on suurta inhimillistä köyhyyttä, jota erityisesti talouden toimijat yrittävät saada lisääntymään. Tämä näkyy selvästi liiketoiminnan näkemisessä yksinomaan voiton maksimoiminen tavoitteena. Pienyrittäjän näkökulmasta yritystoiminnan näkeminen voiton maksimoimisena merkitsee sitä, että kaikki inhimilliseen elämiseen kuuluva poliittinen toiminta, tunneperäinen ajattelu, sosiaalisuus, henkinen kehittäminen ja ympäristön suojelu on rajattava oman toiminnan ulkopuolelle. Henkisten arvojen vaaliminen ei takaa maksimaalista taloudellista voittoa. Yunus pyrkii määrittelemään yrittäjän käsitteen uudelleen. Hän lähtee siitä ajatuksesta, että yrittäjällä on voiton tavoittelemisen lisäksi myös muita tavoitteita. Sellainen voi olla esimerkiksi hyvän tekeminen ihmisille ja maailmalle. Useat naiset perustavat yrityksensä ansaitakseen oman toimeentulonsa ja parantaakseen perheen taloudellisia mahdollisuuksia. Juha-Pekka Raeste 1 muotoilee Yunusin ajatuksen sanomalla, että kysymyksessä on inhimillinen toiminta, jossa ihminen ei motivoidu pelkästä ahneudesta, vaan hän voi käyttää lahjakkuuttaan paremman maailman luomiseksi. Norja on toiminut yhtenä länsimaiden edelläkävijänä verkostoluottotoiminnassa. Yunusin ja Grameen Bankin vastaanottaessa Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa joulun alla 2006 palkittiin myös norjalaisten naisten vuosien työ. Naiset ja naisten kaikkialla maailmassa muodostamat piirit, jotka rakentamalla vahvempaa minää ja yhteistoiminnan perusteita yhtäaikaisesti rakentavat samalla myös rauhaa maailmaan. Kehittyminen tapahtuu hitaasti. Vaaditaan uusia kokeiluja, joiden myötä kehittämistyöhön osallistuvat hankkivat uusia kokemuksia. Kehittymisen edistämiseksi on oleellista luoda olosuhteita naisten keskinäistä vuorovaikutusta varten. Erilaiset yhteistyötilaisuudet ja yhteinen tekeminen ovat parhaita keinoja asenteiden muuttamiseksi ja luovuuden virittämiseksi käytännön toimintaan. Tätä kirjoittaessamme on suomalaisesta Grameen-verkostoluottokokeilusta kulunut jo yli kuusi vuotta. Parhaillaan päätösvaiheessa oleva Pohjois- ja Baltian maiden välinen Euroopan Unionin rahoittama FEM-hanke jatkaa verkostoluottotoiminnan kehittämistä Ruotsissa ja Baltian maissa norjalaisten opastuksella. Suomalaisen kokeiluhankkeen päättyessä vuonna 2000 yleinen johtopäätös oli, että malli ei sovellu 1 Raeste, J.-P Nobel-palkittu perää yrittäjiltä hyviä tekoja. Helsingin sanomat

16 3 Suomeen, koska Suomessa ei ole sellaista köyhyyttä kuin toimintamallin alkujuurilla on havaittavissa. Naapurimaidemme kokemusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Grameen-verkostoluottomalli voi olla yrittäjyyttä edistävä toimintatapa myös länsimaissa. Kiinnostus kirjoittaa tämä käsillä oleva raportti juontaa juurensa siihen Grameen Bank - mallin kehittämiseen suomalaiseen yrittäjäilmastoon sopivaksi toiminnaksi, jota työtä olin tekemässä Maaseudun naisteemaryhmän jäsenenä ja Maaseudun Naisyrittäjän Tuki ry:n puheenjohtajana. Näkökulmani toimintamallin kehittämiseen on kasvatustieteellinen ammatillisen kasvun mahdollisuuksia tukeva ja siihen tukirakenteita ja merkitysperspektiivejä etsivä. Kysyn, miten ihmisten tulee toimia, jotta verkostoluottoryhmä voi tuottaa minältään vahvan naisyrittäjän, joka aidosti hyödyntää vertaisryhmää ja verkostoja omassa yritystoiminnassaan ja jakaa omat kokemuksensa toisten kanssa siten, että kaikki oppivat ja kehittyvät, siis hyötyvät. Maailma meidän ympärillämme muuttuu. Ihmisen on muututtava ympäristön mukana. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan ihminen joutuu tekemään sen eteen monia vaativia, vaikeita ja vastustettavia asioita. Joidenkin tulevaisuuteen suuntautuvien näkemysten mukaan todelliset haasteet ovat vasta tulossa. Monet ajattelijat näkevät, että tulevaisuudessa ihmisten on tultava aiempaa enemmän ja paremmin tietoisiksi itsestään ja omista tekemisistään. Tämän ohella meidän tulee olla tietoisia myös tekemisiemme tai tekemättä jättämisen vaikutuksista toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

17 4 1. Grameen Bank kyläpankki Verkostoluottotoiminta alkoi 1970-luvulla Bangladeshissa. Grameen Bankin toimintamallin kehitti taloustieteen professori Muhammad Yunus. Yunus tapasi yliopistonsa läheisessä kylässä käsityöläisiä, jotka olivat elantonsa hankkimisessa riippuvaisia rikkaampien antamista lainoista. Lainan antajat sitoivat heitä korkeisiin korkoihin ja pieneen katteeseen työnsä hedelmistä, minkä vuoksi nämä ahkerat ja taitavat ihmiset kovasta työnteosta huolimatta elivät köyhyydessä. Köyhinä ja maattomina käsityöläiset eivät voineet ottaa lainaa pankilta, koska heillä ei ollut antaa takuita lainaansa vastaan. Tarvittavat lainasummat olivat lisäksi niin pieniä, että pankit eivät olleet edes halukkaita neuvottelemaan niistä. Yunus näki, että ihmisten inhimillinen tuotantokapasiteetti oli valtava, mutta resurssien jakautuminen rikkaille esti suurta osaa väestöstä käyttämästä kapasiteettiaan ja mahdollisuuksiaan ansaita omalla työllään sekä oma toimeentulonsa että inhimillinen arvokkuutensa. Yhdysvalloissa taloustieteitä opiskellut Yunus, toimi Chittagongin yliopiston Maaseudun taloudellisten ohjelmien johtajana. Hän oli innostunut Amerikassa oppimiensa taloudellisten teorioiden opettamisesta. Kotimaassaan hän kuitenkin ymmärsi, että talousteoriat eivät auttaneet ihmisiä heidän oman taloutensa kohentamiseen. Yunus alkoi tarkkailla ihmisten käyttäytymistä ja yksittäisten ihmisten saamia taloudellisia tuloksia. Opettamisen lisäksi hän alkoi liikkua ihmisten parissa ja tarkkailla heidän taloudellista toimintaansa. Yunus alkoi peräänkuuluttaa ihmisten taloutta. Osana maaseudun taloudellista ohjelmaa Yunus pani alulle toimintatutkimuksen, jonka tavoitteena oli tutkia erilaisia mahdollisuuksia tarjota pankkipalveluja maaseudun köyhille ihmisille. Yunus halusi vaikuttaa maaseudulla vallitsevaan köyhyyteen tarjoamalla mahdollisuuden tuottavaan työntekoon niille, joilta se puuttui. Hän lähti kehittämään uudenlaista pankkijärjestelmää, jonka avulla lainaa voitiin antaa pienille yrityksille, joilla ei ollut varaa maksaa takuita. Lainan kautta niiden omistajat pääsisivät vähitellen osallisiksi normaalista lainasysteemistä. Yunusin pankissa lainan saaminen ei edellyttänyt takuita vaan lainan saaminen perustui muille periaatteelle. Yunus näki luoton saamisen inhimillisenä oikeutena, joka mahdollistaa yksilön omien resurssien käyttöönoton. Hän halusi luoda järjestelmän, joka antaa myös köyhille ja maattomille mahdollisuuden ansaita elantonsa omalla työllään. Työntekoa ja itsensä toteuttamista Yunus pitää ihmisen perustarpeina. Grameen Bank Project -nimeä kantava toimintatutkimus, joka käytännössä oli maaseudun pankkiprojekti, aloitettiin asettamalla seuraavat tavoitteet: pankkitoiminnan olosuhteiden (banking facilities) laajentaminen köyhille miehille ja naisille. rahan lainaajien hyväksikäytön ja riiston eliminoiminen luoda mahdollisuuksia kokonaan itsensä työllistämiselle sellaisille ihmisille, joiden inhimilliset resurssit olivat joko kokonaan tai osittain hyödyntämättä tuoda epäedullisessa asemassa olevat ihmiset organisoitujen toimintojen piiriin tavalla, jonka he voivat ymmärtää ja jossa he voivat toimia ja löytää sosiaalispoliittista ja taloudellista vahvuutta yhteisen tuen kautta murtaa alhaisten tulojen, vähäisten säästöjen ja matalien investointien kehä ja luoda systeemi, jossa alhaiset tulot, luotto, investoinnit yhdistämällä tuotetaan suuremmat tulot ja mahdollistetaan enemmän lainaa, enemmän investointeja ja enemmän tuloja

18 5 Ensimmäiset kyläpankin antamat lainat myönnettiin vuonna Projekti osoitti nopeasti tehokkuutensa Chittagongin yliopiston lähistöllä olevissa kylissä. Nämä olivat alkuperäisen toimintatutkimusprojektin toteuttamispaikkoja vuosina Projektia laajennettiin maan keskuspankin avustuksella ja kansallisen kaupallisen pankin tuella. Lokakuussa 1983 Grameen Bank -projekti muutettiin hallituksen ohjauksessa itsenäiseksi pankiksi, jonka nimeksi tuli Grameen Bank, kyläpankki. Hallitus tarjosi 10 prosenttia pankin osuuspääomasta ja lainanottajat hankkivat 90 prosenttia osuuspääomasta. Helmikuussa 2007 lainanottajat omistivat pankin osakkeista 94 prosenttia eri maiden hallitusten omistaessa kuusi prosenttia Luotto inhimillisenä perusoikeutena Yunusin mukaan luotto on voimakas ase ja inhimillinen perusoikeus, jonka avulla ihminen voi alkaa tavoitella myös muita perusoikeuksiaan. Mitä enemmän ihminen voi saada luottoa, sitä enemmän resursseja hänellä on hallussaan ja sitä voimakkaampi hän on. Luoton saanti antaa oikeutuksen resurssien käytölle. Se on taloudellisen emansipaation perusta köyhille ihmisille ja erityisesti se on voimaannuttava kokemus köyhille naisille. Luoton saamisen oikeuden puuttuminen köyhiltä ihmisiltä estää heitä käyttämästä mahdollisuuksiaan ja inhimillisiä resurssejaan. Grameenin lähestymistavassa korostetaankin sellaisten olosuhteiden luomista, joilla jokainen ihminen, yhtä hyvin nainen kuin mies, voi saada mahdollisuuden luoda oma toimeentulonsa kunniallisella tavalla. Grameen Bank näkee lainan keinona saavuttaa resurssien hallintamahdollisuus. Niiden tehokkaalla käytöllä köyhä ihminen voi valjastaa taitonsa tuloiksi ja luoda työllisyyttä itselleen ilman palkkatyöhön liittyviä esteitä. Itse valitut taloudelliset aktiviteetit lisäävät osallistumisen tunnetta ja vahvistavat itsesäätelyn ja oman itsensä johtamisen perustaa. Professori Yunus uskookin, että otollisten olosuhteiden luominen sille, että yksilö ansaitsee toimeentulon työllistämällä itse itsensä, on paljon arvokkaampi tapa ratkaista työttömyyttä kuin panemalla alulle työttömyyskorvausten ja hyvinvointimaksujen järjestelmä Luottamus taloudellisen toiminnan sosiaalisena ja psykologisena perustana Perinteisen länsimaisen taloustieteen periaatteiden mukaan ajatellaan, että ihmiset tuottavat vain rahaa ja taloudellisia hyödykkeitä. Tämä vallitseva näkökulma jättää kokonaan huomioimatta ihmisten tuottamat sosiaaliset hyödykkeet, kuten arvokkuuden tunteen ja luottamuksen. Grameenin ideologian mukaan taloudelliset ongelmat eivät ratkea talouden kasvulla. Yunus väittää, että kasvu tuottaa vain lisää kasvutarpeita. Hänen mukaansa toimivampi strategia on saavuttaa kasvu keskittymällä puutteen eliminoimiseen. Grameen Bankin toiminta perustuu ihmisten keskinäiseen luottamukseen korostamalla ihmisen sosiaalista ja psykologista puolta. Perinteisten pankkien vaatimien omaisuustakuiden sijaan pankin edellyttämä ryhmissä tapahtuva persoonallisen osaamisen kehittäminen tarjoaa molemminpuolisen, moraalisesti sitovan sosiaalisen ryhmätakuun, joka vetoaa ihmisen oikeudenmukaisuuden käsitykseen. Köyhyyden kierteestä pois pääseminen ja mahdollisuuksien lisääntyminen saavutetaan tukemalla ihmisten itsetunnon kehittymistä ja itsenäistymistä. Kun ihminen saa kokea olevansa luottamuksen arvoinen, hänen uskonsa

19 6 omiin kykyihinsä kasvaa. Heikossa taloudellisessa asemassa oleville avustusten sijasta annetut lainat ovat osoittautuneet toimiviksi köyhyyden poistamisessa. Lainat tarjoavat mahdollisuuden päästä käsiksi resursseihin ja näin irrottautua taloudellisesti voimakkaamman yhteiskuntaluokan otteesta. Grameen Bankin toimintaideana on, että lainaajat muodostavat pieniä ryhmiä. Ryhmä saa yhteisesti hallinnoitavakseen lainapääoman, jonka käytöstä ryhmän jäsenet yhteisesti päättävät ja myöntävät lainan. Saman kylän asukkaiden muodostamassa ryhmässä jäsenet ovat tuttuja toisilleen, mikä tekee toiminnasta läpinäkyvää. Ryhmä varmistaa lainan takaisin maksamisen tukemalla toisiaan ja samalla luomalla toisilleen paineita toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Alkuperäisessä toimintamallissa jokainen verkostoluottoryhmän jäsen ostaa yhden pankin osakkeen. Tällä tavalla pankista lainaa ottavat henkilöt ovat myös sen omistajia. Jokainen lainan ottaja sitoutuu maksamaan lainan takaisin itse laatimansa ja ryhmän jäsenten yhteisesti hyväksymän takaisinmaksusuunnitelman mukaisesti. Kaikki pankkitoiminnot tapahtuvat kokouksissa ihmisten omilla asuinalueilla heidän omassa yhteisössään. Ihmisten ei tarvitse mennä pankin luo vaan pankki tulee ihmisten luokse. Ryhmien toiminnan läpinäkyvyys ja ryhmän jäsenten tuttuuden tuoma sosiaalinen kontrolli ovat osoittautuneet toimiviksi takuiksi lainojen yhteydessä. Lainojen takaisinmaksuprosentti on ollut erittäin korkea. Vuoden helmikuun tilaston mukaan takaisinmaksuprosentti oli 98,49. Verrattuna ohjelman aiempiin tilastoihin, takaisin maksamisen taso on noussut entisestään. Yunus näkee, että hän on tällä tavalla tullut osoittaneeksi sen, että rahallisen ja materiaalisen takuun välttämättömyys lainan myöntämisen yhteydessä on myytti. Ihmiset haluavat olla luottamuksen arvoisia Naiset muutosagentteina kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ Grameen Bankin alkuperäinen perusidea oli tarjota lainaa ihmisille, joilla ei ollut mahdollisuutta saada lainaa muualta. Laina myönnettiin ilman takuita. Lainan myöntämisen ainoina edellytyksinä oli oppiminen, kehittyminen ryhmässä ja tiettyjen sääntöjen noudattaminen elämässä. Yunusin tekemien havaintojen mukaan naiset toimivat yhteisöissään muutosagentteina. Yksi Grameen Bankin tavoitteista on ollut ryhmän jäsenten elinympäristöön aikojen kuluessa muodostuneitten sosiaalisten säännösten ja normien tiedostaminen ja muuttaminen ajan hengen ja tavoitteiden mukaisiksi. Yunus rakensi pankkinsa neljän peruskiven varaan. Nämä ovat kurinalaisuus, yhteisyys, rohkeus ja kova työ. Ryhmän jäsenyys ja lainan saaminen velvoittivat ryhmätoimintaan osallistuvia naisia toimimaan tiettyjen peri aatteiden mukaisesti myös arkielämässään. Ryhmien vaikutus näkyi pian koko kyläyhteisössä. Naisten paremman taloudellisen tilanteen mukana myös heidän perheidensä hyvinvointi kohosi. Hankkimalla itse oman toimeentulonsa naiset pystyvät rakentamaan omaa ja perheensä tulevaisuutta ja turvallisuutta. Yunus uskookin, että kun naiset osallistuvat uuden taloudellisen perustan rakentamiseen, siitä tulee pohja paremmalle sosiaaliselle ja taloudelliselle tulevaisuudelle. 2

20 7 Yunus kirjoitti toiminnalle 16 sääntöä. Ne liittyvät muiden muassa yleiseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan, lasten kasvattamiseen ja kouluttamiseen sekä myötäjäisten antamiseen. Perinteen mukaan Bangladeshissa morsiamen perhe antaa häiden yhteydessä suuret myötäjäiset. Tämä johtaa nuorten naisten perheet usein taloudelliseen perikatoon. Yunus halusi kannustaa naisia luopumaan myötäjäisten antamisesta ja vaatimisesta silläkin uhalla, että uudenlainen käyttäytyminen johtaisi aluksi sosiaaliseen torjuntaan. Yunus näki selvästi, että suuret myötäjäiset johtivat antajansa lähes säännönmukaisesti köyhyyteen. Lisäksi myötäjäiset vaikuttivat luonnollisesti yleiseen suhtautumiseen tyttöjä kohtaan, koska lapsen syntymästä asti vanhemmat olivat tietoisia siitä, että tytön syntyminen perheeseen oli tuottava taloudellisia ongelmia tulevaisuudessa. Toimiessaan ryhmässä naiset voivat yhteisesti sopia, että he luopuvat myötäjäisten vastaanottamisesta ja niiden maksamisesta. Tällä tavalla sosiaalinen syrjintä ei kohdistunut vain yhteen poikkeavalla tavalla käyttäytyvään perheeseen avioliiton solmimisen yhteydessä. Ryhmä antoi sekä voimaa että rohkeutta toimia toisella tavalla kuin ennen ja tällä tavalla vastustaa syntynyttä perinnettä. Tämä on vain yksi esimerkki ryhmän voimasta, jota Yunus taitavalla tavalla soveltaa toimintamallissaan. Juuri tässä piilee toimintamallin yksi vaikuttavimmista maailmaa rauhanomaisesti muuttavista tekijöistä.

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot