KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 2 SISÄLLYS 1. Asiakkaat, hallinto, henkilöstö, toimitilat ja -välineet 2. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto ja koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta 3. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta 4. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi 5. Henkilöstökoulutus ja kehittämis- ja tutkimushankkeet 6. Johtopäätökset

3 3 1. Asiakkaat, hallinto, henkilöstö, toimitilat ja välineet Vuoden 2014 alussa Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon asiakkaina oli yhteensä opiskelijaa, joista lukiolaisia 2234, 2. asteen ammattiopiskelijoita oli 4621 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Lukuvuonna opiskeluterveydenhuollon asiakkaina oli yhteensä opiskelijaa, joista lukiolaisia 2118, 2.asteen ammattiopiskelijoita 4603 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut on ostettu YTHS:ltä. Kuopio toimi vertailukaupunkina kansallisessa AMK-YTHS kokeilussa. Kokeilu päättyi heinäkuussa Kokeilun lopullisia tuloksia ei ole vielä saatavilla. Opiskeluterveydenhoidoksi tilastoitujen kokonaiskäyntien määrä laski 13.1 % vuodesta 2013 ( käyntiä) vuoteen 2014 (17 629), mikä johtui opiskeluterveydenhoidon lääkärivajeesta ja pitkäaikaisten sijaistamattomien poissaolojen vaikutuksesta. Kokonaiskäynneistä sairaanhoitokäyntejä oli Terveydenhoitajan käyntejä oli yhteensä ja lääkärikäyntejä Loppuvuoden 2014 aikana otettiin käyttöön tehostetummin SPAT 1249 (hoitoon liittyvä neuvonta vastaanoton ulkopuolella), mikä sisältää asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan asiakkaan kanssa puhelimitse tai sähköisesti niin, että se korvaa vastaanottokäynnin. Näitä käyntejä opiskeluterveydenhoidossa tilastoitui 1162 käyntiä. Kuopion palvelualueilla 2. asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen tuottaminen sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle ja järjestämisvastuu on Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessilla. Hallinnollisesti asia on hoidettu palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana on toiminut Juha Parkkisenniemi. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa Terveydenhuollon palvelualue. Terveydenhuollon palvelujen avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja opiskeluterveydenhoitajien lähiesimiehenä vastaava terveydenhoitaja Anne Röppänen. Opiskeluhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut vastaava terveydenhoitaja Anne Röppänen ja opiskeluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimi terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Opiskeluterveydenhuollon lääkärityön tiimivetäjänä toimi lääkäri Tiia Rissanen (sij. Pekka Puustinen) Opiskeluterveydenhuollossa työskenteli 16 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 14.2 htv. Kullakin terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan keskimäärin 640 opiskelijaa 2. asteen oppilaitoksissa ja 706 opiskelijaa lukioissa sekä 1123 opiskelijaa ammattikorkeakouluissa. (Suositus keskiasteen opiskelijaa tai lukiolaista/terveydenhoitaja ja AMK opiskelijaa/terveydenhoitaja)). Suositus siis toteutuu Ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta. Henkilöstöresurssia on kohdennettu opistoasteella aloittavien opiskelijamäärän mukaan.

4 4 Opiskeluterveydenhoitajat tekivät vuonna 2014 keskitetysti suurimman osan papajoukkotarkastusnäytteidenotoista koulujen loma-aikoina. Työpanosta annettiin myös äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon sijaistamiseen loma-aikoina. Opiskeluterveydenhuollossa työskenteli osa-aikaisesti n. 36 sektorityötä tekevää lääkäriä. Lääkärityötä opiskeluterveydenhuolto on saanut keskimäärin neljän lääkärin verran niinä viikkoina, jolloin oppilaitokset toimivat. Oppilaitosten loma-aikoina, niiltä osin kun lääkärit eivät ole vuosilomilla, heidän työpanoksensa on ohjattu äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloiden/sihtinuorten vastaanoton/päivystyksen/kotisairaanhoidon/omalääkärivastaanoton sijaistukseen. Lääkärit vaihtuvat melkoisen tiheästi runsaista perhe- ja jatko-opintovapaista sekä ostopalveluiden käytöstä ja lääkärivajauksesta johtuen. Lääkäripalveluita on ollut saataville kaikille Kuopiossa opiskeleville tarvittaessa myös oma lääkärin vastaanottopalveluina. Näin turvataan lakisääteinen hoitoon pääsy. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi opiskelijat voivat hakeutua ilman lähetettä Sihti- nuorten mielenterveysvastaanoton ( vuotiaille) sekä perhesuunnitteluneuvolan ja rokotuspoliklinikka-tartuntatautivastaanoton palveluihin, Päihdepalvelusäätiön ja Kriisikeskuksen palveluihin. Toimitilat ja välineet Opiskeluterveydenhuolto järjestettiin lukioissa oppilaslaitoksen yhteydessä olevissa tiloissa. 2. asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettiin kolmella oppilaitoksella ja yhdessä keskitetyssä toimipisteessä. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuolto on järjestetty keskitetysti Suokadulla. Tämä on ollut toimiva ja joustava ratkaisu. Yhteensä eri toimipisteitä oli 11. Lääkäreiden opiskeluterveydenhuollon palvelut on ollut saatavilla osin oppilaitoksilla ja osin terveysasemilla lääkäreiden omissa työhuoneissa kustannusten ja työajan säästämiseksi. Opiskeluterveydenhuollon vastaanottotoiminnan edellytyksenä on riittävät ja toimivat toimitilat ja asianmukaiset työvälineet. Tämä tavoite ei ole toteutunut kaikissa toimipisteissä. Opiskeluterveydenhuollon toimitiloissa on ollut sisäilmaongelmia sekä työturvallisuuteen liittyviä puutteita. 2. Opiskeluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä opiskelijahuolto sekä oppilaitosten työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta astui voimaan uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, mikä uudisti oppilashuollon työskentelyn. Yhteistyö ei ole sujunut toivottavalla tavalla, koska toimijat ovat eri tietojärjestelmissä ja salassapitosäädökset vaikeuttavat tiedonkulkua. Vuonna opiskeluasteella entisenlainen opiskeluhuolto lakkasi ja tilalle tuli uudenlaisia toimintamalleja. Terveydenhoitajien läsnäolo ryhmissä on vähentynyt ja yksilöllisiin oppilashuoltopalavereihin terveydenhoitaja kutsutaan vain tarvittaessa opiskelijan luvalla. Terveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisiin oppilashuoltopalavereihin ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri mahdollisuuksien mukaan. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat ovat osallistuneet oppilaitoksen hyvinvointi- ym. työryhmiin.

5 5 Soralainsäädännön mukainen toimintaohje on käytössä oppilaitoksilla. Savon ammatti- ja aikuisopistolla on lisäksi käytössä yhtenäinen opiskelijoiden poissaoloihin puuttumismalli. Terveydenhoitaja seuraa osaltaan poissaoloja terveystarkastuksissa ja tarpeen mukaan pyrkii tukemaan varhaista puuttumista poissaoloihin ja ohjaa opiskelijaa tuen ja jatkohoidon piiriin. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ovat osallistuneet kouluyhteisön opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestettäviin kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveydenhoidon edistämistä tukeviin tilaisuuksiin. Lisäksi terveydenhoitajat ovat osallistuneet vanhempainiltoihin. Opiskeluterveydenhoitajat ovat pitäneet kaikissa oppilaitoksissa kaikille aloittaville opiskelijoille syksyisin ja keväisin opiskeluterveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen liittyvät info-tilaisuudet. Opiskeluterveydenhoitajat ovat osallistuneet oppilaitosten terveydellisten olojen tarkastuksiin sekä tarvittaessa moniammatillisiin sisäilmatyöryhmiin. Opiskeluterveyskyselyn tuloksia hyödynnettiin kehitettäessä opiskeluterveydenhuollon palveluita. Vuonna 2014 mm. seksuaalisen väkivallankokemuksia kartoitettiin terveyskyselyissä ja niihin puututtiin ja tuettiin tarvittaessa. 3. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Terveystapaamiset ja tarkastukset Toimintavuoden aikana kaikille toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa aloittaneille opiskelijoille järjestettiin terveys- ja kutsuntatarkastukset. Lukiossa terveystarkastukset tehtiin 1.lukuvuonna tytöille ja 2.lukuvuonna pojille. Kaikille ammattikorkeakoulussa aloittaville opiskelijoille tarjottiin tehostetusti mahdollisuus täyttää terveyskysely ja täytettyjä kyselyjä palautui aiempaa enemmän.. Terveyskyselyn pohjalta tarjottiin terveystarkastusaikoja. Lisäksi kutsuttiin kaikki röntgenhoitajaopiskelijat terveystarkastukseen erityisen työssä sairastumisen vaaran vuoksi. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ja ulkomailla yli 3 kk ajaksi vaihtoon tulevat kutsuttiin terveystarkastuksiin vuoden 2013 alusta alkaen (korkean tuberkuloosiriskin maat). Korkean riskin maihin vaihtoon lähtevien ja palaavien suomalaisten opiskelijoiden tarkastuksia tehostettiin. Terveydenhoitajat ovat tehneet aktiivisesti etsivää työtä. Tarkastuksiin saapumattomiin asiakkaisiin otetaan yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse ja heille tarjotaan uutta aikaa. Alaikäisen opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä. Etsivää työtä terveystarkastuksista poisjääneiden osalta on tehty vuoden aikana 693 yhteydenottoa. Tämän lisäksi syksyllä 2014 lähetettiin Wilman kautta kutsu niille toisen asteen ammatillisten oppilaitosten toisen opiskeluvuoden opiskelijoille, joille ei ollut mahdollista järjestää lääkärin tarkastusta lääkärivajeen vuoksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. Näitä kutsuja lähetettiin lähes kolmesataa. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat osallistuivat yhdessä muiden Savonian henkilökunnan ja kaupungin muiden sektoreiden työntekijöiden kanssa opiskelijoiden opintojenaloitustapahtumaan. Lisäksi terveydenhoitajat ovat tavanneet aloittavia ryhmiä. Matalankynnyksen palveluna terveydenhoitajat ovat järjestäneet päivittäin avovastaanottopalvelut joko oppilaitoksessa tai keskitetyssä toimipisteessä sekä puhelintunnit. Näin tarjotaan opiskelijalle

6 6 mahdollisuus saada yhteyttä terveydenhoitajaan helposti. Puhelintuntiaikaa järjestettiin myös iltapäivisin palvelun saatavuuden parantamiseksi. Lisäksi käytössä on ollut salattu sähköinen asiointi ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan myös Wilman kautta. Lääkärityö on ollut jonkin verran vajeilla suosituksiin verrattuna mm.. sijaistamattomista omalääkäialueiden vajeista sekä perhe- ja opintovapaista johtuen. Seksuaaliohjausta ja seksuaalineuvontaa on tarjottu opiskelijoille terveydenhoitajien ja seksuaalineuvojien vastaanotolla. Lisäksi yksi seksuaalineuvoja aloitti syksyllä 2014 pilotoinnin sukupuolitautivastaanotolla pidempien aikojen tarjoamisesta palvelujen suurkuluttajille. Ajatuksena on saada syvennettyä ohjausta seksuaalikäyttäytymiseen ja seksuaaliterveyden ennaltaehkäisyyn. Opiskeluterveydenhuollossa on erityisesti kiinnitetty huomiota opiskelijan hyvään arkirytmin hallinnan, terveystottumuksien, riskikäyttäytymisen, painonhallinan ja mielenterveyden tukemiseen. 16 vuotta täyttäneiden tarkkaavaisuushäiriöongelmista kärsivien nuorten seuranta on keskitetty kaupunkitasoisesti opiskeluterveydenhoidon tiiminvetäjälääkärin vastuulle. Lääkärin työpanos on käytetty terveystarkastuksiin, opiskelukykyyn ja mielenterveyteen liittyvien terveyden ja sairaanhoidollisten asioiden hoitamiseen, seksuaaliterveyteen ja raskauden ehkäisyyn, Puolustusvoimien kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksiin (koko kaupungissa lähes 700 tarkastettavaa/kalenterivuosi) opiskelijan opintoalaan ja tulevaan ammattiin liittyvien terveydellisten asioiden hoitoon ja sairaanhoitoon, moniammatilliseen yhteistyöhön ja akuuttivastaanottoon. Opiskeluterveydenhuollossa olevan lääkäriresurssivajeen vuoksi opiskelijoita ohjattiin myös terveysasemille omalääkäreidensä vastaanotoille sairaanhoitoon (esim. allergiat ja tuki- ja liikuntaelimistö) liittyvissä vaivoissa. Opiskeluterveydenhuollossa toimii monia eri lääkäreitä, joista kukin hoitaa vain pienen tuntimäärän viikossa, jolloin ajanvarausten järjestely työllistää paljon terveydenhoitajia. 4. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintakertomus on laadittu ja toimintasuunnitelma päivitetty vuosittain ja toimitettu perusturvan ja terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen lautakuntiin hyväksyttäväksi. Hyväksyntää ennen on pyydetty luonnoksista työntekijöiden kommentit ja käsitelty ne terveydenhoitoyksikön sekä terveyspalvelujen johtoryhmässä. Terveydenhuollon seurantatietojen tallentamisessa on päästy sähköiseen muotoon. Valtakunnalliset SPAT-tilastointikoodit on käytössä. Tietojen hyödynnettävyyttä, tilastollista käsittelyä ja raportoinnin kehittämistä on tehty SoteDW:n avulla. Palvelut on tuotteistettu kaupungin yhteisen tuotteistamismallin mukaisesti. Tietojen käytön kehittäminen toiminnan kehittämisessä, palvelutuotannon ohjaamisessa ja raportoinnissa on meneillään.

7 7 Saadut yleiset toimintaan liittyvät asiakaspalautteet on käsitelty yksikön henkilstötiimin kokouksissa. Esimiehelle tulleet työntekijää koskevat henkilökohtaiset palautteet on esimies käsitellyt työntekijän kanssa erikseen. 5. Henkilöstökoulutus ja kehittämis- sekä tutkimushankkeet Sihti vastaanottotoiminnassa lahjoitusvaroin perehtymässä olleiden terveydenhoitajien karttunutta erityisosaamisesta on hyödynnetty opiskeluterveydenhoidossa keväästä 2013 lähtien. Kollegat ovat voineet varata heitä työpareiksi. Yksi Ammattikorkeakoulun ja yksi Savon ammatti- ja aikuisopiston terveydenhoitajista kouluttautuivat Verkkopuntari ohjaajiksi. Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaksi verkkopuntariryhmää Savonia-ammattikorkeakoulu- ja Savona ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. Osallistujat antoivat myönteistä palautetta ja kokivat voineensa hyödyntää verkkopuntaria pysyvimpiin elämäntapamuutoksiin. He myös suosittelivat verkkopuntariryhmää muille, jotka haluavat muuttaa elintapojaan parempaan suuntaan. Vuoden 2014 aikana alkoi Verkkopuntarin vaikuttavuutta koskeva tutkimus Satakunnan verkkopuntaritiimin järjestämänä. Tutkijana toimii Arja Puska. Motivoivan haastattelun koulutus mahdollistui osalle opiskeluterveydenhoitajista Koulutus jatkuu muiden osalta. Nyyti-elämäntaitokurssille osallistui yhteistyössä Savonia Ammattikorkeakoulun henkilökunnan kanssa kolme terveydenhoitajaa. Tarkoituksena on aloittaa Nyyti-ryhmätoiminta vuoden 2015 aikana. Esimiehet ovat vastanneet uuden työntekijän perehdyttämisestä työyksikön yhteisiin asioihin. Täydennyskoulutuksen tarvetta on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen ja terveydenhoitajien kuukausikokousten yhteydessä. Lisäksi koulutustoiveita on kerätty eri työntekijäryhmiltä ryhmäpalautteen muodossa. Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee jatkuvasti esille. Ammattikorkeakoulun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluterveydenhoitajille tarjoutui mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviin maksuttomiin työnohjausryhmiin vuonna Lisäksi eri alueiden terveydenhoitajilla on ollut mahdollisuus kokoontua keskenään ja keskustella mm. työnsä sisältöön liittyvistä kysymyksistä käyttäen ns. vertaistyönohjausta. Kerran lukukaudessa pidettiin opiskeluterveydenhoitajien kehittämisiltapäivät ja koko työyksikön kehittämispäivä. Seksuaaliterveyden edistämiseen laadittu tietopaketti on otettu käyttöön. Nuorten ja nuorten aikuisten syömishäiriöisten hoitopolku on kehitetty ja otettu käyttöön yhdessä KYS:n kanssa.

8 8 LOP- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Kanta Arkiston käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koko henkilöstölle koulutusta, johon liittyi myös Pegasos-potilastietojärjestelmän uusien versioiden käyttöönottokoulutus. Terveydenhoitajat osallistuivat Avekki- päivityskoulutukseen ja Toimi oikein hätätilanteissa - koulutukseen, jotka päivitetään henkilöstölle kahden vuoden välein. Opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2014 aikana ja on työstänyt mm. v-levyn perehdytyskansiota. 6. Johtopäätökset ja tulevaisuuden haasteet Palvelujen piirissä oleville nuorille on kyetty järjestämään asianmukaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut. Erityistä tukea tarvitsevien auttamiseen on varattu työohjelmissa vähintään 20 %. Terveysneuvontaa on voitu asetuksen mukaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä tai yhteisöllisesti. Työnohjauksen järjestämiseen tarvitaan rahoitusta. Syksyllä 2014 voimaantuleva opiskeluhuollon (=opiskelupsykologit ja kuraattorit) lainsäädäntö velvoittaa lisäämään psykologien ja kuraattorien työpanosta sekä ammattioppilaitoksille että lukioille, sekä syventää moniammatillista tiimimallista yhteistyötä. Sora-lain säädännön mukainen huumekoulutus terveydenhoitajille ja lääkäreille toteutuu vuoden 2015 aikana. Tulevana vuonna lukiossa otetaan käyttöön asetuksen mukainen terveydenhoitajan tarkastus myös pojille ensimmäisenä opiskeluvuonna, kun se on tähän asti toteutettu kutsuntatarkastusten yhteydessä toisena opiskeluvuonna. Tämä tuo haastetta ajan käyttöön ja työn suunnitteluun, sillä siirtymävaiheessa tarkastukset joudutaan tekemään molempien luokka-asteiden opiskelijoille. Omalääkärijärjestelmästä tiimimalliin siirryttäessä pyritään keskittämään opiskeluterveydenhuoltoa nykyistä harvempien lääkäreiden vastuulle, jolloin sirpaleisuus vähenee ja tasalaatuisuus paranee. Syksystä 2015 alkaen opiskeluterveydenhuoltoon pyritään rekrytoimaan nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri, jolla vastataan lisääntyvään mielenterveysongelmista johtuvaan kysyntään.