Tiivistelmä 1 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman lähtökohdat 2 Palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia 3 Tuottavuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä 1 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman lähtökohdat 2 Palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia 3 Tuottavuusohjelma"

Transkriptio

1 !! " # $ ##

2 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman lähtökohdat 4 2 Palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia Väestörakenteen muutos ja palvelutarpeen muuttuminen Työllisyys ja elinkeinopolitiikka Talouden kehitys Henkilöstömuutokset ja osaamisen turvaaminen Lainsäädäntöön perustuvien palvelunormien muutos 6 3 Tuottavuusohjelma Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen julkissektorilla Kemin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen Kemin tuottavuuden parantamisen kärkihankkeet Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Tilaaja- ja hankintaosaamisen sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan 11 kehittäminen Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välinen sopimusohjaus 12 4 Palvelustrategian tilauskohtaiset suunnitelmat Keskusvirasto Sivistyspalvelukeskus Hallinto Perusopetus Lukiokoulutus Työväenopisto Varhaiskasvatus Museot Kirjasto Teatteri Liikuntapalvelut Nuorisotyö ja Lasten Kulttuurikeskus Sarjis Musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hallinto Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut 36

3 4.4 Tekniset palvelut Hallinto Maankäyttö- ja mittaustoimi Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu ja talonrakennusurakat Kaavoitus Viranomaispalvelut 43 5 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman arviointi ja johtopäätökset 45 2 Liite 1. Kemin kaupunkistrategian yhteys muihin toimintaa ohjaaviin strategioihin, ohjeisiin ja mittaristoihin Liite 2. Tuottavuusohjelma 20 suurimman kunnan mukaisesti (tiivistelmä) Liite 3. Palvelustrategiaan ja tuottavuusohjelmaan liittyvän henkilöstökyselyn tulokset (KEHYS-hankkeen työhyvinvointi kyselyn osana) Kuvat ja taulukot: Kuva 1. Julkisen toiminnan tuottavuuden osatekijät Kuva 2. Malli julkisten palvelujen tuottavuudesta Kuva 3. Kemin tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Taulukko 1. Kemin ikärakenteen kehitys eri ikäluokissa Taulukko 2. Työttömien määrä ja työttömyysaste Kemissä vuosina

4 3 TIIVISTELMÄ Kuntakenttä on parhaillaan käymässä läpi suurta rakennemuutosta. Toiminnan tuottavuus ja elinvoimaisuus ovat keskeisiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita. Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu ja tulevaisuudessa kuntatasolla joudutaan entistä tarkemmin miettimään, millaisilla resursseilla palveluja tuotetaan. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti, tehokkaasti ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Työn tuottavuuden ja prosessien tehokkuuden rinnalla tärkeää on myös asiakaspalvelun laatu, johon vaikuttavat henkilöstön osaaminen, sitoutuminen ja työhyvinvointi. Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa , strategisena päämääränä on laadukkaiden palvelujen kaupunki, joka edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia. Palvelustrategia on jaoteltu kaupunkistrategiassa määriteltyjen menestystekijöiden mukaisesti. Kaupunki on siirtynyt v alusta sisäiseen tilaaja-tuottajamalliin, ns. Maisemamalliin. Maisemamallin myötä on tullut tarpeelliseksi tarkastella palvelutuotantoa, sen prosesseja ja tuottavuutta. Uusi palvelustrategia ja siihen kiinteästi liittyvä tuottavuusohjelma on toteutettu erillisenä projektina ajalla Projektinvetäjänä on toiminut KM Anne Vilmi. Projektin ohjausryhmänä on toiminut kaupungin tilaajatiimi, johon on lisäksi kutsuttu henkilöstöjärjestöjen edustus. Ohjausryhmä: puheenjohtajana Ossi Repo ja jäseninä Liisa Niiranen, Tapani Onkalo, Martti Höynälänmaa, Jukka Vilen, Allan Mikkola, Markku Pietarila, Anneli Lipponen, Katri Heberg (siht.) sekä henkilöstöjärjestöjen edustajana Terttu Kangas (vara Peter Brusila). Projekti on toteutettu kehittämis- ja rahoitusosastolla. Palvelustrategian yhteys Maisemamalliin näkyy palvelustrategian tilauskohtaisissa suunnitelmissa, joissa palvelualueet ovat määritelleet tilaajalähtöisesti toteutettavia toimenpiteitä ja mahdollisia palvelutarpeen muutoksia vuoteen 2020 asti. Valtuuston asettamana tavoitteena on nostaa kaupungin järjestämien palvelujen tuottavuutta 2% vuosittain. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi on valittu viisi kehittämisen kärkihanketta vuosille Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen 2. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja tiedonkulku 3. Tilaaja- ja hankintaosaamisen kehittäminen ja riskienhallinta 4. Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välille laaditaan vuosittainen sopimus, jolla yhdessä asetetaan L-PKS:n toiminnalle tuottavuustavoite ja samalla kuntien maksuosuuksille investoinnit mukaan lukien yläraja. Palvelutuotannon painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaalisten ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Palveluiden tuottamisen yhtenä haasteena on kilpailu osaavasta työvoimasta ja rekrytoinneissa onnistuminen.

5 1 PALVELUSTRATEGIAN JA TUOTTAVUUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 4 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja kilpailukykyisesti. Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman keskeiset päämäärät ovat: Kemissä on hyvät taloudellisesti ja tehokkaasti tuotetut kysyntää vastaavat kunnalliset palvelut, jotka järjestetään palveluhenkisesti parhaiden toimintatapojen pohjalta ja tämä turvaa osaltaan myös työpaikat. Palveluja tuotetaan monimuotoisesti yhteistyössä eri palvelun tuottajien kanssa. Maapolitiikkaa, kaavoitusta sekä elinkeinoelämän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Kaupunkikonsernin johtamiskäytäntöjä kehitetään edelleen. Maisemamallin tilaajan ja tuottajan roolit ja vastuut näkyvät konsernin toimintaprosessien uudistamisessa. Kaupunkikonserni hyödyntää omia tiloja tehokkaasti kaikessa palvelutuotannossa ja asumisessa. Muita toimintaa ohjaavia strategioita Kemin kaupunkistrategiaa täydentävät palvelualue- ja toimialakohtaiset palvelujen tuottamista ohjaavat strategiat. Kaupungin muita toimintaa ohjaavia strategioita ovat mm. elinkeino- ja matkailustrategia, henkilöstöstrategia, markkinointiviestintästrategia ja kansainvälistymisstrategia. (Liite 1.) 2 PALVELUIHIN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN MUUTOKSIA 2.1 Väestörakenteen muutos ja palvelutarpeen muuttuminen Kemin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa Kaupungissa syntyy vuosittain noin 240 lasta ja kuolee runsaat 250 henkilöä. Väestöennusteen mukaan väestö vähenee vuoteen 2020 noin 240 henkilöllä. Vuoden 2020 jälkeen väestön väheneminen hidastuu ja kääntyy positiiviseksi. Palvelutarpeita tulevaisuudessa muuttavat pääasiassa väestön ikärakenne, syrjäytyneisyys, sosiaaliset ongelmat ja niistä johtuvat terveydelliset riskitekijät sekä kaupunkirakenteen muutokset sekä valtion kunnille asettamien palveluvelvoitteiden muuttuminen. Ikärakenne muutos muutos muutos yhteensä 0-6-v v v v v v yli 85-v Taulukko 1. Kemin ikärakenteen kehitys eri ikäluokissa

6 5 Väestön ikääntymisen ei kuitenkaan oleteta lisäävän kunnallisten palvelujen tarvetta samassa suhteessa kuin vanhusväestön määrä kasvaa. Tulevien eläkeikäisten oletetaan olevan parempikuntoisia ja -tuloisia sekä paremmin koulutettuja kuin nykyiset ikäihmiset, mutta myös vaativampia kuluttajia. 2.2 Työllisyys ja elinkeinopolitiikka Työttömyysaste oli vuonna 2010 Kemissä 15,8 %, kun se oli vuonna 1990 vain 8,1. Pitkäaikaistyöttömiä oli 2010 keskimäärin 194 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 122 %. Vuosi Työttömien Työttömyyslkm k.a. aste k.a ,1 Muutos Vuoden aikana % ,2-7, ,4-8, ,3-12, ,0-8, ,9-2, ,0-0, ,8-7, ,0-12, ,4-12, ,1 +28, ,8-2,0 Taulukko 2. Työttömien määrä ja työttömyysaste Kemissä vuosina (lähde: Lapin TE-keskus / Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto) Suurimmat työnantajat eli kaupunki, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy ovat viimeisen 15 vuoden aikana vähentäneet yhteensä noin 1400 työntekijää. Suurimmat vähennykset ovat olleet teollisuudessa (1226 hlöä). Kemi-Tornio-alueelle on suunnitteilla merkittäviä investointeja; ydinvoimala, biodiesellaitos ja kaivoshankkeet logistiikka investointeineen. Kemissä koulutustaso on valtakunnallista tasoa matalampi. Tulevaisuuden haasteena ovat erityistä koulutusta ja osaamista vaativat tehtävät. Erityiskoulutetun työvoiman puute on tyypillistä sellaisille alueille, jotka eivät ole varsinaisia yliopistopaikkakuntia 2.3 Talouden kehitys. Kemin talouden ongelma on ollut verotulojen hidas kasvu sekä samanaikainen korkea investointitaso ja velkaantuminen. Kolmen viimeisen vuoden aikana talous on parantunut. Suunnan säilyttäminen tulevina vuosina edellyttää toimintakatteen kasvun hidastumista takavuosien tasosta ja maltillisia investointeja. Alijäämien kattaminen ja velan lyhentäminen tarkoittaa, että vuosikatteen on oltava suurempi kuin poistot ja sillä on katettava myös nettoinvestoinnit ja lainojen lyhennykset.

7 2.4 Henkilöstömuutokset ja osaamisen turvaaminen 6 Kemin kaupungin palveluksessa on 1170 vakinaista henkilöä ( ) ja henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,9 vuotta. Vuoteen 2020 mennessä vanhuseläkkeelle jää noin 500 henkilöä. Kaikkien tilalle ei tarvitse rekrytoida henkilöstöä. Suurin henkilöstötarve on seuraavan 10 vuoden aikana sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ikäjohtaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja mahdollinen työssä jatkaminen sekä uusien työntekijöiden rekrytointi korostuvat tulevien vuosien aikana ja ne on valittu yhdeksi tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeeksi. 2.5 Lainsäädäntöön perustuvien palvelunormien muutos Perusoikeusuudistuksen toteuttamisessa palvelujen normiohjaus ja subjektiiviset oikeudet lisääntyvät. Paikallinen liikkumavara kapenee omassa palvelutuotannossa. Kehitys tarjoaa mahdollisuuden yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. Hallinnon määrämuotoisuus lisääntyy ja tarkoituksenmukaisuusharkinta vähenee, kun asiakkaiden oikeuksia lisätään. Valtionhallinnon valmisteilla olevia kehittämistoimia ja lainsäädäntöuudistuksia: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatko valtion ja kunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurien yhteensovittaminen kuntien omistajaohjauksen vahvistaminen valtionosuusjärjestelmä ja harkinnanvarainen rahoitusavustus -uudistus kotikuntalaki terveydenhuoltolaki sosiaalihuoltolain uudistaminen ja erityislakien tarkistaminen laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valmisteilla (määräaikainen kokeilulaki ) opetushenkilöstön täydennyskoulutusvelvoite 3 TUOTTAVUUSOHJELMA 3.1 Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen julkissektorilla Tuottavuutta pidetään taloudellisen kasvun, yhteiskunnan elintason nousun ja kilpailukyvyn perustana. Taloudellista kasvua voidaan aikaansaada joko tuotantoa kasvattamalla pääomia lisäämällä tai kehittämällä tuottavuutta. Investointien määrää painottava ekstensiivisen kasvun tie on lopuillaan. Kasvu perustuu tulevaisuudessa intensiiviselle kasvulle eli tuottavuuden parantamiselle.

8 7 Tarpeet Yhteiskunta Vaikutukset Tulokset Julkinen toiminta Tavoitteet Panokset Kustannukset Tuotannon tekijät Tuotanto Prosessi Tuotokset Suoritteet Mittaus Tuloksellisuus Tuottavuus Taloudellisuus Vaikuttavuus Kuva 1. Julkisen toiminnan tuottavuuden osatekijät (Kuntaliitto 2005) Tuottavuuden parantamisella on suora yhteys työelämän laadun kehittämiseen. Henkilöstölähtöinen tuottavuuden parantaminen on aina monen asian yhteisvaikutuksen optimointikysymys ja vaatii johdon erityishuomiota ja kokonaisnäkemystä. Keskeisiä henkilöstötuottavuuden mittareita ovat sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja työelämän laatu. Työelämän laadun parantaminen vähentää yleensä sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta, joista aiheutuu myös kustannuksia ja kapasiteetin menetystä. Resurssipanokset Prosessit Palvelutuotokset Vaikutukset kansalaisten elämänlaatuun Kuva 2. Malli julkisten palveluiden tuottavuudesta (Stainer & Stainer 1998) Kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskevassa suosituksessa (v. 2000) palvelutoiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan tuottavuuden, vaikuttavuuden, laadun, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista. Kestävässä tuottavuustyössä; painotetaan johtamisjärjestelmän ja johtamisen roolia nykyisten toimintamallien ja -tapojen kyseenalaistamisessa ja uudistamisessa korostetaan organisaatiokulttuurin merkitystä täydennetään tuloksellisuuden ja tulosohjauksen kohteita korostetaan asiakas- ja käyttäjänäkökulmaa hyödynnetään sosiaalisen median (ml. sähköiset verkot) mahdollisuuksia tuottavuuden lähteenä arvioidaan toiminnan ja päätöksenteon ekologisuutta

9 3.2 Kemin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen 8 Tuottavuuden parantaminen on kaupungin strateginen valinta. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta vähintään kaksi prosenttia vuodessa. Rakenteelliset uudistukset eivät yksin riitä takaamaan parempaa tuottavuutta. Uudistaminen tarkoittaa organisaatiotasolla tehtäviä priorisointeja ja luopumista joistakin nykyisistä toiminnoista tai toimintatavoista. Johtamisen tulee olla ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. 1. Tuottavuus voimassaolevan Kemi-strategian menestystekijöiden mukaisesti: 1. Kuntarakenneselvityksen tuloksena syntyy uusi toimiva ja laadukas hallinta- ja palvelurakenne Kemin työssäkäyntialueelle 2. Kunnallistalouden tasapainottamiseksi tilaaja-tuottajamallia vahvistetaan koko kuntakonsernin talouden ohjauksessa (maisemamalli) 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita ja taloudellisuutta kehitetään 4. Rakentava ja osapuolia hyödyttävä yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa 5. Uuden kuntayksikön maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä otetaan huomioon alueen merellisyys ja kehittyvä kaupunkikeskus 2. Tuottavuus henkilöstöstrategian mukaan: Kemin kaupungin henkilöstöstrategiassa todetaan, että kaupunkilaisia palvelee motivoitunut, osaava, yhteistyökykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Kemi on arvostettu työnantaja. Henkilöstöstrategiassa painotetaan avointa, oikeudenmukaista, tasavertaista ja vuorovaikutteista johtamista sekä oman työn ja työyhteisön kehittämistä. Tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitoutuminen sekä henkilöstön osallisuuden lisääminen. 3. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden huomiointi toiminnassa: Tuottavuus ja tuloksellisuus palvelutuotannossa tarkoittaa: kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun lainmukaisissa määräajoissa ja / tai kohtuullisen ajan kuluessa. asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. asiakaspalautejärjestelmää pyritään kehittämään yhdenmukaiseksi, koko kaupunkia koskevaksi valtuuston asettamat talouden tavoitteet toteutuvat. tilauksessa ja sen suoritteissa pystytään vastaamaan valtuuston (=tilaajan) asettamiin tavoitteisiin.

10 9 3.3 Kemin tuottavuuden parantamisen kärkihankkeet Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Tilaaja- ja tuottajamallin (Maisemamallin) kehittäminen Tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Lpshp:n ja jäsenkuntien sopimusohjaus ja tuottavuustavoite Sähköisten palvelujen kehittäminen ja tiedonkulku Tilaaja- ja hankintaosaamisen kehittäminen ja riskienhallinta Kuva 3. Kemin tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Kärkihankkeet tarkentuvat vuosittain ja valtuustokausittain osana normaalia toiminnan ja talouden ohjausta ja suunnittelua. Kärkihankkeiden toimeenpano on palvelualueilla tuottajien eli lautakuntien ja eri toimialojen viran- ja toimenhaltijoiden vastuulla Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Työhyvinvointi Syksyllä 2010 käynnistyneellä henkilöstön työhyvinvointi, KEHYS -hankkeella kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden oman terveydentilan ja fyysisen kunnon selvittämiseen, terveystietoisuuden lisäämiseen, henkilökohtaisen terveyspalautteen saamiseen, kunto-ohjaukseen, liikunnan lisäämiseen ja terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen. Työhyvinvointihanke toteutetaan yhteistyössä Oulun diakonissalaitoksen (ODL) Liikuntaklinikan ja Condia Oy kanssa. Hanke jatkuu vuoteen 2013 asti. KEHYS- hankkeeseen liittyy Kemin kaupungin, Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) ja Condia Oy:n yhteistyössä toteuttama AATU -hanke. Hankkeessa rakennetaan aktiivisen tuen toimintamalli johtamisen välineeksi. KEHYS- hankkeeseen liittyen henkilöstölle on tehty työhyvinvointikysely. Tuloksia hyödynnetään henkilöstöstrategiassa. Kyselyllä arvioitiin myös henkilöstön tietämystä ja osallistumista kaupungin strategiatyöhön sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Vastaukset liitteessä 3. Kemi-Step kyselyllä on haastattelujen avulla etsitty eri työyhteisöjen kehityskohteita tuloksellisuuden parantamiseksi.

11 10 Rekrytointi: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes 50 vuotta. Henkilöstön luonnolliseen poistumaan ja osaamisen häviämiseen on varauduttu ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Keväällä 2010 on tehty palvelualuekohtainen rekrytointisuunnitelma ja ennuste eläkkeelle jäävistä vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki panostaa lähivuosina henkilöstön ennakoivaan rekrytointiin, työhyvinvointiin, tuloksellisuuden edistämiseen, kilpailukykyisyyteen ja houkuttelevuuteen työnantajana. Ikäjohtaminen: Tutkimukset osoittavat, että työsuorituksissa ei ole iästä johtuvia eroja. Ikääntyvillä on muita enemmän ns. hiljaista tietoa ja taitoa. Ikäjohtamiseen panostamista puoltaa se, että ikääntyvien ja ikääntyneiden työkyvyn ylläpito vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Työkyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen liittyviä toimia ovat esimerkiksi parannukset työympäristössä, työskentelyn organisoinnissa, yksilön työkyvyssä, johtamistavoissa ja liikuntatottumuksissa. Ikäjohtaminen ei painotu vain ikääntyvien huomiointiin vaan se on erilaisuuden johtamista. Ikäjohtamisen haasteet on huomioitu mm. työhyvinvointihankkeissa ja ikäjohtaminen on yksi tuottavuuden kärkihankkeista Sähköisten palvelujen kehittäminen Uusi teknologia mahdollistaa tuottavuuden parantamisen. Tuottavuushyödyt toteutuvat, kun tietotyö digitalisoidaan ja siirretään verkkoon. Kemissä on kehitetty sähköistä asiointia järjestelmällisesti. Kaupungin www-sivuilla on "sähköiset asiointi" -sivulle koottu kaikki Kemin kotisivuilla olevat sähköiset lomakkeet. Kuntalaisille on sivuilla linkkeinä mm. kuntalaisaloite, sähköisen asioinnin lomake ja järjestöjen avustusanomuslomake. Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeä osa palvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkosivuilla on aloitettu sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta ns. Uula -hankkeen kautta. Palvelua kehitetään yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien kanssa. Koulutuspalveluissa virtuaali- ja verkko-opetus ovat olleet jo useiden vuosien ajan kehittämisen kohteina. Sähköisissä verkoissa tapahtuva opetus mahdollistaa mm. etäopetuksen kehittämisen ja laajentamisen. Kaavoituksessa on kehittämistyön alla kaavaprosessin saattaminen tietoverkkopohjaiseen muotoon. Kaupunkiorganisaation sisäistä tiedottamista on kehitetty ja tehostettu systemaattisesti mm. intranetin välityksellä.

12 Tilaaja- ja hankintaosaamisen sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen Taloudellisten ja laadukkaiden hankintojen onnistuminen edellyttää viranhaltijoiden markkinatuntemuksen, tuotteistamis,- hankinta,- ja sopimusosaamisen kehittämistä sekä sopimusten seurannan ja hankintaprosessien parantamista. Uusi hankintalaki (349/2007) tuli voimaan Lakia muutettiin merkittävästi lukien kansallisten kynnysarvojen ja muutoksenhaun osalta. Kansallisen kynnysarvon suuruus tavara- ja palveluhankinnoissa on euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. EU- kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, mutta niissäkin noudatetaan hankintalain periaatteita. Kaupunginhallitus on antanut yleiset ja pienhankintaohjeet. Pienhankintaohjeita sovelletaan alle euron tavara- ja palveluhankinnoissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kuntalakiin. Kaupunginhallitus hyväksyi Kemin kaupungin riskienhallintapolitiikan, joka sisältää periaatteet kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisestä, organisoinnista, toimeenpanosta, seurannasta ja raportoinnista. Riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvä työ on aloitettu tammikuussa Lautakunnat ja konserniyhtiöt laativat toimenpideohjelmat toukokuun 2011 loppuun mennessä Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen Tilaaja-tuottajamallien sovellukset ovat yleistyneet paitsi suurten ja keskisuurten kaupunkien johtamis- ja ohjausjärjestelmänä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien yhteistoiminta-alueiden ja pienempien kuntien ohjausjärjestelminä. Maisemamallissa tilaaja on kaupunginvaltuusto. Tilauksen valmistelee kaupunginhallitus, apunaan viranhaltijoiden muodostama tilaajatiimi. Tavoitteena on, että tilaajaosaamista keskitetään. Tuottajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja keskittyvät järjestämään oman alansa palvelut tilauksen asettamissa rajoissa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tilaaja-tuottajamallin, Maisemamallin, käyttöönoton myötä Kemi on osallistunut FCG Oy:n ja Kuntaliiton Toimi verkostohankkeeseen, jossa toiminnan organisointia ja ohjausta kehitetään hyödyntäen tilaaja-tuottaja -ajattelua. Maisemamallin kulmakivet ovat: toiminnan läpinäkyvyys ja jatkuva reagointi kysyntään tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen laadun ja kustannusten yhteys prosessien virtaviivaistaminen

13 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välinen sopimusohjaus Kemin kaupunginvaltuusto on päättänyt ( ), että tuottavuusohjelman yhdeksi kehittämisen kärkihankkeeksi lisätään Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiriä ja sen jäsenkuntia koskeva sopimusohjaus ja tuottavuustavoite. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välille laaditaan vuosittainen sopimus, jolla yhdessä asetetaan LPKS:n toiminnalle tuottavuustavoite ja samalla kuntien maksuosuuksille investoinnit mukaan lukien ylärajat. 4 PALVELUSTRATEGIAN TILAUSKOHTAISET SUUNNITELMAT Tilauskohtaiset suunnitelmissa on kuvattu palvelun tarjoaja, tuottaja, palvelun tavoite, kohderyhmät sekä vastuutaso ja toteuttajat. Lisäksi kuvataan tuotettavan palvelun lähtökohdat ja kehitysnäkymät, toimenpiteet palvelutuotannon tehostamiseksi ja / tai palvelutarpeen muuttuminen tulevaisuudessa sekä niiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset seuraavien kymmenen vuoden aikana. 4.1 Keskusvirasto Kaupunginhallitus / Tilaajatiimi / Keskusvirasto Kaupunginkanslia toimii johdon esikuntana ja huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien päätösten valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävistä sekä viestinnästä ja kaupungin markkinoinnista. Kaupunki- ja taloussuunnittelu huolehtii kaupunkikonsernin strategisesta suunnittelusta ja innovoinnista, toiminta- ja taloussuunnittelusta, kaupungin raha- ja laskentatoimesta sekä sisäisestä valvonnasta. Henkilöstöpalvelut huolehtii ja vastaa henkilöstösuunnittelusta, palkanlaskennasta, paikallisesta neuvottelu- ja muusta yhteistoiminnasta, henkilöstön kehittämisestä ja keskitetystä koulutuksesta sekä työhyvinvoinnin edistämisestä ja työsuojelusta. Elinkeinopalvelut kehittää yritystoiminnan edellytyksiä Kemin elinkeinostrategian mukaisesti. Laki- ja sopimusosasto tehtäviin kuuluvat kaupungin edun valvonta, lainopilliset neuvontapalvelut, päätösten laillisuusvalvonta, sopimusjuridiset palvelut, riskienhallinta-, valmius- ja turvallisuussuunnittelu sekä hankinta- ja kilpailuttamispalvelut. Tietohallintokeskus tuottaa kaupunkikonsernin tarvitsemat ICT-palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti sekä edistää toiminnallaan tuottavuuden kehitystä sähköisiä johtamis- ja asiointijärjestelmiä kehittämällä. Kuntien palvelurakenteen muutos ja yleinen vaatimus kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottamisesta taloudellisesti ja tuottavasti edellyttää myös keskusviraston palvelujen järjestämistavan kriittistä tarkastelua. Keskusvirasto

14 13 tarjoaa koko kaupungin organisaatiota palvelevia tukipalveluja joissa tekninen kehitys muuttaa palvelujen tarvetta ja luonnetta. Valtakunnalliset ja alueelliset palvelukeskushankkeet muuttavat toiminnan viitekehystä ja asettavat haasteen kunnan oman toiminnan kehittämiselle. Kaupungin kehittämisen kannalta merkittäviä keskusviraston palveluja ovat kaupungin strateginen johtaminen ja elinkeinopalvelut. Näiden palvelujen merkitys kasvaa kuntien kilpailussa asukkaista ja yrityksistä. Lisäksi keskusviraston palveluihin kuuluvat demokratiapalvelut. Tilaaja-tuottaja-mallia kehitetään edelleen. Henkilöstömäärä on 57 henkeä, joista 34 henkeä jää eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. Rekrytoinnit tehdään rekrytointisuunnitelman mukaisesti. vaikutukset (v ): Tilaajien ja tuottajien roolien eriyttäminen Sähköisen asioinnin edistäminen (esim. laskutus ja alle 5000 :n hankinnat) Toimistopalvelujen resurssikartoitus ja joustava käyttö Koulutustarpeiden kartoittaminen ja koulutussuunnitelmien laatiminen Intranetin kehittäminen Hankintaosaamisen ja riskienhallinnan kehittäminen Työprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Työhyvinvointihankkeiden koordinointi ja jalkauttaminen koko organisaatioon Panostaminen palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon raportointiohjelmiin Sisäisen tarkastajan toimen vakinainen täyttäminen v Tilaajaosaamisen keskittäminen. Suunnitelman teko sähköisten kokouskäytäntöjen edistämiseksi. Asiakaspalvelupisteen perustaminen kaupungintalon ala-aulaan. Koulutussuunnitelman laatiminen ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseksi. Intranetin päivittäisen käytön edistäminen. Hyvinvointihankkeiden myötä uusien toimintatapojen omaksuminen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Työn ja raportoinnin tehostuminen. Tuottavuuden parantaminen 2 %:lla. Työhyvinvointihankkeiden kustannukset v. 2011, v. 2012, v Sairauspoissaolojen väheneminen pienentää kustannuksia Uusiin ohjelmiin satsaaminen nostaa alussa kustannuksia.

15 Sivistyspalvelukeskus Hallinto Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Hallintopalvelut Tuottaa hallintopalvelut koulutuslautakunnalle ja keskushallinnolle sekä keskitetyt tukipalvelut koulu- ja oppilaitostasolle. Hallintopalvelut on osa sivistyspalvelukeskuksen hallintoa, jonka toisen osan muodostaa kulttuuriosaston toimistopalvelutiimi. Sivistyspalvelukeskuksen muodostaminen hallintopalveluineen on perusteltua sen jälkeen, jos tuottaminen on yhdellä lautakunnalla. Hallintopalveluissa työskentelee sivistystoimenjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, perhepäivähoidon ohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kiertävä erityislastentarhanopettaja, taloussihteeri, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Oppilashuollon osuus kouluilla kasvaa ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Tuottajan hallintoresurssia lisätään. Hallintopalvelujen toimistohenkilökunta eläköityy viiden vuoden kuluessa. Hiljaisen tiedon siirtyminen pyritään turvaamaan osa-aikaeläkeratkaisuilla ja uusien rekrytoinnilla. vaikutukset (v ): 1. Lisätään oppilashuollon henkilöstöä (toinen psykologi) Tilaajan ja tuottajan roolin eriyttäminen ja tuottajan hallintoresurssi lisääntyy. Toimistotyön resurssi pysyy nykyisellään. Oppilashuollon kysyntään voidaan vastata. Lautakuntarakenteen muuttamisella on mahdollista saada pientä taloudellista säästöä Perusopetus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Peruskoulut: Karihaaran koulu, Kivikon koulu, Sauvosaaren koulu, Syväkankaan koulu ja Hepolan koulu Perusopetuksen tuottaminen oppivelvollisille Peruskoulun oppilasmäärä pysyy likimain nykyisellä tasolla oppilaita oli Nykyiseen oppilasmäärään ja väestötilastoon perustuva ennuste oppilasmäärästä ilman muuttoliikkeen vaikutusta on seuraava: 2011->1871; 2012->1883; 2013->1906; 2014->1920; 2015-> 1932; 2016->1957; 2017->1984 ja 1918->2018.

16 15 Hepolan koulun 7-9 luokkien opetuksen järjestäminen on haasteellista pienillä oppilasmäärillä. Linjaliikenne tehdasalueen läpi loppuu kesällä Tämä aiheuttaa ongelmia Ajoksen alueen oppilaiden koulupaikan määräämisessä. Selvitetään Koivuharjun koulun ja Ruutin päiväkodin saaminen samalla tontilla olevaan kiinteistöön tekemällä tarveselvitys. Esiopetus siirretään koulujen tiloihin sitä mukaa kuin tilaa vapautuu. vaikutukset (v ): Perusopetuksen palvelutuotantoa voi tehostaa merkittävästi vain huolehtimalla ryhmäkoon pysymisestä kohtuullisella tasolla ja ryhmäkokojenvaihtelun minimoimisella. Tämä vaatii oppilaiden ohjausta totutusta koulusta toiseen. Mikäli oppilasmäärät kasvavat ennakoidusta kuljetetaan oppilaita Hepolan kouluun. Koivuharjun koulun tontti tai Ruutin päiväkodin tontti muuhun tehokkaampaan käyttöön. Mikäli Ajoksen oppilaat tulevat keskustaan pitää oppilasvirtoja ohjata Syväkankaan ja Takajärven alueelta linja-autoreitin varrelta Hepolaan. Esiopetuksen siirtäminen koulujen tiloihin mahdollistaa alkuopetuksen ja esiopetuksen rajan häivyttämisen. Toimipisteiden itsenäistämisellä ei ole kustannuksia lisäävää vaikutusta kunhan huolehditaan oppilaiden ohjaus eri kouluihin siten, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisen kokoisina eikä hajonta ole kovin suuri. Tuotantojohdon eriyttäminen tilaajaorganisaatiosta Lukiokoulutus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Kemin lyseon lukio Lukiokoulutuksen tuottaminen nuorille sekä aikuisten lukiokoulutus. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus myyntitoimintana. Perusopetuksen tarjoaminen maahanmuuttajien opetussuunnitelman mukaan aikuisille. Peruskoulusta pääsevä ikäluokka Kemissä on noin 200 oppilasta/vuosi. Lukion oppilasmäärä tullee olemaan noin ja lisäksi kursseja suorittavat Ammattiopisto Lappian opiskelijat. Myyntitoiminta (maahanmuuttajat) sopisi luonteeltaan paremmin vapaan sivistystyön (Työväenopisto) hoidettavaksi. Valtakunnallinen lukiotyöryhmä saanee ehdotuksensa valmiiksi alkuvuodesta Ylioppilaskirjoitusten suorittaminen pitäisi sen mukaan olla mahdollista suorittaa verkossa jo vuonna Tähän tulee lukion valmistautua ensimmäiseksi varustamalla oppilaitos asianmukaisilla laitteilla ja toiseksi suunnata opettajien täydennyskoulutus verkko-opetukseen. Aikuisten lukiokoulutuksen opetusmäärä on vähentynyt ja tarve vähenee edelleen koko maassa ja Lapissa. Tämä opetus tulisi siirtää kokonaan verkossa tapahtuvaksi etäopetukseksi, joka annettaisiin Kemistä.

17 16 vaikutukset (v ): 1. Opetusmenetelmiä ja oppilashuoltoa tehostetaan, jotta 4 vuoden opiskelijamäärä saadaan vähentymään ja mahdollisimman moni hyvin tuloksin siirtymään korkeakouluun kolmen opiskeluvuoden jälkeen. 2. Seurataan ja ollaan aktiivisia verkossa tapahtuvan etäopetuksen järjestämisen organisoinnissa. 3. Varaudutaan laitteistohankintoihin lukiotyöryhmän raportin edellyttämällä tavalla ja tehdään henkilöstön koulutussuunnitelma. Opettajatyöpäivien koulutus kohdennetaan uuden tekniikan hyväksikäyttöön. Varustaminen vaatii myös omarahoitusosuutta valtionavustusten lisäksi Työväenopisto Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Työväenopisto Vapaan sivistystyön palvelujen tuottaminen eri ikäisille Työväenopistossa tuotetaan vapaan sivistystyön tunteja noin 9500 tuntia vuodessa. Opiskelijamäärä on Toiminta tapahtuu pääosin kulttuurikeskuksessa ja on valtionosuuteen oikeuttavaa. Koulujen liikunta- ja muita tiloja käytetään työväenopiston iltatoimintaan. Työväenopiston käyttämiä luokkatiloja kulttuurikeskuksessa ei peruskorjattu musiikkiopiston peruskorjauksen yhteydessä. Rehtorin tehtävät on yhdistetty samassa talossa toimivan Musiikkiopiston rehtorin tehtäviin. Vapaa sivistystyö pitäisi tulevaisuudessa tapahtua seudullisen ylläpitäjän toimesta. Vakinaisen henkilökunnan määrä on pidetty pienenä. Toimistotyö on osana kulttuuripalvelujen (Kemi Talo) toimistotiimissä. Toiminta hoidetaan pääosin tuntiopettajavoimin. Ylläpitäjäkysymys pitää ratkaista ennen nykyisen rehtorin eläköitymistä. Työjakoa Kemin kansalaisopiston kanssa selkiytetään. vaikutukset (v ): 1. Seudullinen ylläpitoratkaisu. 2. Ryhmiä pyritään samaan enemmän itseohjautuviksi, niissä ryhmissä missä se on mahdollista, opiston tarjotessa tilat ja ryhmän alkuun lähdön 3. Opetustyötä toteutetaan pääosin tuntiopettajavoimin. 4. Työväenopisto on osa Kemi Taloa ja erityisesti osa sen toimistotiimiä Kysynnän kasvaessa toimitiloja voidaan osoittaa eri kouluilta. Hoidettaessa opetus tuntiopettajavoimin, kysyntä ohjaa tarjontaa. Itseohjautuvan ryhmän tunnit eivät ole oikeutettuja valtionosuuteen siltä osin kuin niissä ei ole palkattua ohjaajaa.

18 17 Opiston nettomenot olivat vuonna Valtionosuutta saatiin kunnan rahoitusosaan Kaupungin nettomeno oli Kunta saa tällä panostuksella melkein tuntia opetusta n opiskelijalle. Pienestä nettokustannuksesta ei ole mahdollista saavuttaa suurta taloudellista hyötyä, hoidettiinpa toiminta itse tai seutukunnallisesti Varhaiskasvatus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Varhaiskasvatuksen yksiköt Varhaiskasvatus- ja esiopetus palvelujen tuottaminen 0-6 -vuotiaille ja heidän perheilleen Kemissä kunnallista päivähoitoa käytetään runsaasti verrattuna samankokoisiin kaupunkimaisiin kuntiin. Erityisesti nuoret vanhemmat haluavat lapsensa päivähoitoon jo alle 1 vuoden ikäisenä. Kemissä päivähoidon kysyntä on kasvanut viime vuosina ja se näyttää jatkuvan niin Kemissä kuin muuallakin. Alle 3 -vuotiaiden osuus hoidettavista on huomattavan suuri, liki 30%. Tämä nostaa päivähoidon kustannuksia, mutta kuitenkin päivähoito on pystytty tuottamaan kohtuullisin yksikkökustannuksin verrattuna muihin pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja maisemamallin verrokkikuntiin. Päivähoitopalvelun edullisuus perheille Kemissä on lisännyt kysyntää ja palvelun käyttöä. Päivähoitopaikkatakuu on vähentänyt hieman kysyntää (12 paikkaa / syksy 2010). Palvelu tuotetaan omana toimintana ja osittaisena ostopalveluna Toivola-Luotolalta. Perhepäivähoitajien määrä vähenee, koska uusia hoitajia on vaikea saada poistuman tilalle. Tämän seurauksena perhepäivähoito loppunee kokonaan vaihtoehtoisena hoitomuotona ja päiväkotitoiminta laajenee. Tästä seuraa uusien ryhmien perustaminen ja lisätilan tarve. Tilastojen mukaan Kemissä 0-6 v. määrä on ja tulee olemaan n Kotona lapsiaan hoitaville tarvittaisiin perhekeskus/ avoin päiväkoti. Tämä voitaisiin hoitaa muiden kuin kunnan toimesta ja toiminta voisi olla ylikunnallista. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen sekä lasten hoito, kasvatus ja opetus on vaikeutunut suurien lapsiryhmien vuoksi. Päiväkotien toimintatilat ovat monelta osin epätyydyttävässä kunnossa. Erityisesti Kivikon päiväkoti, joka tulisi saada Kivikon koulun yhteyteen. vaikutukset (v ): 1. Palvelutuotannon yksi tehostamiskeino on saada vanhemmat hoitamaan varsinkin pienet lapset muualla kuin kunnallisessa päivähoidossa. 2. Selvitetään mallia tukea lapsiperheitä, kun lapsia ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa, mm. yksityisen hoidon tuki, perhekeskus, ylikunnallinen päivähoitopalvelu jne. 3. Kysynnän kasvaessa tarvittavat lisätilat vuokrataan konsernin sisältä ja kysynnän vähetessä irtisanotaan ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Möllärinrannan yksikön määräaikaista vuokrasopimusta joudutaan jatkamaan jälkeen. Hepolan päiväkodin siirtäminen ulkopuolelta

19 18 vuokratuista tiloista koulun tiloihin on mahdollista alkaen, edellyttäen, että hankeselvitys on tehty. Siirtyminen koulun tiloihin mahdollistaa hoitopaikkojen lisäämisen. Vähennetään perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa ottamalla Marttalan päiväkoti käyttöön. 4. Selvitetään esiopetusryhmien siirtäminen kouluille. 5. Päivähoitopaikkatakuuta on jatkettu. Päivähoitopaikkatakuu on vapauttanut hoitopaikkoja. Mikäli esiopetusryhmät mahtuvat koulujen tiloihin, tämä mahdollistaa hoitopaikkojen lisäämisen tai ryhmien pienentämisen päiväkodeissa. Kunnallisen palvelun rinnalle kehitetään vaihtoehtoisia palvelumuotoja ja -tapoja. Kivikon päiväkodin peruskorjaus / uudisrakennus on ratkaistava 2015 mennessä. Rekrytoinnin laajuuden määrää hoidettavien lasten määrä. (eläköityminen ja vaihtoehtoiset lapsiperheiden tukimuodot) Hepolan päiväkodin siirron on arvioitu maksavan n Kivikon päiväkodin kustannusarvio ei ole tiedossa. Rekrytoinnin määrä riippuu hoidettavien lasten määrästä. Mikäli vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään, niin kustannus säilyy joiltakin osin myös kunnalla, mutta on pienempi kuin täysin kunnan omana toimintana Museot Kulttuurilautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Kulttuuriosasto / Museot : Kemin taidemuseo, aluetaidemuseo ja historiallinen museo Museotoimi edistää kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta sekä järjestää näyttelytoimintaa. Kohderyhmänä toiminta-alueen väestö, oppilaitokset, matkailijat, taidelaitokset ja taiteen harrastajat ja harjoittajat. Museotoimeen kuuluvat taidemuseo, aluetaidemuseo ja Kemin historiallinen museo ja ne toimivat alueellisena asiantuntija organisaationa. Aluetaidemuseon toiminta-alue ulottuu Simosta Muonioon. Museoiden toimintaa säätelevät seuraavat lait: museolaki, muinaismuistolaki, tekijänoikeuslaki, laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta, rakennussuojelulaki, laki museovirastosta, laki ja asetus Valtion taidemuseosta, laki opetuksen ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laki taidenäyttelyiden valtiontakuusta. Taidemuseon tallenteiden määrä on Taidemuseo on avoinna ympäri vuoden. Historialliseen museoon kuuluvat Suomen kähertäjämuseo, Kemin työläismuseo, Suomen värimuseo ja Kotiseutumuseo Meripuiston alueella sekä Kemin poliisimuseon kokoelmat. Kokoelmissa on yhteensä tallennetta. Kokoelmat jakaantuvat esinekokoelmiin, valokuva ja kotiseutuarkistoon. Historiallisessa museossa on neljä työntekijää, joten vain Historiallista museota voidaan pitää auki ympäri vuoden. Savupirtti on avoinna kesäaikana ja muut sopimusten mukaan. Kävijämäärä on museoissa / vuosi. Perusnäyttelyt 3 / vuosi ja vaihtuvat näyttelyt 5-7 / vuosi.

20 19 Ammatillista henkilökuntaa museoissa on yhteensä kolme (valtionosuus) ja muuta henkilöstöä yhteensä kuusi. Ammatillisen henkilöstön määrä on minimissä ja aluetaidemuseon statuksen säilyminen ja toiminnan kehittäminen edellyttää minimiä suuremman henkilöstömäärän. Aluetaidemuseon valtionosuus on 47% ja muutoin 37%. Tallennus-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta edellyttää ammatillisen henkilöstön lisäämistä. Museotoimen valtionosuus määräytyy henkilötyövuosina. Vuonna 2011 valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia oli 7 ja sitä saadaan euroa. Historiallisen museon perusnäyttelyn sekä museon toimintojen toteuttaminen ja siirtäminen kulttuurikeskuksen tiloihin mahdollistaa kävijämäärän kasvun ja henkilöstön joustavamman käytön kaikkien kulttuurikeskuksessa toimivien kesken. Kokoelmien säilytys-, vastaanotto-, konservointi- ja varastotilojen saaminen asianmukaiselle tasolle. vaikutukset (v ): 1. Aluetaidemuseotoiminnan ja aluenäyttelytoiminnan kehittäminen 2. Taidemuseon toiminnan ja yhteistyön kehittäminen muiden taidemuseoiden kanssa. 3. Historiallisen museon perusnäyttelyn ja toimintojen siirtäminen kulttuurikeskukseen. Tai vaihtoehtoisesti lopetetaan historiallisen museon näyttelytoiminta. 4. Kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen 5. Kokoelmakeskuksen toteuttaminen seutukunnan muiden museoiden kanssa. Kokoelmatyö tehostuu. Yhteistyö mahdollistaa varastotilojen tarkoituksenmukaisemman käytön. Alueellinen taidemuseotoiminta tehostuu ja museolla on mahdollisuus säilyttää aluetaidemuseon status. Historiallisen museon perusnäyttelyn ja toimintojen siirtäminen kulttuurikeskukseen mahdollistaa erittäin arvokkaiden kokoelmien säilymisen. Mahdollisuudet näyttelytoiminnan kehittämiseen paranevat. Tai lopetetaan historiallisen museon näyttelytoiminta. Aluetaidemuseon statuksen säilyttäminen on edellytys korotetun valtionosuuden saamiseksi. Kemin taidemuseo on Kemin ainoa OKM:n alueelliseksi hyväksymä kulttuurilaitos, joka siten saa korotettua valtionosuutta. Investointeihin on mahdollista hakea valtionavustusta. Museotoiminnan saama VOS v on /v. Mikäli aluetaidemuseon status poistuu valtionosuus pienenee n Kulttuurikeskuksen muuttuminen Kemi-Taloksi mahdollistaa henkilöstön työpanoksen tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen koko kulttuurikeskuksen hyväksi Kirjasto Kulttuurilautakunta /Sivistyspalvelukeskus / Kulttuuriosasto / Kirjasto

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Viisas Kemi -toimenpide-ehdotukset 2016-2017

Viisas Kemi -toimenpide-ehdotukset 2016-2017 Viisas Kemi -toimenpide-ehdotukset 2016-2017 Sivistyspalvelukeskus/Koulutusosasto 1. Kuntalaisten palvelutuotantoon liittyvät hakemukset ja asiakirjat muutetaan kattavasti sähköisiksi ja sähköisesti lähetettäviksi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Onko muutos mahdollinen?

Onko muutos mahdollinen? Onko muutos mahdollinen? Kemi 140 vuotta 22 600 asukasta pitkä teollinen perinne, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy kauppa, palvelut ja liikenne kuitenkin 70 % työpaikoista kulttuurikaupunki: mm. teatteri,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys 1. ITE-nykykansantaiteen valtakunnallinen erikoismuseo kansainvälinen rooli public private partnership (MSL)

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖRAKENNE

JÄRVI-POHJANMAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖRAKENNE JÄRVI-POHJANMAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖRAKENNE JÄRVI-POHJANMAA ALAJÄRVI, SOINI JA VIMPELI ETELÄ-POHJANMAA METALLI- JA PUUNJALOSTUS- TEOLLISUUTTA 16.391 AS. YHTEISTOIMINTA- ALUE/EXIT 1.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot