Tiivistelmä 1 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman lähtökohdat 2 Palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia 3 Tuottavuusohjelma
|
|
- Aki Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 !! " # $ ##
2 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman lähtökohdat 4 2 Palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia Väestörakenteen muutos ja palvelutarpeen muuttuminen Työllisyys ja elinkeinopolitiikka Talouden kehitys Henkilöstömuutokset ja osaamisen turvaaminen Lainsäädäntöön perustuvien palvelunormien muutos 6 3 Tuottavuusohjelma Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen julkissektorilla Kemin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen Kemin tuottavuuden parantamisen kärkihankkeet Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Tilaaja- ja hankintaosaamisen sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan 11 kehittäminen Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välinen sopimusohjaus 12 4 Palvelustrategian tilauskohtaiset suunnitelmat Keskusvirasto Sivistyspalvelukeskus Hallinto Perusopetus Lukiokoulutus Työväenopisto Varhaiskasvatus Museot Kirjasto Teatteri Liikuntapalvelut Nuorisotyö ja Lasten Kulttuurikeskus Sarjis Musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hallinto Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut 36
3 4.4 Tekniset palvelut Hallinto Maankäyttö- ja mittaustoimi Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu ja talonrakennusurakat Kaavoitus Viranomaispalvelut 43 5 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman arviointi ja johtopäätökset 45 2 Liite 1. Kemin kaupunkistrategian yhteys muihin toimintaa ohjaaviin strategioihin, ohjeisiin ja mittaristoihin Liite 2. Tuottavuusohjelma 20 suurimman kunnan mukaisesti (tiivistelmä) Liite 3. Palvelustrategiaan ja tuottavuusohjelmaan liittyvän henkilöstökyselyn tulokset (KEHYS-hankkeen työhyvinvointi kyselyn osana) Kuvat ja taulukot: Kuva 1. Julkisen toiminnan tuottavuuden osatekijät Kuva 2. Malli julkisten palvelujen tuottavuudesta Kuva 3. Kemin tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Taulukko 1. Kemin ikärakenteen kehitys eri ikäluokissa Taulukko 2. Työttömien määrä ja työttömyysaste Kemissä vuosina
4 3 TIIVISTELMÄ Kuntakenttä on parhaillaan käymässä läpi suurta rakennemuutosta. Toiminnan tuottavuus ja elinvoimaisuus ovat keskeisiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita. Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu ja tulevaisuudessa kuntatasolla joudutaan entistä tarkemmin miettimään, millaisilla resursseilla palveluja tuotetaan. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti, tehokkaasti ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Työn tuottavuuden ja prosessien tehokkuuden rinnalla tärkeää on myös asiakaspalvelun laatu, johon vaikuttavat henkilöstön osaaminen, sitoutuminen ja työhyvinvointi. Kemin kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa , strategisena päämääränä on laadukkaiden palvelujen kaupunki, joka edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia. Palvelustrategia on jaoteltu kaupunkistrategiassa määriteltyjen menestystekijöiden mukaisesti. Kaupunki on siirtynyt v alusta sisäiseen tilaaja-tuottajamalliin, ns. Maisemamalliin. Maisemamallin myötä on tullut tarpeelliseksi tarkastella palvelutuotantoa, sen prosesseja ja tuottavuutta. Uusi palvelustrategia ja siihen kiinteästi liittyvä tuottavuusohjelma on toteutettu erillisenä projektina ajalla Projektinvetäjänä on toiminut KM Anne Vilmi. Projektin ohjausryhmänä on toiminut kaupungin tilaajatiimi, johon on lisäksi kutsuttu henkilöstöjärjestöjen edustus. Ohjausryhmä: puheenjohtajana Ossi Repo ja jäseninä Liisa Niiranen, Tapani Onkalo, Martti Höynälänmaa, Jukka Vilen, Allan Mikkola, Markku Pietarila, Anneli Lipponen, Katri Heberg (siht.) sekä henkilöstöjärjestöjen edustajana Terttu Kangas (vara Peter Brusila). Projekti on toteutettu kehittämis- ja rahoitusosastolla. Palvelustrategian yhteys Maisemamalliin näkyy palvelustrategian tilauskohtaisissa suunnitelmissa, joissa palvelualueet ovat määritelleet tilaajalähtöisesti toteutettavia toimenpiteitä ja mahdollisia palvelutarpeen muutoksia vuoteen 2020 asti. Valtuuston asettamana tavoitteena on nostaa kaupungin järjestämien palvelujen tuottavuutta 2% vuosittain. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi on valittu viisi kehittämisen kärkihanketta vuosille Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen 2. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja tiedonkulku 3. Tilaaja- ja hankintaosaamisen kehittäminen ja riskienhallinta 4. Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välille laaditaan vuosittainen sopimus, jolla yhdessä asetetaan L-PKS:n toiminnalle tuottavuustavoite ja samalla kuntien maksuosuuksille investoinnit mukaan lukien yläraja. Palvelutuotannon painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaalisten ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Palveluiden tuottamisen yhtenä haasteena on kilpailu osaavasta työvoimasta ja rekrytoinneissa onnistuminen.
5 1 PALVELUSTRATEGIAN JA TUOTTAVUUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 4 Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja kilpailukykyisesti. Palvelustrategian ja tuottavuusohjelman keskeiset päämäärät ovat: Kemissä on hyvät taloudellisesti ja tehokkaasti tuotetut kysyntää vastaavat kunnalliset palvelut, jotka järjestetään palveluhenkisesti parhaiden toimintatapojen pohjalta ja tämä turvaa osaltaan myös työpaikat. Palveluja tuotetaan monimuotoisesti yhteistyössä eri palvelun tuottajien kanssa. Maapolitiikkaa, kaavoitusta sekä elinkeinoelämän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Kaupunkikonsernin johtamiskäytäntöjä kehitetään edelleen. Maisemamallin tilaajan ja tuottajan roolit ja vastuut näkyvät konsernin toimintaprosessien uudistamisessa. Kaupunkikonserni hyödyntää omia tiloja tehokkaasti kaikessa palvelutuotannossa ja asumisessa. Muita toimintaa ohjaavia strategioita Kemin kaupunkistrategiaa täydentävät palvelualue- ja toimialakohtaiset palvelujen tuottamista ohjaavat strategiat. Kaupungin muita toimintaa ohjaavia strategioita ovat mm. elinkeino- ja matkailustrategia, henkilöstöstrategia, markkinointiviestintästrategia ja kansainvälistymisstrategia. (Liite 1.) 2 PALVELUIHIN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN MUUTOKSIA 2.1 Väestörakenteen muutos ja palvelutarpeen muuttuminen Kemin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa Kaupungissa syntyy vuosittain noin 240 lasta ja kuolee runsaat 250 henkilöä. Väestöennusteen mukaan väestö vähenee vuoteen 2020 noin 240 henkilöllä. Vuoden 2020 jälkeen väestön väheneminen hidastuu ja kääntyy positiiviseksi. Palvelutarpeita tulevaisuudessa muuttavat pääasiassa väestön ikärakenne, syrjäytyneisyys, sosiaaliset ongelmat ja niistä johtuvat terveydelliset riskitekijät sekä kaupunkirakenteen muutokset sekä valtion kunnille asettamien palveluvelvoitteiden muuttuminen. Ikärakenne muutos muutos muutos yhteensä 0-6-v v v v v v yli 85-v Taulukko 1. Kemin ikärakenteen kehitys eri ikäluokissa
6 5 Väestön ikääntymisen ei kuitenkaan oleteta lisäävän kunnallisten palvelujen tarvetta samassa suhteessa kuin vanhusväestön määrä kasvaa. Tulevien eläkeikäisten oletetaan olevan parempikuntoisia ja -tuloisia sekä paremmin koulutettuja kuin nykyiset ikäihmiset, mutta myös vaativampia kuluttajia. 2.2 Työllisyys ja elinkeinopolitiikka Työttömyysaste oli vuonna 2010 Kemissä 15,8 %, kun se oli vuonna 1990 vain 8,1. Pitkäaikaistyöttömiä oli 2010 keskimäärin 194 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 122 %. Vuosi Työttömien Työttömyyslkm k.a. aste k.a ,1 Muutos Vuoden aikana % ,2-7, ,4-8, ,3-12, ,0-8, ,9-2, ,0-0, ,8-7, ,0-12, ,4-12, ,1 +28, ,8-2,0 Taulukko 2. Työttömien määrä ja työttömyysaste Kemissä vuosina (lähde: Lapin TE-keskus / Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto) Suurimmat työnantajat eli kaupunki, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy ovat viimeisen 15 vuoden aikana vähentäneet yhteensä noin 1400 työntekijää. Suurimmat vähennykset ovat olleet teollisuudessa (1226 hlöä). Kemi-Tornio-alueelle on suunnitteilla merkittäviä investointeja; ydinvoimala, biodiesellaitos ja kaivoshankkeet logistiikka investointeineen. Kemissä koulutustaso on valtakunnallista tasoa matalampi. Tulevaisuuden haasteena ovat erityistä koulutusta ja osaamista vaativat tehtävät. Erityiskoulutetun työvoiman puute on tyypillistä sellaisille alueille, jotka eivät ole varsinaisia yliopistopaikkakuntia 2.3 Talouden kehitys. Kemin talouden ongelma on ollut verotulojen hidas kasvu sekä samanaikainen korkea investointitaso ja velkaantuminen. Kolmen viimeisen vuoden aikana talous on parantunut. Suunnan säilyttäminen tulevina vuosina edellyttää toimintakatteen kasvun hidastumista takavuosien tasosta ja maltillisia investointeja. Alijäämien kattaminen ja velan lyhentäminen tarkoittaa, että vuosikatteen on oltava suurempi kuin poistot ja sillä on katettava myös nettoinvestoinnit ja lainojen lyhennykset.
7 2.4 Henkilöstömuutokset ja osaamisen turvaaminen 6 Kemin kaupungin palveluksessa on 1170 vakinaista henkilöä ( ) ja henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,9 vuotta. Vuoteen 2020 mennessä vanhuseläkkeelle jää noin 500 henkilöä. Kaikkien tilalle ei tarvitse rekrytoida henkilöstöä. Suurin henkilöstötarve on seuraavan 10 vuoden aikana sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ikäjohtaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja mahdollinen työssä jatkaminen sekä uusien työntekijöiden rekrytointi korostuvat tulevien vuosien aikana ja ne on valittu yhdeksi tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeeksi. 2.5 Lainsäädäntöön perustuvien palvelunormien muutos Perusoikeusuudistuksen toteuttamisessa palvelujen normiohjaus ja subjektiiviset oikeudet lisääntyvät. Paikallinen liikkumavara kapenee omassa palvelutuotannossa. Kehitys tarjoaa mahdollisuuden yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. Hallinnon määrämuotoisuus lisääntyy ja tarkoituksenmukaisuusharkinta vähenee, kun asiakkaiden oikeuksia lisätään. Valtionhallinnon valmisteilla olevia kehittämistoimia ja lainsäädäntöuudistuksia: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatko valtion ja kunnan tietojärjestelmäarkkitehtuurien yhteensovittaminen kuntien omistajaohjauksen vahvistaminen valtionosuusjärjestelmä ja harkinnanvarainen rahoitusavustus -uudistus kotikuntalaki terveydenhuoltolaki sosiaalihuoltolain uudistaminen ja erityislakien tarkistaminen laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valmisteilla (määräaikainen kokeilulaki ) opetushenkilöstön täydennyskoulutusvelvoite 3 TUOTTAVUUSOHJELMA 3.1 Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen julkissektorilla Tuottavuutta pidetään taloudellisen kasvun, yhteiskunnan elintason nousun ja kilpailukyvyn perustana. Taloudellista kasvua voidaan aikaansaada joko tuotantoa kasvattamalla pääomia lisäämällä tai kehittämällä tuottavuutta. Investointien määrää painottava ekstensiivisen kasvun tie on lopuillaan. Kasvu perustuu tulevaisuudessa intensiiviselle kasvulle eli tuottavuuden parantamiselle.
8 7 Tarpeet Yhteiskunta Vaikutukset Tulokset Julkinen toiminta Tavoitteet Panokset Kustannukset Tuotannon tekijät Tuotanto Prosessi Tuotokset Suoritteet Mittaus Tuloksellisuus Tuottavuus Taloudellisuus Vaikuttavuus Kuva 1. Julkisen toiminnan tuottavuuden osatekijät (Kuntaliitto 2005) Tuottavuuden parantamisella on suora yhteys työelämän laadun kehittämiseen. Henkilöstölähtöinen tuottavuuden parantaminen on aina monen asian yhteisvaikutuksen optimointikysymys ja vaatii johdon erityishuomiota ja kokonaisnäkemystä. Keskeisiä henkilöstötuottavuuden mittareita ovat sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja työelämän laatu. Työelämän laadun parantaminen vähentää yleensä sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta, joista aiheutuu myös kustannuksia ja kapasiteetin menetystä. Resurssipanokset Prosessit Palvelutuotokset Vaikutukset kansalaisten elämänlaatuun Kuva 2. Malli julkisten palveluiden tuottavuudesta (Stainer & Stainer 1998) Kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden arviointia koskevassa suosituksessa (v. 2000) palvelutoiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan tuottavuuden, vaikuttavuuden, laadun, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista. Kestävässä tuottavuustyössä; painotetaan johtamisjärjestelmän ja johtamisen roolia nykyisten toimintamallien ja -tapojen kyseenalaistamisessa ja uudistamisessa korostetaan organisaatiokulttuurin merkitystä täydennetään tuloksellisuuden ja tulosohjauksen kohteita korostetaan asiakas- ja käyttäjänäkökulmaa hyödynnetään sosiaalisen median (ml. sähköiset verkot) mahdollisuuksia tuottavuuden lähteenä arvioidaan toiminnan ja päätöksenteon ekologisuutta
9 3.2 Kemin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen 8 Tuottavuuden parantaminen on kaupungin strateginen valinta. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta vähintään kaksi prosenttia vuodessa. Rakenteelliset uudistukset eivät yksin riitä takaamaan parempaa tuottavuutta. Uudistaminen tarkoittaa organisaatiotasolla tehtäviä priorisointeja ja luopumista joistakin nykyisistä toiminnoista tai toimintatavoista. Johtamisen tulee olla ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. 1. Tuottavuus voimassaolevan Kemi-strategian menestystekijöiden mukaisesti: 1. Kuntarakenneselvityksen tuloksena syntyy uusi toimiva ja laadukas hallinta- ja palvelurakenne Kemin työssäkäyntialueelle 2. Kunnallistalouden tasapainottamiseksi tilaaja-tuottajamallia vahvistetaan koko kuntakonsernin talouden ohjauksessa (maisemamalli) 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita ja taloudellisuutta kehitetään 4. Rakentava ja osapuolia hyödyttävä yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa 5. Uuden kuntayksikön maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä otetaan huomioon alueen merellisyys ja kehittyvä kaupunkikeskus 2. Tuottavuus henkilöstöstrategian mukaan: Kemin kaupungin henkilöstöstrategiassa todetaan, että kaupunkilaisia palvelee motivoitunut, osaava, yhteistyökykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Kemi on arvostettu työnantaja. Henkilöstöstrategiassa painotetaan avointa, oikeudenmukaista, tasavertaista ja vuorovaikutteista johtamista sekä oman työn ja työyhteisön kehittämistä. Tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitoutuminen sekä henkilöstön osallisuuden lisääminen. 3. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden huomiointi toiminnassa: Tuottavuus ja tuloksellisuus palvelutuotannossa tarkoittaa: kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun lainmukaisissa määräajoissa ja / tai kohtuullisen ajan kuluessa. asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. asiakaspalautejärjestelmää pyritään kehittämään yhdenmukaiseksi, koko kaupunkia koskevaksi valtuuston asettamat talouden tavoitteet toteutuvat. tilauksessa ja sen suoritteissa pystytään vastaamaan valtuuston (=tilaajan) asettamiin tavoitteisiin.
10 9 3.3 Kemin tuottavuuden parantamisen kärkihankkeet Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Tilaaja- ja tuottajamallin (Maisemamallin) kehittäminen Tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Lpshp:n ja jäsenkuntien sopimusohjaus ja tuottavuustavoite Sähköisten palvelujen kehittäminen ja tiedonkulku Tilaaja- ja hankintaosaamisen kehittäminen ja riskienhallinta Kuva 3. Kemin tuottavuuden kehittämisen kärkihankkeet Kärkihankkeet tarkentuvat vuosittain ja valtuustokausittain osana normaalia toiminnan ja talouden ohjausta ja suunnittelua. Kärkihankkeiden toimeenpano on palvelualueilla tuottajien eli lautakuntien ja eri toimialojen viran- ja toimenhaltijoiden vastuulla Työhyvinvointi, rekrytointi ja ikäjohtaminen Työhyvinvointi Syksyllä 2010 käynnistyneellä henkilöstön työhyvinvointi, KEHYS -hankkeella kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden oman terveydentilan ja fyysisen kunnon selvittämiseen, terveystietoisuuden lisäämiseen, henkilökohtaisen terveyspalautteen saamiseen, kunto-ohjaukseen, liikunnan lisäämiseen ja terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen. Työhyvinvointihanke toteutetaan yhteistyössä Oulun diakonissalaitoksen (ODL) Liikuntaklinikan ja Condia Oy kanssa. Hanke jatkuu vuoteen 2013 asti. KEHYS- hankkeeseen liittyy Kemin kaupungin, Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) ja Condia Oy:n yhteistyössä toteuttama AATU -hanke. Hankkeessa rakennetaan aktiivisen tuen toimintamalli johtamisen välineeksi. KEHYS- hankkeeseen liittyen henkilöstölle on tehty työhyvinvointikysely. Tuloksia hyödynnetään henkilöstöstrategiassa. Kyselyllä arvioitiin myös henkilöstön tietämystä ja osallistumista kaupungin strategiatyöhön sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Vastaukset liitteessä 3. Kemi-Step kyselyllä on haastattelujen avulla etsitty eri työyhteisöjen kehityskohteita tuloksellisuuden parantamiseksi.
11 10 Rekrytointi: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on lähes 50 vuotta. Henkilöstön luonnolliseen poistumaan ja osaamisen häviämiseen on varauduttu ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Keväällä 2010 on tehty palvelualuekohtainen rekrytointisuunnitelma ja ennuste eläkkeelle jäävistä vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki panostaa lähivuosina henkilöstön ennakoivaan rekrytointiin, työhyvinvointiin, tuloksellisuuden edistämiseen, kilpailukykyisyyteen ja houkuttelevuuteen työnantajana. Ikäjohtaminen: Tutkimukset osoittavat, että työsuorituksissa ei ole iästä johtuvia eroja. Ikääntyvillä on muita enemmän ns. hiljaista tietoa ja taitoa. Ikäjohtamiseen panostamista puoltaa se, että ikääntyvien ja ikääntyneiden työkyvyn ylläpito vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Työkyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen liittyviä toimia ovat esimerkiksi parannukset työympäristössä, työskentelyn organisoinnissa, yksilön työkyvyssä, johtamistavoissa ja liikuntatottumuksissa. Ikäjohtaminen ei painotu vain ikääntyvien huomiointiin vaan se on erilaisuuden johtamista. Ikäjohtamisen haasteet on huomioitu mm. työhyvinvointihankkeissa ja ikäjohtaminen on yksi tuottavuuden kärkihankkeista Sähköisten palvelujen kehittäminen Uusi teknologia mahdollistaa tuottavuuden parantamisen. Tuottavuushyödyt toteutuvat, kun tietotyö digitalisoidaan ja siirretään verkkoon. Kemissä on kehitetty sähköistä asiointia järjestelmällisesti. Kaupungin www-sivuilla on "sähköiset asiointi" -sivulle koottu kaikki Kemin kotisivuilla olevat sähköiset lomakkeet. Kuntalaisille on sivuilla linkkeinä mm. kuntalaisaloite, sähköisen asioinnin lomake ja järjestöjen avustusanomuslomake. Sähköisten palvelujen kehittäminen on tärkeä osa palvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkosivuilla on aloitettu sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta ns. Uula -hankkeen kautta. Palvelua kehitetään yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien kanssa. Koulutuspalveluissa virtuaali- ja verkko-opetus ovat olleet jo useiden vuosien ajan kehittämisen kohteina. Sähköisissä verkoissa tapahtuva opetus mahdollistaa mm. etäopetuksen kehittämisen ja laajentamisen. Kaavoituksessa on kehittämistyön alla kaavaprosessin saattaminen tietoverkkopohjaiseen muotoon. Kaupunkiorganisaation sisäistä tiedottamista on kehitetty ja tehostettu systemaattisesti mm. intranetin välityksellä.
12 Tilaaja- ja hankintaosaamisen sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen Taloudellisten ja laadukkaiden hankintojen onnistuminen edellyttää viranhaltijoiden markkinatuntemuksen, tuotteistamis,- hankinta,- ja sopimusosaamisen kehittämistä sekä sopimusten seurannan ja hankintaprosessien parantamista. Uusi hankintalaki (349/2007) tuli voimaan Lakia muutettiin merkittävästi lukien kansallisten kynnysarvojen ja muutoksenhaun osalta. Kansallisen kynnysarvon suuruus tavara- ja palveluhankinnoissa on euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. EU- kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, mutta niissäkin noudatetaan hankintalain periaatteita. Kaupunginhallitus on antanut yleiset ja pienhankintaohjeet. Pienhankintaohjeita sovelletaan alle euron tavara- ja palveluhankinnoissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kuntalakiin. Kaupunginhallitus hyväksyi Kemin kaupungin riskienhallintapolitiikan, joka sisältää periaatteet kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisestä, organisoinnista, toimeenpanosta, seurannasta ja raportoinnista. Riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvä työ on aloitettu tammikuussa Lautakunnat ja konserniyhtiöt laativat toimenpideohjelmat toukokuun 2011 loppuun mennessä Tilaaja-tuottajamallin; Maisemamallin kehittäminen Tilaaja-tuottajamallien sovellukset ovat yleistyneet paitsi suurten ja keskisuurten kaupunkien johtamis- ja ohjausjärjestelmänä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien yhteistoiminta-alueiden ja pienempien kuntien ohjausjärjestelminä. Maisemamallissa tilaaja on kaupunginvaltuusto. Tilauksen valmistelee kaupunginhallitus, apunaan viranhaltijoiden muodostama tilaajatiimi. Tavoitteena on, että tilaajaosaamista keskitetään. Tuottajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja keskittyvät järjestämään oman alansa palvelut tilauksen asettamissa rajoissa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tilaaja-tuottajamallin, Maisemamallin, käyttöönoton myötä Kemi on osallistunut FCG Oy:n ja Kuntaliiton Toimi verkostohankkeeseen, jossa toiminnan organisointia ja ohjausta kehitetään hyödyntäen tilaaja-tuottaja -ajattelua. Maisemamallin kulmakivet ovat: toiminnan läpinäkyvyys ja jatkuva reagointi kysyntään tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen laadun ja kustannusten yhteys prosessien virtaviivaistaminen
13 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välinen sopimusohjaus Kemin kaupunginvaltuusto on päättänyt ( ), että tuottavuusohjelman yhdeksi kehittämisen kärkihankkeeksi lisätään Länsi- Pohjan sairaanhoitopiiriä ja sen jäsenkuntia koskeva sopimusohjaus ja tuottavuustavoite. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välille laaditaan vuosittainen sopimus, jolla yhdessä asetetaan LPKS:n toiminnalle tuottavuustavoite ja samalla kuntien maksuosuuksille investoinnit mukaan lukien ylärajat. 4 PALVELUSTRATEGIAN TILAUSKOHTAISET SUUNNITELMAT Tilauskohtaiset suunnitelmissa on kuvattu palvelun tarjoaja, tuottaja, palvelun tavoite, kohderyhmät sekä vastuutaso ja toteuttajat. Lisäksi kuvataan tuotettavan palvelun lähtökohdat ja kehitysnäkymät, toimenpiteet palvelutuotannon tehostamiseksi ja / tai palvelutarpeen muuttuminen tulevaisuudessa sekä niiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset seuraavien kymmenen vuoden aikana. 4.1 Keskusvirasto Kaupunginhallitus / Tilaajatiimi / Keskusvirasto Kaupunginkanslia toimii johdon esikuntana ja huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien päätösten valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävistä sekä viestinnästä ja kaupungin markkinoinnista. Kaupunki- ja taloussuunnittelu huolehtii kaupunkikonsernin strategisesta suunnittelusta ja innovoinnista, toiminta- ja taloussuunnittelusta, kaupungin raha- ja laskentatoimesta sekä sisäisestä valvonnasta. Henkilöstöpalvelut huolehtii ja vastaa henkilöstösuunnittelusta, palkanlaskennasta, paikallisesta neuvottelu- ja muusta yhteistoiminnasta, henkilöstön kehittämisestä ja keskitetystä koulutuksesta sekä työhyvinvoinnin edistämisestä ja työsuojelusta. Elinkeinopalvelut kehittää yritystoiminnan edellytyksiä Kemin elinkeinostrategian mukaisesti. Laki- ja sopimusosasto tehtäviin kuuluvat kaupungin edun valvonta, lainopilliset neuvontapalvelut, päätösten laillisuusvalvonta, sopimusjuridiset palvelut, riskienhallinta-, valmius- ja turvallisuussuunnittelu sekä hankinta- ja kilpailuttamispalvelut. Tietohallintokeskus tuottaa kaupunkikonsernin tarvitsemat ICT-palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti sekä edistää toiminnallaan tuottavuuden kehitystä sähköisiä johtamis- ja asiointijärjestelmiä kehittämällä. Kuntien palvelurakenteen muutos ja yleinen vaatimus kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottamisesta taloudellisesti ja tuottavasti edellyttää myös keskusviraston palvelujen järjestämistavan kriittistä tarkastelua. Keskusvirasto
14 13 tarjoaa koko kaupungin organisaatiota palvelevia tukipalveluja joissa tekninen kehitys muuttaa palvelujen tarvetta ja luonnetta. Valtakunnalliset ja alueelliset palvelukeskushankkeet muuttavat toiminnan viitekehystä ja asettavat haasteen kunnan oman toiminnan kehittämiselle. Kaupungin kehittämisen kannalta merkittäviä keskusviraston palveluja ovat kaupungin strateginen johtaminen ja elinkeinopalvelut. Näiden palvelujen merkitys kasvaa kuntien kilpailussa asukkaista ja yrityksistä. Lisäksi keskusviraston palveluihin kuuluvat demokratiapalvelut. Tilaaja-tuottaja-mallia kehitetään edelleen. Henkilöstömäärä on 57 henkeä, joista 34 henkeä jää eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. Rekrytoinnit tehdään rekrytointisuunnitelman mukaisesti. vaikutukset (v ): Tilaajien ja tuottajien roolien eriyttäminen Sähköisen asioinnin edistäminen (esim. laskutus ja alle 5000 :n hankinnat) Toimistopalvelujen resurssikartoitus ja joustava käyttö Koulutustarpeiden kartoittaminen ja koulutussuunnitelmien laatiminen Intranetin kehittäminen Hankintaosaamisen ja riskienhallinnan kehittäminen Työprosessien kuvaaminen ja kehittäminen Työhyvinvointihankkeiden koordinointi ja jalkauttaminen koko organisaatioon Panostaminen palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon raportointiohjelmiin Sisäisen tarkastajan toimen vakinainen täyttäminen v Tilaajaosaamisen keskittäminen. Suunnitelman teko sähköisten kokouskäytäntöjen edistämiseksi. Asiakaspalvelupisteen perustaminen kaupungintalon ala-aulaan. Koulutussuunnitelman laatiminen ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseksi. Intranetin päivittäisen käytön edistäminen. Hyvinvointihankkeiden myötä uusien toimintatapojen omaksuminen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Työn ja raportoinnin tehostuminen. Tuottavuuden parantaminen 2 %:lla. Työhyvinvointihankkeiden kustannukset v. 2011, v. 2012, v Sairauspoissaolojen väheneminen pienentää kustannuksia Uusiin ohjelmiin satsaaminen nostaa alussa kustannuksia.
15 Sivistyspalvelukeskus Hallinto Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Hallintopalvelut Tuottaa hallintopalvelut koulutuslautakunnalle ja keskushallinnolle sekä keskitetyt tukipalvelut koulu- ja oppilaitostasolle. Hallintopalvelut on osa sivistyspalvelukeskuksen hallintoa, jonka toisen osan muodostaa kulttuuriosaston toimistopalvelutiimi. Sivistyspalvelukeskuksen muodostaminen hallintopalveluineen on perusteltua sen jälkeen, jos tuottaminen on yhdellä lautakunnalla. Hallintopalveluissa työskentelee sivistystoimenjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, perhepäivähoidon ohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kiertävä erityislastentarhanopettaja, taloussihteeri, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Oppilashuollon osuus kouluilla kasvaa ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Tuottajan hallintoresurssia lisätään. Hallintopalvelujen toimistohenkilökunta eläköityy viiden vuoden kuluessa. Hiljaisen tiedon siirtyminen pyritään turvaamaan osa-aikaeläkeratkaisuilla ja uusien rekrytoinnilla. vaikutukset (v ): 1. Lisätään oppilashuollon henkilöstöä (toinen psykologi) Tilaajan ja tuottajan roolin eriyttäminen ja tuottajan hallintoresurssi lisääntyy. Toimistotyön resurssi pysyy nykyisellään. Oppilashuollon kysyntään voidaan vastata. Lautakuntarakenteen muuttamisella on mahdollista saada pientä taloudellista säästöä Perusopetus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Peruskoulut: Karihaaran koulu, Kivikon koulu, Sauvosaaren koulu, Syväkankaan koulu ja Hepolan koulu Perusopetuksen tuottaminen oppivelvollisille Peruskoulun oppilasmäärä pysyy likimain nykyisellä tasolla oppilaita oli Nykyiseen oppilasmäärään ja väestötilastoon perustuva ennuste oppilasmäärästä ilman muuttoliikkeen vaikutusta on seuraava: 2011->1871; 2012->1883; 2013->1906; 2014->1920; 2015-> 1932; 2016->1957; 2017->1984 ja 1918->2018.
16 15 Hepolan koulun 7-9 luokkien opetuksen järjestäminen on haasteellista pienillä oppilasmäärillä. Linjaliikenne tehdasalueen läpi loppuu kesällä Tämä aiheuttaa ongelmia Ajoksen alueen oppilaiden koulupaikan määräämisessä. Selvitetään Koivuharjun koulun ja Ruutin päiväkodin saaminen samalla tontilla olevaan kiinteistöön tekemällä tarveselvitys. Esiopetus siirretään koulujen tiloihin sitä mukaa kuin tilaa vapautuu. vaikutukset (v ): Perusopetuksen palvelutuotantoa voi tehostaa merkittävästi vain huolehtimalla ryhmäkoon pysymisestä kohtuullisella tasolla ja ryhmäkokojenvaihtelun minimoimisella. Tämä vaatii oppilaiden ohjausta totutusta koulusta toiseen. Mikäli oppilasmäärät kasvavat ennakoidusta kuljetetaan oppilaita Hepolan kouluun. Koivuharjun koulun tontti tai Ruutin päiväkodin tontti muuhun tehokkaampaan käyttöön. Mikäli Ajoksen oppilaat tulevat keskustaan pitää oppilasvirtoja ohjata Syväkankaan ja Takajärven alueelta linja-autoreitin varrelta Hepolaan. Esiopetuksen siirtäminen koulujen tiloihin mahdollistaa alkuopetuksen ja esiopetuksen rajan häivyttämisen. Toimipisteiden itsenäistämisellä ei ole kustannuksia lisäävää vaikutusta kunhan huolehditaan oppilaiden ohjaus eri kouluihin siten, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisen kokoisina eikä hajonta ole kovin suuri. Tuotantojohdon eriyttäminen tilaajaorganisaatiosta Lukiokoulutus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Kemin lyseon lukio Lukiokoulutuksen tuottaminen nuorille sekä aikuisten lukiokoulutus. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus myyntitoimintana. Perusopetuksen tarjoaminen maahanmuuttajien opetussuunnitelman mukaan aikuisille. Peruskoulusta pääsevä ikäluokka Kemissä on noin 200 oppilasta/vuosi. Lukion oppilasmäärä tullee olemaan noin ja lisäksi kursseja suorittavat Ammattiopisto Lappian opiskelijat. Myyntitoiminta (maahanmuuttajat) sopisi luonteeltaan paremmin vapaan sivistystyön (Työväenopisto) hoidettavaksi. Valtakunnallinen lukiotyöryhmä saanee ehdotuksensa valmiiksi alkuvuodesta Ylioppilaskirjoitusten suorittaminen pitäisi sen mukaan olla mahdollista suorittaa verkossa jo vuonna Tähän tulee lukion valmistautua ensimmäiseksi varustamalla oppilaitos asianmukaisilla laitteilla ja toiseksi suunnata opettajien täydennyskoulutus verkko-opetukseen. Aikuisten lukiokoulutuksen opetusmäärä on vähentynyt ja tarve vähenee edelleen koko maassa ja Lapissa. Tämä opetus tulisi siirtää kokonaan verkossa tapahtuvaksi etäopetukseksi, joka annettaisiin Kemistä.
17 16 vaikutukset (v ): 1. Opetusmenetelmiä ja oppilashuoltoa tehostetaan, jotta 4 vuoden opiskelijamäärä saadaan vähentymään ja mahdollisimman moni hyvin tuloksin siirtymään korkeakouluun kolmen opiskeluvuoden jälkeen. 2. Seurataan ja ollaan aktiivisia verkossa tapahtuvan etäopetuksen järjestämisen organisoinnissa. 3. Varaudutaan laitteistohankintoihin lukiotyöryhmän raportin edellyttämällä tavalla ja tehdään henkilöstön koulutussuunnitelma. Opettajatyöpäivien koulutus kohdennetaan uuden tekniikan hyväksikäyttöön. Varustaminen vaatii myös omarahoitusosuutta valtionavustusten lisäksi Työväenopisto Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Työväenopisto Vapaan sivistystyön palvelujen tuottaminen eri ikäisille Työväenopistossa tuotetaan vapaan sivistystyön tunteja noin 9500 tuntia vuodessa. Opiskelijamäärä on Toiminta tapahtuu pääosin kulttuurikeskuksessa ja on valtionosuuteen oikeuttavaa. Koulujen liikunta- ja muita tiloja käytetään työväenopiston iltatoimintaan. Työväenopiston käyttämiä luokkatiloja kulttuurikeskuksessa ei peruskorjattu musiikkiopiston peruskorjauksen yhteydessä. Rehtorin tehtävät on yhdistetty samassa talossa toimivan Musiikkiopiston rehtorin tehtäviin. Vapaa sivistystyö pitäisi tulevaisuudessa tapahtua seudullisen ylläpitäjän toimesta. Vakinaisen henkilökunnan määrä on pidetty pienenä. Toimistotyö on osana kulttuuripalvelujen (Kemi Talo) toimistotiimissä. Toiminta hoidetaan pääosin tuntiopettajavoimin. Ylläpitäjäkysymys pitää ratkaista ennen nykyisen rehtorin eläköitymistä. Työjakoa Kemin kansalaisopiston kanssa selkiytetään. vaikutukset (v ): 1. Seudullinen ylläpitoratkaisu. 2. Ryhmiä pyritään samaan enemmän itseohjautuviksi, niissä ryhmissä missä se on mahdollista, opiston tarjotessa tilat ja ryhmän alkuun lähdön 3. Opetustyötä toteutetaan pääosin tuntiopettajavoimin. 4. Työväenopisto on osa Kemi Taloa ja erityisesti osa sen toimistotiimiä Kysynnän kasvaessa toimitiloja voidaan osoittaa eri kouluilta. Hoidettaessa opetus tuntiopettajavoimin, kysyntä ohjaa tarjontaa. Itseohjautuvan ryhmän tunnit eivät ole oikeutettuja valtionosuuteen siltä osin kuin niissä ei ole palkattua ohjaajaa.
18 17 Opiston nettomenot olivat vuonna Valtionosuutta saatiin kunnan rahoitusosaan Kaupungin nettomeno oli Kunta saa tällä panostuksella melkein tuntia opetusta n opiskelijalle. Pienestä nettokustannuksesta ei ole mahdollista saavuttaa suurta taloudellista hyötyä, hoidettiinpa toiminta itse tai seutukunnallisesti Varhaiskasvatus Koulutuslautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Varhaiskasvatuksen yksiköt Varhaiskasvatus- ja esiopetus palvelujen tuottaminen 0-6 -vuotiaille ja heidän perheilleen Kemissä kunnallista päivähoitoa käytetään runsaasti verrattuna samankokoisiin kaupunkimaisiin kuntiin. Erityisesti nuoret vanhemmat haluavat lapsensa päivähoitoon jo alle 1 vuoden ikäisenä. Kemissä päivähoidon kysyntä on kasvanut viime vuosina ja se näyttää jatkuvan niin Kemissä kuin muuallakin. Alle 3 -vuotiaiden osuus hoidettavista on huomattavan suuri, liki 30%. Tämä nostaa päivähoidon kustannuksia, mutta kuitenkin päivähoito on pystytty tuottamaan kohtuullisin yksikkökustannuksin verrattuna muihin pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja maisemamallin verrokkikuntiin. Päivähoitopalvelun edullisuus perheille Kemissä on lisännyt kysyntää ja palvelun käyttöä. Päivähoitopaikkatakuu on vähentänyt hieman kysyntää (12 paikkaa / syksy 2010). Palvelu tuotetaan omana toimintana ja osittaisena ostopalveluna Toivola-Luotolalta. Perhepäivähoitajien määrä vähenee, koska uusia hoitajia on vaikea saada poistuman tilalle. Tämän seurauksena perhepäivähoito loppunee kokonaan vaihtoehtoisena hoitomuotona ja päiväkotitoiminta laajenee. Tästä seuraa uusien ryhmien perustaminen ja lisätilan tarve. Tilastojen mukaan Kemissä 0-6 v. määrä on ja tulee olemaan n Kotona lapsiaan hoitaville tarvittaisiin perhekeskus/ avoin päiväkoti. Tämä voitaisiin hoitaa muiden kuin kunnan toimesta ja toiminta voisi olla ylikunnallista. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen sekä lasten hoito, kasvatus ja opetus on vaikeutunut suurien lapsiryhmien vuoksi. Päiväkotien toimintatilat ovat monelta osin epätyydyttävässä kunnossa. Erityisesti Kivikon päiväkoti, joka tulisi saada Kivikon koulun yhteyteen. vaikutukset (v ): 1. Palvelutuotannon yksi tehostamiskeino on saada vanhemmat hoitamaan varsinkin pienet lapset muualla kuin kunnallisessa päivähoidossa. 2. Selvitetään mallia tukea lapsiperheitä, kun lapsia ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa, mm. yksityisen hoidon tuki, perhekeskus, ylikunnallinen päivähoitopalvelu jne. 3. Kysynnän kasvaessa tarvittavat lisätilat vuokrataan konsernin sisältä ja kysynnän vähetessä irtisanotaan ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Möllärinrannan yksikön määräaikaista vuokrasopimusta joudutaan jatkamaan jälkeen. Hepolan päiväkodin siirtäminen ulkopuolelta
19 18 vuokratuista tiloista koulun tiloihin on mahdollista alkaen, edellyttäen, että hankeselvitys on tehty. Siirtyminen koulun tiloihin mahdollistaa hoitopaikkojen lisäämisen. Vähennetään perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa ottamalla Marttalan päiväkoti käyttöön. 4. Selvitetään esiopetusryhmien siirtäminen kouluille. 5. Päivähoitopaikkatakuuta on jatkettu. Päivähoitopaikkatakuu on vapauttanut hoitopaikkoja. Mikäli esiopetusryhmät mahtuvat koulujen tiloihin, tämä mahdollistaa hoitopaikkojen lisäämisen tai ryhmien pienentämisen päiväkodeissa. Kunnallisen palvelun rinnalle kehitetään vaihtoehtoisia palvelumuotoja ja -tapoja. Kivikon päiväkodin peruskorjaus / uudisrakennus on ratkaistava 2015 mennessä. Rekrytoinnin laajuuden määrää hoidettavien lasten määrä. (eläköityminen ja vaihtoehtoiset lapsiperheiden tukimuodot) Hepolan päiväkodin siirron on arvioitu maksavan n Kivikon päiväkodin kustannusarvio ei ole tiedossa. Rekrytoinnin määrä riippuu hoidettavien lasten määrästä. Mikäli vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään, niin kustannus säilyy joiltakin osin myös kunnalla, mutta on pienempi kuin täysin kunnan omana toimintana Museot Kulttuurilautakunta / Sivistyspalvelukeskus / Kulttuuriosasto / Museot : Kemin taidemuseo, aluetaidemuseo ja historiallinen museo Museotoimi edistää kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta sekä järjestää näyttelytoimintaa. Kohderyhmänä toiminta-alueen väestö, oppilaitokset, matkailijat, taidelaitokset ja taiteen harrastajat ja harjoittajat. Museotoimeen kuuluvat taidemuseo, aluetaidemuseo ja Kemin historiallinen museo ja ne toimivat alueellisena asiantuntija organisaationa. Aluetaidemuseon toiminta-alue ulottuu Simosta Muonioon. Museoiden toimintaa säätelevät seuraavat lait: museolaki, muinaismuistolaki, tekijänoikeuslaki, laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta, rakennussuojelulaki, laki museovirastosta, laki ja asetus Valtion taidemuseosta, laki opetuksen ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laki taidenäyttelyiden valtiontakuusta. Taidemuseon tallenteiden määrä on Taidemuseo on avoinna ympäri vuoden. Historialliseen museoon kuuluvat Suomen kähertäjämuseo, Kemin työläismuseo, Suomen värimuseo ja Kotiseutumuseo Meripuiston alueella sekä Kemin poliisimuseon kokoelmat. Kokoelmissa on yhteensä tallennetta. Kokoelmat jakaantuvat esinekokoelmiin, valokuva ja kotiseutuarkistoon. Historiallisessa museossa on neljä työntekijää, joten vain Historiallista museota voidaan pitää auki ympäri vuoden. Savupirtti on avoinna kesäaikana ja muut sopimusten mukaan. Kävijämäärä on museoissa / vuosi. Perusnäyttelyt 3 / vuosi ja vaihtuvat näyttelyt 5-7 / vuosi.
20 19 Ammatillista henkilökuntaa museoissa on yhteensä kolme (valtionosuus) ja muuta henkilöstöä yhteensä kuusi. Ammatillisen henkilöstön määrä on minimissä ja aluetaidemuseon statuksen säilyminen ja toiminnan kehittäminen edellyttää minimiä suuremman henkilöstömäärän. Aluetaidemuseon valtionosuus on 47% ja muutoin 37%. Tallennus-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta edellyttää ammatillisen henkilöstön lisäämistä. Museotoimen valtionosuus määräytyy henkilötyövuosina. Vuonna 2011 valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia oli 7 ja sitä saadaan euroa. Historiallisen museon perusnäyttelyn sekä museon toimintojen toteuttaminen ja siirtäminen kulttuurikeskuksen tiloihin mahdollistaa kävijämäärän kasvun ja henkilöstön joustavamman käytön kaikkien kulttuurikeskuksessa toimivien kesken. Kokoelmien säilytys-, vastaanotto-, konservointi- ja varastotilojen saaminen asianmukaiselle tasolle. vaikutukset (v ): 1. Aluetaidemuseotoiminnan ja aluenäyttelytoiminnan kehittäminen 2. Taidemuseon toiminnan ja yhteistyön kehittäminen muiden taidemuseoiden kanssa. 3. Historiallisen museon perusnäyttelyn ja toimintojen siirtäminen kulttuurikeskukseen. Tai vaihtoehtoisesti lopetetaan historiallisen museon näyttelytoiminta. 4. Kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen 5. Kokoelmakeskuksen toteuttaminen seutukunnan muiden museoiden kanssa. Kokoelmatyö tehostuu. Yhteistyö mahdollistaa varastotilojen tarkoituksenmukaisemman käytön. Alueellinen taidemuseotoiminta tehostuu ja museolla on mahdollisuus säilyttää aluetaidemuseon status. Historiallisen museon perusnäyttelyn ja toimintojen siirtäminen kulttuurikeskukseen mahdollistaa erittäin arvokkaiden kokoelmien säilymisen. Mahdollisuudet näyttelytoiminnan kehittämiseen paranevat. Tai lopetetaan historiallisen museon näyttelytoiminta. Aluetaidemuseon statuksen säilyttäminen on edellytys korotetun valtionosuuden saamiseksi. Kemin taidemuseo on Kemin ainoa OKM:n alueelliseksi hyväksymä kulttuurilaitos, joka siten saa korotettua valtionosuutta. Investointeihin on mahdollista hakea valtionavustusta. Museotoiminnan saama VOS v on /v. Mikäli aluetaidemuseon status poistuu valtionosuus pienenee n Kulttuurikeskuksen muuttuminen Kemi-Taloksi mahdollistaa henkilöstön työpanoksen tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen koko kulttuurikeskuksen hyväksi Kirjasto Kulttuurilautakunta /Sivistyspalvelukeskus / Kulttuuriosasto / Kirjasto
KULTTUURILAUTAKUNTA 74
KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /
LisätiedotSivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia
Lisätiedot9. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN
55 9. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN KOKO KAUPUNKI Keskusvirasto yhteensä Toimintatulot 3539 4373 3957-9,5% 11,8 % Toimintamenot 13385 17888 17623-1,5% 31,7 % Toimintakate -9846-13515 -13666 1,1 % 38,8
LisätiedotKOKO KAUPUNKI 12. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN TA 2015 TA 2015 TA 2015 TA Keskusvirasto yhteensä 1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos TA
51 12. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN KOKO KAUPUNKI Keskusvirasto yhteensä 1000 TP 2013 TA 2014 Muutos TA 2014 - Toimintatulot 3226 3659 4553 24,4 % 41,1 % Toimintamenot 13271 14777 17452 18,1 % 31,5 %
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotKULTTUURILAUTAKUNTA 73
KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotViisas Kemi -toimenpide-ehdotukset 2016-2017
Viisas Kemi -toimenpide-ehdotukset 2016-2017 Sivistyspalvelukeskus/Koulutusosasto 1. Kuntalaisten palvelutuotantoon liittyvät hakemukset ja asiakirjat muutetaan kattavasti sähköisiksi ja sähköisesti lähetettäviksi
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotKOULUTUSLAUTAKUNTA 67
KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/Koulutus Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2012 2013 2014
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017
Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotSivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä
Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotPalvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%)
KOULUTUSLAUTAKUNTA 70 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/ Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2013 2014 2015 2016 2016
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA
SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotPALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA
PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA PALVELUSOPIMUS 2018 1. Sopimusosapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin Alueelliset palvelut/ ja Sivistyspalvelut. 2. Sopimuksen tarkoitus
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotVARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä
LisätiedotPalvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen
KULTTUURILAUTAKUNTA JA 77 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/osasto Palvelu: palvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen talot ja -keskukset talot/-keskukset, käynnit kpl 278291 308889 220000 220000 100 71
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016
Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotKoulutuslautakunta Talousarvio 2017
Koulutuslautakunta Talousarvio 2017 100,00 90,00 80,00 Toteumat ja talousarviot (Ei sisällä aluelautakunnan resurssia) 80,68 47,70 85,64 49,60 90,03 90,15 51,65 51,41 91,87 52,60 93,13 52,92 94,50 93,79
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotKOULUTUSLAUTAKUNTA 66
KOULUTUSLAUTAKUNTA 66 Palvelu: Hallinto Vastuuhenkilö: Anu Kosonen TA13/TA14 TP12/TA14 Sivistystoimen hallinto - - - - Henkilötyövuodet 5 5 5 4-9,5 % -21,1 % / Henkilötyövuosi 75 450 66 046 83 996 83 488-0,6
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotSivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö
VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman
LisätiedotSivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.
Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-9 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-9 / 218 Kirjanpitotilanne 22.1.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-korjattu TA) syyskuun toteutuman perusteella 3 25 2 15 1 5-5 -1 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-5 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-5 / 218 Kirjanpitotilanne 7.8.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-TA) toukokuun toteutuman perusteella 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT. Toteutunut
SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotKuntien talouden ennakoimisen vaikeudet
Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste
LisätiedotAluelautakuntien tehtävät
Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotRautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi
Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina
LisätiedotJyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.
Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotPUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotKoulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-4 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-4 / 218 Kirjanpitotilanne 17.5.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-TA) huhtikuun toteutuman perusteella 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-6 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-6 / 218 Kirjanpitotilanne 8.8.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-TA) kesäkuun toteutuman perusteella 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotElämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta
Elämänlaatulautakunta 71 21.09.2016 ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO 2017 Elämänlaatulautakunta 21.09.2016 71 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.7.2016 ( 196) antanut talousarvioraamin vuosille 2017-2019.
LisätiedotVantaan kaupungin lausunto
Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä
LisätiedotJaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.
Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-3 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-3 / 218 Kirjanpitotilanne 2.4.218 Nettomenojen tilinpäätösennuste (erotus TPA-TA) maaliskuun toteutuman perusteella 3 3 2 1 - - Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki Soster
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
Lisätiedot2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA Virasto/liikelaitos ja laatija: Kulttuurikeskus
2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA Virasto/liikelaitos ja laatija: Kulttuurikeskus 2013 2014 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. Toteumatiedot ehevy-raporteista tehtävään
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotElinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma
Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotKoulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila
Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila Kommenttipuheenvuoro Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto Peruspalvelujen yhteistyöfoorumi 15.3.2018 Peruspalvelujen arvioinnista
LisätiedotSÄÄD Ö SK O K O E L M A
1 (5) Kotkan kaupungin SÄÄD Ö SK O K O E L M A 2019 Nro 11 VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 5.3.2019) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Hyvinvointilautakunnan
LisätiedotTALOUSSEURANTA 1-11 / 2018 Kirjanpitotilanne
TALOUSSEURANTA 1-11 / 218 Kirjanpitotilanne 2.12.218 7 Nettomenojen tilinpäätösennuste marraskuun toteutuman perusteella 6 5 4 3 2 - -2 Kaupunginhallitus Koulutus Kulttuuri ja musiikki Soster Tekninen
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3
Lisätiedot- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT
- 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
Lisätiedot