MEDIA JA MEDIAKASVATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIA JA MEDIAKASVATUS"

Transkriptio

1 SEURAAVA TEKSTI ON 3. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA MEDIA JA MEDIAKASVATUS Maailma on muuttunut päivistä, jolloin mediakasvatus oli sanomalehtien leikkelemistä. Tänään media on läsnä taukoamatta ja kaikkialla. Tekstinä, kuvina ja ääninä, jotka virtaavat paperisen muodon lisäksi uuden tekniikan kaikissa sovelluksissa. Vanhempien sukupolvien, meidän jotka tulemme betonirakentamisen ja demokratialiikkeiden jo peittyneestä historiasta on vaikea tajuta sitä, mitä merkitsee syntyä valmiiksi luokiteltuun kohderyhmään ja miten kaksivuotias lapsi tunnistaa identiteettinsä mediasta. Kulttuurimme keskeisiä kysymyksiä on, miten media vaikuttaa lapsen maailmankuvaan ja miten lasta voidaan ohjata mediakriittiseen ajatteluun. Mediakasvatukselle kuuluu paikka kasvatus- ja opetussuunnitelmissa. Kysymys on toimivien menetelmien löytämisestä. MEDIA TODELLISUUTENA JA KÄSITTEENÄ Media on viestintää. Sanan mukaisesti sitä, mikä välittää viestin, kuljettaa, tekee sen vastaanotettavaksi, havaittavaksi. Suppeassa merkityksessä sillä tarkoitettiin tiedotusvälineitä kuten radiota, lehtiä, televisiota. Informaatioteknologian yhteiskunnassa media on kuitenkin kaikessa eikä kukaan tarkkaan ottaen pysty osoittamaan sen rajoja. Tässä medialla tarkoitetaan: Ilmaisua kuvaa, ääntä, tekstiä, liikettä, läsnäoloa joka on tuotettu yhteiseen tilaan toisten havaittavaksi. Tähän ilmaisuun käytettäviä mitä tahansa välineitä. Viestinnän sisältöä, siihen liittyviä kokemuksia ja merkityksiä. Ihmiset ovat myös osa mediamaailmaa. Jokainen meistä kantaa median luomia todellisuuskuvia, muokkaa niitä edelleen. Olemme itse toisillemme mediaa. Media on luomaamme todellisuutta, jota mielen kuvina kuljetamme mukana, jaamme puheissa, ilmaisemme kehon liikkeissä, pukeutumisessa, valinnoissamme. Media on kaikki ympäristössämme vaikuttava viestintä, jota vasten ihminen peilaa maailmankuvaansa ja muokkaa omaa identiteettiään. MEDIA MAAILMANKUVANA Media on tapa nähdä maailma. Se on tiedon ja viestinnän luomaa maailmankuvaa, suhdetta ympäristöön. Käsityksemme maailmasta perustuu suurelta osaltaan median tarjoamaan aineistoon. Tämä ei tarkoita vain niin sanottua tietoa uutisvälityksen ja dokumenttien muodossa, vaan kaikki mediassa oleva vaikuttaa tapaamme kokea ympäristön informaatiovirta ja muodostaa siitä kuvaa todellisuudesta. Ihmisen malli syntyy mediassa. Media on läsnä taukoamatta. Tekstinä, kuvina ja ääninä, jotka virtaavat paperisen muodon lisäksi uuden tekniikan kaikissa sovelluksissa. Muutos vaikuttaa joka puolella ajattelumalleista yhteiskunnan rakenteisiin ja kulttuurin toimintatapoihin. Tämä olotila on hengästyttävä. Kuormitus ei niinkään johdu ärsykkeiden määrästä vaan siitä, että aistiemme tavoittelemat hahmot hämärtyvät, koska media on suureksi osaksi pelkkää kohinaa, jossa merkitysten löytäminen on mahdotonta. Median luoma maailmankuva, tajunnan sisältö, on alituiseen muuntuva ja pirstoutunut, epäjatkuva, satunnaisista paloista koostuva ja mielivaltaisesti painottuva. Sisäiset säätelyjärjestelmät eivät tue epäjatkuvan aineiston käsittelyssä, vaan joutuvat keskittymään jatkuvan stressireaktion tasapainottamiseen. Ihmisen todellisuuskäsitys hämärtyy, koska ärsykkeiden suunta on niin voimakkaasti ulkoa päin tulevaa, että aineisto täyttää mielen eikä jätä tilaa sen prosessoinnille. Pelot saavat absurdeja muotoja, tarttuvat kuvamateriaaliin, kiinnittyvät mainosteksteihin.

2 MEDIASAIRAUS Markus Renvall kuvaa mediatilan vaikutusta ihmiseen käsitteellä täyttyminen. Tämä tila on median aiheuttamaa sosiaalista sairautta, jossa ihmisen oma todellisuus, tajunta, maailmankuva täyttyy vähitellen kokonaan eikä hänen elämänsä enää hengitä. Yksipuolisen viestinnän kohteena oleva kuluttaja on etäispääte, jonka merkitysmaailma täyttyy vähitellen kokonaan markkinajohteisesta viestinnästä. Kun omalle prosessille ei jää aikaa, ei elämä houkuttele esiin omia kysymyksiä, ei omaa suuntautumista eikä anna tilaa omille ajatuksille. Samaistumme ulkoisin perustein, kiinnitymme pinnalta tunnistettaviin piirteisiin. Mediakulttuurissa eläminen tarkoittaa medialla luotua elämänsisältöä. Näkemykset joita keskusteluissa edustamme ja joita tapaamisissa vaihdamme, ovat julkisuudesta lainattuja. Täyttymisestä seuraa, että emme pääse ulos itsenämme ja kosketuksiin toisten kanssa. Meillä ei ole siihen aikaa, tilaa eikä välineitä. Eikä ole mediatilaa joka vastaisi, reagoisi. Tällöin olemisen kaipuu, ihmisen tarve tulla kosketetuksi ihmisenä voi johtaa äärimmäisiin tekoihin kuten nuorten erimuotoisiin itsemurhiin. Vain äärimmäiset viestit läpäisevät olemassa olemisen pinnan. Ongelmat eivät kuitenkaan ole yksittäisiä vaikka yksilön järkkymisenä näkyvätkin, vaan yhteisiä ja rakenteellisia. Yhteiskunnassa ei ole riittävästi sosiaalisen kasvun tarvitsemia merkityksellisiä sosiaalisia tiloja. Kyse on niistä kulttuurisista tiloista, joissa kohtaamme toisemme ihmisinä, luomme kuvan toisistamme, joista keräämme aineistoa itsenä olemiselle. Mediakulttuurissa vanhat kohtaamisen tilat ovat kadonneet, emmekä ole vielä löytäneet uusia. Etsimme niitä ja tämä nälkä näkyy myös mediailmiönä, joka entisestään ruokkii mediana muodostuvaa kuvaa maailman ja itsen suhteesta. LAPSEN ASEMA MEDIAN MAAILMASSA Yleensä ajatellaan, että teknistyvään mediaan mukautuminen on haastavinta vanhemmille sukupolville. Suurimmassa kuormituksessa ovat kuitenkin lapset. Heidän tulisi rakentaa kestävä ja luotettava käsitys maailmasta, joka näyttää yhtä aikaa sekä mielivaltaisesti pirstoutuneelta että kaikkialla samaa toistavalta. Kaupallisten markkinoiden tarpeista ohjautuva valtamedia tuo kaoottisesti epäjatkuvan, väkivaltaisen ja pornografisen, ihmistä monin tavoin esineellistävän todellisuutensa niin kiinni arkeen, ettei pieninkään lapsi välty sen vaikutukselta. Eikä kyseenalainen sisältö ole lapsen kannalta edes median haitallisin piirre vaan se miten lapsi kohtaa median valmiina tarjotussa muodossa. Media ei kysy vaan ilmoittaa: median ihmiskäsitys annetaan kuvastoina, trendeinä. Viestin ydin on, että ihminen merkitsee vain näkyessään mediassa tai esiintyessään, pukeutuessaan, kuluttaessaan median ilmoittamalla tavalla. Mallit annetaan valmiina pienestä pitäen. Jo kaksivuotias lapsi tunnistaa markkinointiviestinnän koodit, tietää, mitä merkitsee kuulua kohderyhmään. Mediassa lapsi rakentaa suhdetta ympäristöön, muodostaa käsityksensä maailmasta ja ihmisyydestä. Median yksipuolisuudessa lapsi ei enää voi luontevasti kehittää omaehtoista suhdetta kulttuuriseen todellisuuteen. Liian usein se tuottaa pelkoa ja hämmennystä tarjoamatta välineitä jäsentää havaintoja ja kokemuksia. Esimerkiksi lapsille tarkoitettujen tv ohjelmien taso on järkyttävän kirjava ja monasti taustaviesteiltään, eettisiltä ja esteettisiltä arvoiltaan kyseenalainen. Kun samanaikaisesti yhteisöllisyys on ohentunut, ovat lapset identiteetin etsimisessään aikuisen avun tarpeessa kenties enemmän kuin koskaan. MEDIAKASVATUS MEDIA KASVATUSTEHTÄVÄNÄ Mediakasvatuksessa lasta ohjataan mediamenetelmien, median ilmaisutapojen, rakenteiden ja prosessien tuntemukseen. Maailmaa ei pidä sulkea lapsilta eikä lapsia suojella pelon ilmapiiriin, vaan mediakasvatuksen tehtävä on antaa lapselle välineet käsitellä median tarjoamaa aineistoa ja sen välittämää kuvaa maailmasta. Mediakriittisyys on kykyä sijoittaa viestinnän sisältö oikeisiin merkityskehyksiin. Median estetiikka omaksutaan jo pienestä alkaen, siksi mediakasvatuskin tulee aloittaa riittävän varhain. Lapselle eivät kiinnostavat asiat ole vaikeita. Koneiden ominaisuudet, kuva- ja äänityöskentely, ilmaisun ennakkoluulottomuus ja havaitsemisen herkkyys ovat lapselle leikkiä. Viestintänä media on kielitaitoa: missä iässä lapsi oppii puhumaan,

3 siinä iässä hänellä on herkkyys myös median kielelle! Tämä herkkyys tunnistaa tavan, jolla media ohjaa katsomaan ja lukemaan viestintää. Lapselle media on sekä ympäröivä maailma että väline sijoittua siihen myönteisellä tavalla. Yhteiskunnan tuella mediakasvatus on etsimässä uusia muotoja niin perinteisen kasvatuksen ja opetuksen puitteissa kuin verkko-opetuksessa ja harrastustoiminnassa. Opetusministeriö on tuottanut Mediamuffinssi nimisen mediakasvatuskokonaisuuden ja siihen liittyvää aineistoa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (alle 8 vuotiaille). THL (Stakes) on tuottanut mediakasvattajille suunnattua ohjemateriaalia. Samoin useat järjestöt ovat tarttuneet median haasteeseen. Niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja opettajilleen on tarjolla perusteellista ja monipuolista aineistoa mediassa liikkumisesta ja sen kanssa elämisestä. Medialeikki on yksi näistä mediakasvatushankkeista. Opetushallitus on tukenut sitä vuodesta MEDIA PEDAGOGIIKAN SISÄLTÖNÄ Mediasta on tullut uudella tavalla yleispedagoginen kysymys. Tämän päivän elinympäristömme edellyttää kykyä lukea monitasoisesti median sisältöjä, tunnistaa sen kuvaama maailma ja tuntea kuvaamisen tapa, eritellä median luomia erilaisia maailmankuvia. Medialukutaito on kykyä rakentaa saatavilla olevasta informaatiosta mielekäs ja ehyt todellisuuskäsitys. Kasvattajilta vaaditaan sekä medialuku- että opetustaitoa ja sen lisäksi vielä taitoa olla oikealla tavalla lasten mukana mediamaailmassa. Mediakasvatus joutuu vastaamaan lähes kaikkiin elämänalueisiin liittyviin kysymyksiin. Siksi sille tarvitaan myös monenlaisia muotoja: Lapsille ja nuorille suunnattu mediakasvatus on perinteisimmillään median sisältöjen kriittistä opiskelua. Tutkitaan median tarjoamaa maailmankuvaa, millaiseen tietoon se perustuu ja miten tuosta tiedosta muokataan median sisältöjä. Tähän läheisesti liittyen on toinen mediakasvatuksen tehtävä ollut perehdyttää lapsia ja nuoria median tekemiseen, tehdä mediavälineet tutuiksi ja opettaa tuottamaan omaa mediaa. Uusin mediakasvatusta ja aikuisen läsnäoloa kaipaava alue on sosiaalinen media, jossa liikkumiseen ja seurusteluun tarvitaan tietokonetaitojen lisäksi myös sosiaalisten käyttäytymis- ja pelisääntöjen ymmärrystä. MEDIASISÄLTÖJEN TUNTEMUS Sisältöä tutkiva mediakasvatus opettaa näkemään, missä tarkoituksessa ja miten media on tuotettu. Tavoitteena on oppia tunnistamaan, mistä viestinnässä on kyse. Tarkastellaan sitä mitä media kertoo: Mitä tietoja uutiset välittävät niin lehdissä, televisiossa, radiossa kuin sähköisessä verkossakin. Millaisena maailma kuvataan elokuvissa, peleissä, verkkosivustoissa. Millaista arvokulttuuria edustavat mainokset niin talojen seinissä kuin tehokkaasti tuotetuissa elokuvissa. Mitä kertovat ihmisestä viihde ja mediana leviävä musiikki. Opetellaan lukemaan median kieltä, ilmaisumuotoja, sanaa ja kuvaa ja ääntä. Erotetaan toisistaan erilaiset viestinnän muodot ja tyylilajit, tunnistetaan niiden tavoitteet ja pyrkimykset, käytetyt menetelmät ja tehokeinot. Nähdään miten media luo illuusioita, mielikuvia. Miten koko media on mielikuvamaailmaa, jossa todellisuus on aina johonkin suuntaan suhteellista, vähintäänkin tulkinnanvaraista ja näkökulmasidonnaista. Median välittämät arvot ja ihmiskäsitys kehittyvät erityisesti monikerroksisen ja tajunnallisesti vaikuttavan taustaviestinnän alueella. Mainoksia tutkittaessa on päällimmäisenä suhde tuotteisiin ja mainoksilta kysytään, millä mielikuvaohjauksen keinoilla ne houkuttelevat esiin ostopäätöksiä. Samalla mainoskuvastot kuitenkin välittävät merkityksiä, jotka eivät suoraan liity itse tuotteeseen. Siksi nämä taustamerkitykset myös omaksutaan paljon helpommin ilman että huomattaisiin, miten median arvomaailma on upotettuna sen ilmaisukieleen, tapaan jolla media lukee maailmaa ja ohjaa sitä lukemaan. SOSIAALISEN MEDIAN SÄÄNNÖT Sosiaalinen media tarkoittaa sähköisen viestinnän muotoja, jotka mukana oleva kokee yhteisöllisinä tiloina ja kohtaamispaikkoina kuten Facebook ja erilaiset keskusteluryhmät. Sosiaalinen media edustaa uudenlaista läsnäolon

4 muotoa, kosketuksissa olemista toiseen ihmiseen ja ryhmiin. Sosiaalinen media vastaa ihmisen perustarpeeseen kuulua yhteisöön, tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Sosiaalisen median erityisyys liittyy siihen, miten sen yhteisöllisyys muodollisesti syntyy ikään kuin riippumatta osallistujien muusta historiasta ja kulttuurin sidoksista, usein jopa yhden aihepiirin ympärille tai läsnäolosäädösten alustalle. Yksilönä ihminen voi esiintyä verkkomaailmoissa enemmän tai vähemmän erillään reaalimaailman henkilöstään. Hienovireisten vuorovaikutustekijöiden vähyys sallii viestinnän vääristymisen eri tavalla kuin kasvokkain olemisessa, jossa vaimentavia ja tasoittavia tekijöitä on huomattavasti enemmän. Sosiaalisen median keinotekoisuus on kuitenkin vain näennäistä ja siksi vielä enemmän harhaanjohtavaa. Sosiaalinen media ei ole muusta todellisuudesta erillinen maailma, vaan ihan normaali osa elämän kokonaisuutta, jossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kaikessa. Se on omanlaisensa käyttäytymisjärjestelmä, jonka säännöt pitää myös tuntea: Yksi niistä lukemattomista kulttuurin tiloista, joihin ihmisen tulee astua tietoisena sen normeista, etiketeistä ja myös virheiden seurauksista. Perustarpeet ja ihmisyyden vuorovaikutussäännöt ohjaavat kohtaamisia myös sosiaalisessa mediassa. Koska sosiaalinen media avautuu käytännössä rajoitta maailman eri ulottuvuuksiin, ei se ole maailma jossa lapsi voisi elää yksin riippumatta aikuisen tuesta ja ohjaavasta vuorovaikutuksesta. Mediakasvatus sosiaalisessa mediassa vaatii aikuisilta paneutumista ja todellista mukanaoloa. MEDIAVÄLINEIDEN JA -TUOTANNON OPPIMINEN Monen nuoren ja lapsen kohdalla vaikuttavin osa mediakasvatuksesta syntyy median tuottamisesta. Perinteisesti se on ollut ja on yhtä hyvin edelleen tutustumista sanomalehden tekoon: uutisten ja artikkelien kirjoittamiseen, kuvittamiseen, lehden suunnitteluun ja toteutukseen. Toinen suosittu laji on elokuva: tehdään animaatioita, musiikkivideoita, dokumentteja lähipiiristä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Perehdytään elokuvan tekniikkaan, käsikirjoittamiseen ja suunnitteluun, kuvausryhmänä työskentelyyn. Välineiden kautta lapsi pääsee osalliseksi, saa otteen mediasta. Valokuvaus, kännykkäelokuvien tekeminen, musiikin tuottaminen antavat lapselle välineen hahmottaa sitä tarjontaa jonka kohteena itse on ja jota aktiivisesti kuluttaa. Nykyaikainen kuva- ja äänitystekniikka tekee kamerasta, mikrofonista ja tietokoneesta huippulaatuisen studion. Mediatuotannon perinteisinä alueina teatteri, kuvataiteet ja kirjoittaminen ovat olennainen osa myös nykyaikaisen median hallintaa. Niidenkin tuntemuksella on välineen merkitys. Kaikki tavat tuottaa kulttuuria johtavat tänä päivänä tavalla tai toisella myös mediavälineiden ja taitojen harjaantumiseen ja vahvistavat sitä kautta lasten arvostelukykyä suhteessa heille tarjottuun mediaan. MEDIAKASVATUKSEN KRITIIKKI Sisältölähtöisen mediakasvatuksen tarkoitus on opettaa lapset tuntemaan media. Juuri tässä on myös sen heikkous. Tällöin lapsille opetetaan maailma yleensä sellaisena, miten aikuinen hahmottaa ympäröivän todellisuuden. Tätä aikuisten maailmaa pidetään vallitsevana ja usein myös ainoana mahdollisena todellisuutena. Oppiessaan mediaa tältä pohjalta, lapsi pyrkii jäljittelemään sitä tapaa, millä aikuisten hallitsemaa mediaa tuotetaan. Tällöin kyse on syvemmästä ilmiöstä kuin median sisällöstä tai tuotantotekniikasta. Riippumatta kritiikin laadusta jää lapselle joka tapauksessa se kokemus, että vallitseva mediaestetiikka syvällisesti havaitsemisen tapana ymmärrettynä - itsessään on ainoa mahdollinen. Vaikka lähtökohta on looginen ja mediatuntemuksen tavoitteena on kriittisen medialukutaidon kehittäminen, niin valmiita mediasisältöjä tutkiva lähestymistapa joka olettaa vallitsevan mediakäsityksen ikään kuin annettuna lähtökohtana, vahvistaa olemassa olevaa median määrittämää arvomaailmaa hyväksymällä epäsuorasti sen tarjoaman esteettisen mallin. Itsenäiseen mediakriittiseen ajatteluun tarvitaan itsenäistä ajattelua ja tekemistä. Tavalla joka ei oleta mitään mediamallia ennakolta oikeaksi.

5 MEDIALEIKKI MEDIAKASVATUKSENA MEDIALEIKIN MALLI Medialeikki on mediakasvatusta, lapsilähtöistä ja mediakriittistä mediakasvatusta. Se tarjoaa kasvattajalle ja opettajalle menetelmäkokonaisuuden, jossa teknistyvää mediaa ei lähestytä uhkana. Sen sijaan tavoitteena on kehittää positiivista suhdetta median tarjoamiin mahdollisuuksiin. Medialeikki on useimpien mediakasvatusmenetelmien tapaan toiminnallista, kokemuksellista ja tutkivaa oppimista. Se eroaa kuitenkin teoreettiselta taustaltaan niistä malleista, joissa lähdetään olemassa olevan median tutkimisesta ja sen rakenteiden tunnistamisesta - oli painopiste sitten median tekniikassa, sisällöissä tai sosiaalisissa merkityksissä. Medialeikki lähestyy mediaa tavallaan käänteisesti: Olemassa olevaa kerronnan tapaa ei lähdetä opettelemaan eikä soveltamaan. Medialeikissä ei ensimmäiseksi kysytä, millainen on ympärillämme oleva media. Sen sijaan lapset lähtevät luomaan omaa mediaa, löytämään omaa esteettistä ajatteluaan. Medialeikki vastaa median kasvatus- ja opetushaasteeseen median omilla keinoilla, olemalla itse oppimisympäristönä se mediatila, jota opitaan. Medialeikissä koko kasvatusympäristö oppii ja on oppimista. Mediakasvatus on median tekemisistä tavalla, joka palvellee samalla kaikkea kasvua ja oppimista. Perusvälineenä medialeikissä on kamera, kuva ja ääni. Kameran avulla lapsi etsii oman tapansa nähdä ja kuvata. Kamera on havaitsemisen väline, huomion suuntaaja ja keskittymisen ohjaaja. Kamerasta avautuu näkymä ympäristöön sekä tarkkaan rajatusti että kokonaisvaltaisesti. Kamera nostaa näkyviin merkityksiä ja aktivoi käsitteellistä ajattelua. Kuvan muisti on tiedostavaa suhdetta aikaan, maailmaan, yhdessä olemiseen. Medialeikissä niin lapset kuin aikuisetkin oppivat oman tekemisen kautta tuntemaan median toimintatavat. Lapsen mediataidot ja ymmärrys kehittyvät välineen oppimisessa, yhdessä tekemisessä ja tuotetun jakamisessa. Medialeikissä olennaisinta on yhteinen prosessi eikä siinä ensisijaisesti pyritä viimeistelyltään hiottujen lopputuotosten aikaansaamiseen. Kuvausten jälkeen tuotokset katsotaan yhdessä. Kuvatun sisällölle ei ole valmista mallia, lasten tekemiä ratkaisuja ei arvioida aikuisen näkökulmasta. Lasten tulee saada löytää itse omat kysymykset. Lapsi oppii mediataiteen työtapoja ja rooleja, käyttämään kuvaa ja ääntä ilmaisussaan. Mediamenetelmien osaaminen vahvistaa lapsen hallinnantunnetta ja vähentää pelkoja. Omien kuvauskokemusten myötä lapsi oivaltaa, miten mediatarjonta on ihmisen tuottamaa eikä median sisältö edusta mitään ehdotonta todellisuutta. Kysymys onko jokin totta muuttuu kysymykseksi miten se on tehty. KRIITTISYYS MEDIAN TEKEMISENÄ JA TUNTEMISENA Tekemisessä lapset oppivat ymmärtämään, miten median tarjoama maailmankuva syntyy. Opittua mediataitoa ja välineitä ei kuitenkaan käytetä valmiiden esikuvien toistamiseen, vaan sen sijaan lapsi luo omaa mediaa ilman että sitä verrattaisiin yleisen mediatarjonnan malleihin. Lapsille ei anneta ohjeita siitä, millaista on hyvin tuotettu media.. Oman työn, oman ajattelun asettaminen muiden rinnalle on kritiikin ydintapahtuma. Se alkaa jo lasten keskinäisessä yhdessä tekemisessä ja tuotetun jakamisessa. Medialeikissä lapsi huomaa, ettei ole olemassa mitään valmista mallia sille, miten mediaa tulisi tehdä. Kriittisyys on tekemisen vapautta, vapautta esikuvien seuraamisen pakosta, jäljittelyn normeista. Oppiessaan lukemaan median ilmaisua lapsi löytää omia kysymyksiä, jotka avaavat median rakenteet hänen oman ajattelunsa mukaisina. Jokainen mediassa oleva kuva, kaikki median maailmat ovat ihmisten tekemiä. Kriittisyys tekee näkyväksi tiedon muodostuksen tavan. Se on kykyä asettaa todellisuus tarkasteltavaksi, niin että myös tarkastelun tapa itse on tarkasteltavana. Se on todellisuuden toistamista ja sen muuntelua tavalla, jolla todellisuus avautuu erilaisissa valaistuksissa. Kriittisyys on sitä, että osaa sijoittaa asiat taustoihinsa, oikeisiin yhteyksiinsä ja siltä pohjalta arvioida tavoitteita, tuloksia ja merkityksiä. Kriittisyys on erittely- ja erottelukykyä, kykyä hahmottaa kokonaisuus ja erottaa yksittäinen ilmiö taustastaan, tuntea ja tehdä näkyväksi arviointiperusteet joita tarkastelussa sovelletaan.

6 TEKEMINEN TODELLISUUDEN LUOMISENA Välineen hallinta ohjaa lasta kehittämään aivan uusia ilmaisun tapoja, luomaan omaa läsnä olevuuden estetiikkaa. Kohteena oleminen muuttuu mukana olemiseksi ja mediassa nähdyksi tulemisen kokemukseksi. Lapsen oman elinpiirin kuvaaminen tekee lasten omasta mediasta merkitsevää todellisuutta. Lapsen mediasuhde muuttuu pelosta tai ulkopuolisesta ihailusta mukana olemisen ja tietämyksen tuomaksi arvostukseksi. Erilaisten median tuottamistapojen arvostaminen kuuluu myös mediakriittisyyteen. Samalla vahvistuu lapsen itseluottamus: kun lapsi tekee itse päätökset, hän myös oppii seisomaan niiden takana. Jos lapselle ei tarjota valmista ratkaisua siihen, miten hänen tulee maailmaa katsoa, luo hän omansa. Kun medialeikin tarjoamat kehykset täyttyvät lapsen tuottamalla sisällöllä, on medialeikki toteutunut. MEDIALEIKKI ESTEETTISEN KRITIIKKINÄ MEDIAN SYNTY HAVAITSEMISESSA Ihminen syntyy kulttuurisena olentona yhteisöllisestä viestinnästä. Todellisuutemme on tämän viestinnän tajunnallista esitystä, kehollisen ympäristöön sijoittumisen kokemuksellista kuvausta, maailmankuvaa, jonka tunnistamme havaitsemisessa. Havainto on aistimusvirrassa tapahtuvaa merkityksen tunnistamista. Havaitsemisessa aistinen saa esityksellisen hahmonsa osana todellisuuskäsitystämme, maailmankuvaamme, tajuntaamme. Olennaista on se miten havaitsemme. Havainnon taito kehittyy esteettisen tajun myötä. Estetiikka on ohje, jolla ihminen mallintaa aistista ympäristöään, rakentaa kuvaa maailmasta. Jokaisessa kulttuurissa on oma estetiikkansa, ohjeisto, jolla ihminen maailmaa havainnoi. Esteettinen on kulttuurin muodostumisen ydintä ja siksi myös kulttuurin oppimisen avain. Esteettinen ymmärrys on sosiaalisesti kehystetty jokaiselle ihmiselle ominainen kyky hahmottaa ympäristössään tarjoutuvia merkityksiä. Olemme toisin sanoen esteettisen aistimme luomuksia ja siten oman havaitsemisen tapamme taideteoksia. Median sisällöt syntyvät havaitsemisessa, havaitsemisen tuottamista todellisuuden kokemuksista. Siinä mihin kiinnitämme huomiota, mitä merkityksiä havaitulle annamme ja miten näiden merkitysten ohjaamina asetumme ympäristön kanssa suhteessa olevaksi. Siksi se katsomis- ja lukuohje, minkä media tarjoaa, on mediakriittisen mediakasvatuksen avain. Kriittinen suhtautuminen median tarjoamiin havaitsemisen malleihin on medialeikin mediateoreettinen lähtökohta. ESTEETTISEN MERKITYS MEDIALEIKISSÄ Medialeikki on mediakasvatuksen muotona erityinen. Vallitsevan mediakulttuurin tutkimisen sijaan sen johtoajatuksena on esteettisen tunnistaminen ei kuitenkaan ympäröivän median vaan lapsen oman esteettisen ajattelun näkyväksi tekeminen. Mediataiteen näkökulmasta median ongelma on esteettinen: Media ei pelkästään tyydy kertomaan asioita maailmasta, vaan samalla se kertoo, miten maailmaa tulee tarkastella. Tarjotessaan valmiin havaitsemisen ohjeen media rakentaa tajuntaamme esteettisen koodin. Media muokkaa maailmankuvaamme muokkaamalla esteettisiä arvojamme. Esteettinen läpäisee kaiken ajattelun: todellisuuskäsityksemme syntyy siitä, miten maailman havaitsemme, miten siihen sijoitumme. Valmiina annettujen esteettisten arvojen pohjalta syntyy valmista kritiikitöntä maailmankuvaa. Havaitsemista ohjaavien esteettisten mallien muodostuminen alkaa jo varhain, lapsi omaksuu kulttuurissa vallitsevan estetiikan sitä mukaa kun kasvaa sen piiriin. Siksi oman estetiikan etsiminen pitää myös aloittaa varhain, alusta asti. Lapsen oma estetiikka, oma kriittinen ote mediamaailmasta on medialeikin ydinmerkitys.

7 SÄÄNNÖISTÄ SYNTYY LAPSEN OMA ESTETIIKKA Säännöt luovat tilaa lasten omalle ilmaisulle. Siksi kuvaamisen sisällöstä ja kuvaustavasta päättäminen kuuluu yksin lapselle. Säännöt rajoittavat kehyksiä, mutta eivät puutu sisällöntuotantoon, kuvaustapaan ja lapsen valintoihin. Kuvatessaan lapsi etsii omaa estetiikkaa, havaitsemisen tapaansa suhteessa yhteiseen. Lapsi muuttaa havaintonsa informaatioksi, jonka jakamisessa hänen oma maailmankuvansa tulee näkyväksi niin hänelle itselleen kuin hänen ympäristölleenkin. Kameran avulla lapsi tunnistaa oman tapansa hahmottaa maailma. Kriittisyys on vapaudesta syntyvää havaitsemista, lapsen itsensä näkyväksi tulemista omassa totuudessaan. Lapsella on kamera ja miten tahansa hän sillä kuvaakin, on se aina oikein eettisten periaatteiden rajoissa. Lapsi näkee juuri sen minkä näkee ja siksi sen ilmaiseminen on aina myös totuudellista. Kuvatessaan lapsi tekee esteettisiä valintoja ja tutkii siten omaa näkemisen tapaansa. Kameran suuntaaminen, etäisyys ja rajaaminen ovat lapsen valintoja kuten ylipäätään kohteen ja tarkastelutavan valinnat. Kun lapsi huomaa oman päätösvaltansa, oppii hän nopeasti arvioimaan ympäristöään ja tunnistamaan itselleen merkityksellisen myös kuvan ottamisen kautta. Jokainen kuva on lapsen omaa henkilökohtaista ilmaisua, aluksi ehkä kömpelöä mutta kun samat harjoitukset toistuvat vuosittain, kehittyy niistä vähitellen taidokasta ja ilmaisurikasta kuvarunoutta. Yksinkertainen tekniikka kameran suuntaaminen ja näppäimen painallus antavat lapselle äänettömän väkevän kielen. OMA MEDIA SOSIAALISENA OPPIMISENA OMAN MEDIAN SYNTY SÄÄNTÖJEN KEHYKSISSÄ Medialeikin säännöistä syntyvä ydintapahtuma, joka yhdistää taiteen ja pedagogiikan, mediakasvatuksen ja yleisen oppimisen, on lapsiryhmän kuvaaminen. Kun sen ohjaa prosessina alusta loppuun, kunkin lapsen henkilökohtaisesta näkemisestä yhteiseen jakamiseen, antaa lapselle kokemuksen omasta mediasta. Oma media syntyy omasta tekemisestä, lasten itse tuottamasta aineistosta ja sen yhdessä kokemisesta. Lasten kuvat ja ääni, niiden esillepano eri muodoissaan ovat tuon median näkyviä lopputuotteita. Tässä esille panossa lapsi kohtaa toisen: Sen miten hän näkee saman maailman eri tavalla ja miten siitä erilaisuudesta löytää yhteisen näkymän, miten se yhteisenä jaetaan ja erilaisuudella rikastetaan. Toisen havaitsemisessa ja tunnistamisessa syntyy elävä ihmisyys. ESTEETTISEN SYNTY JAKAMISESSA Kuvatun katsomisessa lapsen itsenäisesti tekemät valinnat saavat uuden merkityksen yhteisessä jakamisessa. Siinä jokainen näkee tuoreeltaan sen mitä on kuvannut, kuvattu kiinnittyy lähimuistissa olevaan kuvauskokemukseen ja saa taustakseen kaikkien muiden kuvat. Tässä palautekehässä syntyy jotain medialeikille erityistä ja todella uutta kasvatuksen kulttuuria. Kuvaa katsoessaan lapsi on toisen kerran esteettisen valinnan äärellä. Hän näkee oman kuvaushetken valintansa uudelleen ja päättää siihen suhtautumisesta, tällä kertaa suhteessa sekä toisten katseeseen että toisten kuviin. Näin kuvatun katsominen on uusi luova tapahtuma, lapsen oman esteettisen ajattelun ja mediakriittisyyden sosiaalinen syntyhetki. Yhteisessä katsomisessa erilaiset näkemisen tavat kunnioittavat toisiaan. Jokainen lapsi saa hyväksynnän omille valinnoilleen. Nähdessään toistensa esteettiset ratkaisut lapset omaksuvat mediailmaisun havaitsemisen mahdollisuuksina sen sijaan että lukitsisivat ne valmiisiin tulkintoihin. Tässä tapahtumisessa aikuisen tehtävä ei ole tietää vaan sallia. Ei ole olemassa mitään ennalta annettuja kriteereitä. Ei ole mitään mallia, johon verrata toisaalta lapsen luomaa kuvaa ja toisaalta yleisesti vallitsevaa median estetiikkaa. Kuva ei ole suoritus. Kuva on juuri sellainen joksi se on lapsen katseessa ja kädessä tullut. Lapsen oma havaitsemisen tapa on kriittisen mediasuhteen perusta. Ryhmässä jaettavina kokemuksina korostuu kunkin oma yksilöllinen näkeminen. Valikoimalla kuvauskohteensa jokainen kuvaaja vuorollaan esittää toisille oman tulkintansa ympäröivästä todellisuudesta. Valikointi on aina kannanottoa ja kun otokset liittyvät toisiinsa, syntyy kysymyksiä, arvoituksia, julistuksia. Kerätyn aineiston jakaminen ja muokkaaminen on viestintää jossa maailmasta esitetään aina jonkinlaisia väitteitä.

8 Ryhmä luo yhteistä esteettistä koodia, jonka osana lapsi parhaimmillaan edelleen säilyttää luottamuksensa omaa estetiikkaansa kohtaan. Näin ryhmän osana lapsen omat valinnat muuttuvat vahvemmiksi. Sosiaalinen estetiikka syntyy rinnalla katsomisessa. Esteettisen ymmärryksen jakamisessa kehittyy ihmiskäsitys ja arvomaailma, tunnistetaan yhteiset sosiaaliset merkitykset. Ilmaisun jakaminen on yksi mediakriittisyyden syntyhetkistä. OMA MEDIA ESTEETTISEN YHTEISÖLLISYYTENÄ Ilmaisun jakamisessa muodostuu myös laajempi ja hiljaisemmin vaikuttava osa omasta mediasta. Kuvien yhteisessä katsomisessa ja jakamisessa tapahtuu lapsen sosiaalinen syntyminen. Lapsi kehittää sosiaalista minäkuvaansa, kun jokainen vuorollaan tulee toisten katseissa olemassa olevaksi täsmälleen oman ilmaisunsa kautta. Mediassaan lapsi tutkii itseään ja ympäristöään, omaa suhdettaan maailmaan. Yhteisenä tekemisenä se on vielä enemmän kuin näkyvä kuva tai kuultava ääni. Oma media on lasten yhdessä kehittämiä merkityksiä, median tutkimista lasten omista lähtökohdista, median konstruktiivista ja sosiaalista oppimista. Lasten oma media tarkoittaa lasten itse tuottamaa todellisuuskuvaa, sen maailman näkyväksi tekemistä, jota lapsi elää, lasten omaa tulkintaa siitä, mitä aikuisten media heille esittää. Medialeikki opettaa tunnistamaan median olemuksen ja arvioimaan kriittisesti sitä, mitä se ihmisille tarjoaa ja millaisia keinoja se käyttää. Medialeikissä lapset löytävät omat kysymyksensä. Siksi media on mahdollisuus, välitön todellisuus, jossa lapsi liikkuu ja oppii. Kuvaamisen vapaudessa lapsi etsii itseään kiinnostavia tapoja havaita ympäristöä. Lapset jakavat keskenään todellisuuskäsityksiään, vertaavat niitä toisiinsa, sopivat yhdessä millainen maailma on. Aikuinen ei olekaan se auktoriteetti, joka viime kädessä kertoo miltä maailman tulee näyttää. Todellisuutta voi myös muuttaa, koska se muuttuu muuttamalla tapoja havainnoida sitä. Oma media on lasten oman maailman ja kokemisen tavan siirtämistä käsitteellisemmälle, kuvallisen ilmaisun tasolle myös aikuisen nähtäväksi. Se maailma joka elää lasten leikeissä, salaisissa paikoissa, lasten keskinäisessä viestinnässä ja huumorissa, saakin nyt uudenlaisen arvon. Medialeikki tekee sille tilaa. MEDIALEIKKI LÄHIMEDIANA Sosiaalisen syntymisen prosessi tapahtuu koko ajan ihmisen kehollisessa tilassa olemisessa: liikkumisessa, puheessa, piirtämisessä, kirjoittamisessa ja muissa ilmaisun ja läsnäolon tavoissa. Medialeikki tuo tämän sosiaaliseen tilaan asettumisen prosessin, tanssillisen huomioonottamisen näkyväksi audiovisuaalisella tekniikalla. Oman itsen näkeminen yhdessä toisten kanssa antaa lapselle kokemuksen oman olemassaolon merkityksellisyydestä samalla kun se opettaa ottamaan huomioon toiset, tunnistamaan ja kannattelemaan jokaisessa ihmisessä olevan yhteisen ainutkertaisuuden. Olemme kaikki olemassa toisissamme. Nähdyksi tuleminen sekä omana itsenä että omassa ilmaisussa vahvistaa lapsen itsetuntoa, itseluottamusta ja sosiaalista minäkäsitystä. Itsen ja toisten arvostaminen, kuvatuksi tuleminen ja toisen kuvaaminen, oman ja muiden erilaisuuden ja samuuden myönteinen tunnistaminen, sosiaaliset taidot, ryhmään sijoittuminen, yhdessä kameralle leikkiminen luovat ryhmästä yhteisön ja kutsuvat yksilön löytämään paikkansa yhteiseen kuulumisessa. LÄHIMEDIA MALLI Edellä kuvattujen medialeikin tuottamien sosiaalisten merkitysten taustalla on mediataiteessa kehittynyt mediateoria. Markus Renvall on ottanut käyttöön ihmisen mediasuhdetta kuvaavan käsitteen lähimedia, jolla hän tarkoittaa valtamedian vastapainona niitä merkityksellisiä sosiaalisia tiloja tai tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat toisensa kasvokkain, tulevat olemassa oleviksi toisilleen toistensa havaitsemisessa ja kokevat olemassaolonsa merkityksellisyyden toinen toisensa läsnäolossa. Lähimediassa ihminen syntyy sosiaalisena olentona yhteydessä toiseen ihmiseen. Medialeikki perustuu tähän lähimedia malliin. Noissa arkisen tavallisissa, joskus huomaamattomissa, yleensä kuitenkin kaikkien tuntemissa yhteisissä tai erityisissä tiloissa olemme olemassa jollekin toiselle. Jollekin lähellä olevalle. Lähimedia on ihmisten toisensa havaitsemisessa.

9 Yhteiskunnalliselta merkitykseltään erityisiä avoimia lähimedioita ovat erilaiset nuorten suosimat julkisten tilojen kokoontumispaikat, portaikot, kulkuväylät, asemat, aulat ja eteiset. Näissä tiloissa nuoret luovat omaa mediaansa, yhteistä ilmaisua jonka kautta määrittää suhdetta ympäröivään maailmaan ja tulla sen silmissä olemassa olevaksi. LAPSI LÄHIMEDIASSAAN Lähimedian malli auttaa tunnistamaan sen, millaista mediaa terve ja tasapainoinen kehitys tarvitsee. Erityisesti lapsi kaipaa omaa turvallista tapaa tulla näkyväksi aikuisten maailmassa. Lähimedia on sosiaalisen oppimisen ydintila, jossa mukana olevat koskettavat toisiaan havaitsemisessa. Lasten päivittäiset elinympäristöt sisältävät monia lähimediatiloja. Niitä ovat lasten leikkipaikat, päiväkoti ja koulu, samoin myös lasten kotia voidaan pitää lapsen kannalta keskeisenä lähimediana. Kaikilla näillä tiloilla on lapsen mediasuhteelle tärkeä ja todellinen merkityksensä. Ja sitä mukaa kun lapsi kasvaa, hän etsii laajempia viestinnän piirejä ja sijoittaa oman merkitsevyytensä entistä enemmän suhteessa niihin. Meillä on yksityisinä ihmisinä kuitenkin hyvin vähän mahdollista vaikuttaa ylikansalliseen markkinavetoiseen mediatarjontaan. Siksi pitäisi keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa ja millä eniten voimme tukea lapsen kehitystä. Voimme luoda lapselle turvallisia ja mielekkäitä lähimedioita. Medialeikissä tuotetaan näitä yhteisiä havaituksi tulemisen kokemuksia. Näin se vahvistaa päiväkotia ja koulua lähimediana. MEDIALEIKIN HAASTE LASTEN OMAN MEDIAKULTTUURIN SYNTYMINEN Voiko lasten arkisten puuhien, ympäristön, luonnon tapahtumien tai mielikuvittelun tuotosten kuvaaminen todella olla mediakasvatusta? Medialeikkiajattelun mukaan näin juuri on: Lapsen mediaymmärryksen uskotaan kehittyvän, kun lapsi saa omakohtaisen kokemuksen median tekemisestä. Siksi mediaa ei tutkita erillisinä tehtävinä, vaan mediakasvatus tapahtuu samanaikaisesti, kun lapset kuvaavat ja oppivat omaa elinympäristöään. Käytäntö on myös osoittanut, miten nopeasti lapset omaksuvat medialeikin esteettiset periaatteet ja alkavat tuottaa omaa mediailmaisua. Lapset oppivat käyttämään kameraa, toimimaan tuotantoryhmän eri rooleissa. Tämä oppiminen tapahtuu ja myös säilyy, vaikka harjoittelukertoja olisi vain muutamia vuosittain. Kun lapsi alkaa jo alle kaksivuotiaana ottaa kuvia ja tehdä videoita, hänelle kehittyy oma mediakieli. Hän kykenee luomaan omanlaistaan jälkeä, ei ainoastaan kopioimaan muiden tapoja. Kaksitoistavuotiaana sama lapsi Markus Renvallin sanoin luultavasti luo omaa kuvarunouttaan. Taustaoletuksena on, että oman median tekeminen ja mediataitojen vahvistaminen vaikuttaa myönteisesti lapsen mediasuhteeseen. Samalla kun lapset oppivat tuntemaan median tuottamisen rakenteet ja soveltamaan mediamenetelmiä omassa ilmaisussaan, oppivat he näkemään myös heihin kohdistuvan valtamedian tarjousten ja kutsujen läpi. Omaan mediatuotantoon kykenevä esteettisiltä arvoiltaan itsenäinen lapsi pystyy tasavertaiseen dialogiin aikuismaailman esteettisten ja eettisten väitteiden kanssa. Mediakriittiseltä mediakasvatukselta kaivataankin rohkeutta jättää esteettisesti valmis alusta ja antaa lapselle tilaa etsiä omaa havaitsemisen tapaa.

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto päätoiminen tuntiopettaja jetta.huttunen@tokem.fi Jetta Huttunen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kohti kehittyviä mediataitoja

Kohti kehittyviä mediataitoja Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot