MEDIA JA MEDIAKASVATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIA JA MEDIAKASVATUS"

Transkriptio

1 SEURAAVA TEKSTI ON 3. LUKU MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJASTA MEDIA JA MEDIAKASVATUS Maailma on muuttunut päivistä, jolloin mediakasvatus oli sanomalehtien leikkelemistä. Tänään media on läsnä taukoamatta ja kaikkialla. Tekstinä, kuvina ja ääninä, jotka virtaavat paperisen muodon lisäksi uuden tekniikan kaikissa sovelluksissa. Vanhempien sukupolvien, meidän jotka tulemme betonirakentamisen ja demokratialiikkeiden jo peittyneestä historiasta on vaikea tajuta sitä, mitä merkitsee syntyä valmiiksi luokiteltuun kohderyhmään ja miten kaksivuotias lapsi tunnistaa identiteettinsä mediasta. Kulttuurimme keskeisiä kysymyksiä on, miten media vaikuttaa lapsen maailmankuvaan ja miten lasta voidaan ohjata mediakriittiseen ajatteluun. Mediakasvatukselle kuuluu paikka kasvatus- ja opetussuunnitelmissa. Kysymys on toimivien menetelmien löytämisestä. MEDIA TODELLISUUTENA JA KÄSITTEENÄ Media on viestintää. Sanan mukaisesti sitä, mikä välittää viestin, kuljettaa, tekee sen vastaanotettavaksi, havaittavaksi. Suppeassa merkityksessä sillä tarkoitettiin tiedotusvälineitä kuten radiota, lehtiä, televisiota. Informaatioteknologian yhteiskunnassa media on kuitenkin kaikessa eikä kukaan tarkkaan ottaen pysty osoittamaan sen rajoja. Tässä medialla tarkoitetaan: Ilmaisua kuvaa, ääntä, tekstiä, liikettä, läsnäoloa joka on tuotettu yhteiseen tilaan toisten havaittavaksi. Tähän ilmaisuun käytettäviä mitä tahansa välineitä. Viestinnän sisältöä, siihen liittyviä kokemuksia ja merkityksiä. Ihmiset ovat myös osa mediamaailmaa. Jokainen meistä kantaa median luomia todellisuuskuvia, muokkaa niitä edelleen. Olemme itse toisillemme mediaa. Media on luomaamme todellisuutta, jota mielen kuvina kuljetamme mukana, jaamme puheissa, ilmaisemme kehon liikkeissä, pukeutumisessa, valinnoissamme. Media on kaikki ympäristössämme vaikuttava viestintä, jota vasten ihminen peilaa maailmankuvaansa ja muokkaa omaa identiteettiään. MEDIA MAAILMANKUVANA Media on tapa nähdä maailma. Se on tiedon ja viestinnän luomaa maailmankuvaa, suhdetta ympäristöön. Käsityksemme maailmasta perustuu suurelta osaltaan median tarjoamaan aineistoon. Tämä ei tarkoita vain niin sanottua tietoa uutisvälityksen ja dokumenttien muodossa, vaan kaikki mediassa oleva vaikuttaa tapaamme kokea ympäristön informaatiovirta ja muodostaa siitä kuvaa todellisuudesta. Ihmisen malli syntyy mediassa. Media on läsnä taukoamatta. Tekstinä, kuvina ja ääninä, jotka virtaavat paperisen muodon lisäksi uuden tekniikan kaikissa sovelluksissa. Muutos vaikuttaa joka puolella ajattelumalleista yhteiskunnan rakenteisiin ja kulttuurin toimintatapoihin. Tämä olotila on hengästyttävä. Kuormitus ei niinkään johdu ärsykkeiden määrästä vaan siitä, että aistiemme tavoittelemat hahmot hämärtyvät, koska media on suureksi osaksi pelkkää kohinaa, jossa merkitysten löytäminen on mahdotonta. Median luoma maailmankuva, tajunnan sisältö, on alituiseen muuntuva ja pirstoutunut, epäjatkuva, satunnaisista paloista koostuva ja mielivaltaisesti painottuva. Sisäiset säätelyjärjestelmät eivät tue epäjatkuvan aineiston käsittelyssä, vaan joutuvat keskittymään jatkuvan stressireaktion tasapainottamiseen. Ihmisen todellisuuskäsitys hämärtyy, koska ärsykkeiden suunta on niin voimakkaasti ulkoa päin tulevaa, että aineisto täyttää mielen eikä jätä tilaa sen prosessoinnille. Pelot saavat absurdeja muotoja, tarttuvat kuvamateriaaliin, kiinnittyvät mainosteksteihin.

2 MEDIASAIRAUS Markus Renvall kuvaa mediatilan vaikutusta ihmiseen käsitteellä täyttyminen. Tämä tila on median aiheuttamaa sosiaalista sairautta, jossa ihmisen oma todellisuus, tajunta, maailmankuva täyttyy vähitellen kokonaan eikä hänen elämänsä enää hengitä. Yksipuolisen viestinnän kohteena oleva kuluttaja on etäispääte, jonka merkitysmaailma täyttyy vähitellen kokonaan markkinajohteisesta viestinnästä. Kun omalle prosessille ei jää aikaa, ei elämä houkuttele esiin omia kysymyksiä, ei omaa suuntautumista eikä anna tilaa omille ajatuksille. Samaistumme ulkoisin perustein, kiinnitymme pinnalta tunnistettaviin piirteisiin. Mediakulttuurissa eläminen tarkoittaa medialla luotua elämänsisältöä. Näkemykset joita keskusteluissa edustamme ja joita tapaamisissa vaihdamme, ovat julkisuudesta lainattuja. Täyttymisestä seuraa, että emme pääse ulos itsenämme ja kosketuksiin toisten kanssa. Meillä ei ole siihen aikaa, tilaa eikä välineitä. Eikä ole mediatilaa joka vastaisi, reagoisi. Tällöin olemisen kaipuu, ihmisen tarve tulla kosketetuksi ihmisenä voi johtaa äärimmäisiin tekoihin kuten nuorten erimuotoisiin itsemurhiin. Vain äärimmäiset viestit läpäisevät olemassa olemisen pinnan. Ongelmat eivät kuitenkaan ole yksittäisiä vaikka yksilön järkkymisenä näkyvätkin, vaan yhteisiä ja rakenteellisia. Yhteiskunnassa ei ole riittävästi sosiaalisen kasvun tarvitsemia merkityksellisiä sosiaalisia tiloja. Kyse on niistä kulttuurisista tiloista, joissa kohtaamme toisemme ihmisinä, luomme kuvan toisistamme, joista keräämme aineistoa itsenä olemiselle. Mediakulttuurissa vanhat kohtaamisen tilat ovat kadonneet, emmekä ole vielä löytäneet uusia. Etsimme niitä ja tämä nälkä näkyy myös mediailmiönä, joka entisestään ruokkii mediana muodostuvaa kuvaa maailman ja itsen suhteesta. LAPSEN ASEMA MEDIAN MAAILMASSA Yleensä ajatellaan, että teknistyvään mediaan mukautuminen on haastavinta vanhemmille sukupolville. Suurimmassa kuormituksessa ovat kuitenkin lapset. Heidän tulisi rakentaa kestävä ja luotettava käsitys maailmasta, joka näyttää yhtä aikaa sekä mielivaltaisesti pirstoutuneelta että kaikkialla samaa toistavalta. Kaupallisten markkinoiden tarpeista ohjautuva valtamedia tuo kaoottisesti epäjatkuvan, väkivaltaisen ja pornografisen, ihmistä monin tavoin esineellistävän todellisuutensa niin kiinni arkeen, ettei pieninkään lapsi välty sen vaikutukselta. Eikä kyseenalainen sisältö ole lapsen kannalta edes median haitallisin piirre vaan se miten lapsi kohtaa median valmiina tarjotussa muodossa. Media ei kysy vaan ilmoittaa: median ihmiskäsitys annetaan kuvastoina, trendeinä. Viestin ydin on, että ihminen merkitsee vain näkyessään mediassa tai esiintyessään, pukeutuessaan, kuluttaessaan median ilmoittamalla tavalla. Mallit annetaan valmiina pienestä pitäen. Jo kaksivuotias lapsi tunnistaa markkinointiviestinnän koodit, tietää, mitä merkitsee kuulua kohderyhmään. Mediassa lapsi rakentaa suhdetta ympäristöön, muodostaa käsityksensä maailmasta ja ihmisyydestä. Median yksipuolisuudessa lapsi ei enää voi luontevasti kehittää omaehtoista suhdetta kulttuuriseen todellisuuteen. Liian usein se tuottaa pelkoa ja hämmennystä tarjoamatta välineitä jäsentää havaintoja ja kokemuksia. Esimerkiksi lapsille tarkoitettujen tv ohjelmien taso on järkyttävän kirjava ja monasti taustaviesteiltään, eettisiltä ja esteettisiltä arvoiltaan kyseenalainen. Kun samanaikaisesti yhteisöllisyys on ohentunut, ovat lapset identiteetin etsimisessään aikuisen avun tarpeessa kenties enemmän kuin koskaan. MEDIAKASVATUS MEDIA KASVATUSTEHTÄVÄNÄ Mediakasvatuksessa lasta ohjataan mediamenetelmien, median ilmaisutapojen, rakenteiden ja prosessien tuntemukseen. Maailmaa ei pidä sulkea lapsilta eikä lapsia suojella pelon ilmapiiriin, vaan mediakasvatuksen tehtävä on antaa lapselle välineet käsitellä median tarjoamaa aineistoa ja sen välittämää kuvaa maailmasta. Mediakriittisyys on kykyä sijoittaa viestinnän sisältö oikeisiin merkityskehyksiin. Median estetiikka omaksutaan jo pienestä alkaen, siksi mediakasvatuskin tulee aloittaa riittävän varhain. Lapselle eivät kiinnostavat asiat ole vaikeita. Koneiden ominaisuudet, kuva- ja äänityöskentely, ilmaisun ennakkoluulottomuus ja havaitsemisen herkkyys ovat lapselle leikkiä. Viestintänä media on kielitaitoa: missä iässä lapsi oppii puhumaan,

3 siinä iässä hänellä on herkkyys myös median kielelle! Tämä herkkyys tunnistaa tavan, jolla media ohjaa katsomaan ja lukemaan viestintää. Lapselle media on sekä ympäröivä maailma että väline sijoittua siihen myönteisellä tavalla. Yhteiskunnan tuella mediakasvatus on etsimässä uusia muotoja niin perinteisen kasvatuksen ja opetuksen puitteissa kuin verkko-opetuksessa ja harrastustoiminnassa. Opetusministeriö on tuottanut Mediamuffinssi nimisen mediakasvatuskokonaisuuden ja siihen liittyvää aineistoa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (alle 8 vuotiaille). THL (Stakes) on tuottanut mediakasvattajille suunnattua ohjemateriaalia. Samoin useat järjestöt ovat tarttuneet median haasteeseen. Niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja opettajilleen on tarjolla perusteellista ja monipuolista aineistoa mediassa liikkumisesta ja sen kanssa elämisestä. Medialeikki on yksi näistä mediakasvatushankkeista. Opetushallitus on tukenut sitä vuodesta MEDIA PEDAGOGIIKAN SISÄLTÖNÄ Mediasta on tullut uudella tavalla yleispedagoginen kysymys. Tämän päivän elinympäristömme edellyttää kykyä lukea monitasoisesti median sisältöjä, tunnistaa sen kuvaama maailma ja tuntea kuvaamisen tapa, eritellä median luomia erilaisia maailmankuvia. Medialukutaito on kykyä rakentaa saatavilla olevasta informaatiosta mielekäs ja ehyt todellisuuskäsitys. Kasvattajilta vaaditaan sekä medialuku- että opetustaitoa ja sen lisäksi vielä taitoa olla oikealla tavalla lasten mukana mediamaailmassa. Mediakasvatus joutuu vastaamaan lähes kaikkiin elämänalueisiin liittyviin kysymyksiin. Siksi sille tarvitaan myös monenlaisia muotoja: Lapsille ja nuorille suunnattu mediakasvatus on perinteisimmillään median sisältöjen kriittistä opiskelua. Tutkitaan median tarjoamaa maailmankuvaa, millaiseen tietoon se perustuu ja miten tuosta tiedosta muokataan median sisältöjä. Tähän läheisesti liittyen on toinen mediakasvatuksen tehtävä ollut perehdyttää lapsia ja nuoria median tekemiseen, tehdä mediavälineet tutuiksi ja opettaa tuottamaan omaa mediaa. Uusin mediakasvatusta ja aikuisen läsnäoloa kaipaava alue on sosiaalinen media, jossa liikkumiseen ja seurusteluun tarvitaan tietokonetaitojen lisäksi myös sosiaalisten käyttäytymis- ja pelisääntöjen ymmärrystä. MEDIASISÄLTÖJEN TUNTEMUS Sisältöä tutkiva mediakasvatus opettaa näkemään, missä tarkoituksessa ja miten media on tuotettu. Tavoitteena on oppia tunnistamaan, mistä viestinnässä on kyse. Tarkastellaan sitä mitä media kertoo: Mitä tietoja uutiset välittävät niin lehdissä, televisiossa, radiossa kuin sähköisessä verkossakin. Millaisena maailma kuvataan elokuvissa, peleissä, verkkosivustoissa. Millaista arvokulttuuria edustavat mainokset niin talojen seinissä kuin tehokkaasti tuotetuissa elokuvissa. Mitä kertovat ihmisestä viihde ja mediana leviävä musiikki. Opetellaan lukemaan median kieltä, ilmaisumuotoja, sanaa ja kuvaa ja ääntä. Erotetaan toisistaan erilaiset viestinnän muodot ja tyylilajit, tunnistetaan niiden tavoitteet ja pyrkimykset, käytetyt menetelmät ja tehokeinot. Nähdään miten media luo illuusioita, mielikuvia. Miten koko media on mielikuvamaailmaa, jossa todellisuus on aina johonkin suuntaan suhteellista, vähintäänkin tulkinnanvaraista ja näkökulmasidonnaista. Median välittämät arvot ja ihmiskäsitys kehittyvät erityisesti monikerroksisen ja tajunnallisesti vaikuttavan taustaviestinnän alueella. Mainoksia tutkittaessa on päällimmäisenä suhde tuotteisiin ja mainoksilta kysytään, millä mielikuvaohjauksen keinoilla ne houkuttelevat esiin ostopäätöksiä. Samalla mainoskuvastot kuitenkin välittävät merkityksiä, jotka eivät suoraan liity itse tuotteeseen. Siksi nämä taustamerkitykset myös omaksutaan paljon helpommin ilman että huomattaisiin, miten median arvomaailma on upotettuna sen ilmaisukieleen, tapaan jolla media lukee maailmaa ja ohjaa sitä lukemaan. SOSIAALISEN MEDIAN SÄÄNNÖT Sosiaalinen media tarkoittaa sähköisen viestinnän muotoja, jotka mukana oleva kokee yhteisöllisinä tiloina ja kohtaamispaikkoina kuten Facebook ja erilaiset keskusteluryhmät. Sosiaalinen media edustaa uudenlaista läsnäolon

4 muotoa, kosketuksissa olemista toiseen ihmiseen ja ryhmiin. Sosiaalinen media vastaa ihmisen perustarpeeseen kuulua yhteisöön, tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Sosiaalisen median erityisyys liittyy siihen, miten sen yhteisöllisyys muodollisesti syntyy ikään kuin riippumatta osallistujien muusta historiasta ja kulttuurin sidoksista, usein jopa yhden aihepiirin ympärille tai läsnäolosäädösten alustalle. Yksilönä ihminen voi esiintyä verkkomaailmoissa enemmän tai vähemmän erillään reaalimaailman henkilöstään. Hienovireisten vuorovaikutustekijöiden vähyys sallii viestinnän vääristymisen eri tavalla kuin kasvokkain olemisessa, jossa vaimentavia ja tasoittavia tekijöitä on huomattavasti enemmän. Sosiaalisen median keinotekoisuus on kuitenkin vain näennäistä ja siksi vielä enemmän harhaanjohtavaa. Sosiaalinen media ei ole muusta todellisuudesta erillinen maailma, vaan ihan normaali osa elämän kokonaisuutta, jossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kaikessa. Se on omanlaisensa käyttäytymisjärjestelmä, jonka säännöt pitää myös tuntea: Yksi niistä lukemattomista kulttuurin tiloista, joihin ihmisen tulee astua tietoisena sen normeista, etiketeistä ja myös virheiden seurauksista. Perustarpeet ja ihmisyyden vuorovaikutussäännöt ohjaavat kohtaamisia myös sosiaalisessa mediassa. Koska sosiaalinen media avautuu käytännössä rajoitta maailman eri ulottuvuuksiin, ei se ole maailma jossa lapsi voisi elää yksin riippumatta aikuisen tuesta ja ohjaavasta vuorovaikutuksesta. Mediakasvatus sosiaalisessa mediassa vaatii aikuisilta paneutumista ja todellista mukanaoloa. MEDIAVÄLINEIDEN JA -TUOTANNON OPPIMINEN Monen nuoren ja lapsen kohdalla vaikuttavin osa mediakasvatuksesta syntyy median tuottamisesta. Perinteisesti se on ollut ja on yhtä hyvin edelleen tutustumista sanomalehden tekoon: uutisten ja artikkelien kirjoittamiseen, kuvittamiseen, lehden suunnitteluun ja toteutukseen. Toinen suosittu laji on elokuva: tehdään animaatioita, musiikkivideoita, dokumentteja lähipiiristä ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Perehdytään elokuvan tekniikkaan, käsikirjoittamiseen ja suunnitteluun, kuvausryhmänä työskentelyyn. Välineiden kautta lapsi pääsee osalliseksi, saa otteen mediasta. Valokuvaus, kännykkäelokuvien tekeminen, musiikin tuottaminen antavat lapselle välineen hahmottaa sitä tarjontaa jonka kohteena itse on ja jota aktiivisesti kuluttaa. Nykyaikainen kuva- ja äänitystekniikka tekee kamerasta, mikrofonista ja tietokoneesta huippulaatuisen studion. Mediatuotannon perinteisinä alueina teatteri, kuvataiteet ja kirjoittaminen ovat olennainen osa myös nykyaikaisen median hallintaa. Niidenkin tuntemuksella on välineen merkitys. Kaikki tavat tuottaa kulttuuria johtavat tänä päivänä tavalla tai toisella myös mediavälineiden ja taitojen harjaantumiseen ja vahvistavat sitä kautta lasten arvostelukykyä suhteessa heille tarjottuun mediaan. MEDIAKASVATUKSEN KRITIIKKI Sisältölähtöisen mediakasvatuksen tarkoitus on opettaa lapset tuntemaan media. Juuri tässä on myös sen heikkous. Tällöin lapsille opetetaan maailma yleensä sellaisena, miten aikuinen hahmottaa ympäröivän todellisuuden. Tätä aikuisten maailmaa pidetään vallitsevana ja usein myös ainoana mahdollisena todellisuutena. Oppiessaan mediaa tältä pohjalta, lapsi pyrkii jäljittelemään sitä tapaa, millä aikuisten hallitsemaa mediaa tuotetaan. Tällöin kyse on syvemmästä ilmiöstä kuin median sisällöstä tai tuotantotekniikasta. Riippumatta kritiikin laadusta jää lapselle joka tapauksessa se kokemus, että vallitseva mediaestetiikka syvällisesti havaitsemisen tapana ymmärrettynä - itsessään on ainoa mahdollinen. Vaikka lähtökohta on looginen ja mediatuntemuksen tavoitteena on kriittisen medialukutaidon kehittäminen, niin valmiita mediasisältöjä tutkiva lähestymistapa joka olettaa vallitsevan mediakäsityksen ikään kuin annettuna lähtökohtana, vahvistaa olemassa olevaa median määrittämää arvomaailmaa hyväksymällä epäsuorasti sen tarjoaman esteettisen mallin. Itsenäiseen mediakriittiseen ajatteluun tarvitaan itsenäistä ajattelua ja tekemistä. Tavalla joka ei oleta mitään mediamallia ennakolta oikeaksi.

5 MEDIALEIKKI MEDIAKASVATUKSENA MEDIALEIKIN MALLI Medialeikki on mediakasvatusta, lapsilähtöistä ja mediakriittistä mediakasvatusta. Se tarjoaa kasvattajalle ja opettajalle menetelmäkokonaisuuden, jossa teknistyvää mediaa ei lähestytä uhkana. Sen sijaan tavoitteena on kehittää positiivista suhdetta median tarjoamiin mahdollisuuksiin. Medialeikki on useimpien mediakasvatusmenetelmien tapaan toiminnallista, kokemuksellista ja tutkivaa oppimista. Se eroaa kuitenkin teoreettiselta taustaltaan niistä malleista, joissa lähdetään olemassa olevan median tutkimisesta ja sen rakenteiden tunnistamisesta - oli painopiste sitten median tekniikassa, sisällöissä tai sosiaalisissa merkityksissä. Medialeikki lähestyy mediaa tavallaan käänteisesti: Olemassa olevaa kerronnan tapaa ei lähdetä opettelemaan eikä soveltamaan. Medialeikissä ei ensimmäiseksi kysytä, millainen on ympärillämme oleva media. Sen sijaan lapset lähtevät luomaan omaa mediaa, löytämään omaa esteettistä ajatteluaan. Medialeikki vastaa median kasvatus- ja opetushaasteeseen median omilla keinoilla, olemalla itse oppimisympäristönä se mediatila, jota opitaan. Medialeikissä koko kasvatusympäristö oppii ja on oppimista. Mediakasvatus on median tekemisistä tavalla, joka palvellee samalla kaikkea kasvua ja oppimista. Perusvälineenä medialeikissä on kamera, kuva ja ääni. Kameran avulla lapsi etsii oman tapansa nähdä ja kuvata. Kamera on havaitsemisen väline, huomion suuntaaja ja keskittymisen ohjaaja. Kamerasta avautuu näkymä ympäristöön sekä tarkkaan rajatusti että kokonaisvaltaisesti. Kamera nostaa näkyviin merkityksiä ja aktivoi käsitteellistä ajattelua. Kuvan muisti on tiedostavaa suhdetta aikaan, maailmaan, yhdessä olemiseen. Medialeikissä niin lapset kuin aikuisetkin oppivat oman tekemisen kautta tuntemaan median toimintatavat. Lapsen mediataidot ja ymmärrys kehittyvät välineen oppimisessa, yhdessä tekemisessä ja tuotetun jakamisessa. Medialeikissä olennaisinta on yhteinen prosessi eikä siinä ensisijaisesti pyritä viimeistelyltään hiottujen lopputuotosten aikaansaamiseen. Kuvausten jälkeen tuotokset katsotaan yhdessä. Kuvatun sisällölle ei ole valmista mallia, lasten tekemiä ratkaisuja ei arvioida aikuisen näkökulmasta. Lasten tulee saada löytää itse omat kysymykset. Lapsi oppii mediataiteen työtapoja ja rooleja, käyttämään kuvaa ja ääntä ilmaisussaan. Mediamenetelmien osaaminen vahvistaa lapsen hallinnantunnetta ja vähentää pelkoja. Omien kuvauskokemusten myötä lapsi oivaltaa, miten mediatarjonta on ihmisen tuottamaa eikä median sisältö edusta mitään ehdotonta todellisuutta. Kysymys onko jokin totta muuttuu kysymykseksi miten se on tehty. KRIITTISYYS MEDIAN TEKEMISENÄ JA TUNTEMISENA Tekemisessä lapset oppivat ymmärtämään, miten median tarjoama maailmankuva syntyy. Opittua mediataitoa ja välineitä ei kuitenkaan käytetä valmiiden esikuvien toistamiseen, vaan sen sijaan lapsi luo omaa mediaa ilman että sitä verrattaisiin yleisen mediatarjonnan malleihin. Lapsille ei anneta ohjeita siitä, millaista on hyvin tuotettu media.. Oman työn, oman ajattelun asettaminen muiden rinnalle on kritiikin ydintapahtuma. Se alkaa jo lasten keskinäisessä yhdessä tekemisessä ja tuotetun jakamisessa. Medialeikissä lapsi huomaa, ettei ole olemassa mitään valmista mallia sille, miten mediaa tulisi tehdä. Kriittisyys on tekemisen vapautta, vapautta esikuvien seuraamisen pakosta, jäljittelyn normeista. Oppiessaan lukemaan median ilmaisua lapsi löytää omia kysymyksiä, jotka avaavat median rakenteet hänen oman ajattelunsa mukaisina. Jokainen mediassa oleva kuva, kaikki median maailmat ovat ihmisten tekemiä. Kriittisyys tekee näkyväksi tiedon muodostuksen tavan. Se on kykyä asettaa todellisuus tarkasteltavaksi, niin että myös tarkastelun tapa itse on tarkasteltavana. Se on todellisuuden toistamista ja sen muuntelua tavalla, jolla todellisuus avautuu erilaisissa valaistuksissa. Kriittisyys on sitä, että osaa sijoittaa asiat taustoihinsa, oikeisiin yhteyksiinsä ja siltä pohjalta arvioida tavoitteita, tuloksia ja merkityksiä. Kriittisyys on erittely- ja erottelukykyä, kykyä hahmottaa kokonaisuus ja erottaa yksittäinen ilmiö taustastaan, tuntea ja tehdä näkyväksi arviointiperusteet joita tarkastelussa sovelletaan.

6 TEKEMINEN TODELLISUUDEN LUOMISENA Välineen hallinta ohjaa lasta kehittämään aivan uusia ilmaisun tapoja, luomaan omaa läsnä olevuuden estetiikkaa. Kohteena oleminen muuttuu mukana olemiseksi ja mediassa nähdyksi tulemisen kokemukseksi. Lapsen oman elinpiirin kuvaaminen tekee lasten omasta mediasta merkitsevää todellisuutta. Lapsen mediasuhde muuttuu pelosta tai ulkopuolisesta ihailusta mukana olemisen ja tietämyksen tuomaksi arvostukseksi. Erilaisten median tuottamistapojen arvostaminen kuuluu myös mediakriittisyyteen. Samalla vahvistuu lapsen itseluottamus: kun lapsi tekee itse päätökset, hän myös oppii seisomaan niiden takana. Jos lapselle ei tarjota valmista ratkaisua siihen, miten hänen tulee maailmaa katsoa, luo hän omansa. Kun medialeikin tarjoamat kehykset täyttyvät lapsen tuottamalla sisällöllä, on medialeikki toteutunut. MEDIALEIKKI ESTEETTISEN KRITIIKKINÄ MEDIAN SYNTY HAVAITSEMISESSA Ihminen syntyy kulttuurisena olentona yhteisöllisestä viestinnästä. Todellisuutemme on tämän viestinnän tajunnallista esitystä, kehollisen ympäristöön sijoittumisen kokemuksellista kuvausta, maailmankuvaa, jonka tunnistamme havaitsemisessa. Havainto on aistimusvirrassa tapahtuvaa merkityksen tunnistamista. Havaitsemisessa aistinen saa esityksellisen hahmonsa osana todellisuuskäsitystämme, maailmankuvaamme, tajuntaamme. Olennaista on se miten havaitsemme. Havainnon taito kehittyy esteettisen tajun myötä. Estetiikka on ohje, jolla ihminen mallintaa aistista ympäristöään, rakentaa kuvaa maailmasta. Jokaisessa kulttuurissa on oma estetiikkansa, ohjeisto, jolla ihminen maailmaa havainnoi. Esteettinen on kulttuurin muodostumisen ydintä ja siksi myös kulttuurin oppimisen avain. Esteettinen ymmärrys on sosiaalisesti kehystetty jokaiselle ihmiselle ominainen kyky hahmottaa ympäristössään tarjoutuvia merkityksiä. Olemme toisin sanoen esteettisen aistimme luomuksia ja siten oman havaitsemisen tapamme taideteoksia. Median sisällöt syntyvät havaitsemisessa, havaitsemisen tuottamista todellisuuden kokemuksista. Siinä mihin kiinnitämme huomiota, mitä merkityksiä havaitulle annamme ja miten näiden merkitysten ohjaamina asetumme ympäristön kanssa suhteessa olevaksi. Siksi se katsomis- ja lukuohje, minkä media tarjoaa, on mediakriittisen mediakasvatuksen avain. Kriittinen suhtautuminen median tarjoamiin havaitsemisen malleihin on medialeikin mediateoreettinen lähtökohta. ESTEETTISEN MERKITYS MEDIALEIKISSÄ Medialeikki on mediakasvatuksen muotona erityinen. Vallitsevan mediakulttuurin tutkimisen sijaan sen johtoajatuksena on esteettisen tunnistaminen ei kuitenkaan ympäröivän median vaan lapsen oman esteettisen ajattelun näkyväksi tekeminen. Mediataiteen näkökulmasta median ongelma on esteettinen: Media ei pelkästään tyydy kertomaan asioita maailmasta, vaan samalla se kertoo, miten maailmaa tulee tarkastella. Tarjotessaan valmiin havaitsemisen ohjeen media rakentaa tajuntaamme esteettisen koodin. Media muokkaa maailmankuvaamme muokkaamalla esteettisiä arvojamme. Esteettinen läpäisee kaiken ajattelun: todellisuuskäsityksemme syntyy siitä, miten maailman havaitsemme, miten siihen sijoitumme. Valmiina annettujen esteettisten arvojen pohjalta syntyy valmista kritiikitöntä maailmankuvaa. Havaitsemista ohjaavien esteettisten mallien muodostuminen alkaa jo varhain, lapsi omaksuu kulttuurissa vallitsevan estetiikan sitä mukaa kun kasvaa sen piiriin. Siksi oman estetiikan etsiminen pitää myös aloittaa varhain, alusta asti. Lapsen oma estetiikka, oma kriittinen ote mediamaailmasta on medialeikin ydinmerkitys.

7 SÄÄNNÖISTÄ SYNTYY LAPSEN OMA ESTETIIKKA Säännöt luovat tilaa lasten omalle ilmaisulle. Siksi kuvaamisen sisällöstä ja kuvaustavasta päättäminen kuuluu yksin lapselle. Säännöt rajoittavat kehyksiä, mutta eivät puutu sisällöntuotantoon, kuvaustapaan ja lapsen valintoihin. Kuvatessaan lapsi etsii omaa estetiikkaa, havaitsemisen tapaansa suhteessa yhteiseen. Lapsi muuttaa havaintonsa informaatioksi, jonka jakamisessa hänen oma maailmankuvansa tulee näkyväksi niin hänelle itselleen kuin hänen ympäristölleenkin. Kameran avulla lapsi tunnistaa oman tapansa hahmottaa maailma. Kriittisyys on vapaudesta syntyvää havaitsemista, lapsen itsensä näkyväksi tulemista omassa totuudessaan. Lapsella on kamera ja miten tahansa hän sillä kuvaakin, on se aina oikein eettisten periaatteiden rajoissa. Lapsi näkee juuri sen minkä näkee ja siksi sen ilmaiseminen on aina myös totuudellista. Kuvatessaan lapsi tekee esteettisiä valintoja ja tutkii siten omaa näkemisen tapaansa. Kameran suuntaaminen, etäisyys ja rajaaminen ovat lapsen valintoja kuten ylipäätään kohteen ja tarkastelutavan valinnat. Kun lapsi huomaa oman päätösvaltansa, oppii hän nopeasti arvioimaan ympäristöään ja tunnistamaan itselleen merkityksellisen myös kuvan ottamisen kautta. Jokainen kuva on lapsen omaa henkilökohtaista ilmaisua, aluksi ehkä kömpelöä mutta kun samat harjoitukset toistuvat vuosittain, kehittyy niistä vähitellen taidokasta ja ilmaisurikasta kuvarunoutta. Yksinkertainen tekniikka kameran suuntaaminen ja näppäimen painallus antavat lapselle äänettömän väkevän kielen. OMA MEDIA SOSIAALISENA OPPIMISENA OMAN MEDIAN SYNTY SÄÄNTÖJEN KEHYKSISSÄ Medialeikin säännöistä syntyvä ydintapahtuma, joka yhdistää taiteen ja pedagogiikan, mediakasvatuksen ja yleisen oppimisen, on lapsiryhmän kuvaaminen. Kun sen ohjaa prosessina alusta loppuun, kunkin lapsen henkilökohtaisesta näkemisestä yhteiseen jakamiseen, antaa lapselle kokemuksen omasta mediasta. Oma media syntyy omasta tekemisestä, lasten itse tuottamasta aineistosta ja sen yhdessä kokemisesta. Lasten kuvat ja ääni, niiden esillepano eri muodoissaan ovat tuon median näkyviä lopputuotteita. Tässä esille panossa lapsi kohtaa toisen: Sen miten hän näkee saman maailman eri tavalla ja miten siitä erilaisuudesta löytää yhteisen näkymän, miten se yhteisenä jaetaan ja erilaisuudella rikastetaan. Toisen havaitsemisessa ja tunnistamisessa syntyy elävä ihmisyys. ESTEETTISEN SYNTY JAKAMISESSA Kuvatun katsomisessa lapsen itsenäisesti tekemät valinnat saavat uuden merkityksen yhteisessä jakamisessa. Siinä jokainen näkee tuoreeltaan sen mitä on kuvannut, kuvattu kiinnittyy lähimuistissa olevaan kuvauskokemukseen ja saa taustakseen kaikkien muiden kuvat. Tässä palautekehässä syntyy jotain medialeikille erityistä ja todella uutta kasvatuksen kulttuuria. Kuvaa katsoessaan lapsi on toisen kerran esteettisen valinnan äärellä. Hän näkee oman kuvaushetken valintansa uudelleen ja päättää siihen suhtautumisesta, tällä kertaa suhteessa sekä toisten katseeseen että toisten kuviin. Näin kuvatun katsominen on uusi luova tapahtuma, lapsen oman esteettisen ajattelun ja mediakriittisyyden sosiaalinen syntyhetki. Yhteisessä katsomisessa erilaiset näkemisen tavat kunnioittavat toisiaan. Jokainen lapsi saa hyväksynnän omille valinnoilleen. Nähdessään toistensa esteettiset ratkaisut lapset omaksuvat mediailmaisun havaitsemisen mahdollisuuksina sen sijaan että lukitsisivat ne valmiisiin tulkintoihin. Tässä tapahtumisessa aikuisen tehtävä ei ole tietää vaan sallia. Ei ole olemassa mitään ennalta annettuja kriteereitä. Ei ole mitään mallia, johon verrata toisaalta lapsen luomaa kuvaa ja toisaalta yleisesti vallitsevaa median estetiikkaa. Kuva ei ole suoritus. Kuva on juuri sellainen joksi se on lapsen katseessa ja kädessä tullut. Lapsen oma havaitsemisen tapa on kriittisen mediasuhteen perusta. Ryhmässä jaettavina kokemuksina korostuu kunkin oma yksilöllinen näkeminen. Valikoimalla kuvauskohteensa jokainen kuvaaja vuorollaan esittää toisille oman tulkintansa ympäröivästä todellisuudesta. Valikointi on aina kannanottoa ja kun otokset liittyvät toisiinsa, syntyy kysymyksiä, arvoituksia, julistuksia. Kerätyn aineiston jakaminen ja muokkaaminen on viestintää jossa maailmasta esitetään aina jonkinlaisia väitteitä.

8 Ryhmä luo yhteistä esteettistä koodia, jonka osana lapsi parhaimmillaan edelleen säilyttää luottamuksensa omaa estetiikkaansa kohtaan. Näin ryhmän osana lapsen omat valinnat muuttuvat vahvemmiksi. Sosiaalinen estetiikka syntyy rinnalla katsomisessa. Esteettisen ymmärryksen jakamisessa kehittyy ihmiskäsitys ja arvomaailma, tunnistetaan yhteiset sosiaaliset merkitykset. Ilmaisun jakaminen on yksi mediakriittisyyden syntyhetkistä. OMA MEDIA ESTEETTISEN YHTEISÖLLISYYTENÄ Ilmaisun jakamisessa muodostuu myös laajempi ja hiljaisemmin vaikuttava osa omasta mediasta. Kuvien yhteisessä katsomisessa ja jakamisessa tapahtuu lapsen sosiaalinen syntyminen. Lapsi kehittää sosiaalista minäkuvaansa, kun jokainen vuorollaan tulee toisten katseissa olemassa olevaksi täsmälleen oman ilmaisunsa kautta. Mediassaan lapsi tutkii itseään ja ympäristöään, omaa suhdettaan maailmaan. Yhteisenä tekemisenä se on vielä enemmän kuin näkyvä kuva tai kuultava ääni. Oma media on lasten yhdessä kehittämiä merkityksiä, median tutkimista lasten omista lähtökohdista, median konstruktiivista ja sosiaalista oppimista. Lasten oma media tarkoittaa lasten itse tuottamaa todellisuuskuvaa, sen maailman näkyväksi tekemistä, jota lapsi elää, lasten omaa tulkintaa siitä, mitä aikuisten media heille esittää. Medialeikki opettaa tunnistamaan median olemuksen ja arvioimaan kriittisesti sitä, mitä se ihmisille tarjoaa ja millaisia keinoja se käyttää. Medialeikissä lapset löytävät omat kysymyksensä. Siksi media on mahdollisuus, välitön todellisuus, jossa lapsi liikkuu ja oppii. Kuvaamisen vapaudessa lapsi etsii itseään kiinnostavia tapoja havaita ympäristöä. Lapset jakavat keskenään todellisuuskäsityksiään, vertaavat niitä toisiinsa, sopivat yhdessä millainen maailma on. Aikuinen ei olekaan se auktoriteetti, joka viime kädessä kertoo miltä maailman tulee näyttää. Todellisuutta voi myös muuttaa, koska se muuttuu muuttamalla tapoja havainnoida sitä. Oma media on lasten oman maailman ja kokemisen tavan siirtämistä käsitteellisemmälle, kuvallisen ilmaisun tasolle myös aikuisen nähtäväksi. Se maailma joka elää lasten leikeissä, salaisissa paikoissa, lasten keskinäisessä viestinnässä ja huumorissa, saakin nyt uudenlaisen arvon. Medialeikki tekee sille tilaa. MEDIALEIKKI LÄHIMEDIANA Sosiaalisen syntymisen prosessi tapahtuu koko ajan ihmisen kehollisessa tilassa olemisessa: liikkumisessa, puheessa, piirtämisessä, kirjoittamisessa ja muissa ilmaisun ja läsnäolon tavoissa. Medialeikki tuo tämän sosiaaliseen tilaan asettumisen prosessin, tanssillisen huomioonottamisen näkyväksi audiovisuaalisella tekniikalla. Oman itsen näkeminen yhdessä toisten kanssa antaa lapselle kokemuksen oman olemassaolon merkityksellisyydestä samalla kun se opettaa ottamaan huomioon toiset, tunnistamaan ja kannattelemaan jokaisessa ihmisessä olevan yhteisen ainutkertaisuuden. Olemme kaikki olemassa toisissamme. Nähdyksi tuleminen sekä omana itsenä että omassa ilmaisussa vahvistaa lapsen itsetuntoa, itseluottamusta ja sosiaalista minäkäsitystä. Itsen ja toisten arvostaminen, kuvatuksi tuleminen ja toisen kuvaaminen, oman ja muiden erilaisuuden ja samuuden myönteinen tunnistaminen, sosiaaliset taidot, ryhmään sijoittuminen, yhdessä kameralle leikkiminen luovat ryhmästä yhteisön ja kutsuvat yksilön löytämään paikkansa yhteiseen kuulumisessa. LÄHIMEDIA MALLI Edellä kuvattujen medialeikin tuottamien sosiaalisten merkitysten taustalla on mediataiteessa kehittynyt mediateoria. Markus Renvall on ottanut käyttöön ihmisen mediasuhdetta kuvaavan käsitteen lähimedia, jolla hän tarkoittaa valtamedian vastapainona niitä merkityksellisiä sosiaalisia tiloja tai tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat toisensa kasvokkain, tulevat olemassa oleviksi toisilleen toistensa havaitsemisessa ja kokevat olemassaolonsa merkityksellisyyden toinen toisensa läsnäolossa. Lähimediassa ihminen syntyy sosiaalisena olentona yhteydessä toiseen ihmiseen. Medialeikki perustuu tähän lähimedia malliin. Noissa arkisen tavallisissa, joskus huomaamattomissa, yleensä kuitenkin kaikkien tuntemissa yhteisissä tai erityisissä tiloissa olemme olemassa jollekin toiselle. Jollekin lähellä olevalle. Lähimedia on ihmisten toisensa havaitsemisessa.

9 Yhteiskunnalliselta merkitykseltään erityisiä avoimia lähimedioita ovat erilaiset nuorten suosimat julkisten tilojen kokoontumispaikat, portaikot, kulkuväylät, asemat, aulat ja eteiset. Näissä tiloissa nuoret luovat omaa mediaansa, yhteistä ilmaisua jonka kautta määrittää suhdetta ympäröivään maailmaan ja tulla sen silmissä olemassa olevaksi. LAPSI LÄHIMEDIASSAAN Lähimedian malli auttaa tunnistamaan sen, millaista mediaa terve ja tasapainoinen kehitys tarvitsee. Erityisesti lapsi kaipaa omaa turvallista tapaa tulla näkyväksi aikuisten maailmassa. Lähimedia on sosiaalisen oppimisen ydintila, jossa mukana olevat koskettavat toisiaan havaitsemisessa. Lasten päivittäiset elinympäristöt sisältävät monia lähimediatiloja. Niitä ovat lasten leikkipaikat, päiväkoti ja koulu, samoin myös lasten kotia voidaan pitää lapsen kannalta keskeisenä lähimediana. Kaikilla näillä tiloilla on lapsen mediasuhteelle tärkeä ja todellinen merkityksensä. Ja sitä mukaa kun lapsi kasvaa, hän etsii laajempia viestinnän piirejä ja sijoittaa oman merkitsevyytensä entistä enemmän suhteessa niihin. Meillä on yksityisinä ihmisinä kuitenkin hyvin vähän mahdollista vaikuttaa ylikansalliseen markkinavetoiseen mediatarjontaan. Siksi pitäisi keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa ja millä eniten voimme tukea lapsen kehitystä. Voimme luoda lapselle turvallisia ja mielekkäitä lähimedioita. Medialeikissä tuotetaan näitä yhteisiä havaituksi tulemisen kokemuksia. Näin se vahvistaa päiväkotia ja koulua lähimediana. MEDIALEIKIN HAASTE LASTEN OMAN MEDIAKULTTUURIN SYNTYMINEN Voiko lasten arkisten puuhien, ympäristön, luonnon tapahtumien tai mielikuvittelun tuotosten kuvaaminen todella olla mediakasvatusta? Medialeikkiajattelun mukaan näin juuri on: Lapsen mediaymmärryksen uskotaan kehittyvän, kun lapsi saa omakohtaisen kokemuksen median tekemisestä. Siksi mediaa ei tutkita erillisinä tehtävinä, vaan mediakasvatus tapahtuu samanaikaisesti, kun lapset kuvaavat ja oppivat omaa elinympäristöään. Käytäntö on myös osoittanut, miten nopeasti lapset omaksuvat medialeikin esteettiset periaatteet ja alkavat tuottaa omaa mediailmaisua. Lapset oppivat käyttämään kameraa, toimimaan tuotantoryhmän eri rooleissa. Tämä oppiminen tapahtuu ja myös säilyy, vaikka harjoittelukertoja olisi vain muutamia vuosittain. Kun lapsi alkaa jo alle kaksivuotiaana ottaa kuvia ja tehdä videoita, hänelle kehittyy oma mediakieli. Hän kykenee luomaan omanlaistaan jälkeä, ei ainoastaan kopioimaan muiden tapoja. Kaksitoistavuotiaana sama lapsi Markus Renvallin sanoin luultavasti luo omaa kuvarunouttaan. Taustaoletuksena on, että oman median tekeminen ja mediataitojen vahvistaminen vaikuttaa myönteisesti lapsen mediasuhteeseen. Samalla kun lapset oppivat tuntemaan median tuottamisen rakenteet ja soveltamaan mediamenetelmiä omassa ilmaisussaan, oppivat he näkemään myös heihin kohdistuvan valtamedian tarjousten ja kutsujen läpi. Omaan mediatuotantoon kykenevä esteettisiltä arvoiltaan itsenäinen lapsi pystyy tasavertaiseen dialogiin aikuismaailman esteettisten ja eettisten väitteiden kanssa. Mediakriittiseltä mediakasvatukselta kaivataankin rohkeutta jättää esteettisesti valmis alusta ja antaa lapselle tilaa etsiä omaa havaitsemisen tapaa.

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto päätoiminen tuntiopettaja jetta.huttunen@tokem.fi Jetta Huttunen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi]

Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi] Medialeikki yhteydet Kirkkonummen varhaiskasvatus Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi] medialeikin mediataiteellinen ohjaus Markus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Sointu Castren ja Kantvikin päiväkodin lapset: Kantvik asuinympäristönä lasten silmin, 2010-2011

Sointu Castren ja Kantvikin päiväkodin lapset: Kantvik asuinympäristönä lasten silmin, 2010-2011 Kantvik asuinympäristönä lasten kuvaamana Medialeikkipedagogiikan kehittäjänä Sointu Castren toteutti Kantvikin päiväkodissa toimintavuonna 2010-2011 kuvaushankkeen, jossa lasten kanssa tarkasteltiin Kantvikia

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kohti kehittyviä mediataitoja

Kohti kehittyviä mediataitoja Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ

MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ SEURAAVA TEKSTI ON OTTEITA MEDIALEIKIN OHJAUSKIRJAN LUVUISTA 7, 8 JA 9. MEDIALEIKIN PEDAGOGISIA MERKITYKSIÄ Seuraavassa on kuvattuna medialeikkihankkeen aikana ilmenneitä pedagogisia merkityksiä. Luettelo

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot