Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa 1/2010"

Transkriptio

1 1/2010 Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa Palveluiden vaikuttavuuden arviointia tarvitaan Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla Suuntaaja 1 /

2 1/2010 Sähköistä suuntaa näyttämään 4 Pekka Mikkola Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa 5 Vesa Salmi Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan 8 Minna Kivipelto, Tuija Kotiranta & Pekka Karjalainen Kulman takaa 11 Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla 12 Jaana Merenmies Yhteiskunnallinen missio voitontavoittelun vaihtoehtona 14 Lea Haikala Visionääri 17 Omistamisen monet ulottuvuudet 18 Jukka Suurmäki Yritykset ja vapaaehtoistyö yhteinen yhteiskuntavastuu 20 Päivi Huuskonen Ankkurikäsite 22 julkaisija Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A Helsinki päätoimittaja Saara Kanula saara.kanula(at)aspa.fi ISSN ISSN-L Suuntaaja 1 / 2010 toimitussihteeri Tiina Eronen tiina.eronen(at)aspa.fi

3 Pääkirjoitus Uusien suuntaviivojen luotaaja Saara Kanula, päätoimittaja Tervetuloa Asumispalvelusäätiö ASPAn uuden julkaisun pariin! Suuntaaja syntyi tarpeesta luoda foorumi vammais- ja mielenterveystyön asiantuntijoiden näkemyksille, kokemuksille, uusille ideoille ja kriittisille pohdinnoille. Tarkoituksenamme on haastaa ihmiset pohtimaan vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta eri näkökulmista, lisätä ymmärrystä ja tarjota uusia katsantokantoja tuttuihin asioihin. Lehden fokus on erityisryhmien asumisessa, mutta ymmärrämme asumisen laajasti. Emme siis tarkoita pelkkiä seiniä tai asumisen palveluja, vaan kaikkia niitä toimintoja ja toimintaedellytyksiä, jotka kuuluvat jokaisen ihmisen arkeen ja täysipainoiseen elämään. Asumisen laatusuosituksia lainaten asuminen on monimuotoista toimintaa, joka lähestyy käsitteenä elämisen käsitettä. ASPAn yhtenä perustehtävänä on erityisryhmien asumiseen liittyvän tiedon seuranta, koostaminen ja jakaminen. Suuntaaja ei kuitenkaan ole ainoastaan ajankohtaisen tiedon välittäjä, vaan sen tehtävänä on tarjota mahdollisuus tiedon kriittiselle tiedon arvioinnille ja eri näkökulmien vuoropuhelulle. Maailma on tietoa pullollaan, mutta kiinnostavinta on se, miten eri tavoin tietoa jäsennämme ja minkälaisiin tulkintoihin siitä tulemme. Suuntaajan tarkoituksena on, nimensä mukaisesti, toimia uusien suuntaviivojen luotaajana. Ensimmäisessä numerossa suunnataan katse laadun ja vaikuttavuuden arviointiin sosiaalipalveluissa. Laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on korostunut sosiaalipalveluissa aina 1990-luvulta alkaen. Se on arkipäivää niin järjestöjen erilaisissa kehittämisprojekteissa, kunnan sosiaalityöntekijän asiakaspalvelutyössä, yksityisten ja kuntien tuottamissa asumispalveluissa kuin julkishallinnossa. Vaikuttavuuden arviointi on levinnyt niin laajalti, että Marketta Rajavaaran tavoin voimme puhua vaikuttavuusyhteiskunnasta, jossa sosiaalisten olojen arvostelun sijaan keskiöön on noussut vaikutusten todentaminen. Tämän numeron kirjoitukset avaavat vaikuttavuuden käsitettä ja sen problematiikkaa sekä laadunhallinta- ja arviointimenetelmien soveltuvuutta sosiaalipalveluihin. Vesa Salmen artikkelissa Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa pohditaan miten tavarantuotannosta peräisin olevien laatujärjestelmien kriteeristö soveltuu asumispalveluiden laadun arviointiin. Minna Kivipelto, Tuija Kotiranta ja Pekka Karjalainen korostavat artikkelissaan Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan miten arviointi tulisi sosiaalipalveluissa kytkeä osaksi asiakastyötä, jolloin asiakas ja työntekijä tekisivät arviointia tasaveroisen dialogin avulla. Jaana Merenmies esittelee artikkelissaan Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia mittaamalla Syfo Oy:n kehittämän verkossa toimivan yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelun ja seurannan työkalupakin, joka mahdollistaa systemaattisen tiedon keräämisen ja vertailun. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi lehdessä pohditaan erilaisia yrittäjyyden malleja. Lea Haikala tarkastelee yhteiskunnallista yrittäjyyttä ilmiönä artikkelissaan Yhteiskunnallinen missio voitontavoittelun vaihtoehtona, Jukka Suurmäki omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä artikkelissaan Omistamisen monet ulottuvuudet ja Päivi Huuskonen yritysten ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä artikkelissaan Yritykset ja vapaaehtoistyö - yhteinen yhteiskuntavastuu. Antoisia lukuhetkiä! Suuntaaja 1 /

4 Pääkirjoitus Sähköistä suuntaa näyttämään Pekka Mikkola, toimitusjohtaja, Asumispalvelusäätiö ASPA Näytölläsi on Asumispalvelusäätiö ASPAn tietopalvelun tuottama uusin tietotuote ja ensimmäinen sähköinen lehti ASPAn historiassa. Uuden lehden juuret ovat vuoden 2009 hallituksen kesäkokouksessa. Hallitus kokoontuu kerran vuodessa kesäkokoukseen, missä keskitytään säätiön tulevan toiminnan strategisiin linjauksiin ja seuraavan vuoden toiminnan ja talousarvion suunnitteluun. Tietopalvelun tiedon jakelua ja viestintää päätettiin tässä kokouksessa tehostaa uudella sähköisellä lehdellä, joka ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja keskittyy johonkin asumisen teemaan tarkastellen sitä eri näkökulmista, syitä ja seurauksia pohtien ja taustoja selvittäen. Uusi lehti syntyy maailmaan, jossa sähköinen media on vauhdilla valtaamassa alaa perinteisiltä medioilta, joten siinä suhteessa sähköinen lehti on hyvin ajassa kiinni. Tämä lehden ensimmäinen numero syntyy myös maailmaan, missä viestinnän ongelmana yleensä ei niinkään ole tiedon puute, vaan valtava tietotulva, mistä pitää pystyä poimimaan asian ja viestin tarkoituksen kannalta oleellinen tieto ja oikea tietoväline. Erityisryhmien asumisesta, mihin uusi lehti keskittyy, tarvitaan kuitenkin paljon lisää tietoa ja sen välittämistä tiedon tarvitsijoilla ja käyttäjille. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja ja asumista tukevia palveluja täytyy tutkia ja kehittää, jotta ASPAn visio vuoteen 2015 mennessä toimintaympäristön osalta voi toteutua. Sen mukaan ihmiset asuvat kohtuuhintaisissa, itselleen soveltuvissa laadukkaissa asunnoissa, tavallisissa esteettömissä asuinympäristöissä, joissa on sovellettu kaikille sopivan suunnittelun periaatteita. Vammaiset ihmiset elävät itsenäistä elämää ja ovat täysivaltaisia tekemään asuinpaikkaansa ja asumismuotoaan koskevia päätöksiä. He voivat myös helposti valita asumiseensa liittyvät muut palvelut laadukkaista lähipalveluista. ASPAn vision suuntaan kulkien Suuntaaja tietotuotteena toteuttaa ASPAn perusviestiä hajautetun palveluasumisen mallista ja kahden oven periaatteesta, joka on jo muodostunut vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen laadun kivijalaksi. Toivon Suuntaajan myös oman tiedonvälitystehtävänsä kautta rakentavan ja kehittävän ASPAa hyvän asumisen luotettavana asiantuntijana, asuntojen hankkijana, rakennuttajana ja kehittäjänä. Onnea, menestystä ja vaikuttavuutta uudelle sähköiselle lehdelle! 4 Suuntaaja 1 / 2010

5 Teema-artikkeli Miten EFQM-malli ja muut laatujärjestelmät soveltuvat asumispalvelujen laatutyöhön? Kuinka asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta on mahdollista arvioida laatutyön välineillä? Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa Vesa Salmi, erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA Termi laatutyö on suomenkieliseen laatukeskusteluun juurtunut kummajainen. Sille ei tietääkseni ole kirjallisuudessa englanninkielistä vastinetta puhutaan joko laadunhallinnasta (quality management) tai laadunvarmistuksesta (quality assurance). Laatutyö-termillä ei yleensä viitata oikeaan tai varsinaiseen työhön, vaan työn laatua koskevien kriteerien määrittelemiseen, mittaamiseen, vertailemiseen yms. Ensisijaisesti pyritään kriteereihin, jotka ovat mahdollisimman helposti mitattavissa ja vertailtavissa. Tämä merkitsee, että määrälliset kriteerit ovat yleensä etusijalla laadullisiin nähden. Tässä kirjoituksessa pohditaan ns. suurten laatujärjestelmien (esim. EFQM, ISO) soveltuvuutta asumispalveluihin, sekä asumispalvelujen vaikuttavuuden mitattavuutta. Asumispalveluja koskevat huomiot pätevät tarvittavin muutoksin muihinkin sosiaalipalveluihin, joissa asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutustilanne muodostaa työn ytimen. Onko palvelun laatu mitattavissa? Laatujärjestelmät ovat vakiintuneet moniin asumispalveluja tuottaviin organisaatioihin. On syytä pohtia, miten laatua on mahdollista mitata mitä on mahdollista saada selville asumispalvelujen sisimmästä, arjen vuorovaikutustilanteissa ilmenevästä laadusta. Laatujärjestelmät houkuttelevat mittaamaan laatua silloinkin kun mittaaminen vain sotkee käsitystä sekä perustyöstä että siihen kohdistuvasta laatutyöstä. Palveluiden johtamista ja markkinointia syvällisesti tutkineen professori Christian Grönroosin mukaan palvelujen tuottamisessa käytettäviä resursseja ei voida standardoida. Tämän voinee tulkita niin, että (mittaus)tuloksiin nojaavan laatujärjestelmän soveltaminen on hänen mukaansa palvelutoiminnassa järkevää vain silloin, kun vakiolaadun oletus pätee esimerkiksi parturi- tai kampaamopalveluissa. Useimmiten näin ei ole, ainakaan asumispalvelujen kohdalla. Yleisimmät laatujärjestelmät (esim. ISO ja EFQM) ovat peräisin tavaratuotannosta. Niihin on sisäänrakennettu tavaratuotannon määrällisiin eli mitattavissa oleviin kriteereihin perustuva käsitys työn tulosten arvioinnista. Perinteisistä laatujärjestelmistä varsinkin ISO:n perusvireenä on oikean työnkulun määritteleminen ja standardoiminen, jota seuraa standardeista poikkeamisten tunnistaminen ja korjaaminen. Suuntaaja 1 /

6 Palvelutapahtuman laadun kuvaaminen Suomen Laatupalkintokilpailussa, jossa käytetään EFQMlaatujärjestelmän kriteereitä, ei organisaation saamista pisteistä voi suoraan päätellä millaista asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on laadultaan. Toki siitä voidaan tehdä oikeaan osuvia oletuksia. Yksikäsitteistä syysuhdetta ei kuitenkaan ole olemassa mitattavien tulosten, esimerkiksi EFQM-laatupisteitä tuottavan koulutuspäivien määrän ja asiakkaan kohtaamisen laadun välillä. Erään kehittämis- ja tutkimusyrityksen johtaja Ilkka Tuomi lähestyy tätä asiaa todetessaan, että tehokkuusmittarit toimivat parhaiten perinteisen massatuotannon mittauksessa, mihin ne alun perin oli tarkoitettukin. Muilla arvontuotannon alueilla tehokkuuden mittaaminen antaa jokseenkin mielivaltaisia tuloksia (HS ). Asumispalvelun ydintä eli palvelutapahtuman laatua ei voida mitata, mutta sitä voidaan kuvata palvelun käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla ja niitä analysoimalla. Tuloksena ei ole lukuja, vaan lisääntynyttä ymmärrystä siitä, mitkä palvelun osaalueet ovat asiakkaan kannalta hyödyllisiä ja mitkä eivät. Filosofi Lauri Rauhala on kirjoittanut paljon auttamistyöstä, johon ryhmään asumispalvelujenkin voidaan ajatella kuuluvan. Hänen yksi pääargumenttinsa on, että tutkimusmetodin on vastattava tutkimuskohteen perusluonnetta. Jos tutkimuskohde ei ole lukuina kuvattavissa, hämärtää määrällisten mittarien soveltaminen sekä tutkimusta että sen kohdetta. Asiakkaan ja työntekijän kohtaamistilannetta ei Rauhalan mukaan voida missään järjellisessä mielessä mitata. Sitä voidaan kuitenkin kuvata subjektiivisten kokemusten kautta esimerkiksi haastattelemalla, jolloin saadaan arvokasta, ymmärrystä lisäävää tietoa työn ydinalueesta. Tällä tavoin lisääntynyttä ymmärrystä ei voi Rauhalan katsannossa, millään keinoin muuttaa mitattavissa oleviksi tutkimustuloksiksi. Asumispalvelun ydintä eli palvelutapahtuman laatua ei voida mitata, mutta sitä voidaan kuvata palvelun käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla ja niitä analysoimalla. Asumispalvelujen laatutyö ja toimintaympäristön paineet Haasteena laadunvarmistuksessa ja vaikuttavuuden osoittamisessa on palvelujen tilaajan intressi. Julkisesta (siis yleensä kunnan hoitamasta) palveluvelvoitteesta vastaavalla viranomaisella on henkilökohtainen, melko lyhyen aikavälin budjettivastuu. Näin ollen hänen intressisään luonnollisesti on, että tuloksista tai vaikuttavuudesta saadaan näyttöä lyhyellä aikavälillä. Vahvakaan vakuuttuneisuus pidemmän tähtäimen vaikuttavuudesta, vaikka se olisi arkikokemuksen tai -ymmärryksen vahvistamaa, ei nykyisessä julkisenkin taloudenpidon kvartaali-ilmapiirissä riitä rahapäätösten perusteluiksi. EFQM-mallin ja erityisesti ISO:n pohjarakenteena on laadun tasaisuuden eli standardinmukaisuuden varmistaminen, mikä onkin keskeinen laatutekijä tavaratuotannossa, vähemmän kuitenkin sosiaalipalveluissa. Miksi sitten EFQM- ja ISO -laatujärjestelmät ovat niissä niin yleisessä käytössä? Yksi vastaus on se, että ne tarjoavat vakuuttavan viitekehyksen erilaisille ja eritasoisille mittauksille ja mittareille mutta valitettavasti eivät niinkään ymmärrystä lisäävälle kuvailevalle tiedolle. Määrälliset mittaukset ovat lisäksi halvempia ja yksinkertaisempia kuin laadullisen vaikuttavuuden tutkimiseen tarvittavat menetelmät. Vuosien varrella varsinkin ISO-laatujärjestelmää on tosin koetettu muunnella paremmin palveluorganisaatioihin sopivaksi. Kuntamaksaja vaatii tietoa siitä, miten palveluihin käytetyt julkiset varat ovat vaikuttaneet palveluja käyttävien kuntalaisten elämään, voidakseen arvioida erilaisia palveluvaihtoehtoja rinnakkain 6 Suuntaaja 1 / 2010

7 ja päättää, millainen palvelujen kokonaisuus tuottaa parhaan hinta-laatusuhteen. Tältä kannalta on ymmärrettävää, että kunta perää palveluntuottajilta vaikuttavuuden mittareita ja mittaustuloksia. Niiden tulisi vielä mieluiten olla vertailukelpoisia muiden vastaavanlaisia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Palvelun ydin työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole mitattavissa, vaan ainoastaan kuvattavissa. Palvelun käyttäjien kokemusten kuvaamiselle, niiden analysoinnille ja tätä kautta lisääntyvälle ymmärrykselle ei ole mahdollista asettaa muodikkaan nopeita, nykyisen talousajattelun rytmiä noudattelevia tulostavoitteita. Mitä voidaan mitata, mitä kuvata? Mittaustuloksia, jotka ovat Lauri Rauhalan tarkoittamalla tavalla mittauksen kohteen ontologisen perusluonteen mukaisia, saadaan asumispalveluissa vain vuorovaikutuksen ulkoisista puitteista kuten henkilökuntamäärästä, asunnon koosta jne. Itse vuorovaikutuksen laadun arvioimiseksi tarvitaan työläämpiä arviointivälineitä, joilla kerätään palvelujen käyttäjien subjektiivisia kokemuksia ja tuotetaan niistä kuvauksia. Palvelujen käyttäjien subjektiivisten kokemusten kerääminen ja analysoiminen on keskeistä tarjottavan palvelun vahvuuksien ja parantamisalueiden selvittämisen kannalta. Rauhalan terminologialla ilmaistuna: subjektiiviset kokemukset ja niitä tulkitsemalla saavutettu ymmärrys ei periaatteessakaan, ontologisesta perusluonteestaan johtuen, ole minkään menetelmällisen välivaiheen kautta kvantifioitavissa eli muutettavissa mitattaviksi ja määrällisinä yksiköinä vertailtaviksi suureiksi. Tavaratuotannossa kehitetyistä laadunhallintajärjestelmistä ei liene kohtuuttomasti haittaa kunhan muistetaan, että asian ytimeen vuorovaikutustilanteeseen, palvelutapahtumaan ei päästä käsiksi mittaamalla, ei suoraan eikä menetelmällisten välivaiheiden kautta. Kaikki asumispalvelujen laatuun liitettävät mittaustulokset antavat toisen käden tietoa työn ytimenä olevasta työntekijän ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Kaikki asumispalvelujen laatuun liitettävät mittaustulokset antavat toisen käden tietoa työn ytimenä olevasta työntekijän ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Suuntaaja 1 /

8 Teema-artikkeli Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan Nykyisillä arviointimittareilla vaikuttavuudesta saadaan hyvin erilaista ja eritasoista tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehitetään mittareita, jossa asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien ääni on mukana entistä vahvemmin. Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuija Kotiranta, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pekka Karjalainen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Järjestöjen, yhdistysten ja kuntien tuottamia palvelujen arviointia pidetään yhä tärkeämpänä. On meneillään erilaisia kehittämistoimia, joiden avulla pyritään saamaan tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Käytössä olleilla (aika harvoilla) mittareilla vaikuttavuudesta on saatu hyvin erilaista ja eritasoista tietoa. Lyhyen aikavälin mittaamisella ei juurikaan saada esiin muutoksia asiakkaiden tilanteissa saatikka tietoa siitä, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet muutosten aikaansaamiseen. (Karjalainen & Kotiranta 2010.) Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien äänen tulisi olla mukana arvioinnissa ja vaikuttavuuden mittaamisessa aivan toisessa määrin kuin se tänään on. Useimmat tulosmittarit keskittyvät asiakkaan henkilökohtaisessa tilanteessa tapahtuvien muutosten seuraamiseen: onko toimintakyky parantunut tai onko taloudellisessa tilanteessa tapahtunut muutoksia. Ympäristön, rakenteiden tai muiden sosiaalisten tekijöiden vaikutuksia asiakkaiden ongelmiin ei ole huomioitu kovin hyvin, vaikka niillä on suurin vaikutus ongelmien syntymiseen. Mittaamisen kohdistaminen vain asiakkaan oireisiin (esim. itsetunto tai masennus) johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että työtä aletaan kohdistaa vain yksilöllisiin kysymyksiin sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden jäädessä toimenpiteiden ulkopuolelle. Sosiaalipalveluissa palvelujen käyttäjille esimerkiksi palvelujen esteettömyydellä saattaa olla suuri merkitys. Kansainvälisesti saatavilla on lukuisa joukko valmiita mittareita ja menetelmiä (Ronnby 2010). Nämä mittarit ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia ja niiden suora soveltaminen suomalaisten sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointiin on vaikeaa. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Palvelujärjestelmäosasto tutkii, arvioi ja kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja palveluja sekä menetelmiä ja käytäntöjä. Tavoitteenamme on edistää tutkittuun tietoon perustuvien menetelmien ja hyvien käytäntöjen esiin saamista kunnissa. Arvioinnin osalta pitkä taustatyö jo Stakesin ajoilta mahdollistaa konkreettisten mittaristojen kehittämisen. 8 Suuntaaja 1 / 2010

9 Tapauskohtainen arviointi mahdollistaa pidemmällä aikavälillä työntekijän toiminnan seuraamisen samanaikaisesti asiakkaan tavoitteiden rinnalla. Esimerkkinä aikuisille suunnattujen palvelujen vaikuttavuuden arviointi Aikuisille tarkoitettuja sosiaalisia palveluja annetaan esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksissa, päihde- mielenterveys- ja vammaispalveluissa. Aikuisille suunnattua sosiaalista tukea ja apua tarjotaan lisäksi lukuisilla muillakin areenoilla. (Karjalainen 2010.) Aikuiset ovat suuri ryhmä erilaisissa asumispalveluissa. Myös terveydenhuollon sosiaalityössä tehdään aikuisväestölle suunnattua palvelua, ohjausta ja neuvontaa. Aikuisille suunnattujen palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon palvelujen käyttäjille suunnatut palvelut, niiden tavoitteet, menetelmät ja aiottu tai oletettu vaikuttavuus. Rajavaaran (2007) mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa on mahdollista kohdistaa huomio suoritusten seurannaisvaikutuksiin (effect), ideaaliolosuhteissa aikaansaatuihin suoritusten vaikutuksiin (efficacy) tai suorituksen toteuttamiseen käytettävissä olevien inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen puitteissa (effectiveness). Sosiaalipalveluissa ei useinkaan ole mahdollista tehdä tutkimuksia laboratorioon verrattavissa pysyvissä ympäristöissä. Usein on mahdollisuus tarkastella lähinnä toimintojen välittömiä seurannaisvaikutuksia. Tavoitteiden näkökulmasta voi kiinnostaa, miten on mahdollista päästä haluttuihin tavoitteisiin ja saada tavoitteissa asetettua vaikuttavuutta aikaan. (Rajavaara 2006, ) Tällöin tarvitaan tietoa palveluympäristöstä ja muista palvelutapahtumaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tulee tarkastella tietoa, jota asiakastyön toimenpiteissä hyödynnetään. Tarvitaan palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden näkemyksiä, jotta työmenetelmiä, toimintoja ja palveluympäristöjä voidaan kehittää vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Tapauskohtaisen arvioinnin mahdollisuudet Sosiaalipalveluissa konkreettisia vaikuttavuusarvioinnin mittareita on Suomessa väistelty pitkään vedoten juuri alan monisyiseen ja vaikeasti mitattavaan luonteeseen. Tilanne voi johtaa pahimmillaan siihen, että palveluja mitataan ja arvioidaan muiden tieteen- ja hallinnonalojen luomilla mittareilla, joista asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien näkökulma puuttuu kokonaan. Lisäksi huolena on sosiaalipalveluissa käytettävän kokemustiedon jääminen mittaamisen ulkopuolelle (Ronnby 2010, 25). Näkemyksemme on, että arviointi tulee kytkeä osaksi asiakastyötä, jolloin palvelujen käyttäjä tai asiakas ja työntekijät tekevät vaikuttavuuden arviointia tasaveroisen dialogin välityksellä. Tähän on olemassa erilaisia lähestymistapoja, esimerkiksi valtaistava arviointi (empowerment evaluation), BIKVA-arviointi (Brugerinddragelse i Kvalitetsvurdering) tai toimintatutkimukselliset arvioinnin menetelmät (kts. esim. Kivipelto 2008). Nämä ovat kehittämistyössä hyviä työkaluja, mutta esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arviointiin ne eivät sovellu kovin hyvin. Tällä hetkellä tutkimme parhaillaan tapauskohtaisen arvioinnin mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tapauskohtainen arviointi mahdollistaa pidemmällä aikavälillä työntekijän toiminnan seuraamisen samanaikaisesti asiakkaan tavoitteiden rinnalla. Lisäksi arvioinnista voidaan laatia yksinkertaisia graafisia taulukoita havainnollistamaan asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niihin liittyviä työntekijän toimintoja. Olisi tutkittava myös menetelmän mahdollisuuksia tuoda erilaisten asiakasryhmien saamien palvelujen vaikuttavuus esille. Tapauskohtainen arviointi on alun perin kehitetty käytännön sosiaalityöntekijöiden työvälineeksi, ei varsinaisesti tutkimusmetodiksi. Sittemmin mene- Suuntaaja 1 /

10 telmää on sovellettu myös tutkimuksellisesti. Tapauskohtainen arviointi kiinnostaa meitä sen vuoksi, että sosiaalipalveluissa on lähes mahdoton soveltaa puhdasta koeasetelmaa, jossa osalle asiakkaista sovellettaisiin jotakin tiettyä menetelmää, kun taas toista asiakasryhmää ei autettaisi. Tapauskohtaisessa evaluaatiossa sovelletaan koeasetelman perusideaa, mutta ilman vertailuryhmää. (Esim. Kazi 1997; Rostila & Mäntysaari 1997.) Sosiaalipalveluilla voi olla vaikutusta jopa läpi ihmisen elämän, jolloin vaikutukset ovat kauaskantoisia (Kotiranta 2008, ). Näiden syiden vuoksi vaikuttavuuden arvioinnin mittareita on tutkittava ja kehitettävä aidoissa ympäristöissä ja tilanteissa. Mittaaminen ja arviointi voivat parhaillaan tuoda esiin työn tarpeiden, tavoitteiden, menetelmien ja vaikutusten väliset yhteydet. Mittaaminen ja arviointi auttavat kokoamaan tietoa systemaattisesti ja seuraamaan palveluissa tapahtuvaa kehitystä. Systematisoitu ja dokumentoitu tieto auttaa työntekijöitä perustelemaan resurssien ja kehittämisen tarvettaan esimerkiksi päättäjille ja hallintoviranomaisille. Ennen muuta vaikuttavuuden arvioinnin on tuotava näkyväksi asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeet. Tarvitaan heiltä saatavaa tietoa siitä, miten palveluja tulisi kehittää vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. (Kivipelto 2006.) Ennen muuta vaikuttavuuden arvioinnin on tuotava näkyväksi asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeet. Lähteet Karjalainen, Pekka (2010): Aikuissosiaalityö. Teoksessa: Kananoja, Aulikki; Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) Sosiaalityön käsikirja. Toinen, uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma, Karjalainen, Pekka & Kotiranta, Tuija (2010): Alustava kartoitus Suomessa aikuissosiaalityössä käytettävistä vaikutusten arvioinnin menettelytavoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Palvelujärjestelmäosasto. D85304AD-DED5-42D9-A5DD-99B1017AFB2C/16196/ Aiksosvaik_kartoitus_ pdf Kazi, Mansoor (1997): Putting Single-Case Evaluation into Practice. Teoksessa Juliet Cheetham & Mansoor A.F. Kazi (toim.) The Working of Social Work. London and Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers, Kivipelto, Minna (2006): Sosiaalityön kriittinen arviointi. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut, teoriat ja menetelmät. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 3. Kivipelto, Minna (2008): Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. Stakes. Työpapereita 17. Helsinki. Kotiranta, Tuija (2008): Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä studies in education, psychology and social re-search 335. Jyväskylä. Rajavaara, Marketta (2006): Vaikuttavuuden tietokulttuurit. Hallinnon Tutkimus 25 (83), Rajavaara, Marketta (2007): Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Helsinki. Ronnby, Alf (2010): Vaatimus näyttöön perustuvista menetelmistä tukahduttaa sosiaalityötä. Sosiaalitieto 6 7, Rostila, Ilmari & Mäntysaari, Mikko (1997): Tapauskohtainen evaluointi sosiaalityön välineenä. Stakes. Raportteja 212. Helsinki. 10 Suuntaaja 1 / 2010

11 Kulman takaa Tarot ennustus Raija Mansikkamäki Eteenpäin katsominen on kuin Tarot-korteista ennustamista. Se puolestaan on kuten SWOT analyysin tekemistä. Ensin maalaillaan ennustettavalle hänen menneisyyttään, sitten kerrotaan tulevaisuudesta, ulkoisista ja sisäisistä uhkista ja viimeksi mahdollisuuksista. Viisitoistavuotiaalle ASPAlle voisi ennustaa vaikkapa seuraavasti. Olet nuori ja sinulla on tulevaisuus vielä edessäsi. Kun katsoo perustajiasi, sinulla on hyvät geenit. Siellä on monta pitkäikäistä ja osaavaa vammaisjärjestöä. Perustajat ovat huolehtineet siitä, että ideologiaosaamisesi on vahvaa. Ensimmäisinä vuosina kasvusi oli reipasta, olit ennakkoluuloton. Sinä puolustit innokkaasti vammaisten ihmisten oikeuksia asua tavallisessa asuntokannassa ja teit parhaasi mahdollistaaksesi sen. Ympärilläsi on vellonut muutoksia, joihin et ole voinut vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi kuntarakenteen uudistus, kuntien kehno taloustilanne, kilpailutuksen tulo ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjauksien muutos. Paitsi että nämä ovat pakottaneet sinut muuttamaan toimintatapaasi, ovat ne jatkuvasti vaikuttamassa juuri siihen, mikä on sinulle tärkeää. Miten edistää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia asua ja elää tavallisessa asuinympäristössä muiden ihmisten joukossa? Miten tehdä se silloin, kun kehitysvammaisten laitoksia puretaan ja tilalle rakennetaan talousperusteluja käyttäen hieman pienempiä uuslaitoksia? Sinua ahdistaa, sillä kuulet hyvin vähän puhetta siitä, että vammaiset ihmiset kuuluisivat muiden joukkoon tavalliseen yhteiskuntaan. Tämän pikkulaitosten rakentamisen buumin rinnalla kuuluu ääniä YK:sta. Siellä on luotu vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, joka tuo mukanaan muutoksia parempaan. Vammaisille ihmisille halutaan taata oikeus päättää omista asioistaan ja osallistua yhteiskunnassa. Suomessa on myös korjattu vammaislainsäädäntöä ja tuotu henkilökohtainen apu yhdeksi keinoksi mahdollistaa vammaisten ihmisten itsenäinen elämä. Kun vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen henki ymmärretään, myös Sinun toimintamahdollisuutesi paranevat ja toimesi nähdään yhtenä keinona ihmisten tasa-arvon toteutumisessa. Ihmisoikeuksien toteutuminen muuttaa vammaisen ihmisen toiminnan kohteesta omien asioidensa päättäjäksi. Ja päättäjät, vaikka haluavatkin olla eduskunnassa tekemässä päätöksiä, he eivät halua asua yhdessä ryhmäkodissa. Sisäisiä esteitäkin sinulla on. Vaikka haluaisit olla iso, olet vielä pieni. Et vielä tiedä kaikkea, vaan joudut jatkuvasti oppimaan, kehittymään ja kehittämään selviytyäksesi ja pystyäksesi toteuttamaan tehtävääsi. Entä miten on sisäisten voimavarojesi laita? Olet olemassaolosi aikana vahvistunut ja voit hyvin. Toimit koko maassa usealla paikkakunnalla ja olet tunnettu, osaava toimija. Ideologiasi on vahva ja sinulla on verkostoja ympärilläsi. Olet yhä ketterä ja pystyt reagoimaan mahdollisuuksiin toimia. Sinä uskot vieläkin omaan tavoitteeseesi. Ennustus on loppuvaiheessa. Viimeiseksi voisimme sanoa vaikkapa näin. Asumispalvelusäätiö ASPA, nyt Sinun on aika tehdä ratkaisusi ja valita, mitä voimavarojasi otat käyttöösi tulevaisuudessa torjuaksesi ulkoisia uhkia. Siten sinä voit toteuttaa tehtävääsi ja mahdollistaa vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille asumisen tavallisessa asuntokannassa. Onnea 15-vuotiaalle! Suuntaaja 1 /

12 Teema-artikkeli Asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavat tahot tekevät hyvää työtä, mutta tiedetäänkö niissä miten hyvää? Oman toiminnan hyödyllisyyden arviointiin on olemassa menetelmiä ja helpompia tapoja on tulossa. Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla Jaana Merenmies, toimitusjohtaja, Syfo Oy Riittääkö, että asumispalveluita tai tukiasuntoja tarjoavat organisaatiot kertovat tuloksinaan auttavansa x määrää ihmisiä vuosittain tai että x määrä asunnottomia on saanut asunnon? Ei todellakaan. Toimintaa rahoittaville tahoille se on saattanut vielä riittää, mutta ei enää kauan. Mikäli toiminnassa tavoitellaan hyviä vaikutuksia ihmisille, pitää niiden saavuttamista myös arvioida. Julkista tai muuta ulkopuolista rahoitusta käyttävät sosiaalisia päämääriä tavoittelevat organisaatiot ovat pitkään voineet olla osoittamatta onnistumistaan selkeillä mittareilla. Eivät voi enää mikäli haluavat edelleen saada toiminnalleen rahoitusta. Toiminnalla saatavia hyötyjä kannattaa arvioida Voivatko asumispalveluita tai tukiasuntoja tarjoavat organisaatiot oppia omasta toiminnastaan mikäli eivät mittaa saavuttamiaan tuloksia? Eivät voi, ainakaan riittävästi. Sosiaalisia päämääriä tavoittelevat organisaatiot ovat voineet olla oppimatta ja kehittymättä keräämättä systemaattisesti tietoa tavoitteidensa saavuttamisesta ja toimintansa onnistumisesta, koska ovat hyvällä asialla. Eivät voi enää, mikäli haluavat pärjätä kilpailussa muiden organisaatioiden kanssa, saada asiakkailleen mahdollisimman hyviä tuloksia ja pitää muut sidosryhmät tyytyväisinä. Miten asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavat tahot aikovat pärjätä julkisissa tarjouskilpailuissa, jos julkinen hankkija ryhtyy käyttämään hankinnoissa sosiaalisia näkökulmia hinta, laatu ja ympäristönäkökulmien lisäksi? Eivät kovin hyvin, jos niillä ei ole valmiutta itse osoittaa sosiaalisia/yhteiskunnallisia tuloksia. Moni kunta on jo lähtenyt tälle tielle; Espoo, Tampere, Oulu, Kouvola, Lappeenranta ovat jo liikkeellä. Asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavien tahojen kannattaa valmistautua nyt. Mitä vaikutusten arvioinnissa mitataan? Sosiaalisista tai yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuttaessa tarkoitetaan jonkin organisaation toiminnan seurauksena syntyneitä muutoksia ihmisten toiminnassa, elämäntilanteessa tai elinympäristössä. Esimerkki: Taloksi ry:n tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten nuorten aikuisten elämänlaatua tarjoamalla asumispalveluita. Yhdistys rakentaa talon, josta oman kodin saa 15 nuorta aikuista. Riittääkö tämä kertomaan onnistumisesta? Tuskin, koska emme tiedä ovatko uudet asukkaat tyytyväisiä uudessa kodissaan? Entä jos viisi asukkaista on tyytyväisiä ja kymmenen kokee olonsa yksinäiseksi ja epävarmaksi? Entä jos kymmenen asukkaan vanhemman tilanne on helpottanut ja viiden vaikeutunut? Entä mitä vaikutuksia talolla ja sen asukkailla on lähikauppaan? Mihin kaikkeen Taloksi ry:n toiminta oikeastaan vaikuttaa ja milloin se voi katsoa onnistuneensa? 12 Suuntaaja 1 / 2010

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä FinSERN-jäsentapaaminen 5.9.2011 Jaana Merenmies Syfo Oy yhteiskunnallinen yritys 1 Miksi arvioida yhteiskunnallisia vaikutuksia? 2

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN

Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN Tausta ja tämänhetkinen vaihe 26.1.2017 Sosiaalipolitiikan tutkimus 2 AVAIN-mittaria on kehitetty THL:ssä 2010 alkaen (STM:n & THL:n välinen tulossopimustehtävä)

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot