Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa 1/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa 1/2010"

Transkriptio

1 1/2010 Sähköinen lehti erityisryhmien asumisesta Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa Palveluiden vaikuttavuuden arviointia tarvitaan Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla Suuntaaja 1 /

2 1/2010 Sähköistä suuntaa näyttämään 4 Pekka Mikkola Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa 5 Vesa Salmi Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan 8 Minna Kivipelto, Tuija Kotiranta & Pekka Karjalainen Kulman takaa 11 Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla 12 Jaana Merenmies Yhteiskunnallinen missio voitontavoittelun vaihtoehtona 14 Lea Haikala Visionääri 17 Omistamisen monet ulottuvuudet 18 Jukka Suurmäki Yritykset ja vapaaehtoistyö yhteinen yhteiskuntavastuu 20 Päivi Huuskonen Ankkurikäsite 22 julkaisija Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A Helsinki päätoimittaja Saara Kanula saara.kanula(at)aspa.fi ISSN ISSN-L Suuntaaja 1 / 2010 toimitussihteeri Tiina Eronen tiina.eronen(at)aspa.fi

3 Pääkirjoitus Uusien suuntaviivojen luotaaja Saara Kanula, päätoimittaja Tervetuloa Asumispalvelusäätiö ASPAn uuden julkaisun pariin! Suuntaaja syntyi tarpeesta luoda foorumi vammais- ja mielenterveystyön asiantuntijoiden näkemyksille, kokemuksille, uusille ideoille ja kriittisille pohdinnoille. Tarkoituksenamme on haastaa ihmiset pohtimaan vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumista, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta eri näkökulmista, lisätä ymmärrystä ja tarjota uusia katsantokantoja tuttuihin asioihin. Lehden fokus on erityisryhmien asumisessa, mutta ymmärrämme asumisen laajasti. Emme siis tarkoita pelkkiä seiniä tai asumisen palveluja, vaan kaikkia niitä toimintoja ja toimintaedellytyksiä, jotka kuuluvat jokaisen ihmisen arkeen ja täysipainoiseen elämään. Asumisen laatusuosituksia lainaten asuminen on monimuotoista toimintaa, joka lähestyy käsitteenä elämisen käsitettä. ASPAn yhtenä perustehtävänä on erityisryhmien asumiseen liittyvän tiedon seuranta, koostaminen ja jakaminen. Suuntaaja ei kuitenkaan ole ainoastaan ajankohtaisen tiedon välittäjä, vaan sen tehtävänä on tarjota mahdollisuus tiedon kriittiselle tiedon arvioinnille ja eri näkökulmien vuoropuhelulle. Maailma on tietoa pullollaan, mutta kiinnostavinta on se, miten eri tavoin tietoa jäsennämme ja minkälaisiin tulkintoihin siitä tulemme. Suuntaajan tarkoituksena on, nimensä mukaisesti, toimia uusien suuntaviivojen luotaajana. Ensimmäisessä numerossa suunnataan katse laadun ja vaikuttavuuden arviointiin sosiaalipalveluissa. Laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on korostunut sosiaalipalveluissa aina 1990-luvulta alkaen. Se on arkipäivää niin järjestöjen erilaisissa kehittämisprojekteissa, kunnan sosiaalityöntekijän asiakaspalvelutyössä, yksityisten ja kuntien tuottamissa asumispalveluissa kuin julkishallinnossa. Vaikuttavuuden arviointi on levinnyt niin laajalti, että Marketta Rajavaaran tavoin voimme puhua vaikuttavuusyhteiskunnasta, jossa sosiaalisten olojen arvostelun sijaan keskiöön on noussut vaikutusten todentaminen. Tämän numeron kirjoitukset avaavat vaikuttavuuden käsitettä ja sen problematiikkaa sekä laadunhallinta- ja arviointimenetelmien soveltuvuutta sosiaalipalveluihin. Vesa Salmen artikkelissa Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa pohditaan miten tavarantuotannosta peräisin olevien laatujärjestelmien kriteeristö soveltuu asumispalveluiden laadun arviointiin. Minna Kivipelto, Tuija Kotiranta ja Pekka Karjalainen korostavat artikkelissaan Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan miten arviointi tulisi sosiaalipalveluissa kytkeä osaksi asiakastyötä, jolloin asiakas ja työntekijä tekisivät arviointia tasaveroisen dialogin avulla. Jaana Merenmies esittelee artikkelissaan Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia mittaamalla Syfo Oy:n kehittämän verkossa toimivan yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelun ja seurannan työkalupakin, joka mahdollistaa systemaattisen tiedon keräämisen ja vertailun. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi lehdessä pohditaan erilaisia yrittäjyyden malleja. Lea Haikala tarkastelee yhteiskunnallista yrittäjyyttä ilmiönä artikkelissaan Yhteiskunnallinen missio voitontavoittelun vaihtoehtona, Jukka Suurmäki omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä artikkelissaan Omistamisen monet ulottuvuudet ja Päivi Huuskonen yritysten ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyötä artikkelissaan Yritykset ja vapaaehtoistyö - yhteinen yhteiskuntavastuu. Antoisia lukuhetkiä! Suuntaaja 1 /

4 Pääkirjoitus Sähköistä suuntaa näyttämään Pekka Mikkola, toimitusjohtaja, Asumispalvelusäätiö ASPA Näytölläsi on Asumispalvelusäätiö ASPAn tietopalvelun tuottama uusin tietotuote ja ensimmäinen sähköinen lehti ASPAn historiassa. Uuden lehden juuret ovat vuoden 2009 hallituksen kesäkokouksessa. Hallitus kokoontuu kerran vuodessa kesäkokoukseen, missä keskitytään säätiön tulevan toiminnan strategisiin linjauksiin ja seuraavan vuoden toiminnan ja talousarvion suunnitteluun. Tietopalvelun tiedon jakelua ja viestintää päätettiin tässä kokouksessa tehostaa uudella sähköisellä lehdellä, joka ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja keskittyy johonkin asumisen teemaan tarkastellen sitä eri näkökulmista, syitä ja seurauksia pohtien ja taustoja selvittäen. Uusi lehti syntyy maailmaan, jossa sähköinen media on vauhdilla valtaamassa alaa perinteisiltä medioilta, joten siinä suhteessa sähköinen lehti on hyvin ajassa kiinni. Tämä lehden ensimmäinen numero syntyy myös maailmaan, missä viestinnän ongelmana yleensä ei niinkään ole tiedon puute, vaan valtava tietotulva, mistä pitää pystyä poimimaan asian ja viestin tarkoituksen kannalta oleellinen tieto ja oikea tietoväline. Erityisryhmien asumisesta, mihin uusi lehti keskittyy, tarvitaan kuitenkin paljon lisää tietoa ja sen välittämistä tiedon tarvitsijoilla ja käyttäjille. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja ja asumista tukevia palveluja täytyy tutkia ja kehittää, jotta ASPAn visio vuoteen 2015 mennessä toimintaympäristön osalta voi toteutua. Sen mukaan ihmiset asuvat kohtuuhintaisissa, itselleen soveltuvissa laadukkaissa asunnoissa, tavallisissa esteettömissä asuinympäristöissä, joissa on sovellettu kaikille sopivan suunnittelun periaatteita. Vammaiset ihmiset elävät itsenäistä elämää ja ovat täysivaltaisia tekemään asuinpaikkaansa ja asumismuotoaan koskevia päätöksiä. He voivat myös helposti valita asumiseensa liittyvät muut palvelut laadukkaista lähipalveluista. ASPAn vision suuntaan kulkien Suuntaaja tietotuotteena toteuttaa ASPAn perusviestiä hajautetun palveluasumisen mallista ja kahden oven periaatteesta, joka on jo muodostunut vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen laadun kivijalaksi. Toivon Suuntaajan myös oman tiedonvälitystehtävänsä kautta rakentavan ja kehittävän ASPAa hyvän asumisen luotettavana asiantuntijana, asuntojen hankkijana, rakennuttajana ja kehittäjänä. Onnea, menestystä ja vaikuttavuutta uudelle sähköiselle lehdelle! 4 Suuntaaja 1 / 2010

5 Teema-artikkeli Miten EFQM-malli ja muut laatujärjestelmät soveltuvat asumispalvelujen laatutyöhön? Kuinka asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta on mahdollista arvioida laatutyön välineillä? Huomioita laatutyöstä ja vaikuttavuuden osoittamisesta asumispalveluissa Vesa Salmi, erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA Termi laatutyö on suomenkieliseen laatukeskusteluun juurtunut kummajainen. Sille ei tietääkseni ole kirjallisuudessa englanninkielistä vastinetta puhutaan joko laadunhallinnasta (quality management) tai laadunvarmistuksesta (quality assurance). Laatutyö-termillä ei yleensä viitata oikeaan tai varsinaiseen työhön, vaan työn laatua koskevien kriteerien määrittelemiseen, mittaamiseen, vertailemiseen yms. Ensisijaisesti pyritään kriteereihin, jotka ovat mahdollisimman helposti mitattavissa ja vertailtavissa. Tämä merkitsee, että määrälliset kriteerit ovat yleensä etusijalla laadullisiin nähden. Tässä kirjoituksessa pohditaan ns. suurten laatujärjestelmien (esim. EFQM, ISO) soveltuvuutta asumispalveluihin, sekä asumispalvelujen vaikuttavuuden mitattavuutta. Asumispalveluja koskevat huomiot pätevät tarvittavin muutoksin muihinkin sosiaalipalveluihin, joissa asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutustilanne muodostaa työn ytimen. Onko palvelun laatu mitattavissa? Laatujärjestelmät ovat vakiintuneet moniin asumispalveluja tuottaviin organisaatioihin. On syytä pohtia, miten laatua on mahdollista mitata mitä on mahdollista saada selville asumispalvelujen sisimmästä, arjen vuorovaikutustilanteissa ilmenevästä laadusta. Laatujärjestelmät houkuttelevat mittaamaan laatua silloinkin kun mittaaminen vain sotkee käsitystä sekä perustyöstä että siihen kohdistuvasta laatutyöstä. Palveluiden johtamista ja markkinointia syvällisesti tutkineen professori Christian Grönroosin mukaan palvelujen tuottamisessa käytettäviä resursseja ei voida standardoida. Tämän voinee tulkita niin, että (mittaus)tuloksiin nojaavan laatujärjestelmän soveltaminen on hänen mukaansa palvelutoiminnassa järkevää vain silloin, kun vakiolaadun oletus pätee esimerkiksi parturi- tai kampaamopalveluissa. Useimmiten näin ei ole, ainakaan asumispalvelujen kohdalla. Yleisimmät laatujärjestelmät (esim. ISO ja EFQM) ovat peräisin tavaratuotannosta. Niihin on sisäänrakennettu tavaratuotannon määrällisiin eli mitattavissa oleviin kriteereihin perustuva käsitys työn tulosten arvioinnista. Perinteisistä laatujärjestelmistä varsinkin ISO:n perusvireenä on oikean työnkulun määritteleminen ja standardoiminen, jota seuraa standardeista poikkeamisten tunnistaminen ja korjaaminen. Suuntaaja 1 /

6 Palvelutapahtuman laadun kuvaaminen Suomen Laatupalkintokilpailussa, jossa käytetään EFQMlaatujärjestelmän kriteereitä, ei organisaation saamista pisteistä voi suoraan päätellä millaista asiakkaiden ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on laadultaan. Toki siitä voidaan tehdä oikeaan osuvia oletuksia. Yksikäsitteistä syysuhdetta ei kuitenkaan ole olemassa mitattavien tulosten, esimerkiksi EFQM-laatupisteitä tuottavan koulutuspäivien määrän ja asiakkaan kohtaamisen laadun välillä. Erään kehittämis- ja tutkimusyrityksen johtaja Ilkka Tuomi lähestyy tätä asiaa todetessaan, että tehokkuusmittarit toimivat parhaiten perinteisen massatuotannon mittauksessa, mihin ne alun perin oli tarkoitettukin. Muilla arvontuotannon alueilla tehokkuuden mittaaminen antaa jokseenkin mielivaltaisia tuloksia (HS ). Asumispalvelun ydintä eli palvelutapahtuman laatua ei voida mitata, mutta sitä voidaan kuvata palvelun käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla ja niitä analysoimalla. Tuloksena ei ole lukuja, vaan lisääntynyttä ymmärrystä siitä, mitkä palvelun osaalueet ovat asiakkaan kannalta hyödyllisiä ja mitkä eivät. Filosofi Lauri Rauhala on kirjoittanut paljon auttamistyöstä, johon ryhmään asumispalvelujenkin voidaan ajatella kuuluvan. Hänen yksi pääargumenttinsa on, että tutkimusmetodin on vastattava tutkimuskohteen perusluonnetta. Jos tutkimuskohde ei ole lukuina kuvattavissa, hämärtää määrällisten mittarien soveltaminen sekä tutkimusta että sen kohdetta. Asiakkaan ja työntekijän kohtaamistilannetta ei Rauhalan mukaan voida missään järjellisessä mielessä mitata. Sitä voidaan kuitenkin kuvata subjektiivisten kokemusten kautta esimerkiksi haastattelemalla, jolloin saadaan arvokasta, ymmärrystä lisäävää tietoa työn ydinalueesta. Tällä tavoin lisääntynyttä ymmärrystä ei voi Rauhalan katsannossa, millään keinoin muuttaa mitattavissa oleviksi tutkimustuloksiksi. Asumispalvelun ydintä eli palvelutapahtuman laatua ei voida mitata, mutta sitä voidaan kuvata palvelun käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla ja niitä analysoimalla. Asumispalvelujen laatutyö ja toimintaympäristön paineet Haasteena laadunvarmistuksessa ja vaikuttavuuden osoittamisessa on palvelujen tilaajan intressi. Julkisesta (siis yleensä kunnan hoitamasta) palveluvelvoitteesta vastaavalla viranomaisella on henkilökohtainen, melko lyhyen aikavälin budjettivastuu. Näin ollen hänen intressisään luonnollisesti on, että tuloksista tai vaikuttavuudesta saadaan näyttöä lyhyellä aikavälillä. Vahvakaan vakuuttuneisuus pidemmän tähtäimen vaikuttavuudesta, vaikka se olisi arkikokemuksen tai -ymmärryksen vahvistamaa, ei nykyisessä julkisenkin taloudenpidon kvartaali-ilmapiirissä riitä rahapäätösten perusteluiksi. EFQM-mallin ja erityisesti ISO:n pohjarakenteena on laadun tasaisuuden eli standardinmukaisuuden varmistaminen, mikä onkin keskeinen laatutekijä tavaratuotannossa, vähemmän kuitenkin sosiaalipalveluissa. Miksi sitten EFQM- ja ISO -laatujärjestelmät ovat niissä niin yleisessä käytössä? Yksi vastaus on se, että ne tarjoavat vakuuttavan viitekehyksen erilaisille ja eritasoisille mittauksille ja mittareille mutta valitettavasti eivät niinkään ymmärrystä lisäävälle kuvailevalle tiedolle. Määrälliset mittaukset ovat lisäksi halvempia ja yksinkertaisempia kuin laadullisen vaikuttavuuden tutkimiseen tarvittavat menetelmät. Vuosien varrella varsinkin ISO-laatujärjestelmää on tosin koetettu muunnella paremmin palveluorganisaatioihin sopivaksi. Kuntamaksaja vaatii tietoa siitä, miten palveluihin käytetyt julkiset varat ovat vaikuttaneet palveluja käyttävien kuntalaisten elämään, voidakseen arvioida erilaisia palveluvaihtoehtoja rinnakkain 6 Suuntaaja 1 / 2010

7 ja päättää, millainen palvelujen kokonaisuus tuottaa parhaan hinta-laatusuhteen. Tältä kannalta on ymmärrettävää, että kunta perää palveluntuottajilta vaikuttavuuden mittareita ja mittaustuloksia. Niiden tulisi vielä mieluiten olla vertailukelpoisia muiden vastaavanlaisia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Palvelun ydin työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole mitattavissa, vaan ainoastaan kuvattavissa. Palvelun käyttäjien kokemusten kuvaamiselle, niiden analysoinnille ja tätä kautta lisääntyvälle ymmärrykselle ei ole mahdollista asettaa muodikkaan nopeita, nykyisen talousajattelun rytmiä noudattelevia tulostavoitteita. Mitä voidaan mitata, mitä kuvata? Mittaustuloksia, jotka ovat Lauri Rauhalan tarkoittamalla tavalla mittauksen kohteen ontologisen perusluonteen mukaisia, saadaan asumispalveluissa vain vuorovaikutuksen ulkoisista puitteista kuten henkilökuntamäärästä, asunnon koosta jne. Itse vuorovaikutuksen laadun arvioimiseksi tarvitaan työläämpiä arviointivälineitä, joilla kerätään palvelujen käyttäjien subjektiivisia kokemuksia ja tuotetaan niistä kuvauksia. Palvelujen käyttäjien subjektiivisten kokemusten kerääminen ja analysoiminen on keskeistä tarjottavan palvelun vahvuuksien ja parantamisalueiden selvittämisen kannalta. Rauhalan terminologialla ilmaistuna: subjektiiviset kokemukset ja niitä tulkitsemalla saavutettu ymmärrys ei periaatteessakaan, ontologisesta perusluonteestaan johtuen, ole minkään menetelmällisen välivaiheen kautta kvantifioitavissa eli muutettavissa mitattaviksi ja määrällisinä yksiköinä vertailtaviksi suureiksi. Tavaratuotannossa kehitetyistä laadunhallintajärjestelmistä ei liene kohtuuttomasti haittaa kunhan muistetaan, että asian ytimeen vuorovaikutustilanteeseen, palvelutapahtumaan ei päästä käsiksi mittaamalla, ei suoraan eikä menetelmällisten välivaiheiden kautta. Kaikki asumispalvelujen laatuun liitettävät mittaustulokset antavat toisen käden tietoa työn ytimenä olevasta työntekijän ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Kaikki asumispalvelujen laatuun liitettävät mittaustulokset antavat toisen käden tietoa työn ytimenä olevasta työntekijän ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta. Suuntaaja 1 /

8 Teema-artikkeli Palvelujen vaikuttavuuden arviointia tarvitaan Nykyisillä arviointimittareilla vaikuttavuudesta saadaan hyvin erilaista ja eritasoista tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehitetään mittareita, jossa asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien ääni on mukana entistä vahvemmin. Minna Kivipelto, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuija Kotiranta, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pekka Karjalainen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Järjestöjen, yhdistysten ja kuntien tuottamia palvelujen arviointia pidetään yhä tärkeämpänä. On meneillään erilaisia kehittämistoimia, joiden avulla pyritään saamaan tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Käytössä olleilla (aika harvoilla) mittareilla vaikuttavuudesta on saatu hyvin erilaista ja eritasoista tietoa. Lyhyen aikavälin mittaamisella ei juurikaan saada esiin muutoksia asiakkaiden tilanteissa saatikka tietoa siitä, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet muutosten aikaansaamiseen. (Karjalainen & Kotiranta 2010.) Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien äänen tulisi olla mukana arvioinnissa ja vaikuttavuuden mittaamisessa aivan toisessa määrin kuin se tänään on. Useimmat tulosmittarit keskittyvät asiakkaan henkilökohtaisessa tilanteessa tapahtuvien muutosten seuraamiseen: onko toimintakyky parantunut tai onko taloudellisessa tilanteessa tapahtunut muutoksia. Ympäristön, rakenteiden tai muiden sosiaalisten tekijöiden vaikutuksia asiakkaiden ongelmiin ei ole huomioitu kovin hyvin, vaikka niillä on suurin vaikutus ongelmien syntymiseen. Mittaamisen kohdistaminen vain asiakkaan oireisiin (esim. itsetunto tai masennus) johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että työtä aletaan kohdistaa vain yksilöllisiin kysymyksiin sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden jäädessä toimenpiteiden ulkopuolelle. Sosiaalipalveluissa palvelujen käyttäjille esimerkiksi palvelujen esteettömyydellä saattaa olla suuri merkitys. Kansainvälisesti saatavilla on lukuisa joukko valmiita mittareita ja menetelmiä (Ronnby 2010). Nämä mittarit ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia ja niiden suora soveltaminen suomalaisten sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointiin on vaikeaa. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Palvelujärjestelmäosasto tutkii, arvioi ja kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja palveluja sekä menetelmiä ja käytäntöjä. Tavoitteenamme on edistää tutkittuun tietoon perustuvien menetelmien ja hyvien käytäntöjen esiin saamista kunnissa. Arvioinnin osalta pitkä taustatyö jo Stakesin ajoilta mahdollistaa konkreettisten mittaristojen kehittämisen. 8 Suuntaaja 1 / 2010

9 Tapauskohtainen arviointi mahdollistaa pidemmällä aikavälillä työntekijän toiminnan seuraamisen samanaikaisesti asiakkaan tavoitteiden rinnalla. Esimerkkinä aikuisille suunnattujen palvelujen vaikuttavuuden arviointi Aikuisille tarkoitettuja sosiaalisia palveluja annetaan esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksissa, päihde- mielenterveys- ja vammaispalveluissa. Aikuisille suunnattua sosiaalista tukea ja apua tarjotaan lisäksi lukuisilla muillakin areenoilla. (Karjalainen 2010.) Aikuiset ovat suuri ryhmä erilaisissa asumispalveluissa. Myös terveydenhuollon sosiaalityössä tehdään aikuisväestölle suunnattua palvelua, ohjausta ja neuvontaa. Aikuisille suunnattujen palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon palvelujen käyttäjille suunnatut palvelut, niiden tavoitteet, menetelmät ja aiottu tai oletettu vaikuttavuus. Rajavaaran (2007) mukaan vaikuttavuuden arvioinnissa on mahdollista kohdistaa huomio suoritusten seurannaisvaikutuksiin (effect), ideaaliolosuhteissa aikaansaatuihin suoritusten vaikutuksiin (efficacy) tai suorituksen toteuttamiseen käytettävissä olevien inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen puitteissa (effectiveness). Sosiaalipalveluissa ei useinkaan ole mahdollista tehdä tutkimuksia laboratorioon verrattavissa pysyvissä ympäristöissä. Usein on mahdollisuus tarkastella lähinnä toimintojen välittömiä seurannaisvaikutuksia. Tavoitteiden näkökulmasta voi kiinnostaa, miten on mahdollista päästä haluttuihin tavoitteisiin ja saada tavoitteissa asetettua vaikuttavuutta aikaan. (Rajavaara 2006, ) Tällöin tarvitaan tietoa palveluympäristöstä ja muista palvelutapahtumaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tulee tarkastella tietoa, jota asiakastyön toimenpiteissä hyödynnetään. Tarvitaan palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden näkemyksiä, jotta työmenetelmiä, toimintoja ja palveluympäristöjä voidaan kehittää vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Tapauskohtaisen arvioinnin mahdollisuudet Sosiaalipalveluissa konkreettisia vaikuttavuusarvioinnin mittareita on Suomessa väistelty pitkään vedoten juuri alan monisyiseen ja vaikeasti mitattavaan luonteeseen. Tilanne voi johtaa pahimmillaan siihen, että palveluja mitataan ja arvioidaan muiden tieteen- ja hallinnonalojen luomilla mittareilla, joista asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien näkökulma puuttuu kokonaan. Lisäksi huolena on sosiaalipalveluissa käytettävän kokemustiedon jääminen mittaamisen ulkopuolelle (Ronnby 2010, 25). Näkemyksemme on, että arviointi tulee kytkeä osaksi asiakastyötä, jolloin palvelujen käyttäjä tai asiakas ja työntekijät tekevät vaikuttavuuden arviointia tasaveroisen dialogin välityksellä. Tähän on olemassa erilaisia lähestymistapoja, esimerkiksi valtaistava arviointi (empowerment evaluation), BIKVA-arviointi (Brugerinddragelse i Kvalitetsvurdering) tai toimintatutkimukselliset arvioinnin menetelmät (kts. esim. Kivipelto 2008). Nämä ovat kehittämistyössä hyviä työkaluja, mutta esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arviointiin ne eivät sovellu kovin hyvin. Tällä hetkellä tutkimme parhaillaan tapauskohtaisen arvioinnin mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tapauskohtainen arviointi mahdollistaa pidemmällä aikavälillä työntekijän toiminnan seuraamisen samanaikaisesti asiakkaan tavoitteiden rinnalla. Lisäksi arvioinnista voidaan laatia yksinkertaisia graafisia taulukoita havainnollistamaan asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niihin liittyviä työntekijän toimintoja. Olisi tutkittava myös menetelmän mahdollisuuksia tuoda erilaisten asiakasryhmien saamien palvelujen vaikuttavuus esille. Tapauskohtainen arviointi on alun perin kehitetty käytännön sosiaalityöntekijöiden työvälineeksi, ei varsinaisesti tutkimusmetodiksi. Sittemmin mene- Suuntaaja 1 /

10 telmää on sovellettu myös tutkimuksellisesti. Tapauskohtainen arviointi kiinnostaa meitä sen vuoksi, että sosiaalipalveluissa on lähes mahdoton soveltaa puhdasta koeasetelmaa, jossa osalle asiakkaista sovellettaisiin jotakin tiettyä menetelmää, kun taas toista asiakasryhmää ei autettaisi. Tapauskohtaisessa evaluaatiossa sovelletaan koeasetelman perusideaa, mutta ilman vertailuryhmää. (Esim. Kazi 1997; Rostila & Mäntysaari 1997.) Sosiaalipalveluilla voi olla vaikutusta jopa läpi ihmisen elämän, jolloin vaikutukset ovat kauaskantoisia (Kotiranta 2008, ). Näiden syiden vuoksi vaikuttavuuden arvioinnin mittareita on tutkittava ja kehitettävä aidoissa ympäristöissä ja tilanteissa. Mittaaminen ja arviointi voivat parhaillaan tuoda esiin työn tarpeiden, tavoitteiden, menetelmien ja vaikutusten väliset yhteydet. Mittaaminen ja arviointi auttavat kokoamaan tietoa systemaattisesti ja seuraamaan palveluissa tapahtuvaa kehitystä. Systematisoitu ja dokumentoitu tieto auttaa työntekijöitä perustelemaan resurssien ja kehittämisen tarvettaan esimerkiksi päättäjille ja hallintoviranomaisille. Ennen muuta vaikuttavuuden arvioinnin on tuotava näkyväksi asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeet. Tarvitaan heiltä saatavaa tietoa siitä, miten palveluja tulisi kehittää vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. (Kivipelto 2006.) Ennen muuta vaikuttavuuden arvioinnin on tuotava näkyväksi asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeet. Lähteet Karjalainen, Pekka (2010): Aikuissosiaalityö. Teoksessa: Kananoja, Aulikki; Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) Sosiaalityön käsikirja. Toinen, uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma, Karjalainen, Pekka & Kotiranta, Tuija (2010): Alustava kartoitus Suomessa aikuissosiaalityössä käytettävistä vaikutusten arvioinnin menettelytavoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Palvelujärjestelmäosasto. D85304AD-DED5-42D9-A5DD-99B1017AFB2C/16196/ Aiksosvaik_kartoitus_ pdf Kazi, Mansoor (1997): Putting Single-Case Evaluation into Practice. Teoksessa Juliet Cheetham & Mansoor A.F. Kazi (toim.) The Working of Social Work. London and Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers, Kivipelto, Minna (2006): Sosiaalityön kriittinen arviointi. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut, teoriat ja menetelmät. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 3. Kivipelto, Minna (2008): Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. Stakes. Työpapereita 17. Helsinki. Kotiranta, Tuija (2008): Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä studies in education, psychology and social re-search 335. Jyväskylä. Rajavaara, Marketta (2006): Vaikuttavuuden tietokulttuurit. Hallinnon Tutkimus 25 (83), Rajavaara, Marketta (2007): Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Helsinki. Ronnby, Alf (2010): Vaatimus näyttöön perustuvista menetelmistä tukahduttaa sosiaalityötä. Sosiaalitieto 6 7, Rostila, Ilmari & Mäntysaari, Mikko (1997): Tapauskohtainen evaluointi sosiaalityön välineenä. Stakes. Raportteja 212. Helsinki. 10 Suuntaaja 1 / 2010

11 Kulman takaa Tarot ennustus Raija Mansikkamäki Eteenpäin katsominen on kuin Tarot-korteista ennustamista. Se puolestaan on kuten SWOT analyysin tekemistä. Ensin maalaillaan ennustettavalle hänen menneisyyttään, sitten kerrotaan tulevaisuudesta, ulkoisista ja sisäisistä uhkista ja viimeksi mahdollisuuksista. Viisitoistavuotiaalle ASPAlle voisi ennustaa vaikkapa seuraavasti. Olet nuori ja sinulla on tulevaisuus vielä edessäsi. Kun katsoo perustajiasi, sinulla on hyvät geenit. Siellä on monta pitkäikäistä ja osaavaa vammaisjärjestöä. Perustajat ovat huolehtineet siitä, että ideologiaosaamisesi on vahvaa. Ensimmäisinä vuosina kasvusi oli reipasta, olit ennakkoluuloton. Sinä puolustit innokkaasti vammaisten ihmisten oikeuksia asua tavallisessa asuntokannassa ja teit parhaasi mahdollistaaksesi sen. Ympärilläsi on vellonut muutoksia, joihin et ole voinut vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi kuntarakenteen uudistus, kuntien kehno taloustilanne, kilpailutuksen tulo ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjauksien muutos. Paitsi että nämä ovat pakottaneet sinut muuttamaan toimintatapaasi, ovat ne jatkuvasti vaikuttamassa juuri siihen, mikä on sinulle tärkeää. Miten edistää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia asua ja elää tavallisessa asuinympäristössä muiden ihmisten joukossa? Miten tehdä se silloin, kun kehitysvammaisten laitoksia puretaan ja tilalle rakennetaan talousperusteluja käyttäen hieman pienempiä uuslaitoksia? Sinua ahdistaa, sillä kuulet hyvin vähän puhetta siitä, että vammaiset ihmiset kuuluisivat muiden joukkoon tavalliseen yhteiskuntaan. Tämän pikkulaitosten rakentamisen buumin rinnalla kuuluu ääniä YK:sta. Siellä on luotu vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, joka tuo mukanaan muutoksia parempaan. Vammaisille ihmisille halutaan taata oikeus päättää omista asioistaan ja osallistua yhteiskunnassa. Suomessa on myös korjattu vammaislainsäädäntöä ja tuotu henkilökohtainen apu yhdeksi keinoksi mahdollistaa vammaisten ihmisten itsenäinen elämä. Kun vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen henki ymmärretään, myös Sinun toimintamahdollisuutesi paranevat ja toimesi nähdään yhtenä keinona ihmisten tasa-arvon toteutumisessa. Ihmisoikeuksien toteutuminen muuttaa vammaisen ihmisen toiminnan kohteesta omien asioidensa päättäjäksi. Ja päättäjät, vaikka haluavatkin olla eduskunnassa tekemässä päätöksiä, he eivät halua asua yhdessä ryhmäkodissa. Sisäisiä esteitäkin sinulla on. Vaikka haluaisit olla iso, olet vielä pieni. Et vielä tiedä kaikkea, vaan joudut jatkuvasti oppimaan, kehittymään ja kehittämään selviytyäksesi ja pystyäksesi toteuttamaan tehtävääsi. Entä miten on sisäisten voimavarojesi laita? Olet olemassaolosi aikana vahvistunut ja voit hyvin. Toimit koko maassa usealla paikkakunnalla ja olet tunnettu, osaava toimija. Ideologiasi on vahva ja sinulla on verkostoja ympärilläsi. Olet yhä ketterä ja pystyt reagoimaan mahdollisuuksiin toimia. Sinä uskot vieläkin omaan tavoitteeseesi. Ennustus on loppuvaiheessa. Viimeiseksi voisimme sanoa vaikkapa näin. Asumispalvelusäätiö ASPA, nyt Sinun on aika tehdä ratkaisusi ja valita, mitä voimavarojasi otat käyttöösi tulevaisuudessa torjuaksesi ulkoisia uhkia. Siten sinä voit toteuttaa tehtävääsi ja mahdollistaa vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille asumisen tavallisessa asuntokannassa. Onnea 15-vuotiaalle! Suuntaaja 1 /

12 Teema-artikkeli Asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavat tahot tekevät hyvää työtä, mutta tiedetäänkö niissä miten hyvää? Oman toiminnan hyödyllisyyden arviointiin on olemassa menetelmiä ja helpompia tapoja on tulossa. Tavoitteista tuloksiin vaikutuksia arvioimalla Jaana Merenmies, toimitusjohtaja, Syfo Oy Riittääkö, että asumispalveluita tai tukiasuntoja tarjoavat organisaatiot kertovat tuloksinaan auttavansa x määrää ihmisiä vuosittain tai että x määrä asunnottomia on saanut asunnon? Ei todellakaan. Toimintaa rahoittaville tahoille se on saattanut vielä riittää, mutta ei enää kauan. Mikäli toiminnassa tavoitellaan hyviä vaikutuksia ihmisille, pitää niiden saavuttamista myös arvioida. Julkista tai muuta ulkopuolista rahoitusta käyttävät sosiaalisia päämääriä tavoittelevat organisaatiot ovat pitkään voineet olla osoittamatta onnistumistaan selkeillä mittareilla. Eivät voi enää mikäli haluavat edelleen saada toiminnalleen rahoitusta. Toiminnalla saatavia hyötyjä kannattaa arvioida Voivatko asumispalveluita tai tukiasuntoja tarjoavat organisaatiot oppia omasta toiminnastaan mikäli eivät mittaa saavuttamiaan tuloksia? Eivät voi, ainakaan riittävästi. Sosiaalisia päämääriä tavoittelevat organisaatiot ovat voineet olla oppimatta ja kehittymättä keräämättä systemaattisesti tietoa tavoitteidensa saavuttamisesta ja toimintansa onnistumisesta, koska ovat hyvällä asialla. Eivät voi enää, mikäli haluavat pärjätä kilpailussa muiden organisaatioiden kanssa, saada asiakkailleen mahdollisimman hyviä tuloksia ja pitää muut sidosryhmät tyytyväisinä. Miten asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavat tahot aikovat pärjätä julkisissa tarjouskilpailuissa, jos julkinen hankkija ryhtyy käyttämään hankinnoissa sosiaalisia näkökulmia hinta, laatu ja ympäristönäkökulmien lisäksi? Eivät kovin hyvin, jos niillä ei ole valmiutta itse osoittaa sosiaalisia/yhteiskunnallisia tuloksia. Moni kunta on jo lähtenyt tälle tielle; Espoo, Tampere, Oulu, Kouvola, Lappeenranta ovat jo liikkeellä. Asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavien tahojen kannattaa valmistautua nyt. Mitä vaikutusten arvioinnissa mitataan? Sosiaalisista tai yhteiskunnallisista vaikutuksista puhuttaessa tarkoitetaan jonkin organisaation toiminnan seurauksena syntyneitä muutoksia ihmisten toiminnassa, elämäntilanteessa tai elinympäristössä. Esimerkki: Taloksi ry:n tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten nuorten aikuisten elämänlaatua tarjoamalla asumispalveluita. Yhdistys rakentaa talon, josta oman kodin saa 15 nuorta aikuista. Riittääkö tämä kertomaan onnistumisesta? Tuskin, koska emme tiedä ovatko uudet asukkaat tyytyväisiä uudessa kodissaan? Entä jos viisi asukkaista on tyytyväisiä ja kymmenen kokee olonsa yksinäiseksi ja epävarmaksi? Entä jos kymmenen asukkaan vanhemman tilanne on helpottanut ja viiden vaikeutunut? Entä mitä vaikutuksia talolla ja sen asukkailla on lähikauppaan? Mihin kaikkeen Taloksi ry:n toiminta oikeastaan vaikuttaa ja milloin se voi katsoa onnistuneensa? 12 Suuntaaja 1 / 2010

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä NÄKY Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutus OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON Björk & Siltanen 2009 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke 2008

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL

ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL Kehittämisen i arviointi i työyhteisössä ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL 1 FinSoc FinSocin tehtävä Edistää arviointimenetelmien tuntemusta ja arviointitiedon käyttöä sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot