Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen - työryhmän raportti

Transkriptio

1 Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen - työryhmän raportti

2 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTAA Valtiovallan toimenpiteet järjestämislupien ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Koulutuksen järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet Kriteerit järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi Rahoitusjärjestelmän uudistaminen SWOT-ANALYYSIT NYKYTILANTEEN KUVAUS Talouden tunnusluvut Opiskelijoihin liittyvät tunnusluvut Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut Kiinteistötiedot JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutuspoliittiset perustelut Resurssiperustelut Pedagogiset perustelut Yhdistymisen mahdolliset ongelmakohdat LÄHTEET... 25

3 1(25) 1 JOHDANTO Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä on käsitellyt ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä ja Talous- ja strategiatyöryhmä antoi tehtäväksi selvittää toisen asteen koulutuksen keskittämisen eli lukiokoulutuksen siirtämisen osaksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toimintaa. Selvitystyötä varten Loimaan kaupunginjohtaja asetti työryhmä, johon kuuluvat sivistysjohtaja Manne Pärkö (pj.), kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen ja lukion rehtori Hannu Lahti. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa: 28.5., 16.6., 5.8., 2.9., ja ja Työryhmän muistiot ja muut selvitystyön aikana syntyneet materiaalit on tallennettu Office395-portaalin sivustolle, jolloin oppilaitosten henkilökunnalla on ollut mahdollisuus tutustua niihin ja kommentoida asioita. Selvitystyötä ja raporttia on esitelty kaupungin toimielimissä seuraavasti: kaupunginhallituksen iltakoulu , koulutuslautakunnan koulutuspäivä , koulutuslautakunnan kokous , kaupunginhallitus ja koulutuslautakunnan kokous Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallitus ja valtuusto ovat saaneet tiedoksi Loimaan lukion ja kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen yhden yhteisen koulutuksen järjestäjän selvitystyön käynnistymisen. Hallitus suhtautuu asiaan selvittämiseen myönteisesti. Yhtymähallitus käsittelee asian kokouksessa. Loimaan lukion opiskelijoiden ja kuntayhtymän Liedon, Loimaan ja Uudenkaupungin oppilaskuntien kuulemistilaisuudet pidettiin Kaikissa oppilaitoksissa opiskelijat suhtautuvat lukion siirtämiseen kuntayhtymään myönteisesti ja näkevät siitä tulevan hyötyä myös opiskelijoille. Kuulemistilaisuuksista on laadittu muistiot.

4 2(25) 2 TAUSTAA Lukiokoulutuksen järjestäjistä 231 on kuntia, viisi on kuntayhtymiä, 36 on yksityisiä, kolme on valtion ja lisäksi kahdeksalla yliopiston normaalikoululla on oikeus järjestää lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen järjestäjiä on 282. Varsinais-Suomessa on 19 lukiokoulutuksen järjestäjää. Oppilaitosmuotoista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta järjestää 118 koulutuksen järjestäjää, joista kymmenen on yksittäisiä kuntia, 34 on kuntayhtymiä, 73 on yksityistä yhteisöä tai säätiötä sekä yksi valtion oppilaitos. Laki ei velvoita kuntia järjestämään lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta, kuten ei muutakaan perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Kunnilla on kuitenkin lakisääteiseen rahoitusjärjestelmään perustuva velvollisuus osallistua lukiokoulutuksen samoin kuin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti. Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärälle perustuvaa yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys, oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Pääsääntöisesti nuori hakeutuu kotia lähimpään ammatilliseen oppilaitokseen. Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavat säännökset ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet sekä yhteistyö elinkeino- ja työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää toimintojensa organisoinnista ja koulutuksen järjestelyistä järjestämislupansa puitteissa. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on vapaus muodostaa organisaationsa ja päättää oppilaitosja muusta palveluverkosta. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää.

5 3(25) 2.1 Valtiovallan toimenpiteet järjestämislupien ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen on käynnissä. Nykyiset järjestämisluvat lakkaavat , ja uudet järjestämisluvat astuvat voimaan Hallituksen mielestä nykyinen toisen asteen järjestäjäkenttä on hajautunut liiaksi, jotta se kykenisi vastaamaan 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Nykyistä vahvemmat järjestäjät voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin koulutukseen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutusta kehitetään siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakoulussa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy lukiokoulutuksen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän sekä näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen. Samanaikaisesti lukiokoulutuksessa valmistellaan lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista. Uudistuksessa rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden ja rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta.

6 4(25) Hallituksen esitys eduskunnalle lakiuudistuksista annettiin Rakenteellisen uudistuksen valmistelu etenee seuraavan aikataulun mukaisesti: Tammikuussa 2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta. Syyskuussa järjestämislupahakemukset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä. Syys-joulukuussa hakemusten käsittely ja tarvittaessa OKM ja koulutuksen järjestäjän väliset neuvottelut. Tammi-huhtikuussa 2016 ministeriön päätökset uusiksi järjestämisja ylläpitämisluviksi. Tammikuussa 2017 uudet järjestämisluvat ja rahoituslaki voimaan. 2.2 Koulutuksen järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet Hallituksen päätöksen mukaisesti lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten sekä yhteistyön ja laadun parantamiseksi. Uudistuksella turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne syntyvä koulutustarjonta. Järjestäjäverkon rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet, ja turvataan monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. Koulutuksen järjestäjällä on oltava taloudelliset edellytykset hakemansa koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitteinen koulutus on toteutettava siihen osoitetun rahoituksen puitteissa laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Koulutuksen järjestäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, -tilat ja -

7 5(25) välineet sekä yhteistyösuhteet. Uudistuksen lähtökohtana on ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset. Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu kokonaisharkintaan eli viime kädessä ministeriö päättää, kuka saa järjestämisluvan. 2.3 Kriteerit järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala): Koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu suurista kunnista, useamman kunnan muodostamasta yhteisöstä tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutustarpeeseen vastaaminen voi koulutuksen järjestäjältä edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Hallituksen esityksen mukaan järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena alla kuvattujen kriteerien perusteella. Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen: Millä aloilla (tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin) koulutusta järjestettäisiin ja missä laajuudessa sekä mikä on koulutuksen järjestäjän opetuskieli. Millä paikkakunnilla koulutusta järjestetään. Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen:

8 6(25) Hakijalla on taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tähän liittyen toimitetaan selvitys mm. omistajatahoista ja niiden keskinäisistä suhteista, hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta sekä hakijan tilinpäätösasiakirjat tai muu vastaava selvitys, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden hallinnasta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. Hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. Hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet. Hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämä- ja koulutustarpeita. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt: Miten hakija varmistaa koko toimintansa korkean laadun. Miten hakija varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun opintojen järjestämisen ja saatavuuden sekä opiskelijapalvelujen osalta. Tähän liittyen edellytetään tiivistä kuvausta hakijan laadunvarmistuksen menettelytavoista ja prosesseista. Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa sellaisille hakijoille, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa. Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön koulutusta. Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on osaamista laajasti ammatillisen aikuiskoulutuksen kentästä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien arvioinnissa otetaan huomioon alla mainitut tekijät. Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, jota kuvataan: Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen määrällä. Näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laadulla. Toteutuneella työelämäyhteistyöllä ja työelämän kehittämisellä, jota kuvataan: Työvoimakoulutuksena toteutetun ammatillisen aikuiskoulutuksen määrällä. Maksullisena palvelutoimintana toteutettuna osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrällä.

9 7(25) Kokemuksella lyhytkestoisten ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml. erilaiset sertifikaattikoulutukset. Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, jota kuvataan: Kokemuksella oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrällä. Oppisopimusosaamista arvioidaan myös erikseen. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit lukiokoulutuksessa Koulutuksen tarve: Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Taloudelliset edellytykset: Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtionosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys ja opiskelijamäärän vakaus. Ammatilliset edellytykset: Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt.

10 8(25) 2.4 Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Kuvio 1. Rahoitus ja säätelyjärjestelmän nykyinen malli (Kuntaliitto). Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta. Laissa säädettäisiin uusista lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille myönnettävän rahoituksen perusteista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukiolakia ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella ja muutettavaksi lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdennettava rahoitus valtion talousarvioon perustuvaksi. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista, joiden osuudet kokonaisrahoituksesta määriteltäisiin lainsäädännössä. Kunkin rahoitusosuuden perusteina huomioitaisiin erilaisia suoritteita, kuten opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat. Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot sekä niissä huomioitavat suoritteet vaihtelisivat eri koulutusmuodoissa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä rahoituksen myöntämisperusteet olisivat osittain erilaiset oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppilaitosmuotoisessa

11 9(25) ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Varainhoitovuodelle myönnettävä rahoitus ei perustuisi varainhoitovuoden suoritteisiin, vaan varainhoitovuotta edeltävinä vuosina toteutuneisiin suoritteisiin. Koulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus perustuisi koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteelliseen osuuteen kaikista huomioitavista suoritteista. Opiskelijamäärien käyttäminen rahoituksen perusteena korvattaisiin opiskelijavuosilla. Opiskelijavuodella tarkoitettaisiin 365 kalenteripäivää (seitsemän päivää/viikko), joiden aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Perusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin toteutuneet opiskelijavuodet. Lukiokoulutuksen perusrahoituksessa, jonka osuus on 49,9 %, huomioitaisiin myös aineopinnot, saavutettavuus, vieraskielisyys ja erityinen koulutustehtävä. Suoritusrahoituksen, jossa huomioidaan suoritetut ylioppilastutkinnot ja lukion oppimäärä, osuus on 46,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %. Ammatillisen peruskoulutuksen perusrahoituksessa, jonka osuus on 49.9 %, huomioitaisiin opiskelijavuodet järjestämisluvan opiskelijamäärään asti, koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin sekä erityisopetuksen painokerroin. Suoritusrahoituksen, jossa huomioidaan suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat, osuus on 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. Rahoituksen ajallisia myöntämisperusteita tarkistettaisiin siten, että lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voitaisiin myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajan. Jos opiskelija on aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon, ammatillisen peruskoulutuksen perusrahoitusta voitaisiin kuitenkin myöntää enintään kahden vuoden ajan. Näihin muutoksiin liittyen lisättäisiin lukiolakiin ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin säännökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi. Suoritusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin suoritetut tutkinnot, ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen osat ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutukset osat ja lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän suoritukset. Ammatillisessa koulutuksessa rahoitusta korotettaisiin lisäksi erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien opiskelijoiden suoritteiden perusteella. Vaikuttavuusrahoitusosuudessa otettaisiin uutena tuloksellisuuden mittarina käyttöön opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute. Lisäksi oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa vaikuttavuusrahoitus sisältäisi myös nykymuotoisen tulosrahoituksen tulosindeksiin, jossa huomioidaan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen, koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen suoritusaika sekä henkilöstön kelpoisuus ja ke-

12 10(25) hittämistoimenpiteet. Lukiokoulutuksessa uutena mittarina otettaisiin käyttöön jatko-opintoihin sijoittuminen. Talousarviomäärärahoista rahoitetaan rahoitusosuuksien lisäksi seuraavat kokonaisuudet: erityisopetuksen erityisen koulutus tehtävän rahoitus ammatillisessa peruskoulutuksessa, majoitusrahoitus sekä harkinnanvarainen rahoitus lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Nämä vähennetään talousarviomäärärahoista ennen rahoitusosuuksien laskemista. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille myönnettäisiin rahoitusta myös majoituksen järjestämisestä. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille voitaisiin myöntää harkinnanvaraista rahoitusta. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta Koulutuksen rahoituslakiin esitetyillä muutoksilla ei ole vaikutusta voimassa olevaan kuntien ja valtion väliseen kustannustenjakoon ja kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin. Muutoksella ei myöskään ole vaikutusta kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen (L 1996/1147 7) koska tasaus koskee ainoastaan peruspalveluiden valtionosuutta (17 ). Lukiokoulutuksen tehtäväkohtaiset valtionosuudet maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Jos kuntayhtymä toimii koulutuksen järjestäjänä, maksetaan valtionosuudet täysimääräisenä suoraan kuntayhtymälle. Vuoden 2015 valtionosuuksien muutokset suhteessa vuosien 2013 ja 2014 valtionosuuksiin Kuntaliiton tekemien laskelmien mukaan on esitetty kuviossa 2. Kuvio 2. Vuoden 2015 valtionosuuksien muutokset suhteessa vuosien 2013 ja 2014 valtionosuuksiin (Kuntaliitto).

13 11(25) Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä esi- ja perusopetuksen valtionosuuksiin on vuoteen 2017 mennessä yhteensä noin 6,9 mrd.. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on leikannut toisen asteen koulutuksen kustannuksia vuonna 2013 yhteensä 92 milj., vuonna 2014 yhteensä 77 milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj.. Kuntaliiton laatimassa kuviossa 3 on esitetty muutosten vaikutukset euroina kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin vuosina Kuvio 3. Muutosten vaikutukset euroina kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin vuosina (Kuntaliitto).

14 12(25) 3 SWOT-ANALYYSIT Työryhmä on arvioinut swot-analyysiä käyttäen toisistansa erillään toteutettua lukio- ja ammatillista koulutusta sekä yhden koulutuksen järjestäjän toimesta toteutettua lukio- ja ammatillista koulutusta. Taulukko 1. SWOT-analyysi nykytilanteesta/tulevaisuudesta (oppilaitokset erillisinä). VAHVUUDET osaava henkilöstö asianmukaiset tilat ja välineet monipuolinen opetustarjonta keskeyttäneiden määrä alle valtakunnallisen tason imago/arvostus vahva talous (kuntayhtymä) vahva maakunnallinen toimija (kuntayhtymä) MAHDOLLISUUDET kehittämishankkeet kaksoistutkinnot henkilöstön yhteistyö yhteinen kurssitarjonta HEIKKOUDET toimipaikkojen hajanaisuus, ei selkeää kampusta (kuntayhtymä) emme juuri tunne toisiamme opiskelijamäärän väheneminen (lukio) resurssien väheneminen (lukio) UHAT/HAASTEET julkisen rahoituksen väheneminen kiinteistöjen ylläpitäminen asianmukaisessa kunnossa Taulukko 2. SWOT-analyysi tulevaisuudesta (oppilaitokset yhdessä). VAHVUUDET monipuolinen akateeminen/tekniikan ja käden taidot osaava opetushenkilöstö hyvät opetuksen tukipalvelut henkilöstön yhteiskäyttö hyvät opetusvälineet tilojen ja välineiden yhteiskäyttö kattava opetustarjonta suuri opiskelijamäärä imago hyvät taloudelliset edellytykset yhteinen hallinto ja tukipalvelut vahva maakunnallinen toimija hyvät työelämäsuhteet ei kilpailutilannetta MAHDOLLISUUDET kehittämishankkeet kaksoistutkinnot henkilöstön yhteistyö yhteinen kurssitarjonta tilojen yhteiskäyttö toimintojen keskittäminen palveluiden monipuolistaminen uusien rakenteiden kokeilu yhteishankinnat HEIKKOUDET toimipaikkojen hajanaisuus, ei selkeää kampusta opiskelijamäärän väheneminen resurssien väheneminen henkilöstömäärän lisääntyminen yhteiset virat perusopetuksen kanssa (lukion opettajilla tunteja perusopetuksessa) UHAT/HAASTEET rahoituksen riittävyys kiinteistömenot henkilöstömäärän paisuminen kahden kerroksen väki järjestelmien yhteensovittaminen kiista rahasta yhteistyön vähäisyys halu säilyä itsenäisenä hallinnon toimivuus

15 13(25) 4 NYKYTILANTEEN KUVAUS Nykytilan kuvauksessa on eräitä keskeisiä talouden ja toiminnan tunnuslukuja esittämällä kuvattu Loimaan lukion ja koulutuskuntayhtymän toimintaa. 4.1 Talouden tunnusluvut Lukiokoulutusta sekä ammatillista peruskoulutusta rahoittavat valtio ja kunnat yhdessä. Rahoitusvastuun jakautumisesta kuntien ja valtion välillä säädetään rahoituslain 6 ja 8 :ssä. Kuntien omarahoitusosuus on 58,11 prosenttia ja valtion rahoitusosuus vastaavasti 41,89 prosenttia. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako toteutetaan asukaskohtaisen kunnan rahoitusosuuteen perustuvan ylläpitäjämallin mukaisesti. Kunta osallistuu rahoitukseen asukaskohtaisella euromäärällä, joka vuonna 2013 on noin 190 euroa asukasta kohti. Taulukko 3. Loimaan lukion talouden tunnusluvut Meno-/tulokohta TP2012 TP2013 TA2014 Toimintatuotot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aine- ja tarvikemenot Muut toimintakulut Kulut yhteensä Tilikauden alijäämä Toimintatuotot muodostuvat lähinnä opetuspalvelujen myynnistä saaduista tuloista (Ypäjän Hevosopisto). Yhteistyö on kuitenkin päättynyt alkaen. Palvelujen ostoissa ovat mukana mm. siivous- ja ateriapalvelut, sisäiset atkpalvelut sekä henkilöstö- ja talouspalvelut. Muut kulut koostuvat pääosin kiinteistöhuoltokuluista.

16 14(25) Taulukko 4. LSKKY:n talouden tunnusluvut Meno-/tulokohta TP2012 TP2013 TA2014 Toimintatuotot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aine- ja tarvikemenot Avustukset Muut toimintakulut Kulut yhteensä Tilikauden ylijäämä Mikäli lukiokoulutus siirtyisi kuntayhtymään, tarkoittaisi tämä, että lukion toimintatuotot ja toimintakustannukset siirtyisivät kaupungin talousarviosta kuntayhtymän talousarvioon. Lukion talousluvut näkyvät taulukossa 3. Lisäksi lukiokoulutuksen valtionosuuksia siirtyisi noin 1,3-1,6 milj. kuntayhtymän toimintatuottoihin. Valtionosuuden perusteena oleva lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Lukiokoulutuksen valtionosuuksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että kyseessä on valtionosuuden laskennallinen peruste, josta vähennetään kunnan rahoitusosuus ja huomioidaan opetus- ja kulttuuritoimen osuus verotulojen tasauksesta. Mikäli kuntayhtymä toimii lukiokoulutuksen järjestäjänä, se saa valtionosuusperusteena olevan yksikköhintarahoituksen kokonaisuudessaan ilman edellä mainittuja vähennyksiä. Ne kuitenkin vähennetään nykyjärjestelmän mukaan kaupungin saamista valtionosuuksista. Loimaalla lukiokoulutus järjestetään valtakunnalliseen tasoon verrattuna taloudellisesti (ks. taulukko 5). Lukiokoulutuksen keskimääräinen valtakunnallinen yksikköhinta vuonna 2014 on 6425,98 euroa opiskelijaa kohden.

17 15(25) Taulukko 5. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n tilastojen perusteella (ilman sairaala- ja vammaisopetusta). Toiminta Loimaa, /opiskelija Kunnat, /opiskelija Kaikki, /opiskelija Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Lukiokoulutus Taulukko 6. Ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannukset OPH:n tilastojen perusteella. Toiminta Loimaa, /opiskelija Kaikki koulutuksen järjestäjät, /opiskelija Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Loimaalla ammatillinen koulutus järjestetään valtakunnalliseen tasoon verrattuna kohtuullisen taloudellisesti (ks. taulukko 6). Valtakunnallisessa luvussa ovat mukana vammaisten ja maahanmuuttajien koulutuksen kustannukset. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on ,06 euroa. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2014 oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen yksikköhinta on 6 925,78 euroa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtakunnallisia yksikköhintoja on alennettu määräaikaisesti vuoteen 2015 siten, että yksikköhintoja on leikattu säästöjen takia ja kustannustason muutosta (indeksikorotus) ei ole

18 16(25) huomioitu vuosina 2013 ja Vuonna 2015 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän saama keskimääräinen yksikköhinta on ,10 euroa. 4.2 Opiskelijoihin liittyvät tunnusluvut Loimaalla lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sijoittuvien osuudet vastaavat aika hyvin valtakunnallista keskiarvoa (taulukko 7). Taulukko 7. Loimaalla peruskoulun päättäneistä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden osuudet. Vuosi Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus % 52 % % 49 % % 56 % % 61 % % 50 % Lukion opiskelijamäärän on viimeisen kuuden vuoden aikana vähentynyt noin 11,5 % (taulukko 8). Päätoimisten opiskelijoiden määrän vähenemistä on jonkin verran kompensoinut kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden lisääntyminen päättyi yhteistyösopimus Ypäjän Hevosopiston kanssa, mikä tarkoitti kaksoistutkintoa suorittavien määrän romahtamista. Vieraskuntalaisia on lukion opiskelijoista vuosittain noin %. Tällä hetkellä lukiossa opiskelevien ikäluokat ovat Loimaalla suuruudeltaan noin , mutta viime aikoina syntyneiden ikäluokat ovat kooltaan Kuntayhtymän jäsenkuntien nuorten ikäluokasta keskimäärin hieman yli puolet hakeutuu ammatilliseen koulutukseen: esim. Huittisissa noin 64 %, Uudessakaupungissa noin 56 %, Pöytyällä noin 50 % ja Koskella noin 50 %. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella peruskoulunsa päättävästä ikäluokasta keskimäärin 37 % sijoittuu ammatilliseen koulutukseen, 53 % lukioon ja noin 10 % ei hakeudu tai ei pääse suorittamaan toisen asteen tutkintoa. Lukion opiskelijamäärän vähentyminen heijastuu ilman muuta kurssitarjottimeen eli tarjottavien ja toteutuvien kurssien määrään. Esimerkiksi lukuvuonna Loimaan lukiossa oli 384 kurssia ja seuraavana lukuvuonna 358 kurssia. Tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että toisaalta laaja kurssitarjotin on myös yksi lukion vetovoimatekijä.

19 17(25) Taulukko 8. Opiskelijamäärät Vuosi Lukiokoulutuksen opiskelijat Lukion kaksoistutkintolaiset Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat LSKKY (ops ja nt, painotettu määrä) LSKKY:n kaksoistutkintolaiset (painotettu määrä) LSKKY:n oppilaitoksissa on vuosina opiskellut vuosittain keskimäärin 424 loimaalaista ammatillisessa peruskoulutuksessa (kuvio 4). Näistä keskimäärin 31 henkilöä on opiskellut oppisopimuksella. Tilastointipäivänä kuntayhtymän opiskelijat tulevat 59 kunnasta. Eniten opiskelijoita on Loimaalta 402, Uudestakaupungista 330, Pöytyältä 130, Liedosta 114, Turusta 112, Laitilasta 88 ja Oripäästä 39. Loimaalla sijaitsevissa toimipisteissä opiskelijoita on yhteensä noin 900. Kuvio 4. LSKKY:n loimaalaisten opiskelijoiden määrä ammattillisessa perustutkinnossa.

20 18(25) Taulukko 9. Lukion läpäisytiedot Yo-tutkinnon suorittaneet Toiseen oppilaitokseen siirtyneet Opintonsa keskeyttäneet (3 %) 3 (1 %) 4 (1 %) 2 (1 %) Taulukko 10. LSKKY:n OPS-perusteisen ammatillisen peruskoulutuksen läpäisytiedot Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Toiseen oppilaitokseen siirtyneet Opintonsa keskeyttäneet (2 %) 48 (3 %) 135 (10 %) 136 (9 %) 4.3 Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut Taulukko 11. Loimaan lukion henkilöstömäärä ja jakautuminen työtehtävittäin Nimike Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä %-osuus Opettajat Hallinto Opintotoimisto Muut (kkav) Yhteensä Lisäksi lukion opiskelijoiden käytössä on sivistyspalveluiden yhteinen oppilashuoltohenkilöstö (kuraattori ja psykologi) ja kouluterveydenhoitaja (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus). Hallintopalvelukeskuksessa ovat mm. palkkasihteeri ja atk-tuki sekä teknisessä ja ympäristöpalvelukeskuksessa ruokapalvelu- ja kiinteistöhuoltohenkilöstöä.

21 19(25) Oppilaitoksen sijaintikunnalla on voimaan tulleen lain mukaan velvollisuus järjestää toisen asteen opiskelijoiden kuraattoripalvelut. Loimaan kaupungin lakisääteiset kuraattoripalvelut Loimaan ammatti- ja aikuisopistolle hankitaan ostopalveluna Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymältä. Lukion henkilöstömäärä on viime vuosina pysynyt aika lailla samana. Taulukko 12. LSKKY:n henkilöstömäärä ja jakautuminen työtehtävittäin Vakinaiset Määrä-aikaiset Yhteensä %-osuus Opettajat Oppilashuolto Atk-tuki Ruokapalvelut Kiinteistö (siivoojat+ talonmies) Hallinto- ja taloustoim Opintotoimistot Muut Yhteensä Osa kuntayhtymän tarvitsemista palveluista kuten kiinteistö- ja siivouspalveluista on ulkoistettu ja nämä henkilömäärät eivät ole mukana taulukoissa. Taulukko 13. Loimaan lukion ja LSKKY:n henkilöstön ikäjakauma vuonna Ikä vuosina Lukion henkilöstön lukumäärä %-osuus LSKKY:n henkilöstön lukumäärä %-osuus alle Yhteensä

22 20(25) Taulukko 14. Loimaan lukion ja LSKKY:n henkilöstön jakautuminen sukupuolen, työsuhdetyypin ja kelpoisuuden mukaan. Lukion henkilöstö %-osuus LSKKY:n henkilöstö %-osuus naisia miehiä toistaiseksi palkattuja määräaikaisia päätoimiset opettajat, joilla muodollinen kelpoisuus (valtakunnallinen keskiarvo 94 %) Yhteensä joista toimi- tai virkavapaalla 148/ Kiinteistötiedot Loimaan lukio sijaitsee kaupungin omistamassa yhteiskoulun kiinteistössä. Samassa rakennuksessa toimii noin 250 oppilaan Puistokadun yläkoulu. Kiinteistöön on tehty vuosina täydellinen peruskorjaus. Tilat ovat muuten asianmukaisessa kunnossa, mutta sähköinen yo-kirjoitus ja sähköisen materiaalin käyttö opetuksessa laajemminkin edellyttävät kiinteistössä sähkötöitä ja laitehankintoja. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä toimii pääasiallisesti omistamissaan tiloissa. Ainoastaan Liedon ammatti- ja aikuisopisto toimii pääasiallisesti Liedon kunnalta ja yksityisiltä vuokratuissa toimitiloissa. Loimaan ammatti- ja aikuisopisto toimii kokonaan kuntayhtymän omistamissa Myllykyläntien, Turuntien, Hämeentien ja Ylistaronkadun toimipisteissä. Loimaan kaupunki on kaavoituksella varannut kuntayhtymälle mahdollisuuden laajentaa Myllykyläntien kampusaluetta merkittävästi nykyisestään.

23 21(25) 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksissä on mainittu yhdistymisen koulutuspoliittisia, resurssi- ja pedagogisia perusteluita, jotka perustuvat pitkälle muiden kuntien vastaaviin selvityksiin sekä työryhmän omiin näkemyksiin. 5.1 Koulutuspoliittiset perustelut Valtiovallan linjaukset toisen asteen oppilaitoksista (järjestäjäverkon uudistaminen). Järjestämislupien myöntämisen kriteereitä tarkasteltaessa lukiokoulutuksessa erityisesti riittävä opiskelijapohja herättää kysymyksiä. Kaupungin haasteellinen taloustilanne ja lukion opiskelijamäärän väheneminen heikentävät edellytyksiä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toisen asteen koulutuksen kokoamisen yhteiseen hallintoon katsotaan parantavan edellytyksiä koko ikäluokan koulutuksellisten tarpeiden huomioon ottamiselle ja uudenlaiselle yhteistyölle opetuksen ja opiskelijahuollon järjestämisessä. Edellytykset yhteistyön lisäämiseen opetushenkilöstön työn suunnittelussa esimerkiksi kahden tutkinnon opintojen suorittamisessa sekä kehittämishankkeiden toteuttamisessa paranevat Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittämisellä nähdään voitavan vastata entistä paremmin tulevaisuuden koulutuksellisiin, työllisyyttä ja elinkeinopolitiikkaa koskeviin haasteisiin ikäluokkien pienentyessä ja koulutuksen sekä työelämän laadullisten vaatimusten jatkuvasti kasvaessa. Ns. kaksoistutkintojen, tutkinnon osien ja yksittäisten kurssien suorittaminen olisi opiskelijoille yksinkertaisempaa, jolloin suorittajien määrä työelämän toiveiden mukaisesti todennäköisesti nousisi. Oppilaitosten välille tarvitaan yhä syvemmälle meneviä toiminnallisen yhteistyön malleja, joissa hyödynnetään eri oppilaitosten mahdollisuudet. Koulutuksen turvaaminen ja laaja-alaisen kurssitarjonnan toteuttaminen on haaste erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Yhteistyöllä voidaan hyödyntää koulujen erityisosaamista ja monipuolistaa pedagogiikkaa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on Suomen 31 suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneita on vuonna 2014 yhteensä 189, joista kuntayhtymäpohjaisia on 36, kunnallisia 11, valtion 1 ja yksityisiä Resurssiperustelut Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön Uudessa rahoituslaissa korostetaan koulutuksen laatua.

24 22(25) Yhden työnantajan alaisuudessa mahdollisuus henkilöstöresurssien tehokkaampaan käyttöön koko toisen asteen näkökulmasta (mm. hallinnon ja muiden tukitoimintojen osalta, opinto-ohjaus, erityisopetus, kuraattori- ja psykologipalvelut). Eheytetty toisen asteen toimija on vahvempi suhteessa ulkoisiin kilpailijoihin, toisaalta yhden ylläpitäjän mallilla on nähty voitavan vähentää koulutuksen järjestäjien turhaa keskinäistä kilpailua Molemmat koulutukset säilyvät lähipalveluna Henkilöstön rekrytointi voisi olla helpompaa (suuri yksikkö, runsaasti tunteja tarjolla) Kaupungin toimitilojen vuokraaminen ja ruokapalveluiden ostaminen kaupungin keskuskeittiöltä 5.3 Pedagogiset perustelut Yksi koulutuksen järjestäjä, jolla kokonaisvastuu alueen toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, katsotaan parantavan edellytyksiä koko ikäluokan koulutuksellisten tarpeiden huomioon ottamiselle ja uudenlaiselle yhteistyölle opetuksen ja opiskelijahuollon järjestämisessä. Joustavat monipuoliset koulupolut, riittävä valinnaisuus kummankin koulumuodon sisällä sekä koulumuotojen välillä. Opiskelijan tekemän väärän valinnan (lukio ammatillinen perustutkinto) oikaiseminen olisi yhdistyneessä toisen asteen koulutuksessa joustavampaa. Negatiivisesti keskeyttäneiden määrän arvioidaan vähenevän, mikä on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Laajempi/ monipuolisempi kurssitarjonta, jossa niin lukiokurssit kuin ammatillisetkin kurssit olisivat samalla kurssitarjottimella valittavissa. Lukion opinnoista valittavissa esim. laajempi taito- ja taideaineiden sekä vieraiden kielten valikoima. Ammatilliselta puolelta valittavissa esim. tietotekniikan opetusta ja ensiapukursseja. Lisäksi mahdollisuus luoda uusia soveltavia kursseja, joissa voidaan käyttää hyväksi eri koulujen opetushenkilöstöä ja erityisiä opetustiloja. Mahdollisuus järjestää kokonaisvaltaisempi ratkaisu perusasteen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen pudokkaille. Paremmat edellytykset vastata tulevaisuuden haasteisiin (valinnaisuus, erityisopetus, yksilöllisyys, opiskelijamäärät). Yhdistelmäopintojen eli ns. kaksoistutkinnon järjestelyjen toteuttaminen helpompaa. Yhdistymisen yhteydessä voisi pohtia myös iltalukiotoiminnan järjestämisluvan hakemista kuntayhtymälle, mikä osaltaan helpottaisi yhdistelmätutkintojen toteuttamista.

25 23(25) 5.4 Yhdistymisen mahdolliset ongelmakohdat Lukiokoulutuksen profiloituminen perinteiltään ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä. Virkaehtosopimuksen soveltaminen sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa opettavien opettajien osalta. Eri osapuolten ennakkoluulot lukiokoulutusta ammatillista koulutusta kohtaan (ei kilpailuasetelmaa vaan aitoa yhteistyötä). Yhdistyneen koulutuksen tehokas markkinointi perusopetuksen oppilaille, opintojen ohjaajille ja vanhemmille. Jaksojärjestelmien yhteensovittaminen, koska ammatillisen koulutuksen nelijaksojärjestelmä on huonosti sovellettavissa lukioon kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten ajoituksen takia. Lukion ja kaupungin perusopetuksen kanssa yhteisten opettajien työmäärän takaaminen. Yhteisiä opettajia on tällä hetkellä taito- ja taideaineissa sekä uskonnossa ja venäjän kielessä.

26 24(25) TYÖRYHMÄN ESITYS 1. Työryhmä katsoo, että Loimaalla toisen asteen koulutuksen keskittäminen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään on perusteltua sekä koulutuspoliittisten ja pedagogisten vaikutusten että resurssikysymysten perusteella. 2. Työryhmä ehdottaa, että yhdistymisen yksityiskohtaisempi valmistelu käynnistetään viipymättä ja valmisteluun nimetään työryhmä, jossa ovat edustettuna Loimaan kaupunki ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. 3. Valmistelussa lähdetään siitä, että Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle haetaan järjestämislupaa toisen asteen ammatilliselle koulutukselle ja lukiokoulutukselle syyskuun loppuun mennessä vuonna Loimaalla, 17. joulukuuta 2014 Manne Pärkö Hannu Lahti Antti Virtanen sivistysjohtaja rehtori kuntayhtymäjohtaja Loimaan kaupunki Loimaan lukio Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

27 25(25) LÄHTEET Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla. Kuntaliitto Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaa sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. OKM Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta. OKM Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta. OKM Suomen Kuntaliitto, valtionosuudet vuonna 2015, sivistystoimen toimialajohtajien verkosto , Kuntatalo. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat. Finlandia-talo OKM. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Aluetilaisuus Tampere-talo, OKM. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola, OKM.