Vuosikertomus2008. Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Transkriptio

1 Vuosikertomus2008 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Konsernipalvelut Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Tilinpäätös 2008 Rahoituslaskelma Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristökatsaus Sähkökaupan eriytetty tilinpäätös Vaasan Sähköverkko Oy:n ja Oy RAVERA Ab:n tilinpäätökset Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto Kansikuva: kuvataiteilija Eliisa Paavola Tuuli, 90x120 cm, akryyli kankaalle, 2009 Vaasan Sähkön kokoelmat Kannen kuvaus: valokuvaaja Paavo Lehtonen

3 Tunnuslukujen kehitys Liikevaihto (milj.euroa) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 0% Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 35% 150 2,50 30% 25% 20% 100 2,00 1,50 15% 10% 5% 50 1,00 0,50 0% Sijoitetun pääoman tuotto -% Tilikauden voitto/henkilö (1000 euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö Oy on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiayhtiö. Vaasan Sähkö Oy:llä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Yhtiö kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä Pohjois-Amerikan asuntomarkkinoiden rahoituksesta liikkeelle lähtenyt finanssikriisi synkensi maailmantalouden näkymiä vuonna Suomeen ongelmat ovat rantautuneet sekä kiristyneiden rahoitusmarkkinoiden että vientiteollisuuden vaikeuksien välityksellä. Energiamarkkinoilla pitkän aikavälin perustrendiksi muodostunut polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu putosi romahdusmaisesti syksyn aikana. Tällä hetkellä sekä polttoaineiden hinta kulutukseen suhteutettuna että markkinasähkön hinta Pohjoismaiseen vesitilanteeseen suhteutettuna ovat hyvin alhaisia. Uusien voimalaitosten rakentamisen kannattavuusnäkymät ovat lyhyenä aikana oleellisesti heikentyneet. Suomen hallitus sai valmiiksi ilmasto- ja energiapoliittiset suuntaviivansa marraskuussa. Strategia sisältää merkittäviä uusia linjauksia sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella, kuten asumisessa ja liikenteessä. EU:n uusiutuvien sähkön tuotantomuotojen tavoite vuoteen 2020 mennessä aiotaan Suomessa strategian mukaan saavuttaa karkeasti siten, että kaksi kolmasosaa lisäyksestä tuotetaan biopolttoaineilla ja yksi kolmasosa tuulivoimalla. Nämä tavoitteet ovat erittäin haasteellisia ja vaativat suuria investointeja. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen käyttöönotto tapahtuu tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2012 puolivälissä. Investoinnin suuruuden vuoksi myöhästyminen on Hannu Linna 4

5 aiheuttanut tarpeen varmistaa laitoksen rahoituksen riittävyys. Eduskunta sai huhtikuussa 2008 lupahakemuksen TVO:n neljännen ydinvoimayksikön rakentamiseksi, sekä myöhemmin syksyllä myös toisen ydinvoimalalupahakemuksen. Lisäkapasiteetti on tarpeen omavaraisuuden parantamiseksi, poistuvan voimalaitoskapasiteetin korvaamiseksi, päästöttömän tuotannon lisäämiseksi sekä sähkömarkkinoiden riittävän tarjonnan varmistamiseksi. Vaasan Sähkön tilanne on hyvä, mutta haasteellinen Vaasan Sähkölle vuosi 2008 oli odotuksia parempi ja tulos muodostui euromääräisesti suunnilleen edellisvuoden tasolle. Suhteellinen kannattavuus heikkeni, mutta ennen kaikkea tuottoisa sähkön tukkumyynti kompensoi tuotantoketjussa tapahtuneet päästöoikeuksien leikkaukset. Sähköasiakkaiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa jo yli Poikkeuksellisen lämmin ilmasto vähensi menekkiä kaukolämmössä, jonka hintojen edullisuus ja taloudellinen kannattavuus perustuivat korkeaan yhteistuotannon määrään. Energiamarkkinavirasto totesi jälleen kerran siirtohinnoittelun maltillisuuden Vaasan Sähköverkko Oy:ssä, jonka tulosta voimakkaat kustannusnousut jonkin verran heikensivät edelliseen vuoteen verrattuna. Vaasan talousalueen vahvuus näkyi Vaasan Sähköverkon toimialueen sähkön kulutuksen kasvussa: sähkön kulutuksen kasvu oli 1,2 prosenttia, kun valtakunnallinen kulutus aleni 3,8 prosenttia. Toinen tytäryhtiö, Oy RAVERA Ab, on määrätietoisen toimintansa tehostamisen avulla saavuttanut tyydyttävän - urakointiyhtiölle suorastaan hyvän - kannattavuustason. Etelä-Pohjanmaan Voiman puitteissa on valmistauduttu mittaviin tuulivoimahankkeisiin Tornion edustalla Rajakiiri Oy:n, Vaasan lähiympäristössä EPV Tuulivoima Oy:n ja merialueilla Suomen Merituuli Oy:n toimesta. Hyvässä vauhdissa on etenemässä myös alueellisten jäteyhtiöiden ja Vaasan Sähkön jätteiden energiahyötykäyttöön tähtäävä Westenergy-hanke. Vaasan Sähkön kestävyys talousnäkymien heikentyessä on vahvan taseen ja kustannustehokkaan toiminnan vuoksi keskimääräistä parempi. Sähkökaupan suojausten kautta syntyvä kytkentä markkinahintoihin heikentää oleellisesti ainakin parin seuraavan vuoden tulostasoa. Henkilöstön irtisanomisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä, vaikka työn tuottavuuteen onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Talousromahdus avannee tälläkin kerralla myös poikkeuksellisia tulevaisuuden mahdollisuuksia, kunhan vain tunnistamme ne oikealla hetkellä. Kiitän kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Vuoden 2008 odotuksia paremmasta onnistumisesta kiitän koko Vaasan Sähkö -konsernin henkilöstöä. Kiitän myös kaikkien konserniyhtiöiden hallitusten sekä hallintoneuvoston jäseniä rakentavasta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus Seppo Sanaksenaho Anita Niemi-Iilahti Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vaasan Sähkö -konserni kasvoi kaikkien liiketoimintojensa osalta vuonna Toimintavuosi oli tuloksellisesti odotettua parempi, vaikka suhteellinen kannattavuus ei yltänytkään ennätysvuoden 2007 tasolle. Sähkökaupan tulos säilyi suunnilleen ennallaan, vaikka liikevaihto kasvoi runsaan viidenneksen. Kaukolämpöliiketoiminnan ja Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto kasvoivat maltillisesti liikevoiton hiukan heikentyessä. Urakointia harjoittava Oy RAVERA Ab kasvoi voimakkaasti saavuttaen samalla positiivisen tulostason. Kaikkien konserniyhtiöiden hinnoittelu on edelleen kunkin toimialan markkinahintojen edullisimpien joukossa. Uudeksi tytäryhtiöksi perustettiin VS Tuulivoima Oy, joka osti Korsnäs Vindkraftspark Oy:n liiketoiminnan jatkaen liiketoimintaa alkaen. Taloudellinen kehitys Vaasan Sähkö -konserni teki kohtuullisen hyvän tuloksen tilikaudella Konsernin vuoden 2008 liikevaihto oli 121,5 (104,9) miljoonaa euroa ja kasvoi 15,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto laski 0,6 prosenttia, ollen 30,2 (30,4) miljoonaa euroa. Merkittävin syy liikevaihdon kasvuun on sähkökauppaliiketoiminnan liikevaihdon kasvu 21,9 prosentilla edellisestä vuodesta. Muista liiketoiminnoista suhteellisesti eniten liikevaihtoaan kasvatti urakointiyhtiö Oy RAVERA Ab. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 78,2 (64,1) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 21,6 (20,6) miljoonaa euroa ja kaukolämmön 21,1 (19,7) miljoonaa euroa. Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 9,2 (4,0) miljoonaa euroa ja laajakaistaliiketoiminnan 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään gigawattituntia (1 739 GWh), sähkön siirto 954 gigawattituntia (942 GWh) ja kaukolämmön myynti 606 gigawattituntia (621 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 22,8 (22,6) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 20,9 (18,5) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 79,0 (87,1) prosenttia. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 14,9 (14,2) miljoonaa euroa, josta sähkö- ja kaukolämpöverkon osuus oli 10,7 (9,2) miljoonaa euroa. Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 2,8 (1,6) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 5,4 (8,2) miljoonaa euroa Maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 27,3 (19,7) miljoonaa euroa. 6

7 Markku Mäntymaa Kaj Skåtar Riitta Viitala Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 15,8 % 14,2 % 18,4 % 17,6 % Liikevoitto % 24,9 % 29,0 % 24,8 % 29,7 % Oman pääoman tuotto % *) 17,8 % 20,0 % 24,7 % 25,7 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 23,3 % 25,4 % 30,6 % 31,3 % Omavaraisuusaste % *) 78,3 % 77,6 % 77 % 74,7 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 2,0 2,0 2,1 2,0 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Henkilöstö Henkilöstömäärä oli konserniyrityksissä vuoden aikana keskimäärin 187 (188) ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 181 (178). Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot

8 Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Oy Enerit Ab sekä Smedsby Värmeservice Ab. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Laajakaistaliiketoiminta myytiin alkaen Anvialle. Arvio tulevasta kehityksestä Lähivuosien tulosnäkymiä heikentää merkittävästi finanssikriisin seurauksena voimakkaasti pudonnut sähkön tukkuhinta. Tulosta heikentävää vaikutusta nopeuttavat sovelletun riskipolitiikan mukaisesti toteutetut suojauskaupat. Tulevaisuuden investointitaso tulee AMR-projektin loppuunsaattamisen sekä uusiutuvan tuotannon rakentamisen takia olemaan viime vuosia korkeampi. Merkittävimmät investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat EPV:n omistamien tuulivoimayhtiöiden Rajakiiri Oy:n ja EPV Tuulivoima Oy:n sekä myöhemmässä vaiheessa Suomen Merituuli Oy:n tuotantolaitokset. Jäte-energian hyödyntämiseksi rakennetaan Westenergy Oy:n voimalaitos Stormossenin alueelle, jonka investointipäätös tehtäneen kuluvan vuoden aikana. Vaasan Sähkö on myös aktiivisesti edistämässä TVO:n ydinvoimahankkeita. Konsernin vahvasta talousasemasta huolimatta korkea investointitaso muodostaa rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi aiempaa suuremman haasteen. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia 8

9 tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien kotimaisten pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 53,125 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 20,895 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona jaetaan 324,45 euroa/osake eli yhteensä ,00 jätetään omaan pääomaan , ,85 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta, joiden nimellisarvon on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Pääomalainat Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy on antanut pääomalainaa tytäryhtiölle Oy RAVERA Ab:lle. Laina-aika on 10 vuotta. Lainan korko on sidottu 6 kuukauden euriboriin 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh.joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Niilo Hamari (varapuh.joht.), Virve Airaksinen, Ragnvald Blomfeldt, Sami Hirvonen, Juha Häkkinen, Raija Kumpula, Sirpa Lindroos, Claus Stolpe, Sisko-Margit Osala, Anne Södervik ja Tomi Vuollet. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilöt Seppo Aro, Karl-Erik Gullblom, Ulla Ylinen ja Matti Konttas. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Anita Niemi-Iilahti (varapuh.joht.), Seppo Sanaksenaho, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sune Back. 9

10 Arja Rosing Konsernipalvelut Konsernin asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana reilut kymmenen prosenttia. Asiakasmäärän kasvu kasvatti jälleen myös konsernipalveluiden volyymit uuteen ennätykseen. Laskuvolyymit kasvoivat 10 prosentilla kuten vuotta aiemminkin. Kaikkiaan Vaasan Sähkö -konsernista lähti hieman vajaa laskua vuonna Suoritusten määrä kasvoi 12 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Sähköinen laskutus on edistynyt vuoden aikana hitaasti mutta varmasti; vuoden 2008 lopussa e-laskun Vaasan Sähköltä sai yksityisasiakasta ja saman verran myös yritysasiakkaita. Kaikkiaan kappalemääräisesti sähköisiä laskuja lähetettiin vuonna 2008 yhteensä (4 988) kappaletta. Etäluettavien mittarien vaihtoprojekti tuo muutoksia konsernipalveluissa Vaasan Sähköverkko Oy:n päätös vaihtaa kaikki jakeluverkkoalueen mittaria etäluettaviin vuoden 2009 loppuun mennessä on tuonut ja tuo edelleen suuria muutoksia asiakaspalveluun ja laskutukseen. Vaihtoprojekti ei ole edennyt aina aivan ongelmitta, mutta muutoksen tuomat mahdollisuudet asiakaspalvelutyön kehittämiseen ovat merkittävät ja ongelmat projektin kokoon nähden ymmärrettäviä. Asiakkaan edut etäluettaviin mittareihin siirryttäessä ovat myös ilmeiset. Etäluenta mahdollistaa selkeämmän, kulutukseen perustuvan sähkölaskun arvio- ja tasauslaskujen jäädessä historiaan. Etäluettaviin mittareihin siirtymisellä on myös ympäristöystävällinen näkökohta. Mittarinlukijat eivät enää jatkossa käy lukemassa mittareita ja näin vältytään kymmeniltä tuhansilta ajokilometreiltä sekä säästetään luontoa. Julkisuudessakin esitetyt väitteet asiakkaiden maksuvaikeusongelmien lisääntymisestä lukemalaskutukseen siirryttäessä lienevät jonkin verran liioiteltuja. Vaasan Sähkö on koko kaukolämmön historian ajan laskuttanut kaukolämmön kulutuksen lukemaan perustuen, käytön mukaan, myös talviaikana. Positiivisia kokemuksia on myös kantautunut muista toimialan yrityksistä, jotka ovat jo mittarinsa vaihtaneet; asiakkaat ovat ottaneet ilolla vastaan selkeämmät laskut ja todellisen kulutukseen perustuvan laskutuksen. Lukemalaskutus on auttanut asiakkaita ohjaamaan omaa kulutustaan ympäristöä sekä omaa henkilökohtaista taloutta säästävään suuntaan. Mittareiden vaihtoprojektin painopiste tulee olemaan vuonna 2009, mutta vuoden 2008 lopussa oli jo n mittaria vaihdettu ja oli mittarin raja rikottu. Muutosnäkymiä Talouspalveluissa otettiin vuoden 2008 loppuneljänneksellä käyttöön uusi ohjelma budjetointia ja ennustamista varten. Järjestelmävaihdon yhtenä tavoitteena on siirtää painopistettä 10

11 yhä enemmän perinteisestä vuosibudjetoinnista vuoden aikaiseen tulosennustamiseen. Tulossa oleva SEPA (Single European Payment Area) vaikuttaa konsernissa kaikkiin maksuliikennedataa tuottaviin järjestelmiin. Maksuliikenneohjelmatoimittajan kanssa on sovittu ns. SEPA -konvertoinnista, joka otetaan käyttöön portaittain vuoden 2009 aikana. Muiden järjestelmien SEPAvalmius pyritään varmistamaan siirtymäkauden aikana, ennen vuoden 2010 loppua. Rakentajapalveluissa uudistettiin toimintaa vuoden 2008 aikana viemällä liittymissopimustilaus nettiin. Asiakkaalla tai asiakkaan sähköurakoitsijalla on siis mahdollisuus jatkossa tehdä uudisrakennusliittymää koskeva sopimuksen tilaus internetin välityksellä oman työpöytänsä ääressä. Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia myös koko alueelle. Konserni tuntee myös vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii ohjaamaan toimintaa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana mm. kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja pyritään edistämään. Tulevana vuonna konsernissa laaditaan työhyvinvointisuunnitelma, jota konserniyhtiöt ovat sitoutuneita noudattamaan. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan sekä muilta yhteistyökumppaneiltaan. Vaasan Sähkö -konsernin arvot. Vallitsevat arvot (avoimuus, osaaminen ja luottamus) julkistettiin keväisissä henkilöstöinfoissa. Syksyllä kaikki konsernin esimiehet koulutettiin arvojohtamisen saloihin. Vuonna 2008 järjestettiin poikkeuksellisesti myös työyhteisö-, johtamisen benchmarking- sekä arvojohtamistutkimukset mittaamaan työyhteisön ja johtamisen tilaa organisaatiossa. Kaikissa konserniyhtiöissä tulokset kyselyistä olivat kehittyneet positiivisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön määrä konsernissa nousi 181 henkilöstä 185 henkilöön. Tästä emoyhtiön osuus oli 92 (92) henkilöä, Vaasan Sähköverkko Oy:n 50 (47) henkilöä, Oy RAVERA Ab:n osuus 43 (42) henkilöä. Työterveyshuollosta vastasi edelleen paikallinen lääkärikeskus. Vastaanottokäyntien määrä oli vuonna 2008 kaikkiaan 563, kun se edellisenä vuonna oli 543. Terveystarkastuksia vuoden aikana tehtiin 59 (62) kappaletta. Sairaustuntien määrä konsernissa vuonna 2008 laski huomattavasti. Sairauspäiviä per henkilötyövuosi oli 8,8 kun vuotta aiemmin määrä oli 11,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Konsernin henkilöstön keski-ikä nousi 45 vuodesta 46 vuoteen. Koulutuspäiviä per henkilötyövuosi kertyi keskimäärin kaikkiaan 4 (3) päivää vuonna Emossa koulutuspäiviä oli keskimäärin 5 päivää, Vaasan Sähköverkossa 4 päivää ja RAVERAssa 1,5 päivää. Konsernin yhteistä esimieskoulutusta järjestettiin kaikkiaan 29 päivää. Työsuojelukoulutusta järjestettiin mm. sumuttimen, tieturvan, tulityön ja ensisammutuksen muodossa kaikkiaan 85 päivää. Aloitetoiminnan virkistämiseksi päätettiin ottaa käyttöön muutaman parhaimman aloitteen palkitseminen vuosittain. Vuonna 2008 tällä tavalla palkittiin 4 aloitetta. Uusrekrytointeja vuoden 2008 aikana tehtiin kaikkiaan 12 (15) kpl. Lisäksi konserni tarjosi kesätöitä 14 nuorelle antaen heille mahdollisuuden opiskeluun liittyvään työharjoitteluun. Arja Rosing talousjohtaja Henkilöstö Vuoden alussa konsernissa perustettiin arvotyöryhmä. Työryhmä koostui konserniyhtiöiden henkilökunnan edustajista. Työryhmä keräsi arvokyselyn avulla materiaalia selvittääkseen 11

12 Olli Arola Liikevaihto Liikevaihto Sähkökauppa Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet Vaasan Sähkö Oy 40,9 % Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 7,3 % Pohjolan Voima Oy 100 % Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy 50 % Rapid Power Oy 100 % Tornion Voima Oy 6,6 % 57,2 % 50 % 50 % Markkinafundamentit nousivat alkuvuoden voimakkaasti ja sitten romahtivat Vuosi 2008 oli Suomen tilastohistorian kuudenneksi lämpimin. Historiaan vuosi jäi mm. erittäin voimakkaiden polttoaineja tukkumarkkinahintojen muutosten vuoksi. Fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat nousivat jyrkästi koko alkuvuoden aina kesään asti. Korkeimmillaan kesällä hiili maksoi 140 euroa tonnilta ja päästoikeus 30 euroa hiilidioksiditonnilta. Globaalin talouskriisin seurauksena molempien hinnat puolittuivat vuoden loppuun mennessä. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 70 prosenttia vuodesta 2007 ja oli 51,02 euroa/megawattitunti. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli halvimmillaan maaliskuussa 31,94 /MWh ja kalleimmillaan Teollisuuden Voima Oy Vaskiluodon Voima Oy 100 % PVO-Huippuvoima Oy 12

13 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilökunnan määrä syyskuussa 73,37 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 6,29 /MWh systeemihintaa korkeampi. Aluehintojen voimakas eriytyminen aiheutui pääosin pitkäkestoisesta kaapeliviasta Norjan ja Ruotsin välillä sekä samanaikaisesta hyvästä vesitilanteesta Etelä-Norjassa. Uusia asiakkaita Sähkönmyynnin asiakasmäärä ja sopimusmyynnin volyymi kasvoivat edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa sähköä myyntiin sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollisen myynnin hinta säilyi asiakkaille edullisena ja sen volyymi kasvoi edellisestä vuodesta lähes 5 prosenttia. Markkinointisuunnitelman mukaisesti asiakashankintakampanjoita toteutettiin eri puolella Suomea. Merkittävin panostus tunnettuuden kasvattamiseen tehtiin osallistumalla Vaasan asuntomessuille omalla näyttelyosastolla. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Asiakkaille helppoa ja vaivatonta sähköistä asiointia kehitettiin markkinoimalla e-laskumahdollisuutta myös yksityisasiakkaille. Sähkönhankinnassa panostettiin tuulivoimaan Sähkönhankinta vuonna 2008 oli gigawattituntia. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 6 prosenttia. Vaasan Sähkö oli mukana Etelä-Pohjanmaan Voiman (EPV) kautta Kemin Ajokseen rakennettavassa tuulivoimapuistossa, jonka 1. vaiheen kaupallinen käyttö alkoi keväällä. EPV:n kautta nostettiin valmiutta olla mukana rakentamassa merkittäviä tuulivoimahankkeita Suomeen sitten, kun kannattavuusedellytykset ovat olemassa. Myös panostukset päästövähenemien hankintaan post-kioto -kaudelle aloitettiin. Ydinvoimaresurssien lisäyksen käyttöönoton todettiin viivästyvän lisää laitostoimittajan ilmoitettua, että Olkiluodon uusi yksikkö (OL3) tulee valmistumaan suunnitellusta aikataulusta kolme vuotta myöhässä (kesällä 2012). Teollisuuden Voima Oy jätti huhtikuussa valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen yksikön (OL4) rakentamiseksi Olkiluotoon. Sähkökaupan tulos edelleen hyvä Sähkökaupan liikevaihto vuonna 2008 oli 78,2 milj. euroa ja liikevoitto oli 22,6 milj. euroa. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Loppuvuodesta 2008 todettiin, että vuoden 2009 tulosnäkymiä tulee heikentämään merkittävästi finanssikriisin seurauksena laskenut tukkuhinta yhdessä riskipolitiikan mukaisesti tehtyjen suojausten kanssa. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja 13

14 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 7 2 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Henkilökunnan määrä Kaukolämpö Kaukolämmön myynti vakaalla tasolla Lämmin vuosi vähensi jonkin verran kaukolämmön energianmyyntiä huolimatta kaukolämmön asiakasmäärän vilkkaasta kasvusta. Ilmiö on ollut hyvin samantyyppinen koko luvun ajan eli lämpimät talvet ovat syöneet uusien liittymien tuoman kasvun. Kaukolämmön liikevaihto nousi kuitenkin noin 7 prosenttia vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen, mikä johtui polttoaineiden hinnannousua seuranneista asiakashintojen korotuksista. Vuoden 2008 kokonaismyynti oli 606 gigawattituntia, josta 305 GWh suuntautui asuintaloille, 280 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 21 GWh Smedsby Värmeservice Ab:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2008 oli 42,7 euroa/megawattitunti (alv. 22 %) kun se edellisenä vuonna oli 38,6 /MWh. Ympäristöystävällisen yhteistuotannon määrä säilyi korkeana Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 661 gigawattituntia eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 14

15 Ossi Suortti Liikevaihto Liikevaihto Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 612 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 2 GWh. Yhteistuotannon kokonaismäärä oli 614 GWh eli noin 93 prosenttia koko hankinnasta. Kesällä Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana ja talvipakkasilla, kun Vaskiluoto 2:n teho ei riittänyt, lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2008 oli 44 gigawattituntia eli noin 6,5 prosenttia koko hankinnasta. Loput kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui dieselmoottorien koeajolämmöstä (noin 2 GWh) sekä Suvilahden lakkautetulta kaatopaikalta syntyneen kaatopaikkakaasun poltosta (noin 1 GWh). Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 177 megawattia. Kiinnostus kaukolämpöä kohtaan vilkasta Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 119 uutta asiakasta, joista 75 oli omakotitaloja. Edellisen kerran yli 100 uutta liittymää vuodessa rakennettiin vuonna Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli Suurin volyymikasvu oli Kivihaan alueella, jossa teollisuus- ja toimistorakentaminen jatkui vilkkaana. Kaukolämpöverkostoa laajennettiin toimintavuoden aikana myös Risön alueelle, josta tulevina vuosina odotetaan suurta volyymikasvua. Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 183 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 16 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 5 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 193 km. Lisäksi urakoitiin vuoden aikana Smedsby Värmeservice Ab:lle yhteensä 775 metriä uutta kaukolämpöverkostoa. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 55 gigawattituntia eli 8,4 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja 15

16 Juha Rintamäki Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan asukkaille ja yrityksille. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön täysin omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Asiakkaat etäluennan piiriin Vaasan Sähköverkko teki avaimet käteen -sopimuksen kaikkien noin asiakkaansa sähkömittareiden vaihdosta uusiin etäluettaviin mittareihin. Mittareiden asennukset aloitettiin Laihialla ja Vaasassa. Vuoden lopussa etäluennassa oli yhteensä asiakasta. Aikataulun mukaan asennusten on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Etäluennan myötä sähkön arviolaskutus poistuu ja asiakkaat siirtyvät todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Mittareiden etäluentainvestointi on kokonaisuudessaan 10 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan investointeihin käytettiin rahaa toimintavuonna 9,8 (10,3) milj. euroa. Lämmin vuosi taittoi sähkön siirron kasvun Asiakkaille siirretyn sähkön määrä oli 954 gigawattituntia. Alueen kulutus kasvoi vuoden takaiseen nähden noin yhdellä 16

17 Liikevaihto Liikevaihto Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 4 4 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilökunnan määrä prosentilla, kun sähkön käyttö samaan aikaan väheni valtakunnallisesti 3,8 prosenttia. Sähköverkkoon liitettiin 377 uutta kiinteistöä, ja siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä kpl. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Vuosi 2008 oli nelivuotisen valvontajakson ensimmäinen. Siirtohintoja korotettiin maaliskuun alussa keskimäärin neljä prosenttia. Energiamarkkinaviraston vahvistama Vaasan Sähköverkko Oy:n sähkön siirtohinnoittelu oli päättyneellä valvontakaudella kohtuullista. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkön siirron hinnoittelu on ollut vuosina keskimäärin 11 prosenttia alle valvontamallin määrittelemän kohtuullisen tason. Sähkönjakelun luotettavuus Vuoden aikana ei koettu yhtään laajempaa ilmastollisista olosuhteista johtuvaa häiriötä. Vaasan Sähköverkon alueella kirjattiin vuoden aikana kokonaisuudessaan 117 (76) keskijänniteverkon käyttökeskeytystä. Vaasan Sähköverkon keskijänniteverkon vuotuinen keskeytysaika oli noin 160 (102) minuuttia asiakasta kohden. Vakiokorvauksia maksettiin yli kahdentoista tunnin mittaisista keskeytyksistä yhteensä 349 (119) asiakkaalle. Kaikki maksetut vakiokorvaukset liittyivät vapaa-ajan asumiseen. Kehitystoiminta SGS Fimko suoritti toimintajärjestelmän (ISO 9001, ISO ja OHSAS 18001) seuranta-auditoinnin marraskuussa. Järjestelmä läpäisi auditoinnin ilman poikkemia. Yhtiöllä on jäsen Energiateollisuus ry:n sähkötekniikan kehittämispoolin johtoryhmässä edustamassa suuria kaupunkiyhtiöitä. Ympäristö Vaasan Sähköverkko liittyi toimintavuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriön ja energiatoimialan yhteiseen energiatehokkuussopimukseen. Toimintavuoden päämääränä oli vähentää liikkumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta automatisoimalla sähkömittareiden luentaa. Juha Rintamäki toimitusjohtaja 17

18 Kyösti Salo Oy RAVERA Ab Vuosi 2008 oli uudenlaisen toimintatavan vuosi. Monen vuoden aikana tehty toiminnan tehostaminen paransi yhtiön tulosta ja kilpailukykyä. Yhtiössä jatkettiin ja saatettiin loppuun edellisenä vuonna aloitettuja kehityshankkeita, joista merkityksellisin on ollut sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmällä hallitaan ja raportoidaan nyt koko projektitoiminta mukaan lukien ulkoa ostettu aliurakointi. Prosessien tehostuminen on näkynyt läpimenoajoissa, laskutuksessa ja kassatilanteessa. Yhtiö rakensi ja huolsi sähköverkkoa Vaasan seudulla ja Suupohjan alueella. Lisäksi huollettiin Vaasan kaupungin katuvaloverkkoa. Verkonrakennusta vapaassa kilpailussa RAVERAn toimintaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Nyt myös konsernin sisäiset verkonrakennustyöt ovat kilpailun piirissä. RAVERAn henkilöstö on tiedostanut toiminnan jatkuvan kehittämisen tärkeyden kilpailukyvyn perustana. Verkonrakennusta toteutetaan pääsääntöisesti yksikköhinnoilla, mikä on sekä tilaajalle, että toteuttajalle selkeä toimintatapa. Yhtiöllä on useita kumppanuussopimuksia, joilla on erittäin suuri merkitys yhtiön työllisyystilanteeseen seuraavina vuosina. 18

19 Liikevaihto Liikevaihto Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % Henkilökunnan määrä Kristiinankaupungin toimipiste muutti alkuvuodesta uusiin toimitiloihin. Toimipisteen henkilöstöä on lisätty ja uutta kalustoa hankittu koko ajan ja toimipisteen toiminnan volyymi on nyt suunnitellulla tasolla. Valaistustoiminto supistui Yhtiö menetti keväällä käydyssä tarjouskilpailussa Tiehallinnon tievalohuoltotyöt. Näistä töistä vapautuneilla asentajilla on monipuolinen ammattitaito, joten heille löytyi korvaavia töitä mm. Vaasan asuntomessualueen ulkovalaistuksen rakentamisesta ja verkonrakennuksesta. Valaistustoiminnon suurin asiakas oli edelleen Vaasan kaupunki, jonka katuvaloja huolletaan huoltosopimuksen perusteella. Kokonaisuutena valaistustoiminnon volyymi laski jonkin verran, mutta kannattavuus parantui tapahtuneiden muutosten myötä. Vertailua edellisvuoteen Vuoden 2008 aikana henkilöstön määrä kasvoi 5 prosenttia ollen vuoden lopussa 42 (40), josta asentajia oli 31 (29). Asentajatyötunteja tehtiin yhteensä noin (55 000) tuntia. Toteutunut liikevaihto oli noin 9,2 (4,0) milj. euroa, josta voittoa verojen jälkeen kertyi ( ) euroa. Liikevaihdon huomattavasta kasvusta osa selittyy luonnollisella kasvulla ja osa toiminnanohjausjärjestelmän mahdollistamasta paremmasta töiden ja kassavirran hallinnasta. Vuoden 2008 lopussa keskeneräisten töiden määrä oli selvästi edellisvuotta pienempi. Toimitusjohtaja vaihtuu RAVERAa sen perustamisesta saakka johtanut toimitusjohtaja Kyösti Salo siirtyi vuoden lopussa itsenäiseksi yrittäjäksi. Uutta toimitusjohtajaa ei vielä tätä kirjoitettaessa ole valittu. Kyösti Salo toimitusjohtaja 19

20 RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Käyttöpääoman muutos Maksetut korot Saadut korot Saadut osingot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Osakkeiden ostot Muun käyttöomaisuuden ostot Investoinnit muihin sijoituksiin Muun käyttöomaisuuden myynnit Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta Kassavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Liittymismaksujen lisäys Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Oikaisut liikevoittoon Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta Poistot ja arvonalentumiset Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)

21 TULOSLASKELMA (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Energian ostot Muut aine-, tarvike- ja tavaraostot Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut 5 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset 6 Suunnitelman mukaiset poistot Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut 8 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Satunnaiset erät 9 Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

22 TASE (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Energian tuotantolaitteet Sähkönjakeluverkosto Kaukolämpöverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Voimalaitoksen polttoaineet Pitkäaikaiset saamiset 25 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 26 Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

23 TASE (1000 ) Konserni Konserni Emo Emo Liitetieto VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 27 Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistöosuus TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma 29 Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma 30 Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

24 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %. Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintameno-menetelmän mukaisesti. Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Osakkuusyritykset Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Smedsby Värmeservice Ab ja Oy Enerit Ab on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä. Konserniliikearvon poistoajan määrittämisessä on otettu huomioon energiantuotanto- ja siirtotoiminnan investointien pitkäaikaisluonne. Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:n osakkeiden oston yhteydessä syntynyt konsernipassiiva on kohdennettu tuulivoimalaitteisiin. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Laskennallinen verovelka on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Johdannaissopimukset Vaasan Sähkön riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Salkunhallinnassa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa. Riskipolitiikkaa toteutetaan salkunhallintaperiaatteella. Myyntitoiminnalle ja tuotantotoiminnalle on omat salkkunsa, joiden tila ja riskit analysoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Altistumista markkinahintariskille mitataan, rajataan suojauskaupoilla ja raportoidaan systemaattisesti riskikäsikirjassa määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Salkunhallinnassa noudatetaan jatkuvasti hallituksen hyväksymiä riskirajoja. Riskienhallinnan keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtä aikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. 24

25 Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet ja liikearvo 5 vuotta Konserniliikearvo 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat vuotta Energian tuotantolaitteet 25 vuotta Sähkönjakeluverkosto vuotta Kaukolämpöverkosto vuotta Koneet ja kalusto 5-10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. Eläkemenojen jaksotus Konserniyhtiöiden eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Muut vastuut Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset Sähkökauppaliiketoiminnan lisäksi yhtiön tilinpäätös sisältää kaukolämpö- ja laajakaistaliiketoiminnat. Sähkönsiirtotoiminta on yhtiöitetty alkaen. Yhteisten kulujen ja tase-erien jakoperusteet: Tiettyyn liiketoimintaan kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan kyseiselle toiminnalle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille sisäisen laskennan avulla. VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon laskelman mukaan. Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta Vaasan kaupunki, Vaasanpuistikko 10, Vaasa. 25

26 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Tuloslaskelman liitetiedot 1. LIIKEVAIHTO Sähkön myynti Siirron myynti Lämmön myynti Verkkourakoinnin myynti Laajakaista myynti Muu myynti LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot Palvelut Muut liiketoiminnan muut tuotot ENERGIAN OSTOT Sähkön ostot Kanta- ja alueverkon siirtomaksut Lämmön ostot Päästöoikeudet Polttoöljyostot Johdannaiset Valmistevero Sähkön oma käyttö Verkostohäviö VARASTOJEN MUUTOS Polttoainevarastojen muutos Tavaravarastojen muutos

27 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Tuloslaskelman liitetiedot 5. HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilölukumäärä keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteisyrityksissä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet POISTOT JA ARVONALENNUKSET Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina. Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Liikearvo Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Energian tuotantolaitteet Sähkönjakeluverkosto Kaukolämpöverkosto Koneet ja kalusto

28 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (1000 ) Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Tuloslaskelman liitetiedot 7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Vapaaehtoiset henkilösivukulut Kaukolämpöverkon maa-aluevuokra Toimitilakulut Ajoneuvokulut ATK-laite- ja ohjelmistokulut Muut kone- ja kalustokulut Matkakulut Edustuskulut Myynti- ja markkinointikulut Tutkimus- ja kehityskulut Muut hallinto- ja liikekulut Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Osinkotuotot Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksille Muilta Korkotuototot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korkotuotot yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä SATUNNAISET KULUT Konserniavustus VÄLITTÖMÄT VEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennallisen verovelan muutos