Tärkeää työtä. mutta rankalta näyttää. sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeää työtä. mutta rankalta näyttää. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Anne Granholm Olli Kangas: Kullekin lompakkonsa mukaan? Marja-Liisa Grönvall: Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät valtionohjaus keskittyy terveydenhuoltoon Turussa asiakastyön oppia moniammatillisella klinikalla Kahden kulttuurin perheitä ei ole huomioitu palveluissa Tabut sosiaalitoimen viestinnässä l Oma ura Rekry-palsta: AIKAMOINEN MYLLYTYS Voimaa puutarhasta Kehityskeskustelu auttaa jaksamaan Tärkeää työtä VERKKOLINKKI Suosittelisitko sosiaalialan opintoja lapsellesi? mutta rankalta näyttää

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 97. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) π π 3 pääkirjoitus Sosiaaliala tarvitsee innovatiivisia osaajia Jukka T. Salminen 4 7 ajankohtaiset vanhemmuus, sosiaaliasiamiesten raportit luottamusmies vastaa napsittua 6 7 laina ja palaute THL:ssa on runsaasti sosiaalihuollon tietämystä Mikko Mäntysaari Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät valtionohjaus keskittyy terveydenhuoltoon Marja-Liisa Grönvall 8 13 kärkiteema Sosiaalialalle tulijat ja poislähtijät näkökulma kolumni jos minulta kysytään pinnan alta 17 viestintä Tabuja sosiaalitoimen viestinnässä Laura Tiitinen koulutus Turun yliopiston innovaatio Asiakastyön oppia moniammatillisella klinikalla Erja Saarinen tutkimusta käytäntöön Voiko sosiaalityöntekijä voimaantua? Jari Salonen juristin nurkkaus Voiko asiakkaalle myönnetyn etuuden peruuttaa uudella viranomaispäätöksellä? Tapio Räty oma ura Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Suuret ikäluokat alkavat olla eläkeiässä. Kysyimme kolmelta poislähtevältä sosiaalialan vaikuttajalta, mitä he haluavat jättää perinnöksi tuleville ammattilaisille. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen piirros Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 53 euroa kestotilaus/12 kk 29 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus/12 kk Irtonumerot 5,50 euroa/kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Leena Niemi: Sosiaalialan idea on järjestelmää suurempi Jorma Sipilä: Arvojensa vangiksi ei pidä jäädä Lasse Murto: Tehokkuusvaatimukset haastavat sosiaalityön Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Alan opiskelijoilta kysyimme, mitä he alalta odottavat. piirros: Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 8/09

3 Jukka T. Salminen apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa, Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Virastotyöllä päästään vain kurkistamaan ongelmien pintaan. Pääkirjoitus 18. elokuuta 2009 Sosiaaliala tarvitsee innovatiivisia osaajia Kansalaisten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Ammattilaisen tuki ei ole läheskään aina tae siitä, että ongelmiin joutuneen lähimmäisemme elämän suunta muuttuu. Viranomaistoiminnan lisäksi tarvitaan uudenlaista lähimmäisen ja ammattilaisen kumppanuutta. On pohdittava yhdessä arjen ympäristössä sitä, millä toimilla lähimmäisemme kykenisi ottamaan oman arvokkaan elämänsä haltuunsa. Tarvitaan vahvaa sosiaalialan ammattilaisen osaamista tukemaan muutosta, joka johtaa parempaan elämään. Sosiaalialan painopistettä tulisi siirtää yhä enemmän konkreettisten muutosten hakemiseen arjen ongelmissa. Lähimmäistä on tuettava siellä, missä ongelmat syntyvät ja elävät. Virastotyöllä päästään vain kurkistamaan ongelmien pintaan, mutta tarve olisi päästä paljon syvemmälle. Yhä enemmän korostuu yhteistoiminta muiden viranomaisten ja kumppaneiden kanssa. Sosiaalialalla tarvitaan siis innovatiivisia, monipuolisia osaajia, jotka rohkeasti, ylpeänä omasta ammattitaidostaan, ryhtyvät muutoksen tekoon yhdessä ongelmiin joutuneen lähimmäisen kanssa. Miten me löydämme näitä osaajia? Heitä löytyy tuhansittain jo nyt kuntien sosiaalitoimista. Heidät täytyy vain osata tunnistaa. Heidät pitää ottaa kumppaneiksi koko kunnan yhteistoimintaan. Meidän täytyy myös löytää heidän arvomaailmansa, sillä he todella haluavat aidosti lisätä ihmisten hyvinvointia. He ovat myös valmiita muutoksiin ja löytämään tuottavuuden avaimia, kunhan saavat olla itse luomassa uusia työtapoja. Kuntien on panostettava yhä enemmän ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opitun teorian on harjoittelussa muututtava eläväksi. Jos opiskelija ja vastavalmistunut kokee, ettei teoria toimi käytännössä, on teoriaa tarkistettava. Niin ammatillisen kuin akateemisenkin opetuksen tulee olla hereillä ja jatkuvassa muutoksessa. Sosiaalialan opiskelijoiden havainnot käytännön työstä ovat arvokkaita. He pystyvät tuoreilla silmillä näkemään työprosessien ja työtapojen muutostarpeita. Heitä on syytä kuunnella opetuksessa ja sosiaalitoimessa. Muutos syntyy rohkeasta kyseenalaistamisesta. Entä alalta pois lähtevät pitkän uran tehneet? He ovat oman aikansa innovaattoreita. Saamme olla heille paljosta kiitollisia myös heitä tulee kuunnella. Ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta. seuraavassa numerossa 9/09 Kärki Mitä lastensuojelu tarjoaa nuorille? Talous, onni ja terveys minne jäi sosiaalinen? Jussi Simpura pohtii kysymystä Pinnan alta -palstalla Aikuissosiaalityön sisältö kirkastui Tampereen seudulla Ylöjärven aikuissosiaalityössä taloudellisten asioiden hoito on eriytetty muutossosiaalityöstä. Kunta on ollut mukana aikuissosiaalityötä kehittävässä Akselihankkeessa. Edessä hankkeen työntekijät Mervi Lähteenkorva- Kallio (vas.) ja Tuula Tuominen. Takarivissä Ylöjärven aikuissosiaalityön työntekijät Eija Moisio (vas.), Marketta Tiihala ja Tuula Heikkari. Sosiaalitieto 9/09 postitetaan lukijoille 15.syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Euroopan reuna-alueilla sijaitsevat Skotlanti, Irlanti ja Pielisen Karjala ovat yhdistäneet voimansa ikäihmisten palveluiden parantamiseksi. sosiaalitieto 8/09 3

4 ajankohtaiset VANHEMMUUS Vanhemmat ja viranomaiset pitäisi linkittää yhteistyöhön eron jälkeisissä huoltoriidoissa. Vanhemmille tulisi antaa tietoa erosta lapsen näkökulmasta. Psykologi Kristiina Väyrynen luennoi lapsen ikävästä ja erokokemuksista lastenvalvojien koulutuspäivillä. Esimerkiksi jaettu vanhemmuus ei sovi kaikille perheille, vaan perheiden pitää nähdä oman elämänsä tosiasiat. kuva: Futureimagebank Väyrynen korosti, että lapsen tutkimiselle tulee varata huoltoriidassa omaa erillistä aikaa useammalle tapaamiskerralle, jotta luottamus syntyy ja vuorovaikutus mahdollistuu. Lapsen tunteiden käsittely auttaa lasta selviytymään erosta. Lapselle on tärkeää tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tieto ja turvallisuus helpottavat lapsen oloa. Lapsi kasvaa ja kehittyy suhteessa vanhempiinsa. Hän elää kolmiosuhteessa silloinkin, kun vanhemmat asuvat erillään. Psykoanalyytikko Carl Jung on kuvannut, että poika saa käsityksen isästään äitinsä silmien kautta. Kun vanhempi hoitaa ja katselee lasta, lapsi havaitsee, mitä vanhempi ajattelee toisesta vanhemmasta. Väyrynen on tutkinut lisensiaattitutkimuksessaan lapsen ääntä huoltoriidoissa. Lapsi kuulee huoltoriidan keskellä kuulopuhetta, vaatimuspuhetta sekä painostus- ja uhkauspuhetta. Kuulopuheet ovat puhelinkeskusteluja, vanhempien keskustelun pätkiä, heidän riitojaan ja toisen vanhemman moittimista. Lapselta voidaan vaatia, ettei hän kerro jotain asiaa toiselle vanhemmalle tai muille. Hänelle esitetään myös vaatimuksia siitä, miten virastossa pitää käyttäytyä tai moitteita siitä, miten hän on siellä käyttäytynyt. Painostus- ja uhkauspuhe saa lapsen pelkäämään vanhemman hylkäämistä tai sitä, että vanhempi tekisi jotain pahaa lapselle tai itselleen, jos lapsi haluaisi asua toisen vanhemman luona. Esikoinen on huoltoriidassa erityisasemassa, koska hän voi valinnallaan ratkaista pienempien sisarusten asuinpaikan. Riitojen keskellä eläminen voi vaarantaa lapsen kehityksen. Lapsella ei ole aikuisen tavoin kykyä käsitellä vaikeita asioita. Kehitys voi jäädä joiltain osin vajaaksi, koska lapsi joutuu käyttämään paljon voimiaan tilanteesta selviytymiseen. Nämä puutteet voivat näkyä vasta aikuisena. Väyrysen tutkimuksessa osa huoltoriidan lapsena kokeneista pystyi purkamaan sitä koskevia asioita vasta aikuisena. Osalle lapsista tuli myöhemmässä elämässä erilaisia psyykkisiä oireita. Lastenvalvojien koulutuspäivät pidettiin Espoossa toukokuussa. Niillä käsiteltiin lapsen parasta silloin, kun vanhemmat eroavat ja ryhtyvät riitelemään. Oikeustieteen professori Eva Gottberg toivoi, että vanhemmat pystyisivät välttämään erossa turhaa riitaa. Hän puhui myös perheiden yksilöllisyyden puolesta. Esimerkiksi jaettu vanhemmuus ei sovi kaikille perheille, vaan perheiden pitää nähdä oman elämänsä tosiasiat. Muoti-ilmiöillä ei hoideta lapsen tulevaisuutta vaan ottamalla huomioon lasten ja vanhempien voimavarat ja tilanteet. Jaettuun vanhemmuuteen pitää ryhtyä harkitusti. Marian Tuomi SOSIAALIASIAMIESTEN RAPORTIT Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi ehdottaa, että sosiaalipalveluissa otettaisiin käyttöön yksi neuvontanumero. Kuntalaisen on yhä vaikeampaa hahmottaa palvelujärjestelmää. Neuvonnan tarve on vuosi vuodelta lisääntynyt. Kaikki kuntalaiset eivät käytä internetiä. den asemaa. Lapsiperheiden kotipalvelu on riittämätöntä. Perhetyö on enemmänkin psykososiaalista tukea, kun monet perheet haluaisivat konkreettista kodinhoitoapua hankalassa elämäntilanteessa. Epäkohtien taustalla on usein palvelujen kysyntään nähden tiukat määrärahat ja alimitoitettu henkilöstö. Esimerkiksi lastensuojelussa ei ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä työvoimapulan ja työn raskauden takia. Perheet eivät aina saa apua useidenkaan pyyntöjen jälkeen. Kun tilanne pahenee, lapsi otetaan kiireellisesti huostaan. Asiamies ehdottaa, että sosiaali- ja terveyspal- Espoon sosiaali- ja potilasasiamies saa noin yhteydenottoa vuodessa. Määrä on pysynyt vuosittain suunnilleen samana. Neuvonnan tarve on kuitenkin yhä suurempaa, eikä asiamies pysty siihen vastaamaan. Espoossa neuvontapalvelunumeroita on käytössä päivähoidossa, vammaispalveluissa sekä ero- ja huoltajuusasioita hoitavassa perheasioiden yksikössä. Sellainen puuttuu kuitenkin aikuissosiaalityöstä, toimeentulotuen käsittelystä ja lastensuojelusta, tai neuvonta ei ole niissä riittävää. Asiamiehen raportissa tarkastellaan erityisesti lapsiperheiden palveluja sekä ikääntyneiveluissa tarkistetaan toiminto- ja tehtäväkohtaisesti vakanssien määrät ja todellinen henkilökuntamäärä. Samalla selvitetään kunkin palvelun todellinen tarve niin, että myös neuvonnan tarve otetaan huomioon. Asiamies käsittelee myös niitä ongelmia, joita syntyy, kun vanhusten laitos- ja asumispalvelupaikkoja on liian vähän. Sopivaa paikkaa odotti viime keväänä 178 espoolaista, joista 70 sairaalassa. Kotona olevat selviävät usein vain runsaan avun turvin. Kustannuksiltaan se saattaa olla hoivakoti- ja laitosasumista kalliimpaa. Asiamiehen mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilön tulisi tehdä päätös laitosasumispaikasta, eikä terveydenhuollon edustajan kuten nyt. Kyse ei ole sairaanhoidon valinnasta vaan sen paikan valinnasta, josta tulee ihmiselle koti loppuelämäksi. Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys verkossa > Asiointi ja neuvonta > Sosiaali- ja potilasasiamies 4 sosiaalitieto 8/09

5 kuva: Kari Kuisti Luottamushenkilö vastaa napsittua Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä Tapio Kuure uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Aikalainen 7/2009 Lapsen palvelujen takaaminen ei aina onnistu, vaikka lapsi olisi päässyt jo sisälle systeemiin ja olisi noteerattu lastensuojelun asiakkaana. Palveluja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Anne Granholm (vas.) on kolmatta kautta Noormarkun sosiaalilautakunnan jäsen. Katariina Hän Soanjärvi on myös kunnanvaltuutettu. Nuorisotutkimus 1/2009 Lautakuntatyö loppuu vuodenvaihteessa, jolloin Noormarkku Mutta onko edeltävän sukupolven asettama liittyy Poriin. Tuolloin tavoite aloittaa nuoren Porin, itsensä Luvian, kannalta Pomarkun hyvä tavoite? ja Merikarvian muodostama Tavoitteleeko perusturvan ohjauksen yhteistoiminta-alue, kohde, nuori, samaa joka tuottaa alueen sosiaali- asiaa kuin ja häntä terveyspalvelut. ohjaava aikuinen? Elantonsa Luulenpa, että ristiriita on välillä melkoinen. Granholm tienaa leipomoalan yrittäjänä. Marja Pentikäinen Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 2/2009 On tärkeää, että opetamme maahanmuuttajille asioita rinnalle. suomalaisuudesta, Olen itsekin ensi mutta vuoden meidän alusta Mitä mieltä olet Noormarkun tettujen yhdistymisestä Poriin? Porin on myös kaupunginvaltuutettu. erittäin tärkeää oppia heiltä. Tätä ei Kuntaliitos oli järkevä taloudellinen vaihtoehto. ole Noormarkun ymmärretty. sosiaalilautakunta Pitkään ajateltiin, lopettaa että me vain toimintansa. annamme. Uuteen perusturvalautakuntaan tulee Noormarkussa talous on ollut tiukoilla jo vuosia. Kaikki nämä yhdeksän vuotta, jotka olen ollut lautakunnassa, olemme joutuneet vetämään säästö- yhteistoiminta-alueen Jussi Simpura muista kunnista. Valitetta- edustus yhdistyneestä Pori-Noormarkusta ja linjaa. vasti Janus en pääse 1/2009 uuteen lautakuntaan ja siitä olen Meillä on ollut sama tilanne kuin monessa erittäin Uuden pahoillani. sosiaalisen kysymyksen, globaalisosiaalisen kysymyksen, sosiaalinen aspekti koskee muussakin kunnassa: joka vuosi kunnanhallitus on Noormarkkulaisten etuja tulen valvomaan yhdessä toimimisen edellytyksiä, esteitä ja karsinut sosiaalipuolen budjettia ja sitä on sitten Noormarkku-toimikunnassa. Se on uudenlainen mahdollisuuksia. Eräs tämän kirjoituksen alkuhahmotelmia kommentoinut asiantuntija tiivisti jouduttu paikkaamaan lisäbudjeteilla. Sosiaalilautakunnasta on näin saatu syntipukki, vaikka kysy- kanssa ja tuo noormarkkulaisten näkemyksiä foorumi, joka keskustelee kaupunginhallituksen kommenttinsa näin: Sosiaalisuus on keskeinen myksessä on ollut lakisääteisten tehtävien hoito. esiin. ihmisyhteisöjä Toimikuntaan kehittävä tulee ja muun ylläpitävä muassa voima. entisiä Tämä on toistunut vuodesta toiseen. Noormarkun Tätä voimaa kunnanhallituksen voisi pitää jopa evoluutiovoimana, edustajia valvomaan, sillä siitä että voi palvelut riippua ihmislajin säilyvät ja kyky jopa selviytyä paranisivat Noormarkussa on vajaa asukasta. Noormarkussa. yhteisistä haasteista. Pidän Sosiaaliset tehtävänäni siteet, ajaa sosiaaliset suhteet, tai etua, verkostot, sillä he luottamus ovat minut ja vaaleissa normit, noormarkkulaisten Onko koolla väliä? Pienessä kunnassa on etunsa: kuntalaisten tarpeet on helppo tunnistaa. Olemme voineet toi- valinneet pitävät tätä ajamaan ihmisten asiaansa. maailmaa pystyssä. mia joustavasti ja oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi Näetkö, Janne että Juvakka jotkut asiat voisi kuntaliitoksen omaishoidon tukea on pyritty järjestämään kaikille jälkeen Promo, hoitaa huhtikuu nykyistä 2/2009 paremmin? tarvitsijoille. Emme ole laittaneet lappua luukulle, Yrittäjänä Voisiko tiedän, olla niin, miten että toiset tärkeää ihmiset on, että ovat henkilöstö kaikkein osaa monta tärkeimpiä asiaa. terveyden Se on yrityksen ja hyvinvoinnin voimavara. kun määrärahat ovat loppuneet vaan pyrkineet saamaan lisärahoitusta siinä on kuitenkin niin Yksityisellä turvaamisessa? sektorilla Tutkimusnäyttöäkin työkierto on itsestään löytyy selvää pienistä summista kysymys. Omaishoito on ikäihmisille mieluinen hoitomuoto ja tulee kunnalle työkiertoon on kankeaa, vaikka se voisi hyvin olla toisin siitä, kuin että arjen kuntapuolella. yhteisöillä Siellä ja yhteisöllisyyden suhtautuminen kokemuksilla on jopa elintavoista riippumaton myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. joka tapauksessa edulliseksi. kunnan voimavara. Mielenkiinto töihin säilyy, kun Luottamushenkilönä ainakin minulla on se kokemus, että pienessä kunnassa asioihin on voinut Ylioppilaslehti Jos jo töihin tullessaan 9/2009tietäisi, että kolmen tai osaa Veera ja saa Luoma-aho tehdä eri asioita. vaikuttaa. viiden Työn vuoden velvollisuudesta välein työnkuva on siirrytty vähän työn muuttuu, mielekkyyteen. sitä osaisi Palkan jo odottaa. sijaan Ehkäpä tärkeintä tällaisia on työn asioita silloin Miten liittyminen Poriin vaikuttaa voi merkitys kehittää ja Porissa. tarkoitus Isossa sekä kunnassa se, ettei työkierto tuhoa on luottamushenkilöiden asemaan? ehkä maapalloa helpompi entisestään. järjestää kuin Joidenkin pienessä mielestä kunnassa. Porin kaupunginvaltuustosta tulee ensi vuoden muuttunut asenne työhön saattaa kuulostaa alusta Suomen suurin valtuusto, sillä noormarkkulaiset kunnanvaltuutetut siirtyvät tuolloin Porin itse asiassa aika aikuiselta. laiskalta ja itsekkäältä. Minusta se kuulostaa kaupunginvaltuustoon nykyisten porilaisten valtuu- UUTISIA LYHYESTI Diakoniatyöntekijään otetaan yhä useammin yhteyttä taloudellisista syistä. Kirkon vuoden 2008 tilastojen mukaan ruoka-avun ja taloudellisten avustusten määrä on kasvussa. Viime vuonna diakoniatyön asiakaskontakteja, käyntejä ja yhteydenottoja puhelimitse ja sähköpostitse oli , vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ne koskivat muun muassa työtä, ihmissuhteita ja taloudellisia huolia. Edellisvuodesta taloudellisten yhteydenottojen määrä kasvoi 15,9 ja työhön ja työttömyyteen liittyvien asioiden10,8 prosenttia. Oulun seudun kuntien sivuille on avattu toimeentulotukilaskuri. Sillä voi arvioida mahdollisuuden saada perustoimeentulotukea. Laskurin tulos on suuntaa antava. Tampereen kaupunki avaa syksyllä ikäihmisten palvelu- ja neuvontapisteen Kotitorin. Se välittää julkisia ja yksityisiä kotihoidon palveluja ja tekee niistä hinta- ja laatuvertailuja. Kotitorin toteuttaa kilpailutuksen perusteella valittu Mawell Care Oy. Se kokoaa ja ylläpitää palveluntuottajaverkostoa, johon voi kuulua yhdistyksiä ja järjestöjä sekä pieniä ja suuria yrityksiä. Kotitori hoitaa palveluiden markkinointia tuottajien puolesta. Satakunnassa on esitetty kokeiltavaksi sosiaalija terveysalan yhteisen osaamiskeskuksen mallia. Ehdotus on lähtenyt Satakuntaliitolta sosiaali- ja terveysministeriölle. Liitto on valmis teettämään asiasta esiselvityksen. Lappiin, Kainuuseen, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle luodaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistä kehittämisrakennetta ja toimintamallia. Työtä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste. Sosiaali- ja terveyspalveluja kehittävät kunnat. Yliopistot ja korkeakoulut vastaavat opetuksesta ja tutkimuksesta, jotka liitetään palvelujen kehittämiseen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus nivoo yhteen kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Kehittämisellä puretaan sektoroitunutta työkulttuuria ja vahvistetaan elinkaarimallin mukaisia palveluja ongelmia ehkäisevästä näkökulmasta. Yksityisten vanhusten palvelutalojen hinnoittelu on kirjavaa. Vertailua vaikeuttaa se, että palvelutalot ilmoittavat hinnat eri tavoin ja sama palvelunimike voi sisältää erilaisia ja erihintaisia palveluja. Samassa palvelutalossa voi olla asiakkaita kunnan ostopalvelusopimuksella, kunnan palvelusetelillä maksavia sekä täysin itse maksavia asiakkaita. Tehostettu palveluasuminen, jota kunnat enimmäkseen ostavat, maksoi keskimäärin euroa kuukaudessa, halvimmillaan ja kalleimmillaan euroa. Asiaa ovat selvittäneet lääninhallitukset Kuluttajaviraston toimeksiannosta. Selvitys verkossa > Hintavertailut sosiaalitieto 8/09 5

6 laina ja palaute LAINA Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n lehdessä Tessossa jätetään jäähyväiset sosiaalille. Tehdäänkö näin myös laitoksen toiminnassa? Riitta Viialainen, Tesso 3/2009 Onko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimi enne? Toinen sen edeltäjistä oli nimeltään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tynkäsana sosiaali poistui siis ainakin tämän laitoksen nimestä, ehkä se poistuu vähitellen puheesta yleisemminkin. THL:ssa on runsaasti sosiaalihuollon tietämystä kushallinnossa lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosasto, erityisesti Urho Rauhala, oli tilanne kymmenen vuotta myöhemmin aivan erilainen. Monista aiemmista sosiaalihallituksen virkamiehistä oli tullut väitelleitä tutkijoita, jotka julkaisivat ahkerasti kansainvälisesti yhä suurempaa mainetta saavassa talossa. Samalla kunnissa oli alkanut kehitys, jossa sosiaalihuollosta tuli yhä useammin vain terveydenhuollon yhteistyökumppani, sen sidekick, kuten amerikkalaisissa elokuvissa sanotaan. Näin siitä huolimatta, että sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja koulutoimen menot olivat kutakuinkin samaa luokkaa. Terveydenhuoltoon ja koulutoimeen verrattuna sosiaalihuolto näytti yhä enemmän kadottavan itsenäisyyttään ja ehkä identiteettiäänkin. Jussi Simpura osoittaa Januksen 2/2009 puheenvuorossaan, että kehitys on samanlaista muuallakin. Pohjoismaista vain Ruotsi näyttää säilyttävän uskon sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koordinoiva keskusvirasto on edelleen nimeltään Socialstyrelsen. Monien mielestä Stakesissakin sosiaalihuollon asiantuntijoiden suhteellinen osuus työntekijäkunnasta oheni vähitellen. Voi olla, mutta silti uudessa THL:ssa on edelleen runsaasti sosiaalipolitiikan Mikko Mäntysaari, sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto Kunnissa sosiaalihuolto kadottaa itsenäisyyttään ja identiteettiään. Sosiaali-sanan korvautuminen hyvinvointi-sanalla ei tullut yllätyksenä. Sosiaali-käsite ei ole ollut kovin pitkäikäinen: se kävi kääntymässä hallinnon nimissä suurin piirtein kuuden vuosikymmenen ajan toisesta maailmansodasta eteenpäin. Tämä näkyy esimerkiksi sosiaalihuollon peruslakien nimissä: sosiaalihuoltolakia (1982) ja sosiaalihuollon hallintolakia (1950) edelsivät köyhäinhuoltolaki (1922) ja vaivaishoitoasetus (1879). Kyse ei ole vain nimestä vaan sosiaalihuollon asiantuntemuksen laajuudesta, syvyydestä ja merkityksestä valtionhallinnossa. Lääkintöhallituksen rinnalle 1968 perustetussa sosiaalihallituksessa oli nimensä mukaan vahva sosiaalihuollon asiantuntemus luvun lopulla perinteikäs keskushallitusjärjestelmä oli hajoamassa. Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus yhdistettiin ensin sosiaali- ja terveyshallitukseksi ja joulukuusta 1992 alkaen Stakesiksi, uudenlaiseksi sektoritutkimuslaitokseksi. Itsekin työskentelin tässä uudessa tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa seitsemän vuotta vuodesta 1993 eteenpäin. Alku oli myllerrystä, mutta uudenlaista tekemisen intoa riitti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjät tekivät monenlaista yhdessä. Muutos oli suuri ja nopea: Kun 1980-luvun puolivälissä sosiaalipoliittista tutkimusta edusti kesja sosiaalihuollon tietämystä. Uuttakin pyrkimystä sosiaalihuollon vahvistamiseen löytyy: sosiaalipalvelujen arvioinnin tutkimusta keskitetään THL:n Jyväskylän alueyksikköön hyvässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. THL ja yliopistomme perustivat sinne yhteisin varoin sosiaalipalvelujen arvioinnin professuurin, jossa Pekka Kettunen aloitti työnsä kesäkuun alussa. Sosiaalipolitiikan alalla toimivaa sektoritutkimuslaitosta tarvitaan päätöksenteon tueksi. Siitä saimme hyvää kokemusta edellisen laman aikana, kun stakeslaiset tutkijat Hannu Uusitalon, Matti Heikkilän ja Sakari Hännisen johdolla seurasivat laman vaikutuksia yhteiskuntaan ja kansalaisiin. Kesti selvästi kauemmin ennen kuin yliopistotutkijat saivat aiheesta kiinni. Päätöksenteon pohjaksi tarvittavan tutkimuksen ei pidä olla nykyhetken välittömistä tarpeista lähtevää selvitystyötä senkin opimme viime laman aikana. Sosiaalitutkimuksen on asetuttava myös poikkiteloin hallituksen ja ministeriön suuntaan, jos tulokset siihen velvoittavat. Tässäkin THL:lla on Stakesin hieno perintö vaalittavanaan. THL:n sosiaalihuollon asiantuntemuksen säilyttäminen on tärkeää, koska vastaavaa muuta organisaatiota ei ole. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja sosiaalialan osaamiskeskukset voivat antaa oman panoksensa tutkimustoimintaan ja asiantuntemukseen, mutta silti sosiaalihuollon tutkimusta, kehittämistä ja tiedon välittämistä koordinoivaa keskusta tarvitaan edelleen. Nimet vaihtuvat, mutta ilmiöt, joista sosiaalihuollossa on kysymys, tuntuvat säilyvän ja pysyvän ajankohtaisina. 6 sosiaalitieto 8/09

7 Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät valtionohjaus keskittyy terveydenhuoltoon Sosiaali-sana on hävinnyt paitsi THL:sta myös kuntien palvelujärjestelmistä. Taidan olla niitä harvoja, jonka nimike on sosiaalijohtaja. Tilaaja-tuottajamallin ansiosta orgaanisaatioista ei löydy sosiaalia eikä aina terveyttäkään. THL:ssa on sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala, joka on kunnille tärkein kumppani. Sen johtajisto on tehnyt viime aikoina kuntavierailuja. Vierailulle on tullut lääkäreitä ja terveystaloustieteen asiantuntijoita. On kummallista, että paikalle tulee vain yhtä professiota. Jo laitoksen nimi saa kuntapuolelta tilaisuuksiin helposti liikkeelle vain terveydenhuollon väen. Kun THL:stä kysyy jotain ja käyttää sanaa sosiaali, saa harvoin muuta vastausta kuin, että organisaatio on vielä sekaisin. Laitoksen johtajina on enimmäkseen lääkäreitä. Sosiaali- ja terveys kietoutuvat yhteen. Tämä on Kotkassa nähty selvästi, koska kunnassa on ollut Marja-Liisa Grönvall, sosiaalijohtaja, Kotka vuosikymmeniä yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto. Toimialoja pitää katsoa yhdessä kokonaisuutena. Asiakkaalle on tärkeintä, että hänen elämänsä kokonaisuus huomioidaan, kaikki asiat, jotka ovat hyvinvoinnin edellytyksiä. Sama pätee palvelujärjestelmään: sitä ei pidä painottaa vain yhteen suuntaan. Valtakunnalliset toimijat eivät ole näyttäneet ohjauksessaan hyvää esimerkkiä. Esimerkiksi mielenterveyspalveluita pohtineen Mieli-työryhmän työstä jäi päihdehuollon sosiaalipuolen asiantuntemus sivuun. Käsitellään hoitoa ja lääkkeitä, mutta miten päihdeongelmainen pärjää hoidon jälkeen työttömänä ja asunnottomana. Sosiaaliset haasteet näyttävät unohtuvan. THL:lla on ohjaava vaikutus Kaste-ohjelmassa. Kotka on mukana muun muassa Etelä-Suomen Sosiaali- ja terveyspalveluita on katsottava kokonaisuutena, myös valtion toiminnassa. Lapsen ääni -Kaste-hankkeessa. Siinä korostuu, että tarvitaan monenlaista osaamista, laaja-alaisuutta. Vanhustenhuollossa alkaa jo olla toisin, se on yhä enemmän vain terveydenhuollon ammattilaisten käsissä. On vahingollista, jos THL:n asiantuntemus jatkossakin painottuu terveydenhuoltoon tai jopa sairaanhoitoon ja lääketieteeseen terveyden edistämisessä sosiaalihuolto löytää helposti yhteisen toimintakentän terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuollon asiantuntemusta tarvitaan kipeästi, kun Suomessa on köyhää, lapsiperheköyhyys kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy ja ihmisten elämänhallinta kärsii vielä edellisestäkin lamasta. Elämänhallintaa ei tue se, että ihminen saa diagnoosin. Nyt ollaan taas laman keskellä viemässä sosiaalitoimelta mahdollisuudet tehdä muutakin kuin jakaa toimeentulotukea. Ilman sosiaalityötä ihmiset syrjäytyvät ja syrjäytyneen ponnistaminen uudelleen ns. normaaliin elämään on vaikeaa. Olen kauhuissani nuorisotyöttömyydestä, etenkin nuorista miehistä. Tästä puhutaan huolestuneena, mutta mitään ei tehdä. Yhteisöllisyydelle ja vuorovaikutukselle, sosiaalihuollon omimmille asioille jää palvelujärjestelmässä yhä vähemmän tilaa. Teknologian tulo palveluihin vahvistaa lääketieteen näkökulmaa, vaikka toki teknisiä apuvälineitä tarvitaan. Kun niitä käytetään, helposti unohtuu, että asiakas tai potilas on ihminen, jossa on muitakin ulottuvuuksia kuin sairaus tai vamma. Tämä näkyy vanhustenhuollossa. Myös lasten ja nuorten pahoinvointia katsotaan yhä enemmän lääketieteen näkökulmasta. Toki psykiatriaa tarvitaan, mutta tär- keitä ovat myös toimivat peruspalvelut. Niiden merkityksestä paasataan, mutta käytännössä mennään toiseen suuntaan. Medikalisaatio edistää lääketeollisuuden bisnesmahdollisuuksia. Lääketeollisuus tukee terveydenhuoltoa. Kun sosiaalihuollolle ei löydy rahakkaita sponsoreita, sen toimintaedellytykset kapeutuvat entisestään, mikä taas vaikeuttaa alan osaajien saamista kuntiin. Olen aika pessimistinen. Ihmisten huono-osaisuus pahenee ja sosiaalitoimen työkalut vähenevät. Kokonaisuutta ohjataan lääketieteen näkökulmasta. Sata-komitean esitykset, kuten työnantajien Kela-maksun poistaminen, vähentävät Kelankin mahdollisuuksia toimia turvaverkkona. Heikoimmassa asemassa olevien turvaverkko heikkenee sekä järjestelmä- että kuntatasolla. Eri tasojen kehityskaaret menevät samaan, mutta tasan tarkkaan väärään suuntaan. THL:sta pitää löytyä ihmisiä, jotka osaavat analysoida sitä, mihin hyvinvointivaltio on menossa ja mihin sen pitäisi olla menossa. Sosiaalialan ammattilaisten kunnissa on saatava suunsa auki epäkohdista. Kotkassa sosiaalipalvelut ovat löytäneet kumppanikseen kirkon: Kotka-Kymi seurakuntayhtymän kanssa on aloitettu Kumppanuudella taantumaa vastaan -hanke, johon haetaan kumppaneita myös yrityksistä ja järjestöistä. Halutaan tehdä työtä etupainotteisesti eikä vaan korjata laman jälkiä. Diakoniatyöntekijöitä on lisätty, aikuisille järjestetään monikulttuurista työpajatoimintaa, lasten ja nuorten kesätoimintaa on lisätty ja sosiaalinen luototus aloitetaan. Tämä on kotkalainen signaali työttömille, että heistä välitetään. sosiaalitieto 8/09 7

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot