2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1. KOULUTYÖN PERUSTA KOULUN ARVOPERUSTA KOULUN TOIMINTA-AJATUS KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Sivistynyt ihminen Myönteinen ihmiskäsitys Oppimaan oppiminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Monikulttuurisuus koulussa Eväitä elämään ja jatko-opiskeluun 9 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Oppimisympäristö Koulun organisaatio ja oppimisympäristö TYÖTAVAT OPPILAIDEN OSALLISUUS OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA KOULUN PAINOTUKSET VALINNAISAINEET OPPILAAKSI OTTO Ensisijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet Toissijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös OPPILAANOHJAUS OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS OPINTO-OHJAUS OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUN TUKI TUKIOPETUS ERITYISOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU YLEISOPETUKSEN LUOKASSA INTEGROITUNA ERITYISOPPILAANA OPISKELU ERITYISLUOKALLA OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT OPPILASHUOLTO KERHOTOIMINTA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA MUUT TUKIPALVELUT Perusterveydenhuolto Hammashuolto Kouluruokailu Koulumatkat Koulunkäyntiavustajat YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA 29

2 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Vanhempainillat ja tapaamiset Tiedottaminen Vanhempien tuki koululle PERUSOPETUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Esi- ja alakoulun välinen yhteistyö Alakoulun ja yläkoulun välinen nivel Yläkoulun ja toisen asteen oppilaitosten välinen nivel MUU YHTEISTYÖ Yhteistyö lähiyhteisöjen kanssa Kansainvälinen yhteistyö ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Tavoitteet oppilaan hyvästä osaamisesta oppimis- ja työskentelytaidoissa Käyttäytymisen arviointi Tavoitteet oppilaan hyvästä käyttäytymisestä Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas PÄÄTTÖARVIOINNIN PERIAATTEET TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Päättötodistus Arvioinnin uusiminen OPETTAJIEN TOIMINTA TYÖYHTEISÖSSÄ JA ITSEARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 40 Opetussuunnitelmaan kuuluvat liiteasiakirjat: AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknoologia 45 LIITTEET 46 Liite 1 Tietostrategia 46 Liite 2 Työhyvinvointisuunnitelma 47 Liite 3 Turvallisuussuunnitelma ( sisältää myös kriisisuunnitelman ) erillisenä liitteenä

3 3 Tiivistelmä Kirkonmäen koulun opetussuunnitelmasta Yleistä Koulun opetussuunnitelma perustuu vuonna 2004 hyväksyttyyn Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan, johon on tarvittavin osin kirjattu koulukohtaisia täsmennyksiä. Lisäykset ovat lähinnä koulun arkipäivän käytänteitä ja toimintatapoja, jotka nyt on myös kirjattu opetussuunnitelmaan sekä erillisinä liitteinä opetussuunnitelman yhteyteen toimitetut, turvallisuussuunnitelma, tietostrategia ja hyvinvointisuunnitelma. Ohessa tiivistettynä oleellisimpia koulukohtaisia täsmennyksiä. Toiminta-ajatus Koulun yleisenä tavoitteena on valtakunnallisten peruskoulunopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti ja monikanavaisesti oppilaan persoonallisuutta ja kokonaisilmaisua kehittäen luoda edellytykset tarvittavien perustietojen ja taitojen oppimiselle musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä käyttäen/painottaen. Kodin kasvatustyötä tukien koulu pyrkii kasvattamaan oppilaistaan itsenäisiä ja vastuuntuntoisia myös toisen mielipidettä kunnioittavia tiedonhankkijoita. Yksisarjaisena koulu on sen kokoinen, että opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja muulla henkilökunnalla on edellytykset oppia tuntemaan koko oppilaskunta ja näin koko henkilökunta voi osallistua koulun yhteiseen kasvatustehtävään. Yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta edistetään jo ensimmäisestä kouluvuodesta alkaen mm. kummitoiminnan ja Lion s Quest toiminnan avulla. Viides- ja kuudesluokkalaisten opiskelumotivaatiota pyritään pitämään yllä heille kohdistetuilla taide- ja taitoaineiden valinnaiskursseilla. Kasvatus- ja oppimistavoitteet Kaupungin opetussuunnitelman ylätavoitteisiin pyritään korostamalla mm. seuraavia seikkoja: Oppilasta pyritään ohjaamaan yhteisvastuullisuuteen ja toisen huomioonottamiseen kaikessa toiminnassaan niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Oppilasta pyritään ohjaamaan oman käyttäytymisen kontrolloimiseen ja sovittujen sääntöjen sisäistämiseen korostaen, että säännöt on luotu yhteistä elämistä ja olemista helpottamaan eikä siksi, että joku niiden noudattamista valvoo. Oppilasta pyritään ohjaamaan erilaisuuden hyväksymiseen ja sitä kautta myös kasvattamaan omaa tervettä itsetuntoaan toisen kunnioittamisen hengessä Oppilasta pyritään ohjaamaan kriittiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn itsenäisesti ja ryhmässä myös Internetiä tietolähteenä käyttäen. Kaikessa toiminnassa pyritään korostamaan maalaisjärkeä ja yrittävyyttä.

4 4 Oppilaiden osallistuminen päätöksentekoon, tuntijako ja valinnaisaineet Koulussamme valtaosa oppilaiden tekemästä oman opiskelunsa suunnittelusta on huomaamatonta koulun arkipäivään liittyvää suunnittelua, johon liittyy erilaisia oman työn ohjaukseen liittyviä pienempiä ja suurempia valintoja. Ylemmillä vuosiluokilla mm. käsitöiden kohteen valinta ja suunnittelu tulevat yhä näkyvämmäksi osaksi itse työprosessia. Edellä mainitun lisäksi oppilaat osallistuvat oman luokkansa järjestyssääntöjen tekemiseen ja koulun yhteisten vuosiprojektien suunnitteluun. Koulun 5. ja 6. luokan oppilaat pääsevät myös suunnittelemaan oman valinnaiskurssiohjelmansa kahdesti lukuvuodessa annettavan kurssitarjottimen kursseista sekä kuudesluokkalaiset ideoimaan toteuttamaansa kummitoimintaa. Tuntijako: Kirkonmäen koulussa taito- ja taideaineiden välys jaetaan seuraavasti: 1. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 2. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 3. lk. 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 4. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 5.ja 6. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti taito- ja taideaineiden valinnaiskursseihin oppilaan oman suuntautuneisuuden mukaan. Valinnaisaineet: Koulussa järjestetään taito- ja taideaineiden valinnaiskursseja viidennen ja kuudennen vuosiluokan oppilaille ( 1 viikkotunti ). Oppilas valitsee taito- ja taideaineiden kurssit syys- ja kevätlukukauden alussa kurssitarjottimelta. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksia käsitellään kunnallisen opetussuunnitelman ohjeistuksen mukaan eri oppiaineisiin integroiden. Koulun opetussuunnitelmaan on kuitenkin tehty oheiset lisäykset/täsmennykset. Ihmisenä kasvaminen Tavoitteena on luoda koululle toimintakulttuuri, joka pyrkii kasvattamaan oppilaita yhteisvastuullisuuteen sekä tukemaan oppilaita heidän kasvuprosessissaan ja estämään oppilaiden syrjäytymistä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilaat tekevät mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä kaupunkimme kulttuuri- ja luontokohteisiin sekä alueen yrityksiin, jotta oppilaiden tietämys kotikaupungistaan lisääntyy. Koulussa pyritään huomioimaan paikalliset tapahtumat sekä ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset juhlapäivät. Viestintä ja mediataito Koulussa pyritään viestintävälineiden monipuoliseen ja kriittiseen käyttöön oppitunneilla sekä erilaisten projektien ja teematapahtumien yhteydessä. Omia tuotoksia ja ulkopuolisia tietolähteitä opetetaan käyttämään hyvien tapojen ja tekijänoikeuslakien mukaisesti.

5 5 Viestinnässä ja sen kriittisessä arvioinnissa ohjataan oppilaita havaitsemaan kuvitteellisen ja todellisen maailman ero. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös paikallisen sanomalehden toimitukseen. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilasta kasvatetaan omatoimiseksi ja yritteliääksi antamalla hänelle lisääntyvää vastuuta omista ja yhteisistä asioista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilasta ohjataan arvostamaan Kirkkojärven ja muun paikallisen luonnon merkitystä yleisen viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta sekä kunnioittamaan paikallista maaseutuperinnettä. Turvallisuus ja liikenne Oppilaat perehdytetään liikennesääntöihin ja liikennekasvatuksessa korostetaan vastuuta, paitsi omasta, myös toisten liikenteessä liikkuvien turvallisuudesta. Päihteiden käytön riskeistä ja käytön aiheuttamista ongelmista keskustellaan oppitunneilla ja Lions Quest tuokioissa. Tarkoituksena on kasvattaa oppilaita vastuuseen itsestään ja toisistaan. Ihminen ja teknologia Oppilasta ohjataan mahdollisuuksien mukaan hankkimaan tietoja lähdekirjallisuuden ohella myös sähköisistä tiedotusvälineistä, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia ja löytämään niistä oleellisen sekä hyödyntämään hankittua tietoa omissa tuotoksissaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja tiedottaminen Koulullamme on käytössä mm. seuraavat yhteistyökäytänteet: vanhempainillat joista kevään vanhempainilta non stop -periaatteella vanhempainvartit reissuvihot ( lk. ) puhelinkeskustelut ja sähköiset viestimet ( opettajien oman mieltymyksen mukaan keskustelut muuten tavattaessa Koulumme tiedottaa toiminnastaan mm. koulukohtaisella tiedotteella 3-4 kertaa lukuvuodessa sekä koulun kotisivuilla. Alemmilla luokilla pyritään useimmista asioista tiedottamaan koteihin kirjallisesti. Erikoistilanteista ( urheilukilpailut ja muut yhteiset tapahtumat ) tiedotetaan erikseen.

6 6 Nivelvaiheiden yhteistyö Esikoulu -> alakoulu Oppilaiden siirtyminen tulevaan kouluun pyritään tekemään mahdollisimman luontevaksi mm. seuraavin toimenpitein: Henkilökohtaiset siirtoneuvottelut erityisopetukseen tulevien lasten huoltajien, esiopetuksen lastentarhanopettajien ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa Huoltajien pyynnöstä kyseinen neuvottelu voidaan käydä myös yleisopetukseen tulevasta lapsesta. Yhteisneuvottelu kouluun tulevista lapsista käydään päivähoidon edustajien, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja tulevan luokanopettajan kanssa. Kaikille koulutulokkaille järjestetään kouluuntuloa edeltävänä keväänä tutustumispäivä, jonka aikana tuleva opettaja ja kouluympäristö tulevat tutummaksi. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös muita yhteisiä tilaisuuksia, joiden yhteydessä päiväkotiryhmä vierailee koulussa tai koululuokka päiväkodissa. Alakoulu -> yläkoulu Koulun 6. luokan oppilaille tehdään vuosittain kysely, jossa tiedustellaan mm. erityisopetustarvetta yläkouluun siirryttäessä sekä oppilaan mahdollisia erityistoiveita tulevien luokkatovereiden suhteen. Edellisen pohjalta käydään yläkoulun edustajien kanssa yhteisneuvottelu. Koulusta 7. luokalle yläkouluun siirtyville oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään kevätlukukauden aikana tutustumisilta yläkoululla Arviointi Koulun luokilla suoritetaan vapaamuotoinen sanallinen arviointi syyslukukauden päätteeksi luokilla syyslukukauden päätteeksi suoritettava arviointi tehdään numeroarviointina. Lukuvuositodistus annetaan kaikille luokille, 4. luokasta lähtien numeroarvosteluna. Arviontikeskusteluja ja itsearviointia suoritetaan tarpeen mukaan. Kaikessa arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja sen kuntakohtaisia täsmennyksiä sekä kuntakohtaista määrittelyä oppiaineiden hyvästä osaamisesta aineittain. Arvosanan muodostuminen perustuu oppilaan tuntiosaamiseen ja osallistumiseen ja kirjallisiin näyttöihin. Valinnaisten aineiden arviointi 5. ja 6. luokkien taide- ja taitoaineiden valinnaiskurssit toimivat kyseisten oppiaineiden syventävänä opetuksena ja kurssiosaaminen huomioidaan näiden oppiaineiden arvioinnissa. Erityinen osaaminen valinnaisainekursseilla voidaan arvioinnin yhteydessä mainita erikseen. Arviointipalautteen antaminen oppilaalle ja hänen huoltajilleen Arviointipalautetta pyritään antamaan säännöllisesti mm. kokeiden, keskustelujen sekä kirjallisten arviointien muodossa. Pienessä koulussa oppilaiden huoltajat tunnetaan ja jatkuvaa palautetta pystytään antamaan myös arkipäivän kohtaamisissa.

7 7 1. KOULUTYÖN PERUSTA 1.1. Koulun arvoperusta Someron kaupungin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa pitäen yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - arvostetaan työn tekemistä ja ahkeruutta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Kirkonmäen koulussa painotetaan erityisesti yhteisvastuullisuutta Koulun toiminta-ajatus Koulun yleisenä tavoitteena on valtakunnallisten peruskoulunopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti ja monikanavaisesti oppilaan persoonallisuutta ja kokonaisilmaisua kehittäen luoda edellytykset tarvittavien perustietojen ja taitojen oppimiselle musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä käyttäen/painottaen. Kodin kasvatustyötä tukien koulu pyrkii kasvattamaan oppilaistaan itsenäisiä ja vastuuntuntoisia myös toisen mielipidettä kunnioittavia tiedonhankkijoita. Yksisarjaisena koulu on sen kokoinen, että opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja muulla henkilökunnalla on edellytykset oppia tuntemaan koko oppilaskunta ja näin koko henkilökunta voi osallistua koulun yhteiseen kasvatustehtävään. Yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta edistetään jo ensimmäisestä kouluvuodesta alkaen mm. kummitoiminnan ja Lion s Quest toiminnan avulla. Viides- ja kuudesluokkalaisten opiskelumotivaatiota pyritään pitämään yllä heille kohdistetuilla taide- ja taitoaineiden valinnaiskursseilla.

8 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Sivistynyt ihminen Sivistynyt ihminen omaa taitoja ja tietoja, joilla selviytyy erilaisissa kanssakäymistilanteissa: yhteisvastuullisuus ja toisen huomioiminen Oppilasta pyritään ohjaamaan yhteisvastuullisuuteen ja toisen huomioonottamiseen kaikessa toiminnassaan niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Oppilasta pyritään ohjaamaan oman käyttäytymisen kontrolloimiseen ja sovittujen sääntöjen sisäistämiseen korostaen, että säännöt on luotu yhteistä elämistä ja olemista helpottamaan eikä siksi, että joku niiden noudattamista valvoo. Oman esimerkin kautta oppilaita pyritään ohjaamaan mm. tervehtimiseen, sivistyneeseen ruokailukäyttäytymiseen ja oman puheenvuoron odottamiseen. realistinen minäkäsitys Oppilasta opastetaan kannustaen omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilasta ohjataan löytämään oma paikkansa erilaisissa kanssakäymistilanteissa ( vrt. lapset - aikuiset, lapset samanikäiset lapset, lapset eri-ikäiset lapset ). ympäristöstä huolehtiminen Oppilasta pyritään ohjaamaan yhteisvastuullisuuteen ja toisen huomioonottamiseen kaikessa toiminnassaan niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Oppilaan toimintaa pyritään ohjaamaan itsekeskeisyydestä muiden huomioimiseen. Oppilasta ohjataan päätöksenteossa pohtimaan omasta edusta luopumisen vaikutuksia yhteiseen etuun. tiedollinen sivistys Oppilaalle korostetaan riittävän tiedollisen yleissivistyksen merkitystä jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä ja mahdollisten erikoistilanteiden apuna. Oppilaista pyritään kasvattamaan positiivisesti vastaanottavia, ympäristöstään kiinnostuneita, mutta terveesti kriittisiä tiedonhankkijoita, jotka ymmärtävät, ettei kaiken hyödyllisen tiedon hankkimisen aina ole oltava hauskaa tai edes kiinnostavaa Myönteinen ihmiskäsitys Oppilasta pyritään ohjaamaan erilaisuuden hyväksymiseen ja sitä kautta myös kasvattamaan omaa tervettä itsetuntoaan toisen kunnioittamisen hengessä. Joukkuepeleissä, leikeissä sekä ryhmä- ja parityöskentelyssä ohjataan ryhmänmuodostusta siten, että oppilaille muodostuu luonnostaan tilaisuuksia työskennellä erilaisissa ryhmissä ja monenlaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Kaikessa tekemisessä sallitaan myös epäonnistumisen mahdollisuus ja korostetaan, että erehdyksestäkin voi oppia. Näin toivottavasti myös pettymystensieto kasvaa ja tekemisen ja yrittämisen ilo lisääntyy. Kummi- ja Lion s Quest toiminnan avulla pyritään myös siihen, että jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi koulussa.

9 Oppimaan oppiminen Oppilasta pyritään ohjaamaan kriittiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn itsenäisesti ja ryhmässä myös Internetiä tietolähteenä käyttäen. Monipuolisin työtavoin oppilasta ohjataan jäsentelemään hankkimaansa tietoa, laatimaan määrittelyjä ja selvittämään käsitteitä. Oppilasta pyritään ohjaamaan siistiin ja järjestelmälliseen vihkotyöskentelyyn ja kasvatetaan kantamaan vastuuta omista läksyistään ja kotitehtävistään Syrjäytymisen ehkäiseminen Koulussa pyritään noudattamaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Syrjäytymistä pyritään siksi ehkäisemään jo ennalta mm. Lion s Quest toiminnalla, kummioppilastoiminnalla ja riittävällä kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä. Myös oppilashuoltoryhmän säännöllisillä kokoontumisilla ja dynaamisella ryhmämuodostuksella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä Monikulttuurisuus koulussa Oppilasta pyritään ohjaamaan erilaisten mielipiteiden sietämiseen kyseenalaistamatta oman mielipiteen oikeutta. Oppilaat tutustuvat monikulttuuriseen maailmaamme erityisesti musiikin, kuvaamataiteen ja uskonnon oppiaineksen yhteydessä. Teemaa käsitellään myös erillisten teemapäivien muodossa ( esim. YK:n päivä, nälkäpäivä, UNICEF-kävely. Kansainvälisiä kontakteja pyritään muodostamaan ja ylläpitämään kirjeenvaihtotoiminnalla ja leirikoulutoiminnalla Eväitä elämään ja jatko-opiskeluun Oppilasta pyritään ohjaamaan kriittiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn itsenäisesti ja ryhmässä myös Internetiä tietolähteenä käyttäen. Monipuolisin työtavoin oppilasta ohjataan jäsentelemään hankkimaansa tietoa, laatimaan määrittelyjä ja selvittämään käsitteitä. Oppilasta pyritään ohjaamaan siistiin ja järjestelmälliseen vihkotyöskentelyyn ja kasvatetaan kantamaan vastuuta omista läksyistään ja kotitehtävistään. Maalaisjärkeä ja yrittävyyttä korostaen pyritään nostamaan oppilaiden itsetuntoa ja uskoa tulevaisuuteen. Nivelvaiheneuvotteluilla pyritään aikaansaamaan opintojen mahdollisimman saumaton eteneminen oppilaan siirtyessä toiseen kouluun. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Someron kaupungin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun.

10 10 Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö Someron kaupungin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Fyysinen oppimisympäristö: Kuusiaidan rajaama koulumiljöö kirkon ja hautausmaan naapurina on rauhallinen ja siten omiaan luomaan kodikkaan opiskelu- ja oleskeluympäristön. Vanha koulurakennus on myös intiimin kodikas, mutta samalla auttamattoman ahdas. Opetustyötä leimaa erikoisluokkien sekä pienryhmä- ja varastotilojen puute. Ahtaudesta johtuen mm. kouluterveydenhoitaja ja erityisopettaja joutuvat toimimaan opettajainhuoneen varastotilassa ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa on hyvin rajallista. Varsinaisten koulutilojen lisäksi lähietäisyydellä sijaitsevat mm. Kirkko ja seurakuntakeskus, Hovimäen patikkapolku laavuineen, torppamuseo, Ahola taidenäyttelyineen, Häntälän notkot, suunnistusmaastot karttoineen, uimahalli, kirjasto,

11 11 kirjastoauto, nuorisotoimen tilat, jäähalli, tennishalli, joita mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään koulun opetustyössä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö: Toiminnan lähtökohtana on, että oppilas voisi kokea opettajat ja muun henkilökunnan turvallisina aikuisina. Koulukummitoiminnalla ja luokkarajojen yli tapahtuvalla yhteisellä toiminnalla helpotetaan tutustumista sekä vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lähtökohtana on, että kaikki tuntevat kaikki, mikä kohtuullisen pienessä kouluyhteisössämme onkin mahdollista ja tekee helpommaksi puuttua mahdollisiin epäkohtiin heti niiden ilmennyttyä. Toimintaa ohjaavaan yhteisvastuullisuuteen kuuluu myös se, että kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan välittömästi ja mahdollisimman konkreettisella tasolla: kuka, missä, milloin, mitä? Pedagoginen oppimisympäristö: Mottonamme on: konstailematonta koulutyötä taiteita ja kädentaitoja apuvälineenä käyttäen. Koulun järjestyssäännöt turvallisuussuunnitelman liitteenä Koulun organisaatio ja oppimisympäristö Yleistä: Koululle on luonteenomaista rauhallisen miljöön ja pienen intiimin opettajainhuoneen luoma tiivis työntekijäjoukko, joka tekee paljon yhdessä varsinaisen koulutyön ulkopuolellakin. Kaikessa toiminnassa korostuu maalaisjärkeen perustuva yhteinen päätöksenteko sekä henkilökunnan yhteisvastuu koko koulun oppilaista. Johtaminen: Koulun johtamisesta vastaa koulurehtori, joka voi vuosittain delegoida osan tehtävistään vararehtorille vuosittain erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Välituntivalvonnasta ja muusta vastuunjaosta sovitaan erikseen lukuvuosisuunnitelmasta, turvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvä vastuunjako määritellään tarkemmin turvallisuussuunnitelmassa. Vaikka johtamisesta ja päätöksenteosta viime kädessä vastaa koulurehtori on pienessä ja tiiviissä työyhteisössä on luontevaa, että valtaosa päätöksistä kuitenkin syntyy ns. kollektiivipäätöksinä yhteisissä opettajainkokouksissa. Koulun järjestyssäännöt turvallisuussuunnitelman liitteenä Työtavat Someron koulujen työtavoilla vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia,

12 12 monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään myöhemmin kohdassa oppilaan arviointi. Käytettävissä työtavoissa ei koululla ole selkeää yhtenäistä linjaa, vaan koulumme jokainen opettaja toimii omana persoonanaan, jolloin kunkin opettajan omimmat työtavat korostuvat kyseisellä vuosiluokalla. Koska luokanopettaja kuitenkin pääsääntöisesti vaihtuu kahden vuoden välein, tulee työmuotoja oppilaan alakouluvuosien kuluessa käytettyä monipuolisesti. Ilman varsinaista sovittua linjaustakin on selvää, että opiskelu oppilaan iän ja taitojen karttuessa kulkee vähitellen opettajajohtoisesta parityöskentelyn kautta ryhmätyöhön ja itsenäiseen tiedonhankintaan tietokoneavusteisen opiskelun painottuessa ylemmille vuosiluokille Oppilaiden osallisuus Someron kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Somerolla kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien ja luokkatoimikuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Tällainen toiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Koulussamme valtaosa oppilaiden tekemästä oman opiskelunsa suunnittelusta on huomaamatonta koulun arkipäivään liittyvää suunnittelua, johon liittyy erilaisia oman työn ohjaukseen liittyviä pienempiä ja suurempia valintoja. Ylemmillä vuosiluokilla mm. käsitöiden kohteen valinta ja suunnittelu tulevat yhä näkyvämmäksi osaksi itse työprosessia. Edellä mainitun lisäksi oppilaat osallistuvat oman luokkansa järjestyssääntöjen tekemiseen ja koulun yhteisten vuosiprojektien suunnitteluun. Koulun 5. ja 6. luokan oppilaat pääsevät myös suunnittelemaan oman valinnaiskurssiohjelmansa kahdesti lukuvuodessa annettavan kurssitarjottimen kursseista sekä kuudesluokkalaiset ideoimaan toteuttamaansa kummitoimintaa.

13 13 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Someron kaupungissa noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Somerolla on lisäksi määritelty oppilaan tuntimäärät vuosiluokittain. Liitteenä on Somerolla noudatettava tuntijakotaulukko. Taito- ja taideaineiden tuntimäärissä jää koulukohtainen välys, joka mahdollistaa koulukohtaisen painottumisen. Välyksen käytöstä päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Kirkonmäen koulussa taito- ja taideaineiden välys jaetaan seuraavasti: 1. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 2. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 3. lk. 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 4. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 5.ja 6. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti taito- ja taideaineiden valinnaiskursseihin oppilaan oman suuntautuneisuuden mukaan. Oppilas valitsee taito- ja taideaineiden kurssit syys- ja kevätlukukauden alussa kurssitarjottimelta Kieliohjelma Someron kaupungin peruskouluissa A -kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. A kielenä kaikki lukevat englantia. Vapaaehtoisen A -kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisena A kielenä luetaan saksan kieltä. Vapaaehtoisen A kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A kielessä. Vapaaehtoisen A kielen ryhmän perustamisen ehtona on, että halukkaita on 10 oppilasta koulussa (koulukohtainen ryhmä) tai kunnassa (keskitetty ryhmä). Seitsemänneltä vuosiluokalta alkava kaikille yhteinen B kieli on ruotsi. Ruotsia luetaan kaikilla yläkoulun vuosiluokilla. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkava valinnainen B kieli voi olla ranska tai venäjä. Valinnaisen B kielen ryhmän perustamisen ehtona on, että kielenopetukseen halukkaita on vähintään 10 oppilasta.

14 14 Kirkonmäen koulun perusopetuksen tuntijako VUOSIKUOKAT yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Ruotsi Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Taito- ja taideaineiden val.kurssit Taito- ja taideaineiden välys (1) (1) (2) (3) (3) (3) (13) Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Saksa

15 3.3. Koulun painotukset Kirkonmäen koulun opetus- ja kasvatustyössä pyritään yhteisvastuullisuuteen. Työ tapahtuu musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä painottaen Valinnaisaineet Perusopetuksen valinnaisaineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisaineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Laadinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus 1435/ :n määräykset. Ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin myös päättöarvioinnissa. Koulussa järjestetään taito- ja taideaineiden valinnaiskursseja viidennen ja kuudennen vuosiluokan oppilaille ( 1 viikkotunti ). Oppilas valitsee taito- ja taideaineiden kurssit syys- ja kevätlukukauden alussa kurssitarjottimelta Oppilaaksi otto Seuraavat oppilaaksi oton periaatteet ja perusteet sekä koulun käyntiä koskevat periaatteet astuvat voimaan opettaessa oppilaita lukuvuodeksi Ensisijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä lähikoulua. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Somerolla, on oikeus päästä Someron kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus lähikouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Someron kaupungin kanssa, on oikeus päästä Someron kaupungin järjestämään perusopetukseen.

16 Toissijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen, lähikouluperiaatteella tapahtuvan oppilaaksi oton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksi otossa yhdenvertaisin perustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksi otossa noudatetaan kouluissa seuraavia periaatteita: - vastaanottavassa koulussa ei jouduta lisäämään henkilö-, tarvikeeikä tilaresurssia eikä perustamaan uutta luokkaa lähikoulualueen ulkopuolelta tulevien oppilaiden vuoksi - oppilaasta luopuvan koulun henkilöresurssit eivät vähene eikä ryhmien muodostuminen esty. Someron peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaskohtaisia valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. Jatkuvuus esiopetuksesta kouluun 3. Terveys-, päivähoito- tai lastensuojeluviranomaisten lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Someron kaupungin peruskouluissa - oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Someron kaupungin sisällä, on mahdollisuus käydä kaikki luokka-asteet kyseisessä koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Matkaetuudet myönnetään kuitenkin aina vain lähikouluun. - jos Someron kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Someron kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Someron kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Someron ulkopuolelle. - Koulukuljetusedut ja -avustukset myönnetään aina lähikoulun mukaan. Mikäli huoltajat haluavat käyttää oikeutta jatkaa koulunkäyntiä muuton jälkeen vanhassa koulussa, huolehtivat he itse oppilaan kuljettamisesta.

17 Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös (katso luku 5.4. ), on ensisijainen oikeus käydä lähikoulua. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut on saatavilla. Oppilaaksi otto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 4. OPPILAANOHJAUS 4.1. Opettajan antama ohjaus Jokainen oppilas tarvitsee opettajan antamaa ohjausta oppimisessaan ja opinnoissaan. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä erityisesti vuosiluokkien 1 6 aikana. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa, ymmärtämään oppimistaan sekä harjaantumaan opiskelun taidoissa. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn sekä autetaan löytämään keinoja selviytyä oppimisvaikeuksissa. Ohjauksella vahvistetaan myös oppilaiden osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon tehtävissä ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Sivltk. 194/ Koko lukuvuoden ajan vuosiluokilla 7-9 on luokanvalvojan tunti (30 min) joka viikko. Luokanvalvojantunnit sijoitetaan lukujärjestykseen siten, että se on kaikilla luokilla yhtä aikaa. Luokanvalvojantunnin tavoitteena on edistää hyvää luokkailmapiiriä, tietoisuutta opiskelun tavoitteista ja sisällöistä ja sitä kautta parantaa jokaisen oppilaan mahdollisuuksia opiskella kykyjensä mukaan. Luokanvalvojantunneilla käsitellään seuraavia aihealueita, jotka koulu jakaa eri vuosiluokille koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa: - koulun toiminta-ajatus - opiskelu yläasteella - luokan/koulun säännöt - oman käyttäytymisen arvioinnin opettelua - opetussuunnitelman yleinen osa - opetussuunnitelman aineosan tavoitteet ja sisällöt - omat tavoitteeni ja oppimisstrategiani - kodin ja koulun yhteistyö - yleinen kohteliaisuus - arkitavat - juhlatavat ja pukeutuminen - harrastukset - kesätyön haku - ystävyys ja empatia - nuoren oikeuden ja velvollisuudet - koulukiusaaminen

18 18 - ristiriitojen ratkaiseminen - pettymyksen ja kiukun hallinta - stressin hallinta - tupakka ja alkoholi - säästäminen - liikennekäyttäytyminen Edellä esitettyjen aiheiden lisäksi luokanvalvojan tunneilla käsitellään ns. juoksevia asioita; poissaolojen seurantaa, tiedotusasioita, arviointiasioita ja lukujärjestykseen sekä koulukuljetukseen liittyviä asioita. Luokanvalvojaksi määrätty opettaja pitää luokanvalvojantunnit. Sivltk 194/ Oppilas tarvitsee ohjausta erityisesti opiskeluun liittyvissä valintatilanteissa. Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Yksilöllinen ohjaus on tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa sekä oppilasta opettavien opettajien kesken on tärkeätä ohjauksen onnistumiselle. Kaikille oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma viimeistään lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelmat otetaan käyttöön perusopetuksessa syksyllä Alakouluikäiselle suunnattu oppilaanohjaustoiminta tapahtuu pääasiassa tiiviissä yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa sisältäen mm. kolmikantakeskustelut ja konsultoinnit mahdollisesta tukiopetustarpeesta. A2-kielen valintamahdollisuudesta tiedottavan vanhempainillan lisäksi kyseisen kielen valinnasta neuvotellaan yhdessä huoltajien, luokanopettajan ja A1-kielen opettajan kanssa Opinto-ohjaus Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 oppilaanohjaus tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, yksilöllisiin kysymyksiin syventävästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Oppilas osallistuu työelämään tutustumisjaksoihin saadakseen tietoa koulutus- ja ammatinvalintojensa pohjaksi. Hän hankkii omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas arvioi hankkimiaan tietoja ja kokemuksia Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan

19 19 huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilaan opettajat. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Oppilaan siirtyessä perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä saman kunnan sisällä koulusta toiseen tarpeelliset tiedot voidaan tällöin siirtää koulusta toiseen. Oppimissuunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi ja siten välttämättömiä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Oppilaan siirtyessä toisen kunnan peruskouluun tietojen välittämiseen tarvitaan aina huoltajan suostumus. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista. Kirkonmäen koulussa suunnitelman oppilaalle laatii pääsääntöisesti luokanopettaja yhteistyössä luokan aineenopettajien ja tarvittaessa erityisopettajan sekä edellisen luokanopettajan kanssa. Suunnitelma esitellään vuosittain syksyn kolmikantakeskustelussa, jossa huoltajilla ja oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus yhdessä opettajan kanssa riittävin perustein tehdä muutoksia kotiin etukäteen tutustuttavaksi lähetettyyn suunnitelmaan.

20 20 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja luokkamuotoinen erityisopetus. Somerolla opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän mahdollisuuksien mukaan Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa kuin erityisopetuksessa oleville oppilaille. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Pääsääntöisesti tukiopetusta antaa luokanopettaja tai kyseisen aineen aineenopettaja. Myös erityisopettaja voi tarvittaessa antaa tukiopetusta Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Someron kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että luokkamuotoinen erityisopetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.

21 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi osa-aikaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Osa-aikaisen erityisopetuksen saamisesta tulee ilmoittaa huoltajille. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kun harkitaan erityisopetukseen siirtämistä pysyvästi. Kiertävä erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta koulussamme oppilasmäärään perustuvan viikkotuntimäärän mukaisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada kaikissa lukuaineissa; useimmiten sitä annetaan äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Opetuksen painopiste on alaluokkien oppilaissa. Tavoitteena on havaita mahdollisimman varhain erityistukea tarvitsevat oppilaat ja siten ennaltaehkäistä laajempien oppimisvaikeuksien syntymistä ja itsetuntoon liittyvien ongelmien syvenemistä. Heti ensimmäisen luokan syksyllä selvitetään erilaisin tehtävin oppilaiden kielellisen tietoisuuden taso sekä matemaattiset valmiudet. Tulosten pohjalta suunnitellaan tuen antamistapa. Ylempien luokkien osa-aikaisen erityisopetuksen tarve selvitetään ryhmätestein ja luokan- tai aineenopettajan kanssa neuvotellen. Huoltajat tai oppilas itse voivat myös pyytää erityisopettajan apua. Niin ikään lasta tutkinut asiantuntija voi suositella osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamista. Osa-aikaisen erityisopetuksen tuloksellisuuden edellytyksenä on tiivis yhteistyö oppilaan opettajien kanssa, jotta voidaan varmistaa toimiminen yhteisten tavoitteiden suuntaan. Yhdessä suunnitellaan opetuksen sisältö ja antamistapa (samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetus) sekä järjestään oppilaan lukujärjestykseen mahdollisimman hyvin sopiva ajankohta opetukselle. Osa-aikainen erityisopettaja osallistuu opetuksessaan olevan oppilaan arviointiin, jossa otetaan huomioon tämän edistyminen eritystä tukea tarvitsevalla osa-alueella, esim. lukivaikeuden huomioon ottaminen arvioinnissa. Huoltajia kuullaan ennen osa-aikainen erityisopetuksen aloittamista, ja yhteistyö jatkuu tiiviinä sen varmistamiseksi, että kotiväki hyväksyy asetetut tavoitteet ja osaltaan toimii niiden suuntaan. Yhteydenpito muihin yhteistyötahoihin tapahtuu suurimmaksi osaksi oppilashuoltoryhmän kautta, jonka kokouksiin erityisopettaja pääsääntöisesti osallistuu. Ns. siirtoneuvottelussa huolehditaan siitä, että oleellinen tieto erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyistä siirtyy yläkouluun osana nivelvaiheiden yhteistyötä. Oppilaan edistymistä osa-aikaisessa erityisopetuksessa seurataan erilaisin testityyppisin tehtävin, jotka lähetetään kotiin nähtäväksi. Kotiväkeen ollaan yhteydessä mahdollisen oppimissuunnitelman laatimisen ja seurannan yhteydessä sekä muissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Luokanopettaja voi myös kutsua osa-aikaisen erityisopettajan järjestämäänsä vanhempainvarttiin tai välittää huoltajille erityisopettajan selvityksen oppilaan sen hetkisestä tilanteesta.

22 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Huoltaja hakee lapselle erityisopetuspäätöstä. Hakemuksen liitteenä on erilaisia asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. Erityisopetuspäätökset tekee sivistysjohtaja tai sivistyslautakunta. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksen luokassa tai erityisluokassa. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä antaa tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka koostuu useista eri asiakirjoista. Oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on tärkeä osa erityisopetuksen laatua. Oppilaan siirtyessä perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä saman kunnan sisällä koulusta toiseen tarpeelliset tiedot voidaan tällöin siirtää koulusta toiseen. HOJKS:n tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi ja siten välttämättömiä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Oppilaan siirtyessä toisen kunnan peruskouluun tietojen välittämiseen tarvitaan aina huoltajan suostumus. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä siten, että kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään integroituna yleisopetuksen luokassa. Tarvittaessa heidän tukenaan on koulunkäyntiavustaja. Osa-aikainen erityisopettaja on mukana opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajien, oppilaan ja opettajien yhteistyönä laaditaan oppimissuunnitelma. Tiiviillä yhteistyöllä opettajien kesken varmistetaan yhteisten tavoitteiden suuntaan toimiminen, edistymisen toteaminen ja mahdollisen lisätuen tarpeen havaitseminen. Oppilashuoltohenkilöstön kautta ollaan yhteydessä muihin yhteistyötahoihin, mikäli sen katsotaan olevan oppilaan kokonaiskuntoutuksen kannalta aiheellista. Mikäli lähikoulun tukiresurssit eivät riitä tai erityisoppilas muusta syystä siirretään toiseen kouluun, tapahtuu siirto ns. siirtoneuvottelun kautta, jossa on paikalla sekä lähettävän että vastaanottavan koulun edustajia. Näin varmistetaan oleellisen tiedon siirtyminen, jotta oppilaan opetus voitaisiin järjestää heti mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Erityisoppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan HOJKS:n ja siihen liittyvän oppimissuunnitelman avulla pitämällä säännöllisesti HOJKS-neuvotteluja. Lisäksi erityisoppilas saa yleisopetuksen oppilaiden tavoin lukukausiarvion. Jos oppilas siirtyy takaisin yleisopetukseen, hänen opiskeluaan seurataan tarkasti, jotta voidaan heti tarvittaessa tarjota lisätukea esim. tukiopetusta tai osa-aikaisen erityisopettajan opetusta.