PITKÄJÄNTEINEN TYÖTURVALLISUUSTYÖ KUNTA-ALALLA SANOISTA TEOIKSI!

Transkriptio

1 PITKÄJÄNTEINEN TYÖTURVALLISUUSTYÖ KUNTA-ALALLA SANOISTA TEOIKSI!

2 Aineiston taustatiedot Oheinen kalvopaketti on tehty Kuntaryhmän alueellisiin koulutustapahtumiin, jotka toteutettiin syksyllä Aineistoa voi vapaasti käyttää työpaikalla toteutettavien kehittämistoimien tukena.

3 Tilaisuuden tavoitteet Kuntatyöpaikoilla käynnistetään ja jatketaan työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämisprosesseja. Tehdä tunnetuksi käyttökelpoisia kehittämismenetelmiä ja työvälineitä. Näiden avulla kunnat kykenevät jatkossakin hallitsemaan työkyvyttömyyden riskejä ja alentamaan niistä koituvia kustannuksia.

4 Päivän teemat Kunta-alan työelämän nykyisiä kehityssuuntia Henkilöstöraportointia koskeva uusi suositus Kunnat turvallisiksi -ohjelman keskeiset sisällöt Aktiivisen tuen käyttöönotto ja ylläpitäminen sekä päivämäärien noudattaminen Yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Työsuojelun yhteistoiminnan uuden toimikauden avaus Työturvallisuuskeskuksen uudet tuotteet ja palvelut

5 Kunta-alan työolobarometri 2012 Esimiestyö kehittynyt myönteisesti Henkilöstön ja johdon luottamus ja tasapuolinen kohtelu parantunut Henkilöstön osaamiseen ja ammattitaitoon panostettu aiempaa enemmän Itseilmoitetuissa sairauspoissaolopäivissä laskeva kehityssuunta

6 Kunta-alan työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja työtahtiin hieman heikentyneet Työ koetaan henkisesti ja fyysisesti aiempaa raskaammaksi Ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten välillä yleistyneet Asiakkaiden aiheuttamaa väkivaltaa ja sen uhkaa todettiin lähes puolella työpaikoista

7 Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi Kevan tutkimuksia 2/2011 Työtehtävien hoitamiseen käytettävissä oleva aika on lisääntynyt työpaikoilla. Arvio eläkkeelle siirtymisiästä on myöhentynyt. Fyysisessä ja henkisessä työkyvyssä on tapahtunut heikentymistä, silti 75% vastaajista pitää fyysistä työkykyä ja 82% henkistä työkykyä hyvänä tai erinomaisena. =kuntatyontekijoiden_tyohyvinvointi_2011.pdf

8 Kuntien strateginen henkilöstöjohtaminen Työhyvinvointiin panostaminen on organisaatiomme strateginen valinta Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma, Risto Kaartinen ja Toni Pekka)

9 Päätelmiä strategisesta henkilöstöjohtamisesta kunnissa Strateginen työhyvinvointijohtaminen on kohtalaisella tasolla. Tietoa henkilöstövoimavaroista kerätään varsin runsaasti. Tiedon hyödyntämisessä on puutteita. Henkilöstöjohdolla on vahva muodollinen asema tätä asemaa hyödyntämällä työhyvinvoinnin johtamista on mahdollista saada strategisemmaksi. ut.aspx?filename=strateginen_tyohyvinvointijohta minen.pdf Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma, Risto Kaartinen ja Toni Pekka)

10 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN ARVIOINTI SUOSITUS HENKILÖSTÖRAPORTOINNIN KEHITTÄMISEEN

11 Henkilöstövoimavarojen arviointi Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämistä. Tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia. Mahdollistaa vertailun toisiin kuntiin. Kaikki kunnat keräävät tietyt tiedot tämän suosituksen mukaisesti samoilla perusteilla

12 Viitekehys sovellettu Työterveyslaitoksen henkilöstötilinpäätösmallia

13 Raportin valmistelu ja käsittely Henkilöstöraportti valmistellaan ja käsitellään samanaikaisesti kuin kunnan tilinpäätös Henkilöstöasioista vastaavat valmistelevat henkilöstöraportin yhteistyössä mm. työterveyshuollon kanssa Käsitellään kunnan yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmissä, myös kunnan ylintä työnantajavaltaa käyttävissä elimissä Raportin tulokset käydään läpi työyhteisöissä ja keskustellaan jatkotoimenpiteistä

14 Henkilöstöraportin käsittelyprosessi

15 5. Vertaiskehittämisen perusta Yhteismitallisesti kerättävät tunnusluvut liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: henkilöstömäärä Henkilötyövuosi työajan jakautuminen henkilöstön ikärakenne henkilöstön osaamisen kehittäminen terveysperusteiset poissaolot henkilöstön vaihtuvuus eläkemaksut, eläköityminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit palkitseminen, palkkaus

16 Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta).

17 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Poissaolopäivät, kalenteripäivät % kokonaistyöajasta % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 3 pv 4 29 pv pv pv päivää Yli 180 päivää Yhteensä Keskimäärin / henkilötyövuosi Em. poissaoloista erikseen o työtapaturmat o työmatkatapaturmat o ammattitaudit tai -epäilyt o Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot, työpaikka- ja työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot

18 PITKÄJÄNTEINEN TURVALLISUUSTYÖ

19

20 Kunnat turvallisiksi -hankkeen tavoitteet työturvallisuustoiminnan arvostuksen nostaminen kuntatyöpaikoilla. yhteistyön ja luottamuksen lisääminen turvallisuusasioissa Vuoteen 2015 mennessä vähenevät tapaturmien määrä ja taajuus 25% ammattitautien taajuus 10 % koettu fyysinen ja henkinen kuormitus 20 % hyödynnetään työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja turvallisuusjohtamismalleja

21 TAPATURMAPYRAMIDI 1 vakava henkilövahinko 10 lievää henkilövahinkoa 30 vaaratilannetta, joilla materiaalivahinkoja 600 vaaratilannetta ilman henkilö- ja materiaalivahinkoja Tapaturmapyramidi kuvaa eri vakavuusasteisten turvallisuuspoikkeamien määrien suhteita toisiinsa Periaatteena nolla tapaturmaa / Tapaturmien ja ammattitautien torjunta 3/

22 Kunnat turvallisiksi -hanke Kärkenä työtapaturmien ennalta ehkäisevä toimintamalli eli parannetaan yhtä aikaa suunnitelmallisuutta turvallisuusjohtamista työympäristöä töiden sisältöä ja työssä jaksamista Tärkeimmät kohderyhmät esimiehet ja henkilöstö sekä työt, joissa sattuu paljon tapaturmia Nostetaan esiin huonon työturvallisuuden lisäkustannukset ja työturvallisuustoiminnan aikaansaamat kustannussäästöt

23 Lähtökohtia Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy tavoitteena nolla tapaturmaa ja ammattitautia Vaarojen ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa Kokonaisturvallisuudella työhyvinvointia: vähennetään sairauspoissaoloja sekä pidennetään työuria Virheettömyys luo laatua, parantaa tuloksellisuutta ja vähentää kustannuksia

24 Hankkeen yhteistyökumppanit Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Nolla tapaturmaa -foorumi Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos

25

26 Tapaturmasuhde ja -taajuus Tapaturmasuhde tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja työntekijöiden määrän suhdetta. Yli kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneissa tapaturmissa suhdeluku on laskettu työntekijää kohden ja kuolemaan johtaneissa tapaturmissa työntekijää kohden. Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa. 26

27

28

29

30

31 Tapaturmien kustannuksia Yksi työtapaturma maksaa kunnille keskimäärin euroa. (vakuutusmaksut + suorat + epäsuorat kustannukset) Vakuutuskorvaukset kunta-alalla v 2011: työtapaturmat/ammattitaudit 63 milj. Työtapaturmien suoria/epäsuoria kustannuksia ensiapu tapaturmien tutkinta ja raportointi omaisuus- ja materiaalivahingot korjaustöineen tuotannon menetykset töiden uudelleenjärjestelyt kuten sijaisuudet

32 Toimintakyky ja tapaturmariskit Ikääntymisen ja väsymyksen myötä kyky arvioida omaa toimintakykyä heikkenee Väsymyksen myötä riskinottokynnys laskee ja tarkkaavaisuus herpaantuu Työtapaturmia on yövuorossa enemmän kuin päivävuorossa Työtapaturmat lisääntyvät peräkkäisten yövuorojen aikana

33 Näin etenet kohti nollaa tapaturmaa Liitä työturvallisuus osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa suunnittelusta lähtien Aseta toiminnalle tavoitteita ja sitoudu niihin Käsittele työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännöllisesti kunnan toimielimissä ja kaikissa työpalavereissa Seuraa työoloja, selvitä työn vaarat ja riskit säännöllisesti

34 Näin etenet kohti nollaa tapaturmaa Huolehdi, että vaarat ja puutteet poistetaan. Kannusta läheltä piti ilmoitusten tekoon. Valvo, että työpaikalla toimitaan annettujen ohjeiden ja määräysten mukaan. Pidä ohjeet ajan tasalla. Tutki sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti - tilanteet järjestelmällisesti.

35 Näin etenet kohti nollaa tapaturmaa Anna sekä esimiehille että henkilöstölle riittävä työturvallisuuskoulutus ja työnopastus. Anna palautetta ja palkitse hyvästä työturvallisuustoiminnasta ja tapaturmakehityksestä. Rakenna hyvä ja luottamuksellinen työsuojelun yhteistoiminta.

36 Joka kymmenes kohtaa väkivaltaa

37 Näin varaudut väkivaltariskeihin Arvioi työpaikan väkivaltariskit Hälytyslaitteet, kalustus laitteiden sijoittelu, näkyvyys ja poistumistiet kuntoon Ei yksintyöskentelyä, jos väkivallan uhka on ilmeinen Varmista hälytyksen ja avun saannin toimivuus Laadi selkeät toimintaohjeet työväkivallan varalta

38 Näin varaudut väkivaltariskeihin Laadi väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitus- ja seurantamenettely Kerää tietoa myös onnistuneista ehkäisytoimista Luo työpaikalle jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä, hyödynnä työterveyshuoltoa Testaa turvallisuus- ja hälytysjärjestelyt ja avun saanti säännöllisesti henkilöstön kanssa

39 Näin varaudut liikkumisen vaaroihin Kartoita työympäristön työhuoneiden, käytävien, portaiden ja muun liikkumisen vaaratekijät Hyödynnä henkilöstön omat kokemukset ja tiedot Varmista kulkuteiden hyvä kunto, pintojen laatu, siisteys, järjestys, kaiteet ja valaistuksen riittävyys Järjestä työt niin, että niistä voidaan suoriutua ilman vaarantavaa kiirettä

40 Näin varaudut liikkumisen vaaroihin Kiinnitä huomiota turvallisten jalkineiden valintaan niin turvavarusteena kuin työkenkänä Kannusta työntekijöitä pitämään huolta lihaskunnostaan ja tasapainon hallinnasta Anna suosituksia kulkuneuvojen ja kulkuväylien talvikäytöstä (esim. polkupyörät, mopot, skootterit, kevytliikenneväylät)

41 AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ

42 Aktiivinen tuki vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja haittoja (sov.martimo, Antti-Poika&Uitti 2010) Työntekijälle Työyhteisölle Työnantajalle Yhteiskunnalle Pitkät sairaspoissaolot - Ansiomenetys - Eristäytymisriski - Poissaolojen pitkittyessä kuntoutumisen hidastuminen - Lisääntynyt ja epätasainen työkuorma, ylityöt - Sijaisten perehdytystarve - Epätasaisuus palvelujen laadussa ja tuloksellisuudessa - Työnantajamaine Yksi sairaspoissaolopäivä maksaa n euroa/työpäivä Sairausvakuutuskustannukset Menetetty työpanos Työkyvyn oleellinen heikentyminen - Ansiomenetys ja alhaisempi eläke - Työhön liittyvien sosiaalisten kontaktien sekä oppimismahdollisuuksien menettäminen 80% ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista palaa takaisin työhön - Osaamisen menetys - Uusien työntekijöiden perehdytystarve - Henkilöstön vaihtuvuuskustannukset - Osaamisen menetys - Kasvavat varhemaksut Yksi työkyvyttömyyseläke maksaa keskim euroa / henkilö varhemaksuna (eläke 1000 /kk) Työeläkekustannukset Menetetty työpanos

43

44 Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työmotivaation heikentymiseen Esimiehen velvollisuus, työntekijöiden oikeus ja velvollisuus 30 pv 60 pv 90 pv Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja verkostoyhteistyö Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto) nimeäminen Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet työssä jatkaminen ei onnistu/mahdollistu Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Prosessi: poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta

45 Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on edesauttaa osatyökykyisen työntekijän työssä jatkamista Kenelle? alle 63-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen uhka ansioita edeltävältä 5 vuodelta ,21 ammatillinen kuntoutus tarkoituksenmukaista taustalla ei ole työtapaturmaa, liikennevahinkoa tai ammattitautia Mistä haetaan? kunnan, valtion ja evankelisluterilaisen kirkon työntekijät hakevat Kevasta Korvataan työkokeiluja koulutusta elinkeinotukea kuntoutussuunnitelman laadintaan tarvittavia palveluja Lisätietoja ja hakulomakkeet

46 Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Terveydellisiä rajoitteita Tarve työjärjestelyille TAI Paluu työelämään pitkän sairauspoissaolon jälkeen Yhteisneuvottelu työpaikalla Asiakas lähettää Hakemuksen ja B-lausunnon Kevaan Päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuksen sisältöpäätös Ammatillisen kuntoutuksen toimenpide (työkokeilu tai uudelleenkoulutus) alkaa Seuranta tärkeää Työura jatkuu

47 Ammatillinen kuntoutus ei ole ratkaisu seuraaviin tilanteisiin: Työyhteisöongelmat Home- ja kosteusvaurio-ongelmat Ammatillisen kuntoutuksen kautta ei myöskään korvata työkykyselvittelyjä

48 Ammatillisen kuntoutuksen haasteita Onnistuneesti takaisin työhön Kevan tutkimuksia 2/2012 Työhönpaluun prosessi, mm. esimiehen tuki Mielialan lasku pitkän sairauden myötä > toiveena nopeasti sopiviin töihin, mutta tarvitaan kokeilua > kuntoutuksen suunnittelua voi tehostaa Oikea-aikainen kuntoutuksen aloitus, ei liian aikaisin - ei liian myöhään Uudelleenkoulutuksen järjestäminen ja osapuolten motivaatio sekä tietoisuus

49 1. keskustelu

50 VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

51 Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin haasteita Työympäristö Liikkumisen ja liikennealueiden arviointi puutteellista työmatkaturvallisuus Laadukas kemikaaliriskien arviointi hankalaa kemikaalihuurut ja pölyt Työ Työtehtävien syvällinen analyysi puuttuu Erityiset työtilanteet huonosti arvioituja huolto- ja kunnossapito Virheellisiä työtapoja ei ymmärretä riskeiksi Lähde: Kari Mäkelä / TEAM 51

52 Yksilö Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin haasteita Yksilön fyysiset ja henkiset ominaisuudet, eli yksilöriippuvaiset vaaratekijät esim. käsin tehtävät siirrot Terveystiedot - yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työyhteisö Missä määrin psykososiaaliset kuormitustekijät kyetään tunnistamaan Ovatko käytettävät menetelmät irrallaan muusta riskien arvioinnista Onko työpaikalla riittävästi asiantuntemusta Toimenpiteiden löytäminen hankalaa tai ne jäävät toteuttamatta Lähde: Kari Mäkelä / TEAM 52

53 Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Esimerkiksi: - liiallinen tai liian vähäinen työn määrä - kohtuuton aikapaine työssä - vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus - runsas työhön liittyvä matkustaminen - puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa - epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä epäselvä työnjako TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Esimerkiksi: - yksintyöskentely - toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus - huono tiedonkulku - esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki - häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Esimerkiksi: - yksitoikkoinen työ - jatkuva valppaana olo - liiallinen tietomäärä - jatkuvat keskeytykset - kohtuuton vastuu - vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT Lähde: AVI:n työsuojelun vastuualueen valvontaohje Työsuojelun vastuualue, Ylitarkastaja Jenny Rintala

54 Psykososiaalisen kuormituksen hallinta Lähde: AVI:n työsuojelun vastuualueen valvontaohje

55 Psykososiaalisen kuormituksen hallinnan keinoja Riittävä käsittely työpaikkaselvityksissä Ulkopuolista asiantuntijaa käytetään tarvittaessa vaarojen arvioinnissa ja toimenpiteiden määrittämisessä Toimenpiteitä riittävästi ennalta ehkäisyyn: Työn mitoituksessa työntekijän edellytykset huomioon Työn hallinnan vahvistaminen koulutuksella ja yhteisön tuella Turvallisten työtapojen perehdyttäminen

56 Vaaratekijän kertautuminen Liittyy seuraavan dian 57 kuvioon Vaaratekijöitä tunnistaessa yksittäinen vaaratekijä mielletään usein yhden vaaratilanteen aiheuttajaksi. Sama vaaratekijä voi kuitenkin aiheuttaa monta erilaista vaaratilannetta On myös tutkittava, ketkä vaaralle altistuvat ja ketkä voivat saada haittoja Esim. voimakas melu voi vahingoittaa kuuloelimiä, estää työntekijää kuulemasta varoitusääniä, tai liikkuvan ajoneuvon lähestymistä, tai etäämmällä haitata keskittymistä, tai puhetyöläiselle taustamelu voi aiheuttaa äänihäiriöitä

57 Vaikutukset työhön Häiriöt työnteossa Epätyydyttävät työolot Vaikutukset terveyteen Sairastuminen Ellei tunnisteta niin Tapahtuma Läheltä-piti Vamma Heikko työsuoritus Onnettomuus Vahinko

58 Vaaratekijän kertautuminen Henkilö 1 Haitta Vaaratilanne Henkilö 2 Vaaratekijä Vaaratilanne Henkilö 3 Haitta Henkilö 4

59 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi TtL 10 Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon..

60 TYÖVÄLINEITÄ TTK:STA - RiskiArvi - Sykettä työhön- palvelut - Työhyvinvointikortti

61 Riski Arvi Selainpohjainen työkalu työpaikan omatoimiseen työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointiin. Perustuu stm:n työsuojeluosaston Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaan ja sen sisältämiin vaaratekijöiden tarkistuslistoihin: Fysikaaliset vaaratekijät Tapaturmien vaarat Fyysinen kuormittuminen (Ergonomia) Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Henkinen kuormittuminen. Toteutus Työturvallisuuskeskus Tekninen ratkaisu Nomis Oy 61

62 Riski Arvi tuotetietoja Vuosimaksu 200 /vuosi + alv 24 % (sisältää 5 käyttöoikeutta) Lisäkäyttöoikeudet 20 /käyttäjä /vuosi + alv 24 % Myyntiin maaliskuussa 2013 Tilaukset Työturvallisuuskeskukselta Lisätietoja: Kerttuli Harjanne p kerttuli.harjanne@ttk.fi 62

63 Sykettätyöhön.fi Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Jatkuvasti kehittyvä palvelu Innostaa ja auttaa työpaikkoja kehittämään työhyvinvointia fiksusti Kokonaisvaltainen näkemys työhyvinvoinnista Paino lakisääteisillä asioilla Yhteydenottokanava asiantuntijoihin Yhden luukun periaatteella rakennettu Maksuton

64 Sykettätyöhön.fi Viisi näkökulmaa työhyvinvoinnista viisi polkua kehittyä Työ ja terveys Hahmota perustied ot Henkilöstön osallistu minen Vaarojen ja kuormittavuuden hallinta Osaaminen ja ammattitaito Johtaminen ja esimiesty ö Toteuta projektitila n avulla Löydä oleellinen tieto tekemisee n Suunnitte letehtävä -listan avulla Arvioi työhyvinvoinnin nykytila Sykettätyöhön.fi Meidän tilat Perustiedot Työhyvinvointiarvio Toteutussuunnitelma Omat tiedot

65 Sykettätyöhön.fi-palvelun toiminnot Tietopankki ja Teemat Verkkokonsultti Arjessa askarruttavat kysymykset Rekisteröityneille käyttäjille Yhteisen kehittämisen työalusta: läpinäkyvyys, avoimuus Kehittämisen työkalut Perustiedot ja Työhyvinvointiarvio (kyselytyökalu) Toimenpide-ehdotukset ja Tehtävälista Projektinhallinta Teemakirjeet kuukausittain

66 Kenelle? Kohderyhminä erityisesti pk-sektorin johto, esimiehet+tiimi, työsuojelutoimikunnat, työhyvinvointitiimit tms. Verkkotyökalut palvelevat parhaiten työpaikkaa, jossa Vahva halu kehittyä työpaikkana ja tarkastella omaa työpaikkaa rakentavaan henkeen

67 Kuukausiteemat vuonna 2013 Video+keskustelukysymykset keskustelun virittäjiksi Tammikuu: Työssä uupuminen Helmikuu: Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen Maaliskuu: Esimiehen rooli ja vastuut työhyvinvoinnin johtamisessa Huhtikuu: Työhyvinvointi kuuluu kaikille Toukokuu: Perehdytä hyvin Kesäkuu: Hyvän loman eväät Vuoden 2012 teemoja Elokuu: Varhainen välittäminen Syyskuu: Työsuojelun rooli työpaikan kehittämisessä Lokakuu: Pieni yritys työhyvinvoinnin johtajana Marraskuu: Esimiehen työhyvinvointi Lisätietoja:

68 Työhyvinvointi tavoitteiksi työpaja - Laadi työhyvinvointisuunnitelma Sykettätyöhön.fi-palvelun verkkotyökalujen avulla Työhyvinvointi tavoitteiksi työpajat Lappeenranta Espoo Lisätietoja: ttk.fi/koulutus/ Online-neuvontaa kuukausittain (lync-kokoustyökalu) Lisätietoja: sykettätyöhön.fi/fi/teemat

69 Työpaikkaesimerkit

70 Työhyvinvointikorttikoulutusta Startti työhyvinvoinnin kehittämiseen Kokonaiskäsitys työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä Käsityksiä työpaikan kehittämistarpeista ja voimavaroista Käytännön esimerkkejä ja keskusteluita Koulutus sopii koko työyhteisölle ja työhyvinvoinnin kehittämiseen osallistuville Kaikki hyötyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä Työhyvinvointikortin esittelydiat 2013

71 Työhyvinvointikorttikoulutus Koulutusmalli Yhden päivän (8 h) koulutus, max. kahtena eri päivänä Ennakkotehtävä ja tentti Tarkoitettu sekä esimiehille että henkilöstölle Avoin koulutus ja työpaikkakoulutus TTK ja kumppaniorganisaatiot kouluttavat TTK hallinnoi rekisterin ylläpito, materiaalit, valvonta ja kouluttajien koulutus Luotu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa Nettisivut Työhyvinvointikortin esittelydiat 2013

72 Työhyvinvointia yhteistyössä työpaikalla roolien ja vastuiden selkeyttäminen Ammattitaito ja osaaminen Työntekijä Työterveyshuolto Henkilöstöpäällikkö Esimies Johtaminen ja esimiestyö Työsuojelupäällikkö Työyhteisön toimivuus Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työ ja työolot Terveys ja työkyky Työhyvinvointikortin esittelydiat 2013

73 Koulutussisältö Työhyvinvoinnin näkökulmia Määrittely Tarpeet ja voimavarat Säädösperusta Tuottavuus ja työhyvinvointi Työhyvinvointi johtamisessa Strateginen - ja päivittäisjohtaminen Turvalliset työolot Ammattitaito ja osaaminen Työyhteisön toiminta Yhteistyö ja osallistuminen Hyvä työkäyttäytyminen Toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa Terveys ja työkyky Terveyden ja työkyvyn edistäminen Työkyvyn puheeksiottaminen ja varhainen tuki Työhyvinvointikortin esittelydiat 2013

74 Mitä korttikoulutuksen jälkeen? Kehittämistarpeiden tarkempi arviointi Mikä tärkeintä, mistä liikkeelle? Millaisia kehittämisprojekteja tarvitaan? Mitä muuta koulutusta tarvitaan? Jatkotyömahdollisuus Työhyvinvoinnin kohtaamispaikassa - sykettätyöhön.fi Tukee avointa keskustelua työhyvinvoinnista Työhyvinvointikortin esittelydiat 2013

75 KUNNAT TURVALLISIKSI YHTEISTYÖLLÄ

76

77 Valmistautuminen työsuojeluhenkilöstön uuteen toimikauteen TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT Päättyvän toimikauden arviointi erityisesti rakenteiden kannalta Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation tarkistaminen, vrt. uusi työsuojelusopimus Henkilöstön edustajien valintaprosessin (vaalin) valmistelu ja toteutus 77

78 Toimenpiteet valinnan jälkeen valinnan tuloksesta ilmoittaminen tiedot TTK:n työsuojeluhenkilöstörekisteriin mahdollisimman pian toiminnan käynnistäminen valintojen jälkeen perehtyminen edellisen toimikauden toimintaan ja aineistoihin, tietoihin koulutustarveselvitys 2 kk kuluessa valinnasta, kouluttautuminen 78

79 Hyvä suunnittelu on kaiken perusta päättyneen toimikauden toiminnan arviointi raportointi johdolle ja henkilöstölle toiminnan vuosikello alkavalle kaudelle käynnistyvän toimikauden suunnitelman vahvistus ajankäytön suunnittelu (säännölliset palaverit, kokoukset) koulutukseen osallistuminen tiedonvälityssuunnitelma - toteutus toiminnan ja talouden suunnittelu kunnan vuosikellon mukaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat työsuojeluhenkilöstön, erityisesti ts-toimikunnan näkyvyyden varmistaminen 79

80 Työsuojeluvaltuutetun toiminta käyntiin Työtilat, puhelin- ja internet-yhteydet järjestetään Tutustuminen työsuojeluhenkilöstöön, työterveyshuoltoon ja oman alueen esimiehiin ja henkilöstöön Uusista (ja myös vanhoista) henkilöistä tiedotetaan monipuolisesti tiedotuslehden tai intranetin kautta Työpaikkakäynnit aloitetaan Tehtäväkirjanpito alusta lähtien, jotta pystyy raportoimaan vuosittaisesta toiminnasta 80