merimies Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf

Transkriptio

1 merimies Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden

2 merimies 2/2008 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET PÄÄKIRJOITUS Työehtosopimus syntyi Auralta luonnistuu kuljetus kuin kuljetus...s. 4 Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksille sopimusratkaisu...s. 7 Sopimusratkaisujen malleja ruodittiin...s. 8 Suomen lipun säilyttävä nyt ja tulevaisuudessa...s. 9 Jäsentutkimus valmistui...s. 11 Tonnageskattereformen är en kärnfråga!...s. 31 I främmande land, långt borta...s. 37 Usla utsläpp...s. 41 s16 Kirjoitin joulukuun Merimies-lehdessä, että työehtosopimus syntyy kun on sen aika ja siihen löytyy riittävästi tahtoa. Ulkomaanliikenteen sopimus syntyikin etuajassa tammikuun lopussa sitten, kun siihen löytyi molemminpuolista tahtoa. Merimies-Unionin työehtosopimus on palkankorotusten osalta tänä vuonna syntyneiden sopimusten linjalla. Merimies-Unionin sopimus on eräistä aloista poiketen kuitenkin hyvin solidaarinen, koska siinä on myös euromääräiset korotukset mukana eivätkä pelkästään prosentit. Lisäksi sopimus sisältää myös joitakin laadullisia parannuksia ja uusia avauksia. Yhtenä uutena avauksena sopimuksessa on äitiysloman palkka 78 arkipäivältä ja 12 päivältä isyysvapaan aikana. Asia tuntuu pieneltä, mutta on isyysvapaan osalta kuitenkin merkittävä avaus Suomessa. Sopimuskausi on kaksivuotinen ja se on voimassa helmikuun loppuun 2010 asti. Suurena yllätyksenä ja pettymyksenä tuli Viking Linen päätös uuden XPRS-aluksen liputtamisesta Ruotsin lipun alle. Syyksi on sanottu ns. Viron-liikenteen liikennealuesopimusta, johon Unioni esitti pientä parannusta. Tästä kimpaantuneena Vikingin johto ilmoitti Merimies-Unionin pettäneen heidän luottamuksen ja he siirtävät tämän johdosta aluksen Ruotsin rekisteriin. Merimies-Unionin esitys pienestä parannuksesta sopimukseen, jota erityisesti laivan tuleva henkilöstö oli perustellusti vaatinut, oli siis se petos. Tämä siitä huolimatta, vaikka aiemmissa neuvotteluissa oli jo päästy yhteisymmärrykseen, että sopimusta voidaan tarkastella uudestaan. Kuka siis petti kenet? Työvoimakustannusten ja valtion tuen osalta Viking Line ei saavuta mitään hyötyä Ruotsin rekisterissä, syynä on siis muut tekijät. Merimies-Unionissa on Vikingin päätöksen johdosta tehty analyysia ja tarkasteltu omia toimintatapoja. Mielestäni myös Viking Linen johdossa olisi syytä tehdä samoin. Jäsentutkimuksesta tietoa Merimies-Unionin tuottama jäsentutkimus valmistui tammikuussa. Tutkimus antaa hyvän kuvan jäsenistön mielipiteistä. Unionin jäsenet ovat hyvin selvillä merenkulun kilpailutilanteesta ja ymmärtävät tehtyjä ratkaisuja. Työpaikkojen säilyttäminen Suomen lipun alla koettiin jäsenten mielestä liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Selväksi tuli kyllä myös, että enää ei tule hyväksyä lisämyönnytyksiä vaan työ- ja palkkaehtojen parantamiseen tulee selvästi panostaa. Toivottavasti tämä työehtosopimuskierros tyydyttää tältä osin jäseniä. Työpaikkojen säilyttäminen ja toisaalta palkkojen parantaminen on ikuista tasapainoilua, jossa työnantajat uhkailevat ulosliputtamisilla hyvin herkästi. Selvä enemmistö oli tyytyväisiä Unionin toimintaan mutta noin viidennes vastaajista oli myös tyytymättömiä. Tyytymättömien jakauma ja tyytymättömyyden syyt käyvät tutkimuksesta selville, joten tulevaisuudessa on puututtava tyytymättömyyden syihin ja pyrittävä korjaamaan niitä. Jäsentutkimusta hyödynnetään nyt jatkossa Merimies-Unionin valmistuessa edustajakokoukseen eri työryhmien raporteissa ja jäsentutkimuksen selvitykset otetaan huomioon sopimustoiminnassa ja jäsenpalvelujen kehittämisessä. Unionin jäsenpalvelut kuten lehti, mökit ja lomapalvelut saivatkin jäseniltä hyvän arvosanan. Ammattiyhdistysliikkeen järjestökentässä on menossa useita selvityksiä ja erilaisia yhteistyötai fuusiohankkeita. Myös SAK:laisessa kuljetusliittokentässä on päätetty teettää selvitystyö kuljetusliittojen yhteistyön kehittämisestä. Merimies-Unionin hallitus päätti, että selvitystyössä ollaan mukana sitoumuksetta. Unionin jäsentutkimuksesta käy selville, että 2/3 osaa jäsenistöstä haluaa säilyttää Unionin itsenäisenä liittona. Tästä lähtökohdasta on hyvä lähteä liikkeelle selvitystyössä. Todellista yhteistyötä kannattaa kuitenkin aina tehdä, mutta ehtona on oltava tässäkin asiassa vain jäsenten etu. s37 Pekka Teräväinen liittosihteeri pekka.teravainen@smury.fi MERIMIES SJÖMANNEN Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjöman-Union FS-U rf Päätoimittaja/chefredaktör Simo Zitting Toimittaja, tiedottaja / Redaktör, informatör Saana Lamminsivu Ulkoasu ja taitto Tomi Westerholm/Unionimedia Oy Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 2 kerros, Helsinki Puh. (09) Redaktion: John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors Tel. (09) Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset Puh. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången Tilaushinnat vuodelle 2008: 1/1 vuosi 20 e, 1 2 vuosi 10 e Ilmoitushinnat: yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm, värilisä 200 e (yksi koristeväri). Moniväri ilmoituksista sovittava erikseen. Lehti ei vastaa sille pyytämättä lähetetystä materiaalista ja pidättää itselleen oikeuden julkaistavien kirjoitusten lyhentämiseen. Jäsenetuna lehden saavia pyydetään tarkistamaan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut asianmukaisesti hoidettu. Vain siten varmistuu Merimies-lehden saanti. Prenumerationspris år 2008: 1/1 år 20 e, 1 2 år 10 e. Annonspris: enfärgannonser svartvitt 1 e/smm, färgtillägg 200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser enligt särskild överenkommelse. De som erhåller tidningen Sjömannen som medlemsförmån ombes se till att adressuppgifterna är korrekta och medlemsavgifterna betalda. Bara då kan de vara säkra på att få tidningen hemsänd. Painettu: SanomaPrint, Forssa

3 sjömannen 2/2008 Edustajakokousvaalit Suomen Merimies-Unionin 22. edustajakokous ja Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan edustajistonkokous pidetään toukokuuta 2008 Helsinki Congress Paasitornissa. Meneillään olevien edustajakokousvaalien äänestysaika päättyy 17. maaliskuuta. Palautuskuori tulee jättää postin kannettavaksi viimeistään torstaina , jotta se ehtii ajoissa perille. Edustajakokous 2008 Aikataulu Äänestysaika ( klo mennessä Postille/ Itella Oyj:lle palautuneet äänet otetaan huomioon) postitetut äänestyskuoret ehtivät varmasti perille Ääntenlaskenta ma (vaalitoimikunta kokoontuu klo Pasilassa) Tämän vuoden vaaleissa ehdokkaita on kaikkiaan 79 yhdestätoista eri vaalipiiristä (=ammattiosasto). Naisehdokkaita on yhteensä 22 (28 %). Niissä vaalipiireissä, joissa ei ole asetettu enempää ehdokkaita kuin mitä vaalipiiristä valitaan, ei toimiteta vaaleja. Vaalimateriaali on postitettu kaikille äänioikeutetuille jäsenille kotiosoitteeseen 21. tammikuuta. Äänestys suoritetaan postiäänestyksenä. Ääntenlaskenta tapahtuu vaalitoimikunnan valvonnassa siten, että vaalisalaisuuden säilyminen loukkaantumattomana varmistetaan. Ääntenlaskennasta vastaa Itella. Vaalien tulos julkaistaan Merimiehessä nro 3/ 08 sekä kotisivuillamme > edustajakokous Edustajakokous on liiton korkein päättävä elin Merimies-Unionin jäsenistö valitsee keskuudestaan edustajat joka neljäs vuosi kokoontuvaan edustajakokoukseen, joka on liiton korkein päättävä elin. Edustajakokous valitsee puheenjohtajan, liittosihteerin, valtuuston sekä hallituksen. Vuoden 2008 edustajakokoukseen valitaan yhteensä 45 edustajaa 11 vaalipiiristä. Edustajakokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Lisäksi kokouksessa päätetään liiton säännöistä sekä ammattiosastojen tai yksittäisten jäsenten tekemistä aloitteista. Valtuusto Unionin Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja 20 muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on varajäsen. Valtuusto kokoontuu sääntömääräisesti syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa. Kokouksissa hyväksytään liiton talous- ja toimintasuunnitelmat sekä toimintakertomukset. Hallitus Hallitus toteaa äänestystuloksen ja se julkaistaan Merimiehessä 3/08 sekä Unionin kotisivuilla Kutsu edustajille edustajakokoukseen Hallitus päättää lausunnoistaan edustajakokoukselle Kokousmateriaalin toimitus edustajille EDUSTAJAKOKOUS Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, liittosihteeri ja vähintään kahdeksan (8) sekä enintään kolmetoista (13) muuta varsinaista jäsentä, kaikilla varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen tehtävä on hoitaa Merimies-Unionin asioita edustajakokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jokainen ammattiosasto ja sen jäsen voi tehdä hallitukselle esityksiä. Birka Cargo ja Holmen Paper Ab tekivät kuusivuotisen sopimuksen Ahvenanmaalainen Birka Cargo Ab Ltd teki sopimuksen kolmen aluksensa: M/s Birka Transporterin, M/s Birka Exporterin ja M/s Birka Shipperin aikarahtauksesta Holmen Paper Ab:lle. Birka Cargon työntekijät jatkavat työskentelyä aikarahdatuilla laivoilla. Ensimmäinen sopimuskausi alkaa vuonna 2010 ja se on kestoltaan neljä vuotta. Tämän lisäksi sovittiin myös kahden vuoden jatkosta, eli kaiken kaikkiaan sopimuskausi on kestoltaan kuusi vuotta. Neste Oil M/t Stena Arctica Suomen lipun alle Birka Cargo Neste Shipping Oy:n ja Stenan omistama öljytankkeri M/t Stena Arctica sai Ruotsin lipun värien sijaan peräänsä Suomen lipun 5. helmikuuta Öljytankkeri on nyt suurin Suomen lipun alla purjehtiva laiva ja sen hallinnointia hoitaa Neste Shipping. Tankkerin operointialue on Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa. Aluksen pituus on 249,79 metriä ja leveys 44 metriä. Laiva on rakennettu vuonna 2005 ja syväys täydessä lastissa 15,4 metriä. Aluksella on suomalainen miehistö. Pääluottamusmies Timo Keskitalo on todella iloinen, että suomalaisten ammattitaitoon luotetaan. - On hienoa, että yhtiö haluaa säilyttää suomalaisen kokemuksen ja ymmärtää väkemme tankkilaivakokemuksen vaikeissa jääolosuhteissa operoitaessa. Aluksen miehistö on nyt sataprosenttisesti suomalainen, sillä Neste Shipping pitää tärkeänä, että kotimainen ammattitaito säilyy tulevaisuudessakin. 3

4 merimies 2/2008 Aura Ainutlaatuinen Pieni vesisade on kiillottanut laivan ulkokannen. Franco Bahamondes ja Dainius Šaylus surraavat, eli irrottavat M/s Auran ulkokannella vaijereita, joilla suuret laivan lohkot on kiinnitetty aluksen kanteen. Aura on Meriaura Oy:n uusi monitoimikansilastilaiva, joka aloitti liikenteen tammikuun alussa Tällä kertaa laivan lastina on suuria Raumalta Aker Yardsin telakalta Helsinkiin tuotuja laivanlohkoja. Alus on saapunut aamutuimaan Hernesaaren laituriin Helsinkiin ja raskaat lohkot puretaan myöhemmin raskaskuljetuksiin tarkoitetuilla erikoisajoneuvoilla. Lohkojen purku vaatii ennen kaikkea osaamista ja tekniikkaa. - Laivaa on haalattava, eli siirreltävä köysien avulla laiturissa määrättyyn kohtaan purun aikana, sillä lohkot pystytään purkamaan maissa vain tietystä kohtaa, selostaa yliperämies Heikki Törneblom. Suomen lippu on arvonsa väärti Aura rakennettiin Remontowan telakalla Puolan Gdanskissa. Laivan omistaa Oy Gaiamare Ab, mutta se on aikarahdattu Meriaura Oy:lle. Auran perässä liehuu Suomen lippu. Kippari Juha Ylitalon mielestä se on hienoa. Oma lippu on aina arvonsa väärti. - Onhan se oman maan lipun alla aina mukavampi seilata. Toivon, että lipun suhteen ollaan pitkäjänteisiä, hän kertoo. Myös kannella häärivä aluksen puosu Franco on tyytyväinen lippuvalintaan, sillä hän on ehtinyt Harri Manninen Auralla on oma vihreä kulkija, eli monitoimitrukki, joka mahtuu kulkemaan lastattujen lohkojen alla. seilata useilla mukavuuslippulaivoilla elämänsä aikana. - Suomen lippu tuntuu hyvältä, hän kertoo. Ei toista vastaavaa maailmassa Auran on suunniteltu kuljettavan pääsääntöisesti laivalohkoja Aker Yardsin telakoille, mutta se soveltuu myös monenlaiseen muuhun käyttöön, kuten bulkki-, puu- ja konttilastien kuljettamiseen, Juha taustoittaa. Erikoisaluksen suunnitteluun ja rakentamiseen kului vuosia, mutta työ kannatti: Aura on ainoa laatuaan, eli toista samanlaista ei löydy oikeastaan koko maailmasta. - Laivan rakentamisessa on otettu huomioon jopa sen käyttö öljyntorjuntaan - jos tarve vaatii - sillä kannen alla on valmiina tilaa yli tuhannen kuution keräyssäiliölle. Alus pystytään muuntamaan öljyntorjuntatöihin tarvittaessa muutamassa kuukaudessa, kippari kuvailee aluksen muuntumismahdollisuuksia. Ylitalo oli valvomassa Auran valmistumista puoli vuotta telakalla Puolassa. Hänen mukaansa liikennöinti on sujunut alusta alkaen paremmin kuin hyvin. Myös konehuoneessa ollaan tyytyväisiä, sen jälkeen kun viiveet saatiin paikoilleen ja hälytysherkkyyttä laskettua, konepäällikkö Harri Manninen tuumii. Auran konehuone on hänen mielestään käytännöllinen, sillä työtilojen toimivuutta huomioitiin paljon jo aluksen suunnitteluvaiheessa. Kannen alla oleva tila onkin sananmukaisesti loistava, sillä harvoin näkee yhtä hyvin valaistua konehuonetta lukuisine loisteputkineen. Aluksesta löytyy myös erikoisuus, jota Harri ei ole kuullut muualla tavattavan. - Aurassa on kaksi konehuonetta - keulakonehuone ja ahterikonehuone - joita en ole tavannut missään muualla aikaisemmin, hän kertoo. Kahden konehuoneen hyöty tulee esiin ajossa työn aikana: ahterikonehuone on satamassa hiljainen ja merellä puolestaan keulassa on vähemmän melua. Työt voi näin ollen pyrkiä suunnittelemaan siten, että saa työskennellä meluttomasti. Kaikille ammattiliitto ei kovin tuttu Harrilla on työkaverinaan koneessa moottorimies Maks Ponomarjov, joka puhdistaa parhaillaan pääkoneen keskipakofiltteriä. Maks on tyytyväinen Auralta saamaansa vakituiseen työpaikkaan. Tämä on toinen Meriauran alus, jolla hän työskentelee ja työt Suomen lipun alla olevassa aluksessa ovat lähteneet hyvin käyntiin. Maks on eestiläinen, kuten myös laivassa työskentelevä kokki Heikki Kolk. Kulttuurierot suomalaisten ja balttialaisten välillä eivät ole kovin suuria, joten työnteko on helppoa. - Pidän suomalaisten hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, Maks kertoo. Ennen Auralle tuloaan moottorimies on ehtinyt seilata mukavuuslippujen alla olevilla laivoilla, joten muutakin maailmaa on tullut nähtyä. Maks uskoo suomalaisen yhtiön olevan hyvä, vaikka työehdoistaan hänellä ei ole vielä oikeastaan tietoa. Sen sijaan keittiössä päivällistä laittavalle Heikille ammattiliiton asiat ovat tuttuja. Aikoinaan hän on seilannut eestiläisillä matkustajalaivoilla. - Minulla on 18 vuoden työkokemus kokin työstä, mutta lisäksi muita merialan tutkintoja suoritettuna, Kolk kertoo. Meren rannalla Pärnussa syntyneenä ja vieläkin asuvana Kolk innostui jo varhain purjehduksesta ja suoritti matruusin ja moottorimiehen pätevyydet. Kiinnostus kokin töihin kuitenkin voitti. - Auran keittiö on toimiva, sillä ruokavarasto on aivan keittiön vieressä, niin ei tarvitse kantaa tavaroita esimerkiksi toiselta kannelta alas, kuten joissakin laivoissa, kokki on tyytyväinen. Provianttia hän varaa aina kahden viikon tarpeiksi ja maista haetaan tuoretuotteita matkan var- 4

5 sjömannen 2/2008 Harri Manninen Dainius Šaylus avaa surrinkeja Auran kannella. Harri Manninen on matkalla keulakonehuoneeseen. Pitkä, vesitiivein sillalta suljettavin ovin varustettu käytävä yhdistää keula- ja ahterikonehuoneen toisiinsa. Jura Luhtanen Auran komentosillalla. Maks Ponomarjov puhdistaa ahterikonehuoneessa pääkoneen keskipakofiltteriä. Franco Bahamondes kertoo, että Auralla kuljetaan myös esimerkiksi kalkkikivi- ja puulasteja. Pärnulainen Heikki Kolk on syntynyt ja elää meren rannalla, joten ei ole ihme, että merimiehen ammatti oli se ainoa oikea. rella. Kolk kokkaa erilaisia menuja, joissa hän vuorottelee eri maiden keittiöiden välillä. Miehistö on tyytyväinen antimien vaihteluun, sillä näin makuanturat eivät pääse kyllästymään muutamiin lajeihin, varsinkin kun törnin, eli työjakson kesto on kuusi viikkoa. Ylimääräiselle yt-matruusille on tilausta Auralla työskentelee seitsemän hengen miehistö: kokki, puosu, yliperämies, 2. perämies, kippari ja koneessa konepäällikkö sekä moottorimies. Nyt laivalla on vikaeeraamassa matruusi, sillä töitä on aluksi paljon. Miesten mielestä Auraan olisi saatava vakinaistettua ylimääräinen yt-matruusi, koska laiva on yötä päivää liikenteessä, eli työtilausten mukaan kuljetaan. Tällä hetkellä koko miehistö on kannella tarvittaessa auttamassa. Monimuotoisten lastien kuljettaminen vaatii hyvää yhteispeliä. - Kuljetimme muun muassa Saksasta yhden suuren laivalohkon, joka painoi 600 tonnia. Aura on ainoa alus, joka pystyy tällä hetkellä kuljettamaan kantensa päällä tämän kokoisia kappaleita, yliperämies Törneblom kertoo. Erikoisaluksena Auralle olisi enemmänkin kysyntää ympäri Euroopan, mutta toistaiseksi on seilattu pääasiassa Itämerellä. Vaikka Aura on Meriauran aikarahtaama hoitaa henkilöstöasiat VG-Shipping Oy. Uuden Auralaivan työkieli on englanti. - Toisinaan joudumme hieman piirtelemään konehuoneessa töitä suunnitellessa, Harri kuvailee haastavimpia tehtäviä. Maks tosin osaa lukea suomea melko hyvin, mutta puhuminen vaatii vielä harjoittelua. Suurin osa aluksen miehistöstä hallitsee suomenkielen, sillä esimerkiksi eestiläinen Heikki rupattelee sitä täysin sujuvasti, samoin kuin Franco, joka on asunut jo 20 vuotta Suomessa. Suomen lipun alla olevalle alukselle hän tuli töihin vuonna -74. VG-Shippingin palveluksessa hän on ollut nyt kahdeksan vuotta. Työtoverina kannella hänellä on surraamassa Liettuan Klaipedasta Dainius, joka on työskennellyt VG- Shippingillä kolme vuotta ja Auralle hän saapui pari viikkoa sitten. - Kaikki täällä on minulle uutta, mutta Franco on hyvä opettaja, Dainius kertoo ja harmittelee miehen lomalle lähtöä, sillä pidemmästä tutustuttamisjaksosta Francon opastuksessa ei hänen mielestään olisi ollut haittaa. Uudet laitteet vastassaan on myös 2. perämiehellä Jura Luhtasella, joka on ollut Auralla vähän reilut kaksi viikkoa. - Jokaisella komentosillalla on vähän omanlaisensa laitteet, Jura tuumii. Torniosta kyytiin konttinosturi Auran on tarkoitus seilata Helsingistä seuraavaksi Tornioon, josta kyytiin nostetaan sataman konttinosturi ja kuljetetaan Haminaan. Aurassa on hyvä sääohjelma, joilla voidaan arvioida tulevien kelien vaihtelu sekä laitteisto, joka mittaa aluksen liikehdintää. Laivalohkojen kuljetukset suunnitellaan telakalla tarkoin ennalta. Lohkojen lastaamisesta saadaan mm. tarkat piirustukset. - Telakoilta annetaan tiukat turvallisuusohjeet, joiden mukaan toimitaan. Ohjeet ovat tiukemmat kuin satamissa, kippari Juha toteaa. Tällä hetkellä aluksella työskentelee vain laivan miehistö, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus rakentaa lisää yksi kahden hengen hytti, johon voidaan ottaa esimerkiksi harjoittelijoita oppiin, Juha kertoo. Monitoimikansilastialus tuleekin tarjoamaan joku päivä mielenkiintoisen työpaikan harjoitella, sillä aivan vastaavia laivoja ei toistaiseksi ole muita tarjolla. SL 5

6 6 merimies 2/2008

7 sjömannen 2/2008 Uudet ulkomaanliikenteen työ ehtosopimukset voimaan Ulkomaanliikennettä koskevat ns. pääsopimukset saatiin solmittua Sopimukset koskevat ulkomaanliikenteen rahtialuksia, matkustaja-aluksia sekä ulkomaanliikenteen pientonniston sopimuksen piiriin kuuluvia rahtialuksia. Tällä kierroksella on sovittu, että varustamoiden pääluottamusmiehet hoitavat työehtosopimuksesta tiedottamisen omien varustamoidensa osalta. Muiden varustamoiden osalta tiedotuksen hoitaa aluksen laivaluottamusmies. Kaikkiin nyt sovittuihin työehtosopimuksiin sovittiin palkankorotusten lisäksi myös eräitä tekstiin liittyviä muutoksia. Muutosten tarkempi sisältö löytyy työehtosopimuksista ja niistä kerrotaan myös pääluottamusmiesten järjestämissä tiedostustilaisuuksissa. Alla on esitelty yksityiskohtaisemmin useimmissa työehtosopimuksissa sovittuja asioita. ULKOMAANLIIKENTEEN MATKUSTAJA-ALUSSOPIMUS Sopimuskausi ja palkankorotukset Uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Palkantarkistukset Takuupalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkin vähintään 103 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 5,0 % Takuupalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkin vähintään 100 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 4,6 %. ULKOMAANLIIKENTEEN KANSI- JA KONE MIEHISTÖN SEKÄ TALOUSHENKILÖKUNNAN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuskausi ja palkankorotukset Uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Palkantarkistukset Varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti Taulukkopalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkin vähintään 84 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 5,0 % Taulukkopalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkin vähintään 81 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 4,6 %. PIENTONNISTO Sopimuskausi ja palkankorotukset Uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Palkantarkistukset Varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti Takuupalkkoja korotetaan 5,0 %, kuitenkin vähintään 94 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 5,0 % Takuupalkkoja korotetaan 4,6 %, kuitenkin vähintään 91 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 4,6 %. TEKSTIMUUTOKSIA Jäljempänä esimerkkejä eräistä työehtosopimusteksteihin tehdyistä muutoksista. Tarkemmat yksityiskohtaiset teksteihin liittyvät muutokset on toimitettu varustamoiden pääluottamusmiehille ja ne löytyvät myös uusista työehtosopimuksista, jotka on julkaistu Unionin nettisivuilla. Pientonniston työehtosopimusta ei ole saatu lehden painoon mennessä julkaistua netissä, mutta sopimuspöytäkirjaa voi tiedustella Unionin toimistolta. Asuntopiirustukset Uudisrakennusten suunnittelussa on otettava huomioon se, että kaikille työntekijöille varataan mahdollisuus yksinasumiseen. Palkkaa koskeva laskelma Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Ikälisät Ikälisään oikeutettava aika on hankittava sisäliikennettä kaukaisemmassa liikenteessä (=rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä). Varustamosta riippumattomiin ikälisiin luetaan hyväksi myös ulkomaisella aluksella hankittu palvelusaika. Varallaolokorvaus Jos työntekijä on velvollinen kantamaan mukanaan hakulaitetta tai muuta teknistä apuvälinettä, jolla hänet voidaan tavoittaa ja kutsua työhönsä takuupalkkaan sisältyvän työajan ulkopuolella, hänelle maksetaan apuvälineen kantamiseen käytetyltä ajalta palkkaliitteen mukaista korvausta jokaiselta vuorokaudelta, jonka aikana hakulaitetta tai apuvälinettä on kannettu. Korvauksen suuruus on 3,50 euroa vuorokaudelta. Äitiysloma ja isyysvapaa Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivärahakauden alkamisesta lukien (äitiysloma). Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta. Harjoittelijat Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, on hänen välittömästä ohjaamisestaan vastaavaksi nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta ohjaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkkaliitteen mukaista korvausta. Korvauksen suuruus on 3,50 euroa vuorokaudelta. Matkakorvaukset lomamatkojen johdosta Työnantaja korvaa työsuhteen alkaessa työntekijän matkakustannukset Suomessa kotoa alukselle. Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä aiheutuvat matkat Suomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa kotialus-koti -periaatteen mukaisesti. Kotimatka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Poissaolo hääpäivän, äkillisen sairastapauksen tai hautauspäivän johdosta Työntekijällä on oikeus saada hänen perheensä piirissä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolmeksi päiväksi, edellyttäen, että hän jää aluksesta ja palaa alukseen Suomen satamassa. Työntekijällä on niin ikään oikeus vastaavaan vapautukseen työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että se on asianomaisen työntekijän työtehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa mahdollista. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn parisuhteen puolison lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avioja avopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa eläviä henkilöitä. Ruoka Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle päivittäin kolme ateriaa välipaloineen. Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua, vaihtelevaa, maukasta ja määrältään riittävää sekä laadukasta. Työehtosopimukset luettavissa kotisivuilla Työehtosopimuksiin voit tutustua tarkemmin Merimies-Unionin kotisivuilla osoitteessa: tyoehtosopimus/tyoehtosopimukset tai käytä polkua: > edunvalvonta > työehtosopimus > työehtosopimukset Työehtosopimukset löytyvät kyseisestä kohdasta PDF-muodossa, josta ne ovat tulostettavissa. Uusia työehtosopimuksia on mahdollisuus tilata myös Merimies-Unionin toimistosta, mutta toivomme teidän suosivan tulostusta kotisivuilta, jossa työehtosopimus on välittömästi saatavilla. Takuupalkkataulukot Takuupalkkalaivojen takuupalkkataulukot on tilattavissa edunvalvontaosaston sihteeri Anja Uusitalolta, tai puh. (09)

8 merimies 2/2008 SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen: Kansalliset rajat ylittävä sopiminen lisääntyy Viime syksynä ja tänä keväänä työehtosopimukset on neuvoteltu liittotasolla. SAK:n historiassa liittotason neuvotteluja on nähty aiemminkin, eli nyt käyty sopimuskierros ei ole lajissaan poikkeuksellinen. Miltä tilanne näyttää tämän liittokierroksen jäljiltä vajaan kolmen vuoden päästä? Onko tulopoliittinen kokonaisratkaisu jo täysin kuopattu vai tekeekö keskusjärjestötason sopiminen vielä paluun? TES-neuvottelujen uudet haasteet Espoon Hanasaareen kokoontui tammikuun puolivälissä niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjen johtajia keskustelemaan suomalaisen ja ruotsalaisen työmarkkinapolitiikan uusista haasteista. Merkittävänä moottorina HANAforumin järjestämiseen toimivat Eytuomioistuimessa käsittelyssä olleet ruotsalainen Laval-juttu, josta tilaisuudessa alusti Ruotsin Rakennustyöläisten liiton neuvottelupäällikkö Gunnar Ericson ja suomalainen Rosella-juttu, josta kuulijoille kertoi Merimies- Unionin puheenjohtaja Simo Zitting. Alustusten jälkeen oli vuorossa paneelikeskustelu, jossa keskusjärjestöjohtajat ruotivat muun muassa tulevaisuuden neuvottelukulttuuria. Keskustelijoina toimivat SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja Ruotsin LO:n (Landsorganisation i Sverige) puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin. Tilaisuudessa työnantajapuolen näkemyksen toi esiin Elinkeinoelämä keskusliitto EK:n Eeva- Liisa Inkeroinen. Keskustelua johti professori Niklas Bruun. Ruotsissa ei ole yleissitovaa sopimusjärjestelmä Ruotsissa ei ole olemassa vastaavaa yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää kuin Suomessa. Ruotsissa työnantajat ja työntekijäpuolen liitot neuvottelevat itse työehtosopimuksensa. Sopimukseen sitoutumisen jälkeen ammattiliitto neuvottelee yrityksen kanssa paikallisesti periaatteista, joiden mukaan palkat määräytyvät. Yleissitovan järjestelmän puuttumisen vuoksi työehtosopimusten ulkopuolelle jää useita työpaikkoja työntekijöineen. Suomessa laajoja työmarkkinaratkaisuja on tehty puolestaan pian 40 vuoden ajan. Yleissitovat työehtosopimukset luovat perustan suomalaiselle sopimusjärjestelmälle, sillä yleissitovuutta ei voi alittaa. Maassamme on varauduttu myös hyvissä ajoin ja ennakoivasti ulkomaalaisten työntekijöiden tuloon. Tämän vuoksi Laval-jutun tapahtumat eivät olisi olleet Suomessa mahdollisia, puheenjohtaja Ihalainen totesi paneelikeskustelussa. - Teimme ennakoivaa edunvalvontaa, kun kirjasimme Suomen lainsäädäntöön hyvissä ajoin, että ulkomaalaisiin yrityksiin ja työntekijöihin on noudatettava suomalaisia työehtoja ja pelisääntöjä, Ihalainen kertoi. Myös Ruotsissa säädettiin aikanaan vastaava laki lähetetyistä työntekijöistä kuin Suomessakin, mutta lähetetylle työntekijälle maksettavasta vähimmäispalkasta lakiin ei kuitenkaan tehty mitään kirjausta. Yleissitovien työehtosopimusten puute on luonut maahan neuvottelukulttuurin, jossa minimiehdoista ja palkoista neuvotellaan aina työnantajan ja ammattiliiton kesken. LO:n puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin totesi forumissa, että ruotsalaista työehtosopimusjärjestelmää on nyt pikaisesti uudistettava, jotta kiperään tilanteeseen saadaan parannus aikaan. Leena Louhivaara Suomessa kohti laajempia sopimusratkaisuja Suomessa yleissitovat työehtosopimukset määrittävät työsuhteen ehtojen minimitason ja myös työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja on velvollinen noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta. Tällä kertaa käyty liittokierros voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että ensi kierroksella ei perinteiseen tupo-sopimiseen ole enää paluuta. Lauri Ihalaisen mukaan sopimusten yleissitovuus on kuitenkin tärkeää, vaikka neuvottelumuodot muuttuisivat. - En näe, että perusajatus toimivasta sopimusyhteiskunnasta olisi rämettymässä, vaikka rakenteet ja asetelmat muuttuisivat monellakin tapaa, tuumi Ihalainen paneelissa. SAK:n puheenjohtaja laskeskeli EK:n neuvottelevan tällä hetkellä noin 220 työehtosopimuksesta palkansaajaliikkeen kanssa. - Kun mennään muutama vuosi eteenpäin, niin näin montaa sopimusta ei voi olla, sillä sopimusrakenteemme ovat muutoksen kohteena. Tulee vääjäämättä suurempia sopimuskokonaisuuksia, jotka kattavat tulevaisuudessa koko henkilöstöryhmän, Ihalainen kuvasi kehitystä Suomessa. Samanaikaisesti hänen mukaansa myös liittorakenteissa tapahtuu muutoksia. EK:ssa oli vähän aikaa sitten 41 liittoa, ja tavoitteena on tulevaisuudessa työnantajaliittoa. Vastaavasti SAK:n alaisuudessa on tällä hetkellä jo yksi suuri julkisen alan liitto ja uusi, suuri teollisuusliitto on rakenteilla, puheenjohtaja taustoitti. Toimialakohtaiset laajemmat sopimusratkaisut saattavat siis olla tulevaisuutta ennemmin tai myöhemmin, samoin kuin maiden kansallisrajat ylittävä sopiminen. Maailman muuttuminen ajaa myös ammattiyhdistysliikkeen seuraamaan muutosta. - Kuten tiedämme, jo nyt on paljon Euroopan tasoisia puitesopimuksia. Ja voi olla, että konsernityyppisissä yrityksissä henkilöstöpolitiikan pelisääntöjä tullaan yhtenäistämään riippumatta siitä, missä maassa konserniyksikkö on, SAK:n puheenjohtaja totesi. EU-tason koordinaatio on jo tänä päivänä neuvottelupöytien arkea. Vaikka kansalliset rajat ylittävä sopiminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa, työsuhteen välittömät ehdot tullaan kuitenkin ratkomaan hyvin pitkälle kansallisesti, Ihalainen myös painotti, eli oma kansallinen lainsäädäntö on kuitenkin sopimusneuvottelujen lähtökohta. Millainen kierros on edessä 2,5 vuoden päästä? Tällä kertaa Suomessa on käyty liittokierros. Tämän kierroksen jäljiltä SAK:n puheenjohtaja kertoo kokemuksensa olevan, että nimellispalkkoihin keskittyvä liittokierros saattaa olla luvassa myös kahden ja puolen vuoden päästä. - On hyvin todennäköistä, että me jatketaan ikään kuin tätä nimellispalkkoihin, ei ostovoimaan keskittyvää liittokierrosta Se on realistisin vaihtoehto, jos työnantajaääniä kuuntelee ja tähän pitää myös ammattiyhdistysliikkeen henkisesti varautua, Ihalainen totesi kuulijoille paneelissa. Ihalaisen mukaan tämän ratkaisun kanssa voidaan elää, mutta sen heikkous saattaa olla työnantaja- ja työntekijäpuolen koordinaation puute. Suomen on elettävä globaalissa kilpailussa ja sopimusjärjestelmässä on pyrittävä vakauteen. Ihalainen tarjoaakin toiseksi vaihtoehdoksi nykyisen tulopoliittisen kokonaisratkaisumallin kehittämistä raamittavampaan ja joustavampaan suuntaan. Valtakunnallisen ja paikallisen sopimisen välillä olisi löydettävä uusi, järkevä tasapaino. - Keskusjärjestötasolla määriteltäisiin nykyistä väljemmin palkkaraami liittoneuvottelujen pohjaksi. Yleissitovat työehtosopimukset ovat koko sopimuspolitiikan perusta tässäkin mallissa: palattaisiin nimellispalkkapolitiikasta ostovoiman kasvattamisen politiikkaan. Tämä tapa antaisi mahdollisuuden ratkoa myös työelämään ja palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyviä asioita kolmikantapohjalta osana talous- ja työmarkkinaratkaisuja, Ihalainen heitti ilmaan ehdotuksen seuraavan sopimuskierroksen muodosta. SL Merimies-Unionin uudistuneet kotisivut löytyvät nyt osoitteesta smu.fi. Lyhensimme verkkotunnuksen selkeyden vuoksi. Entinen smury.fi tunnus kääntyy tästä lähtien uuteen osoitteeseen. Sähköpostimme vaihtuvat maaliskuussa muotoon: etunimi.sukunimi@smu.fi. Liittoon saapuvat viestit tulevat perille vielä vanhallakin osoitteella, mutta meiltä lähtevässä postissa näkyy ainoastaan uusi osoite. Sjömans-Unionens förnyade hemsidor finns nu på adressen smu.fi. Vi har förkortat vår webbadress för klarhetens skull. Hädanefter flyttas man från den tidigare adressen smury.fi till den nya webbadressen. Våra e-postadresser byts i mars till formen: förnamn.efternamn@smu.fi Meddelanden till förbundet kommer även fram på den gamla adressen, men post som sänds av oss innehåller endast den nya adressen. 8

9 sjömannen 2/2008 M/s Eckerön työntekijät: Suomen lippu on ainoa ja oikea M/s Eckerö -laivalla järjestettiin tiistaina 26. helmikuuta henkilökuntakokous, jossa käytiin lävitse ajankohtaisia asioita ja työehtosopimuksia. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat muun muassa pääluottamusmies Marko Lappalainen ja laivaluottamusmies Pamela Lindholm Merimies-Unionista ja Ruotsin SEKO Sjöfolkia edusti puolestaan toimitsija Dennis Sirviö. Paikan päällä uutisia oli kuuntelemassa noin kolmisenkymmentä henkilökuntaan kuuluvaa. Merimies-lehti kysyi tilaisuuden jälkeen heidän tuntojaan ja mietteitään aluksen tulevaisuudesta. Maie Vaikman, siivoja Haluaisin ehdottomasti, että Eckerö jatkaa suomen lipun alla, sillä näin olisi turvallisempaa. Jari Vuori, matruusi On todella tylsää luopua Suomen lipusta, mutta toivottavasti niin ei todellakaan tapahdu. Eihän se ole firman eikä Merimies-Unionin syytä jos niin tapahtuu, vaan hallituksen! Poliitikot ovat hoitaneet asian huonosti. He eivät ole saaneet mitään aikaiseksi ja nyt ollaan jo liian myöhässä. EU on ainoa tapa vaikuttaa asiaan. On todella väärin, että ruotsalaiset saavat myydä nuuskaa koko ajan ja kaikkialla! Me voimme myydä täällä Eckerö-laivalla sitä vain viimeisen tunnin ajan Ruotsiin päin ajaessamme. Gunilla Kronman, purserinapulainen Olen työskennellyt esimerkiksi Viking Linen, Silja Linen ja Vaasan laivoilla, jossa työt loppuivat tax-free -myynnin päättymisen myötä. M/s Eckeröllä olen työskennellyt vuodesta 2004 ja minut vakinaistettiin tämän vuoden alussa ja muutin työn perässä myös Ahvenanmaalle. Eckerö on ollut hyvä työpaikka ja varustamo. Täällä on mukava työskennellä ja pidän työstäni todella paljon. Olemme täällä kuitenkin sitä mieltä työkaverien kanssa että on kamalaa, jos alus ulosliputetaan. Regina Johansson, kafeterian kassanhoitaja Itse työskentelen osa-aikaisena, joten tilanne on omalla kohdallani hieman eri kuin muilla. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä mitä tulee tapahtumaan... Lasse Eriksson, konepäällikkö (Kuvan nuoret miehet: Jens Eriksson (keskellä) ja Ronny Enqvist (oikealla). Lasse: Pidän Suomen lippua parempana, enkä halua mennä töihin Ruotsin lipun alle. Meille konepuolen porukalle on kuitenkin töitä missä tahansa tarjolla. Madelene Martinsson, kafeterian esimies Ulosliputusuutiset eivät tunnu hyviltä, mutta toisaalta on mentävä työn perässä, jos jotain tapahtuu. Työpaikka on kaikista tärkein asia. Itse olen ollut täällä Eckeröllä vasta lokakuun lopusta ja minulla on vakituinen työpaikka. Jan-Ove Boman, korjaaja ja Roger Lehtinen, pursimies Roger: Työskentelin aikaisemmin M/s Cinderellalla, mutta se ulosliputettiin. Tuntuu surulliselta, että ensin meni Viking Linen Cinderella ja nyt on riski, että tämä M/s Eckerö menee. En tiedä tarkalleen, millainen ruotsalainen työehtosopimus oikein on. Henkilökunnalle tämä on raskasta aikaa. Olen ollut Merimies-Unionin jäsen vuodesta -63 ja Ruotsin lipun alla eläkeikä sen kuin nousisi. Kiitos siis nuuskalle, että olemme nyt vaikeassa tilanteessa. Jan-Ove: Olen ollut Eckerö-varustamossa töissä vuodesta -94 ja tällä aluksella nyt pari vuotta. Toivottavasti nuuskanmyynti jatkuisi, niin kaikki olisi hyvin. Toivon myös, että Eckerö-laiva voisi jäädä Suomen lipun alle. Johan Larsson, moottorimies Olen työskennellyt Eckerö-laivalla nyt 1,5 vuotta. Toivon, että alus jatkaisi Suomen lipun alla. Henkilöstön tiedotustilaisuudesta sain sen tiedon mitä odotinkin, mutta olisi hyvä jos myös varustamosta tulisi pian jotain lisätietoa. 9

10 merimies 2/2008 Kesä lähestyy! Unionin mökkien kesävaraukset nyt! Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea. Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella. Hakulomake on tässä lehdessä. Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille. Hinta kesäkaudella (vkot eli ) Kerimäen pikku mökki muut mökit 110 e /vko 280 e /vko Mökkien kuvaukset Kaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Kerimäen mökit Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa, Suurijärven rannalla. - Iso mökki: pinta-ala 120 m2, 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen, lapsille sopiva. - Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m2, tuvassa levitettävä sänky kahdelle. Sauna. Sähköhella. jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen. - Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa erillinen sauna). Yläkerta avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos. Piha ja ranta: - mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta. - mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen. - mökki 3:n ranta on matala ja mutapohjainen, uimaan laiturilta. Honkalahti Sijaitsee lähellä Haminaa, Pyötsaaressa meren rannalla. Pinta-ala n. 50 m m2, vuodepaikkoja 8. Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone ja keittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin, takka, 2 venettä, perämoottori. Lisäksi saunamökki, n. 15 m2, vuodepaikat kahdelle, takka, hella ja jääkaappi. Piha on loivasti laskeva, nurmikkoinen ja ranta loiva, sorapohjainen. Meriluoto Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla. Pinta-ala 114 m2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö. TV, video, DVD, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä.. Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta on mutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan. Kustavi Sijaitsee Turun saaristossa, Kustavin pohjoiskärjessä Kiparluodossa, meren rannalla. Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m2, 4 vuodepaikkaa/ 2 makuuhuonetta, olohuone (lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin. Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä, laiturilta uimaan. Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä lemmikkieläimiä. Velskola Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta. Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaa n. 40 m, ranta nopeasti syvenevä. Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120m2. Iso tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteet kolmelle ja saunan pukuhuoneessa yhdelle. Ei lemmikkieläimiä. Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin. 10

11 sjömannen 2/2008 Jäsentutkimuksen tulos: Merimies-Unionin tärkein tehtävä on työpaikkojen säilyttäminen Suomen lipun alla Merimies-Unionin vuoden 2007 jäsentutkimus on valmistunut. Tutkimuksen toteutti Mimes-niminen yritys. Edellinen jäsentutkimus toteutettiin kymmenen vuotta sitten, eli uuden tutkimuksen tekeminen oli jälleen ajankohtaista. Jäsentutkimus selvitti jäsenten tyytyväisyyttä ja suhtautumista Merimies-Unionin toimintaan ja palveluihin sekä kartoitti heidän toiveitaan ja odotuksiaan niitä kohtaan. Syksyllä 2007 Mimes toteutti henkilökohtaiset teemahaastattelut Unionin 29 jäsenelle. Tämän jälkeen jäsentutkimuslomake lähetettiin 1500 satunnaisesti valitulle Unionin jäsenelle kotiin täytettäväksi. Taloudellista varmuutta toivotaan Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 43, mikä on hyvä vastausprosentti tutkimukselle. Vastaajista naisia oli 39 prosenttia ja miehiä 56 prosenttia (loput jättäneet ilmoittamatta), mikä vastaa todella lähelle miesten ja naisten välistä prosentuaalista osuutta Unionissa. Tutkimusvastauksissa oli kattavasti edustettuina kaikki työpaikat, niin matkustaja- kuin rahtilaivat sekä muut alukset. Vastaajien joukko edusti kattavasti Unionin jäsenkuntaa, eli joukossa oli luottamusmiehiä, hallituksen jäseniä ja muita aktiiveja, mutta suhteellisesti eniten vastaajista oli niin sanottuja rivijäseniä, joiden osuus oli % alustyypistä riippuen. 46 prosenttia vastaajista kuvailivat itseään taloudellista varmuutta hakeviksi rivijäseniksi. Eniten taloudellista turvaa hakevia jäseniä löytyi naisten, vuotiaiden sekä hotelli- ja myymäläosastoon kuuluvien keskuudesta. Toiseksi suurimman ryhmän tutkimukseen osallistuneista muodostivat perinteiset ammattiyhdistysihmiset, joita oli neljännes vastaajista. Tavan vuoksi Unionini toiminnassa mukana olevia ilmoitti olevansa viidennes jäsenistä, jotka koostuivat pitkälti nuorista, alle 25-vuotiaista jäsenistä. Toimintaan aktiivisesti mukaan haluavia on paljon Merimies-Unioniin kuulumisen tärkeimmiksi syiksi nousi tasavahvasti kolme tekijää: 1) Merimies-Unioni ajaa juuri minun etuani, 2) Taloudellinen turva työttömyyden varalle, ja 3) nykypäivänä on syytä kuulua liittoon. Eri ryhmiä tarkemmin tarkasteltaessa vuotiaat kokivat Merimies-Unionin ajavan etuani samoin kuin kansi- ja myymäläosastolla työskentelevät sekä lisäksi aktiiviset toimijat. Merimies-Unionin toimintaan yhä aktiivisemmin mukaan haluavia oli lähes puolet vastaajista. Nämä henkilöt haluavat Unionin toiminnalta muutakin kuin taloudellista turvaa ja ovat valmiita itsekin aktiivisempaan osallistumiseen liiton toiminnoissa. Jäsenet, jotka vastasivat, että nykypäivänä on syytä kuulua liittoon koostuivat esimerkiksi koneosastolla työskentelevistä, esimiehen tehtävässä olevista ja perinteisistä ay-ihmisistä. Tässä joukossa oli myös runsaasti alle kaksi vuotta jäseninä olleita henkilöitä. Miten hyvin Merimies-Unioni on onnistunut jäsentensä etujen ajamisessa? 62 % vastaajista arveli Unionin onnistuneen hyvin jäsentensä etujen ajamisessa, mutta toisaalta noin joka viides oli sitä mieltä, että liitto on onnistunut siinä huonosti. Tyytymättömyys korostui vuotiaiden, matkustajalaivoilla työskentelevien sekä ravintola- ja myymäläosastojen jäsenten keskuudessa. Sen sijaan keskimääräistä tyytyväisempiä olivat muilla kuin matkustaja- tai rahtilaivoilla työskentelevät, yli 55-vuotiaat, kansiosastojen työntekijät sekä aktiivit. Merimies-Unionin toiminta kokonaisuutena tunnetaan jäsenten parissa hyvin, sillä 92 % jäsenistä ilmoitti tuntevansa sitä ainakin jonkin verran. Lisätietoa ja parantamisen varaa koettiin olevan omissa vaikutusmahdollisuuksissa Unionin toiminnassa. Jäsenet kaipaavat enemmän tietoa esimerkiksi ammattiosastoista ja valtuuston työskentelystä. Nuorilla vastaajilla oli suurempi lisätiedon tarve kuin vanhemmilla. Jäsenmaksu ja saatu palvelu Reilusti yli puolet jäsenistä kokee saaneensa jäsenmaksuaan vastaan vähintään sen, mitä on odottanutkin. Noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että jäsenmaksu tuntuu liian suurelta etuihin ja palveluihin nähden. Erityisesti vuotiaat, rahtilaivoilla työskentelevät, ravintola- ja myymäläosastojen henkilökunta sekä tavan vuoksi mukana olevat olisivat odottaneet jotakin enemmän. Jäsenmaksulleen eniten vastinetta kokivat saaneensa muilla kuin matkustaja- tai rahtilaivoilla työskentelevät, kansiosastolla työskentelevät ja yli 45-vuotiaat jäsenet. Merimies-Unionin toiminnoista ja palveluista tärkeimpänä pidetään työpaikkojen säilymistä Suomen lipun alla (melkein 90 % piti erittäin tärkeänä) sekä työehtosopimusneuvotteluissa onnistumista. Myös työttömyyskassan palvelut koettiin tärkeiksi, samoin kuin palkkaehtojen parantaminen sekä työturvallisuusasiat. Määräaikaiseen työvoimaan liittyviä kysymyksiä piti tärkeinä hieman alle puolet vastaajista. Yhteistyötä muiden kuljetusalojen liittojen kanssa piti tärkeänä melkein puolet jäsenistä. Missä asioissa onnistuttu ja miltä toivotaan enemmän Merimies-Unionin koettiin onnistuneen hyvin Merimies-lehden osalta (vähintään 80 % antaa vähintään melko hyvän arvosanan) ja lomamökeissä sekä muissa liiton lomapalveluissa sekä työttömyyskassassa, johon kaksi kolmannesta jäsenistä on tyytyväisiä. Näiden lisäksi jäsenistä yli puolet oli tyytyväisiä työpaikkojen säilymiseen Suomen lipun alla, sitten tulivat kotisivut ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset, joihin oltiin vähintään melko tyytyväisiä. Palkkaehtojen parantamisessa, työehtosopimusneuvotteluissa onnistumisessa sekä merenkulkualan kiinnostavuuden lisäämisessä vastaajat odottivat liitolta enemmän. Kaksi kolmannesta vastaajista oli sitä mieltä, että työ- ja palkkaehtojen parantaminen on ehdottoman tärkeää ja erityisesti matkustaja-alusten jäsenet odottivat niihin parannusta. Lisäksi Unionin odotetaan toimivan aktiivisesti työaikaan sekä määräaikaisen työvoiman käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet kaipaavat liitolta myös huomion kiinnittämistä työhyvinvointiin. Lisäksi odotetaan vaikuttamista alaan liittyvään lainsäädäntöön ja myös merenkulkualan kiinnostavuuden lisäämiseksi tulisi tehdä enemmän. Perhearvot ajan sana Merimius-Unioni kiittää kaikkia jäsentutkimukseen vastanneita Heidän kesken arvottiin 32 taulutelevisio sekä viisi vapaavalintaista viikonloppua Unionin mökeillä. Arpaonni suosi: Mariana Lundeqvist, Urjala, taulutelevisio Minna Eveliina Laitinen, Kuopio, mökkiviikonloppu Unionin mökeillä Ingela Fredriksson, Maarianhamina, mökkiviikonloppu Tero Yli-Mäenpää, Vaasa, mökkiviikonloppu Hanna Björkstedt, Siuro, mökkiviikonloppu Markku Moilanen, Helsinki, mökkiviikonloppu Onnea voittajille! Lähes 60 % vastaajista ilmoitti, että he olisivat halukkaita ja saattaisivat harkita osallistumista Unionin toimintaan siten, että tilaisuuteen voisi osallistua perheen kanssa. Lisäksi puolella vastaajista oli kiinnostusta osallistua oman osaston toimintaan ja paikallistoimintaan. Tutkimuksen mukaan Merimies-Unionia parhaiten kuvaavia ominaisuuksia ovat tarpeellinen, hyödyllinen, perinteinen ja asiantunteva. Enemmän liitolta odotetaan dynaamisuutta, nykyaikaisuutta ja ihmisläheisyyttä. Jäsenistöstä 58 % ilmoitti voivansa suositella merenkulkualaa työpaikkana, joten suhtautuminen alan tulevaisuuteen on yleisesti ottaen myönteinen. SL 11

12 merimies 2/2008 Uutiset XPRS-aluksen liputtamisesta Ruotsiin hämmentävät ja suututtavat Rosellalla Viking Line Abp ilmoitti liputtavansa uuden M/s Viking XPRS -aluksen Ruotsin lipun alle 14. tammikuuta Olen todella yllättynyt uutisesta, että Viking Linen uusi XPRS-alus menee mahdollisesti Ruotsin lipun alle, kertoo M/s Rosellan messissä talous- ja keittiöosastolla työskentelevä nainen. Uutinen tuli kaikille yllätyksenä, sillä vain kolme päivää aiemmin Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Varustamoyhdistys olivat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jossa oli sovittu M/s Rosellalla käytössä olevaan liikennealuesopimukseen tehtävistä muutoksista. Syksyllä 2007 Merimies-Unionin ja Viking Linen välillä oli lisäksi allekirjoitettu pöytäkirja, jossa oli sovittu muun muassa Rosellan miehistön siirtymisestä Vikingin uudelle XPRS:lle ja joulukuussa 2007 näiden kahden välillä oli allekirjoitettu uutta alusta koskeva miehityssopimus, joten kaiken piti olla kunnossa. Viking Linen äkillinen keulan käännös on herättänyt laajaa ihmetystä, kertovat Rosella-laivan messissä istuvat miehet. - Tämä on ollut yllätys koko henkilökunnalle, koneosaston miehet puiste- levat päätään aivan ihmeissään. Myös Rosellalla pitkään työskennellyt Raimo Vuorinen on todella pahoillaan Vikingin antamista uutisista. - Mä olen henkilökohtaisesti todella pettynyt - ja tiedän myös olevan monien muiden, jotka ovat olleet täällä vuosikausia töissä, sisustuskorjaajan tehtäviä hoitava Raimo kertoo. Viime hetken takinkääntö? Eniten miestä harmittaa se, että XPRSaluksen tuloa Suomen lipun alle on pidetty melkoisena varmuutena, joten viime hetken takinkääntö on saanut hänelle ja monelle muulle pahan mielen aikaan. Myös vahtimies Hannu Männistö on ihmeissään. - Kyllä tämä yllätyksenä tuli. Yhtiö on luvannut järjestää kaikille töitä, ja että kukaan ei saa potkuja, Hannu kertoo vakavana. Lähempänä eläkeikää oleva henkilökunta on ottanut uutiset raskaimmin. - Niille, lähempänä eläkeikää oleville tämä on vaikeampaa, tietää talouspuolella työskentelevä nainen. Heille Ruotsin lippu saattaisi tietää huomattavasti pidempää työuraa kuin tämän hetkisessä suomalaisessa työehtosopimuksessa. Eklundin teesit Viking Linen toimitusjohtaja Nils- Erik Eklund kertoo 22. helmikuuta ilmestyneessä Ålandstidning-lehden haastattelussa varustamon syistä liputtaa Ruotsiin. Yhden syyn hän ilmoittaa olevan Ruotsin joustavamman työehtosopimusjärjestelmän, jossa työnantaja voi päättää matkustajaliikenteessä tarvittavan henkilökunnan määrän. Samaisessa haastattelussa Eklund tuo esiin myös toisen hämmentävän näkökulman, jossa hän myöntää syyn lippumaan valintaan olevan sisäinen, tunteellinen kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä palkkatason kanssa, sillä ne ovat suurin piirtein samat Ruotsissa ja Suomessa, Eklund kertoo haastattelussa. Monet ovat miettineet painavatko nuuskanmyynnistä tulevat voitot myös XPRS:n lippuvaltion valinnassa. Ainakin siihen asiaan saadaan selvyys, kun Eklund toteaa Ålandstidningenille antamassaan haastattelussa heti alkumetreillä, että Ei, nuuskan myynnillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Suomen valtio teki Suomen lipun alla oleville matkustaja-aluksille kädenojennuksen, kun se vakinaisti ja yhdenmukaisti matkustaja-aluksia koskevan miehistötuen samalle tasolle kuin lastialuksilla tämän vuoden alusta. Tällä toimenpiteellä on pyritty tukemaan ja lisäämään suomalaista matkustaja-alusliikennettä, joten mikäli Viking Line ulosliputtaa uuden XPRS-aluksensa sisäisiin ja tunteellisiin seikkoihin vedoten ei voi kuin ihmetellä, varsinkin kun Eklund itse myöntää Suomen ja Ruotsin palkkatason olevan lähellä toisiaan. SL Raimo Vuorinen. 12

13 sjömannen 2/2008 Suomalaisvarustamot korostavat: Tonnistoveron uudistaminen on ydinkysymys! Varustamoiden mukaan tonnistoveron uudistaminen on hallituksen merenkulun kilpailukykypaketin ydinkysymys. Sen arvellaan tuovan välitöntä kilpailuetua. Varustamoilla on valmiutta joustavan verouudistuksen myötä liputtaa kotimaahan myös uudempaa aluskantaansa. Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtajan Mika Nykäsen mukaan kilpailukykypaketilla on jo kiire. Hän odottaa etenkin uuden tonnistoveroesityksen valmistuvan vielä tämän kevään aikana. Siinä on tärkeätä määritellä yleisen eurooppalaisen mallin mukaisesti tonnistoveron alainen tulo. Näin merenkulkualan yhtiöt olisivat normaalin yhtiöverotuksen piirissä lukuun ottamatta tonnistoverotettavaa liiketoimintaansa. Kotimaahan kaavaillun tonnistoveromallin pitäisi hakea kosketuspintaa vastaavista eurooppalaista veromalleista. Nykänen nostaa esille muun muassa Tanskan mallin, jolla maata ollaan osaltaan nostamassa jopa Euroopan johtavaksi merenkulkumaaksi. - Oleellisinta on kuitenkin veromallin räätälöiminen suomalaisen merenkulkualan tarpeisiin: veromallista on tehtävä joustava, sen on toimittava työkaluna alan yllättävissäkin muutoksissa sekä kannustettava kotimaista pääomavaltaista merenkulkualaa investointeihin ja kasvuun, hän tiivistää. Suomalaisvarustamot hoputtavat tonnistoverouudistusta myös siksi, koska useilla varustamoilla on käynnissä merkittäviä investointiohjelmia. Esimerkiksi rahdin kuljettamiseen erikoistuneen linjaliikennevarustamon, Finnlines Oyj:n toimitusjohtaja Christer Antson kertoo yhtiönsä tilanneen kuusi uutta roro-alusta Kiinasta, Jinlingin telakalta. - Emme ole vielä päättäneet, minkä lipun alla alukset purjehtivat. Ja arvelen varustamojen sijoittavan mieluimmin uudempia aluksiaan Suomen lipun alle kuin vanhempaa aluskantaansa. Mutta tonnistoverouudistuksen mahdollisesti mennessä kiville, uudet ja vanhat alukset hakeutuvat Suomesta kilpailukykyisimmän maan lipun alle, Antson painottaa. Tonnistoverouudistuksella kilpailukykyä Mika Nykäsen mukaan eurooppalaismallisen tonnistoverouudistuksen tuomalla kilpailukyvyllä suomalaisvarustamot voivat paremmin kilpailla Itämeren kasvavista rahti- ja vientikuljetuksista, joissa suomalaisalusten osuus on viime vuosina laskenut rajusti. Nykäsen kasvupuheet eivät ole hatusta vedetty, koska Itämeren laivaliikenteen arvellaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä jopa 80 prosenttia. Jotkut suomalaisvarustamot ovat johtuen myönteisestä ilmapiiristä tonnistoveron uusimiselle tuoneet jo laivojaan Suomen lipun alle. Nykänen arvelee verouudistuksen kasvattavan kotimaista tonnistoa usealla kymmenellä prosentilla. Näin on käynyt mm. Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa jopa 80 prosentin verran. Vaikka valtionvarainministeriön laskelmiin perustuen on julkisuudessa väläytelty tonnistoverouudistuksen vähentävän valtion verotuloja 30 miljoonaa euroa, varustamoyhdistyksessä korostetaan verouudistuksen olevan käytännössä kustannusneutraalin, sillä uudistuksen myötä merenkulkuala vilkastuu ja valtion verotulot päinvastoin kasvavat. - Jotta vältetään nykyisen tonnistoveron virheet sekä luodaan uudesta tonnistoverosta kerralla kilpailukykyinen eikä mitään osittaisratkaisua, on tärkeätä että valtionvarainministeriö käy kanssamme tiivistä vuoropuhelua, Nykänen täsmentää. Positiivinen viesti Mika Nykäsen mukaan on tärkeätä, että kaikki merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ovat suhtautumassa merenkulun kilpailukykypakettiin periaatteessa samalla tavalla. Yksituumaisuudella on positiivinen viesti alan koko toimintaan. Pakettiin kuuluvat tonnistoverouudistuksen ohella yleisvarauksen mahdollisuuden selvittäminen ja valmistelu sekä lakiin merenkulun kilpailukyvystä sisällytettävät tukitoimenpiteet. Kilpailukykypaketin ykköshanke tonnistovero - tarkoittaa lyhyesti, että varustamot eivät maksa veroa tuloksensa perusteella, vaan alusten lastikapasiteetin mukaan. Tähän Suomen nykyinenkin tonnistoveromalli perustuu. Varustamot pitävät nykyistä veromallia, jonka on tiettävästi ottanut käyttöönsä vain yksi pienvarustamo, täysin epäonnistuneena. Christer Antsonin mielestä nykyisessä veromallissa ei huomioida riittävästi alan rakennemuutoksia ja sanktiot ovat liian suuria. Veromalliin sitoutuvan yrityksen saadessa sanktioita liiketoimintansa normaaleistakin muutoksista. Ja joutuessaan katkaisemaan kymmenen vuoden verojärjestelmän kesken, yritys joutuu sanktioina maksamaan jäljelle jäävienkin vuosien laskennallisen verokertymänsä. Uusi tonnistoveroesitys ulos tänä keväänä Valtionvarainministeriön neuvotteleva Miehiä työssä tankkilaiva Suulalla. virkamies Jari Salokoski vastaa varustamoille, että uutta tonnistoveroesitystä valmistellaan tämän kevään aikana. Esityksen antamisella alkaa hänenkin mielestään olla kiire, koska lausuntakierros ottaa oman aikansa ja ensi vuoden budjettiesitykset on jätettävä eduskunnalle alkusyksyn aikana. Salokosken mukaan uuden tonnistoveron valmisteluissa pyritään siihen, että merenkulkualan liiketoiminta olisi joustavaa ja alusten operointi mahdollisimman sujuvaa. Myös nykyisiä sanktioita pyritään lieventämään. Hankaluuksittakaan valmisteluissa ei olla edetty. Esimerkkinä hän mainitsee poistojärjestelmän, jossa aluspoistoja ei tehdä aluskohtaisesti. Nykyisessä tonnistoverossa irtaimen käyttöomaisuuden ollessa aluskantaa myöten samalla momentilla. - Matkustaja-alusten asema vaatii erillisen selvityksen, koska aluksilta tapahtuva ulosmyynti ei kuulu tonnistoveron piiriin, Salokoski lisää. Verovalmistelijat ovat pähkäilleet myös ns. piiloveron kimpussa. Vero kertyy esimerkiksi irtaimen käyttöomaisuuden 25 prosentin vuosittaisen poiston sekä aluskohtaisen 10 prosentin todellisen kulumisen erotuksesta 15 prosentin erotuksen jäädessä varustamolle piiloverona. Kysymys ei ole pienestä ongelmasta, koska kiista piiloverosta lykkäsi mm. Ruotsin vuonna 2006 annetun tonnistoveromietinnön jatkovalmistelua. Kiistaa käytiin siitä, voiko varustamo poistaa piiloveronsa kymmenen vuoden jänteellä, vai ei. Suomen huoltovarmuuden turvaaminen mahdollisissa kriisitilanteissa on myös vauhdittanut tonnistoverouudistusta. Eikä syyttä, koska Suomen energiahuolto on pitkälti tuonnin varassa. Esimerkiksi raakaöljystä 70 ja kivihiilestä 60 prosenttia tuodaan meritse. Jouko Kahila 13

14 merimies 2/2008 Lomaliitto ry:n TEEMALOMAT 2008 Haettavana Ray:n tuella Suomen Merimies-Unionin jäsenille. Kaikki lomajaksot sisältävät puolihoidon, aamiaisen ja päivällisen sekä lomaohjelman. Sosiaalisen lomatoiminnan tavoitteena on antaa voimia arjessa jaksamiseen. Lomatuki Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt Lomaliitto ry:lle avustuksen, jolla lomatuki rahoitetaan. Lomatuet myönnetään sosiaalisin, taloudellisin ja terveydellisin perustein. Lomatukea ei myönnetä hakijalle, joka on ollut tuetulla lomalla vuoden 2007 aikana. Lomakohteet Hotelli Rantakalla, Kalajoki Merihenkinen hotelli Kalajoen Hiekkasärkkien korkeimmalla huipulla. Hotelli tarjoaa tekemistä ympäri vuoden ja huikeat näköalat merelle. Hotellissa on uima-allas. Lapsiperheet Majoitus 2 hengen rivitalohuoneissa, lapset lisävuoteella. Omavastuuhinta 160 e/aikuinen, 20 e/lapsi 6-14 v. Perhelomalla pelataan ja leikitään yhdessä Hiekkasärkillä. Hotellin lähellä on myös vesi- ja leikkipuisto JukuJukuMaa. Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinna Perinteikäs hyvän huolenpidon kylpylähotelli omalla saarella Haapaveden rannalla 200 m keskustasta. Hotellissa on kuntosali, liikuntasali ja virkistysallasosasto. Sinkkuloma Majoitus 2 hengen hotellihuoneissa. Omavastuuhinta 175 e/aikuinen. Sinkkuloma on tarkoitettu yksin lomaileville. Lomalla liikutaan ja pelataan yhdessä, lisäksi mm. tarinat elämänjäsentäjänä-tuokio. Kulttuuripäivänä vieraillaan Retretissä tai Metsämuseo Lustossa. 14 Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Monipuolinen matkailukeskus Länsi-Lapissa. Yllästunturin rinteessä Ylläsjärvellä sijaitsevassa hotellissa on terveyspalvelu- ja allasosasto sekä kuntohuone. Ladulle ja rinteisiin pääsee suoraan hotellin pihasta. Liikunta/terveet elämäntavat Omavastuuhinta 110 e/aikuinen, 30 e/lapsi 6-14 v. Majoitus: 2 hengen hotellihuone, lapset lisävuoteella. Ohjelmassa on tietoa terveydestä, reipasta liikuntaa sisällä ja ulkona tunturissa sään mukaan. Hakemukset Pekka Karppanen Hakemusten tulee olla Lomaliitossa viimeistään 2 kk ennen lomaa. Kesä-elokuun lomat mennessä. Liitto esikäsittelee hakemukset, jonka jälkeen hakemukset lähetetään Lomaliittoon. Lomaliitto tekee varsinaiset valinnat. Yhteyshenkilö SM-U:ssa Arja Merikallio puh. (09) arja.merikallio@smury.fi Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helgingin toimistoon os. John Stenberginranta 6, HELSINKI Yhteyshenkilö Lomaliitossa Tarja Kursu tarja.kursu(at)lomaliitto.fi puh. (09) SAL-LOMATUKI SAK:n perustama Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n raha-automaattiavustuksesta voi liiton jäsen hakea SAL lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin raha-automaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. Kuntoremontti Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, jotka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremontin tuen määrä on 330 e ja kuntoremontin jälkeen järjestettävän terveystreffin tuki on 130 e. Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Terveystreffit Kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista SAL ry lähettää postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Terveystreffi on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma, jonka aikana tehdään samat testit kuin kuntoremontissakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Suomen Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: SAL:N KUNTO- REMONTIT 2008 YYTERIN KYLPYLÄ Pori Teema: Hyvinvoinnin avaimet , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445e) Hakuaika päättyy VUOKATTISPORT Vuokatin Urheiluopisto Teema: luonto , puolihoito oma osuus hinnasta 76 e (kokonaishinta 406e) Hakuaika päättyy LAPIN URHEILUOPISTO Rovaniemi Teema: Hyvänolon remontti (sis.hoitoja) , täysihoito oma osuus hinnasta 160e (kokonaishinta 490e) Hakuaika päättyy YYTERIN KYLPYLÄ Holidayclub Finland Oy Pori Teema: Kävellen kohti kuntoa , puolihoito oma osuus hinnasta 115 e (kokonaishinta 445e) Hakuaika päättyy SAL:N PERHE- KUNTOLOMAT 2008 LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI (Rantapajuhotelli), Nastola , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 130 e (460e) ja lapset 6-16v. 50 e (215e) Hakuaika päättyy HOLIDAY CLUB OULUN EDEN Oulu , täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 80 e (410e) ja lapset 6-16v. 30 e (195e) Hakuaika päättyy SOSIAALILOMAT (OHJATTU LOMA) Ohjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettu tukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja ei ole tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perhe itse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdan SAL-lomapaikoista. Ohjatun loman tuen suuruus on 170 e / aikuinen ja 85e / lapsi 6-16-vuotias Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta puh. (09) tai s-posti arja.merikallio@smury.fi (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. John Stenbergin ranta 6, HELSINKI)

15 sjömannen 2/2008 GOFREP parantaa sekä meriliikenteen sujuvuutta että lisää turvallisuutta Suomen Logistiikkafoorum on myöntänyt Vuoden 2008 Logistiikkahanke -tunnustuksen Merenkulkulaitokselle ja GOFREP -järjestelmälle Suomenlahden meriliikenteen turvallisuuden kehittämisestä. GOFREP aloitti toimintansa ja järjestelmä kattaa koko kansainvälisen merialueen Suomenlahdella. Toiminta tapahtuu kolmen valtion, Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä. Suomen osuuden GOFREP -järjestelmässä hoitaa Suomenlahden meriliikennekeskus Helsingissä, joka on osa Merenkulkulaitoksen meriliikenteen ohjaustoimintoa. GOFREP - järjestelmän kehittäminen sai alkunsa 1990-luvulla, jolloin voitiin todeta meriliikenteen kasvavan nopeasti alueella, erityisesti öljykuljetukset lisääntyivät Suomenlahdella ja päätös Primorskin satamasta tehtiin. Itä-länsisuuntainen liikenne Suomenlahdella kasvaa jatkuvasti Venäjän perustaessa lisää terminaaleja itäiselle Suomenlahdelle ja Viron kuljetusten kasvettua erityisesti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Myös Suomen omien merikuljetusten määrä on kasvanut. Arvioiden mukaan Suomenlahden öljykuljetukset lisääntyvät yli 200 miljoonaan tonniin lähi vuosina. Samanaikaisesti pohjois-eteläsuuntaisessa Tallinnan ja Helsingin välisessä matkustaja-alusliikenteessä matkustaa vuosittain noin kuusi miljoonaa matkustajaa. Liikennemäärien lisääntyessä kasvaa myös onnettomuusriski. Karilleajo tai yhteentörmäys voi aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä tai vakavia ympäristövahinkoja Suomenlahden herkälle meriluonnolle. GOFREPin ensisijaisena tavoitteena on pienentää alusten yhteentörmäysriskiä. Meriliikenteestä tehdyn riskianalyysin perusteella tankkialusten yhteentörmäysriskejä voidaan merkittävästi pienentää reittijako- ja pakollisten ilmoittautumisjärjestelmien avulla. Teksti: Merenkulkulaitos Lue enemmän GOFREP- järjestelmästä Merimies-Unionin kotisivuilta: > työsuojelu > merenkulun turvallisuus Lounais-Suomen osaston Narvijärven Meripesä-mökin kesäkauden 2008 viikkoja ( ) haetaan kirjallisesti huhtikuun loppuun mennessä. Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä. Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisin klo Vuokrahinta on 250,- /vko Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti uudet vuokraajat. Hakemuskaavake löytyy tämän Merimies-lehden sivulta ja kaavakkeen voi myös tulostaa nettisivultamme osoitteesta osasto 006, jossa myös kuvia mökistä. Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta Maariankatu 6 B, TURKU puh. (02) arkisin klo Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseen tapaan eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta! Lukijalta Miksi jätitte meidät yksin? Olimme koko Rosellan miehistö innolla odottamassa, että pian pääsemme uuteen laivaan. Unionista oli kerrottu varmuudella, että uusi laivamme Viking Xrsp (tai jotakin sinnepäin) tulisi Suomen lipun alle. Kun sitten tuli tuo maanantai jolloin Nils Erik ilmoitti, että laivaan tuleekin Ruotsin lippu, niin maailmamme romahti. Miksi Unioni jätti meidät yksin? Odotimme jonkinlaista yhteydenottoa sieltäpäin, että olisi kerrottu miksi näin kävi. Kieltämättä matka Unionin toimistolta Katajanokalle on pitkä. Kun oltiin Rosellaa ajamassa lakkoon, niin teikäläisiä oli päivittäin laivalla. Mutta nyt ei vaivauduttu mitenkään tukemaan Rosellan miehistöä. Olemmeko vain pelinappuloita? Raimo Rami Vuorinen Rosellalta Vastaus Raimo Vuoriselle Rosellan koko henkilöstö lähetti Suomen Merimies-Unioniin nimilistan ja kirjeen, jossa esitettiin vaatimus uuden Viking XPRS -aluksen osalta. Vaatimuksen sisältö oli, että silloin voimassa ollutta liikennealuesopimusta ei tule jatkaa XPRS:n osalta. Unioni johto tapasi myös Rosellalta henkilöstön edustajat, jotka uudistivat tämän vaatimuksen. Unionin hallitus evästi kuitenkin neuvottelijoita jatkamaan neuvotteluja XPRS:n pitämiseksi Suomen lipun alla. Suomen Merimies-Unioni teki varustamolle esityksen liikennealuesopimuksen jatkamiseksi pienin muutoksin. Tähän varustamo ei kuitenkaan suostunut, vaan ilmoitti liputtavansa aluksen Ruotsiin. Allekirjoittanut kävi yhdessä Viking Linen pääluottamusmiehen kanssa tiedottamassa tilanteesta Rosellalla En myöskään allekirjoita sitä väitettä, että olisimme olleet jossain vaiheessa ajamassa Rosellaa lakkoon. Kyllä siinäkin tilanteessa painotimme neuvotteluin saatavan ratkaisun olevan jäsenistölle ensisijainen tavoite. Klaus Lust sopimussihteeri 15

16 merimies merimies 8/2007 2/2008 A & O? Mikä on kaiken Ammatillinen Osaaminen! - Laivoille etsitään merimiehiä runsaasti töihin ja varsinkin konepuolen osaajista on pulaa Merimieheksi valmistuneet viedään suoraan käsistä työmarkkinoille. Merenkulkija ei jää kortistoon makaamaan, vaan uusista työntekijöistä on jopa pulaa, tiedetään Etelä- Kymenlaakson ammattiopiston merenkulun toimipisteessä (ent. Kotkan merimiesammattikoulu). Erityisesti korjaajat ja vahtikonemestarit menevät kuumille kiville, sillä heille on enemmän töitä tarjolla kuin on tekijöitä, kertoo konepuolen lehtori Markku Alastalo. 16

17 sjömannen 2/2008 8/2007 Kotkan merenkulun peruslinjalta voi valmistua: - korjaajaksi - vahtikonemestariksi - vahtiperämieheksi - kokiksi ja - tarjoilijaksi. Koulu kestää kolme vuotta, joista yksi vuosi on kannella ja koneessa ohjattua harjoittelua. Korjaajalinjalta valmistuvat voivat toimia laivoilla kansi- konemiehistön työtehtävissä työkokemuksen mukaan vahtimiehinä, matruuseina, konemiehinä, pursimiehinä ja korjausmiehinä (kannella ja koneessa). Kotkasta valmistuu myös tarjoilijoita ja kokkeja. Koulun keittiö on parhaillaan remontissa ja uudet tilat valmistuvat reilun vuoden sisällä. Kotkassa on tarkoitus alkaa kouluttaa erityisesti laivakokkeja, eli uusi keittiö ja koulutus räätälöidään erityisesti meripuolen keittiötyötä silmällä pitäen. Opiskelijoille vastaremontoitu asuntola Kotkan merimieskoulussa on asuntola, joka on remontoitu vast ikään aivan uuteen uskoon. Asuntolassa on valvoja sekä nuoriso-ohjaaja, joka järjestää nuorille aktiviteetteja illoiksi. Sini Kuure, 16 tuleva ammatti: pursimies, 1. vuosikurssi, opiskelee tällä hetkellä korjaajaksi Merimiehen ammatti ei ole enää vain mikään miesten juttu, vaikka usein niin luullaan. Myös naisia työskentelee nykypäivänä konepuolella. Meitä on täällä tällä hetkellä kolme tyttöä, jotka opiskelevat korjaajiksi. Itse haluan päästä myöhemmin pursimiehen (käytetään myös nimeä puosu, poosu) tehtäviin. Pursimies on kansiosaston esimies (matruusien ja vahtimiesten esimies) ja vastaa käytännön työtehtävien tekemisestä kansiosastolla. Merimiehen ammatti on luonteelleni sopiva, sillä haluan valmistua työhön, jossa saan tehdä käsilläni käytännön töitä, ja uskon että merimiehen ammatissa ennen kaikkea työ tekijäänsä opettaa. Myös turvallisuuteen kiinnitetään merillä nykypäivänä todella paljon huomiota, joten olen lähdössä töihin luottavaisin mielin. Myös täällä koulussa painotetaan koko ajan turvallisuuden merkitystä ja huomioimme sen töissämme. Tänä keväänä minulla on vuorossa vahtimiehen näyttökoe, mikä jännittää ehkä hieman. Haluan kuitenkin käydä koulun loppuun, ennen kuin lähden lopullisesti töihin. Koulun aikana on kuitenkin hyvä saada mahdollisimman paljon praktiikkaa, eli ohjattua käytännön harjoittelua eri tyyppisillä laivoilla, sillä se on kaikki plussaa. Jesse Atrila, 17 tuleva ammatti: korjaaja, 2. vuosikurssi Mielestäni ensimmäisen vuoden opinnot antavat hyvän pohjan ja yleistiedon ammattia ajatellen. Koulussa opiskellaan myös yhteisiä perusaineita, kuten kieliä ja matematiikkaa ja muuta yleissivistävää. Ammattiopinnoissa käydään lävitse muun muassa metallialan perusteita ja opiskellaan esimerkiksi dieselmoottoreita ja laivakoneita sekä tehdään merimiestöitä. Opiskelen nyt toista vuotta korjaajaksi ja kohta meillä alkaa harjoittelujakso koululaiva Katarinalla. Ensimmäisenä vuonna sain vahtimiehen pätevyyskirjan. Siihen vaaditaan kaksi kuukautta meripalvelua, jonka jälkeen tehdään vahtimiehen näyttökoe. Tarkoituksena on mennä taas kesällä laivalle kesätöihin. Ryhtyisinkö merimieheksi? Monet haaveilevat merimiehen ammatista, mutta tiedon puute ja rohkeus jättävät alalle hakeutumisen haaveilun varaan. Tässä jutussa nuoret Kotkan merikoulun opiskelijat kertovat, minkä tähden merimiehen ammatti on juuri se must juttu! 17

18 merimies merimies 8/2007 2/2008 Sergei Popkov, 18 tuleva ammatti: korjaaja, 3. vuosikurssi Opiskelen korjaajaksi nyt kolmatta vuotta ja koulusta olisi tarkoitus valmistua pikapuoliin. Opintojeni aikana olen ehtinyt olla työharjoitteluissa esimerkiksi rahtilaivoilla ja työpäiviä on kertynyt yhteensä nyt jo 190. Luonteelleni sopivat pidemmät työjaksot, eli 4-5 viikkoa merillä olisi hyvä työaika jatkossakin. Pitkät törnit ovat mieleeni, sillä niistä saa vastaavasti pidemmät vapaat. Olen kuitenkin avoin eri tehtäville ja eripituisille työjaksoille, sillä jokaisesta tehtävästä oppii jotain. Täällä koulussa yhdistyy teoria ja työ. Teemme työsalissa paljon erilaisia harjoituksia ja töitä, mutta työsaliharjoittelua saisi olla omasta mielestäni vielä enemmän. Korjaajan on osattava lukea piirustuksia ja eri työvälineiden on pysyttävä käytännössä hyppysissä. Meillä on lisäksi täällä koulussa esimerkiksi laivatyön turvallisuuteen liittyviä harjoituksia. Upinniemessä järjestetty Merenkulkujärjestö IMO:n (STCW) palo- ja pelastautumiskurssi oli mielestäni erityisen hyvä. * STCW = standardization, training, certification, watch keeping Katariina Kuutti Pelkonen tuleva ammatti: pursimies, 1. vuosikurssi, opiskelee tällä hetkellä korjaajaksi Päädyin opiskelemaan merialaa suoraan peruskoulun jälkeen. Mielessäni oli ensin jotain matkailupuoleen liittyvää, mutta keskustelu opinto-ohjaajan kanssa muutti mieleni. Hän sanoi mulle, että Sä kuulostat sellaiselta ronskilta tytöltä, menepä tuonne merenkulkuopistoon vaikka kokkilinjalle, Kuutti kertoo. Ajatus ei ollut kuitenkaan ihan mieleeni ja riitelin asiasta myös isän kanssa. Olen vähän itsepäinen ja pidin pääni. Nyt opiskelen korjaajaksi, mikä on omalle luonteelleni sopivampi vaihtoehto kuin talouspuoli. Kaverini ovat olleet tosi täpinöissään sen jälkeen, kun kuulivat että musta tulee merimies. Heidän ensimmäinen kommenttinsa oli: Vähänkö siistii! Myös itse olen ollut valintaani tyytyväinen, sillä mikään päivä laivalla ei ole samanlainen. Veikko Seppänen, koulualus Katarinan sähkömestari Teen tällä hetkellä kahden vuoden opintovapaan tuurausta koulualus Katarinalla. Neuvon opiskelijoita esimerkiksi sähköpuolen asioissa ja toimin laivan 2. konemestarina. Katarina on syksy- ja kevätlukukausina opetuskäytössä. Laivalla lähdetään opettelemaan merimiestöitä aivan perus- teista lähtien ja seilaamme yleensä neljänä, joskus viitenä päivänä viikossa merellä yleensä tässä lähialueilla, mutta on myös tullut piipahdettu muun muassa Tallinnassa. Opiskelijat tekevät Katarinalla harjoittelua kolmella taholla: kannella, koneessa ja keittiössä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät perehtymässä laivaan, eli kaikki aloitetaan aivan perusteista ja myöhemmässä vaiheessa ensimmäisenä vuonna he tekevät täällä vahtimiehen näytön. Toisena ja kolmantena vuonna täällä tehdään yhä enemmän töitä ja vahtikonemestarit ja -perämiehet antavat Katarinalla näyttökokeen. Koulualus Katarina on rakennettu vuonna -53 Helsingissä Valmetin telakalla. Saman aikaisesti on rakennettu siellä myös Suomen suuria jäänmurtajia, eli niissä on käytetty koneessa samaa dieselsähköistä tekniikkaa kuin Katarinassa. Se seilasi alkuaan Korppoon tienoolla yhteysaluksena ja keulassa on muun muassa portit lampaita, sikoja lehmien kulkua varten. Tämän jälkeen alus siirtyi tutkimuskäyttöön ja sen nimeksi tuli Aranda. Katarina on nykyisen tutkimusalus Arandan edeltäjä, eli se vanhempi Aranda. Vuonna -83 alukseen tehtiin täyskorjaus Savonlinnassa ja vuosien vaihteessa se siirtyi tutkimuskäytöstä opetuskäyttöön koululaivaksi. 18

19 sjömannen 2/2008 8/2007 MAAILMAN MERILTÄ Robert Poutala, 24 korjaaja, opiskelee nyt vahtikonemestariksi Innostuin hakemaan merimiehen ammattiin kun suoritin armeijan Merivoimissa Upinniemessä, jossa ajoimme pienellä armeijan jäänmurtajalla. Hain merimieskouluun ja opiskelin ensin korjaajaksi, jossa opinnot kestivät kolme vuotta. Minulla on myös metallialalta aiempi tutkinto taustalla, josta on ollut hyötyä korjaajan opinnoissani. Korjaajaksi valmistuttuani olen työskennellyt merillä jo neljällä rahtilaivalla, mutta olen kiinnostunut katsomaan myös matkustajalaivapuolen. Tähän mennessä mielenkiintoisinta on ollut työskennellä tankkilaivoilla. Nyt koulutan itseni edelleen vahtikonemestariksi, mikä kestää noin vuoden verran. Täällä opiskelee korjaajiksi myös tyttöjä ja itse olenkin sitä mieltä, että likat tekevät työt siinä missä miehetkin - ja kaiken lisäksi kurssimme paras hitsaaja on tyttö. Norjassa kannatusta liittojen yhdistymiselle Norjassa merenkulun kolmen ammattiliiton jäsenet kannattavat järjestöjen yhdistymistä. Sähköpostikyselyyn vastanneista 73 prosenttia piti hyvänä ajatuksena liittojen liittämistä yhteen lähivuosina. Päällystön ammattiliiton jäsenet suhtautuivat yhdistämiseen myönteisimmin. Epävarmimpia olivat merimiesten liiton jäsenet. Liittojen lehdet on jo yhdistetty. Uuden lehden nimi on Maritim Logg ja painos Kyselyyn osallistui yli merimiesten, konemestareiden ja päällystön liittojen jäsentä. Vastanneiden osuus nousi 35 prosenttiin kolmen järjestön yhteisestä jäsenkunnasta. Irlannissa ministerillä myönteinen asenne Irlannissa meriasioiden ministeri Noel Dempsey osoitti ymmärtämystä tarpeelle auttaa hädänalaisia merimiehiä. Näin kiteyttää ITF-tarkastaja Ken Fleming ministerin ja irlantilaisen ammattiliiton Siptun ja ITF:n edustajien äskettäisen tapaamisen tärkeimmän annin. ITF:n ja Siptun edustajat muistuttivat ministeri Dempseylle, että vuosittain maailmanlaajuisesti katoaa jäljettömiin noin merimiestä. Kun ay-järjestöt pidättävät epäilyttäviä aluksia satamassa, niiltä usein löytyy hädänalaiseen asemaan joutuneita merimiehiä, ITF:n ja Siptun edustajat kertoivat ministerille. Fleming toivoo, että keskustelut ministerit kanssa parantavat ay-järjestöjen ja hallituksen välistä yhteistyötä, jolla rajoitetaan normeja rikkovien alusten ja varustamoiden toimintamahdollisuuksia. Intiassa kilpailutetaan henkilöstövalinnat Maria Mauno, 19 tuleva ammatti: perämies, 1. vuosikurssi Kävin ensin lukion ja ajattelin psykologian opintoja. Hain kuitenkin myös merenkulkukouluun, sillä merimiehen ammatissa on hienoa se, että pääsee ulkomaille ja näkee maailmaa. Merimiehen ammatti oli oikeastaan sellainen salainen lapsuuteni unelma ja ystävilleni tulikin yllätyksenä, että opiskelen nyt vahtiperämieheksi. Lisäksi myös isäpuoleni on merenkulkija, jolta olen oppinut ammatista ja vaari puolestaan on purjehtinut paljon. Koulussa jotkut käytännön työt - kuten rälläköinti, jännittivät ensin hieman, mutta hyvin se lopulta nyt sujuu, sillä käytäntö on paras opettaja. Merimiestyöt - kuten solmujen teko - on ollut tähän mennessä ehkä mielekkäintä puuhaa täällä. Odotan todella kovasti myös perämieslinjalla myöhemmin tulevia tähtitieteen opintoja. Olen Merimies-Unionin jäsen ja seuraan alan uutisia. Merimiesammatti sopii ehdottomasti nuorille, jotka haluavat nähdä maailmaa. Omaa sydäntäni lähellä ovat aina olleet laivat, satamat ja meri. Intian valtion omistama varustamo SCI suunnittelee noin 30 aluksen henkilöstövalintojen ja teknisen johdon kilpailuttamista. SCI omistaa yhteensä 80 alusta. Ammattiliitot NUSI ja FSUI vastustavat SCI:n suunnitelmaa. Ne vaativat SCI:n toimitusjohtajaa Sabyasachi Hajaraa neuvottelemaan liittojen kanssa kilpailuttamissuunnitelmasta. NUSIn pääsihteeri Abdulgani Serang korostaa, että suunnitelman toteuttaminen vaikuttaisi merkittävästi tuhansien merimiesten ja meriliikenteen maissa toimivien työntekijöiden asemaan. FSUIn pääsihteeri Sadhan Kanji Lal uhkaa SCI:tä työtaistelulla, ellei varustamo suostu neuvottelemaan ay-liikkeen edustajien kanssa kilpailuttamissuunnitelmasta. Oikeutta onnettomuuksiin joutuneille merimiehille Viime vuosina liian monen maan viranomaiset ovat pidättäneet merionnettomuuksiin joutuneita merimiehiä ennen kuin tapahtumien kulusta on otettu selvää. Siitä on syytä olla todella huolissaan, Kuljetustyöläisten kansainvälisen federaation ITF:n pääsihteeri David Cockroft toteaa. Hänen mukaansa uutta toivoa tilanteen paranemisesta antaa vuonna 2006 hyväksytty kansainvälinen suositus merionnettomuuteen joutuneiden merimiesten kohtelusta. Suosituksen ovat antaneet Kansainvälinen työjärjestö ILO ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Äskettäin ITF sopi yhdessä varustamoita edustavien ISF:n ja ICS:n kanssa yhteisestä tuesta ILO:n ja IMO:n suositukselle. ITF ja sen yhteistyökumppanit aikovat jakaa tietoa suosituksesta merenkulun työntekijöille sekä vaikuttaa jäsenorganisaatioidensa kautta kansallisiin päätöksentekijöihin. Merionnettomuuksiin joutuneita merimiehiä on kohdeltava kunnioittavasti. Heille on taattava riippumaton oikeusapu tilanteissa, joissa heitä kuulustellaan tai pidetään pidätettyinä onnettomuuksien vuoksi, varustamoita edustavien yhteisöjen pääsihteeri Tony Mason sanoo ITF:n uutisessa. 19

20 merimies 2/2008 Vieraalla maalla, kaukana - yhteisön tuki on maahanmuuttajalle kullan arvoista O Oletko koskaan miettinyt, millaista olisi muuttaa yht äkkiä täysin vieraaseen kulttuuriin. Uudessa maassa arkisten asioiden hoitaminen, kuten esimerkiksi kaupassakäynti voi tuottaa jo suuria ponnisteluja. Yhä haastavammaksi tehtävä muuttuu kun opittavana on aivan uusi kieli kirjaimineen ja ääntöasuineen. Yleiskieli englannilla pärjää joissakin maissa hetken aikaa, mutta pidemmän päälle uuden äidinkielen oppiminen on välttämätöntä. Tätä mieltä ainakin on Suomen lipun alla jo 27 vuotta seilannut M/s Amorellalla tarjoilijana työskentelevä Rabih El-Kadi. Omin neuvoin Suomeen Libanonissa, josta Rabih on kotoisin, puhkesi 70-luvun alussa sisällissota, jota kesti yhteensä 16 vuotta. Sodan syttyessä Rabih asui vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Beirutissa. Vanhemmat halusivat pelastaa mahdollisimman monet lapsistaan sodan jaloista, niin myös parikymppisen Rabihin. Kun sotaa oli kestänyt 1,5 vuotta sai Rabih järjestettyä itselleen omin varoin matkan Suomeen. Hänen siskonsa matkusti puolestaan Australiaan ja veljensä Yhdysvaltoihin. Yksi veljistä jäi huolehtimaan vanhemmista, jotka menehtyivät kuitenkin myöhemmin sodassa. Beirutiin jäänyt veli on edelleen elossa ja he tapaavat Rabihin kanssa aina, kun vain on mahdollista. Beirutista Lahden Chicagoon El-Kadi saapui Suomeen omin neuvoin ja varoin, sillä 70-luvulla maahanmuuttajille ei ollut vielä kovin paljon tukea tarjolla. Pari kuukautta maahan saapumisensa jälkeen Rabih päätyi Lahteen, Suomen Chicagoon. - Sain dj:n paikan Lahdesta, siellä oli kaikki menomestat Laivan viihdeammattilaisten ammattiosastoon kuuluva Rabih kertoo. Päivisin hän pyöritti äänilevykauppaa ja iltaisin sekä öisin oli vuorossa tiskijukan töitä discoissa ja yökerhoissa. - Vapaa-aikaa ei jäänyt paljon, mutta liikuin alusta lähtien sekä suomalaisten että ulkomaalaisten kanssa, joita oli 70- luvulla Lahdessa ehkä hieman yli 20, hän muistelee. Kalenteri ystävää arvokkaampi? Soittokeikat ympäri maan tutustuttivat libanonilaisen suomalaiseen kulttuuriin. Varsinkin maaseudulla ihmiset olivat todella ystävällisiä. 70-luku oli länsimaisittain nostalgista aikaa, Rabih muistelee jälkeenpäin. Parikymppinen nuorimies sopeutui nopeasti uuteen maahan. Hän tallusteli kadulla pitkässä tukassaan ja parrassaan siinä kuin muutkin: ihmiset katselivat tummaa miestä kadulla kiinnostuneina, mutta olivat häntä kohtaan ystävällisiä. Erilaisuus ei ollut 70-luvulla metelin arvoista. Rauhasta ja rakkaudesta siirryttiin Abban rytmeihin ja kel- lareissa jytisi puolestaan punk. Kaduilla vilahtelivat irokeesit ja lävistykset. Ehkä oli niin, että olla normaali oli erilaista ja toisinpäin. Ihmiset olivat joka tapauksessa avoimempia. - Ihmiset saattoivat rupatella kahviloissa aivan ventovieraiden kanssa toisin kuin nykyisin, Rabih pohtii. Nykymeno ja omiin kuppikuntiin käpertyminen harmittaa häntä ehkä hieman. - Ehkä se on suomalaista ujoutta, että ihmiset eivät uskalla tulla juttelemaan, mies arvelee. Nykypäivänä kalenteri on ihmisille tutumpi kuin toinen ihminen. Silloin ennen saattoi vain soittaa ystävälleen tulevansa käymään, toisin on nyt. - Nykypäivänä yhteinen tapaaminen on sovittava kolmea kuukautta etukäteen. Kaikki vain tutkivat ja räpeltävät kalentereitaan vimmatun lailla, Rabihia naurattaa. Kielitaito ja kotoutuminen kulkevat käsikkäin Rabih kertoo suomalaistuneensa melko nopeasti. - Se on vain päätettävä sopeutua maan kulttuuriin, eli kotoutuminen uuteen maahan on melko paljon myös itsestä kiinni. Jos vain istuu kahvilassa tai kotona, ei pääse sisälle kulttuuriin. On mentävä heti opiskelemaan tai haettava töitä. Kielen oppiminen on Rabihin mielestä aivan ehdotonta. Kun hallitsee kielen, ovat työllistymismahdollisuudetkin paremmat. Rabih itse oppi kieltä töissä ja lisäksi hän opiskeli suomea jonkin aikaa yliopistossa. Lisäksi hänellä on Helsingistä kokin tutkinto suoritettuna. Asuttuaan maassa jonkin aikaa musikaalinen mies päätyi merille töihin. Merityön ja opiskelun yhdistäminen ei ollut enää yhtä helppoa, mutta toimiessaan asiakaspalvelutehtävissä hänen kielitaitonsa kasvoi käytännössä. Matkustajalaivoilla on hallittava suomen lisäksi ruotsi, mikä tekee merille töihin hakeutumisesta maahanmuuttajille haasteellista. - Itse osaan hyvin ravintolatyössä tarvittavan ruotsin sanastoineen sekä jutustella asiakkaiden kanssa, Rabih kertoo. Työtoverien tuki on ollut tärkeää Työtoverit ovat tukeneet ja kannustaneet Rabihia suomenkielen käyttöön. Miehen toive kuitenkin on, että suomalaiset uskaltaisivat korjata rohkeammin maahanmuuttajien puheessa tekemät virheet, niin kieltä oppisi tehokkaammin. Rabihia naurattaa omakohtainen kokemus asiasta. - Puhuin monta vuotta tukkakupista, kunnes eräänä päivänä yksi kaveri sanoi mulle, se on tuhkakuppi, häntä naurattaa nyt tapaus jälkeenpäin. Joskus käy kuitenkin siten, että asiakkaat - erityisesti ruotsalaiset - huomaavat hänen olevan tummaihoisempi ja alkavat puhua Rabihille englantia. Niin asiakaspalvelutilanne käydään asiakkaan aloittamalla kielellä lävitse. Itse Rabih kuitenkin puhuisi mieluummin suomea tai ruotsia. Hänen mielestään ei olisi lainkaan myöskään hullumpi ajatus, että työnantaja tarjoaisi pientä kielikoulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi kaikille vapaaehtoisille, sillä myös esimerkiksi jotkut äidinkielenään suomea puhuvat tarvitsisivat vahvistusta ruotsin taitoonsa. - Jos koulutusta olisi tarjolla, niin miksi ei. Voisin hyvin osallistua, hän tuumii. Rabihin mielestä kielitaidon ei tarvitsisi olla työssä aina aivan täydellinen ja joissakin tehtävissä voisi pärjätä vähemmälläkin. Esimerkiksi kansisiivoojalle riittäisi, että osaa perusasiat ja neuvonnan sekä turvallisuuteen liittyvät asiat, mutta kielimestaria työ ei edellytä, hän pohtii. Tämä auttaisi maahanmuuttajia, eli Suomeen pysyvästi muuttaneita ulkomaalaisia, hakemaan laivoille helpommin. Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei työskentele laivoilla kovin paljon. Rabih uskoo olevansa M/s Amorellalla ainoa ulkomaalaistaustainen, jos eestiläiset SAK:n monikulttuurisuusryhmä Miljoonajäsenistä SAK:ta voidaan pitää maahanmuuttajien suurimpana järjestönä Suomessa. Yli työelämässä olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. SAK:ssa toimii monikulttuurisuustyöryhmä, joka edistää edunvalvontaa ja kehittää järjestöllisiä valmiuksia monikulttuurisuusasioissa sekä yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä. Maahanmuuttajatoiminnasta löydät lisätietoa SAK:n kotisivuilta: > SAK ja työmarkkinat > maahanmuuttajat > monikulttuurisuusryhmä Petmo = Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hanke Petmo-projekti on julkaissut verkko-opiskeluaineiston Työelämätietoa maahanmuuttajille. Aineiston teemoja ovat työsuhteet ja työehdot Suomessa, työsuojelu ja työturvallisuus, työmarkkinajärjestöt, suomalainen työkulttuuri ja tavat sekä suomalainen viestintä. Vuoden 2006 lopussa Suomessa asui ulkomaiden kansalaista, eli 2,3 prosenttia väestöstä. Samana vuonna Suomeen muutti lisää ulkomaalaista. Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä on verrattain pieni, kun vertaa esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, jossa vuoden 2005 lopussa asui ulkomaan kansalaista. jätetään pois laskuista. Hän kuitenkin uskoo, että työnantaja suhtautuu maahanmuuttajiin myönteisesti, jos heitä vain hakisi merille enemmän töihin. SL Aineisto on tarkoitettu itseopiskeluun ja se löytyy osoitteesta: Erilaisuus sallittu -kirja Petmon on tuottanut työhön perehdyttäjien ja työyhteisöjen käyttöön tarkoitetun kirjan Erilaisuus sallittu. Se on tarkoitettu työyhteisöjen käyttöön käsikirjaksi ja oppikirjaksi, kun maahanmuuttajia perehdytetään suomalaiseen työelämään ja toisaalta myös työyhteisön perehdyttämiseen uusien työntekijöiden kulttuureihin. Erilaisuus sallittu -kirja on tällä hetkellä luettavissa SAK:n kotisivuilla PDF-tiedostona ja siitä on tarkoitus tehdä myös lisäpainos ja cd-rom. Linkki Erilaisuus sallittu PDF-tiedostoon: > SAK ja työmarkkinat > maahanmuuttajat > Petmo Rabih El-Kadi on asunut Suomessa jo 70-luvulta lähtien, mutta Suomen kansalaisuuden saaminen kesti häneltä 10 vuotta. Nyt häntä voi kutsua jo supisuomalaiseksi. Suomi ja Libanon ovat loppu viimein Rabihin mielestä melko lailla samanlaisia maita, hän tuumii. 20